HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2015

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan SAIRAANHOITOPIIRI kokous HYKS-SAIRAANHOITOALUE LIITE 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2015

2

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2015 Sisältö 1. KATSAUS TOIMINTAAN OLENNAISET TAPAHTUMAT JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TOIMINNAN OPERATIIVISET AVAINTAVOITTEET JA RISKIENHALLINTA PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT HENKILÖSTÖ LIITTEET Liite 1 Talous ja toiminta Liite 2 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna 2015 Liite 3 HUS:n palvelutuotanto HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnille vuonna 2015, kustannukset ja palvelut Liite 4 Investointiohjelman toteutuminen vuonna 2015 Liite 5 Henkilöstö vuonna 2015

4

5

6 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KATSAUS TOIMINTAAN Jäsenkuntien alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 3,0 %:lla (6 188 lähetteellä), josta noin 75 % tuli terveyskeskuslähetteistä. Vuoden 2015 aikana onnistuttiin, lähetemäärien kasvusta huolimatta, alentamaan yli kolmen viikon lähetteiden käsittelyajan lähetteiden osuutta edellisvuodesta. Hoitoonpääsyä odottavien potilaiden kokonaismäärä aleni (-1,0 %) vuoden 2014 lopun tilanteesta. Vuodeosasto- ja päiväkirurgiseen hoitoon yli 6 kuukautta odottavien määrä nousi edellisestä vuodesta, vastaavasti polikliiniseen hoitoon ja tutkimukseen yli 3 kuukautta odottavien määrää saatiin alenemaan. Hyksin palvelutuotannon määrä jatkoi kasvuaan ylittäen selvästi talousarviossa suunnitellun ja myös vuoden 2014 toteuman. Hyksin koko oman palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymimuutos oli talousarvioon verrattuna + 6,4 % ja vuoden 2014 toteumaan verrattuna +5,2 %. Vuoden 2014 vertailutiedot eivät täysin vastaa vuoden 2015 HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiota johtuen Kellokosken psykiatrisen toiminnan siirrosta Hyksiin. Somaattisilla aloilla tuotannon volyymi nousi DRG-pisteillä mitattuna 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hoidettujen jäsenkuntien eri potilaiden määrä lisääntyi somaattisilla aloilla 2,8 % (sisältäen Jorvin terveyskeskuspotilaat) ja psykiatrisilla aloilla 9,8 %. Psykiatriassa jatkui edelleen avohoitotoiminnan kehittäminen, joka näkyi avohoitokäyntien lisääntymisenä ja samanaikaisena hoitopäivien vähentymisenä. Pääosin palvelutuotannon volyymilisäyksestä johtuen sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuus (1-4/2015 jäsenkuntapalautuksen jälkeen) nousi edellisestä vuodesta 6,4 %, kun Kellokosken psykiatrisen toiminnan siirto on kokonaisuudessaan otettu huomioon. Hyksissä hoidettiin aiempaa vuotta enemmän myös muiden HUS-alueen jäsenkuntien potilaita: eri potilaiden määrä niistä nousi 5,5 %. Tämän lisäksi laskutus myös muille kuin jäsenkunnille nousi merkittävästi vuodesta HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2015 tilikauden tulos on, ennen tilintarkastusta, 49,2 milj. euroa ylijäämäinen. HUS:n valtuusto päätti kokouksessaan ( 42), että vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Somaattisten erikoisalojen kustannukset nousivat vuonna 2015 tuotantomäärän kasvua hieman hitaammin, joten kokonaistuottavuus parani edellisvuodesta jääden kuitenkin hieman alle talousarviossa asetetun tavoitteen (1,45 %). Kokonaistuottavuuden muutos oli 1,3 %, kun kustannustason nousu (+ 0,3 %; tammi-syyskuun ennakkotieto Tilastokeskus) otettiin huomioon. Pääosin palvelutuotannon kasvusta johtuen, Kellokosken psykiatrisen toiminnan siirto kokonaisuudessaan huomioiden, jäsenkuntien euroa/asukas -kustannukset nousivat edellisestä vuodesta reaalikustannuksia käyttäen noin 5,0 %. Henkilötyön tuottavuuden nousu (2,0 %) ylitti vuoden 2015 talousarviossa asetetun vähintään 1,5 % kasvutavoitteen vuoteen 2014 verrattuna. HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatio muodostui vuoden 2015 alusta lukien 12 kliinisestä tulosyksiköstä ja organisaatiouudistukseen liittyen Hyksiin yhdistettiin pääosa Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalan psykiatrisesta toiminnasta, Apuvälinekeskuksen taseyksikkö sekä HUSLABliikelaitoksen Myrkytystietokeskus ja Perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnot. Maaliskuussa 2015 sairaanhoitoalueelle siirrettiin Helsingin kaupungin fysiatrian poliklinikkatoiminta ja keskitettiin HYKSalueen jäsenkunnista vaativan erityistason saattohoitotoiminta HYKS Syöpäkeskukseen. Meilahden tornisairaalan vuodeosastotorni otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 2015 aikana. Lisäksi syksyn 2015 aikana remontoitiin ja otettiin käyttöön Meilahden sairaalan toimenpidesiivessä väistötiloi- 1

7 na toimineet kuusi leikkaussalia ja heräämötilat. Vanhenevat sairaalakiinteistöt muodostivat haasteita erityisesti operatiiviselle toiminnalle; vuoden 2015 aikana todettiin kosteusvauriota ja niistä johtuvia sisäympäristöongelmia mm. Töölön plastiikkakirurgian sekä Silmäklinikan leikkausosastoilla. Mittavat väistöt ja toimintojen uudelleensijoittamiset suunniteltiin syksyn 2015 kuluessa ja niillä on heijastusvaikutuksia monen eri kiinteistön ja toimialan toimintaan. 2

8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Sairaanhoitoalueen tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TP 2015 / TA 2015 Muutos-% TP 2015 / TP 2014 Palvelutuotanto Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,4 % 5,2 % Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) ,1 % 17,0 % NordDRG-tuotteet, lkm ,9 % 3,9 % DRG-ryhmät ,7 % 2,5 % DRG-O-ryhmät ,3 % 3,5 % Tähystykset ,8 % -3,6 % Pientoimenpiteet ,1 % 10,8 % 900-ryhmä ,0 % 3,2 % Kustannusperusteiden jakso ,2 % 79,5 % Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,9 % 3,5 % Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,5 % 13,7 % Tk-päivystyskäynnit, lkm ,9 % 6,0 % Laskutettavat siirtoviivepäivät, lkm ,3 % Käyntisuoritteet, lkm ,7 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,6 % Ensikäynnit, lkm ,1 % Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,2 % Leikkaukset, lkm ,5 % Päiväkirurgiset, lkm ,0 % Synnytykset, lkm ,2 % Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,6 % Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,7 % Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka,vrk 3,9 3,8-0,2 % Psykiatria,vrk 26,9 26,9 0,1 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,5 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,8 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 2) > 6 kk ,8 % kaikki ,7 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 2) > 3 kk ,6 % kaikki ,4 % Tuottavuus Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,2 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) 195,9 199,8 2,0 % DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 4) 735,9 726,5-1,3 % Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut eri potilaat ,3 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksi, muutoskerroin 1,003 ( ) Vuoden 2014 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2015 tietojen k anssa 3

9 Sitovat tavoitteet Poikkeama-% TA 2015 Muutos-% TP 2014 Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Tilikauden tulos *) ,0 % 57,1 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,0 % 1,5 % 1,3 % -10,3 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,3 % 4,7 % Vertailukelpoiset sitovat nettokulut ***) ,1 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä Yhtymähallinnon ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia. **) Mitataan euroa / DRG-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksi, muutoskerroin 1,003 ( ) ***) Kellokosken psyk. toiminnan siirto (jäsenkuntien maksuosuus) kokonaisuudessaan huomioiden Talouden tunnusluvut Poikkeama-% TP2015/ TA2015 Muutos-% TP2015/ TP2014 Talous (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 8,1 % Ulkoinen myynti ,9 % 2,7 % Toimintatuotot ,1 % 7,1 % Toimintakulut ,6 % 4,2 % Poistot ,8 % 16,3 % Tilikauden tulos ,2 % 403,6 % Sitovat nettokulut ,3 % 4,7 % HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 6,4 % 5,0 % Hintaero, % 1,3 % 2,0 % Asiakashyvitykset netto ,0 % 110,1 % Jäsenkuntapalautukset ,0 % -32,7 % Henkilöstötunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TP 2015 / Muutos-% TP 2015 / Henkilöstö TA 2015 TP 2014 Henkilöstömäärä (31.12.) ,1 % 0,8% Henkilötyövuodet ,1 % 3,2% Henkilötyövuoden hinta ,9 % 0,3% (koko henkilöstö, euroa) Henkilöstökulujen hintamääräero Määräero, % 4,5% 3,4% Hintaero, % -2,0% 0,3% 4

10 2.1 Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa yhdessä HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen yliopistollisten yksiköiden kanssa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, joka tuottaa perustason erikoissairaanhoidon ja vaativan erikoissairaanhoidon palveluja, kouluttaa terveydenhuollon henkilöstöä sekä luo edellytyksiä terveyden tutkimukselle. HYKS-sairaanhoitoalueen yliopistolliset sairaalat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tuusulassa. Kliininen toiminta on vuoden 2015 alusta ollut hallinnollisesti jaettuna 12 tulosyksikköön, joita ovat HYKS Akuutin, HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon, HYKS Lasten ja nuorten sairauksien, HYKS Naistentautien ja synnytysten, HYKS Psykiatrian, HYKS Pää- ja kaulakeskuksen, HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen, HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen, HYKS Syöpäkeskuksen, HYKS Tukielinja plastiikkakirurgian, HYKS Tulehduskeskuksen ja HYKS Vatsakeskuksen tulosyksiköt. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan HYKS-alueen jäsenkuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen) potilaille. Tämän lisäksi Hyks järjestää alueensa ensihoitopalvelut ja tuottaa alueensa kuntien perusterveydenhuollolle erillissopimuksin määriteltyjä muita palveluja kuten Jorvin sairaalan yhteispäivystystä. Hyksissä toimii myös Myrkytystietokeskus, joka palvelee koko maata. Hyksissä hoidetaan muiden HUS:n jäsenkuntien sekä Hyksin erityisvastuualueisiin kuuluvien Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien vaativan tason erikoissairaanhoidon potilaita ja muita siten kun on sovittu HUS:n muiden sairaaloiden ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken. Hyksillä on vastuu yliopistosairaalana valtakunnallisesti keskitetystä erityisen vaativasta erikoissairaanhoidosta, josta esimerkkinä elinsiirrot ja pienten vaikeasti sydänsairaiden lasten leikkaushoidot. 2.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2015 lisääntynyt erikoissairaanhoidon palvelukysyntä yhdistettynä vuoden aikana sairaanhoitoalueella tapahtuneisiin suuriin organisatorisiin, toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin, tekivät vuodesta poikkeuksellisen haastavan. HYKS-alueen kuntiin suuntautuvasta lisääntyvästä muuttoliikkeestä ja väestön ikääntymisestä johtuva väestön erikoissairaanhoidon palvelutarpeen kasvu painottuu selkeästi määrätyille erikoisaloille. Lähetemäärien ja palvelutuotannon volyymikasvu heijastuu erityisesti niihin HYKS-tulosyksiköihin, jotka hoitavat syöpätauteja, verenkiertoelimistön sairauksia, aistinelinten sairauksia ja eräitä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia. Kasvaneesta palvelukysynnästä ja suurista toiminnallisista muutoksista huolimatta, sairaanhoitoalueella pystyttiin selviytymään hyvin päivystystoiminnan ja muun kiireellisen toiminnan haasteista sekä eri hoitotakuuvelvoitteista. Palvelutuotannon määrä ja laskutus niin jäsenkunnille kuin muille maksajille ylitti sairaanhoitoalueella selvästi vuoden 2015 talousarvion. Edellisvuodesta, erityisesti jäsenkuntiin kohdistunut lisääntynyt palvelutuotanto yhdistettynä iäkkäiden sairaalakiinteistöjen aiheuttamiin ongelmiin johtivat osaltaan sitovien nettokulujen 2,3 % talousarvion ylittymiseen. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2015 alusta lukien HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatio muodostui aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan 12 kliinisestä tulosyksiköstä, jotka ovat seuraavat: HYKS Akuutti, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet, HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, HYKS Naistentaudit ja synnytykset, HYKS Psykiatria, HYKS Pää- ja kaulakeskus, HYKS Sisätaudit ja kuntoutus, HYKS Sydän- ja keuhko- 5

11 keskus, HYKS Syöpäkeskus, HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia, HYKS Tulehduskeskus ja HYKS Vatsakeskus. Näiden kliinisten tulosyksiköiden lisäksi sairaanhoitoalueella on HYKSsairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö. Organisaatiouudistukseen liittyen HYKS-sairaanhoitoalueeseen yhdistettiin HUS:n hallituksen päätöksen mukaisesti pääosa Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalan psykiatrisesta toiminnasta (HYKS Psykiatria), Apuvälinekeskuksen taseyksikkö (HYKS Sisätaudit ja kuntoutus) sekä HUSLABliikelaitoksen Myrkytystietokeskus (HYKS Akuutti) ja Perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnot (HYKS Lasten ja nuorten sairaudet). Näiden siirtojen/yhdistämisen seurauksena Hyksiin siirtyi yhteensä 462 henkilöä, näistä 396 henkilöä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, 36 henkilöä Apuvälinekeskuksen taseyksiköstä ja 30 henkilöä HUSLAB-liikelaitoksesta. Meilahden tornisairaalan vuodeosastotorni, jonka peruskorjaus alkoi syksyllä 2011, otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 2015 huhti-syyskuussa. Syksyn aikana remontoitiin ja otettiin käyttöön Meilahden sairaalan toimenpidesiivessä väistötiloina toimineet kuusi leikkaussalia ja heräämötilat. Vuoden 2015 loppuun mennessä Tornisairaalan vuodeosasto-, leikkaus- ja poliklinikkatoiminnot, jotka oli siirretty peruskorjauksen ajaksi muihin HYKS-alueen sairaaloihin sekä alueelle rakennettuun vuodeosastosiipeen, siirtyivät Meilahden ja Jorvin sairaaloihin ja samassa yhteydessä Kirurgisen sairaalan heräämössä toiminut tehovalvontayksikkö voitiin sulkea. Vuoden 2015 aikana todettiin kosteusvaurioita Töölön sairaalan plastiikkakirurgian ja Silmäkorvasairaalan silmäklinikan leikkaussaleissa. Yhteensä 11 leikkaussalin ja niihin liittyvien oheistilojen korjausremontit toteutetaan alkuvuoden 2016 aikana. Mittavat väistöt ja toimintojen uudelleensijoittamiset suunniteltiin syksyn 2015 kuluessa ja niillä on heijastusvaikutuksia monen eri kiinteistön ja toimialan toimintaan. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa HYKS-sairaanhoitoalueella on vuoden 2015 aikana tehty laaja-alaista yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, jossa Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden yhteispäivystysten kehittäminen on ollut tärkeässä osassa. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin vuoden 2016 alussa valmistuvan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen yhteispäivystyksen toimintaa, jossa osana oli Espoon kaupungin pientraumapotilaiden (ns. murtumapoliklinikkatoiminnan) siirtyminen Jorvin yhteispäivystyksen osaksi. Peijaksen sairaalan päivystys on toiminut perinteisenä rinnakkaispäivystyksenä, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset ovat olleet erillisiä toiminnallisia ja hallinnollisia kokonaisuuksia. Perusterveydenhuollon kokonaisuus on Vantaan terveyspalveluiden ja Keravan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ostopalveluna hankkimaa. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin perusterveydenhuollon päivystyksen siirtoa HYKS Akuutin toiminnaksi vuoden 2016 alusta. Tavoitteena on toiminnallisesti ja hallinnollisesti aito yhteispäivystys, jossa ei ole lainkaan erikoissairaanhoidon ja perusterveyden huollon raja-aitaa, vaan potilasohjaus tapahtuu potilaan tarvitseman tutkimuksen ja hoidon mukaan. Osana päivystyspotilaiden hoitoprosessin sujuvoittamista otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa sekä Jorvin että Peijaksen alueilla HYKS Akuutin ensihoidon ja päivystyslinjojen yhteistyönä vuonna 2015 pilotoitu ensihoidon ensiarviointimenettely, jolla pyritään ohjaamaan sairaalan kuljetettava potilas suoraan oikeaan hoitoprosessiin päivystyspoliklinikalla. Vuoden 2015 maaliskuussa siirrettiin sairaanhoitoalueen HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen tuloyksikköön liikkeenluovutuksena Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston fysiatrian poliklinikkatoiminta ja HYKS Syöpäkeskuksen tulosyksikköön keskitettiin HYKS-alueen jäsenkunnista vaativan erityistason saattohoitotoiminta. Vaativan erityistason saattohoidon järjestämisvastuun keskittäminen tässä yhteydessä HUS:iin merkitsi sitä, että pääkaupunkiseudun saattohoitopotilaiden Terhokodin maksusitoumusten myöntäminen keskitettiin HYKS Syöpäkeskuksen Palliatiiviseen yksikköön. Vuoden 2015 lopussa saatiin HUS:n osalta valmiiksi sopimus Helsingin sosiaali- ja terveysviraston psykiatria- ja päihdepalvelujen vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirrosta HYKS Psykiatrian tulosyksikköön. Vuoden 2015 aikana saatiin alkuun myös Vantaan mielenterveys- ja päihdehoidon integraatio. 6

12 HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen Apuvälinekeskus valmisteli yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa HYKS:n erva-laajuiset yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperiaatteet. Jorvin sairaala-alueella sijaitsevan Espoon sairaalan käyttöönotto on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia Espoon perusterveydenhuollon ja eri Hyksin erikoisalojen yhteistyöhön ja potilaiden hoitoprosessien kehittämiseen. Näistä voidaan mainita COPD-, uniapnea- ja sydämen vajaatoimintapotilaat. Vuoden 2015 aikana suunniteltiin myös Helsingin kaupungin kanssa Espoon lonkkaliukumäen kaltaista helsinkiläisversiota (Stadin Spåra), jonka mahdollinen toteuttaminen siirtyi kuitenkin tulevaisuuteen. Toiminnan kehittämishankkeita HYKS-sairaanhoitoalueen eri erikoisalojen asiantuntijat ovat keskeisessä asemassa HUS:n verkkopalveluiden kehittämisessä ja uusien sovellutusten käyttöönotossa Psykiatrian Mielenterveystalon mallin mukaisesti. Näistä palveluista muodostuu jatkossa verkossa toimiva Terveyskylä. Mielenterveystalo laajeni vuoden 2015 aikana valtakunnalliseksi ja sen kävijämäärä ylitti miljoonan kävijän, varsinaisissa nettiterapioissa oli noin eri potilasta. HYKS Lihavuuskeskuksen työstämä Painonhallintatalon tulee olemaan käyttöönotettavissa vuoden 2016 kevätkaudella. Painonhallintatalon lisäksi kehitteillä on ainakin kivunhoidon, harvinaisten sairauksien, diabeteksen sekä kuntoutuksen virtuaalisia palveluita. HYKS Sydän-ja keuhkokeskuksessa kehitetään osana HUS:n virtuaalisairaalahanketta digiprojektien avulla siirtopotilaiden, sydämen vajaatoimintapotilaiden, läppäpotilaiden ja CAPD-potilaiden etäseurantamahdollisuuksia. Myös HYKS Syöpäkeskus on, osana sähköisiä potilaspalveluja, kehittänyt yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa rintasyöpäpotilaiden etäseurantapalvelu Noonan, joka tarjoaa rintasyöpäpotilaille mahdollisuuden kertoa voinnistaan hoitajalle ja lääkärille matkapuhelimen tai tietokoneen välityksellä. Useissa Hyksin tulosyksiköissä on käynnissä lukuisia eri toiminnan kehittämishankkeita, joiden tarkoituksen on hyödyntää digisovelluksia ja käynnistää tertiäärisiä, valtakunnalliseen palvelutarjontaan tähtääviä hoitomuotoja kuten esimerkiksi sikiölääketieteen keskus ja valtakunnallisesti keskitettävät hedelmöityshoidot. Toimintaan vaikuttavat lainsäädännölliset muutokset Vuoden 2014 alussa astui voimaan potilaiden vapaan liikkuvuuden salliva laki. Sen seurauksena muista sairaanhoitopiireistä Hyksiin hoitoon hakeutuneiden potilaiden laskutus oli Hyksissä yhteensä 5,1 milj. euroa (v.2014: 1,1 milj. euroa) ja hoidettuja eri potilaita oli noin Koko HUS-alueelta muihin sairaanhoitopiireihin hoitoon hakeutuneiden potilaiden ostolaskut ja vastaava jäsenkuntalaskutus on keskitetty kokonaisuudessaan Hyksiin. Jäsenkunnille kohdistunutta laskutusta näistä potilaista on ollut HUS-tasolla 4,9 milj. euroa ja hoidettuja eri potilaita on ollut lähes Tulevaisuuden näkymät HYKS-sairaanhoitoalueella on otettu käyttöön tammikuussa 2016 Jorvin päivystyslisärakennus, johon keskitetään valtakunnallisesti tehohoitoa vaativien palovammapotilaiden hoito. Naistenklinikan lisärakennus valmistuu vuoden 2016 aikana ja vuoden 2017 alusta sillä on vaikutusta gynekologiseen leikkaustoimintaan ja synnytyksiin. Uuden Lastensairaalan valmistumisen seurauksena vapautuu Lastenja nuortensairaalan länsipäädyn uudisrakennuksen leikkaus- ja tehotilat sekä vuodeosastokapasiteettia, mihin voidaan vuoden 2018 aikana sijoittaa toimintoja Töölön sairaalasta ja Kirurgisesta sairaalasta. Trauma-Syöpäkeskuksen suunnitteluvaihe etenee niin, että rakentaminen voisi käynnistyä mahdollisimman pian uuden Lastensairaalan valmistumisen jälkeen. 7

13 3. TOIMINNAN OPERATIIVISET AVAINTAVOITTEET JA RISKIENHALLINTA 3.1 Tasapainotettu ohjauskortti Strateginen painopiste tai toiminnan osa-alue Strateginen avaintavoite tai päivittäistoiminnan tavoite Mittari(t) Toteuma 2015 Tavoitetaso Kilpailukyky PTH yhteistyö Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Kilpailukyky 1. Potilas pääsee a) nopeasti b) laadukkaaseen hoitoon 2a. Toiminta on kustannustehokasta 2b. Tutkimus on kansainvälistä huippuluokkaa 1a) Jonotusajat 1b) Painehaavat, Kaatumiset 2a. Deflatoitu DRGpistekustannus, psykiatria; kustannukset / hoidetut eri potilaat 2b. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä 1a) Vos-hoito: yli 6 kk odottaneita 254 (1,8 % kaikista) Pkl-hoito: yli 3 kk odottaneita (5,6 % kaikista) Potilaista (vos+pkl) 96,0 % hoidetaan 150 päivässä Tavoite: Kaikki potilaat hoidetaan hoitotakuun aikana ja 93 % 150 päivässä 1b) Mittarin mukaisia painehaavatuloksia ei ole saatavissa HUS- Totalin johdon raporteista. Kaatumiset/putoamiset per 1000 potilaspäivää: Toteuma 1-12/2015: 0,09 Toteuma 1-8/2015: 0,09 Toteuma 1-4/2015: 0,08 Lähde: HUS Total raportti "Kaatumiset kuukausittain" BIHV0001) Tavoite: Painehaavat ja kaatumiset vähenevät 30 % verrattuna vuoden 2014 alkumittaukseen Deflatoitu DRG-pistekustannus - 1,3 % Psykiatria: Deflatoitu kustannus/hoidetut eri henkilöt (Kellokosken toim. siirto täysimäär. huomioitu) : - 2,8 % Tavoite: 1,45 % parannus vuositasolla Tulokset raportoidaan HUS-tasolla Tavoite: Lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSn ulkopuolisen kilpailutetun tutkimusrahoituksen yhteinen määrä kasvaa 5 % vuodessa. Kilpailukyky PTH yhteistyö Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus 3. Potilas oikeassa hoitopaikassa oikean ajan Sovitut palveluketjut kuvattu ja niiden sujuvuudelle on rakennettu toimivat seurantamittarit Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot/asukas Tulokset raportoidaan HUS-tasolla, Hyksin edustajat ovat osallistuneet valmisteluun Tavoite: Kolme palveluketjua kuvataan ja mitataan vuonna 2015 Tulokset raportoidaan HUS-tasolla Tavoite: Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Kilpailukyky Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Toiminnan laatu Potilasturvallisuus Toiminnan laatu Palvelujen saatavuus 4. Potilaat valitsevat HUS:n 5. Hoitojaksot toteutuvat laadukkaasti 6. Kuolleisuus sairaalahoidon jälkeen vähenee Jatkuva potilastyytyväisyyskysely; HUS:n suositteleminen hoitopaikkana Paluut 30 päivän aikana osastohoidon jälkeen (% jaksoista) Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä 7. Potilaat pääsevät hoitoon sujuvasti Hoitotakuun toteutuminen 1-12/2015: Suositusindeksi /2014: Suositusindeksi 94 (lähde: HUS-Total raportti BIAP0001) Tavoite: Kysymykseen "suosittelisin HUSia hoitopaikaksi "> 80 % potilaista vastaa kyllä 1-12/2015: 4,6 % 1-8/2015: 4,5 % 1-4/2015: 4,8 % (Lähde: HUS-Total Ecomed-vakioraportti "30 vrk readmissiot") Tavoite: vuonna 2015 < 4,5 % 1-12/2015: 2,06 % 1-8/2015: 2,03 % 1-4/2015: 1,87 % (Lähde: HUS-Total Ecomed-vakioraportti "30 vrk kuolleisuus") Tavoite vuonna 2015 on, että kuolleisuus ei lisäännyt Vos-hoito: yli 6 kk odottaneita 254 (1,8 % kaikista) Pkl-hoito: yli 3 kk odottaneita (5,6 % kaikista) Potilaista (vos+pkl) 96,0 % hoidetaan 150 päivässä Tavoite: Pysytään hoitotakuussa kaikissa yksiköissä. 93 % potilaista hoidetaan 150 päivän sisällä. Toiminnan laatu Somatiikka: Painehaavat 8. Painehaavoja ei synny HUS hoidon hoitopäivää kohden aikana (somatiikka) Psykiatria: Eristäminen ja sitominen Somatiikka: Mittarin mukaisia painehaavatuloksia ei ole saatavissa HUS-Totalin johdon raporteista. Tavoite: Painehaavat vähenevät jokaisella mittauskerralla 15 % edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b. toteutuu. Psykiatria: Eristämisiä 1,16 % ja sitomisia 0,19 % hoitopäivää kohden, molemmissa nousua vuoteen 2014 verrattuna Tavoite: Eristämiset ja sitomiset vähenee verrattuna edelliseen vuoteen Toiminnan laatu 9. Kaatumisia ei tapahdu hoitojakson aikana (somatiikka) Kaatumiset hoitopäivää kohden Kaatumiset/putoamiset per 1000 potilaspäivää: Toteuma 1-12/2015: 0,09 Toteuma 1-8/2015: 0,09 Toteuma 1-4/2015: 0,08 (lähde:hus Total raportti Kaatumiset kuukausittain BIHV0001) Tavoite: Kaatumiset vähenevät jokaisella mittauskerralla 15 % edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b. toteutuu. 8

14 Strateginen painopiste tai toiminnan osa-alue Strateginen avaintavoite tai päivittäistoiminnan tavoite Mittari(t) Toteuma 2015 Tavoitetaso Palvelujen saatavuus 10. Tuotantosuunnitelma DRG-tuotteet, käyntituotteet ja hoitopäivätuotteet (lkm.) Toteuma 1-12/2015: laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos + 6,4 % verrattuna talousarvioon (kaikki maksajat) Tavoite: Talousarvion mukainen Opetus ja tutkimus Henkilöstö 11. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta 12. Työpanos, HTV 13. HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin Toimivat rakenteet tarpeiden arviointiin ja resurssisuunnitteluun HTV - oma henkilöstö - vuokratyövoima HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin (hoitohenkilökunta, lääkärit, erityistyöntekijät, muu henkilökunta) Tulokset raportoidaan HUS-tasolla, Hyksin edustajat ovat osallistuneet valmisteluun Tavoite: HUS osallistuu rakenteiden toimintaan suunnitellusti Oma henkilökunta Toteuma 1-12/2015: HTV lkm yhteensä 9 961, poikkeama talousarviosta + 4,1 % Vuokratyövoima (ostot HUS.n ulkopuolelta) Toteuma 1-12/2015: 3,6 milj. euroa (sisältäen ostot Seurelta), poikkeama talousarviosta + 46,9 % Tavoite: Talousarvion mukainen Toteuma 1-12/2015: HTV-hinta euroa, poikkeama talousarviosta - 1,9 % ja muutos vuoteen ,3 % Tavoite: HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin nousee vuoden 2014 toteumasta korkeintaan 0,8 % (talousarviossa huomioitu henkilöstökulujen kustannustason nousu on 1,0 %) 14. Työssäolo-% (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) Tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta % Toteuma 1-11/2015: 75,5 % ja 1-1/2013: 74,9 %, muutos +0,6 %-yksikköä Tavoite: Vuoden 2013 toteuma + 1 % 15. Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut euroa Toteuma 1-12/2015: 1 199,0 milj. euroa, poikkeama talousarviosta + 2,3 % Tavoite: Talousarvion mukainen 16. Tilikauden tulos Tilikauden tulos euroa Toteuma 1-12/2015 (sis.jk-pal. 20,6 M ) : 49,2 milj. euroa, poikkeama kauden talousarviosta + 49,2 milj. euroa Tavoite: Talousarvion mukainen Talous 17. Tuottavuustavoite Toteuma tammi-joulukuu: - Somatiikka; deflatoitu DRGpistekustannus (euroa / DRG- Psykiatria: Deflatoitu kustannus/hoidetut eri henkilöt Deflatoitu DRG-pistekustannus: -1,3 % piste) (Kellokosken toim. siirto täysimäär. huomioitu): -2,8 % -Psykiatria; kustannukset / Deflatointikerroin: Julkisten menojen hintaindeksi, Kuntatalous hoidetut eri henkilöt (euroa / tehtävittäin (0,3 %), Tilastokeskus hoidetut eri henkilöt) Tavoite: 1,45 %:n parannus vuodesta 2014 Deflatointikertoimena käytetään peruspalveluiden hintaindeksiä 18. Investoinnit Investointien yhteismäärä euroa Toteuma 1-12/2015: 20,7 milj. euroa (100,7 % vuoden talousarviosta) Tavoite: Talousarvion mukainen 3.2 Riskienhallinta Henkilöstö Henkilöstön jatkuvan koulutuksen tavoitteena on edistää niin potilasturvallisuutta kuin myös henkilöstön jaksamista ja työviihtyvyyttä. HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstöstä 85,5 % osallistui koulutukseen. HUS-tasolla koulutukseen osallistui henkilöstöstä 80,1 %. Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet koettiin Hyksissä työolobarometrin (TOB) mukaan edelleen hyviksi arvon ollessa 3,68 (v arvo oli 3,73). Tietojen ja taitojen riittävyys arvioitiin työolobarometrissa keskiarvolle 4,27. HUS:ssa on laaja sisäinen koulutustarjonta ja näissä koulutuksissa henkilöstö on käynyt. Vuonna 2015 oli koulutuspäiviä Hyksissä 4,5 per henkilö. Verkko-opiskelu lisääntyi edelleen. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys edistää osaltaan potilasturvallisuutta. Pysyvän henkilöstön merkitys korostuu etenkin työpisteissä, jotka edellyttävät laajaa ja pitkäaikaista uuden työntekijän perehdytystä (esim. leikkausyksiköt). Henkilöriski toiminnalle syntyy niissä yksiköissä, joissa tietty kapea erityisosaaminen jää muutaman henkilön varaan. Henkilöstön saatavuus on Hyksissä py- 9

15 synyt edelleen hyvänä. Hakijoita yhtä vakinaista työpaikkaa kohti oli 20,75. Vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen lähtövaihtuvuus oli 5,2 %. Hakijoita yhtä määräaikaista työpaikkaa kohti oli 5,08. Hakijamäärät kertovat työnantajan kiinnostavuudesta. Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön % - osuus henkilöstöstä oli 6,6. Henkilöstön ylikuormittumisen ehkäisemiseksi ja työyksiköiden riittävien ja tasapuolisten resurssien varmistamiseksi sekä hoidon laadun turvaamiseksi käynnistetään vuoden 2016 aikana pilotti Töölön ja Peijaksen sairaaloissa, joissa muodostetaan vakinaisten sijaisten (sissit) poolit. Sijaispoolimallin pilotoinnin tarkoituksena on luoda vuodeosastoille uusi malli hoitohenkilökunnan kohdentamiseksi niille osastoille, joilla työvuorokohtainen tarve on suurin. Vuoden aikana Hyksissä tehtiin yhteensä työtapaturmailmoitusta, joista 475 tapahtui työmatkalla. Eniten tapahtui kaatumisia kävellen (235) ja toiseksi eniten kaatumisia pyörällä (138). Työssä tapahtuneita työtapaturmailmoituksia tehtiin kappaletta, joista suurimmat olivat kaatuminen (208) ja väkivalta (207). Näistä väkivaltatilanteista seitsemän vaati välitöntä lääkärinhoitoa. Väkivalta- ja uhkatilanteita ilmoitettiin yhteensä kappaletta. Väkivallan uhkakokemus lisääntyi hieman vuoden 2015 TOB:n mukaan ollen 4,47 (v. 2014: 4,51). Väkivalta- ja uhkatilanteita oli eniten psykiatriassa. Näistä neljä vaati välitöntä lääkärinhoitoa. Seuraavaksi eniten väkivaltailmoituksia tehtiin päivystyksissä. Korvattuja vahinkoja näistä ilmoituksista on vuosittain ollut %. Tapaturmia sekä väkivalta- ja uhkatilanteita ehkäistiin sairaanhoitoalueella seuraavilla toimenpiteillä; riskien arviointi, työturvallisuuskierrokset, henkilöturvallisuus, palo- ja hätäensiapukoulutukset, työsuojelukampanjat ja toimintamalli työpaikkaväkivallan torjuntaan. Hyvä käsihygienia on tehokkain tapa suojata sekä potilasta että henkilökuntaa sairaalahoidon aikana infektioilta. Käsihygienia ei sairaanhoitoalueella ole kuitenkaan vielä tavoitellulla tasolla. Käsihygienia parantaminen koskee siis myös Hyksiä. HUS-tasoinen pilotti käsihygienian parantamiseksi alkaa vuonna Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmat ovat Hyksissä olemassa olevia riskejä, jotka kuormittavat henkilökuntaa työssä jaksamisessa. Kiinteistöt HUS:n vanhasta rakennuskannasta johtuen rakenteisiin ja sisäilmaan liittyviä ongelmia ilmenee toistuvasti useissa HYKS-alueen sairaaloissa. Vuoden 2015 aikana todettiin kosteusvauriota ja niistä johtuvia sisäympäristöongelmia mm. Töölön plastiikkakirurgian sekä Silmäklinikan leikkausosastoilla. Työterveyslääkärin ja työsuojelun kehotuksesta on valmistauduttu tyhjentämään kyseiset leikkausyksiköt - yhteensä 11 leikkaussalia - viimeistään tammi helmikuun 2016 aikana. Salien käytöstä poistamisen seurauksena joudutaan toteuttamaan laajamittaiset operatiivisten toimintojen väistöt loppuvuodesta 2015/ alkuvuodesta Tilannetta on osaltaan helpottanut se, että vuodenvaihteessa 2015/2016 saatiin käyttöön Meilahden uusittu leikkaussalisiipi, jossa on 6 uutta leikkaussalia sekä Meilahden Tornisairaalan teho-osaston laajennus. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuttua palovammatoiminnalle saatiin uudet tilat mukaan lukien yksi leikkaussali. Lisäksi Jorvin sairaalassa remontoitiin päiväkirurgisen leikkausosaston lastenkirurgisena heräämönä käytetty tila leikkaussaliksi. Näin leikkaussalien nettovähennys Hyksissä on alkuvuoden 2016 aikana 3 leikkaussalia. 10

16 3.3 Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HYKS-sairaanhoitoalueella valmisteltiin tulosyksiköittäin konkreettiset toimenpiteet tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi. Tulosyksikkökohtaiset talousarviovuoden kehittämisohjelmat, jotka ovat samalla vuositason toimintasuunnitelmia, olivat HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnassa HYKStulosyksiköiden käyttösuunnitelmien käsittelyn yhteydessä. Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto tulosyksiköiden vuoden 2015 toimintasuunnitelmien toteumasta. Tavoite Toimenpide Mittari HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito HYKS Lasten ja nuorten sairaudet HYKS Psykiatria HYKS Akuutti HYKS Pää- ja kaulakeskus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Syöpäkeskus HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Tulehduskeskus HYKS Vatsakeskus HYKS Sairaanhoitoalueen johto TUOTTAVUUSTAVOITE YHTEENSÄ Toteuma Tavoite (1 000 euroa) Toteuma - Tavoite Toteuma 392 Tavoite 741 Toteuma 184 Tavoite Toteuma 38 Tavoite 503 Toteuma - Tavoite Toteuma 410 Tavoite 262 Toteuma 448 Tavoite 300 Toteuma 38 Tavoite 562 Toteuma 181 Tavoite 191 Toteuma 52 Tavoite 835 Toteuma 214 Tavoite 345 Toteuma 167 Tavoite Toteuma 59 Tavoite 30 Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite (htv) Toteuma 2,6 Tavoite 9,3 Toteuma 1,0 Tavoite 15,0 Toteuma 0,8 Tavoite 2,8 Toteuma 1,8 Tavoite 0,7 Toteuma 6,3 Tavoite 3,3 Toteuma 0,7 Tavoite 9,0 Toteuma 2,6 Tavoite 2,8 Toteuma - Tavoite 3,6 Toteuma 15,8 Tavoite 46,5 11

17 4. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Vuoden 2015 palvelusuunnitelmat laadittiin vuoden 2014 talousarvion pohjalta huomioiden ennustettu väestönmäärän ja ikärakenteen muutos vuonna 2015 ja jäsenkuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset sekä merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Vuoden 2015 tuotannon määrään on väestön kasvun lisäksi vaikuttanut hoitoteknologian ja lääkehoitojen kehittyminen, terveydenhuoltolain palvelujen saatavuutta koskevat aikarajat sekä lisääntynyt palvelun kysyntä ja lähetemäärien kasvu vuosina 2014 ja 2015 eräillä erikoisaloilla väestön ikääntymisen seurauksena. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuuden toteuma, joka sisältää tammi-huhtikuun 2015 jäsenkuntapalautuksen (20,6 milj. euroa), ylitti jäsenkuntien suunnitellun maksuosuuden 6,5 %:lla (76,6 milj. eurolla). Tämän ylitys johtui pääasiassa sairaanhoitoalueen oman palvelutuotannon suunniteltua suuremmasta määrästä. Laskutusosuudella painotettu oman palvelutuotannon volyyminmuutos ylitti talousarvion 5,6 %:lla. HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2015 tilikauden tulos päätyi 49,2 milj. euroa ylijäämäiseksi. Mikäli tämä ylijäämä olisi kokonaisuudessaan palautettu jäsenkunnille, olisi jäsenkuntien maksuosuuden poikkeama talousarviosta ollut tällöin 2,3 % (27,3 milj. euroa). Suurimmat euromääräiset palvelusuunnitelman maksuosuuden ylitykset (sisältäen 1-4/2015 jäsenkuntapalautuksen) kohdistuivat Helsingille 30,5 milj. euroa (6,1 %), Vantaalle 16,8 milj. euroa (8,5 %), Espoolle 9,9 milj. euroa (4,3 %), Järvenpäälle 3,7 milj. euroa (24,6 %), Lohjalle 2,7 milj. euroa (14,6 %), Raaseporille 2,7 milj. euroa (29,8 %) ja Kirkkonummelle 2,4 milj. euroa (7,5 %). Näistä kaupungeista Järvenpään, Lohjan ja Kirkkonummen oman tuotannon palvelusuunnitelman ylitys selittyy täysin tuotettujen palvelujen määrällä. Helsingin, Vantaan, Espoon ja Raaseporin maksuosuuden ylittymiseen on palvelujen määrän lisäksi vaikuttanut myös laskutushinnaltaan suunniteltua kalliimmat tuotteet sekä muun kuin oman tuotannon laskutus (ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista ja palvelusetelit). Toteutunut laskutus alitti euromääräisesti eniten palvelusuunnitelman Keravalla -0,9 milj. euroa (-2,7 %) ja Porvoolla -0,7 milj. euroa (-3,5 %). Keravan ja Porvoon maksuosuuden alittumiseen vaikutti palvelutuotannon määrän jääminen alle suunnitellun. Vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuus (sisältäen 1-4/2015 jäsenkuntapalautuksen) on ollut vuoden 2014 toteumaan verrattuna noin 6,4 % (75,0 milj. euroa) suurempi, kun Kellokosken psykiatrian siirto on täysimääräisesti huomioitu. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien asukaskohtaiset Hyksin käytön kustannukset olivat keskimäärin 772,3 euroa/asukas. Tämä on 6,7 prosenttia enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä /kuntatalous/terveydenhuolto (Tilastokeskus ; 1,003) korjatut TP 2014 euroa/asukas kustannukset (721,9 euroa/ deflatoituna 724,1 euroa). Kellokosken toiminnan siirto täysimääräisenä huomioiden on asukaskohtaisten Hyksin käytön kustannusten nousu vuodesta 2014 noin 5,0 %. Vastaavasti HUS:n jäsenkuntien asukaskohtaiset Hyksin käytön kustannukset olivat keskimäärin 943,2 euroa/asukas. Tämä on 6,6 prosenttia enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä korjatut TP 2014 euroa/asukas kustannukset (882,1 euroa/ deflatoituna 884,8 euroa). 12

18 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TA 2015 Muutos-% TP 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,9 % 17,5 % NordDRG-tuotteet ,2 % 3,5 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,3 % 2,4 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,6 % 3,8 % Avohoitokäynnit ,0 % 5,4 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,6 % 4,9 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TA 2015 Muutos-% TP 2014 Oma palvelutuotanto ,2 % 6,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % 21,0 % NordDRG-tuotteet ,6 % 3,1 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,3 % 2,3 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,5 % 5,0 % Avohoitokäynnit ,9 % 11,7 % Muu palvelutuotanto ,7 % 22,6 % Ostopalvelut ,4 % 14,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % 32,8 % Palvelusetelit ,9 % 66,7 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,9 % -31,7 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,5 % 8,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % 15,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,9 % 8,1 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Vuoden 2014 tiedot eivät ole täysin vertailuk elpoisia vuoden 2015 tietojen k anssa Erikoisaloittain tarkastellen suurin oman palvelutuotannon euromääräinen kasvu vuoteen 2014 verrattuna oli silmätautien (8,0 milj. euroa / 9,5 %), lastentautien (6,9 milj. euroa / 6,9 %), psykiatrian (vertailukelpoinen muutos noin 4,7 milj. euroa / 3,9 %), syöpätautien (4,1 milj. euroa / 7,1 %), lastenpsykiatrian (3,6 milj. euroa/ 13,2 %) ja gastroenterologisen kirurgian (3,0 milj. euroa/ 3,4 %) erikoisaloilla. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa ovat sekä NordDRG- että käyntituotteet ylittäneet vuoden 2015 suunnitelman ja myös vuoden 2014 vertailukelpoisen toteuman. Näiden tuotteiden yhteismäärä ylittää suunnitelman 4,9 %:lla ( tuotteella) ja edellisen vuoden vertailukelpoisen toteuman 3,3 %:lla ( tuotteella). Hoitopäivätuotteiden määrä jäi 4,9 % ( hpv) alle vuoden 2015 palvelusuunnitelman ja 3,9 % ( hpv) alle vuoden vertailukelpoisen 2014 toteuman. Psykiatriassa on jatkunut edelleen avohoitotoiminnan kehittäminen, joka heijastuu hoitopäivien määrän alenemisena. HYKS-sairaanhoitoalueen oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon laskutus ylitti vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuussuunnitelman 7,2 %:lla (79,9 milj. eurolla). Ylityksestä 50,0 milj. euroa (62,6 13

19 %) kertyi NordDRG-tuotteiden laskutuksesta, 26,0 milj. euroa (32,6 %) käyntituotteista ja 3,9 milj. euroa (4,9 %) hoitopäivätuotteista. Oman palvelutuotannon laskutuksen lisäksi sairaanhoidollisten palveluiden ostot muilta sairaanhoitopiireiltä ja valtionsairaaloista sekä muut ostopalvelut ylittivät talousarviossa suunnitellun yhteensä 15,2 milj. eurolla (29,5 %). Ostot muilta sairaanhoitopiireiltä sisältää myös vapaan liikkuvuuden potilaiden HYKS-sairaanhoitoalueelle keskitetyn 4,9 milj. euron laskutuksen sekä vuoden 2015 aikana HYKS Syöpäkeskukseen keskitetyn vaativan erityistason saattohoidon ostopalvelut (Terhokoti). Palvelusetelilaskutus ylitti suunnitellun 2,4 milj. eurolla (105,9 %), mikä johtui pääasiassa kaihileikkausten kysynnän kasvusta ja omaa toimintaa haittaavista Silmä-korvasairaalan leikkaussalien sisäilmaongelmista. Lisäksi vuoden 2014 loppupuolella ja vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön uusia palveluseteleitä (laskimokirurgiassa sekä rintarekonstruktio-, nivustyrä- ja vasektomialeikkauksissa), joiden avulla osaltaan pyrittiin turvaamaan hoitotakuun velvoitteet. Vuoteen 2014 verrattuna NordDRG-tuoteryhmän laskutus kasvoi 24,3 milj. eurolla (3,1 %) ja lukumäärä tuotteella (3,5 %). Laskutuksen kasvusta 6,8 milj. euroa (28,2 %) syntyi syöpähoitojen pääasiassa avohoidon DRG-tuotteista syöpätautien, hematologian ja naistentautien erikoisaloilla, joiden osuus DRG-tuotteiden määrällisestä kasvusta oli 31,2 % (5 592 kpl). Laskutuksen kasvusta 12,1 milj. euroa (49,7 %) muodostui seuraavien, laskutuksen muutoksen suuruuden mukaan lueteltujen hoitojen DRG-tuotteista (33 eri DRG-tuotetta), tuotemäärien kasvun vaikutus oli näiden ryhmien osalta 19,8 % (3 527 tuotetta): - Silmätautien pientoimenpide (sisältää silmänpohjan rappeumataudin lääkehoidot), laskutuksen kasvu 62,7 % (4,0 milj. euroa), tuotemäärän kasvu 23,7 % (3 133 kpl) - Vastasyntyneiden ja keskosten hoidot, laskutuksen kasvu 11,0 % (2,7 milj. euroa), tuotemäärän kasvu 6,1 % (125 kpl) - Elinsiirrot, laskutuksen kasvu 28,7 % (1,9 milj. euroa) ), tuotemäärän vähenemä -5,3 % (-6 kpl) - Läppäleikkaukset, laskutuksen kasvu 21,0 % (1,8 milj. euroa), tuotemäärän kasvu 9,1 % (33 kpl) - Lonkan, polven ja nilkan tekonivelleikkaukset, laskutuksen kasvu 8,8 % (1,7 milj. euroa), tuotemäärän kasvu 9,7 % (242 kpl). Ensihoito Ensihoidon kustannukset Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa YHTEENSÄ Väkiluku Ensihoidon kustannukset yhteensä/kunta Ensihoidon kustannukset euroa/asukas TP TA TP ,1 15,2 13,1 18,3 13,1 18,3 15,3 TA ,5 13,7 13,5 18,1 13,5 18,1 14,6 14

20 Hinta-määräeroanalyysi (TP 2015 vs. TA 2015, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero % Hintaero % Poikkeama % Hoitopäivätuotteet ,9% ,3% ,5% NordDRG-tuotteet ,2% ,6% ,6% Drg-ryhmät ,3% ,0% ,3% Drg-O-ryhmät ,6% 151 0,2% ,8% Tähystykset ,4% -18-0,2% ,6% Pientoimenpiteet ,1% ,3% ,5% 900-ryhmä ,2% ,7% ,9% Kustannusperusteinen jakso ,3% ,1% ,2% Käynnit käyntityypin mukaan ,0% ,9% ,9% Oma palvelutuotanto ,6% ,6% ,2% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,4% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,5% Palveluseteli 0 /0 0 / ,9% Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,7% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 / YHTEENSÄ ,5% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuuden oman palvelutuotannon kasvusta vuoden 2015 talousarvioon verrattuna selittyy 62,5 milj. euroa (5,6 %) suuremmalla palvelutuotannon määrällä, josta 87,0 % muodostuu NordDRG-tuotteiden määrän kasvusta. Keskilaskutushinnan muutoksen vaikutus nosti laskutusta 17,4 milj. eurolla (1,6 %) kohdistuen hoitopäivä- ja käyntituotteisiin. Tämä heijastaa psykiatriassa tapahtuneita merkittäviä toiminnallisia muutoksia; supistunut vuodeosastotoiminta keskittyy vaativiin potilaisiin ja kasvaneelle avohoitopotilasmäärälle tarjotaan tehostettuja avohoitopalveluja. 15

21 Hinta-määräeroanalyysi (TP 2015 vs. TP 2014, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero % Hintaero % Poikkeama % Hoitopäivätuotteet ,5% ,5% ,0% NordDRG-tuotteet ,5% ,4% ,1% Drg-ryhmät ,4% ,1% ,3% Drg-O-ryhmät ,1% ,7% ,4% Tähystykset ,4% 13 0,1% ,3% Pientoimenpiteet ,1% ,4% ,6% 900-ryhmä ,8% ,2% ,0% Kustannusperusteinen jakso ,0% ,8% 5 0,2% Käynnit käyntityypin mukaan ,4% ,3% ,7% Oma palvelutuotanto ,8% ,5% ,3% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,0% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,8% Palveluseteli 0 /0 0 / ,7% Tartuntatautilääkkeet 0 /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,6% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 / YHTEENSÄ ,1% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon Vuoden 2014 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2015 tietojen kanssa Vuoden 2014 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2015 tietojen kanssa Kellokosken psykiatrian siirron vuoksi. HYKS-sairaanhoitoalueen oman palvelutuotannon vuoden 2014 vertailutiedoista puuttuu noin hoitopäivätuotetta ja käyntituotetta. 16

22 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TA 2015 Muutos-% TP 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % 17,4 % NordDRG-tuotteet ,9 % 3,9 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,7 % 2,5 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,5 % 4,3 % Avohoitokäynnit ,5 % 5,9 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -16,3 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,9 % 6,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,4 % 5,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 TP 2015 Poikkeama-% TA 2015 Muutos-% TP 2014 Oma palvelutuotanto ,7 % 7,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % 21,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % 4,3 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) ,1 % 3,6 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) ,6 % 6,0 % Avohoitokäynnit ,2 % 12,4 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -16,3 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 13,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,5 % 23,1 % Ostopalvelut ,4 % 15,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % 32,9 % Palvelusetelit ,7 % 66,6 % Projektituotteet ,0 % -2,5 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,5 % -32,3 % YHTEENSÄ ,2 % 8,7 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % 15,0 % Myynti muille maksajille ,8 % 13,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,1 % 11,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Vuoden 2014 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2015 tietojen kanssa HYKS-sairaanhoitoalueen koko oman palvelutuotannon osalta ovat sekä NordDRG- että käyntituotteet ylittäneet vuoden 2015 suunnitelman ja myös vuoden 2014 toteuman, kun Kellokosken psykiatrian siirto on täysimääräisesti huomioitu. Näiden tuotteiden yhteismäärä ylittää suunnitelman 5,4 %:lla ( tuotteella) ja edellisen vuoden vertailukelpoisen toteuman 3,7 %:lla ( tuotteella). 17

23 Vuoteen 2014 verrattuna NordDRG-tuoteryhmän laskutus kasvoi 38,3 milj. eurolla (4,3 %) ja tuotemäärä tuotteella (3,9 %). Avohoidon (ml. päiväkirurgiset hoidot) DRG-tuotteiden laskutuksen kasvu oli 15,4 milj. euroa (6,0 %) ja tuotteiden määrän kasvu 4,3 % (7 924 tuotetta). Vastaavasti ns. klassisten DRG-tuotteiden laskutus kasvoi 22,9 milj. eurolla (3,6 %) ja tuotteiden määrä 2,5 % (3 062 tuotetta). Ostopalvelu- ja palvelusetelilaskutus yhteensä ylitti vuoden 2015 suunnitelman 7,9 milj. eurolla (19,6 %) ja vuoden 2014 toteuman 7,7 milj. eurolla (18,8 %). Ostopalvelujen talousarvion ylittymiseen vaikutti talousarvioon sisältymättömät siirtoviiveostopalvelut (1,0 milj. euroa) sekä suunniteltua suuremmat silmätautien ostopalvelut (2,2 milj. euroa), apuvälineiden vuokra- ja ylläpitomaksut (1,1 milj. euroa) sekä lastenpsykiatrian kuntoutuspalvelut (1,0 milj. euroa). Palvelusetelilaskutukseen sisältyi jo aiemmin käyttöönotettujen kaihi- ja laskimokirurgian palvelusetelien laskutuksen lisäksi uusia vuonna 2015 käyttöönotettuja rintarekonstruktio-, nivustyrä- ja vasektomialeikkausten palveluseteleitä. Hoitopalvelut muista sairaaloista-laskutus ylitti suunnitellun 10,3 milj. eurolla (70,6 %) ja vuoden 2014 toteuman 6,2 milj. eurolla (32,9 %). Kasvu vuoteen 2014 verrattuna kohdistui medisiinisiin ja operatiivisiin erikoisaloihin. HUS-alueelta muihin sairaanhoitopiireihin hoitoon hakeutuneiden potilaiden (ml. vapaan liikkuvuuden potilaiden) ostolaskut ja vastaava jäsenkuntalaskutus on keskitetty HYKSsairaanhoitoalueelle. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut laki potilaiden vapaasta liikkuvuudesta on osaltaan lisännyt laskutusta. Vuonna 2015 jäsenkunnille kohdistunutta laskutusta muissa sairaanhoitopiireissä hoidetuista vapaan liikkuvuuden potilaista oli 4,9 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuus muodosti HYKS-sairaanhoitoalueen koko palvelutuotannon laskutuksesta 89,0 % (vertailukelpoinen TP 2014: 90,0 %). Muille kuin jäsenkunnille kohdistuva palvelulaskutus oli yhteensä 147,0 milj. euroa, joka oli 9,8 % (13,1 milj. euroa) talousarviossa suunniteltua enemmän ja 13,7 % (17,7 milj. euroa) enemmän kuin vuoden 2014 toteuma. HYKS-sairaanhoitoalueella hoidettujen, muiden sairaanhoitopiirien vapaan liikkuvuuden potilaista laskutettiin vuonna 2015 yhteensä 5,1 milj. euroa. Palvelulaskutuksesta suurimman osan muodostivat Hyksin erityisvastuualueiden Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien 39,9 milj. euron (vrt. TP 2014: 11,9 % / 4,2 milj. euro) ja muiden sairaanhoitopiirien 79,7 milj. euron (vrt. TP 2014: 13,5 % / 9,5 milj. euroa) sekä vakuutusyhtiöiden 15,3 milj. euron (vrt. TP 2014: 25,4 % /3,1 milj. euroa) palvelulaskutus. Vakuutusyhtiöiden laskutuksen kasvu kohdistui HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian sekä HYKS Akuutin tulosyksiköille. Edellä mainittujen lisäksi palveluista laskutettiin mm. KELA:a (4,6 milj. euroa), HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:tä (3,4 milj. euroa), ulkomaalaisia itse maksavia potilaita (1,3 milj. euroa) ja puolustusvoimia (0,5 milj. euroa). Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen terveyskeskuskäynneistä laskutettiin 3,2 milj. euroa, kasvua vuoteen 2014 oli 0,4 milj. euroa (13,0 %). Lisäksi on laskutettu oman tuotannon siirtoviivepäivistä ja siirtoviivepotilaiden kuntoutuksen ostopalveluista yhteensä 1,3 milj. euroa (vertailukelpoinen TP 2014: 1,3 milj. euroa). Erikoissairaanhoidon palveluja tuotettiin lukumääräisesti vuonna 2015 muille kuin jäsenkuntien potilaille seuraavasti: NordDRG-tuotetta (muutos TP 2014: 12,8 %), avohoitokäyntiä (muutos TP 2014: 20,5 %) ja hoitopäivää (muutos TP 2014: 34,3 %). Vaikka palvelujen määrä ylitti merkittävästi vuoden 2014 toteuman, jäi oman tuotannon keskilaskutushinta 4,1 % alle vuoden 2014 keskilaskutushinnan. Syynä tähän on avohoitokäyntien suhteellisen osuuden kasvu. Kaikkien hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä vuonna 2015 oli , kasvua vuodesta 2014 oli 3,3 % ( henkilöä). Hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä ilman Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuspotilaita on noussut 3,3 % ( henkilöä). Vuoden 2014 vertailuluvussa on Kellokosken psykiatrian siirto täysimääräisesti huomioitu. 18