GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 296 Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kuru Espoo 1996

2 Mäkilä, Markku & Grundström, Ale 1996 Kurussa tutkitut suot j a niiden turvevarat Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 296, 23 sivua, 3 kuvaaja 2 liitettä Kurun kunnan alueella tutkittiin Geologian tutkimuskeskuksen-toimesta vuosina 1960, 1984 ja suota yhteispinta-alaltaan ha Tämä on n 4 % Kurun maapinta-alasta Tutkituissa soissa on turvetta yhteensä 53,8 milj suo-m 3 Soiden keskisyvyys on 1,8 m, josta heikosti maatuneen pintarahkan osuus on 0,5 m Turpeen keskimaatuneisuus on 5,4 Yli 2 m syvän alueen pinta-ala on ha ja turvemäärä 33,9 milj suo-m 3 Turpeista on rahkavaltaisia 65 %, ja loput 35 % ovat saravaltaisia Suuri osa soista on ojitettu Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,7 % kuivapainosta, vesipitoisuus märkäpainosta on 91,1 %, kuiva-aineen määrä 86 kg/suo-m 3 jarikkipitoisuus 0,14 % kuivapainosta Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 22,0 MJ/kg Tutkituista soista soveltuu 15 turvetuotantoon ja näistä yksi ennen energiaturpeen nostoa kasvuturvetuotantoon Energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta on 471 hehtaarin alueella 12,56 milj suo-m 3 jatämän energiasisältö 50 % :n kosteudessa 5,99 milj MWh Kasvuturpeeksi soveltuvan alueen pinta-ala on 35 haja käyttökelpoinen turvemäärä 0,38 milj suo-m3 Avainsanat : suo, turve, inventointi, energiaturve, kasvuturve, Kuru Markku Mäkilä ja Ale Grundström Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 FIN ESPOO FINLAND

3 Mäkilä, Markku & Grundström, Ale 1996 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat - The mires and peat reserves of Kuru Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti - Report of Peat Investigation 296, 23 pages, 3 figures, 2 appendices The Geological Survey of Finland studied peat reserves in the municipality of Kuru in 1960, 1984 and 1991 Forty-one mires covering a total of hectares were studied The mires studied contain a total of 53 8 million m 3 of peat in situ The mean depth of the mires is 1 8 m, including the poorly humified Sphagnum predominant surface layer, which averages 0 5 m in thickness The mean humification degree (H) of the peat is 5 4 The area deeper than 2 m covers ha and contains 63% of the total peat quantity (33 9 million m 3 ) 65% of the peat is Sphagnum predominant, and the remaining 35% Carex predominant The average ash content of peat is 2 7% of dry weight, the water content 91 1% of wet weight, the dry bulk density 86 kg per m3 in situ and the sulphur content 0,14% of dry weight The effective calorific value of the dry peat is 22 0 MJ/kg Fifteen of the investigated mires are suitable for peat production ; one of them are suitable for horticultural peat production before fuel peat production In the area of 471 ha there is million m3 energy peat in situ and the energy content at 50% moisture content 5 99 million MWh The area suitable for horticultural peat is 35 ha and the available amount of the peat is 0 38 million m 3 in situ Key words : mire, peat, inventory, energy peat, horticultural peat, Kuru Markku Mäkilä ja Ale Grundström Geological Survey of Finland Betonimiehenkuja 4 FIN ESPOO FINLAND

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriotutkimukset 7 AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEET 10 TUTKITUT SUOT 11 1 Kanervasalonsuo 11 2 "Mullilammensuo" 11 3 Kivineva 11 4 "Karhusalo" 11 5 Korpijärvenneva 12 6 Kanahuhdanneva 12 7 Isoneva 12 8 Hauturinsuo 12 9 Ritajärvenneva Niittylamminneva Jaulinneva Liinalamminneva "Liinakangas" Kaivonotko Isoneva "Suojärvensuo" Kivistönneva Pirttineva Isosuo Pallineva Putkineva Kalaneva Teerineva Lamminneva Tieneva Varisneva Raitakulonneva Karpinneva Isoneva Särkineva "Sammalistonsuo" Latvaneva Haaraneva Alkkunaneva "Jouttenuslamminsuo" Saunamatinneva Haapaneva Teerineva Lapioneva Korteneva Hakkurinkorpi 21 TULOSTEN TARKASTELU 22 KIRJALLISUUS 23 LIITTEET

5 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on tehnyt maaperäkartoitukseen ja valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin liittyviä turvetutkimuksia Kurun kunnan alueella vuosina 1960, 1984 ja 1991 Soiden tutkimusvuodet ilmenevät indeksikartan selityksestä Jos vuoden 1960 suo on tutkittu uudelleen, on aikaisempia tuloksia käytetty hyväksi syvyysalueiden piirtämisessä Turvemäärät ja - ominaisuudet on laskettu uuden tutkimuksen perusteella Kaikkiaan Kurussa on tutkittu 41 suota yhteispinta-alaltaan ha (kuva 1) Lisäksi on tutkittu Nimetönneva, joka suureksi osaksi sijoittuu Kurun kunnan alueelle Nimetönnevan tut- kimustulokset on julkaistu turvetutkimusraportissa 191 (Toivonen 1986) Tutkitut suot kattavat n 48 % kunnan koko ha :n suoalasta (LappalainenjaHäikiö 1985) Tässä tutkimustuloksia esittelevässä raportissa on lyhyet suoselostukset Kurussa tutkituista soista sekä kuntakohtainen tulosten tarkasteluosa Yksityiskohtaisemmat suoselostukset, jotka sisältävät suokartan, mahdolliset poikkileikkauskuvat ja laboratorioanalyysien tulokset, on tilattavissa GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistosta Esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Kenttätutkimukset suoritettiin siten, että tutkittaville soille laadittiin linjaverkosto, joka koostuu suon hallitsevan osan poikki vedetystä selkälinjasta ja sitä vastaan kohtisuoraan sijoittuvista poikkilinjoista (Lappalainen, Sten ja Häikiö 1984) Tutkimuspisteet ovat linjoilla 100 m :n välein Linjoilta mitattiin lisäksi turpeen paksuus 50 m :n välein ; reunaosissa tiheämminkin Useimmat tutkimuslinjat vaaittiin suon pinnan kaltevuussuhteiden selvittämiseksi Osa soista tutkittiin hajapistein Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys 5-asteikolla (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä ja rimpinen), mättäisyys 10 % :eina tasopinnasta ja mättäiden keskimääräinen korke- us Lisäksi määritettiin puuston puulajisuhteet, tiheysluokka, mahdolliset hakkuut ja kehitysluokka Kairauksin tutkittiin kerrostuman rakenne 10 cm :n tarkkuudella Pääturvelajien ja mahdollisten lisätekijöiden suhteelliset osuudet määritettiin 6-asteikolla, turpeen maatuneisuus von Postin 1 0-asteikolla, kosteus 5-asteikolla sekä kuituisuus asteikolla 0-6 Lisäksi määritettiin mahdolliset liejukerrostumat ja pohjamaan laatu Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrän arvioimiseksi kunkin tutkimuspisteen ympäristö luodattiin 2 m :n syvyyteen asti kymmenessä eri kohdassa Laboratoriotutkimukset Soista, jotka soveltuvat kenttätutkimusten perusteella turvetuotantoon, otettiin suon koosta riippuen 1-2 näytesarjaa laboratoriotutkimuksia varten Näytteistä määritettiin laboratoriossa ph-arvo, vesipitoisuus painoprosentteina (105 C :ssa kui- vaamalla), kuiva-aineen määrä (kg/suo-m 3 ), tuhkapitoisuus prosentteina kuivapainosta (815 ± 25 C :ssa hehkutettuna) sekä lämpöarvo (MJ/kg) Osasta näytteitä määritettiin lisäksi rikkipitoisuus prosentteina turpeen kuivapainosta 7

6 Markku Mäkilä ja Ale Grundström t\ Virrat e ~~\ % kä) Ruovesi O I 1 L L1 I b, 1 Ir Seitsemisen 1 T 10 kansallispuistö l,l ~! IB Ikaalinen O KURU ~30 2 ' 213W ` Viljakkala 1 Tampere \ I I 0 5km GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS å (/ Ylöjärvi / Nasrlarvr ~ Kuva 1 Kurussa tutkitut suot ja tutkimusvuosi 1 Kanervasalonsuo soneva soneva "Mullilammensuo" "Suojärvensuo" 1960, Särkineva 1960, Kivineva 1960, Kivistönneva 1960, "Sammalistonsuo" "Karhusalo" Pirttineva Latvaneva Korpijärvenneva Isosuo Haaraneva 1960, Kanahuhdanneva Pallineva 1960, Alkkunaneva 1960, Isoneva 1960, Putkineva 1960, "Jouttenuslamminsuo" Hauturinsuo Kalaneva Saunamatinneva Ritajärvenneva Teerineva Haapaneva 1960, Niittylamminneva Lamminneva Teerineva Jaulinneva Tieneva Lapioneva 1960, Liinalamminneva Varisneva Korteneva "Liinakangas" Raitakulonneva Hakkurinkorpi Kaivonotko Karpinneva

7 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat Kuva 2 Esimerkki suokartasta Merkkien selite liitteessä 2 NW M WIT MRRTUNEISUUS SE M MPY _201 _ moor / riiifi Ip' _199 _19B 97 _196 _195 _194 _193 M MPY SUOTYYPIT LIEKO-OSUMRT TURVELRJIT JR PONJRMRRLRJIT WK 0/0 M MPY _ _198 _197 _196 _195 _194 _193 A B A 1120n 600L0519N TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET Kuva 3 Esimerkki maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista Merkkien selite liitteessä 2 9

8 Markku Mäkilä ja Ale Grundström AINEISTON KÄSITTELY JA TULOSTEET Turvemäärät, maatuneisuudet sekä turvelajien jaturvetekijöiden osuudet on laskettu ns vyöhykelaskutapaa käyttäen (Hänninen, Toivonen ja Grundström 1983) Siinä jokainen suokartalle piirretyn kahden vierekkäisen syvyyskäyrän tai syvyyskäyrän ja suon reunan välinen alue on oma syvyysvyöhykkeensä (0,3-0,9 m, 1,0-1,9 m jne ) Jokaiselta syvyysvyöhykkeeltä lasketaan erikseen turvemäärä, jotka yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä selville Maatuneisuudet sekä turvelajien ja turvetekijöiden määrät ja suhteet lasketaan turvemäärillä painottaen Todetut lieko-osumat on laskettu erikseen 0-1 ja 1-2 m :n välisissä syvyyskerroksissa kantopitoisuusprosentteina turvemäärästä Prosenttiluvut on laskettu soveltaen ns Pavlovin menetelmää, jossa kantopitoisuus on jaettu viiteen eri ryhmään : liekoja on erittäin vähän (alle 1 %), vähän (1,0-1,9 %), kohtalaisesti (2,0-2,9 %), runsaasti (3,0-3,9 %) ja erittäin runsaasti (yli 4 %) Soiden soveltuvuus energiaturvetuotantoon riippuu mm turvelajikoostumuksesta, maatumisasteesta ja tuhkapitoisuudesta Rahkaturpeen (S) katsotaan soveltuvan energiaturpeeksi, jos sen maatumisaste on korkeampi kuin H4, kun taas saravaltainen (C) turve sopii energiaturpeeksi heikomminkin maatuneena Toisinaan käytetään myös H4 maatunutta rahkavaltaista pintaturvetta heikkolaatuisena energiaturpeena jyrsinmenetelmällä tuotettuna Suota on suositeltu energiaturvetuotantoon, mikäli siltä löytyy vähintään noin 10 ha yhtenäistä turvelajien jamaatumisasteen puolesta tuotantoon soveltuvaa yli 2 m syvää aluetta Käytännössä tuotantokelpoisuutta rajoittaa Kurussa usein alueen rikkonaisuus ja pohjan epätasaisuus Paksu pintarahka on usein este palaturvetuotannon aloittamiselle Pintarahkaa ei kuitenkaan ole vähennetty käyttökelpoista turvemäärää laskettaessa, koska se voidaan tuottaa heikkolaatuisena energiaturpeena, jos suo otetaan turvetuotantoon Käyttökelpoisen turpeen määrää laskettaessa on keskisyvyydestä vähennetty tilanteesta riippuen noin 0,5 m, joka vastaa suon pohjalle jäävää, yleen- sä vaikeasti hyödynnettävää, runsastuhkaista kerrosta Arvioitaessa turpeen kelpoisuutta polttoaineeksi on nojauduttu polttoturpeen laatuohjeisiin (liite 1) Käyttökelpoisen turpeen energiasisältö on laskettu sekä täysin kuivalle turpeelle että käyttökosteudessa (50 %) olevalle turpeelle Jos suolta ei ole otettu laboratorionäytteitä, on energiasisällön arvioimisessa käytetty Mäkilän (1994) esittämää menetelmää Arvioitaessa suon soveltuvuutta kasvuturvetuotantoon on arviointiperusteena pidetty Turveteollisuusliiton kasvuturvestandardia (1980) Jokaisesta tutkitusta suosta on tässä raportissa olevan suppean selostuksen lisäksi laadittu yksityiskohtainen tutkimusselostus, jossa on tiedot suon sijainnista, ympäristöstä, suotyypeistä, ojitustilanteesta, laskusuhteista, turvemääristä, turvelajeista, maatumisasteesta, liekoisuudesta, laboratoriotuloksista sekä soveltuvuudesta turvetuotantoon Yksityiskohtaiseen tutkimusselostukseen liittyy suokartta, johon on merkitty tutkimuslinjat, tutkimus- ja syvyydenmittauspisteet, pisteiden syvyydet sekä turpeen keskimääräinen maatumisaste pisteellä Suokartassa on lisäksi turvekerrostuman paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2) Turvekerrostuman rakenteen selventämiseksi on vaaituista linjoista laadittu poikkileikkausprofiileita, joihin maatuneisuudet, turvelajit ja pohjamaalajit on merkitty symbolein Niihin on lisäksi merkitty lyhentein suotyypit sekä lieko-osumien määrät (kuva 3) Edellä mainittujen perustulostusten lisäksi on laadittu atk-ohjelmia, joilla saadaan monipuolinen kuva suosta tai halutusta tutkimusalueesta Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia tai näiden yhdistelmiä Tällaisia ovat esimerkiksi kartat, joilla tutkimuspisteittäin voidaan esittää mm suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan korkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus, tietoja puustosta, suon pinnan mättäisyys ja vetisyys Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan piirtää kerralla kaksi edellä mainittua tietoa Tutkimustuloksia on saatavissa Geologian tutkimuskeskuksesta 1 0

9 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat TUTKITUT SUOT 1 Kanervasalonsuo Kanervasalonsuo (kl , 02) sijaitsee noin 26 km Kurun kirkolta luoteeseen Seitsemisen kansallispuistossa, ja sen itäosaan johtaa tie Suo rajoittuu pohjoisessa Iso Kivijärveen, koillisessa, idässä ja etelässä moreenimaastoon ja lännessä Iso Seitsemisjärveen Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää lounaaseen, josta vedet valuvat Iso Seitsemisjärveen ja Seitsemisjokeen ja edelleen Liesijokeen Suolla on 51 tutkimuspistettä Pistetiheys on 2,4/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 210 ha, yli 1 m syvän alueen 68 ha ja yli 2 m syvän 15 ha Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme, tupasvilla- ja kangasräme sekä lyhytkorsineva Suo on luonnontilainen lukuun ottamatta reunaosia ja pientä aluetta eteläosassa Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekkamoreeni Turpeista on rahkavaltaisia 77 % ja saravaltaisia 23 % Pääturvelajien jakaantuma on rahka- (S) 11 %, sararahka- (CS) 66 % ja rahkasaraturve (SC) 23 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 53 % Kanervasalonsuo on osa Seitsemisen kansallispuiston aluetta 2 "Mullilammensuo" "Mullilammensuo" (kl ) sijaitsee noin 25 km Kurun kirkolta luoteeseen Seitsemisen kansallispuistossa, ja sen itäosaan johtaa tie Suo rajoittuu pohjoisessa Kivinevaan ja muualla moreenimaihin Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää länteen Pohjoisosasta vedet valuvat länteen Iso Kivijärveen josta edelleen Iso Seitsemisjärven kautta Seitsemisjokeen Eteläosasta vedet valuvat Onkilammin kautta Pitkäjärveen ja edelleen Seitsemisjokeen Suolla on 45 tutkimuspistettä Pistetiheys on 3,4/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 134 ha, yli 1 m syvän alueen 82 haja yli 2 m syvän 38 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme ja lyhytkorsineva Suon koillisosa on ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5 5 Yleisin pohjamaalaji on hiekkamoreeni Turpeista on rahkavaltaisia 71 % ja saravaltaisia 29 % Pääturvelajien jakaantuma on S 37 %, CS 34 %, C 10 % ja SC 19 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 51 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 5 % "Mullilammensuo" on osa Seitsemisen kansallispuiston aluetta 3 Kivineva Kivineva (kl ) sijaitsee noin 25 km Kurun kirkolta luoteeseen Seitsemisen kansallispuistossa, ja sen pohjois-ja länsiosaan johtaa autotie Suo rajoittuu etelässä Iso Kivijärveen ja muualla moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää eteläosassa kohti Iso Kivijärveä, josta vedet valuvat Iso Seitsemisjärveen ja edelleen Seitsemisjokeen Pohjoisosa viettää pohjoiseen, josta vedet valuvat Ainesjärven kautta Aurejärveen Suolla on 12 tutkimuspistettä ja 107 syvyyspistettä Pistetiheys on 4,1/ 10 ha Suon kokonaispinta-ala on 293 ha, yli 1 m syvän alueen 208 haja yli 2 m syvän 131 ha Yleisimmät suotyypit ovat keidas- jatupasvillaräme Suo on lähes kokonaan luonnontilainen Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekkamoreeni ja kallio Turpeista on rahkavaltaisia 81 % ja saravaltaisia 19 % Pääturvelajien jakaantuma on S 66 %, CS 15 %, C 1 % ja SC 18 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 39 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 4 % Kivineva on osa Seitsemisen kansallispuiston aluetta 4 "Karhusalo" "Karhusalo" (kl ) sijaitsee noin 24 km Kurun kirkolta luoteeseen Kuru-Parkano-tien eteläpuolella, ja sen eteläosaan johtaa metsäautotie Suo rajoittuu moreenimaastoon, ja sen pohjoisosaan on raivattu peltoa Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoiseen, josta vedet valuvat Ainesjärven kautta Aurejärveen Suolla on 12 tutkimuspistettä Pistetiheys on 2,3/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 52 ha, yli 1 m syvän alueen 37 haja yli 2 m syvän 20 ha Yleisimmät suotyypit ovat puolukka-ja varputurvekangas Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja savi Liejua on 1 1

10 Markku Mäkilä ja Ale Grundström ohuena kerroksena suon luoteisosassa turpeen ja mineraalimaan välissä Turpeista on rahkavaltaisia 52 % ja saravaltaisia 48 % Pääturvelajien jakaantuma on S 32 %, CS 20 %, C 7 % ja SC 42 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 22 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 22 % "Karhusalolla" on yli 2 m syvällä 20 hain alueella tyydyttävästi energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta Haittaavana tekijänä on paikoin paksu heikkolaatuinen pintarahkakerros 5 Korpijärvenneva Korpijärvenneva (kl ) sijaitsee noin 36 km Kurun kirkolta luoteeseen Aurejärven länsipuolella, ja sen itä- ja pohjoisosaan johtaa metsäautotie Suo rajoittuu pohjoisessa Aureen Korpijärveen, lännessä moreenipeitteiseen kalliomaastoon ja Kanahuhdannevaan ja muualla moreeni- ja hiekkamaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää kaakkoon, josta vedet valuvat Aurejärveen Suolla on 9 tutkimuspistettä ja 9 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,6/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 69 ha, yli 1 m syvän alueen 54 haja yli 2 m syvän 29 ha Yleisimmät suotyypit ovat isovarpurämemuuttuma sekätupasvillarämemuuttuma ja-ojikko Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta Liejua on suon syvimmissä osissa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 56 % ja saravaltaisia 44 % Pääturvelajien jakaantuma on S 32 %, CS 24 % ja SC 44 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 26 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 19% Korpijärvenneva ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa, kuivatusvaikeuksien ja paikoin paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen vuoksi 6 Kanahuhdanneva Kanahuhdanneva (kl ) sijaitsee noin 40 km Kurun kirkolta luoteeseen Aurejärven länsipuolella, ja sen itäosaan johtaa metsäautotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää kaakkoon, josta vedet valuvat Korpijärven kautta Aurejärveen Suolla on 9 tutkimuspistettä ja 6 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,7/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 56 ha, yli 1 m syvän alueen 46 haja yli 2 m syvän 28 ha Yleisimmät suotyypit ovat muuttuma- ja ojikkoasteella olevat isovarpu-, tupasvilla- ja korpiräme Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 54 % ja saravaltaisia 46 % Pääturvelajien jakaantuma on S 33 %, CS 21 % ja SC 46 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 22 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 10% Kanahuhdannevalla on yli 2 m syvällä 28 ha :n alueella tyydyttävästi energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta 7 Isoneva Isoneva (kl ) sijaitsee noin 13 km Kurun kirkolta länteen, ja sen halki johtaa metsäautotie Suo rajoittuu moreenipeitteiseen kalliomaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään, josta vedet valuvat kaakkoon Iso-Saares-järveen Suolla on 6 tutkimuspistettä ja 34 syvyyspistettä Pistetiheys on 8,0/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 50 ha, yli 1 m syvän alueen 42 haja yli 2 m syvän 35 ha Yleisin suotyyppi on ojikko- ja muuttuma-asteella oleva rahkaräme Suolta on nostettu turvepehkua Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paikoin suon itäosassa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 84 % ja saravaltaisia 16 % Pääturvelajien jakaantuma on S 73 %, CS 11 %, C 3 % ja SC 13 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 24 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 18 % Isonevalla on yli 2 m syvällä 35 ha :n alueella lähinnä 2 luokan kasvuturpeeksi soveltuvaa H 1-4 maatunutta pintarahkaturvetta Tämän alla on energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta 8 Hauturinsuo Hauturinsuo (kl ) sijaitsee noin 14 km Kurun kirkolta länteen, ja sen itä-, etelä- ja länsiosaan johtaa autotie Suo rajoittuu pohjoisessa Soljastensuohon ja muualla moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää loivasti pohjoiseen, josta vedet valuvat Jaulinevalle ja edelleen Liesijokeen Suolla on 30 tutkimuspistettä ja 2 syvyyspistetä Pistetiheys on 6,7/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 48 ha, yli 1 m syvän alueen 38 haja yli 2 m syvän 25 ha 1 2

11 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat Yleisimmät suotyypit ovat keskiosassa rahka- ja isovarpuräme Reunaosissa on yleisimpänä suotyyppinä kangasräme Suo on lähes kokonaan luonnontilainen Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Pohjamaalaji on hiekkamoreeni Liejua on pienellä alueella turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 87 % ja saravaltaisia 13 % Pääturvelajien jakaantuma on S 65 %, CS 22 %, C 1 % ja SC 12 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 63 % ja puun jäännöksiä sältäviä 15 % Hauturinsuo on osa Seitsemisen kansallispuiston aluetta Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla-, isovarpu- ja rahkaräme Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiesu Liejua on ohuehko kerros turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 58 % ja saravaltaisia 42 % Pääturvelajien jakaantuma on S 19 %, CS 39 % ja SC 42 % Puun jäännöksiä sisältäviä turpeita on 38 % ja tupasvillaa sisältäviä turpeita 13 % Niittylamminneva ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa jakuivatusvaikeuksien vuoksi 9 Ritajärvenneva Ritajärvenneva (kl ) sijaitsee noin 10 km Kurun kirkolta länteen, ja sen kaakkoisosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää kaakkoon, josta vedet valuvat Vääräjärveen Suolla on 9 tutkimuspistettä ja 8 syvyyspistettä Pistetiheys on 3,8/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 45 ha, yli 1 m syvän alueen 34 haja yli 2 m syvän 22 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja-muuttuma sekä isovarpurämemuuttuma Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on vaihtelevan paksuna kerroksena suon syvimmissä osissa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 66 % ja saravaltaisia 34 % Pääturvelajien jakaantuma on S 38 %, CS 28 % ja SC 34 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 40 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 35 % Ritajärvenneva ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa ja paikoin paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen vuoksi Haittaavana tekijänä on myös rajoittuminen Ritajärveen 10 Niittylamminneva Niittylamminneva (kl ) sijaitsee noin 10 km Kurun kirkolta länteen, ja sen halki johtaa metsäautotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää suon keskustassa olevaaniittylammia kohti, josta vedet valuvat kaakkoon Kettuojaan Suolla on 6 tutkimuspistettä ja 4 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,8/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 36 ha, yli 1 m syvän alueen 23 haja yli 2 m syvän 16 m 11 Jaulinneva Jaulinneva (kl ) sijaitsee noin 18 km Kurun kirkolta länteen, ja sen länsiosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaihin Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää länteen, josta vedet valuvat Liesijokeen Suolla on 24 tutkimuspistettä ja 89 syvyyspistettä Pistetiheys on 7,2/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 156 ha, yli 1 m syvän alueen 108 haja yli 2 m syvän 57 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla- j a rahkaräme Suon eteläosa on kokonaan ojitettu Pohjoisosa on luonnontilainen ja muodostaa Jaulinnevan aarnialueen, joka sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekkamoreeni Turpeista on rahkavaltaisia 84 % ja saravaltaisia 16 % Pääturvelajien jakaantuma on S 53 %, CS 31 % ja SC 16 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 52 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 8% Jaulinneva on osa Seitsemisen kansallispuiston aluetta 12 Liinalamminneva Liinalamminneva (kl ) sijaitsee noin 11 km Kurun kirkolta länteen, ja sen pohjoisosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Sen länsiosassa on pieni Liinalammi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään, josta vedet valuvat Niitylammiin ja edelleen Kettuojaan Suolla on 22 tutkimuspistettä ja 27 syvyyspistettä Pistetiheys on 11,4/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 43 ha, yli 1 m syvän alueen 36 haja yli 2 m syvän 23 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla- ja lyhytkorsinevaräme Avosuoalue on suurimmaksi 1 3

12 Markku Mäkilä ja Ale Grundström osaksi rahkanevaa Suo on luonnontilainen Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja savi Liejua on vaihtelevan paksuisena kerroksena turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 56 % ja saravaltaisia 44 % Pääturvelajien jakaantuma on S 41 %, CS 15 %, C 4 % ja SC 40 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 27 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 11 % Liinalamminneva ei sovellu turvetuotantoon paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen ja rikkonaisen muotonsa vuoksi 13 "Liinakangas" "Liinakangas" (kl ) sijaitsee noin 17 km Kurun kirkolta länteen, ja sen pohjoisosan halki ja eteläosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon, ja sen länsilaidalla on Suovanalanenlampi ja pohjoislaidalla Saarijärvi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoisosassa koilliseen, josta vedet valuvat Liesijärveen, ja eteläosassa etelään, josta vedet valuvat suo-ojia pitkin Myllyojaan Suolla on 33 tutkimuspistettä ja 25 syvyyspistettä Pistetiheys on 11,6/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 50 ha, yli 1 m syvän alueen 40 haja yli 2 m syvän 23 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla- ja lyhytkorsinevaräme sekä rahkaneva Suo on ojitettu Suovanalasen etelänpuoleiselta osalta Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 61 % ja saravaltaisia 39 % Pääturvelajien jakaantuma on S 40 %, CS 21 %, C 5 % ja SC 34 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 23 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 11 % "Liinakangas" ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa, pohjaosien kuivatusvaikeuksien ja paikoin paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen vuoksi kokonaispinta-ala on 49 ha, yli 1 m syvän alueen 38 haja yli 2 m syvän 14 ha Yleisimmät suotyypit ovat puolukka- ja mustikkaturvekangas sekä rahka- ja isovarpurämeojikko Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisin pohjamaalaj i on moreeni Liejua on vaihtelevan paksuna kerroksena Uuraslammin ympäristössä turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 57 % ja saravaltaisia 43 % Pääturvelajien jakaantuma on S 23 %, CS 34 %, C 4 % ja SC 39 % Puun jäännöksiä lisätekijänä sisältäviä turpeita on 41 % ja tupasvillaa sisältäviä 12 % Kaivonotko ei sovellu turvetuotantoon pienen kokonsa ja kuivatusvaikeuksien vuoksi 15 Isoneva Isoneva (kl ) sijaitsee noin 18 km Kurun kirkolta luoteeseen Liesijärven koillispuolella, ja sen eteläosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää lounaaseen, josta vedet valuvat Liesijärveen Suolla on 7 tutkimuspistettä ja 5 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,8/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 43 ha, yli 1 m syvän alueen 31 haja yli 2 m syvän 17 ha Yleisimmät suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella olevat tupasvilla- ja rahkaräme sekä lyhytkorsinevarämemuuttuma Suo on osittain oj i- tettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paksuhko kerros suon syvimmässä osassa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 84 % ja saravaltaisia 16 % Pääturvelajien jakaantuma on S 65 %, CS 19 % ja SC 16 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 47 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 12% Isoneva ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa ja paikoin paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen vuoksi 14 Kaivonotko Kaivonotko (ki ) sijaitsee noin 14 km Kurun kirkolta luoteeseen Vehmaanperän kylän eteläpuolella, ja sen koillisosaa sivuaa Kuru-Parkano-tie Suo rajoittuu moreenimaastoon, ja sen eteläosassa on Uuraslammi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään kohti Uuraslammia, josta vedet valuvat kaakkoon kohti Petäjäjärveä Suolla on 13 tutkimuspistettäja 5 syvyyspistettä Pistetiheys on 3,7/10 ha Suon 16 "Suojärvensuo" "Suojärvensuo" (kl ) sijaitsee noin 15 km Kurun kirkolta luoteeseen Kuru-Parkano-tien lounaispuolella Luoteen kylässä, ja sen itäosaan johtaa tie Suo rajoittuu etelässä Iso Suojärveen ja muualla moreenimaastoon Suon länsiosassa on Vähä Suojärvi, josta vedet valuvat Vähä- ja Iso- Pahlanen-lampien kautta Liesijärveen Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää Vähä Suojärveä kohti Suolla on 8 tutkimuspistettä 1 4

13 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat ja 39 syvyyspistettä Pistetiheys on 10,4/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 45 ha, yli 1 m syvän alueen 36 ha ja yli 2 m syvän 19 ha Yleisimmät suotyypit ovat isovarpu- ja tupasvillaräme, jotka ovat osaksi ojikko- ja muuttumaasteella Suo on harvakseltaan ojitettu reunoilta ja eteläosasta Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on monin paikoin ohuena kerroksena turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 70 % ja saravaltaisia 30 % Pääturvelajien jakaantuma on S 51 %, CS 19 % ja SC 30 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 33 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 15 % "Suojärvensuo" ei sovellu turvetuotantoon kuivatusvaikeuksien ja paikoin paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen vuoksi 17 Kivistönneva Kivistönneva (kl ) sijaitsee noin 17 km Kurun kirkolta luoteeseen Luoteen kylässä, ja sen eteläosaa sivuaa Kuru-Parkano-tie Suo rajoittuu moreenimaastoon, ja sen luoteispuolella on Luodesjärvi Pinnan korkeus merenpinnasta on noin 173 m, ja pinta viettää etelään, josta vedet valuvat Vähä- ja Iso-Pahlanen -lampien kautta Liesijärveen Suolla on 5 tutkimuspistettä Pistetiheys on 7,8/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 23 ha, yli 1 m syvän alueen 10 ha ja yli 2 m syvän 3 ha Yleisimmät suotyypit ovat suon eteläosassa ojikko- ja muuttuma-asteella olevat isovarpu- ja tupasvillaräme ja suon keskiosassa korpiräme Pohjoisosassa suota on puolukkaturvekangasta Suo on ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hieta Liejua on vaihtelevan paksu kerros suon syvimmän osan pohjalla turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 62 % ja saravaltaisia 38 % Pääturvelajien jakaantuma on S 45 %, CS 17 % ja SC 38 % Puun jäännöksiä lisätekijänä sisältäviä turpeita on 40 % ja tupasvillaa sisältäviä 17% Kivistönneva ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi 18 Pirttineva Pirttineva (kl ) sijaitsee noin 21 km Kurun kirkolta luoteeseen, ja sen poikki johtaa Kuru-Parkano-tie ja sen pohjoisosaan metsäautotie Suo rajoittuu moreenipeitteiseen kalliomaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää kaakkoon, josta vedet valuvat Koiralammin ja Pirttilammin kautta Liesijärveen Suolla on 13 tutkimuspistettä ja 9 syvyyspistettä Pistetiheys on 3,0/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 73 ha, yli 1 m syvän alueen 57 haja yli 2 m syvän 32 ha Yleisimmät suotyypit ovat puolukka- ja mustikkaturvekangas sekä tupasvillarämemuuttuma Suo on ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 42 % ja saravaltaisia 58 % Pääturvelajien jakaantuma on S 23 %, CS 19 %, C 5 % ja SC 53 % Puun jäännöksiä lisätekijänä sisältäviä turpeita on 24 % ja tupasvillaa sisältäviä 19 % Pirttineva ei sovellu turvetuotantoon muotonsa vuoksi Suolla on Metsäntutkimuslaitoksen koealue 19 Isosuo Isosuo (kl ) sijaitsee noin 19 km Kurun kirkolta pohjoiseen Kuru-Kihniö-tien länsipuolella, ja sen eteläosaan johtaa metsäautotie Suo rajoittuu lännessä moreenipeitteiseen kalliomaastoon ja muualla moreenikankaisiin Sen pohjoisosassa on pieni Kumpulammi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoisosassa Kumpulammiin ja eteläosassa itään, j osta vedet valuvat Kumpulammista laskevaan Pirjonojaan Suolla on 9 tutkimuspistettä ja 6 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,3/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 65 ha, yli 1 m syvän alueen 54 haja yli 2 m syvän 28 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme-, lyhytkorsinevaräme- ja nevakorpimuuttuma sekä isovarpuräme- ja lyhytkorsinevaojikko ja -muuttuma Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paikoin paksuna kerroksena turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 59 % ja saravaltaisia 41 % Pääturvelajien jakaantuma on S 28 %, CS 31 %, C 1 % ja SC 40 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 26 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 16 % Isosuolla on yli 2 m syvällä 28 ha :n alueella tyydyttävästi energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta 1 5

14 Markku Mäkilä ja Ale Grundström 20 Pallineva Pallineva (kl ) sijaitsee noin 22 km Kurun kirkolta luoteeseen Luoteen ja Itä-Aureen välisen tien itäpuolella, ja sen etelä- ja pohjoisosaan johtaa metsäautotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää lounaaseen, josta vedet valuvat länteen Ylinen Latvajärveen Suolla on 27 tutkimuspistettä ja 68 syvyyspistettä Pistetiheys on 12,0/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 75 ha, yli 1 m syvän alueen 65 haja yli 2 m syvän 47 ha Yleisimmät suotyypit ovat muuttuma- ja ojikkoasteella olevat tupasvilla-, isovarpu- ja keidasräme Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paksu kerros suon syvimmässä osassa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 60 % ja saravaltaisia 40 % Pääturvelajien jakaantuma on S 41 %, CS 19 % ja SC 40 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 36 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 26% Pallinevalla on yli 2 m syvällä 47 ha :n alueella energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta Alueen tuotantokelpoisuutta rajoittaa sen rikkonaisuus ja paikoin paksu heikkolaatuinen pintarahkakerros Suon halki kulkee voimalinja 21 Putkineva Putkineva (kl , 05) sijaitsee noin 24 km Kurun kirkolta luoteeseen Itä-Aureen kylän kaakkoispuolella, ja sen etelä-, länsi- ja pohjoisosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon, ja sen länsiosassa on pieni Putkilammi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään, josta vedet valuvat etelään Ylinen Latvajärveen Suolla on 26 tutkimuspistettä ja 66 syvyyspistettä Pistetiheys on 9,1/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 101 ha, yli 1 m syvän alueen 67 ha ja yli 2 m syvän 46 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla- ja isovarpurämemuuttuma sekä puolukkaturvekangas Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Pohjamaalajina on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 55 % ja saravaltaisia 45 % Pääturvelajien jakaantuma on S 26 %, CS 29 %, C 1 % ja SC 44 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 23 %, puun jäännöksiä sisältäviä 19 % ja varpuja 13 % Putkinevalla on yli 2 m syvällä 46 hain alueella tyydyttävästi energiaturpeeksi soveltuvaa turvet- ta Haittaavina tekijöinä ovat paikoin paksu heikkolaatuinen pintarahkakerros ja suolla oleva Putkilammi 22 Kalaneva Kalaneva (kl ) sijaitsee noin 24 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen itä-ja eteläosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenipeitteiseen kalliomaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää lounaaseen, josta vedet valuvat Puntasojaa pitkin etelään Riuttajärveen Suolla on 7 tutkimuspistetä ja 6 syvyyspistettä Pistetiheys on 3,3/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 40 ha, yli 1 m syvän alueen 32 ha ja yli 2 m syvän 20 ha Yleisimmät suotyypit ovat eteläosassa keidasräme, pohjoisosassa puolukkaturvekangasjamuussa osassa isovarpurämeojikko ja -muuttuma Suo on ojitettu lukuun ottamatta eteläosassa olevaa noin 15 hain aluetta Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 Pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 52 % ja saravaltaisia 48 % Pääturvelajien jakaantuma on S 24 %, CS 28 % ja SC 48 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 31 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 14% Kalaneva ei sovellu turvetuotantoon eteläosan paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen vuoksi 23 Teerineva Teerineva (kl ) sijaitsee noin 29 km Kurun kirkolta luoteeseen Kivijärven itäpuolella, ja sen etelä- ja länsiosaan johtaa autotie Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Länsiosassa pieni lahdeke rajoittuu Kivijärveen Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää itään, josta vedet valuvat Sivinnevan kautta Jakopuroon Suolla on 12 tutkimuspistettä ja 12 syvyyspistettä Pistetiheys on 5,2/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 46 ha, yli 1 m syvän alueen 37 ha ja yli 2 m syvän 23 ha Yleisin suotyyppi on tupasvillaräme luonnontilaisena, ojikkona ja muuttumana Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on ohuehkona kerroksena suon keski- ja eteläosassa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 57 % ja saravaltaisia 43 % Pääturvelajien jakaantuma on S 30 %, CS 27 %, C 5 % ja SC 38 % Puun jäännöksiä lisäteki- 1 6

15 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat jänä sisältäviä turpeita on 48 % ja tupasvillaa sisältäviä 32 % Teerinevalla on yli 2 m syvällä 23 hain alueella energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta Alueen tuotantokelpoisuutta rajoittaa sen rikkonaisuus ja paikoin paksu heikkolaatuinen pintarahkakerros 24 Lamminneva Lamminneva (kl , 09) sijaitsee noin 26 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen etelä-, länsija pohjoisosaan johtaa autotie Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää kaakkoon, josta vedet valuvat Yliseen Teerilammiin Suolla on 86 tutkimuspistettä ja 51 syvyyspistettä Pistetiheys on 9,1/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 151 ha, yli 1 m syvän alueen 122 haja yli 2 m syvän 62 ha Yleisimmät suotyypit ovat eteläosassa keidasräme, keskiosassa silmäkeneva ja pohjoisosassa korpiräme, tupasvilla- ja varsinainen sararäme Luoteisosa on korpirämeojikkoa ja -muuttumaa Suon luoteisosa on ojitettu Muualla ojitusta on lähinnä reunaosissa Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta Liejua on suon syvimmässä osassa turpeen ja pohjamaalaj in välissä Turpeista on rahkavaltaisia 56 % ja saravaltaisia 44 % Pääturvelajien jakaantuma on S 24 %, CS 32 %, C 1 % ja SC 43 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 31 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 29 % Lamminnevalla on yli 2 m syvällä 62 hain alueella tyydyttävästi energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta Alueen tuotantokelpoisuutta rajoittaa sen rikkonaisuus ja paikoin paksu heikkolaaatuinen pintarahkakerros 25 Tieneva Tieneva (kl ) sijaitsee noin 31 km Kurun kirkolta luoteeseen, ja sen pohjoisosaan johtaa autotie Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon, ja sen keskellä on Tiejärvi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoiseen, josta vedet valuvat kaakkoon Puntasjärveen Suolla on 10 tutkimuspistettä ja 8 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,6/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 69 ha, yli 1 m syvän alueen 48 haja yli 2 m syvän 10 ha Yleisimmät suotyypit ovat isovarpu- ja tupasvillaräme Suo on suurimmaksi osaksi muuttuma-asteella Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 75 % ja saravaltaisia 25 % Pääturvelajien jakaantuma on S 48 %, CS 27 % ja SC 25 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 50 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 33 % Tieneva ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa ja kuivatusvaikeuksien vuoksi 26 Varisneva Varisneva (kl ) sijaitsee noin 27 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen pohjois- ja itäosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon, ja sen eteläpäässä on Vähäjärvi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään kohti Vähäjärveä, josta vedet valuvat edelleen Puntasjärveen Suolla on 49 tutkimuspistettä ja 33 syvyyspistettä Pistetiheys on 7,4/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 111 ha, yli 1 m syvän alueen 55 haja yli 2 m syvän 11 ha Yleisimmät suotyypit ovat isovarpu-, tupasvilla- ja korpirämemuuttuma ja -ojikko sekä puolukkaturvekangas Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 45 % ja saravaltaisia 55 % Pääturvelajien jakaantuma on S 24 %, CS 21 % ja SC 55 % Puun jäännöksiä lisätekijänä sisältäviä turpeita on 25 % ja tupasvillaa sisältäviä 20% Varisneva ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi 27 Raitakulonneva Raitakulonneva (kl ) sijaitsee noin 29 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen etelä-ja itäosaan johtaa metsäautotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Suon luoteisosassa ovatkaakkolammit, joista vedet valuvat etelään ja edelleen Isojokea pitkin koilliseen Keihäsjärveen Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää kaakkoon Suolla on 12 tutkimuspistettä ja 4 syvyyspistettä Pistetiheys on 3,3/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 48 ha, yli 1 m syvän alueen 37 haja yli 2 m syvän 25 ha Yleisimmät suotyypit ovat keidas- ja rahkaräme Avosuoalueet ovat pääosin lyhytkorsinevaa Suojelualueen ulkopuolelle jäävä kaakkoisosa on korpiräme- ja isovarpurämemuuttumaa Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Ylei- 1 7

16 Markku Mäkilä ja Ale Grundström sin pohjamaalaji on moreeni Liejua on hyvin paksulti (3,8 m) pisteen P 7 alueella turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 70 % ja saravaltaisia 30 % Pääturvelajien jakaantuma on S 46 %, CS 24 % ja SC 30 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 35 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 26% Raitakulonneva kuuluu suurimmalta osalta soidensuojelun perusohjelmaan 28 Karpinneva Karpinneva (kl ) sijaitsee noin 29 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen etelä- ja pohjoisosaan johtaa autotie Suo rajoittuu eteläosassa Varisnevaan ja muualla moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoisosassa pohjoiseen, josta vedet valuvat Marja-Ruoke -lampeen Eteläosassa pinta viettää etelään kohti Varisnevaa, josta vedet valuvat Vähäjärveen Suolla on 12 tutkimuspistettä ja 8 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,8/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 72 ha, yli 1 m syvän alueen 20 haja yli 1 m syvän 1 ha Yleisimmät suotyypit ovat isovarpuräme, jota on länsiosassa (Itänurkanneva) luonnontilaisena ja ojikkona sekä suon keskiosassa ojikkona ja muuttumana Pohjoisosassa on pääasiassa puolukkaturvekangasta ja itäosassa korpirämeojikkoa ja - muuttumaa Suo on kokonaan ojitettu Itänurkannevan alueella ojitus on harvaa Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 Pohjamaalaji on moreeni Turpeista on rahkavaltaisia 88 % ja saravaltaisia 12 % Pääturvelajien jakaantuma on S 36 %, CS 52 % ja SC 12 % Puun jäännöksiä lisätekijänä sisältäviä turpeita on 58 % ja tupasvillaa sisältäviä 35 % Karpinneva ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi 29 Isoneva Isoneva (kl ) sijaitsee noin 29 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen eteläosaan johtaa autotie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää länteen, josta vedet valuvat luoteesta Marja-Ruoke -lampeen Suolla on 9 tutkimuspistettä ja 5 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,0/10 ha Suon kokonais- pinta-ala on 70 ha, yli 1 m syvän alueen 60 haj a yli 2 m syvän 41 ha Yleisimmät suotyypit ovat keidas-, tupasvillaja rahkaräme Avosuoalueet ovat pääosin lyhytkorsinevaa Suo on luonnontilainen lukuun ottamatta suojelualueen ulkopuolelle jäävää eteläistä lahdeketta Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on ohuena kerroksena suon kaakkoisosassa olevien pienien lampien ympäristössä turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 62 % ja saravaltaisia 38 % Pääturvelajien jakaantuma on S 47 %, CS 15 % ja SC 38 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 46 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 4% Isoneva kuuluu suurimmalta osalta soidensuojelun perusohjelmaan 30 Särkineva Särkineva (kl ) sijaitsee noin 7 km Kurun kirkolta pohjoiseen Iso Särkijärven koillispuolella, ja sen itäosaan johtaa autotie Suo rajoittuu idässä moreenimaastoon ja lännessä hiekkakankaaseen Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää pohjoisosassa koilliseen, josta vedet valuvat Kuusijärveen ja eteläosasa etelään, josta vedet valuvat Iso Särkijärveen Suolla on 31 tutkimuspistettä ja 50 syvyyspistettä Pistetiheys on 23,8/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 34 ha, yli 1 m syvän alueen 28 haja yli 2 m syvän 17 ha Yleisimmät suotyypit ovat etelä- ja pohjoisosassa pääosin ruohoinen- ja varsinainen sararämemuuttuma Pohjoisosan keskiosassa on lisäksi tupasvillarämemuuttumaa Suo on kokonaan ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekkamoreeni Suon syvimmissä osissa pohjamaalaji on savea ja hietaa Liejua on vaihtelevan paksuna kerroksena suon syvimmissä osissa turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 26 % ja saravaltaisia 74 % Pääturvelajien jakaantuma on S 10 %, CS 16 %, C 4 % ja SC 70 % Puun jäännöksiä lisätekijänä sisältäviä turpeita on 32 % ja tupasvillaa sisältäviä 9 % Särkinevalla on yli 2 m syvällä 17 ha :n alueella energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta Järviruo'on suuri määrä voi olla osoituksena korkeasta rikkipitoisuudesta 1 8

17 Kurussa tutkitut suot ja niiden turvevarat 31 "Sammalistonsuo" "Sammalistonsuo" (kl ) sijaitsee noin 15 km Kurun kirkolta luoteeseen, ja sen länsiosaa sivuaa autotie Suo rajoittuu lännessä hiekkakankaaseen, etelässä Porraskoskeen ja muualla moreeni- ja hiekkamaastoon Suon pohjoisosassa on Sammalisto-lampi Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään, josta vedet valuvat Porraskoskeen ja edelleen Työtönjärveen Suolla on 21 tutkimuspistettä ja 22 syvyyspistettä Pistetiheys on 8,6/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 50 ha, yli 1 m syvän alueen 42 ha ja yli 2 m syvän 20 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvilla- ja korpiräme sekä varsinainen-ja ruohoinen sararäme Suo on koko alalta harvasti ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,1 Yleisimmät pohjamaalajit ovat savi, hiekkamoreeni ja hieta Liejua on suon syvimmissä osissa huomattavan paksu kerros Turpeista on rahkavaltaisia 46 % ja saravaltaisia 54 % Pääturvelajien jakaantuma on S 18 %, CS 28 %, C 2 % ja SC 52 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 16 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 15 % "Sammalistonsuo" ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa jakuivatusvaikeuksien vuoksi 32 Latvaneva Latvaneva (kl ) sijaitsee noin 15 km Kurun kirkolta pohjoiseen, ja sen etelä-, pohjoisja itäosaan johtaa autotie Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Eteläpuolella on Huhtijärvi ja itäosassalatvajärvi Pinnan korkeus merenpinnasta on m Pohjoisosan vedet valuvat koilliseen Verkkolammiin Länsiosan vedet valuvat lounaaseen Laihalammin kautta länteen Kalliojärveen Eteläosan vedet valuvat etelään Huhtijärveen ja itäosan kaakkoon Luminevalle Suolla on 8 tutkimuspistettä ja 6 syvyyspistettä Pistetiheys on 2,9/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 49 ha, yli 1 m syvän alueen 34 haja yli 2 m syvän 20 ha Yleisimmät suotyypit ovat keidas- ja isovarpurämeojikko ja -muuttuma Suo on reunaosista ojitettu Keskiosassa on laaja ojittamaton alue Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paikoin ohuena kerroksena turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 87 % ja saravaltaisia 13 % Pääturvelajien jakaantuma on S 47 %, CS 40 %, C 1 % ja SC 12 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 43 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 33 % Latvaneva ei sovellu turvetuotantoon rikkonaisen muotonsa, paikoin paksun heikkolaatuisen pintarahkakerroksen ja kuivatusvaikeuksien vuoksi 33 Haaraneva Haaraneva (kl ) sijaitsee noin 15 km Kurun kirkoltapohjoiseen, ja sen halki johtaa Kuru- Virrat-tie Suo rajoittuu moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää etelään, josta vedet valuvat Kalliojärveen Suolla on 27 tutkimuspistettä ja 76 syvyyspistettä Pistetiheys on 14,1/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 73 ha, yli 1 m syvän alueen 64 ha ja yli 2 m syvän 49 ha Yleisin suotyyppi on tupasvillaräme Reunaosilla on isovarpu- ja korpirämettä Suon itäosa on ojitettu kokonaan ja länsipuoli reunaosiltaan Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paikoin ohut kerros turpeen ja pohjamaalajin välissä Turpeista on rahkavaltaisia 69 % ja saravaltaisia 31 % Pääturvelajien jakaantuma on S 42 %, CS 27 %, C 8 % ja SC 23 % Tupasvillaa lisätekijänä sisältäviä turpeita on 30 % ja puun jäännöksiä sisältäviä 14 % Haaranevalla on yli 2 m syvällä 49 ha :n alueella tyydyttävästi energiaturpeeksi soveltuvaa turvetta Haittaavana tekijänä on paikoin paksu heikkolaatuinen pintarahkakerros 34 Alkkunaneva Alkkunaneva (kl ) sijaitsee noin 16 km Kurun kirkolta pohjoiseen Kuru-Virrat-tien itäpuolella, ja sen länsi- ja itäpuolelle johtaa autotie Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää loivasti kaakkoon, josta vedet valuvat itään Jänisjärviin Suolla on 30 tutkimuspistettä ja 56 syvyyspistettä Pistetiheys on 16,9/10 ha Suon kokonaispinta-ala on 51 ha, yli 1 m syvän alueen 42 haja yli 2 m syvän 34 ha Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme ja lyhytkorsineva Suo on kaakkois-, etelä- ja länsireunasta ojitettu Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on paikoin suon syvimmissä osissa turpeen ja pohjamaalajin välissä 1 9

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 363 Tapio Toivonen SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Siikainen, western Finland Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 422

Turvetutkimusraportti 422 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 422 2011 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 2 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 298 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Summary : The mires and peat resources in Lappi, southwestern Finland Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary :

Turveraportti 236. Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 236 Turvetutkimus Carl-Göran Sten ja Tapio Toivonen KIHNIÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The peat resources and their potential use in Kihniö,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 445

Turvetutkimusraportti 445 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 445 2013 Lappajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Lappajärvi Part 2 Onerva Valo, Asta Harju ja

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 272 Riitta Korhonen MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 Abstract : The mires of Multia and their usefulness. Part 1 Espoo 1993 Korhonen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 245 Tapio Toivonen TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Töysä and their potential use Espoo 1991 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 412

Turvetutkimusraportti 412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 412 2010 Hattulan tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat resources of Hattula, southern Finland. Timo Suomi, Kari Lehmuskoski

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 437

Turvetutkimusraportti 437 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 436

Turvetutkimusraportti 436 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 420

Turvetutkimusraportti 420 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 420 2011 Pedersöressä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pedersöre, Part 1 Abstrakt: Undersökta myrar

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 221 RIITTA KORHONEN. Abstract : The mires and their peat resources in GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 221 MAAPERÄOSASTO RIITTA KORHONEN KEURUULLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I Abstract : The mires and their peat resources in Keuruu ESPOO 1988 Korhonen,

Lisätiedot

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki Honkajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 347 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 347 TapioToivonen HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 419

Turvetutkimusraportti 419 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 419 2011 Pihtiputaalla tutkittut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Pihtipudas, Central Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 359 Carl-Göran Stén ja Tapio Toivonen KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands and peat reserves of Kokemäki, Southwest Finland Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 401

Turvetutkimusraportti 401 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen

Lisätiedot