GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/ i Ristaniem i Carl-Göran Ste n PETÄJÄVEDEN KUNNASSA SUORITETUT TURVETUTKIMUKSET

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P,/8/ 0i Ristaniem i Carl-Göran Ste n PETÄJÄVEDEN KUNNASSA SUORITETUT TURVETUTKIMUKSET Espoo 98

2 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku s Kivimiehentie 00 ESPOO Monistus : Keuhkovammayhdistys r.y. Kuopion työkeskus 98

3 SISXLLY S. JOHDANTO. SOIDEN KOKO. SUOTYYPIT. TURVEKERROSTUMAT. TURPEEN MXARX 9. TURVETUOTANTOON SUOSITELTAVAT SUOT 9. TURVEKERROSTUMIEN FYSIKAALISISTA OMINAISUUKSISTA 0 8. SOIDEN SUOJELU KIRJALLISUUS LIITTEET

4 . JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut Petäjäveden kunnan alueella vuosina 9, 98 ja 98 turvegeologisia tutkimuk - sia. Tutkimukset ovat liittyneet osaksi valtakunnan turvev a- rojen kokonaisinventointiin ja osaksi Geologian tutkimuskes - kuksen ja maanmittaushallituksen yhteistyössä suoritettavaan maaperäkartoitukseen mittakaavassa :0 000 Petäjäveden kart - talehden n :o osalta. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Petäjäveden yli 0 ha suuruisista soista ja niiden soveltuvuudesta poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Kunnan itä- ja länsiosasta ovat ilmesty - neet suokohtaiset raportit (Sten et al. 98, Ristaniemi 98). Maastotutkimukset on suoritettu Geologisen tutkimuslaitokse n "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen et al. 98 ) esitetyllä tavalla.. SOIDEN KOKO Petäjäveden kunnassa on yhteensä 98 yli 0 ha :n suuruista suo - ta, joiden kokonaispinta-ala on 8 ha (Lappalainen et al. 980). Tämä vastaa noin 0 % kunnan maapinta-alasta. Ilves - salon (90) mukaan soiden osuus on -0 % maa-alasta. Kun - nan alueelta on tutkittu kaikkiaan suota (kuva, liittee t I-III), joiden keskikoko on ha. Tämä on 8 % kunnan yl i 0 ha suuruisten soiden pinta-alasta ja käsittää samalla käy - tännössä koko kunnan turveteollisuuden kiinnostuksen kohteen a olevat suot. Yli metrin syvyisten suoalueiden pinta-ala on 90 ha eli % tutkittujen soiden pinta-alasta ja yli metrin syvyis - ten alueiden ha, mikä vastaa 8 % tutkittujen soiden pi n - ta-alasta.

5 KUVA. Petäjäveden kunnan tutkitut suot.

6 . Ruokosu o. Kurkisuo S. Mellonsu o. Vääräsu o. Pesäsuo. Pyhäsu o. Ihakkisu o 8. Parrusaarensuo 9. Aukeasu o 0. Ihakkilamp i. Iso Rautasuo. Saukkosuo. Aukeasu o. Lammas j oensuo. Hyttisu o. Kivisu o. Kytösu o 8. Kipsalansu o 9. Kurkisu o 0. Joutavanmäensuo. Suurisu o. Lintulansuo. Kurkisuo N. Sallistensu o. Ylä-Kintaudensu o. Levänsuo. Halkosuo 8. Väli j oensu o 9. Valkeissu o 0. Valkeissuo I. Paj ulammensu o. Mölkkälå.nsuo. Kukkarosu o. Saarisu o. Kotasensu o. Murtosu o. Lemettilänsu o 8. Umpilamminsu o 9. Tiipperlamminsuo 0. Riihisu o. Maunusu o. Rajasu o. Ristikankaansuo. Pengerjoensu o. Hokansu o. Keikohsu o. Velkkulansu o 8. Lahnajärvensuo 9. Mäntylamminsu o 0. Lepistönsu o. Kattaisu o. Löytösu o. Vekurinsuo

7 . SUOTYYPI T Tutkittujen soiden pinta-alasta on luonnontilaisena noin 0 %. Vain yksi suo on kokonaan ojittamatta, nimittäin Pyhäsuo (). Sallistensuo (), joka tutkimusajankohtana (98) oli luon - nontilassa, on. nyt osittain ojitettu. Ojikoita eli soita, jotka on ojitettu, mutta joissa pintakasvillisuus ei ole vie - lä muuttunut, on noin % pinta-alasta. Muuttumia eli soi - ta, joissa metsänkasvu ja pintakasvillisuus ovat selvästi e l- pyneet ojituksen vaikutuksesta, on noin %. Valtaosa kunnan tutkituista soista on rämeitä (noin %). Korpia on noin 0 % ja avosuota vain noin %. Turvekangasta, turpeennostoaluetta ja peltoa on soiden pinta-alasta noi n 0 %. Suomen valtakunnan metsien inventointien perusteella Petäjä - veden soista on korpia -0 % maa-alasta lukuunottamatt a kunnan luoteisosaa, missä niitä on -0 % (Ilvessalo 90). Rämeitä on -0 % ja avosoita eli nevoja alle 0 %. Nevoj a on kunnan luoteisosassa kuitenkin -0 %. Verrattaessa Ilvessalon (90) ja nyt esitettyjä tuloksi a voidaan päätellä, että kunnan pienimmät suot (alle 0 ha el i tutkimattomat suot) ovat pääosin korpia. Suurempaa ristirii - taa avosoiden osalta ei ole, joskin niiden pinta-ala inten - siivisen ojituksen ja metsänkasvatuksen seurauksena on jatk u- vasti pienenemässä. Petäjävesi kuuluu eksentristen keidassoiden alueeseen. Suotyypeistä runsaimmin tavataan tupasvillarämettä, rahkarämett ä ja isovarpurämettä. Kohtalaisesti on myös varsinaista sar a- rämettä, korpirämettä ja varsinaista korpea (liite III).

8 . TURVEKERROSTUMA T Tutkituissa soissa on saravaltaisia turpeita 9.0 %, rahkavaltaisia 0.9 % ja ruskosammalvaltaisia 0. %. Pääturvel a- jeittain saraturvetta on. %, rahkasaraturvetta. %, rahkaturvetta. % ja sararahkaturvetta. %. Yleisimmät turpeen lisätekijät ovat tupasvilla, puu ja varpu (lii - te IV). Tyypillisessä alueen suossa on pintaosassa noin metrin vahvuudelta rahkavaltaista turvetta. Pintakerrokse n alla on usein pohjamaahan saakka saravaltaista turvetta. Suon pohjalla saattaa olla ohut eutrofinen rahka- tai rusk o - sammalvaltainen kerros. Useiden soiden pohjalla on hiil i kerros, mikä osoittaa suon syntyneen ainakin osaksi metsäp a- lon ja-metsämaan soistumisen seurauksena. Rahkavaltaiste n turpeiden suhteellinen osuus on kunnan länsiosassa hieman suurempi kuin itäosassa (kuva ). Turvekerrostumien keskimaatuneisuus on., josta heikost i maatuneen pintaturpeen keskimaatuneisuus on. ja hyvin ma a- tuneen pohjaturpeen.. Heikosti maatunut pintakerros o n kunnan länsiosassa hieman itäosaa vahvempi (kuva ). Turvekerrostumien keskisyvyys on. metriä. Tästä heikost i maatuneen pintaturpeen osuus on 0. metriä ja hyvin maatunee n pohjaturpeen osuus. metriä. Liekoisuus eli lahoamattoman puuaineksen määrä (kannot, run - got ym.) on kunnan länsiosassa hieman suurempi kuin itäosa s - sa (kuva ). Koko kunnan alueella on liekojen määrä 0 - metrin syvyydessä kohtalainen (. %) ja - metrin syvyyde s - sä erittäin alhainen (0.9 %). Liejukerrostumat puuttuvat vain suon pohjalta. Liejuke r- rostumia on yleensä suon syvimmissä osissa. Pohjan minera a- limaista on liejun peitossa noin 0 %.

9 9 Yleisin soiden pohjamaalaji on moreeni, jota on noin 0 %. Hiekkaa ja hietaa on soiden pohjamaalajina kumpaakin noi n 0 % ja savea ja hiesua molempia noin %.. TURPEEN MÄÄR Ä Tutkittujen soiden yhteenlaskettu turvemäärä on.0 milj. suo-m. Tästä on heikosti maatunutta pintaturvetta.8 9 milj. suo-m (8. %) ja hyvin maatunutta pohjaturvett a 0. milj. suo-m (. %). Yli metrin syvyisen alueen turvemäärä on. milj. suom (80. % koko turvemäärästä) ja yli metrin syvyise n alueen. milj. suo-m (. %). Suurimmat turvemäärät ovat Kurkisuossa (), Valkeissuoss a (9) ja Umpilamminsuossa (8), joissa on yhteensä noin / - osa tutkittujen soiden turvemäärästä.. TURVETUOTANTOON SUOSITELTAVAT SUO T Turvetuotantoon soveltuu suota (liite V). Tuotantokel - poisten alueiden pinta-ala on 0 ha, mikä on noin % tutkittujen soiden pinta-alasta. Valtaosa tuotantokelpoisista soista soveltuu polttoturvetuotantoon. Polttoturpeeksi soveltuvaa turvetta on noin. 8 milj. suo-m eli % tutkittujen soiden turvevaroista. Jyrsinturvetuotanto tulee kysymykseen vain Kurkisuolla ( ) ja Valkeissuolla (9). Loput turvetuotantoon suositeltavis - ta soista soveltuvat tuotettavaksi palaturvemenetelmällä. Laajamittaiseen teolliseen kasvuturvetuotantoon soveltuvat vain Iso Rautasuon (), Sallistensuon () ja Riihisuon (0 ) pintakerrokset. Kasvuturvevarat ovat yhteensä noin 0.0 milj. suo-m.

10 0 Polttoturvesoiden sisältämä energiamäärä on kuivalle turpeel - le yhteensä. milj. GJ (9.89 milj. MWh) ja 0 % :n käyttökosteudella 8.9 milj. GJ (.9 milj. MWh) (liite V). Kuiva-aineeksi muutettuna vastaa luonnontilainen polttoturvemää - rä (.9 milj. suo-m ).0 milj. tn kuiva-ainetta. öljy - tonneiksi muutettuna vastaa kuiva-ainemäärä 0. milj. toe (ks. liite VIII). Luonnontilaista turvetta on tuotantoon soveltuvissa soiss a keskimäärin 00 m /ha. Kuiva-aineena tämä on noin 0 0 tn/ha. Energiasisältö 0 % :n käyttökosteudelle on noi n 00 GJ/ha (00 MWh/ha). Tuhkaa tuotantoon soveltuva t suot sisältävät noin. tn/ha. Luonnontilaisen, polttoturvetuotantoon soveltuvan suokuution energiasisältö on keskim. 0. MWh.. TURVEKERROSTUMIEN FYSIKAALISISTA OMINAISUUKSIST A Liitteessä VI on esitetty suot ja n.äytteenottopisteet, jois - ta on otettu näytesarjat laboratorioanalyyseja varten. Kai k- kiaan laboratorioanalyyseja on tehty 8 suosta. Kaikist a soista ei ole otettu tilavuustarkkaa näytesarjaa, joten näis - tä soista ei tiedetä kuiva-aineen määrää. Happamuus eli ph on keskimäärin.. ph on korkeampi saraval - taisten, runsasravinteisten, rehevien suotyyppien alueella, kuten Ruokosuossa (.) ja Maunusuossa (.). Alhaisimmat arvot. -. on tavattu karujen rahkasoiden pintaosista, kuten Velkkulansuolla ja Riihisuolla. Näytteiden tuhkapitoisuuksien keskiarvo on. %. Tuhkapitoi - suuden suhteen turvekerrostumat täyttävät turveteollisuusli i - ton asettamat laatuvaatimukset pala- ja jyrsinturpeelle (li i - te VII). Tuhkapitoisuus on saravaltaisissa turpeissa selväs - ti korkeampi kuin rahkavaltaisissa, esimerkiksi Ruokosuoss a. % ja Maunusuossa. %.

11 Tehollinen lämpöarvo on kuivalle turpeelle keskimäärin. 8 MJ/kg ja 0 % :n käyttökosteudelle 9. MJ/kg. Kuiva-ainett a on keskimäärin 9.9 kg/suo-m. Vetisillä soilla, kuten esi - merkiksi Ristikankaansuolla ja Vekurinsuolla, on turpeen ve - sipitoisuus korkea ja tästä johtuen on kuiva-ainetta tilavuusyksikköä kohden vähemmän kuin kuivilla soilla. Myös tur - peen energiasisältö on vetisillä soilla pienempi kuin kuivilla. Rikkimäärityksiä on tehty kolmelta suolta (liite VI). Rikki - pitoisuus on keskimäärin. % kuiva-ainemäärästä. Suo-m : n kuiva-ainemäärässä (9.9 kg) on keskimäärin. kg rikkiä. Rikkimäärät ovat vain -0 kertaa pienemmät kuin kivihiile l - lä ja ölj yllä. 8. SOIDEN SUOJELU Petäjäveden kunnassa on tällä hetkellä (98) rauhoitettu yksi suo, Teerijärvensuo, luonnonsuojelulain nojalla (kuva ). Sallistensuota () on esitetty suojeltavaksi (Keski-Suome n seutukaavaliitto 98). Molemmat suot ovat luonnontilaisi a sisäsuomalaisia keidassoita.

12 KIRJALLISUUS Ilvessalo, Y. 90 : Suomen metsät kartakkeiden valossa. - Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja (). Keski-Suomen seutukaavaliitto 98 : Keski-Suomen seutukaava,, Vaihekaava. Virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvie n toimintojen sekä suojelun alueet. - Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu n :o, sarja A. Lappalainen, E., Sten, C-G., Häikiö, J. 98 : Turvetutkimusten maasto-opas. - Geologinen tutkimuslaitos, Opas n :o. Lappalainen, E., Häikiö, J., Heiskanen, P. 980 : Keski-Suomen lääninsuoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittauste n tuloksista. - Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, raportti P,/80/9. Ristaniemi, O. 98 : Petäjäveden kunnan länsiosassa tutkitu t suot. - Geologinen tutkimuslaitos, Maaperäosasto, ra - portti P,/8/. Sten, C-G., Korhonen, L., Svanbäck, L. 98 : Petäjäveden karttalehden () itäosan suot. Väliraportti Petäjä - vedellä, Korpilandella, Jyväskylän mlk :ssa ja Jämsänkos - kella tehdyistä turvetutkimuksista. - Geologinen tutki - muslaitos, Maaperäosasto, raportti P,/8/0. Turveteollisuusliitto 9 : Turveteollisuusliiton polttotur - peen laadunmääritysohje. - Turveteollisuus 9 (), 9-. Turveteollisuusliitto 98 : Turveteollisuusliiton palatur - peen luokitus Turveteollisuus 98 (),.

13 LIITE YHTEENVETO PETÄJÄVEDEN KUNNAN TUTKITUISTA SOIST A Kartta - K o k o s u o n :o Suon nimi leht i Pintaala Keskimaat. (H) Keskisyvyys (m) Turpeen määrä(milj.m ) Liekoisuu s pinta ` pohja koko pinta pohja koko pinta pohja koko 0- m - m Ruokosuo Kurkisuo S Mellonsuo Vääräsuo S Pesäsuo Pyhäsuo Ihakkisuo Parrusaarensuo Aukeasuo Ihakkilampi Iso Rautasuo Saukkosuo Aukeasuo Lamnasjoensuo Hyttisuo Kivisuo Kytösuo Kipsalansuo Kurkisuo Joutavanmäensuo Suurisuo Lintulansuo Kurkisuo N Sallistensuo Ylä-Kintaudensuo

14 Levänsuo Halkosuo Välijoensuo Valkeissuo Valkeissuo I Pajulammensuo Mölkkälänsuo Kukkarosuo Saarisuo Kotasensuo Murtosuo Lemettilänsuo Umpilamminsuo Tiipperlamminsuo , Riihisuo Maunusuo Rajasuo Ristikankaansuo Pengerjoensuo Hokansuo Keikonsuo Velkkulansuo Lahnajärvensuo Mäntylamminsuo Lepistönsuo Kattaisuo Löytösuo Vekurinsuo Yhteensä/keskiarvo

15 LIITE II YHTEENVETO PETÄJÄVEDEN KUNNAN TUTKITTUJEN SOIDEN YLI ja METRIN SYVYISILTÄ ALUEILTA Yli m :n syvyinen alue Yli m :n syvyinen alu e n :o Suon nimi Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä(milj.m) Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä(milj.m ) a pinta pohja koko aha pinta pohja koko pinta pohja koko pinta pohja kok o ha Ruokosuo Kurkisuo S Mellonsuo Vääräsuo Pesäsuo Pyhäsuo Ihakkisuo Parrusaarensuo Aukeasuo Ihakkilampi ' Iso Rautasuo Saukkosuo Aukeasuo Lammasjoensuo Hyttisuo Kivisuo Kytösuo Kipsalansuo Kurkisuo Joutavanmäensuo Suurisuo Lintulansuo Kurkisuo N ;.08 Sallistensuo Ylä- Kintaudensuo '

16 Levänsuo Halkosuo Välijoensuo Valkeissuo Valkeissuo I Pajulammensuo Mölkkälänsuo Kukkarosuo Saarisuo Kotasensuo Murtosuo Lemettilänsuo Umpilamminsuo Tiipperlamminsuo Riihisuo Maunusuo Rajasuo Ristikankaansuo Pengerjoensuo Hokansuo Keikonsuo Velkkulansuo Lahnajärvensuo Mäntylamminsuo Lepistnsuo Kattaisuo Löytösuo Vekurinsuo Yhteensä/keskiarvo

17 LIITE III. Suotyyppijakauma. AVOSUOT (pinta- alalla painotettu %-osuus ) SUON LKN RN VSN RHSN SIN YHT N :o Nimi lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu Ruokosuo Kurkisuo S Mellonsuo Vääräsu o Pesäsuo Pyhäsuo Ihakkisuo 8 Parrusaarensu o 9 Aukeasuo. 0 Ihakkilampi Iso Rautasuo 9 Saukkosu o Aukeasuo Lammasjoensuo Hyttisuo Kivisu o Kytösuo 8 Kipsalansuo 9 Kurkisuo 0 Joutavanmäensuo. - Suurisuo 8 Lintulansuo Kurkisuo N Sallistensuo Ylä-Kintaudensu o Levänsuo Halkosu o 8 Välijoensuo 9 Valkeissuo 0 Valkeissuo I Pajulamminsu o Mölkkälänsuo Kukkarosuo Saarisuo Kotasensu o Murtosuo 0 Lemettilänsu o 8 Umpilamminsuo 9 Tiipperlamminsuo 0 Riihisuo Maunusuo Rajasuo, Ristikankaansufl 8 Pengerjoensu o Hokansuo Keikonsu o Velkkulansu o 8 Lahnajärvensuo 9 Mäntylamminsuo Lepistönsuo Kattaisuo Löytösu o Vekurinsuo lu=luonnontilaine n oj=ojikk o mu=muuttuma

18 N :o KORVET (pinta- alalla painotettu %-osuus ) RHK KGK VK NK YHT lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu lu oj mu LIITE III, jatk.

19 LIITE III, jatk. TURVE- KANKAAT PELLOT KSMU TA KOKO SUO N :o lu oj mu , O 0 O _

20 LIITE [V TURVELAJIJAKAUMA Rahkavaltaiset turvelajit (S-t) Saravaltaiset turvelajit (C-t) Rusko - S -. C sammal - Suon Suon nimi Rahka (S) Sararahka (CS) tot Sara (C) Rahkasara (SC) tot valtaiset n :o + + turvelaji t S ErS SchS NS LS S CS ErCS SchCS NCS LCS CS CS ' C SchC EqC PhrC NC LC C SC Sch EqSCIPhr NCS LSC SC SC (8-t ) tot tot tot tot CS SC tot tot S8 + C 8 Ruokosuo Kurkisuo Mellonsuo Vääräsuo ~ Pesäsuo Pyhäsuo Ihakkisuo 0 8 8, 9 Parrusaarensuo Aukeasuo 9 I G Ihakkilaapi 9, Iso- Rautasuo! 8 Saukkosuo L} F LJ Aukeasuo 9 8 Lammasjoensuo Hyttisuo Kivisuo Kytösuo Kipsalansuo Kurkisuo ) Joutavanaäensuo Suurisuo Lintulansuo ) Kurkisuo N Sallistensuo Ylä - Kintaudensuo 0 0 I 9 Levänsuo Halkosuo I Välijoensuo Valkeissuo l 0 0 Valkeissuo I 8 9 It Pajalammensuo 0 I.- osuudet yht

21 M8kkälänsu o Kukkarosuo Saarisuo Kotasensuo Murtosuo Lemettilänsu o Umpitamminsuo iiipperlamminsuo Riihisuo Maunusu o Rajasuo Ristikankaansuo Pengerjoensuo Hokansuo Keikonsuo Velkkulansu o Lahnajärvensuo Mäntylaminsu o Lepist8nsuo Kattaisu o L8yt8suo i Vekurinsuo l to , S Turvemäärää painotettu Z-osuus 9 0

22 LIITE V. Petäjäveden kunnan turvetuotantoon soveltuvat suot. SUON PINTA-ALA (HA ) (MILJ. SUO-M ) r:ilj.gj (MILJ.MWh ) MÄÄRÄ N :o Nimi Koko Tuot.kelp. Poltto Kasvu Kuivana 0 % :n kosteus MILJ. TN Ruokosuo (0.).9 (0.) 0.0 x Kurkisuo S (o. ). 0. (0.) 0.00x Mellonsuo 0 0., 0.8 (0.)x 0. (0.) 0.08x Pyhäsuo 'I (0.9)x 0. (0.8) 0.08 x Ihakkisuo (0.0) 0. (0.8) 0.0x 9 Aukeasuo (0.) 0.8 (0.) 0.0x Iso Rautasuo (0.)x. (0.8) 0.o8 x Saukkosuo (0.)x 0.0 (0.0) 0.0x Hyttisuo (0.). (0.) 0.o x Kivisuo (0.8) x 0. (0.) O.oo x Kytösuo (0.) 0.8 (0.) 0.0 x 8 Kipsalansuo 0.. (0.8) x 0.8 (0.) o.0x c^0 Joutavanmäensuo (0.) x 0. (0.) 0.00 x Suurisuo (0.) x 0.? (0.) 0.0 x Lintulansuo (0.) x 0. (0.08) 0.00 x KÄYTTUKELP. TURVETTA F:Ns,GI!'.SIUÄLTO KUIVA-AINEEN Kurkisuo N (.).9 (.8) 0.9 Sallistensuo (0.) 0.9 (0.) O.o99 x Yä-Kintaudensuo (0.9) x 0. (0.) 0.0 x Halkosuo (0.8)x 0.0 (0.) o.09x 9 Valkeissuo 8.. (0.9).0 (0.8) 0. x 0 Valkeissuo I (0.)x 0. (0.) 0.09 x Mölkkälänsuo (0.0)x 0. (0.0) 0.00 x Kukkarosuo (0.09)x 0.0 (0.0) 0.0 x Murtosuo (0.)x 0.8 (0.) 0.0 x 8 Umpilamminsuo (0.). (0.) Tiipperlamminsuo (0.0)' 0. (0.0) x 0 Riihisuo (0.) 0. (0.) Maunusuo (0.0). (0.8) 0.08 Rajasuo (0. ) 0. (0.0) Pengerjoensuo 9 ' (0. 0. (0.0) 0.09' Keikonsuo (0.0)X 0.08 (0.0) 0.00x 9 Mäntylamminsuo (0.0T 0. (0.0) 0.008x Kattaisuo (0.f 0. (0.0) 0.09x Löytösuo (0,f 0.9 (0.08) 0.0 x YHTEENSA (9.89) 8.9 (.9).9 x. laskettu koko kunnan keskiarvoista (liite V)

23 LIITE VI. Yhteenveto laboratoriommlarityksistä. SUON TUHKA TEHOL.LÄMPÖARVO(MJ/kg) KUIVA-AINETTA RIKKI PISTE (S ) N :o Nimi % Kuivana 0 % kosteus (kg/suo-m ) % NÄYTE- ph Ruokosuo A Kurkisuo S A Ihakkisuo A Aukeasuo A Iso Rautasuo A Hyttisuo B Kytösuo A Kurkisuo N A Sallistensuo A Valkeissuo A Lemettilänsuo 8 ' C 00.9 Umpilammen- Al suo Riihisuo A Maunusuo A Rajasuo A Ristikankaansuo A Velkkulansuo B Vekurinsuo A KESKIARVO

24 LIITE VII. Turveteollisuusliiton polttoturveluokitus. PAiATUMPEEN L[0[QZ[S 98 P0.* OMINAISUUS YKSIKKö LAATU P0 LAATU P LAATU P Kosteus, toimituserä 8 T+ehollinea ätg:tsarvp saab,a.i ~+ M/kg, ~ las.,., vähintään I+i+s/m Tuhka kuiva-aineessa, max - kuukausikeskiarvo å - toimituserll (tarvittaessa) % luhkan sulamiskäyttäytyminen* * Kappalekoko, max mitat mm MUrskan msärä, alle 0 mm, % max Rikkipitoisuus, ilmoitetaan % jos yli ,0 0 0x00x , 0 -, 0 0x00x 00 0, 0-8, 0 00x00x 00 0, * Poeitiorsunerot viittaavat turveteollisuusliiton laadunm'däritysohjeeseen ** IlmDitE*aan, jos puolipallopi.ste on alle 0 C (Turveteollisuus - 98) JYRSIN URPFET LUOKITUS 9 P0. CMINAISUUS YKSIKKÖ LAATU J9 LAATU J LAATU JS Kosteus % 'l ollinen lämpöarvo Hu M/k yli 8 M/m~ yli 00 yli 000 yli 000. Tuhka, kuukausikeskiarvq,max % yksittäinen näyte,msx %. Tuhkan sulamiskäyttäytyminei x x x. Tuhkan kemiallinen koostvaus x x x Kuljetustilavuuspaino likimain kg/m Karkeus, ritilän mitat mm 00 x x 00 0 x 0 9 Puun määrä, max. % Rikkipitoisuus 8 y y y Tuotanto-, käsittely- ja kuljetustapa ym. lisätiedot HLX(. : Turpeen tulisi olla olosuhteisiin nähden mandollisimman vapaa lumesta ja jäästä. X - ilmoitetaan tarvittaessa y - ilmoitetaan, jos on yli 0, % Eb. standardilu kituksen ohella voidaan kaupassa tarvittaessa yksittäistapauksissa soveltaa poikkeavia laatuvaatimuksia. Pos.-numerot viittaavat Turveteollisuusliiton laadinmärittelyohjeeseen (Turveteollisuus - 9) x x x

25 LIITE VIII. Käsitteitä ja muuntokertoimia. Polttoaineiden lämpöarvoja ja muuntokertoimi a toe - ekvivalenttinen öljytonni, yhden raskaan polttoöljytonni n sisältämä lämpömäär ä Polttoaine Mittayksikkö GJ MWh Muunto - kerroi n toe :ks i Raakaöljy t,8,,0 0 Raskas polttoöljy t 0,,8,00 0 Kevyt polttoöljy t,,,0 Dieselöljy t, Petroli t t,.9.0 Moottori- ja lento- bensiinit t.09,9,0 Kivihi.ili t, Koksi t 8,0.9 0,9 0 Antrasiitti t.8 9,0 0,80. Maakaasu 00g m, 9, 0.8 (0 C. ) r:oivuha lot :- :ra,0,0 0. lavupuuhalot : p-m s, :9 O,0 8 Sokaha lot p-m,, 0, f s olttohskp l i, : 0 Palaturvo ` [n,0, 0, 8 Jyrsinturv. ) itl, 0,88 0, , ~ kuiva-ainepitoisuus 0 t Jyssintur.v ~ m =0.9i'W h ` kuiva -ainenitoiauus 0 `å t m =, MW h Kuiv a-ainpitoisuus 0 b Pa'IiLUrv A m?... NWh ' t =. m =. MW h