HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2014

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan SAIRAANHOITOPIIRI kokous HYKS-SAIRAANHOITOALUE LIITE 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2014

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUONNA 2014 Sisältö 1 KATSAUS TOIMINTAAN OLENNAISET TAPAHTUMAT VUONNA 2014 JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ VUOSITASON TOIMINTASUUNNITELMA / STRATEGISISTA TAVOITTEISTA JOHDETTUJEN TUOTTAVUUS- JA KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN SEURANTA PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT HENKILÖSTÖ HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA LIITTEET Liite 1 Talous ja toiminta Liite 2 HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen vuonna 2014 Liite 3 HUS:n palvelutuotanto HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnille vuonna 2014, kustannukset ja palvelut Liite 4 Investointiohjelman toteutuminen vuonna 2014 Liite 5 Henkilöstö vuonna 2014 Liite 6 HYKS-tulosyksiköiden vuoden 2014 toimintasuunnitelmien toteutuminen 2

3 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KATSAUS TOIMINTAAN Jäsenkuntien alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 1,9 %:lla (3 849 lähetteellä) vuodesta 2013, joka tuli kokonaisuudessaan terveyskeskuslähetteistä. Hoitoonpääsyä odottavien potilaiden kokonaismäärä pysyi lähes (-0,5 %) edellisvuoden tasolla. Vuodeosasto- ja päiväkirurgiseen hoitoon yli 6 kuukautta odottavien määrä laski edellisestä vuodesta, samoin kuin polikliiniseen hoitoon ja tutkimukseen yli 3 kuukautta odottavien määrä. Palvelutuotannon määrä Hyksissä jatkoi kasvuaan vuodesta 2013 ylittäen myös talousarviossa suunnitellun. Somaattisilla aloilla tuotannon volyymi nousi DRG-pisteillä mitattuna 3,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hoidettujen jäsenkuntien eri potilaiden määrä lisääntyi somaattisilla aloilla 2,2 % (sisältäen Jorvin terveyskeskuspotilaat) ja psykiatrisilla aloilla 6,6 %. Psykiatriassa jatkui edelleen avohoitotoiminnan kehittäminen, joka näkyi avohoitokäyntien lisääntymisenä ja samanaikaisena hoitopäivien vähentymisenä. Hyksin koko oman palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymimuutos oli talousarvioon verrattuna + 5,0 % ja vuoden 2013 toteumaan verrattuna +5,5 %. Volyymilisäyksestä johtuen HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuus (ylijäämän palautuksen jälkeen) nousi edellisestä vuodesta 2,5 %. Hyksissä hoidettiin aiempaa vuotta enemmän myös muiden HUS-alueen jäsenkuntien potilaita: eri potilaiden määrä niistä nousi 5,3 %. Tämän lisäksi myös muiden kuin jäsenkuntapotilaiden määrä kasvoi (6,8 %), vaikka laskutus muilta maksajilta, pääasiassa muilta kuin Hyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiireiltä, jäi alle vuoden 2013 toteuman. Kustannukset nousivat somaattisilla erikoisaloilla vuonna 2014 tuotantomäärän kasvun suhteessa, joten kokonaistuottavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Kokonaistuottavuuden muutos oli 0 %, kun kustannustason nousu (+ 0,6 %; tammi-syyskuun ennakkotieto Tilastokeskus) otettiin huomioon. Palvelutuotannon kasvusta johtuen jäsenkuntien euroa/asukas -kustannukset nousivat edellisestä vuodesta reaalikustannuksia käyttäen 0,7 %. Henkilötyön tuottavuuden nousu (2,6 %) ylitti vuoden 2014 talousarviossa asetetun vähintään 1,5 % kasvutavoitteen vuoteen 2013 verrattuna. Henkilökunnan työolobarometrikyselyn tulokset ovat sairaanhoitoalueella pysyneet lähes samalla hyvällä tasolla ja osin parantuneet vuoteen 2013 verrattuna. Vuotta 2014 leimasi valtakunnan tasolla keskustelu sote-uudistuksesta ja HUS:ssa sekä sairaanhoitoalueella Hyksin organisaatiorakenneuudistuksen valmistelu ja päätöksenteko. Organisaatiouudistuksen valmistelu eteni vuoden aikana suunnitellusti siten, että Hyksin uudet tulosyksiköt pääsivät aloittamaan toimintansa Valmisteluun sisältyi Kellokosken sairaalan psykiatristen toimintojen hallinnollinen siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelta HYKS Psykiatrian tulosyksikköön sekä Apuvälinekeskuksen taseyksikön lakkauttaminen ja siirto osaksi HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikköä. Näiden lisäksi HUSLAB-liikelaitoksessa toiminut Myrkytystietokeskus yhdistettiin HYKS Akuutti tulosyksikköön ja Perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnot HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. HYKS-alueen kuntien perusterveydenhuollon kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä toimintaa kehittäen. Kuluvana vuonna valmisteltiin Helsingin kaupungin kanssa Fysiatrian poliklinikan toiminnan siirtämistä HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnaksi vuoden 2015 alkupuolella. HYKS-alueen jäsenkuntien kanssa jatkettiin neuvotteluja vuonna 2012 perustetun lasten kotisairaanhoidon yksikön toiminnan laajentamisesta, joka tulee toteutumaan HYKS-alueella jäsenkuntien kanssa erikseen sopien. Lisäksi on neuvoteltu Terhokodin palvelujen käytöstä pääkaupunkiseudun saattohoitoketjun kehittämisen osana. 3

4 Hyksin sairaalakiinteistöjen saneeraus- ja käyttösuunnitelmien valmistelua on jatkettu. Meilahden tornisairaalan peruskorjaus valmistui marraskuussa Vuonna 2014 jatkovalmisteltiin keväällä 2015 käynnistyvän tornisairaalan paluumuuttoa ja tarkistettiin jo aiemmin tehtyjä suunnitelmia Hyksin uuden organisaatiorakenteen synnyttämien muutostarpeiden vuoksi. 2 OLENNAISET TAPAHTUMAT VUONNA 2014 JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSES- TÄ Sairaanhoitoalueen tunnusluvut 2014 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% TP 2014 / TA 2014 Muutos-% TP 2014 / TP 2013 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1) 5,0% 5,5% - Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,6 % -5,6% - NordDRG-tuotteet, lkm ,6 % 7,0% joista klassiset DRG-tuotteet, % 23,0% 23,5% 22,6% -3,6 % -1,8% joista avohoidon DRG-tuotteet, % 77 % 76,5% 77,4% 1,1 % 0,5% - Käyntituotteet, lkm ,1 % 3,4% - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,4 % -33,0% - Kokonaissiirtoviivepäivät, lkm laskutettujen siirtoviivehoitopäivien lkm ,7% - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,2% - Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,9% - Ensikäynnit, lkm ,9% - Leikkaukset, lkm ,4% päiväkirurgiset, lkm ,7% - Synnytykset, lkm ,4% - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,7% - Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,0% - Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) somatiikka,vrk 4,0 4,0 0,0% psykiatria,vrk 18,1 17,2-5,0% - Hinta-määräeroanalyysi, kaikki maksajat määräero, % 5,0% 5,3% hintaero, % -2,2% -0,8% Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,6% - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 2) > 6 kk ,8% kaikki ,9% - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 2) > 3 kk ,8% kaikki ,2% Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,2% Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) 192,1 197,2 2,6% DRG-pistekustannus euroa/drg-piste 4) 731,6 731,4 0,0% - Psykiatria - Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / ,0% hoidetut eri potilaat 5) Henkilöstö Henkilöstömäärä (31. päivä) ,8 % 3,0% Henkilötyövuodet ,3 % 0,5% Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,2 % 1,5% 1) Laskutusosuudella painotetussa volyymimuutoksessa ovat mukana kaikki hoitopäivät, eivät vain psykiatriset hoitopäivät 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Deflatoitu; ei sisällä lastenpsykiatriaa; kokonaiskustannukset sis. toimintakulut, rahoituskulut ja poistot 4

5 Talouden tunnuslukuja 2014 Poikkeama-% TP2014/ TA2014 Muutos-% TP2014/ TP2013 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2013 TA 2014 TP Jäsenkuntien maksuosuus 1 103, , ,3 2,0 % 2,5 % - Ulkoinen myynti 231,9 237,2 227,5-4,1 % -1,9 % Toimintatuotot yhteensä 1 335, , ,7 1,0 % 1,8 % Toimintakulut 1 307, , ,0 1,1 % 3,0 % Poistot 12,6 13,4 11,8-12,3 % -6,5 % Tilikauden tulos 15,4 0,0 0,0-106,9 % -100,0 % Asiakashyvitykset netto 12,4 12,0 0,0 % -2,5 % Jäsenkuntapalautukset 0,0-30,4 0,0 % 0,0 % Sitovat nettokulut 1 087, , ,3 2,0 % 4,0 % Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Henkilöstö TP 2013 TA 2014 TP 2014 Henkilötyövuodet ,3 % 0,5 % Henkilötyövuoden hinta ,2 % 1,5 % Henkilötyövuoden hinta ilman tulospalkkioita ,3 % 2.1 Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa yhdessä HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen yliopistollisten yksiköiden kanssa Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan, joka tuottaa perustason erikoissairaanhoidon ja vaativan erikoissairaanhoidon palveluja, kouluttaa terveydenhuollon henkilöstöä sekä luo edellytyksiä terveyden tutkimukselle. HYKS-sairaanhoitoalueen yliopistolliset sairaalat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kliininen toiminta on vuonna 2014 ollut hallinnollisesti jaettuna kuuteen tulosyksikköön, joita ovat medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien ja psykiatrian tulosyksiköt sekä sydän- ja keuhkosairauksien ja syöpäkeskuksen osaamiskeskukset. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan HYKS-alueen jäsenkuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen) potilaille. Tämän lisäksi Hyks järjestää alueensa ensihoitopalvelut ja tuottaa alueensa kuntien perusterveydenhuollolle erillissopimuksin määriteltyjä muita palveluja kuten Jorvin sairaalan yhteispäivystystä. Hyksissä hoidetaan muiden HUS:n jäsenkuntien sekä Hyksin erityisvastuualueisiin kuuluvien Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien vaativan tason erikoissairaanhoidon potilaita ja muita siten kun on sovittu HUS:n muiden sairaaloiden ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken. Hyksillä on vastuu yliopistosairaalana valtakunnallisesti keskitetystä erityisen vaativasta erikoissairaanhoidosta, josta esimerkkinä elinsiirrot ja pienten vaikeasti sydänsairaiden lasten leikkaushoidot. 5

6 2.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2014 alusta käynnistyi uuden Syöpätautien osaamiskeskus- tulosyksikön toiminta HUS:n hallituksen ( ) päätöksen mukaisesti. Uuden tulosyksikön toiminnaksi siirtyi vuoden 2014 alussa Hyksin medisiinisestä sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköistä syöpätautien ja hematologian sekä gynekologisten syöpien onkologisen lääkehoidon potilasprosessit ja toiminnot. Lisäksi vuoden 2014 keväällä siirrettiin suunnitelman mukaisesti HUS:n Apuvälinekeskuksen taseyksikköön Hyksissä jäljellä olevat apuvälinetoiminnot lukuun ottamatta Operatiivisen tulosyksikön kuulonhuollon apuvälinepalveluja. Vuoden 2014 toimintaa leimasi vahvasti HYKS-sairaanhoitoalueen uuden organisaation valmistelu käsittäen hallinnollisen organisaatiorakenteen ja päätöksentekomallin luomisen sekä henkilöstösuunnittelun. Valmistelu saatiin päätökseen siten, että sairaanhoitoalueen toiminta saattoi alkaa uudella organisaatiorakenteella, jossa aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan sairaanhoitoalueella on 12 kliinistä tulosyksikköä (osaamiskeskusta) sekä HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö. Sairaanhoitoalueen organisaatiouudistuksen osana valmisteltiin HUS:n psykiatrian uudelleenjärjestelyihin liittyvää Kellokosken sairaalan psykiatristen toimintojen siirtoa osaksi HYKS Psykiatrian tulosyksikköä. Valmistelu saatiin päätökseen siten, että yhdistetty toiminta saattoi alkaa Vuoden 2014 aikana Hyksin psykiatrian edustajat osallistuivat lisäksi HUS-alueen psykiatrian kokonaissuunnitelman valmisteluun, joka käsiteltiin HUS:n hallituksessa Meilahden tornisairaalan peruskorjaus valmistui marraskuussa Vuoden 2014 aikana jatkovalmisteltiin keväällä 2015 käynnistyvän tornisairaalan paluumuuttoa, toimintojen uudelleensijoituksia sekä tornisairaalan hoito- ja tukipalveluprosesseja. Jo aiemmin tehtyjä suunnitelmia tarkistettiin Hyksin uuden organisaatiorakenteen synnyttämien muutostarpeiden vuoksi. Uuden lastensairaalan rakennustyöt käynnistyivät Meilahden sairaala-alueella marraskuussa 2014 ja tähän liittyvä Lastensairaalan toiminnan suunnittelu etenee. Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) antoi määräyksen, että kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy HUS:ssa tulee saattaa lain vaatimalle tasolle mennessä. Määräystä tehostettiin euron uhkasakolla. HYKS-sairaanhoitoalueen palvelutuotantoon toi merkittävää lisähaastetta vuoden 2014 aikana monissa Hyksin sairaalakiinteistöissä ilmenneet kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat. Kun samalla eräiden erikoisalojen (esim. silmätautien, KNK-tautien, plastiikkakirurgian, urologian ja fysiatrian) lähetteiden määrä kasvoi, edellytti hoitoon pääsyn järjestäminen lain edellyttämässä ajassa uusia tilajärjestelyjä Hyksissä ja yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lastenkirurgian raskaan kirurgian eletiivisten leikkausten volyymiä lisättiin siirtämällä osa leikkauksista lastenklinikan ulkopuolelle lääkärikeskus Aavaan ja Sairaala Ortoniin. Operatiivisessa tulosyksikössä otettiin käyttöön uusia palveluseteleitä plastiikkakirurgiassa, urologiassa ja vatsaelinkirurgiassa, hankittiin ostopalveluita mm. fysiatriaan sekä turvauduttiin suunniteltua enemmän lisätöihin. Vuoden 2014 syyskuussa otettiin käyttöön potilastietojärjestelmä Uranuksen uusi 8.4-versio, jossa on parannuksia käytettävyyteen sekä uusia toiminnallisuuksia, erityisesti Miranda-sairauskertomuksen käyttöliittymässä. Lisäksi se mahdollistaa potilaskertomustietojen viemisen kansalliseen Potilastiedon (Kanta) arkistoon. Potilastietojärjestelmän versionvaihto vaati Hyksin lääkäreiltä ja hoitohenkilökunnalta merkittävää työpanosta suunnittelussa ja kouluttajaresurssina sekä edellytti koko hoitohenkilöstön koulutusta. Vuoden 2014 aikana käytiin neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa Fysiatrian poliklinikan toiminnan siirtämisestä HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnaksi vuoden 2015 alkupuolella. Helsingin kaupunki teki asiasta siirtopäätöksen alkuvuodesta Lisäksi HYKS-alueen jäsenkuntien kanssa käytiin neuvotteluja vuonna 2012 perustetun lasten kotisairaanhoidon yksikön toiminnan laajentamisesta, joka tulee toteutumaan HYKS-alueella jäsenkuntien kanssa erikseen sopien. 6

7 2.3 Tulevaisuuden näkymät Päivystysasetus, joka on astunut voimaan , määrittelee kansalliset laatustandardit kiireelliselle hoidolle ja erikoisalojen päivystyksille. Asetuksen luomat laatustandardit tulevat vaikuttamaan terveydenhuollon rakenteisiin. Kaikki sairaalat eivät pysty noudattamaan päivystys- ja synnytystoiminnalle asetettuja vaatimuksia, mikä tulee johtamaan mainittujen toimintojen keskittymiseen tulevaisuudessa. HYKS-sairaanhoitoalueen osalta oleellista on Hyksin tulkitseminen yhdeksi päivystysyksiköksi ja yhdeksi sairaalaksi. Päivystyspisteiden määrä säilyy ennallaan. Muilta sairaanhoitoalueilta tullaan siirtämään jo aiemmin sovitun mukaisesti yöaikaiset leikkaukset Hyksin sairaaloissa tehtäväksi. Päivystysasetus edellyttää myös, että suun terveydenhuollon päivystyspalveluja on oltava saatavilla yhdessä päivystyspisteessä virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi päivystyspoliklinikoilla tulee olla päivystysasetuksen edellyttämä toiminnasta virka- ja päivystysaikana vastaava lääkäri. Hyksin sairaaloiden muutosjärjestelyjen suunnittelussa joudutaan ottamaan huomioon Töölön sairaalan plastiikkakirurgian leikkausosastolla neljän leikkaussalin alueella ilmenneet kosteusvauriot. Henkilökunnan oirekysely on suoritettu ja tarkentavat analyysit sisäilman laadusta saadaan vuoden 2015 helmikuun loppupuolella. Leikkaussalien remontointitarve on ilmeinen. Analyysitulosten perusteella määräytyy väistöjen kiireellisyys ja remontin toteuttamistapa. Väistösuunnitelmat tarkentuvat helmikuun aikana. Alkuvuoden aikana on käynnistetty neuvottelut Vantaan kaupungin kanssa Peijaksen yhteispäivystyksen järjestämisvastuun siirrosta sairaanhoitopiirille vuoden 2016 alusta. 3 VUOSITASON TOIMINTASUUNNITELMA / STRATEGISISTA TAVOITTEISTA JOH- DETTUJEN TUOTTAVUUS- JA KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN SEURANTA HYKS-sairaanhoitoalueella valmisteltiin tulosyksiköittäin konkreettiset toimenpiteet tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi. Tulosyksikkökohtaiset talousarviovuoden kehittämisohjelmat, jotka ovat samalla vuositason toimintasuunnitelmia, olivat HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnassa HYKStulosyksiköiden käyttösuunnitelmien käsittelyn yhteydessä. Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto tulosyksiköiden vuoden 2014 toimintasuunnitelmien toteumasta. Tarkemmat tulosyksikkökohtaiset erittely on esitetty tämän asiakirjan liitteessä 6. Tavoite Toimenpide Mittari 1 Medisiininen tulosyksikkö 2 Operatiivinen tulosyksikkö 3 Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 4 Sydän- ja keuhkokeskus 5 Syöpätautien tulosyksikkö 6 Psykiatrian tulosyksikkö TUOTTAVUUSTAVOITE YHTEENSÄ Toteuma Tavoite (1 000 euroa) Toteuma 459 Tavoite 993 Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma 854 Tavoite 760 Toteuma 330 Tavoite 210 Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite (htv) 7

8 4 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Vuoden 2014 palvelusuunnitelmat laadittiin vuoden 2013 talousarvion pohjalta huomioiden ennustettu väestönmäärän ja ikärakenteen muutos vuonna 2014 ja jäsenkuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset sekä merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Vuoden 2014 tuotannon määrään on väestön kasvun lisäksi vaikuttanut terveydenhuoltolain palvelujen saatavuutta koskevat aikarajat sekä lisääntynyt palvelun kysyntä ja lähetemäärien kasvu vuosina 2013 ja 2014 eräillä erikoisaloilla väestön ikääntymisen seurauksena. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien maksuosuuden toteuma (ennen tilikauden ylijäämän palautusta, joka oli 30,4 milj. euroa), ylitti jäsenkuntien suunnitellun maksuosuuden 4,8 %:lla (53,0 milj. eurolla), mikä johtui kokonaisuudessaan oman palvelutuotannon vilkkaudesta. Tilikauden ylijäämän palautuksen jälkeen ylitys oli 2,0 % (22,6 milj. euroa). Talousarvion jäsenkuntien maksuosuuden ylittymisestä 3,3 milj. euroa selittyy Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen toiminnallisella muutoksella, jossa osa käynneistä siirtyi aiemmin erillislaskutuksen piiriin kuuluvista terveyskeskuskäynneistä jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyviksi päivystyskäynneiksi. Espoon kaupungin osalta jäsenkuntien maksuosuuden muutoksesta 2,9 milj. euroa selittyy em. kirjauskäytännön muutoksella. Suurimmat euromääräiset palvelusuunnitelman maksuosuuden ylitykset HUS:n ylijäämän palautuksen jälkeen kohdistuivat Vantaalle 10,4 milj. euroa (5,6 %) ja Espoolle 10,3 milj. euroa (4,7 %), Raaseporille 1,9 milj. euroa (22,8 %), Kirkkonummelle 1,6 milj. euroa (5,3 %), Lohjalle 1,2 milj. euroa (6,5 %) ja Kauniaisille 1,0 milj. euroa (15,5 %). Näistä kaupungeista Espoon, Kirkkonummen ja Raaseporin oman tuotannon palvelusuunnitelman ylitys selittyy täysin tuotettujen palvelujen määrällä. Vantaan, Kauniaisten ja Lohjan maksuosuuden ylittymiseen on palvelujen määrän lisäksi vaikuttanut myös laskutushinnaltaan suunniteltua kalliimmat NordDRG-tuotteet. Vantaan, Espoon, Kirkkonummen ja Raaseporin palvelusuunnitelman ylittymiseen on vaikuttanut myös muun kuin oman tuotannon laskutus (ostopalvelut ja hoitopalvelut muista sairaaloista). Toteutunut laskutus alitti euromääräisesti eniten palvelusuunnitelman Keravalla -2,4 milj. euroa (-7,1 %) ja Porvoolla -2,1 milj. euroa (-10,7 %). Keravan maksuosuuden alittumiseen vaikutti laskutushinnaltaan suunniteltua halvemmat NordDRG-tuotteet ja Porvoon puolestaan palvelutuotannon määrän jääminen alle suunnitellun. Jäsenkuntien maksuosuuden toteuma tilikauden ylijäämän palautuksen jälkeen on vuonna 2014 ollut vuoteen 2013 verrattuna 2,5 % (28,0 milj. euroa) suurempi. HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien asukaskohtaiset Hyksin käytön kustannukset olivat keskimäärin 829,7 euroa/asukas. Tämä on 0,2 prosenttia enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä /kuntatalous/terveydenhuolto (Tilastokeskus ; 1,006) korjatut TP 2013 euroa/asukas kustannukset (823,3 euroa/ deflatoituna 828,3 euroa). Vastaavasti HUS:n jäsenkuntien asukaskohtaiset Hyksin käytön kustannukset olivat keskimäärin 706,7 euroa/asukas. Tämä on 0,7 prosenttia enemmän kuin julkisten menojen hintaindeksillä korjatut TP 2013 euroa/asukas kustannukset (697,6 euroa/ deflatoituna 701,8 euroa). 8

9 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -6,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % 6,9 % Avohoitokäynnit ,3 % 3,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,1 % 5,3 % Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 TP 2014 Oma palvelutuotanto ,5 % 5,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,8 % -3,7 % NordDRG-tuotteet ,3 % 5,8 % Avohoitokäynnit ,0 % 7,4 % Muu palvelutuotanto ,5 % -4,8 % Ostopalvelut ,7 % -12,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,8 % 14,2 % Palvelusetelit ,0 % -27,8 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,8 % 7374,8 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,0 % 2,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,4 % -48,0 % KAIKKI YHTEENSÄ ,8 % 2,0 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) sekä mm. myynnin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa ovat sekä NordDRG- että käyntituotteet ylittäneet vuoden 2014 suunnitelman ja myös vuoden 2013 toteuman. Näiden tuotteiden yhteismäärä ylittää suunnitelman 5,4 %:lla ( tuotetta) ja edellisen vuoden toteuman 4,2 %:lla ( tuotetta). Hoitopäivätuotteiden määrä jäi 2,5 % (- 412 hpv) alle vuoden 2014 palvelusuunnitelman ja 6,0 % ( hpv) alle vuoden 2013 toteuman. Psykiatriassa on jatkunut edelleen avohoitotoiminnan kehittäminen, joka heijastuu hoitopäivien määrän alenemisena. HYKS-sairaanhoitoalueen oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon laskutus ilman palautusta ylitti vuoden 2014 jäsenkuntien palvelusuunnitelman 4,5 %:lla (47,9 milj. eurolla). Tästä ylityksestä noin 3,3 milj. euroa selittyy Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen käyntien kirjauskäytännön muutoksesta. Tämän seurauksena osa aiemmin terveyskeskuskäynneiksi kirjatuista käynneistä on kirjattu erikoissairaanhoidon päivystyskäynneiksi, joiden laskutus sisältyy jäsenkuntien maksuosuuteen. Tämä muutos ei sisältynyt talousarvion jäsenkuntien maksuosuuteen. HUS:n potilastietojärjestelmän versiovaihto Uranus 8.4- versioon tehtiin syyskuussa Uusi versio mahdollisti tarkemman potilaiden pysyväisdiagnoosien kirjauksen, mikä lisäsi merkittävästi loppuvuodesta näitä diagnoosikirjauksia. Pysyväisdiagnoosit vaikuttavat osassa NordDRG-ryhmiä komplisoivasti, joten näiden diagnoosikirjausten lisääntyminen johti, vuoden 2014 hinnoittelussa ennakoimattomaan, siirtymään NordDRG-ryhmien välillä halvemmista kalliimpiin ja vaikutti täten osaltaan loppuvuoden aikana laskutuksen kasvuun. Oman palvelutuotannon laskutuksen lisäksi sairaanhoidollisten palveluiden ostot muilta palveluiden tuottajilta (mm. muut sairaanhoitopiirit, valtionsairaalat) ja muut ostopalvelut ylittivät yhteensä 6,0 milj. eurolla (15,4 %) talousarviossa suunnitellun. Palvelusetelilaskutus jäi puolestaan alle suunnitellun 0,7 milj. euroa (-20,0 %) johtuen syksyllä 2013 toimintansa aloittaneen Lauttasaaren silmäsairaalan lisääntyneestä toiminnasta. 9

10 Vuoteen 2013 verrattuna NordDRG-tuoteryhmän laskutus kasvoi 43,1 milj. eurolla (5,8 %) ja tuotemäärä tuotteella (6,9 %). Laskutuksen kasvusta 31 % (13,4 milj. euroa) kertyi 62 DRG-tuotteesta, tuotemäärien kasvun vaikutus oli näiden ryhmien osalta vain 0.9 % (295 tuotetta). Nämä laskutukseen ja NordDRG-tuoteryhmän keskimääräiseen laskutushintaan merkittävästi vaikuttaneet hoidot olivat laskutuksen muutoksen suuruuden mukaan esitettynä seuraavat: Synnytykset ja keisarinleikkaukset, laskutuksen kasvu 17,2 % (5,9 milj. euroa), tuotemäärä kasvu 0,8 % (110 kpl) Lymfooman ja leukemian hoidot sekä kantasolusiirrot (aikuiset ja lapset), laskutuksen kasvu 22,6 % (3,7 milj. euroa), tuotemäärä aleni -0,6 % (-8 kpl) Henkitorviavanteen hoito ja intensiivinen verenkierron tuki, laskutuksen kasvu 20,9 % (2,9 milj. euroa), tuotemäärä kasvu 24,1 % (57 kpl) Merkittävät monivamman hoidot, laskutuksen kasvua 71,3 % (1,1 milj. euroa), tuotemäärä kasvoi 9,7 % (10 kpl) Keskushermoston kasvain- ja muut hoidot, laskutuksen kasvua 91,8 % (1,0 milj. euroa) ), tuotemäärä kasvoi 28,1 % (75 kpl) Vastasyntyneiden ja keskosten hoidot, laskutuksen vähenemää -1,8 % (-0,4 milj. euroa), tuotemäärä kasvoi 1,5 % (31 kpl) Elinsiirrot, laskutuksen vähenemää -12,0 % (-0,9 milj. euroa) ), tuotemäärä kasvoi 21,3 % (20 kpl) Synnytysten NordDRG-hintoja tarkistettiin vuoden 2014 alusta mm. rakennushankkeiden mukanaan tuomien toiminnallisten muutosten vuoksi. Lisäksi kokonaislaskutukseen on vaikuttanut se, että keisarinleikkausten suhteellinen osuus kaikista synnytyksistä on noussut. Niiden osuus oli 18,4 % vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli 17,6 %. 10

11 Hinta-määräeroanalyysi (TP 2014 vs. TA 2014, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero Hintaero Poikkeama (1 000 euroa) % % % Hoitopäivätuotteet ,5% 869 1,7% ,8% NordDRG-tuotteet ,5% ,2% ,3% Drg-ryhmät ,9% ,6% ,5% Drg-O-ryhmät ,4% ,4% ,0% Tähystykset ,9% ,5% ,4% Pientoimenpiteet ,9% ,9% ,8% 900-ryhmä ,2% ,8% ,0% Kustannusperusteinen jakso ,3% ,6% 181 8,7% Käynnit käyntityypin mukaan ,3% ,6% ,0% Oma palvelutuotanto ,1% ,6% ,5% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,7% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,8% Palveluseteli 0 /0 0 / ,0% Tartuntatautilääkkeet /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,5% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 / YHTEENSÄ ,0% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja tilikauden ylijäämän palautuksen jäsenkunnille Vuoden 2014 jäsenkuntien maksuosuuden oman palvelutuotannon kasvusta vuoden 2014 talousarvioon verrattuna selittyy 54,0 milj. euroa (5,1 %) suuremmalla palvelutuotannon määrällä, keskilaskutushinnan muutoksen vaikutus vähensi laskutusta noin 6,0 milj. eurolla (-0,6 %). Hinta-määräeroanalyysi (TP 2014 vs. TP 2013, jäsenkuntien maksuosuus) Hinta-määräeroanalyysi Määräero Hintaero Poikkeama (1 000 euroa) % % % Hoitopäivätuotteet ,0% ,3% ,7% NordDRG-tuotteet ,9% ,0% ,8% Drg-ryhmät ,3% ,5% ,8% Drg-O-ryhmät ,5% ,9% ,6% Tähystykset ,0% ,2% ,2% Pientoimenpiteet ,4% ,3% ,7% 900-ryhmä ,9% ,8% ,7% Kustannusperusteinen jakso ,6% ,5% ,2% Käynnit käyntityypin mukaan ,2% ,3% ,4% Oma palvelutuotanto ,3% ,5% ,8% Ostopalvelut 0 /0 0 / ,1% Hoitopalvelut muista sairaaloista 0 /0 0 / ,2% Palveluseteli 0 /0 0 / ,8% Tartuntatautilääkkeet /0 0 /0 Muu palvelutuotanto 0 /0 0 / ,8% Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 /0 0 / YHTEENSÄ ,5% *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja tilikauden ylijäämän palautuksen jäsenkunnille Vuoden 2014 jäsenkuntien maksuosuuden oman palvelutuotannon kasvusta vuoden 2013 toteumaan verrattuna selittyy 55,8 milj. euroa (5,3 %) suuremmalla palvelutuotannon määrällä, keskilaskutushinnan muutoksen vaikutus lisäsi laskutusta noin 5,0 milj. eurolla (0,5 %). 11

12 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -5,6 % NordDRG-tuotteet ,6 % 7,0 % Avohoitokäynnit ,1 % 3,4 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -91,7 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,4 % -33,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,0 % 5,5 % Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 TP 2014 Oma palvelutuotanto ,8 % 4,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % -3,2 % NordDRG-tuotteet ,6 % 4,5 % Avohoitokäynnit ,7 % 7,6 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -91,7 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,3 % -52,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,2 % -5,0 % Ostopalvelut ,0 % -12,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % 14,2 % Palvelusetelit ,9 % -27,8 % Projektituotteet ,0 % 63,2 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,5 % ,6 % YHTEENSÄ ,7 % 1,6 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,4 % -48,0 % Myynti muille maksajille ,7 % -2,1 % Myynti erityisvastuualueelle ,1 % -1,0 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) sekä mm. myynnin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille HYKS-sairaanhoitoalueen koko oman palvelutuotannon osalta ovat sekä NordDRG- että käyntituotteet ylittäneet vuoden 2014 suunnitelman ja myös vuoden 2013 toteuman. Näiden tuotteiden yhteismäärä ylittää suunnitelman 4,6 %:lla ( kpl) ja edellisen vuoden toteuman 4,4 %:lla ( kpl). Vuoteen 2013 verrattuna NordDRG-tuoteryhmän laskutus kasvoi 39,1 milj. eurolla (4,5 %) ja tuotemäärä tuotteella (7,0 %). Laskutuksen kasvusta 62 DRG-tuotteen laskutuksen muutos kattoi 26,5 % (10,4 milj. euroa), mutta tuotemäärien kasvun vaikutus oli näiden ryhmien osalta vain 0.8 % (282 tuotetta). Ostopalvelu- ja palvelusetelilaskutus yhteensä ylitti vuoden 2014 suunnitelman 7,2 % (2,1 milj. euroa) ollen kuitenkin 14,1 % (-5,0 milj. euroa) alle vuoden 2013 toteuma. Ostopalvelujen talousarvion ylittymiseen vaikutti talousarvioon sisältymättömät siirtoviiveostopalvelut (0,7 milj. euroa) ja Hyksin ennakoimattomien tilaongelmien vuoksi tehdyt yhteistyösopimukset HUS:n ulkopuolisten toimijoiden kans- 12

13 sa. Palvelusetelilaskutukseen sisältyi vuonna 2014 kaihileikkausten lisäksi myös laskimokirurgisia hoitoja. Läntisen silmäsairaalan käyttöönoton myötä kaihileikkausten palveluseteleitä annettiin 25 % vähemmän kuin vuonna 2013, joka heijastuu laskutukseen. Hoitopalvelut muista sairaaloista-laskutus ylitti suunnitellun 22,9 %:lla (3,5 milj. euroa) ja myös vuoden 2013 toteuman (14,2 % / 2,3 milj. euroa). Kasvu vuoteen 2013 kohdistui medisiinisiin ja operatiivisiin erikoisaloihin. Yhtenä vaikuttavana tekijä kasvuun on ollut vuoden 2014 alusta voimaan tullut potilaiden laajentunut valinnanvapaus hoitopaikan suhteen. Jäsenkuntien maksuosuus (tilikauden ylijäämän palautuksen jälkeen) muodosti HYKSsairaanhoitoalueen koko palvelutuotannon laskutuksesta 89,4 % (v. 2013: 88,6 %). Muille kuin jäsenkunnille kohdistuva palvelulaskutus oli yhteensä 128,5 milj. euroa, joka oli 7,7 % (10,7 milj. euroa) talousarviossa suunniteltua vähemmän ja 2,1 % (-2,7 milj. euroa) vähemmän kuin vuoden 2013 toteuma. Palvelulaskutuksesta suurimman osan muodostivat Hyksin erityisvastuualueiden Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien 35,5 milj. euron (vrt. TP 2013: -1,0 % / -0,4 milj. euro) ja muiden sairaanhoitopiirien 69,8 milj. euron (vrt. TP 2013: -4,6 % / -3,4 milj. euroa) sekä vakuutus-yhtiöiden laskutus12,5 milj. euron (vrt. TP 2013: -13,8 % /-2,0 milj. euroa) palvelulaskutus. Vakuutusyhtiöiden laskutuksen vähenemä kohdistui operatiivisille erikoisaloille (plastiikkakirurgiaan sekä ortopediaan ja traumatologiaan). Edellä mainittujen lisäksi palveluista laskutettiin mm. KELA:a (3,6 milj. euroa), HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:tä (2,5 milj. euroa), ulkomaalaisia itse maksavia potilaita (2,6 milj. euroa) ja puolustusvoimia (0,4 milj. euroa). Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen terveyskeskuskäynneistä laskutettiin 2,8 milj. euroa, vähenemä vuoteen 2013 (-3,3 milj. euroa) johtuu Jorvin yhteispäivystyksen kirjauskäytännön muutoksesta. Lisäksi on laskutettu oman tuotannon siirtoviivepäivistä ja siirtoviivepotilaiden kuntoutuksen ostopalveluista yhteensä 0,8 milj. euroa (vrt. TP 2013: -73,0 % % / -2,2 milj. euroa). Lukumääräisesti erikoissairaanhoidon palveluja tuotettiin vuonna 2014 muille kuin jäsenkuntien potilaille seuraavasti: NordDRG-tuotetta (vrt. TP 2013: +10,8 %), avohoitokäyntiä (vrt. TP 2013: +11,6 %) ja hoitopäivää (vrt. TP 2013: 17,3 %). Vaikka palvelujen määrä ylitti merkittävästi vuoden 2013 toteuman, jäi oman tuotannon keskilaskutushinta 11,1 % alle vuoden 2013 keskilaskutushinnan johtuen erityisen vaativien potilaiden pienemmästä määrästä esim. traumatologiassa ja lastenkirurgiassa. Kaikkien hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä vuonna 2014 oli , kasvua vuodesta 2013 oli 2,6 % ( henkilöä). Hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä ilman Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuspotilaita on noussut 3,7 % ( henkilöä). Tähän kasvuun on osittain vaikuttanut Jorvin yhteispäivystyksen kirjauskäytännön muutos. Tuottavuuden kehitys Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelman kautta, jota säännöllisesti päivitetään. Vuoden 2014 talousarvioon sisällytettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle 1,5 % tuottavuustavoite, mikä tarkoitti noin 12,1 milj. euron ulkoisten kulujen sopeuttamisvaadetta. Sairaanhoitoalueen tuottavuus vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013 on somaattisten erikoisalojen kokonaistuottavuuden (DRG-pisteen kustannus eli euroa/drg-piste) osalta pysynyt vuoden 2013 tasolla, joten asetettua tuottavuustavoitetta (TA 2014: DRG-pisteen kustannusten nousu 1,5 % alle sairaalakustannusindeksin) ei tältä osin saavutettu. deflatoimaton vuosimuutos + 0,6 % deflatoitu vuosimuutos 0 % (v toteuma deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, Kuntatalous/Terveydenhuolto 1,006; Tilastokeskuksen tammi-syyskuu keskiarvo) Somaattisen erikoissairaanhoidon henkilötyön tuottavuus (DRG-pisteitä/ henkilötyövuosi) on sen sijaan merkittävästi parantunut vuoden 2013 tasosta, ollen +2,6 % (TA 2014: vähintään 1,5 % korkeampi). 13

14 Kokonaistuottavuuden jääminen alle asetetun tavoitteen selittyy osittain palvelutuotannon jo useamman vuoden jatkuneella vaativan avohoidon kasvulla (esim. syöpälääkehoidot). Vuonna 2014 DRGpainoltaan alhaisten (2014: keskimäärin 0,47 pistettä /tuote) käyntien sekä päiväkirurgisten ja muiden ei-klassisten NordDRG-tuotteiden lukumäärä on kasvanut edellisvuodesta 3,9 % ( kpl) ja näistä kertyneiden DRG-pisteiden määrän muutos oli + 4,3 % ( pistettä). Vastaavasti ns. klassisten NordDRG-tuotteiden lukumäärä (2014: keskimäärin 7,20 pistettä /tuote) nousi 4,7 % (5 502 kpl kpl), mutta niistä kertyneiden pisteiden määrä nousi suhteessa vähemmän eli 3,0 % ( pistettä). Psykiatriassa ilman lastenpsykiatriaa, jossa mittarina on käytetty kokonaiskustannuksia suhteessa hoidossa olleisiin eri henkilöihin (kokonaiskustannukset /hoidossa olleet eri henkilöt), on tuottavuus parantunut vuoteen 2013 verrattuna (TA 2014: kustannusten nousu hoidettua eri henkilöä kohden 1,5 % alle sairaalakustannusindeksin); deflatoimaton vuosimuutos 5,4 % deflatoitu vuosimuutos - 6,0 % (v.2013 toteuma deflatoitu julkisten menojen hintaindeksillä, kuntatalous/terveydenhuolto 1,006; Tilastokeskuksen tammi-syyskuun keskiarvo) Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Elektiiviset lähetteet HYKS-sairaanhoitoalueen alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä lisääntyi vuoteen 2013 verrattuna 1,2 %:lla (2 533 lähetettä). Erikoisaloittain muutos on seuraava: medisiiniset erikoisalat lähetettä / 4,9 %, operatiiviset erikoisalat -601 lähetettä / -0,5 %, naisten- ja lastentautien erikoisalat 425 / 1,1 %, psykiatrian erikoisalat 147 lähetettä / 1,8 % ja muut erikoisalat 68 lähetettä / 26,9 %. Jäsenkuntien elektiivisten lähetteiden määrän kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli 1,9 % (3 849 lähetettä), joka tuli kokonaisuudessaan terveyskeskuslähetteistä (3 947 lähetettä, kasvua 3,3 %). Lähetemäärä nousi lukumääräisesti eniten iho- ja sukupuolitautien, keuhkosairauksien, naistentautien, KNKtautien, silmätautien, lastentautien, neurologian, psykiatrian, rintarauhaskirurgian ja urologian erikoisaloilla. Vastaavasti lähetemäärä väheni erityisesti ortopedian erikoisalalla. Muiden maksajien lähetteet vähenivät 9,3 %:lla (-880 lähetettä) vuoteen 2013 verrattuna. Lähetteiden määrä väheni erityisesti ortopedian, KNK-tautien, naistentautien ja synnytysten, iho- ja sukupuolitautien sekä psykiatrian erikoisaloilla. Vastaavasti muiden maksajien lähetteet ovat jonkin verran lisääntyneet syöpätautien, lasten ja aikuisten kardiologian sekä hematologia erikoisaloilla. Ervasairaanhoitopiirien lähetteet pysyivät vuoden 2013 tasolla. Saapuneista lähetteistä on vuonna 2014 edelleen ohjattuja, palautettuja tai vastattuja ollut 1,5 % vähemmän kuin vuonna 2013 (yhteensä lähetettä), mutta niiden suhteellinen osuus kaikista lähetteistä on pysynyt lähes samana, ollen 15,8 %. Jäsenkuntien terveyskeskuslähetteiden osuus kaikista edelleen ohjatuista, palautetuista tai vastatuista lähetteistä on hieman alentunut edellisvuodesta (v. 2014: 66,6 %; v. 2013: 67,5 %). Lähetteiden käsittelyaika on Hyksissä vuonna 2014 ylittänyt terveydenhuoltolain edellyttämän lähetteiden kolmen viikon käsittelyajan 2,4 %:ssa lähetteistä (5 121 lähetettä) kun vastaava osuus vuonna 2013 oli 3,4 %. Lähetteiden käsittelyprosessia ja tilastointia tarkistetaan ja kehitetään jatkuvasti. Varsinaisten elektiivisten lähetteiden lisäksi on sairaanhoitoalueelle tullut asiantuntijakonsultaatiopyyntöä, mikä on 4,3 % (431 pyyntöä) vähemmän kuin vuonna Asiantuntijakonsultaatio tarkoittaa vastauksen antamista HUS:n ulkopuolelta tulevaan konsultaatiopyyntöön. Asiantuntija-apua annetaan silloin yleensä lähettävälle lääkärille, ilman potilaan läsnäoloa eikä potilas kuulu HUS:n hoitovastuulle. Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä tulee eniten Espoolta (42,1 % kaikista). Päivystyskäynnit ja -toimenpiteet Sairaanhoitoalueen päivystyskäyntien ja -toimenpiteiden määrä lisääntyi 10,9 %:lla ( käynnillä) vuodesta Tästä kasvusta käyntiä johtuu Jorvin yhteispäivystyksen käyntien kirjauskäy- 14

15 tännön muutoksesta kohdistuen medisiinisille ja operatiivisille erikoisaloille. Kun tämä muutos otetaan huomioon, on kasvua päivystyskäynneissä ja -toimenpiteissä ollut 1,8 % (2 773 käyntiä). Hoitoon pääsy Kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia potilaita oli Hyksissä vuoden lopussa yhteensä odottajaa. Hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on 4,9 % (643 potilasta) suurempi kuin vuoden 2013 lopussa. Hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli 156 potilasta (1,1 % kaikista odottajista; vrt. v.2013 lopussa 1,9 %), joista kirurgian erikoisaloille odotti 77 (josta 66 % plastiikkakirurgiaan), silmätaudeille 52, lastentaudeille 10, KNK-taudeille 9, neurokirurgiaan 5, naistentaudeille 2 ja yksi ilman tilastoitua erikoisalatietoa. Yli 3 kuukautta odottaneita ei ollut nuortenpsykiatriaan tai lastenpsykiatriaan lainkaan. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä odottajaa, mikä on 4,3 % (840 odottajaa) vähemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Yhteensä odottajaa (6,3 % kaikista odottajista; vrt. v.2013 lopussa 6,6 %) oli odottanut yli 3 kuukautta. Yli 3 kuukautta odottaneista 24,5 % (298) odotti silmätautien, 23,6 % (287) sisätautien (josta 97 % kardiologiaan), 20,4 % (248) fysiatrian ja kuntoutuksen, 14,4 % (176) KNK-tautien, 10,5 % (128) kirurgian (josta 30 % ortopediaan ja 32 % plastiikkakirurgiaan) erikoisaloille, lisäksi 6,6 % (81) odotti muille erikoisaloille. Yli 3 kuukautta odottaneita oli nuortenpsykiatriaan yksi, lastenpsykiatriaan ei ollut lainkaan. Siirtoviivepäivien ja kuntoutuspalveluostojen laskutus Potilaiden siirrot erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ovat sairaanhoitoalueella toteutuneet merkittävästi aiempia vuosia paremmin. Laskutettava siirtoviivehoitopäivätuote otettiin HUS:ssa käyttöön alkaen. Vuoden 2014 aikana on oman tuotannon laskutettavia siirtoviivepäiviä kertynyt yhteensä vain 241 päivää (v. 2013: päivää, v.2012: päivää) ja niistä on laskutettu 0,15 milj. euroa (v. 2013: 1,7 milj. euroa, v. 2012: 3,8 milj. euroa). Jatkohoitoa odottavien potilaiden ostopalveluina hankitut kuntoutuspalvelut on huhtikuusta 2012 alkaen läpilaskutettu potilaan hoidon maksajalta erikseen. Ostopalveluina hankittavista kuntoutuspalveluista on vuonna 2014 laskutettu 0,7 milj. euroa (v. 2013: 1,3 milj. euroa, v huhti-joulukuu: 1,8 milj. euroa). Potilaiden vapaa liikkuvuus Vuoden 2014 alusta potilaiden valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa laajeni siten, että potilas saattoi valita yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön koko maasta. Potilaiden vapaan valinnan perusteella Hyksiin tuli elektiivisiä lähetteitä 564 vuonna Näistä 57,6 % / 325 lähetettä kohdistui Operatiiviselle tulosyksikölle (joista 157 silmätaudeille), 17,0 % / 96 lähetettä Medisiiniselle tulosyksikölle (joista 40 iho- ja sukupuolitaudeille), 11,5 % / 65 lähetettä Naisten- ja lastentautien tulosyksikölle (joista 36 naistentaudeille), 9,6 % / 54 lähetettä Psykiatrian tulosyksikölle, 2,3 % / 13 lähetettä Sydän- ja keuhkokeskukseen ja 2,0 % / 11 lähetettä Syöpäkeskukseen. 15

16 OPETUS JA TUTKIMUS HYKS-sairaanhoitoalue muodostaa yhdessä HUSLAB:n ja HUS-Kuvantamisen yliopistollisten yksiköiden kanssa kuntayhtymän yliopistosairaalan, jota yliopistolla on säädetysti oikeus käyttää lääketieteellisen koulutusyksikön opetus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin. Kuntayhtymän yliopistollinen sairaala muodostaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan (HY) ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) kanssa raamit Akateemiselle lääketiedekeskus Helsingille (AMCH, the Academic Medical Center Helsinki). Useimmat hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opetusta antavien laitosten kanssa tehdyistä sopimuksista koskevat Hyksissä tapahtuvaa toimintaa. Hyksin opetus- ja tutkimustoiminnassa tavoitteena on saavuttaa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa maailman huippua olevia tuloksia. Opetustoiminta Hyksin tavoitteena on käyttää koko sairaanhoitoaluetta tehokkaasti opetuksen organisoimisessa. Vuosittain Hyksissä käy saamassa opetusta noin 400 lääketieteen opiskelijaa ja noin 500 ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevaa lääkäriä. Hyksin kliinisiltä erikoisaloilta valmistui vuonna 2014 yhteensä 138 erikoislääkärin ja erikoishammaslääkäriä (v 2013: 175, v. 2012: 127), joista Hyksin Operatiivisesta tulosyksiköstä 58, Medisiinisestä tulosyksiköstä 28, Naisten- ja lastentautien tulosyksiköstä 23, Sydän- ja keuhkokeskuksesta 7, Syöpäkeskuksesta 5 ja Psykiatrian tulosyksiköstä 18. Tutkimustoiminnan järjestely Helsingin yliopisto, Biomedicum Helsinki, Suomen molekyylilääketieteen keskus (FIMM) ja HUSLAB:ssa toimiva BioMag-laboratorio ovat Hyksin kliinistä tutkimusta tukevia monitieteisiä ympäristöjä. Noin kaksi kolmasosaa Hyksin tieteellisestä tutkimustoiminnasta verkottuu kotimaassa tai ulkomaille. Hyksin tavoitteena on tukea väitöskirjatutkimusta, lisätä tieteellisen tutkimuksen kautta hoidon ja diagnostiikan vaikuttavuustiedon syntymistä ja verkottua tieteellisessä tutkimustoiminnassa yhä laajemmin pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tieteellinen tutkimus HYKS-sairaanhoitoalueella oli vuonna 2014 käynnissä kilpailutettuja, valtion tutkimusrahoituksella rahoitettuja tutkimushankkeita (ns. TYH-hankkeita) 189 kpl, joista 62 on Medisiinisen tulosyksikön, 46 Operatiivisen tulosyksikön, 45 Naisten- ja lastentautien tulosyksikön, 17 Sydän- ja keuhkokeskuksen, 11 Syöpäkeskuksen ja 8 Psykiatrian tulosyksikön hankkeita. AMCH:n viikottaista julkaisutoimintaa voidaan seurata Helsingin yliopiston TERKKO-kirjaston kotisivuilta. Valtion rahoitus opetukseen ja tutkimukseen Vuonna 2014 Hyksin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen koulutusmääräraha oli 13,5 milj. euroa (v 2013: 13,4 milj. euroa, v 2012: 14,1 milj. euroa) ja Hyksin käyttämä yliopistotasoinen terveyden tutkimusmääräraha oli yhteensä 6,0 milj. euroa (v 2013: 6,2 milj. euroa, v 2012: 8,2 milj. euroa). Hoitotieteellinen opetus ja tutkimus HYKS-sairaanhoitoalueella suoritti ohjattua harjoittelua lähes opiskelijaa osana terveysalan tutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Oppimisympäristön laatu oli opiskelijapalautteen mukaan korkeaa Hyksin eri tulosyksiköissä, CLES keskiarvo oli 8,5 (asteikko 0-10). Opiskelijat olivat erityisen tyytyväisiä ohjaussuhteeseen ohjaajansa välillä sekä työyksiköiden ohjauksellisiin lähtökohtiin. Kriittisimmän palautteen opiskelijat antoivat oppilaitoksen opettajan toiminnasta harjoittelun ohjauksessa (ka 6,6). Hoitotieteen alalta valmistui yksi väitöskirja. 16

17 5 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Toimintatuotot yhteensä ,0 % 1,8 % Myyntituotot ,8 % 1,6 % Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 2,5 % Muut palvelutulot ,1 % -6,3 % Muut myyntitulot ,6 % 252,5 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,3 % 5,7 % Maksutuotot ,7 % 7,0 % Tuet ja avustukset ,6 % -3,4 % Muut toimintatuotot ,4 % -25,5 % Toimintakulut yhteensä ,1 % 3,0 % Henkilöstökulut ,7 % 2,2 % Palvelujen ostot ,0 % 7,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % -3,6 % Avustukset ,4 % 2,5 % Muut toimintakulut ,6 % 4,4 % Toimintakate ,3 % -57,9 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -0,4 % Vuosikate ,3 % -57,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % -6,5 % Tilikauden tulos ,9 % -100,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 3,0 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama-% TA 2014 Muutos-% TP 2013 Toiminnan kulut ,0 % 3,0 % Muut myyntituotot ,6 % 252,5 % Maksutuotot ,7 % 7,0 % Tuet ja avustukset yhteensä ,6 % -3,4 % Muut toimintatuotot ,7 % 4,8 % Toiminnan nettokulut ,7 % 2,6 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,1 % -6,3 % Sitovat nettokulut ,0 % 4,0 % HYKS-sairaanhoitoalueen talousarvion sitovana taloudellisena tavoitteena olivat sitovat nettokulut ja tilikauden tulos. Sairaanhoitoalueen sitovat nettokulut ylittivät vuoden 2014 talousarvion 2,0 %:lla (22,6 milj. eurolla) ja tilikauden tulos päätyi nollatulokseen. Sitoviin nettokuluihin ja tulokseen vaikutti lisäksi liikelaitosten, taseyksiköiden ja tulosalueiden asiakashyvitykset sekä yhtymähallinnon vuosisopimuksen hyvitys, yhteensä 12,0 milj. euroa sekä tilikauden ylijäämän palautus jäsenkunnille 30,4 milj. euroa. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 12,8 milj. eurolla (1,0 %) ja vastaavasti toimintakulut ja poistot yhteensä ylittivät talousarvion 12,8 milj. eurolla (1,0 %). 17

18 Toimintatuottojen ja -kulujen yhteismäärän sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi TA 2014 TP 2013 Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Apuvälinelaskutuksen siirto AVK:seen 0,0 % ,2 % Ensihoito ,0 % ,1 % JK maksuosuudet määräero, oma tuotanto ,0 % ,2 % JK maksuosuudet hintaero, oma tuotanto ,4 % ,4 % JK ostopalvelut ja palvelusetelit ja tilinpäätöksen tasauserä ,4 % 397 0,0 % Tilikauden ylijäämän palautus jäsenkunnille ,3 % ,3 % Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen kirjauskäytännön muutos 194 0,0 % ,2 % Siirtoviivelaskutus ml. ostopalv. -ei sisältynyt TA:oon 765 0,1 % ,2 % Muiden maksajien laskutuksen muutos ,0 % ,4 % Valtion korvaus tutkimukseen ja opetukseen sekä tuet ja ja avustukset 799 0,1 % ,1 % Maksutuotot ,2 % ,2 % Muu syy 71 0,0 % ,1 % TP ,0 % ,8 % TA 2014 TP 2013 Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) poikkeama % (1 000 euroa) muutos % TA / Edellinen vuosi Apuvälinelaskutuksen siirto AVK:seen ,2 % Ensihoito ,0 % ,1 % Kustannustason muutos ,9 % Toiminnalliset muutokset 2013 ("hännät" ja Hgin lääkäripalv.sop. päättyminen) ,1 % Toiminnalliset muutokset 2014 (TA) ja Lauttasaaren silmäsair. laajennus ,5 % Toiminnalliset muutokset 2014 (ei sis. TA) 670 0,0 % 670 0,1 % Lomapalkkavarauksen muutos ,1 % Tulospalkkiovaraus ,1 % Siirtoviive-ostopalvelut - ei sisält. TA:oon 920 0,0 % ,1 % Muut ostopalvelut, palvelusetelit ja hoitopalv. muilta sairaanhoitopiireiltä ,4 % 824 0,1 % Valtion korvaus tutkimukseen ja opetukseen sekä tuet ja ja avustukset 799 0,1 % ,1 % Toimitilojen vuokrat 105 0,0 % ,3 % Investointien viivästyminen/ poistotason lasku ,1 % ,1 % Oman palvelutuotannon TA:n poikkeama/ kasvu edv:sta ,5 % ,8 % Sopeuttamistoimet (oma toiminta sekä sisäisten palvelujen käyttö ja kust.) ,5 % TP ,0 % ,0 % 18