TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN"

Transkriptio

1 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013

2 OULUN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Talousieeiden iedekuna Tekijä Saarela Paula Työn nimi Työn valvoja Puhakka Mikko, Professori Poliiikan ja kuluurin vaikuukse Argeniinan 1900-luvun aloudelliseen kehiykseen. Oppiaine Kansanalousiede Työn laji Pro gradu Aika Marraskuu 2013 Sivumäärä 60 Tiiviselmä Argeniina oli 1900-luvun alussa yksi maailman korkeauloisimmisa ja vauraimmisa valioisa, ja eroui selkeäsi naapurimaisaan. Vuoden 1913 jälkeen Argeniina ei enää pysyny mukana kehiyneiden valioiden kasvuvauhdissa, eikä siemmin ole pysyny nousemaan enää akaisin eniselle asolleen. Tässä ukielmassa pohdiaan poliiikan, kuluurin ja aaeellisen muuosen vaikuuksia Argeniinan alouskehiykseen. Tukielman eoreeisessa osassa sovelleaan Prescoin ja Fizgeraldin (2002) versioa neoklassisesa kasvumallisa asapainoisen kasvun kilpailuasapainon löyämiseksi. Malli oimii ylläävän hyvin Argeniinan aloudessa. Kokonaisuoavuuden vaihelu seliää uoanoa, väkilukua, kuluusa, invesoineja ja pääoman ja bruokansanuoeeseen suhdea. Argeniinan kokonaisuoavuuden kasvuvauhi on ollu heikkoa 1900-luvulla. Poliiisia syiä ova hallinojärjeselmän epävakaisuus, poliiisen järjeselmän heikkous, korrupoiuneisuus, proekionsmi, valion kuluus ja inervenionismi. Kuluurisina syinä ova, osaksi Perónin aiheuamina, yheiskunnan jakauuminen, halliuksen ja laillisuusperiaaeiden halveksuna ja jakuva väkivallan uhka. Naionalismi, miliarismi ja populismi ova myös heikenänee uskoa halliukseen ja demokraian mahdollisuuksia. Vaikka Argeniina pysyi maailmansoien aikana puolueeomana, sen insiuionaalinen järjeselmä oli niin heikko, eä ulkoise soki vaikuiva voimakkaasi Argeniinan aloueen. Asiasana kasvumalli, kokonaisuoavuus, peronismi Muia ieoja

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAPAHTUMAT ENNEN 1900-LUKUA Argeniina ennen isenäisymisä Isenäisymisen jälkeinen kehiys Vaurauden vuode POLIITTISET JA KULTUURISET MUUTOKSET 1900-LUVULLA Aaellisia ja poliiisia muuoksia 1900-luvun alussa Perónin valakausi Peronisinen vasarinaliike Vallankaappauksia ja dikauureja Paluu demokraiaan luvulle yypillisiä piireiä MALLI JA SEN KALIBROINTI Malli Kalibroini Analyysi JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO... 57

4 4 KUVIOT Kuvio 1. Vaihosuhde ja viennin muuos per capia vuosina (mukailu Newland 1998b) Kuvio 2. Neomaahanmuuo vuosina (mukailu Recchini de Laes and Laes 1975) Kuvio 3. Suheellinen alouskehiys vuosina (Maddison 1995) Kuvio 4. Bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi vuosina (Surzenegger & Moya 2003) Kuvio 5. Ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen (Taylor 1998; Obsfeld & Taylor 1998) Kuvio 6. Julkinen kuluus ja budjeialijäämä suheueuna BKT:en vuosina (IEERAL 1986 & Secreary of Economic and Regional Programming daa) Kuvio 7. Inflaaio vuosina (IMF) Kuvio 8. Numeerinen kokeilu pääomalle Kuvio 9. Numeerinen kokeilu uoannolle Kuvio 10. Numeerinen kokeilu väkiluvulle Kuvio 11. Numeerinen kokeilu kuluukselle Kuvio 12. Numeerinen kokeilu invesoinneille Kuvio 13. Numeerinen kokeilu pääoman suheelle bruokansanuoeeseen Kuvio 14. Kokonaisuoavuus ja rendi TAULUKOT Taulukko 1. Veroulo proseneina bruokansanuoeesa (Berenszein & Specor 2003) Taulukko 2. Soilaallisen rakenamisen kulu miljoonina nykyisinä pesoina (Rouquié 1978) Taulukko 3. Kalibroinnin ulokse

5 5 1 JOHDANTO Argeniina oli yksi maailman vauraimmisa valioisa 1900-luvun alussa. Se ylsi maailman viiden korkeauloisimman valion joukkoon ja eroui selkeäsi köyhisä naapurimaisaan. Argeniinan uskoiin ulevaisuudessa olevan yksi kehiyneisä valioisa ja pysyvän Yhdysvalojen asolla. Vuoden 1913 jälkeen Argeniina ei enää pysyny mukana muiden kehiyneiden valioiden kasvuvauhdissa ja alous alkoi aanua. (della Paloera & Taylor 2003.) Argeniina ei ole kyenny nosamaan alouaan enää menneiden vuosien asolle eikä ulevaisuuskaan vaikua kovin valoisala. Argeniinan aloushisoriaa on vaikea verraa muihin maihin. Argeniina ei ole kuen vähemmän kehiynee valio, joka ova aina ollee suheellisen köyhiä eiväkä ikinä ole onnisunee ylläpiämään alouskasvua. Sillä ei myöskään ole paljon yheisä sellaisen valioiden kanssa, joka ova ollee köyhiä ja perifeerisiä alouksia, mua ova myöhemmin saavuanee kehiyneen valion aseman ja onnisunee piämään sen. (della Paloera & Taylor 2003.) Vuosien aloudellisen kasvurendin peruseella Argeniinan ulevaisuus näyi lupaavala. Asukkaiden lisäksi ulkomaisilla sijoiajilla oli valoisa käsiys Argeniinan ulevaisuudesa, ja joku oliva jopa siä mielä, eä Argeniina olisi ulevaisuudessa aloudellisesi samalla asolla Yhdysvalojen kanssa. Nykyään Argeniinan ulevaisuus ei näyä kovin valoisala. Ulkomaisen ja koimaisen sijoiamisen ilanne on huono, poliiinen ja yheiskunnallinen johajuus onuu ja insiuionaalinen viiekehys on jälleen uhouunu. (della Paloera & Gallo 2003.) Vuonna 1910 Argeniina oli maailman kymmeneksi varakkain valio, ja saa vuoa myöhemmin Maailmanpankki arvioi Argeniinan olevan kuudeskymmenesviides, mikä on vain hieman parempi sija kuin Romanialla ja Gabonilla (Resico & Campbell 2010). Argeniinan 1900-luvun poliiis-aloudellisa hisoriaa on ukiu paljon viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Eriyisesi ukijoia on kiinnosanu, miksei Argeniina pysyny ylläpiämään alouskasvua ja aloudellisa vakaua. Tää on pohdiu usein eri lähesymisavoin. Joissain ukimuksissa on keskiyy enemmän

6 6 aloushisoriaan, kun puolesaan osassa arkasellaan enemmän poliiisa hisoriaa. Viimeisimpiä ukimuksia on yhä vaikeampi kaegorisoida, koska ne ova usein hyvin monimukaisia ja poikkiieeellisiä. (Horowiz 2013.) Argeniinan aloudellisen kehiyksen muuokseen on varmasi useia eri syiä, mua on oeava huomioon, eei Argeniinaa voida ukia kuen kehiynyä valioa. Parhaimpina vuosinaankin Argeniinan insiuuio oliva hyvin kehiymäömiä, ja poliiinen ympärisö epävakaa. Keskuspankki peruseiin vasa vuonna 1935 eikä hallius ananu rahoiuslaiosen ehdä isenäisiä pääöksiä. Sama lähesymisava, joia on käyey esimerkiksi Yhdysvalojen ai Saksan ukimisessa, eivä välämää ole yhä käyökelpoisia Argeniinaan sovelleaessa. Tässä ukielmassa arkasellaan pääasiallisesi poliiisen ympärisön, kuluurin ja aaeellisen muuosen vaikuusa Argeniinassa. Liberalismin vaihuminen naionalismiin, demokraian epäonnisuminen, dikauuri, peronismi sekä jakuva väkivalaisuuksien ja kriisien uhka eivä ole voinee olla vaikuamaa myös siihen ympärisöön, missä aloudellise pääökse ehiin. Poliiikkapääökse eivä useinkaan ollee demokraaisesi ehyjä eiväkä yheiskunnan edun mukaisia. Esimerkiksi lobbaus ja korrupio oliva hyvin yleisiä poliiisissa piireissä. Tässä ukielmassa ei perehdyä Argeniinan viimeisiin vuosikymmeniin kovin arkasi, sillä 1900-luvun alun jälkeisen aloudellisen kehiyksen aanumisen juure johava kauemmas. Tukielmassa ylleään 1990-luvulle asi, kun presideni Menemin hallius pyrki muuamaan edellisen vuosikymmenen aikana muodosuneia merkanilisisia oiminaapoja. Tukielmassa sovelleaan Prescoin ja Fizgeraldin (2002) versioa neoklassisesa kasvumallisa asapainoisen kasvun kilpailuasapainon löyämiseksi. Kyseinen malli oimii yllääen hyvin Argeniinan aloudessa ja kokonaisuoavuus seliää uoannon, väkiluvun, kuluuksen, invesoinien sekä pääoman ja bruokansanuoeeseen suheen vaiheluia. Toisessa luvussa arkasellaan Argeniinaa ennen sen isenäisymisä ja sen jälkeen kiinnieään huomio isenäisymisen jälkeisiin uudisuksiin ja niiden vaikuuksiin alouden kehiykseen. Kolmannessa luvussa edeään 1900-lukua kronologisesi ja

7 7 pohdiaan aaeellisen, hallinnollisen ja kuluurisen asioiden vaikuuksia Argeniinan alouskehiykseen. Sen jälkeen arkasellaan vielä 1900-lukua laajemmalla perspekiivillä. Neljännessä luvussa perehdyään kasvumalliin, kalibroidaan parameri, rakaisaan kasvumalli ja analysoidaan ulokse.

8 8 2 TAPAHTUMAT ENNEN 1900-LUKUA 2.1 Argeniina ennen isenäisymisä Ennen isenäisymisään Argeniina oli Espanjan siiromaa kolmen vuosisadan ajan. Argeniina oli yksi köyhimmisä Espanjan hallisemisa alueisa, johon vaikui sen maanieeellinen sijaini. Kun Argeniina sai isenäisyyden vuonna 1810, Argeniinan väkiluku oli pienempi kuin esimerkiksi Chilellä ja Bolivialla ja alous oli alikehiyny verrauna muuhun espanjankieliseen Amerikkaan. Argeniinassa oli Espanjan siiromaille yypillisiä sosiokuluurisia piireiä, kuen poliiinen absoluismi, merkanilismi, lain halveksuna, uskonnollinen yhenäisyys, muukalaisviha ja yheiskunnan kerrosuneisuus. (Hamilon 2005.) Vallauaan espanjankielisä Amerikkaa, espanjalainen monarkia havaisi, eä ässä maanosassa se pysyisi käyämään poliiisa valaa vapaasi, ilman eä arvisisi kysellä lupaa hovila ja lääniyslaioksela, eiväkä paikallise asukkaa kyennee esämään ää vallankäyöä. Absoluismia vahvisi paikallisen insiuuioiden heikkous eikä siiromailla espanjankielisessä Amerikassa ollu mahdollisuua kehiää omaa hallinoa. (Hamilon 2005.) Kuninkaalla oli ylin vala, joka uloui maanomisuksen ja omisusoikeuksien lisäksi kaikkiin aloudellisia, poliiisiin ja uskonnollisiin asioihin (Haring 1972). Merkanilismia käyeiin välineenä, jolla saaoi hyöyä espanjankielisen Amerikan luonnonvaroisa (Hamilon 2005). Kuningas jakoi Amerikan konkisadoreille, joka uskonnon leviyksen vasineena saiva käyää paikallisia asukkaia yövoimana (Terán 1982). Halvan yövoiman lisäksi espanjalaisen varakkuua lisäsivä maaaluee ja kaivokse. Valiolla oli monopoli Espanjan ja espanjankielisen Amerikan siiromaiden välisessä kaupassa ja se monopolisoi esimerkiksi suolan, pippurin, upakan ja ruudin uoanoa sekä myyniä. Ulkomaankauppa oli myös valion säänelemää. (Hamilon 2005.) Espanjankielisen Amerikan siiromaissa oli myös yleisä, eä oikeusjärjesys ja sosiaalise käyännö oliva risiriidassa keskenään. Espanjassa oli säädey, eä siiromaiden paikallisia asukkaia on kohdelava hyvin ja vapaina kansalaisina, mua

9 9 odellisuudessa he oliva orjia. Monarkia oli ananu luvan virkamiehille sivuuaa lain, jos he kokiva sen arpeelliseksi. Myös Espanjalaise virkamiehe liiouuiva keskenään ja salakuljeiva uoeia Espanjaan, koska vapaa kauppa oli kielley. (Hamilon 2005.) Argeniinan valloiaminen soimalla ja sillä oli vaikuus siiromaa-aikaan. Siiromaayheiskuna oli hierarkkinen, kerrosunu ja siinä oli erillinen soaoikeus. Soaoikeudessa soilaiden ekemien rikosen rangaisuksisa pääivä heidän veraisensa, eivä siviiliuomari. Espanjan armeijassa uskonnolla oli keskeinen merkiys, mikä vaikui myös kaolisen uskon leviämiseen Argeniinassa. (Hamilon 2005.) 2.2 Isenäisymisen jälkeinen kehiys Noin vuonna 1800 Argeniinan uloaso oli selkeäsi korkeampi kuin sen naapurimailla ja samaa asoa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Coasworh (1998) arvioi, eä vuonna 1800 Argeniinan ulo per capia oliva 102 % Yhdysvalojen asosa. Koska muun Lainalaisen Amerikan uloason kokonaismäärä oli vain 66 % Yhdysvalojen asosa, Argeniina eroui selkeäsi naapurimaisaan. Argeniina oli sien rikas valio verraaessa alueen muihin valioihin. Argeniinan isenäisyyä vuonna 1810, muodoseiin ensimmäinen kansanhallius. Sen myöä aleiin muuaa Argeniinan insiuuioia, käyänöjä ja apoja. (Hamilon 2005.) Adelmanin (1999) mukaan isenäisymisen jälkeinen siirymäkausi aiheui näennäislaillisen hallinojärjeselmän, jossa oimeenpanovala käyeiin anneujen määräysen mukaisesi ja maan poliiisella organisaaiolla ei ollu perususlakia ukenaan. Isenäisymissoien jälkeen Argeniinassa oli useia yheiskunnallisia konflikeja (Hamilon 2005) ja uolloin käyeiin ajoiain voimakeinoja yheiskunnallisen ja poliiisen järjesyksen ylläpiämiseksi (Adelman 1999). Isenäisymisen aikoihin maaaloudella oli kaksi keskeisä sekoria: maanviljely ja karjankasvaus. Maanviljely uoi vehnää Buenos Airesin ja sen sisämaan väesölle. Karjankasvaus sen sijaan uoi vuoia ja naudanlihaa vieniin. (Salvaore & Newland 2003.) Pian isenäisymisen jälkeen kaupankäyni muiden maiden kanssa alkoi vilkasua, koska ulkomaan kaupan ulli poiseiin ja Napoleonin soda

10 10 pääyivä. Argeniinasa ulikin yksi avoimimmisa alouksisa maailmassa. Välillä , vieni per capia Argeniinan konfederaaiossa oli noin kolme keraa suurempi kuin senaikaisilla kehiyneillä valioilla. (Newland 1998b.) Teksiilien hinojen lasku ja eläinuoeiden hinojen nousu aiheui huomaavan suuren kasvun vaihosuheessa, joka kasvoi 277 % paikallisina hinoina vuosina Vieniuoeiden, maan ja karjan hinna nousiva noin 350 %. Paikallise ja kansanvälise hinna alkoiva lähenyä oisiaan, koska muun muassa kuljeuskulu laskiva nopeasi. Tämä lisäsi vaihohyödykkeiden uoannon kasvua ja vähensi elinarvikkeiden ja kankaiden uonihinoja. (Newland & Oriz 2001, 279.) Kuvio 1 havainnollisaa vaihosuheen ja viennin per capia muuosa vuosina Kuvio 1. Vaihosuhde ja viennin muuos per capia vuosina (mukailu Newland 1998b). Eläinuoeiden vieni kasvoi huomaavasi isenäisymisen jälkeisen kuudenkymmenen vuoden aikana. Erään arvion mukaan kokonaisvieni (hopeapesoina) kasvoi 5.5 % vuosivauhia vuosien 1810 ja 1870 välillä. (Newland

11 a). Tämä arkoii 3.5 %:n vuosikasvua per capia viennissä (Salvaore & Newland 2003). Newland ja Poulson (1998) arvioiva eä, Argeniinan rannikkoalueella karjankasvaussekorin kokonaisuoavuus kasvoi 2 %:n vuosivauhia vuosina Koimaise ja ulkomaise konfliki aiheuiva kuienkin urbulenssia vienisekorissa (Salvaore & Newland 2003), ja myös rahan arvo laski näihin aikoihin (Irigoin 2000a). Nämä konfliki oiva myös paljon epävakaisuua julkisaloueen, eriyisesi Buenos Airesin provinssissa (Corés Conde 1997). Mone kirjailija ova osoianee Buenos Airesin ulkoisen saarojen negaiivisen vaikuuksen vienialoueen (Salvaore & Newland 2003). Brasilian saaro vuosina ajoi halliuksen suuriin budjeialijäämiin, joka rahoieiin vaihokelvoomien rahojen liikkeellelaskulla, mikä puolesaan aiheui nopeasi rahan arvon laskua (Irigoin 2000a). Argeniina oli Ranskan saaramana vuosina ja Anglo-Ranskan saaramana vuosina (Salvaore & Newland 2003). Soien aiheuamaa julkisa alijäämää koeeiin rahoiaa obligaaioiden liikkeellelaskulla, mikä uoi oisen korkean inflaaion ajanjakson vuosille Tilanne pääyi sauraaioon ja hallius alkoi rahoiaa soiaan vaihokelvooman paperirahan liikkeellelaskuilla. (Irigoin 2000a.) Jokainen vaihokelvooman rahan liikkeellelasku aiheui kasvun kullan preemiossa, paikallisen valuuan arvon laskun ja muuoksen vienien ja uonien suheellisessa hinnassa (Salvaore & Newland 2003). Vuosina paperiraha oli vaihokelvoona. Invesoini- ja sääsämispääökse ehiin inflaaiorahoiuksen olosuheissa, ja se vaikui vienialouden kasvuvauhiin. (Amaral 1988.) Saarojen aikana myös vieniuoeiden hina puosi jyrkäsi. Oleeavasi ällä oli negaiivinen vaikuus maanomisajien vuokriin ja karjauoeiden valmisajien uloihin. Kuienkin enien vienialouden epäasapainoisuueen vaikuiva fia-rahan aiheuama jyrkä vaihelu rahan arvossa. (Salvaore & Newland 2003.) Nämä ekijä yhdessä lamauiva pikän aikavälin invesoinni ja eknologisen muuoksen (Irigoin 2000a). Inflaaiorahoius vaikui suouisasi vieniin. Koko isenäisymisen jälkeen verorakenne suosi vieniä kuluajien osamien hyödykkeiden kusannuksella. Tämä

12 12 verorakenne muuui vasa, kun eliii pääi ehdä joain rahan arvon epävakaisuudelle luvun lopulla ja 1860-luvun alkupuolella uusi hallinoliiouma nosi vienien veroja ja vähensi uonien veroja. (Irigoin 2000b.) Rahailaneen parannuua, hallius pysyi dramaaisesi vähenämään rahan arvon vaihelua, mikä eki aloudellise pääökse paremmin ennakoiaviksi (Salvaore & Newland 2003). Argeniina ylläpii aloudellisa kasvuaan yli kuusi vuosikymmenä muokkaamalla arjonaansa markkinoiden kysynää vasaavaksi ja viemällä uoeiaan useisiin eri maihin. Alun perin Iso-Briannia oli Argeniinan uoeiden ärkein osaja, mua vuoden 1840 jälkeen myös muu maa kasvaiva osuuaan, eriyisesi Yhdysvalla, Ranska ja Belgia. (Amaral 1998, 252.) Vieävä uoee vaiheliva maailmanmarkkinoiden kysynnän muuosen mukana. Vuonna 1820 vuoda muodosiva aloudellisesi merkiävimmän osuuden viennisä, oisena oli suolau naudanliha. Vuoeen 1865 mennessä villa oli noussu ärkeimmäksi vieniuoeeksi, seuraavina oliva vuoda, ali ja lampaannaha. Sen sijaan, eä vain yksi uoe olisi hallinnu Argeniinan vieniä, vieniuoeia oli kuusi. (Amaral 1998, ) Maan aloudellinen kehiys alkoi jäädä jälkeen kehiyneisä valioisa, vaikka Argeniinassa oli välillä aloudellisesi suheellisen vakaiakin ajanjaksoja (Irigoin 2000a.). Kehiyneiden valioiden kasvu kiihyi siä mukaa kun eollinen vallankumous levisi, mua soien ja aloudellisen kaaosen ympäröimän Lainalaisen Amerikan kasvu pysyi paikallaan ai jopa vähenyi. (Maddison 1995.) Juan Manuel de Rosas oli oiminu Argeniinan dikaaorina vuosina Kenraali Juso José de Urquiza korvasi Rosasin vuonna Urquiza eki uudisuksia, joka perusuiva kansallisen yhenäisyyden, liberaalien insiuuioiden ja modernisaaioiden periaaeisiin ja pyrki edisämään yksilön oikeuksia ja vapaaa kauppaa. Urquizan poliiise periaaee juonsiva juurensa Adam Smih esielemään vapaan kaupan ideaan. Urquiza pyrki myös kehiämään argeniinalaisisa ahkeria ja sääsäväisiä. Suunnielmana oli saavuaa nämä hyvee kansaan yhdysvalalaisila ja eurooppalaisila maahanmuuajila. (Resico & Campbell 2010.) Urquizan liberaali periaaee oliva pohjana myös vuonna 1853 laadiussa perususlaissa (Resico & Campbell 2010). Perususlain avoieena oli muuaa

13 13 siiromaakauden aikaisia kuluuriarvoja. Poliiisen absoluismin sijaan vala jaeiin useammalle henkilölle, valionuskono muueiin uskonvapaudeksi, merkanilismisa siirryiin ukemaan yksiyisomisusa ja vapaaa kauppaa. Muukalaisvihan sijaan kannuseiin maahanmuuoa, lakiperiaaeia kehieiin ja yheiskunaluokkien eriarvoisuus vähenyi, kun laki koski kaikkia yheiskunaluokasa riippumaa. (Hamilon 2005.) Perususlaillinen sopimus ja 1850-luvun loppupuolen alousuudisukse paransiva edellyyksiä ulkomaisiin invesoineihin (Salvaore & Newland 2003). Vuosina valion aloudessa oli käännekoha, kun isenäisymisen myöä synyneiä pikäaikaisia kusannuksia saaiin vähenneyä. Vuonna 1854 Argeniinan ainoaa rahoiuslaiosa uudiseiin, jonka jälkeen rahoiuslaioksen johajison ei enää arvinnu huolehia halliuksen rahoiusarpeisa. Sen jälkeen Argeniina noudai hyvää rahapoliiikkaa jonkin aikaa. Rocan oisen hallinokauden aikana vuodesa 1899 eeenpäin, valion rahaso oli kuuena vuonna peräkkäin selkeäsi ylijäämäinen. Tämä oli hyvin erikoisa, kun oaa huomioon valion julkisaloudellisen finanssihisorian. Täsä eeenpäin valionalous oli keskimäärin asapainossa eikä merkiäviä alijäämiä ollu ennen 1930-luvun alkupuola. (della Paloera, Irigoin & Bozzoli 2003.) Urguizan jälkeen presideninä vuosina oiminu Domingo Fausino Sarmieno oli Urquizan avoin myös maahanmuuon puolesapuhuja. Hän oivoi anglosaksilaisia maahanmuuajia, koska hän uskoi heidän uovan sivilisaaion Argeniinaan. Sivisys merkisi Sarmienolle nimenomaan pohjoiseurooppalaisia malleja, ja kaikkein viimeiseksi espanjalaisia. Argeniinan saapuikin noin 6 miljoonaa maahanmuuajaa vuosina , mua maahanmuuaja oliva lähinnä kreikkalaisia, ialialaisia ja espanjalaisia. Sen vuoksi Sarmieno kehii kouluusohjelman maahanmuuajien sivisämiseksi ja järjesi julkisen kouluuksen. (Resico & Campbell 2010.) Kuviossa 2 on maahanmuuo ja maasamuuo vuosina uhansina ihmisinä. Kuviosa voidaan havaia maahanmuuon olleen eriyisen korkea vuosina ja

14 14 Kuvio 2. Neomaahanmuuo vuosina (mukailu Recchini de Laes and Laes 1975). 2.3 Vaurauden vuode Ensimmäisen väesönlaskennan aikaan vuonna 1869 Argeniina oli yksi köyhimmisä ja vähien kansoieuisa valioisa Eelä-Amerikassa. Tuoanoekniikka oli yhä alkeellisa ja suurin osa aloudesa perusui omavaraiseen uoanoon. Väesösä 80 % oli lukuaidoomia, yli 70 % aloisa oli olkikaoisia hökkeleiä ja vain 20 % kouluikäisisä lapsisa kävi koulua. (Resico & Campbell 2010.) Vuonna 1870 mennessä Länsi-Euroopan ulo per capia oliva noussee $1,986:iin ja länisen haarojen $2,748:iin. Argeniinan per capia ulo oliva pysynee kuienkin viiden vuosikymmenen ajan $1,300:ssa ja Lainalaisen Amerikan per capia noin $800:ssa. Argeniina oli selkeäsi naapurimaiaan rikkaampi, mua oli kaukana kehiyneiden valioiden asosa. (Maddison 1995.)

15 15 Talouskasvu alkoi kiihyä vuoden 1870 jälkeen monissa Lainalaisen Amerikan maissa, kuen Meksikossa ja Chilessä, mua varsinkin Argeniina lähesyi kehiyneiden valioiden asoa. (della Paloera & Taylor 2003.) Argeniina hyöyi kaupan vapauamisesa ja inegraaiosa kansainväliseen aloueen. Rauaieverkosoa laajenneiin ja viljojen ja villan lisäksi vieiin myös lihaa lihanyösöeknologian kehiyyä. Vuonna 1875 Argeniinasa ei viey vehnää, vaan siä uoiin onnia. Neljä vuoa myöhemmin Argeniina vei ulkomaille onnia vehnää ja vuonna 1894 jo 1,6 miljoonaa onnia. (Resico & Campbell 2010.) Vuosina invesoinnin kysynä oli korkea ja avoime markkina kanavoiva muiden maiden sääsö uoavaan käyöön Argeniinan aloudessa (Taylor 2003). Muuamassa vuosikymmenessä äsä kehiymäömäsä valiosa uli yksi rikkaimmisa ja vauraimmisa valioisa maailmassa. Suuri osa äsä kasvusa oli maaalouden ansioa. (Resico & Campbell 2010.) 1880-luvula vuoeen 1913 Argeniinan keskimääräinen uoannon kasvuvauhi oli noin 5 % vuodessa. Vuoeen 1900 mennessä Argeniinan ulo per capia suheessa kehiyneisiin valioihin oliva noussee vuoden %:sa 90 %:iin vuonna 1900 ja 100 %:iin vuonna (della Paloera & Taylor 2003.) Kuviosa 3 saadaan selkeämpi käsiys Argeniinan menesymisä veraamalla siä eri maihin vuodesa 1820 vuoeen Valioiden ulo ova suheessa Länsi-Euroopan maiden uloihin, osoiaen absoluuisen aloudellisen menesymisen sijaan alouksien suheellisen menesymisen. Maiden ulo ova per capia osovoimaparieeisovieuja kansainvälisiä dollareia.

16 16 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Argeniina Lainalainen amerikka Länsi-Eurooppa Yhdysvalla Iso-Briannia Japani Eelä-Korea 0, Kuvio 3. Suheellinen alouskehiys vuosina (Maddison 1995). Vuoeen 1910 mennessä Argeniina oli yksi maailman johavisa valioisa ja yksi ärkeimmisä viljan ja lihan viejisä. Argeniinan BKT oli 50 % koko espanjankielisen Amerikan BKT:sa ja se oli 10. sijalla maailmanaloudessa. (Hamilon 2005.) Vuonna 1913 Argeniinan uloaso oli muihin Lainalaisen Amerikan maihin verrauna selkeäsi korkeampi ja oli lähes samalla asolla kehiyneiden maiden kanssa. Trendi näyi selväsi silä, eä Argeniinasa oli ullu kehiyny valio. Argeniina per capia ulo oliva $3,797 vuonna 1913 ja se ylsi sien selväsi maailman kymmenen korkeauloisimman valion joukkoon. (della Paloera & Taylor 2003.) Kuvio 4 osoiaa, eä vuosina bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi on useana vuonna ollu lähellä 10 %:a ja parhaimmillaan yli 15 %.

17 17 Kuvio 4. Bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi vuosina (Surzenegger & Moya 2003). Myöhemmin 1900 luvulla Argeniinan onni kuienkin käänyi. Lainalaisen Amerikan alouskasvu jäi jälkeen OECD ydinvalioisa, ja varsinkin Argeniinan ilanne huononi. Vuonna 1913 Argeniinan uloaso oli 80 % OECD uloasosa, joka oli korkein mihin Argeniina on ikinä päässy. Siiä lähien rendi on ollu laskusuunainen ja Argeniina on lähesyny muun Lainalaisen Amerikan maiden keskimääräisä uloasoa. Vuonna 1973 ulo oliva 65 % OECD uloasosa ja 43 % vuonna 1987, joka on melko lähellä Lainalaisen Amerikan alueen keskimääräisä 34 %:n asoa. (della Paloera & Taylor 2003.)

18 18 3 POLIITTISET JA KULTUURISET MUUTOKSET 1900-LUVULLA 3.1 Aaellisia ja poliiisia muuoksia 1900-luvun alussa 1900-luvulla liberaali periaaee hälvenivä ja niiden ilalle uliva inervenionisise, hyperregulaiivise ja usein auoriaarise aaee ja poliiika. Liberaalina aikakauena, noin 1860-luvula 1920-luvun loppupuolelle, oli kuienkin myös proekionisisia meneelyapoja, voionavoielua sekä sekoreia ja alueia, joia jokin poliiika suojasiva kilpailula johuen poliiisisa paineisa ja neuvoeluisa. Modernimman valion luominen oli ärkeää kapialisisen kehiyksen vahvisamiseksi Argeniinassa. Ennen vuoden 1912 vaaliuudisusa, poliiinen järjeselmä oli kaukana demokraaisesa. Liberaali aaee oliva pohjana insiuuioiden rakenamiselle, kuen valiokoneison kehiykselle ja lakien ja säädösen ymmärämiselle ja luomiselle. (Berenszein & Specor 2003.) Naionalisise aaee alkoiva leviä Argeniinassa 1900-luvulla. Naionalisi vasusiva siä, eä Argeniina oli briiläisen imperiumin vallan alla. Naionalisise, ei-liberaali aaee uliva laajali hyväksyyiksi ja ne levisivä eriyisesi vaikuusvalaisen valioninsiuuioiden ja virasojen, kuen kouluusjärjeselmän ja armeijan, myöä. (Resico & Campbell 2010) Sulauaakseen maahanmuuajien lapse Argeniinan kansaan, hallius aloii isänmaallisen opeuksen kampanjan. Kampanjassa isenäisyyssodassa soinee ja perususlain laainee ihmise esieiin liki jumalolenoina. Naionalismia edisivä myös valion omisama julkise koulu ja pakollinen asevelvollisuus. Kansalaisille luoiin liioielu suuruuden unne ja usko, eä hyvinvoini uli luonnonvaroisa, eikä arvea yövoimalle ja kunnollisille insiuuioille ollu. (Escud 1990: 20.) Argeniinaan saapuneesa köyhien maahanmuuajien joukosa suurin osa aseui asumaan suuriin kaupunkeihin. Köyhä maahanmuuaja loiva yheiskunnallisia ja poliiisia järjesöjä, kuen ammaiyhdisyksiä, sosialisipuolueen ja radikaalipuolueen. (Resico & Campbell 2010) Lisäksi järjesäyyneiden yöväenluokkien aiheuama yheiskunnallisen ja poliiisen konflikien uhka kasvoi koko ajan. (Berenszein & Specor 2003.)

19 19 Vuonna 1912 eduskuna hyväksyi uuden vaalilain, jonka mukaan kaikilla yli 18- vuoiailla miehillä oli pakollinen äänioikeus (Hamilon 2005). Aluksi vanhoillinen eliii oli vasahakoinen osallisumaan demokraiaan. Vaivaomasi ullu menesys ja vieniuoojen vira oliva aiheuanee yleömän opimismin. He uskoiva, eä kehiyminen apahuisi isesään ja Argeniinan ulevaisuus olisi hohdokas.. (Resico & Campbell 2010.) Väielyiden pöyäkirjoisa selviää, eä vanhoillinen halliuspuolue oli varma vaalivoiosaan vaaliuudisuksen jälkeen (Hamilon 2005). Kuienkin radikaalipuolue voii vuoden 1916 presideninvaali, syrjäyäen ja jakaen perineise eliii. Valaa oli vaikea saada akaisin radikaalipuolueen vaaliylivoiman ja hegemonisen käyöksen vuoksi, ja niinpä perineise eliii meneivä kiinnosuksensa ukea senaikaisa poliiisa järjeselmää. (Berenszein & Specor 2003.) Radikaalipuolueen johaja Hipólio Yrigoyen oli presideninä vuosina (Resico & Campbell 2010) Vuonna 1916 valiu presideni Yrigoyen lisäsi byrokraiaa huomaavasi ja yleisi avan nimiää hallinnollisia yönekijöiä epäarkkoihin ai olemaomiin yöehäviin palkkiona poliiisisa palveluksisa. Uusi de faco hallius vahvisi absoluismia ja väkivalaa lakkauamalla kansalliskongressin ja muuamia sanomalehiä ja muodosamalla poliisiryhmiä vainoamaan ja vangisemaan poliiisia vasusajia. (Hamilon 2005.) Näihin aikoihin Argeniina koki kansainvälisen kriisien vuoksi ulkoisia sokkeja, joka aiheuiva äkillisiä nousu- ja laskusuhdaneia. Ulkomaise invesoinni eä maahanmuuo hidasuiva. (Resico & Campbell 2010.) Soien välisen ajanjakson kysynää invesoinneille pidäeli riippuvuus pelkisä koimaisisa sääsöisä, kun maailmanmarkkina oliva mennee lukkoon. Niinpä kasvu hidasui ja ilannea vaikeui myös heikko alousjärjeselmä. (Taylor 2003.) Kuviossa 5 esieään ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen. Vuonna 1900 ulkomainen velka on yli nelinkerainen suheessa bruokansanuoeeseen ja oli selkeäsi korkeampi kuin muussa Lainalaisessa Amerikassa. Vuonna 1914 ulkomaisen pääoman määrä on jo selkeäsi vähenyny ja vuonna 1929 se alkaa lähesyä muun maailman ulkomaisen pääoman määriä. Ulkomaise invesoinni vähenyivä dramaaisesi lyhyessä ajassa, vaikuaen Argeniinan pääoman kerymiseen.

20 20 Kuvio 5. Ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen (Taylor 1998; Obsfeld & Taylor 1998). Liberalismin kaoaminen alkoi näkyä vähiellen myös lakimuuoksissa, joka salliva valion inervenionismin yhä laajemmin. Berenzsein ja Specorin (2002) mukaan Argeniinan kriiinen käännekoha apahui ja 1930 luvuilla, kun insiuionaalisen muuosen sarja loiva pohjan valiokeskeiselle aloudelliselle ja poliiiselle järjeselmälle. Nuo muuokse vaikuiva lakiperiaaeisiin, alouspoliiikkaan lisäsi valion oikeua puuua asioihin. (Berenszein & Specor 2003.) Kun vuoden 1907 alussa ehiin merkiäviä öljylöyöjä, hallius alkoi oaa merkanilisisemman lähesymisavan aloushallinoon. Talouspoliiikkaan, kaivossäännösöön ja perususlakiin ehiin muuoksia, jossa salliiin valion suurempi vaikuusvala. Presideni José Figueora Alcora hyväksyi säädöksen, jonka mukaan valiolle kuului pohjamaan hiilivey. Tämä vaikui maanomisajien omisusoikeuksiin. (Hamilon 2005.)

21 21 Merkiäväsi inervenionismin lisäänymiseen vaikui vuoden 1922 Erclano - apaus luvula 1920-luvun alkupuolelle korkein oikeus oli kumonnu liiovalion halliuksen ja provinssien julkaisemia aloussäännöksiä, ukien vapaan kaupan käyänöjä. Sodan jälkeen Argeniinaan saapui suuri maahanmuuajien aalo ja asumishinna nousiva huimaa vauhia. Niinpä hallius koei pysäyää asunojen vuokrien nousun. Erclanon apauksessa asianomisaja esii, eä vuokrahinojen säänely oli risiriidassa muun muassa peruslaissa määrieyä oikeua käyää ja myydä omaisuua ja omaisuuden koskemaomuuden periaaea. Oikeus pääi, eä sekä julkisen edun ja monopolin läsnäolo saa aikaan konflikin, kun yksiyishenkilö haluaa oikeuden vapaasi käyää/käsiellä omaisuuaan, mua samalla on eujen mukaisa ehkäisä suuri vahinko, joka voi aiheuua yheiskunnalle sellaisen vapauden väärinkäyösä. Oikeus lisäsi, eä siviilioikeudessa on useia rajoiuksia omisusoikeudelle perusuen yheiskunnan hyöyyn, ja eä sama perusee ulisi olla myös laissa koskien asumisa ja vuokrahinoja. Erclano oli ensimmäinen pääös, jossa sopimusoikeudellisa vapaua lakiperuseisesi rikoiin julkisen hyödyn nimissä. Liikeoiminaa ja omaisuua koskevia kohia perususlaissa muueiin niin, eä se laillisi valion suuremman vaikuusvallan ja oikeuden puuua asioihin. (Berenszein & Specor 2003.) Taloudellisen inervenionismin oollisin maaperä oli Berenszeinin & Specorin (2003) mukaan epäilemää naudanlihaeollisuus, jossa määräysvala oli Argeniinan yheiskunnan konservaiivisin ryhmiymä. Karjankasvaajien ja englanilaisen asiakkaiden välillä oliva ollee vuodesa 1880 asi eseeömä vapaa markkina, mua kun amerikkalaise yriykse osallisuiva markkinoilla, alkoi synyä monopoleja. Lainsäädännöllisillä ja juridisilla muuoksilla oli valava seuraamukse naudanlihaeollisuuden regulaiivisiin oiminaapoihin. (Berenszein & Specor 2003.) Vähiellen halliukse alkoiva puuua alouden oiminaan aina kun mahdollisa, vaikka pikällä aikavälillä siiä aiheuui oikeudellisia ja aloudellisia haioja. Esimerkiksi vuonna 1932 valiu presideni Augusín P. Juso perusi markkinajohokunia lihan, viljojen ja useiden muiden uoeiden uoannon säänelemiseksi, lisäen valion inervenionismia yhä useammille alouden osaaluille. (Hamilon 2005.) Berenzseinin ja Specorin (2003) mukaan valiokoneison

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009 LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnroinkau 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: hp://www.ela.fi/ Keskuseluaiheia

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023

HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023 Alavieska 19.12.2012 vko 51 Puolueeon paikallislehi Ylivieska Nivala Sievi Hyvää joulua ja onnellisa uua vuoa oivoo Kallion Seudun henkilökuna Jamava-korjaamo palvelee oisaiseksi pelkäsään yksiäin soviuina

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo -1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Kauppaieeellinen iedekuna Talouden ja yriysjuridiikan laios Kandidaainukielma Rahoius KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI Currency Marke Efficiency of Developed Counries: USD Index

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, ),II1 1 SATAMA ILMOITTAMIE YMPÄRISTÖ- SUOJELU TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA SATAMA JÄTEHUOLTOSUUITELMA ranomaisen yheysiedo Merkiy ympärisönsuojelun ieojärjeselmään A. SATAMA TOIMITAA VALVOVA

Lisätiedot

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja -1, SOTELA 24.9.2014 17:30 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

Tunnelivaihtoehto on paras

Tunnelivaihtoehto on paras Juoksuleikkej Variokylss 9 2011 Keh I:n ja Ivyln riseys: Tunnelivaihoeho on paras Keh I:n ja Ivyln eriasoliiyms on laadiu kolme vaihoehoisa suunnielmaa: sila, unneli ja yhdiselm. Yleissuunnielman viimeiselemiseksi

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

Yrittäjä suuntaa ylöspäin Petri Riihikallio s.52 1 2008 6,50. Ikääntyvä väestö, antelias valtio s. 10. Avaruusteknologia bisneksenä s.

Yrittäjä suuntaa ylöspäin Petri Riihikallio s.52 1 2008 6,50. Ikääntyvä väestö, antelias valtio s. 10. Avaruusteknologia bisneksenä s. 1 008 6,50 > Y H T I S K U N T A Ikääyvä väesö, aelias valio s. 10 > T & T Avaruusekologia bisekseä s. 8 > U L K O M A A T Tue Veäjä yriyskuluuri s. 40 > K U L T T U U R I - V I N T I Rockilla o vieiä

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2015 2/2004 1/2005 Roosa nauha -keräys ennäysulokseen 35-vuoias Sykerö uo iloa syöpälapsille Veraisuella yhdessä

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA Tieokonesimulaaio ja siihen liiyä kokeellinen ukimus Joosa Kurinen ja Heidi Juuinen Mikkelin Lyseon lukio ysiikka 30..007 TIIVISTELMÄ Viksu-iedekilpailuprojekimme aiheena

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa

Lisätiedot