TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN"

Transkriptio

1 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Paula Saarela POLITIIKAN JA KULTTUURIN VAIKUTUKSET ARGENTIINAN 1900-LUVUN TALOUDELLISEEN KEHITYKSEEN Pro gradu -ukielma Talousiede Marraskuu 2013

2 OULUN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Talousieeiden iedekuna Tekijä Saarela Paula Työn nimi Työn valvoja Puhakka Mikko, Professori Poliiikan ja kuluurin vaikuukse Argeniinan 1900-luvun aloudelliseen kehiykseen. Oppiaine Kansanalousiede Työn laji Pro gradu Aika Marraskuu 2013 Sivumäärä 60 Tiiviselmä Argeniina oli 1900-luvun alussa yksi maailman korkeauloisimmisa ja vauraimmisa valioisa, ja eroui selkeäsi naapurimaisaan. Vuoden 1913 jälkeen Argeniina ei enää pysyny mukana kehiyneiden valioiden kasvuvauhdissa, eikä siemmin ole pysyny nousemaan enää akaisin eniselle asolleen. Tässä ukielmassa pohdiaan poliiikan, kuluurin ja aaeellisen muuosen vaikuuksia Argeniinan alouskehiykseen. Tukielman eoreeisessa osassa sovelleaan Prescoin ja Fizgeraldin (2002) versioa neoklassisesa kasvumallisa asapainoisen kasvun kilpailuasapainon löyämiseksi. Malli oimii ylläävän hyvin Argeniinan aloudessa. Kokonaisuoavuuden vaihelu seliää uoanoa, väkilukua, kuluusa, invesoineja ja pääoman ja bruokansanuoeeseen suhdea. Argeniinan kokonaisuoavuuden kasvuvauhi on ollu heikkoa 1900-luvulla. Poliiisia syiä ova hallinojärjeselmän epävakaisuus, poliiisen järjeselmän heikkous, korrupoiuneisuus, proekionsmi, valion kuluus ja inervenionismi. Kuluurisina syinä ova, osaksi Perónin aiheuamina, yheiskunnan jakauuminen, halliuksen ja laillisuusperiaaeiden halveksuna ja jakuva väkivallan uhka. Naionalismi, miliarismi ja populismi ova myös heikenänee uskoa halliukseen ja demokraian mahdollisuuksia. Vaikka Argeniina pysyi maailmansoien aikana puolueeomana, sen insiuionaalinen järjeselmä oli niin heikko, eä ulkoise soki vaikuiva voimakkaasi Argeniinan aloueen. Asiasana kasvumalli, kokonaisuoavuus, peronismi Muia ieoja

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAPAHTUMAT ENNEN 1900-LUKUA Argeniina ennen isenäisymisä Isenäisymisen jälkeinen kehiys Vaurauden vuode POLIITTISET JA KULTUURISET MUUTOKSET 1900-LUVULLA Aaellisia ja poliiisia muuoksia 1900-luvun alussa Perónin valakausi Peronisinen vasarinaliike Vallankaappauksia ja dikauureja Paluu demokraiaan luvulle yypillisiä piireiä MALLI JA SEN KALIBROINTI Malli Kalibroini Analyysi JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO... 57

4 4 KUVIOT Kuvio 1. Vaihosuhde ja viennin muuos per capia vuosina (mukailu Newland 1998b) Kuvio 2. Neomaahanmuuo vuosina (mukailu Recchini de Laes and Laes 1975) Kuvio 3. Suheellinen alouskehiys vuosina (Maddison 1995) Kuvio 4. Bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi vuosina (Surzenegger & Moya 2003) Kuvio 5. Ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen (Taylor 1998; Obsfeld & Taylor 1998) Kuvio 6. Julkinen kuluus ja budjeialijäämä suheueuna BKT:en vuosina (IEERAL 1986 & Secreary of Economic and Regional Programming daa) Kuvio 7. Inflaaio vuosina (IMF) Kuvio 8. Numeerinen kokeilu pääomalle Kuvio 9. Numeerinen kokeilu uoannolle Kuvio 10. Numeerinen kokeilu väkiluvulle Kuvio 11. Numeerinen kokeilu kuluukselle Kuvio 12. Numeerinen kokeilu invesoinneille Kuvio 13. Numeerinen kokeilu pääoman suheelle bruokansanuoeeseen Kuvio 14. Kokonaisuoavuus ja rendi TAULUKOT Taulukko 1. Veroulo proseneina bruokansanuoeesa (Berenszein & Specor 2003) Taulukko 2. Soilaallisen rakenamisen kulu miljoonina nykyisinä pesoina (Rouquié 1978) Taulukko 3. Kalibroinnin ulokse

5 5 1 JOHDANTO Argeniina oli yksi maailman vauraimmisa valioisa 1900-luvun alussa. Se ylsi maailman viiden korkeauloisimman valion joukkoon ja eroui selkeäsi köyhisä naapurimaisaan. Argeniinan uskoiin ulevaisuudessa olevan yksi kehiyneisä valioisa ja pysyvän Yhdysvalojen asolla. Vuoden 1913 jälkeen Argeniina ei enää pysyny mukana muiden kehiyneiden valioiden kasvuvauhdissa ja alous alkoi aanua. (della Paloera & Taylor 2003.) Argeniina ei ole kyenny nosamaan alouaan enää menneiden vuosien asolle eikä ulevaisuuskaan vaikua kovin valoisala. Argeniinan aloushisoriaa on vaikea verraa muihin maihin. Argeniina ei ole kuen vähemmän kehiynee valio, joka ova aina ollee suheellisen köyhiä eiväkä ikinä ole onnisunee ylläpiämään alouskasvua. Sillä ei myöskään ole paljon yheisä sellaisen valioiden kanssa, joka ova ollee köyhiä ja perifeerisiä alouksia, mua ova myöhemmin saavuanee kehiyneen valion aseman ja onnisunee piämään sen. (della Paloera & Taylor 2003.) Vuosien aloudellisen kasvurendin peruseella Argeniinan ulevaisuus näyi lupaavala. Asukkaiden lisäksi ulkomaisilla sijoiajilla oli valoisa käsiys Argeniinan ulevaisuudesa, ja joku oliva jopa siä mielä, eä Argeniina olisi ulevaisuudessa aloudellisesi samalla asolla Yhdysvalojen kanssa. Nykyään Argeniinan ulevaisuus ei näyä kovin valoisala. Ulkomaisen ja koimaisen sijoiamisen ilanne on huono, poliiinen ja yheiskunnallinen johajuus onuu ja insiuionaalinen viiekehys on jälleen uhouunu. (della Paloera & Gallo 2003.) Vuonna 1910 Argeniina oli maailman kymmeneksi varakkain valio, ja saa vuoa myöhemmin Maailmanpankki arvioi Argeniinan olevan kuudeskymmenesviides, mikä on vain hieman parempi sija kuin Romanialla ja Gabonilla (Resico & Campbell 2010). Argeniinan 1900-luvun poliiis-aloudellisa hisoriaa on ukiu paljon viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Eriyisesi ukijoia on kiinnosanu, miksei Argeniina pysyny ylläpiämään alouskasvua ja aloudellisa vakaua. Tää on pohdiu usein eri lähesymisavoin. Joissain ukimuksissa on keskiyy enemmän

6 6 aloushisoriaan, kun puolesaan osassa arkasellaan enemmän poliiisa hisoriaa. Viimeisimpiä ukimuksia on yhä vaikeampi kaegorisoida, koska ne ova usein hyvin monimukaisia ja poikkiieeellisiä. (Horowiz 2013.) Argeniinan aloudellisen kehiyksen muuokseen on varmasi useia eri syiä, mua on oeava huomioon, eei Argeniinaa voida ukia kuen kehiynyä valioa. Parhaimpina vuosinaankin Argeniinan insiuuio oliva hyvin kehiymäömiä, ja poliiinen ympärisö epävakaa. Keskuspankki peruseiin vasa vuonna 1935 eikä hallius ananu rahoiuslaiosen ehdä isenäisiä pääöksiä. Sama lähesymisava, joia on käyey esimerkiksi Yhdysvalojen ai Saksan ukimisessa, eivä välämää ole yhä käyökelpoisia Argeniinaan sovelleaessa. Tässä ukielmassa arkasellaan pääasiallisesi poliiisen ympärisön, kuluurin ja aaeellisen muuosen vaikuusa Argeniinassa. Liberalismin vaihuminen naionalismiin, demokraian epäonnisuminen, dikauuri, peronismi sekä jakuva väkivalaisuuksien ja kriisien uhka eivä ole voinee olla vaikuamaa myös siihen ympärisöön, missä aloudellise pääökse ehiin. Poliiikkapääökse eivä useinkaan ollee demokraaisesi ehyjä eiväkä yheiskunnan edun mukaisia. Esimerkiksi lobbaus ja korrupio oliva hyvin yleisiä poliiisissa piireissä. Tässä ukielmassa ei perehdyä Argeniinan viimeisiin vuosikymmeniin kovin arkasi, sillä 1900-luvun alun jälkeisen aloudellisen kehiyksen aanumisen juure johava kauemmas. Tukielmassa ylleään 1990-luvulle asi, kun presideni Menemin hallius pyrki muuamaan edellisen vuosikymmenen aikana muodosuneia merkanilisisia oiminaapoja. Tukielmassa sovelleaan Prescoin ja Fizgeraldin (2002) versioa neoklassisesa kasvumallisa asapainoisen kasvun kilpailuasapainon löyämiseksi. Kyseinen malli oimii yllääen hyvin Argeniinan aloudessa ja kokonaisuoavuus seliää uoannon, väkiluvun, kuluuksen, invesoinien sekä pääoman ja bruokansanuoeeseen suheen vaiheluia. Toisessa luvussa arkasellaan Argeniinaa ennen sen isenäisymisä ja sen jälkeen kiinnieään huomio isenäisymisen jälkeisiin uudisuksiin ja niiden vaikuuksiin alouden kehiykseen. Kolmannessa luvussa edeään 1900-lukua kronologisesi ja

7 7 pohdiaan aaeellisen, hallinnollisen ja kuluurisen asioiden vaikuuksia Argeniinan alouskehiykseen. Sen jälkeen arkasellaan vielä 1900-lukua laajemmalla perspekiivillä. Neljännessä luvussa perehdyään kasvumalliin, kalibroidaan parameri, rakaisaan kasvumalli ja analysoidaan ulokse.

8 8 2 TAPAHTUMAT ENNEN 1900-LUKUA 2.1 Argeniina ennen isenäisymisä Ennen isenäisymisään Argeniina oli Espanjan siiromaa kolmen vuosisadan ajan. Argeniina oli yksi köyhimmisä Espanjan hallisemisa alueisa, johon vaikui sen maanieeellinen sijaini. Kun Argeniina sai isenäisyyden vuonna 1810, Argeniinan väkiluku oli pienempi kuin esimerkiksi Chilellä ja Bolivialla ja alous oli alikehiyny verrauna muuhun espanjankieliseen Amerikkaan. Argeniinassa oli Espanjan siiromaille yypillisiä sosiokuluurisia piireiä, kuen poliiinen absoluismi, merkanilismi, lain halveksuna, uskonnollinen yhenäisyys, muukalaisviha ja yheiskunnan kerrosuneisuus. (Hamilon 2005.) Vallauaan espanjankielisä Amerikkaa, espanjalainen monarkia havaisi, eä ässä maanosassa se pysyisi käyämään poliiisa valaa vapaasi, ilman eä arvisisi kysellä lupaa hovila ja lääniyslaioksela, eiväkä paikallise asukkaa kyennee esämään ää vallankäyöä. Absoluismia vahvisi paikallisen insiuuioiden heikkous eikä siiromailla espanjankielisessä Amerikassa ollu mahdollisuua kehiää omaa hallinoa. (Hamilon 2005.) Kuninkaalla oli ylin vala, joka uloui maanomisuksen ja omisusoikeuksien lisäksi kaikkiin aloudellisia, poliiisiin ja uskonnollisiin asioihin (Haring 1972). Merkanilismia käyeiin välineenä, jolla saaoi hyöyä espanjankielisen Amerikan luonnonvaroisa (Hamilon 2005). Kuningas jakoi Amerikan konkisadoreille, joka uskonnon leviyksen vasineena saiva käyää paikallisia asukkaia yövoimana (Terán 1982). Halvan yövoiman lisäksi espanjalaisen varakkuua lisäsivä maaaluee ja kaivokse. Valiolla oli monopoli Espanjan ja espanjankielisen Amerikan siiromaiden välisessä kaupassa ja se monopolisoi esimerkiksi suolan, pippurin, upakan ja ruudin uoanoa sekä myyniä. Ulkomaankauppa oli myös valion säänelemää. (Hamilon 2005.) Espanjankielisen Amerikan siiromaissa oli myös yleisä, eä oikeusjärjesys ja sosiaalise käyännö oliva risiriidassa keskenään. Espanjassa oli säädey, eä siiromaiden paikallisia asukkaia on kohdelava hyvin ja vapaina kansalaisina, mua

9 9 odellisuudessa he oliva orjia. Monarkia oli ananu luvan virkamiehille sivuuaa lain, jos he kokiva sen arpeelliseksi. Myös Espanjalaise virkamiehe liiouuiva keskenään ja salakuljeiva uoeia Espanjaan, koska vapaa kauppa oli kielley. (Hamilon 2005.) Argeniinan valloiaminen soimalla ja sillä oli vaikuus siiromaa-aikaan. Siiromaayheiskuna oli hierarkkinen, kerrosunu ja siinä oli erillinen soaoikeus. Soaoikeudessa soilaiden ekemien rikosen rangaisuksisa pääivä heidän veraisensa, eivä siviiliuomari. Espanjan armeijassa uskonnolla oli keskeinen merkiys, mikä vaikui myös kaolisen uskon leviämiseen Argeniinassa. (Hamilon 2005.) 2.2 Isenäisymisen jälkeinen kehiys Noin vuonna 1800 Argeniinan uloaso oli selkeäsi korkeampi kuin sen naapurimailla ja samaa asoa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Coasworh (1998) arvioi, eä vuonna 1800 Argeniinan ulo per capia oliva 102 % Yhdysvalojen asosa. Koska muun Lainalaisen Amerikan uloason kokonaismäärä oli vain 66 % Yhdysvalojen asosa, Argeniina eroui selkeäsi naapurimaisaan. Argeniina oli sien rikas valio verraaessa alueen muihin valioihin. Argeniinan isenäisyyä vuonna 1810, muodoseiin ensimmäinen kansanhallius. Sen myöä aleiin muuaa Argeniinan insiuuioia, käyänöjä ja apoja. (Hamilon 2005.) Adelmanin (1999) mukaan isenäisymisen jälkeinen siirymäkausi aiheui näennäislaillisen hallinojärjeselmän, jossa oimeenpanovala käyeiin anneujen määräysen mukaisesi ja maan poliiisella organisaaiolla ei ollu perususlakia ukenaan. Isenäisymissoien jälkeen Argeniinassa oli useia yheiskunnallisia konflikeja (Hamilon 2005) ja uolloin käyeiin ajoiain voimakeinoja yheiskunnallisen ja poliiisen järjesyksen ylläpiämiseksi (Adelman 1999). Isenäisymisen aikoihin maaaloudella oli kaksi keskeisä sekoria: maanviljely ja karjankasvaus. Maanviljely uoi vehnää Buenos Airesin ja sen sisämaan väesölle. Karjankasvaus sen sijaan uoi vuoia ja naudanlihaa vieniin. (Salvaore & Newland 2003.) Pian isenäisymisen jälkeen kaupankäyni muiden maiden kanssa alkoi vilkasua, koska ulkomaan kaupan ulli poiseiin ja Napoleonin soda

10 10 pääyivä. Argeniinasa ulikin yksi avoimimmisa alouksisa maailmassa. Välillä , vieni per capia Argeniinan konfederaaiossa oli noin kolme keraa suurempi kuin senaikaisilla kehiyneillä valioilla. (Newland 1998b.) Teksiilien hinojen lasku ja eläinuoeiden hinojen nousu aiheui huomaavan suuren kasvun vaihosuheessa, joka kasvoi 277 % paikallisina hinoina vuosina Vieniuoeiden, maan ja karjan hinna nousiva noin 350 %. Paikallise ja kansanvälise hinna alkoiva lähenyä oisiaan, koska muun muassa kuljeuskulu laskiva nopeasi. Tämä lisäsi vaihohyödykkeiden uoannon kasvua ja vähensi elinarvikkeiden ja kankaiden uonihinoja. (Newland & Oriz 2001, 279.) Kuvio 1 havainnollisaa vaihosuheen ja viennin per capia muuosa vuosina Kuvio 1. Vaihosuhde ja viennin muuos per capia vuosina (mukailu Newland 1998b). Eläinuoeiden vieni kasvoi huomaavasi isenäisymisen jälkeisen kuudenkymmenen vuoden aikana. Erään arvion mukaan kokonaisvieni (hopeapesoina) kasvoi 5.5 % vuosivauhia vuosien 1810 ja 1870 välillä. (Newland

11 a). Tämä arkoii 3.5 %:n vuosikasvua per capia viennissä (Salvaore & Newland 2003). Newland ja Poulson (1998) arvioiva eä, Argeniinan rannikkoalueella karjankasvaussekorin kokonaisuoavuus kasvoi 2 %:n vuosivauhia vuosina Koimaise ja ulkomaise konfliki aiheuiva kuienkin urbulenssia vienisekorissa (Salvaore & Newland 2003), ja myös rahan arvo laski näihin aikoihin (Irigoin 2000a). Nämä konfliki oiva myös paljon epävakaisuua julkisaloueen, eriyisesi Buenos Airesin provinssissa (Corés Conde 1997). Mone kirjailija ova osoianee Buenos Airesin ulkoisen saarojen negaiivisen vaikuuksen vienialoueen (Salvaore & Newland 2003). Brasilian saaro vuosina ajoi halliuksen suuriin budjeialijäämiin, joka rahoieiin vaihokelvoomien rahojen liikkeellelaskulla, mikä puolesaan aiheui nopeasi rahan arvon laskua (Irigoin 2000a). Argeniina oli Ranskan saaramana vuosina ja Anglo-Ranskan saaramana vuosina (Salvaore & Newland 2003). Soien aiheuamaa julkisa alijäämää koeeiin rahoiaa obligaaioiden liikkeellelaskulla, mikä uoi oisen korkean inflaaion ajanjakson vuosille Tilanne pääyi sauraaioon ja hallius alkoi rahoiaa soiaan vaihokelvooman paperirahan liikkeellelaskuilla. (Irigoin 2000a.) Jokainen vaihokelvooman rahan liikkeellelasku aiheui kasvun kullan preemiossa, paikallisen valuuan arvon laskun ja muuoksen vienien ja uonien suheellisessa hinnassa (Salvaore & Newland 2003). Vuosina paperiraha oli vaihokelvoona. Invesoini- ja sääsämispääökse ehiin inflaaiorahoiuksen olosuheissa, ja se vaikui vienialouden kasvuvauhiin. (Amaral 1988.) Saarojen aikana myös vieniuoeiden hina puosi jyrkäsi. Oleeavasi ällä oli negaiivinen vaikuus maanomisajien vuokriin ja karjauoeiden valmisajien uloihin. Kuienkin enien vienialouden epäasapainoisuueen vaikuiva fia-rahan aiheuama jyrkä vaihelu rahan arvossa. (Salvaore & Newland 2003.) Nämä ekijä yhdessä lamauiva pikän aikavälin invesoinni ja eknologisen muuoksen (Irigoin 2000a). Inflaaiorahoius vaikui suouisasi vieniin. Koko isenäisymisen jälkeen verorakenne suosi vieniä kuluajien osamien hyödykkeiden kusannuksella. Tämä

12 12 verorakenne muuui vasa, kun eliii pääi ehdä joain rahan arvon epävakaisuudelle luvun lopulla ja 1860-luvun alkupuolella uusi hallinoliiouma nosi vienien veroja ja vähensi uonien veroja. (Irigoin 2000b.) Rahailaneen parannuua, hallius pysyi dramaaisesi vähenämään rahan arvon vaihelua, mikä eki aloudellise pääökse paremmin ennakoiaviksi (Salvaore & Newland 2003). Argeniina ylläpii aloudellisa kasvuaan yli kuusi vuosikymmenä muokkaamalla arjonaansa markkinoiden kysynää vasaavaksi ja viemällä uoeiaan useisiin eri maihin. Alun perin Iso-Briannia oli Argeniinan uoeiden ärkein osaja, mua vuoden 1840 jälkeen myös muu maa kasvaiva osuuaan, eriyisesi Yhdysvalla, Ranska ja Belgia. (Amaral 1998, 252.) Vieävä uoee vaiheliva maailmanmarkkinoiden kysynnän muuosen mukana. Vuonna 1820 vuoda muodosiva aloudellisesi merkiävimmän osuuden viennisä, oisena oli suolau naudanliha. Vuoeen 1865 mennessä villa oli noussu ärkeimmäksi vieniuoeeksi, seuraavina oliva vuoda, ali ja lampaannaha. Sen sijaan, eä vain yksi uoe olisi hallinnu Argeniinan vieniä, vieniuoeia oli kuusi. (Amaral 1998, ) Maan aloudellinen kehiys alkoi jäädä jälkeen kehiyneisä valioisa, vaikka Argeniinassa oli välillä aloudellisesi suheellisen vakaiakin ajanjaksoja (Irigoin 2000a.). Kehiyneiden valioiden kasvu kiihyi siä mukaa kun eollinen vallankumous levisi, mua soien ja aloudellisen kaaosen ympäröimän Lainalaisen Amerikan kasvu pysyi paikallaan ai jopa vähenyi. (Maddison 1995.) Juan Manuel de Rosas oli oiminu Argeniinan dikaaorina vuosina Kenraali Juso José de Urquiza korvasi Rosasin vuonna Urquiza eki uudisuksia, joka perusuiva kansallisen yhenäisyyden, liberaalien insiuuioiden ja modernisaaioiden periaaeisiin ja pyrki edisämään yksilön oikeuksia ja vapaaa kauppaa. Urquizan poliiise periaaee juonsiva juurensa Adam Smih esielemään vapaan kaupan ideaan. Urquiza pyrki myös kehiämään argeniinalaisisa ahkeria ja sääsäväisiä. Suunnielmana oli saavuaa nämä hyvee kansaan yhdysvalalaisila ja eurooppalaisila maahanmuuajila. (Resico & Campbell 2010.) Urquizan liberaali periaaee oliva pohjana myös vuonna 1853 laadiussa perususlaissa (Resico & Campbell 2010). Perususlain avoieena oli muuaa

13 13 siiromaakauden aikaisia kuluuriarvoja. Poliiisen absoluismin sijaan vala jaeiin useammalle henkilölle, valionuskono muueiin uskonvapaudeksi, merkanilismisa siirryiin ukemaan yksiyisomisusa ja vapaaa kauppaa. Muukalaisvihan sijaan kannuseiin maahanmuuoa, lakiperiaaeia kehieiin ja yheiskunaluokkien eriarvoisuus vähenyi, kun laki koski kaikkia yheiskunaluokasa riippumaa. (Hamilon 2005.) Perususlaillinen sopimus ja 1850-luvun loppupuolen alousuudisukse paransiva edellyyksiä ulkomaisiin invesoineihin (Salvaore & Newland 2003). Vuosina valion aloudessa oli käännekoha, kun isenäisymisen myöä synyneiä pikäaikaisia kusannuksia saaiin vähenneyä. Vuonna 1854 Argeniinan ainoaa rahoiuslaiosa uudiseiin, jonka jälkeen rahoiuslaioksen johajison ei enää arvinnu huolehia halliuksen rahoiusarpeisa. Sen jälkeen Argeniina noudai hyvää rahapoliiikkaa jonkin aikaa. Rocan oisen hallinokauden aikana vuodesa 1899 eeenpäin, valion rahaso oli kuuena vuonna peräkkäin selkeäsi ylijäämäinen. Tämä oli hyvin erikoisa, kun oaa huomioon valion julkisaloudellisen finanssihisorian. Täsä eeenpäin valionalous oli keskimäärin asapainossa eikä merkiäviä alijäämiä ollu ennen 1930-luvun alkupuola. (della Paloera, Irigoin & Bozzoli 2003.) Urguizan jälkeen presideninä vuosina oiminu Domingo Fausino Sarmieno oli Urquizan avoin myös maahanmuuon puolesapuhuja. Hän oivoi anglosaksilaisia maahanmuuajia, koska hän uskoi heidän uovan sivilisaaion Argeniinaan. Sivisys merkisi Sarmienolle nimenomaan pohjoiseurooppalaisia malleja, ja kaikkein viimeiseksi espanjalaisia. Argeniinan saapuikin noin 6 miljoonaa maahanmuuajaa vuosina , mua maahanmuuaja oliva lähinnä kreikkalaisia, ialialaisia ja espanjalaisia. Sen vuoksi Sarmieno kehii kouluusohjelman maahanmuuajien sivisämiseksi ja järjesi julkisen kouluuksen. (Resico & Campbell 2010.) Kuviossa 2 on maahanmuuo ja maasamuuo vuosina uhansina ihmisinä. Kuviosa voidaan havaia maahanmuuon olleen eriyisen korkea vuosina ja

14 14 Kuvio 2. Neomaahanmuuo vuosina (mukailu Recchini de Laes and Laes 1975). 2.3 Vaurauden vuode Ensimmäisen väesönlaskennan aikaan vuonna 1869 Argeniina oli yksi köyhimmisä ja vähien kansoieuisa valioisa Eelä-Amerikassa. Tuoanoekniikka oli yhä alkeellisa ja suurin osa aloudesa perusui omavaraiseen uoanoon. Väesösä 80 % oli lukuaidoomia, yli 70 % aloisa oli olkikaoisia hökkeleiä ja vain 20 % kouluikäisisä lapsisa kävi koulua. (Resico & Campbell 2010.) Vuonna 1870 mennessä Länsi-Euroopan ulo per capia oliva noussee $1,986:iin ja länisen haarojen $2,748:iin. Argeniinan per capia ulo oliva pysynee kuienkin viiden vuosikymmenen ajan $1,300:ssa ja Lainalaisen Amerikan per capia noin $800:ssa. Argeniina oli selkeäsi naapurimaiaan rikkaampi, mua oli kaukana kehiyneiden valioiden asosa. (Maddison 1995.)

15 15 Talouskasvu alkoi kiihyä vuoden 1870 jälkeen monissa Lainalaisen Amerikan maissa, kuen Meksikossa ja Chilessä, mua varsinkin Argeniina lähesyi kehiyneiden valioiden asoa. (della Paloera & Taylor 2003.) Argeniina hyöyi kaupan vapauamisesa ja inegraaiosa kansainväliseen aloueen. Rauaieverkosoa laajenneiin ja viljojen ja villan lisäksi vieiin myös lihaa lihanyösöeknologian kehiyyä. Vuonna 1875 Argeniinasa ei viey vehnää, vaan siä uoiin onnia. Neljä vuoa myöhemmin Argeniina vei ulkomaille onnia vehnää ja vuonna 1894 jo 1,6 miljoonaa onnia. (Resico & Campbell 2010.) Vuosina invesoinnin kysynä oli korkea ja avoime markkina kanavoiva muiden maiden sääsö uoavaan käyöön Argeniinan aloudessa (Taylor 2003). Muuamassa vuosikymmenessä äsä kehiymäömäsä valiosa uli yksi rikkaimmisa ja vauraimmisa valioisa maailmassa. Suuri osa äsä kasvusa oli maaalouden ansioa. (Resico & Campbell 2010.) 1880-luvula vuoeen 1913 Argeniinan keskimääräinen uoannon kasvuvauhi oli noin 5 % vuodessa. Vuoeen 1900 mennessä Argeniinan ulo per capia suheessa kehiyneisiin valioihin oliva noussee vuoden %:sa 90 %:iin vuonna 1900 ja 100 %:iin vuonna (della Paloera & Taylor 2003.) Kuviosa 3 saadaan selkeämpi käsiys Argeniinan menesymisä veraamalla siä eri maihin vuodesa 1820 vuoeen Valioiden ulo ova suheessa Länsi-Euroopan maiden uloihin, osoiaen absoluuisen aloudellisen menesymisen sijaan alouksien suheellisen menesymisen. Maiden ulo ova per capia osovoimaparieeisovieuja kansainvälisiä dollareia.

16 16 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Argeniina Lainalainen amerikka Länsi-Eurooppa Yhdysvalla Iso-Briannia Japani Eelä-Korea 0, Kuvio 3. Suheellinen alouskehiys vuosina (Maddison 1995). Vuoeen 1910 mennessä Argeniina oli yksi maailman johavisa valioisa ja yksi ärkeimmisä viljan ja lihan viejisä. Argeniinan BKT oli 50 % koko espanjankielisen Amerikan BKT:sa ja se oli 10. sijalla maailmanaloudessa. (Hamilon 2005.) Vuonna 1913 Argeniinan uloaso oli muihin Lainalaisen Amerikan maihin verrauna selkeäsi korkeampi ja oli lähes samalla asolla kehiyneiden maiden kanssa. Trendi näyi selväsi silä, eä Argeniinasa oli ullu kehiyny valio. Argeniina per capia ulo oliva $3,797 vuonna 1913 ja se ylsi sien selväsi maailman kymmenen korkeauloisimman valion joukkoon. (della Paloera & Taylor 2003.) Kuvio 4 osoiaa, eä vuosina bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi on useana vuonna ollu lähellä 10 %:a ja parhaimmillaan yli 15 %.

17 17 Kuvio 4. Bruokansanuoeen vuouinen kasvuvauhi vuosina (Surzenegger & Moya 2003). Myöhemmin 1900 luvulla Argeniinan onni kuienkin käänyi. Lainalaisen Amerikan alouskasvu jäi jälkeen OECD ydinvalioisa, ja varsinkin Argeniinan ilanne huononi. Vuonna 1913 Argeniinan uloaso oli 80 % OECD uloasosa, joka oli korkein mihin Argeniina on ikinä päässy. Siiä lähien rendi on ollu laskusuunainen ja Argeniina on lähesyny muun Lainalaisen Amerikan maiden keskimääräisä uloasoa. Vuonna 1973 ulo oliva 65 % OECD uloasosa ja 43 % vuonna 1987, joka on melko lähellä Lainalaisen Amerikan alueen keskimääräisä 34 %:n asoa. (della Paloera & Taylor 2003.)

18 18 3 POLIITTISET JA KULTUURISET MUUTOKSET 1900-LUVULLA 3.1 Aaellisia ja poliiisia muuoksia 1900-luvun alussa 1900-luvulla liberaali periaaee hälvenivä ja niiden ilalle uliva inervenionisise, hyperregulaiivise ja usein auoriaarise aaee ja poliiika. Liberaalina aikakauena, noin 1860-luvula 1920-luvun loppupuolelle, oli kuienkin myös proekionisisia meneelyapoja, voionavoielua sekä sekoreia ja alueia, joia jokin poliiika suojasiva kilpailula johuen poliiisisa paineisa ja neuvoeluisa. Modernimman valion luominen oli ärkeää kapialisisen kehiyksen vahvisamiseksi Argeniinassa. Ennen vuoden 1912 vaaliuudisusa, poliiinen järjeselmä oli kaukana demokraaisesa. Liberaali aaee oliva pohjana insiuuioiden rakenamiselle, kuen valiokoneison kehiykselle ja lakien ja säädösen ymmärämiselle ja luomiselle. (Berenszein & Specor 2003.) Naionalisise aaee alkoiva leviä Argeniinassa 1900-luvulla. Naionalisi vasusiva siä, eä Argeniina oli briiläisen imperiumin vallan alla. Naionalisise, ei-liberaali aaee uliva laajali hyväksyyiksi ja ne levisivä eriyisesi vaikuusvalaisen valioninsiuuioiden ja virasojen, kuen kouluusjärjeselmän ja armeijan, myöä. (Resico & Campbell 2010) Sulauaakseen maahanmuuajien lapse Argeniinan kansaan, hallius aloii isänmaallisen opeuksen kampanjan. Kampanjassa isenäisyyssodassa soinee ja perususlain laainee ihmise esieiin liki jumalolenoina. Naionalismia edisivä myös valion omisama julkise koulu ja pakollinen asevelvollisuus. Kansalaisille luoiin liioielu suuruuden unne ja usko, eä hyvinvoini uli luonnonvaroisa, eikä arvea yövoimalle ja kunnollisille insiuuioille ollu. (Escud 1990: 20.) Argeniinaan saapuneesa köyhien maahanmuuajien joukosa suurin osa aseui asumaan suuriin kaupunkeihin. Köyhä maahanmuuaja loiva yheiskunnallisia ja poliiisia järjesöjä, kuen ammaiyhdisyksiä, sosialisipuolueen ja radikaalipuolueen. (Resico & Campbell 2010) Lisäksi järjesäyyneiden yöväenluokkien aiheuama yheiskunnallisen ja poliiisen konflikien uhka kasvoi koko ajan. (Berenszein & Specor 2003.)

19 19 Vuonna 1912 eduskuna hyväksyi uuden vaalilain, jonka mukaan kaikilla yli 18- vuoiailla miehillä oli pakollinen äänioikeus (Hamilon 2005). Aluksi vanhoillinen eliii oli vasahakoinen osallisumaan demokraiaan. Vaivaomasi ullu menesys ja vieniuoojen vira oliva aiheuanee yleömän opimismin. He uskoiva, eä kehiyminen apahuisi isesään ja Argeniinan ulevaisuus olisi hohdokas.. (Resico & Campbell 2010.) Väielyiden pöyäkirjoisa selviää, eä vanhoillinen halliuspuolue oli varma vaalivoiosaan vaaliuudisuksen jälkeen (Hamilon 2005). Kuienkin radikaalipuolue voii vuoden 1916 presideninvaali, syrjäyäen ja jakaen perineise eliii. Valaa oli vaikea saada akaisin radikaalipuolueen vaaliylivoiman ja hegemonisen käyöksen vuoksi, ja niinpä perineise eliii meneivä kiinnosuksensa ukea senaikaisa poliiisa järjeselmää. (Berenszein & Specor 2003.) Radikaalipuolueen johaja Hipólio Yrigoyen oli presideninä vuosina (Resico & Campbell 2010) Vuonna 1916 valiu presideni Yrigoyen lisäsi byrokraiaa huomaavasi ja yleisi avan nimiää hallinnollisia yönekijöiä epäarkkoihin ai olemaomiin yöehäviin palkkiona poliiisisa palveluksisa. Uusi de faco hallius vahvisi absoluismia ja väkivalaa lakkauamalla kansalliskongressin ja muuamia sanomalehiä ja muodosamalla poliisiryhmiä vainoamaan ja vangisemaan poliiisia vasusajia. (Hamilon 2005.) Näihin aikoihin Argeniina koki kansainvälisen kriisien vuoksi ulkoisia sokkeja, joka aiheuiva äkillisiä nousu- ja laskusuhdaneia. Ulkomaise invesoinni eä maahanmuuo hidasuiva. (Resico & Campbell 2010.) Soien välisen ajanjakson kysynää invesoinneille pidäeli riippuvuus pelkisä koimaisisa sääsöisä, kun maailmanmarkkina oliva mennee lukkoon. Niinpä kasvu hidasui ja ilannea vaikeui myös heikko alousjärjeselmä. (Taylor 2003.) Kuviossa 5 esieään ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen. Vuonna 1900 ulkomainen velka on yli nelinkerainen suheessa bruokansanuoeeseen ja oli selkeäsi korkeampi kuin muussa Lainalaisessa Amerikassa. Vuonna 1914 ulkomaisen pääoman määrä on jo selkeäsi vähenyny ja vuonna 1929 se alkaa lähesyä muun maailman ulkomaisen pääoman määriä. Ulkomaise invesoinni vähenyivä dramaaisesi lyhyessä ajassa, vaikuaen Argeniinan pääoman kerymiseen.

20 20 Kuvio 5. Ulkomainen pääoma suheessa bruokansanuoeeseen (Taylor 1998; Obsfeld & Taylor 1998). Liberalismin kaoaminen alkoi näkyä vähiellen myös lakimuuoksissa, joka salliva valion inervenionismin yhä laajemmin. Berenzsein ja Specorin (2002) mukaan Argeniinan kriiinen käännekoha apahui ja 1930 luvuilla, kun insiuionaalisen muuosen sarja loiva pohjan valiokeskeiselle aloudelliselle ja poliiiselle järjeselmälle. Nuo muuokse vaikuiva lakiperiaaeisiin, alouspoliiikkaan lisäsi valion oikeua puuua asioihin. (Berenszein & Specor 2003.) Kun vuoden 1907 alussa ehiin merkiäviä öljylöyöjä, hallius alkoi oaa merkanilisisemman lähesymisavan aloushallinoon. Talouspoliiikkaan, kaivossäännösöön ja perususlakiin ehiin muuoksia, jossa salliiin valion suurempi vaikuusvala. Presideni José Figueora Alcora hyväksyi säädöksen, jonka mukaan valiolle kuului pohjamaan hiilivey. Tämä vaikui maanomisajien omisusoikeuksiin. (Hamilon 2005.)

21 21 Merkiäväsi inervenionismin lisäänymiseen vaikui vuoden 1922 Erclano - apaus luvula 1920-luvun alkupuolelle korkein oikeus oli kumonnu liiovalion halliuksen ja provinssien julkaisemia aloussäännöksiä, ukien vapaan kaupan käyänöjä. Sodan jälkeen Argeniinaan saapui suuri maahanmuuajien aalo ja asumishinna nousiva huimaa vauhia. Niinpä hallius koei pysäyää asunojen vuokrien nousun. Erclanon apauksessa asianomisaja esii, eä vuokrahinojen säänely oli risiriidassa muun muassa peruslaissa määrieyä oikeua käyää ja myydä omaisuua ja omaisuuden koskemaomuuden periaaea. Oikeus pääi, eä sekä julkisen edun ja monopolin läsnäolo saa aikaan konflikin, kun yksiyishenkilö haluaa oikeuden vapaasi käyää/käsiellä omaisuuaan, mua samalla on eujen mukaisa ehkäisä suuri vahinko, joka voi aiheuua yheiskunnalle sellaisen vapauden väärinkäyösä. Oikeus lisäsi, eä siviilioikeudessa on useia rajoiuksia omisusoikeudelle perusuen yheiskunnan hyöyyn, ja eä sama perusee ulisi olla myös laissa koskien asumisa ja vuokrahinoja. Erclano oli ensimmäinen pääös, jossa sopimusoikeudellisa vapaua lakiperuseisesi rikoiin julkisen hyödyn nimissä. Liikeoiminaa ja omaisuua koskevia kohia perususlaissa muueiin niin, eä se laillisi valion suuremman vaikuusvallan ja oikeuden puuua asioihin. (Berenszein & Specor 2003.) Taloudellisen inervenionismin oollisin maaperä oli Berenszeinin & Specorin (2003) mukaan epäilemää naudanlihaeollisuus, jossa määräysvala oli Argeniinan yheiskunnan konservaiivisin ryhmiymä. Karjankasvaajien ja englanilaisen asiakkaiden välillä oliva ollee vuodesa 1880 asi eseeömä vapaa markkina, mua kun amerikkalaise yriykse osallisuiva markkinoilla, alkoi synyä monopoleja. Lainsäädännöllisillä ja juridisilla muuoksilla oli valava seuraamukse naudanlihaeollisuuden regulaiivisiin oiminaapoihin. (Berenszein & Specor 2003.) Vähiellen halliukse alkoiva puuua alouden oiminaan aina kun mahdollisa, vaikka pikällä aikavälillä siiä aiheuui oikeudellisia ja aloudellisia haioja. Esimerkiksi vuonna 1932 valiu presideni Augusín P. Juso perusi markkinajohokunia lihan, viljojen ja useiden muiden uoeiden uoannon säänelemiseksi, lisäen valion inervenionismia yhä useammille alouden osaaluille. (Hamilon 2005.) Berenzseinin ja Specorin (2003) mukaan valiokoneison

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä

Lisätiedot

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA

Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Suvi Kangasrääsiö MONETAARIMALLIT EUR/USD-VALUUTTAKURSSIN VAIHTELUN SELITTÄJÄNÄ: YHTEISINTEGROITUVUUSANALYYSI ARDL-MALLISSA Pro gradu -ukielma Talousiede Helmikuu 2016

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10 Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012 Veera Helander arva10 Työpaikka Manuel & Ariana on pieni yritys jossa tehdään juhlavaatteita, hääpukuja, mittatilaustöitä sekä couture

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeeorologia Sami Haapaala syksy 03 Fysiika laios, Ilmakehäieeide osaso Mialaieide dyaamise omiaisuude Dyaamise uusluvu määriävä mie mialaie käyäyyy syöeide muuuessa Apua käyeää differeiaaliyhälöiä,

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927

NPV. Laskukaavojen sparrauspaketti tenttiä varten (päivitetty ) Nettonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Laskukaavojen sparrauspakei eniä varen (päiviey 16.11.2016) Neonykyarvo (NPV) - kirjan sivu 927 Invesoinnin uoo ja pääoman uoo (ROI ja ROA) s. 926 Asiakkaan elinkaariarvo (CLV) s. 931 Hinnoielu s. 666

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot