POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA. kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä. ja viimeisimmästä hoitojaksosta"

Transkriptio

1 POTILAIDEN ARVIOT POTILASTURVALLISUUDESTA kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä j viimeisimmästä hoitojksost Merj Shlström Pro gru -tutkielm Hoitotiee Hoitotyön johtminen Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen litos Elokuu 211

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteien tieekunt, Hoitotieteen litos Hoitotiee Hoitotyön johtminen Shlström, Merj.: Potilien rviot potilsturvllisuuest -kyselytutkimus yleisistä näkemyksistä j viimeisimmästä hoitojksost Pro gru -tutkielm, 12 sivu, 22 liitetulukko (52 sivu) Ohjjt: Professori TtT Hnnele Turunen j Yliopistonlehtori TtT Pirjo Prtnen Elokuu 211 Avinsnt: potilsturvllisuus, potilt, osllistuminen, virheet, kyselytutkimus Tutkimuksen trkoituksen oli kuvt potilien yleisiä näkemyksiä potilsturvllisuuest j potilien kokemuksi potilsturvllisuuen eri os-lueist viimeisimmällä hoitojksoll. Tutkimuksen tvoitteen oli kehittää mittri potilsturvllisuuen rvioimiseksi potiln näkökulmst, j tuott sen vull tieto potilsturvllisuuest potiln näkökulmst. Tutkimus kuuluu Vetovoiminen j turvllinen sirl tutkimushnkkeen Potilsturvllisuuskulttuuri -oshnkkeeseen. Aineisto kerättiin tätä tutkimust vrten kehitetyllä Potiln rviot potilsturvllisuuest (PAPT) -mittrill erään sosili- j terveyskuntyhtymän sirln kolmen osston j kolmen terveyskeskuksen vuoeosston kotiutuvilt potililt keväällä 211. Lomke sisältää tustmuuttujien (5 kpl) lisäksi 49 Likert -steikollist väittämää j kksi voint kysymystä. Tutkimukseen osllistui 368 potilst j vstusprosentti oli 47,6. Aineisto käsiteltiin pääosin tilstollisesti j tulokset esitetään frekvensseinä, prosenttiosuuksin, keskirvoin j tilstollisin merkitsevyyksinä. Potilist 94 % piti terveyen- j sirnhoito Suomess turvllisen. Noin neljännes potilist rveli kuitenkin, että potils voisi vhingoittu sirlhoion ikn. Potilist 46 % rvioi tietävänsä pljon potilsturvllisuuest, mutt suurimmlle oslle (61 %) potilist potilsturvllisuusoppt eivät olleet tuttuj. Melkein puolet (46 %) potilist koki pystyvänsä tunnistmn hoioss tphtuvi virheitä. Potilien mielestä he voivt utt virheien ehkäisemisessä, j he hluisivt oppi omll toiminnlln prntmn hoitons turvllisuutt. Kolme neljästä oli sitä mieltä, että potilt ovt inkin osittin itse vstuuss hoitons turvllisuuest. Potilt olivt yksimielisiä siitä, että hoitv henkilöstö oli tehnyt prhns turvtkseen heiän hoitons turvllisuuen viimeisimmällä hoitojksoll. Kuitenkin jok kymmenes ei ollut mielestään snut tieto erilisist hoitovihtoehoist j 15 % koki, ettei heille ollut kerrottu hoitoon liittyvistä riskeistä. Yli puolet (56 %) potilist rvioi, että heiän nnettiin osllistu omn hoitoons j että heitä rohkistiin kyselemään epäselvistä sioist. Vuoeosstopotilien j yli 65 -vuotiien mielestä hoitvll henkilökunnll ei ollut heille trpeeksi ik. Potilt rvioivt potilsturvllisuuen tson viimeisimmällä hoitojksoll suurimmksi osksi joko erittäin hyväksi ti erinomiseksi. Potilist 22 % oli kokenut joskus hoitons ikn virheen. Potilien kuvmt virheet koskivt mm. infektioit, hoitoon pääsyä j lääkitystä. Hoitv henkilökunt oli kertonut tphtuneest virheestä 8 % potilist. Anteeksi virheitä oli pyyetty vin 3 % potilist. Tutkimuksen tuloksi voin hyöyntää koheorgnistioiss potilsturvllisuustyön kehittämispinopisteitä rvioitess. Lisäksi niitä voin hyöyntää mietittäessä potiln rooli turvllisen hoion eistämisessä.

3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Fulty of Helth Sienes, Deprtment of Nursing Siene Nursing Siene Nursing Leership n Mngement Shlström, Merj.: Ptients evlution on ptient sfety survey stuy on overll views n experienes uring the ltest perio of re Pro gru thesis, 12 pges, 22 tles s tthments (52 pges) Supervisors: Professor, PhD Hnnele Turunen n University Leturer, PhD Pirjo Prtnen August 211 Keywors: ptient sfety, ptients, prtiiption, errors, survey stuy The purpose of the stuy ws to ollet ptients overll views on ptient sfety s well s their experienes on vrious spets of ptient sfety uring the ltest perio of re. The im ws to evelop mens to mesure n thus she light on ptient sfety from the ptient s point of view. The stuy is prt of the Ptient Sfety Culture Projet, whih in turn is suprojet of Attrtive n Sfe Hospitl Projet (the Mgnet Hospitl Projet). The mteril onsiste of questionnires in whih ptient sfety ws evlute y the ptients. The questionnire, whih is ompose of five vriles, 49 five-level Likert sttements n two open questions, ws formulte for the purpose of this stuy n ws istriute to ptients ishrge from three hospitls n three helth entres in Finln in the spring of 211. The questionnire ws omplete y 368 ptients n the response rte ws 47.6 %. Sttistil nlysis ws rrie out on the t, n the results were presente s tles initing frequenies, perentges, verges n sttistil signifines. 94 % of the ptients foun helthre in Finln sfe. However, pproximtely qurter of responents thought tht ptients my e mge in hospitl re. 46 % of the ptients ssesse their unerstning of ptient sfety to e goo, lthough the mjority (61 %) ws not fmilir with ny Ptient Sfety Guies. Almost hlf of the responents (46 %) thought tht they n etet possile errors in re. They felt tht they oul prtiipte in the prevention of errors, n expresse their willingness to lern wys in whih they oul improve their sfety in hospitl re. Three qurters were of the opinion tht ptients themselves re, t lest prtly, responsile for the sfety of hospitl re. The responents were unnimous in their opinion tht the nursing stff h given their est effort to ensure ptient sfety uring the ltest perio of re. Nevertheless, every tenth ptient felt tht s/he h not een informe out lterntive tretments, n 15 % stte tht they h not een tol out the risks involve in re. 56 % of the responents si they were given hne to prtiipte in their re n were enourge to sk out ny mtter they o not unerstn. Ptients in hospitl n helth entre wrs s well s those over 65 yers of ge felt tht the nursing stff i not hve enough time for them. Ptient sfety uring the ltest perio of re ws regre mostly s very goo or exellent. 22 % of the ptients h experiene meil error t some point in their re. The errors h tken ple e.g. with infetions, mission to hospitl re n meition. 8 % of the responents h een tol out the error, n only 3 % were pologize to for it. The results of this stuy n e utilize when evluting the nees for improvement to ptient sfety in the trget orgniztions. The results n lso ontriute to the re-evlution of the ptients role in enhning sfety in hospitl re.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS POTILASTURVALLISUUS POTILAAN NÄKÖKULMASTA Kirjllisuusktsuksen toteuttminen Keskeiset käsitteet Vrtphtumt potiln näkökulmst Potilt potilsturvllisuuen eistäjinä Potilsturvllisuusmterilit potilien näkökulmst Yhteenveto tutkimuksen lähtökohist TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT PAPT kysely Koheryhmä j ineiston hnkint Aineiston nlyysi TULOKSET Vstjien tusttieot Potilien yleiset näkemykset potilsturvllisuuest Potilien kommunikointi hoitvn henkilöstön knss Potilien osllistuminen omn hoitoon Hoitvlt henkilöstöltä käsien pesust kysyminen Potilien luottmus hoitvn henkilöstöön j hoion turvllisuuteen Potilien virheien tunnistminen Litteist kertominen potillle Potilsturvllisuustietous Nimirnnekkeien käyttö Tustmuuttujien yhteys potilien yleisiin näkemyksiin potilsturvllisuuest keskirvomuuttujittin Potilien yleiset näkemykset vstuust j virheien ehkäisemisestä... 58

5 Potilien plutteet potilsturvllisuuest Potilien kokemukset potilsturvllisuuen eri os-lueist viimeisimmältä hoitojksolt Potilien kokemukset hoion turvllisuuest Potilien kokemukset liteturvllisuuest Potilien kokemukset lääketurvllisuuest Potilien kokemukset osllistumisest omn hoitoon viimeisimmällä hoitojksoll Potilien rviot potilsturvllisuuen tsost viimeisellä hoitojksoll Potilien virheien tunnistminen j niien käsittely Potilsturvllisuuen os-lueet keskirvomuuttujittin POHDINTA Keskeisten tulosten pohint Tutkimuksen luotettvuus Tutkimuksen eettiset näkökoht Johtopäätökset j suositukset Jtkotutkimushsteet LÄHTEET LIITTEET

6 TAULUKOT Tulukko 1. Tutkimukseen osllistuneet yksiköittäin (n, %). Tulukko 2. Yhteenveto pääkomponenttien kommunliteeteistä, selitysosuuet j keskirvomuuttujien Cronhin lf-rvot. Tulukko 3. Potilien kokemuksi mittvn osion keskirvomuuttujt j niien Cronhin lf-rvot. Tulukko 4. Potilien tusttieot (n=175). Tulukko 5. Vstjien (n=17 173) näkemykset kommunikoinnist hoitvn henkilöstön knss (n, %). Tulukko 6. Vstjien (n= ) näkemykset potilien osllistumisest omn hoitoon (n, %). Tulukko 7. Potilien (n=171) näkemykset hoitvlt henkilöstöltä käsien pesust kysymiseen (n, %). Tulukko 8. Potilien (n= ) luottmus hoitvn henkilöstöön (n, %). Tulukko 9. Potilien (n= ) virheien tunnistminen (n, %). Tulukko 1. Potilien (n= ) näkemykset litteist kertomisest (n, %). Tulukko 11. Potilien (n=17 171) rviot omst potilsturvllisuustietouestn (n, %). Tulukko 12. Potilien (n= ) näkemykset nimirnnekkeien käytöstä (n, %). Tulukko 13. Potilien yleiset näkemykset potilsturvllisuuest tustmuuttujittin (k, s, p-rvo). Tulukko 14. Potilien (n= ) yleiset näkemykset vstuust j hoitovirheien ehkäisystä (n, %). Tulukko 15. Potilien (n= ) kokemukset hoion turvllisuuest viimeisimmällä hoitojksoll (n, %). Tulukko 16. Potilien (n=169 17) kokemukset lite turvllisuuest viimeisimmällä hoitojksoll (n, %). Tulukko 17. Potilien (n= ) kokemukset lääketurvllisuuest viimeisimmällä hoitojksoll (n, %). Tulukko 18. Potilien (n= ) kokemukset osllistumisest omn hoitoon viimeisimmällä hoitojksoll (n, %). Tulukko 19. Virheistä ilmoittminen (n=36 41) j niien käsittely (n, %). Tulukko 2. Tustmuuttujien yhteys potilien kokemuksiin eri potilsturvllisuuen os-lueist viimeisimmällä hoitojksoll (k, s, p-rvo). KUVIOT Kuvio 1. Potilsturvllisuuen kokonisuus (Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26). Kuvio 2. Potiln osllistumiseen vikuttvt tekijät (Longtin ym., 21). Kuvio 3. Potilien näkökulm potilsturvllisuuteen. Kuvio 4. Potilien mielestä potilsturvllisuustieon snnin tärkeimmät lähteet (%). Kuvio 5. Potilsturvllisuuen tso potilien rvioimn (n=167, %).

7 LIITETAULUKOT Liitetulukko 1. Tieonhkutulukko Liitetulukko 2. Muuttujluettelo Liitetulukko 3. Sttuneien virheien yhteys potilien näkemyksiin potilsturvllisuuest (%, n, p-rvo). Liitetulukko 4. Sukupuolen yhteys potilien näkemyksiin potilsturvllisuuest (%, n, p-rvo). Liitetulukko 5. Iän yhteys potilien näkemyksiin potilsturvllisuuest (%, n, p-rvo). Liitetulukko 6. Koulutuksen yhteys potilien näkemyksiin potilsturvllisuuest (%, n, p-rvo). Liitetulukko 7. Ammtin yhteys potilien näkemyksiin potilsturvllisuuest (%, n, p- rvo). Liitetulukko 8. Hoitopikn yhteys potilien näkemyksiin potilsturvllisuuest (%, n, p-rvo). Liitetulukko 9. Sukupuolen yhteys potilien näkemyksiin vstuust j virheien ehkäisemisestä (%, n, p-rvo). Liitetulukko 1. Iän yhteys potilien näkemyksiin vstuust j virheien ehkäisemisestä (%, n, p-rvo). Liitetulukko 11. Koulutuksen yhteys potilien näkemyksiin vstuust j virheien ehkäisemisestä (%, n, p-rvo). Liitetulukko 12. Ammtin yhteys potilien näkemyksiin vstuust j virheien ehkäisemisestä (%, n, p-rvo). Liitetulukko 13. Sttuneien virheien yhteys potilien näkemyksiin vstuust j virheien ehkäisemisestä (%, n, p-rvo). Liitetulukko 14. Hoitopikn yhteys potilien näkemyksiin vstuust j virheien ehkäisemisestä (%, n, p-rvo). Liitetulukko 15. Hoitopikn yhteys potilien kokemuksiin potilsturvllisuuest viimeisimmältä hoitojksolt. (%, n, p-rvo). Liitetulukko 16. Sukupuolen yhteys potilien kokemuksiin potilsturvllisuuest viimeisimmältä hoitojksolt (%, n, p-rvo). Liitetulukko 17. Koulutuksen yhteys potilien kokemuksiin potilsturvllisuuest viimeisimmältä hoitojksolt (%, n, p-rvo). Liitetulukko 18. Iän yhteys potilien kokemuksiin potilsturvllisuuest viimeisimmältä hoitojksolt (%, n, p-rvo). Liitetulukko 19. Ammtin yhteys potilien kokemuksiin potilsturvllisuuest viimeisimmältä hoitojksolt (%, n, p-rvo). Liitetulukko 2. Sttuneien virheien yhteys potilien kokemuksiin potilsturvllisuuest viimeisimmältä hoitojksolt (%, n, p-rvo). Liitetulukko 21. Potilien rvioit potilsturvllisuuen tsost viimeisimmällä hoitojksoll (%, p-rvo). Liitetulukko 22. Aikisempi tutkimuksi potilsturvllisuuest potiln näkökulmst.

8 8 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Potilsturvllisuuteen on kiinnitetty yhä lisääntyvässä määrin huomiot sen jälkeen, kun Institute of Meiine (IOM) julkisi vuonn 1999 To Err is Humn -rportin. Sen mukn Yhysvlloiss menehtyy vuosittin ihmistä hoiost iheutuviin hitttphtumiin. Tämä trkoitt sitä, että Yhysvlloiss menehtyy enemmän ihmisiä hoiost iheutuviin hitttphtumiin kuin esimerkiksi moottorijoneuvo-onnettomuuksiin, rintsyöpään ti AIDSiin. (Corrign ym., 1999.) Näistä hoiost iheutuneist hitttphtumist olisi voitu estää jop puolet yksinkertisin menetelmin. (Corrign ym., 1999; Jh ym., 21.) Eellä minitun rportin julkisemisen jälkeen ovt eri terveyenhuollon toimijt, sintuntijt, potilsjärjestöt j ln tutkijt olleet ktiivisesti mukn potilsturvllisuustyössä ympäri milm. Lokkuuss 24 WHO käynnisti potilsturvllisuusohjelmn, jonk pääteemoin olivt muun muss potilien j väestön mukn ottminen sekä potilsturvllisuustutkimus. (Worl Alline for Ptient Sfety, 24.) Vuonn 28 käynnistyi kolmivuotinen EU-mien yhteinen potilsturvllisuushnke nimeltä EUNetPS, jonk tvoitteen on eri mien sintuntijoien yhteistyön vull nost potilshoion ltu luomll potilsturvllisuutt koskevi hyviä käytänteitä. ( Suomess ensimmäinen knsllinen potilsturvllisuusstrtegi julkistiin tmmikuuss 29. Sen trkoituksen on ohjt mmme sosili- j terveyenhuolto yhtenäiseen potilsturvllisuuskulttuuriin j eistää myös sen toteutumist. Potilsturvllisuusstrtegin yksi tvoite on, että potils osllistuu potilsturvllisuuen prntmiseen. (Potilsturvllisuusstrtegi, 29.) Myös uuteen voimn tulleeseen terveyenhuoltolkiin sisältyy potilsturvllisuus. Siinä velvoitetn jokist terveyenhuollon toimintyksikköä ltimn suunnitelm lunhllinnst sekä potilsturvllisuuen täytäntöönpnost. Lisäksi korostetn sikst plvelujen keskipisteenä siten, että plvelut j toiminnot tulisi orgnisoi hänen trpeist lähtien. (Terveyenhuoltolki /1326.) Knsinvälisesti potilsturvllisuustutkimust on melko pljon, mutt Suomess vähän. Potilsturvllisuustutkimus on viime vuosin keskittynyt enemmän hitttphtumist op-

9 9 pimiseen j kohentunut hoitvn henkilökuntn (esim. Kinnunen, 21). Potilien näkökulm on tutkittu vähemmän. Potilien näkökulmll on kuitenkin suuri merkitys, sillä he ovt inoit, jotk käyvät läpi koko hoitoprosessin sen eri viheineen. Lisäksi he joutuvt kärsimään hitttphtumist iheutuneet hitt. Heiän mielipiteien, kokemusten j osllistumisen vull voin s uusi näkökulmi potilsturvllisuuen kehittämistyöhön. (Angoo ym., 21; Guijrro ym., 21; Holme, 29; Johnstone & Knitski, 29; Jorm ym., 29; Newell ym., 21.) Lisäksi he tuntevt sirutens j sen vikutukset itseensä premmin kuin kukn mmttilinen. Potilill on myös hyvä motivtio osllistu, kosk kyseessä on om terveys j sen eistäminen. Potilt ovt myös siinä mielessä tärkeä tieonlähe, kosk he ovt ensimmäisiä, jotk huomvt omss terveyessään muutoksi j voivt kerto niistä hoitvlle henkilökunnlle. (Holme, 29; Hovey ym., 21.) Tämän tutkimuksen trkoituksen on kuvt potilien kokemuksi potilsturvllisuuest j sen eri os-lueist sekä kuvt heiän osllistumistn potilsturvllisuuen eistämiseen heiän itsensä rvioimn. Tvoitteen on luo kirjllisuuest sun tieon j ikisemmn tutkimuksen perusteell mittri, jonk vull voin tuott tieto potilsturvllisuuest potiln näkökulmst. Tämä tutkimus liittyy ljn Itä-Suomen yliopiston (UEF) hoitotieteen litoksen j Pohjois-Svon sirnhoitopiirin (PSSHP) Vetovoiminen j turvllinen sirl tutkimus- j kehittämishnkkeeseen, jonk tutkimusosuutt joht professori Ktri Vehviläinen-Julkunen (UEF) j kehittämishnkett hllintoylihoitj, osentti Merj Miettinen (PSSHP). Tämä tutkimus on os Potilsturvllisuuskulttuuri oshnkett, jot joht professori Hnnele Turunen (UEF). (

10 1 2 POTILASTURVALLISUUS POTILAAN NÄKÖKULMASTA 2.1 Kirjllisuusktsuksen toteuttminen Tutkimust vrten hettiin kirjllisuutt potiln roolist potilsturvllisuuen eistämisessä systemttisen kirjllisuusktsuksen vull. Kirjllisuusktsuksen vull tunnistetn j kerätään olemss olev tutkittu tieto, rvioin sen ltu sekä syntetisoin tuloksi rjtuist ilmiöistä. (Slnterä & Hupli, 23.) Siihen vlitn in mhollisimmn tsokkit tieteellisiä julkisuj (Knkkunen & Vehviläinen-Julkunen, 29) j tvoitteen on luo kttv kuv iheeseen liittyvästä tutkimustieost (Slnterä & Hupli, 23). Menetelmä tuott synteesinomist tieto vlitust iheest j sen tvoitteen on luotettvuus, toistettvuus j virheettömyys (Pus-Tähkä & Axelin, 27). Tutkimuksess hyöynnettiin myös muut jnkohtist, relevntti kirjllisuutt. Kirjllisuusktsuksen hkusnoj etsittäessä käytettiin seurvi snstoj vuksi: Cinhl heings, Meil Sujet Heings, FinMeSh j suomlinen YSA. Trkemmt hkusnt j niien yhistelmät näkyvät hkutulukost. (Liitetulukko 1). Potiln näkökulm oli vike s hkusnoiksi, sillä frseill ptients point of view ti ptients perspetive ti ptients view ei tullut sellisi hkutuloksi, joit etsittiin, vn hkutulokset joko supistuivt liik ti ne eivät vstnneet sitä mitä hettiin. Kirjllisuusktsuksen ineisto hettiin sähköisistä tietoknnoist, jotk olivt stvill Itä-Suomen yliopiston kirjston kutt. Aineistohut tehtiin etäyhteyttä käyttäen Cinhl, PuMe j Cohrne tietoknnoist. Eellä minitut tietoknnt vlittiin, kosk ne kikki sisältävät hoitotieteellisiä julkisuj j niissä julkistn sellisi tieteellisiä rtikkeleit, jotk ovt käyneet läpi kksoissokkorvioinnin. Ensimmäinen tieonhku loitettiin syyskuuss 21 Cinhl tietoknnst. Rjuksen käytettiin peer review, ikrjuksen vuosien 2 21 julkisuj j tutkimustyyppinä reserh. Viimeksi minittu siksi, että hkutulokseksi hluttiin tulevn vin tutkimuksi. PuMe tietoknnst hkuj tehtäessä rjuksen oli lisäksi english, sillä huomttiin,

11 11 että rtikkeleit tästä iheest löytyy myös esimerkiksi sksksi j espnjksi. Cohrne tietoknnst hkuj tehtäessä ei käytetty mitään rjuksi. Lopullisill hkusnoill hkutuloksiksi stiin yhteensä 185 rtikkeli. Ensiksi ineistost luettiin kikki otsikot j tiivistelmät. Tutkimusten muknottokriteerit olivt: rtikkeli oli tutkimus j se oli tehty potiln näkökulmst. Lisäksi rtikkeleit j niien läheluetteloit lukiess otettiin mukn kksi, muknottokriteerit täyttävää rtikkeli, jotk eivät tulleet missään huiss tuloksiksi. Näin ollen syyskuuss 21 stuun ineistoon tuli mukn 3 rtikkeli. Tieonhku päivitettiin tmmikuuss 211. Siinä käytettiin smoj hkusnoj j tietokntoj. Tutkimusten muknottokriteerit olivt myös smt kuin syyskuuss 21 tehyssä huss. Hkutuloksiksi tmmikuuss 211 rtikkeleit stiin 153 j uusi rtikkeleit löytyi tietoknnoist kksi j yksi löytyi käsihull. Näin ollen lopulliseen kirjllisuusktsukseen stiin mukn 33 tutkimusrtikkeli. (Liitetulukko 22.) 2.2 Keskeiset käsitteet Potilsturvllisuus (ptient sfety) on os terveyen- j sirnhoion ltu. Se käsittää ne peritteet j toiminnot, joien trkoituksen on vrmist potiln turvllinen j luks hoito. Potiln näkökulmst tämä trkoitt sitä, että hänen hoitons toteutetn oikell tvll, oiken ikn j siten, ettei siitä koiu hänelle trpeetont hitt. (Suomlinen potilsturvllisuusstrtegi, 29; Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26; Worl Alline for Ptient Sfety txonomy, 29.) Potilsturvllisuus (kuvio 1) on käsitteenä lj, sisältäen kolme os-luett; 1) hoion turvllisuuen, jok puolestn voin jk hoitomenetelmien turvllisuuteen j hoitmisen turvllisuuteen 2) liteturvllisuuen, jost voin erott litteien turvllisuus j niien käyttöturvllisuus sekä 3) lääkehoion turvllisuuen, jonk os-luein ovt lääketurvllisuus sekä lääkitysturvllisuus. (Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26; Snellmn, 29.) Peritteess hoion turvllisuus pitää sisällään sekä liteturvllisuuen että lääkehoion turvllisuuen, mutt ne on tärkeytensä vuoksi nostettu omksi lueekseen (Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26).

12 12 Potilsturvllisuus Liteturvllisuus Hoion turvllisuus Lääkehoion turvllisuus Litteien turvllisuus Käyttö turvllisuus Hoitomenetelmien turvllisuus Hoitmisen turvllisuus Lääketurvllisuus Lääkitysturvllisuus toiminthäiriö, litevik poikkem litteen käytössä hoion hitt vikutus poikkem prosessiss lääkkeen hittvikutus lääkityspoikkem Suojukset Suojukset Hoion turvllisuus Läheltä piti tilnne Hitttphtum Ei hitt potillle Hitt potillle Potilsvhinko Lääkevhinko Kuvio 1. Potilsturvllisuuen kokonisuus (Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26). Lääkehoion turvllisuus koostuu lääketurvllisuuest (rug sfety) j lääkitysturvllisuuest (meition sfety). Lääketurvllisuus sisältää lääkkeeseen vlmisteen liittyvän turvllisuuen, kuten sen frmkologisten ominisuuksien j vikutusten tuntemisen. Lääkitysturvllisuus puolestn trkoitt lääkkeen käyttöön liittyvää turvllisuutt, kuten lääkehoion toteuttmist. Lääkityspoikkem (meition error) voi johtu tekemisestä, tekemättä jättämisestä ti suojusten pettämisestä, j se voi joht vrtphtumn. Lääkehoion vrtphtum (meition sfety inient) on potiln turvllisuuen vrntv lääkehoitoon liittyvä tphtum, jok iheutt ti voi iheutt hitt potillle. Sen si-

13 13 jn lääkehitttphtum (verse rug event) iheutt in potillle hitt. (Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26; Worl Alline for Ptient Sfety txonomy, 29.) Suojuksill (etetion, rriers) trkoitetn kikki niitä rkenteit ti menettelyitä, joien vull voin tunnist poikkemt j estää vrtphtumien syntyminen. Poikkemll (error) trkoitetn sellisi tphtumi, jot ei ole suunniteltu j jok joht vrtphtumn syntymiseen. Vrtphtum (ptient sfety inient) on puolestn turvllisuuen vrntv tphtum, jok iheutt ti voi iheutt hitt potillle. Kun vrtphtum iheutt potillle hitt, on kyseessä hitttphtum (verse event). Jos vrtphtum jostin syystä välteltiin eikä potillle syntynyt hitt, on kyseessä läheltä piti tphtumst (ner miss). (Potils- j lääkehoion turvllisuussnsto, 26; Worl Alline for Ptient Sfety txonomy, 29.) Knsinvälisessä kirjllisuuess on tutkittu potilien tietämystä turvllisuussnstost. Niien mukn se on potilille j heiän omisilleen vierst. Potilt pitävät potilsturvllisuutt vähemmän merkittävänä ongelmn kuin vrtphtumi. Esimerkiksi Hirin ym. (25) tutkimuksen mukn reilu neljännes (27 %, n=195) ihmisistä koki, että potilsturvllisuus ei ole vkv ongelm, j 23 % ihmisistä koki, että vrtphtumt eivät ole vkv ongelm. Potilt eivät siis ymmärtäneet, että käsitteet potilsturvllisuus j vrtphtumt viittvt smn sin. (Hir ym., 25.) Tässä tutkimuksess vrtphtumist käytetään termiä virhe kuvmn potiln näkökulmst yleisesti kikki ongelmi j poikkemi lite-, hoion-, sekä lääkehoion turvllisuuess. Hoitvll henkilökunnll tässä tutkimuksess trkoitetn lähi- j perushoitji, eristeisi sirnhoitji sekä lääkäreitä. 2.3 Vrtphtumt potiln näkökulmst Potilien kokemukset yleisestä potilsturvllisuuest vihtelevt pljon. Yhysvltlisen tutkimuksen mukn vin 13 % yli 18 -vuotiist merikklisist rvioi terveyenhuollon erittäin turvlliseksi. (Dvis ym., 27.) Amerikklisist 75 % pitää terveyenhuolto vin kohtlisen turvllisen (Eurorometri 327, 21).

14 14 Myös hitttphtumien sttumisest potilien näkemykset vihtelevt pljon. EU - mien knslisist keskimäärin 46 % j suomlist 72 % pitää hitttphtumien sttumist sirlhoion ikn epätoennäköisenä. Toennäköisenä puolestn niien sttumist pitävät EU -mien knslisist keskimäärin puolet j suomlisist runss neljännes (27 %). (Eurorometri 327, 21.) Kysyttäessä potililt miten turvlliseksi he tunsivt olons sirlss ollessn, suurin os (8 %) heistä ei ollut linkn huolissn virheien sttumisen riskistä. Sen sijn kysyttäessä si uuelleen kymmenen päivää kotiutumisen jälkeen, erittäin huolissn virheien sttumisen riskistä oli 1 % potilist, 4 % oli jokseenkin huolissn j puolet ei ollut linkn huolissn virheien sttumisen riskistä. (Shwpph & Wernli, 21.) Toislt 25 4 % potilist koki jonkinsteist huolt jossin viheess hoiton (Guijrro ym., 21). Potilt kohtvt j siten myös rportoivt hitttphtumist pljon. Niien määrä vihtelee 5 29 % välillä tutkimuksest riippuen. (Fowler ym., 28; Friemn ym., 28; MPherson ym., 24; Shoen ym., 25; Solerg ym., 28.) Eurorometrin (21) mukn 34 % suomlisist ilmoitti joko itse ti perheenjäsenensä kohnneen hitttphtumn hoion ikn. Vstv luku EU:ss on keskimäärin 26 %. Läheltä piti tphtumi potilt rportoivt vähemmän 3,5 7,7 % tutkimuksest riippuen (Friemn ym., 28; Weingrt ym., 24; Weingrt ym., 25). Hitttphtumn stuttu potilt oottvt, että heille kerrotn, mitä j miten hitttphtum tphtui j sen mhollisist seurmuksist. Potilt oottvt myös henkilökunnlt nteeksipyyntöä tphtuneest. (Angoo ym., 21; Bismrk, 29; Guijrro ym., 21; Oloo, 21.) Lisäksi he hluvt tietää, miten hitttphtumi voin ehkäistä tulevisuuess (Bismrk, 29; Guijrro ym., 21; King ym., 21). Potilille ei kuitenkn in kerrot tphtuneest virheestä (Shoen ym., 25; Oloo, 21) eikä niitä myöskään pyyetä heiltä in nteeksi (Blenon ym., 22). Hitttphtumien myöntämättömyys j trvittvn tieonsnnin puute pkottvt potilt joskus oikeuellisiin toimiin, vikkkn se ei ole potilien ensisijinen tvoite hitttphtumien selvittämisessä (Bismrk, 29; Oloo, 21). Os potilist koki myös olevns osvstuuss omss hoioss tphtuneist hitttphtumist (Dvis ym., 27).

15 15 Potilille hitttphtumt iheuttvt monenlisi terveysongelmi (Friemn ym., 28; Kuzel ym., 24; Shoen ym., 25; Solerg ym., 28). Hitttphtumist iheutuneet hitt voin jk kolmeen luokkn: psyykkiset, fyysiset j tlouelliset hitt. Psyykkisinä hittoin potilt kuvsivt vihstumist, suuttumust, ärsyyntymistä, turhutumist, lirvioiuksi tulemist, luottmuksen vähentymistä lääkäriä kohtn j myös pettymyksen j hämmennyksen tunteit. (Kuzel ym., 24; Solerg ym., 28.) Fyysisinä hittoin potilt useimmiten kuvsivt kipu ti lääkitykseen liittyviä sivuvikutuksi, kuten hypoglykemi, unettomuutt j lääkkeien yhteisvikutuksi (Friemn ym., 28; Kuzel ym., 24; Shoen ym., 25). Pitkäikissiruksien hitt liittyivät siruen lihoitmiseen, esimerkiksi hyperlipiemiss j ieteksess uusien oireien hoitmttomuuteen. Muit fyysisiä ongelmi olivt heikotus, itsensä tunteminen sirksi, pyörrytys, phoinvointi, päänsärky j kuume. (Kuzel ym., 24; MLernon ym., 21; MPherson ym., 24.) Tlouellisist hitoist potilt kuvsivt rhllisien kulujen lisääntymistä j työjn menettämistä (Kuzel ym., 24). Liteturvllisuus Tutkimuksi, jotk käsittelevät potilien kokemuksi lääkintälitteist j niien turvllisuuest, on tehty erittäin vähän. Kuitenkin tieetään, että lääkintälitteet voivt iheutt potilille hitt (Amoore & Ingrm, 22; Jh ym., 21) j että niihin liittyvien hitttphtumien vuoksi kuolee ti vkvsti loukkntuu vuosittin noin 4 ihmistä (Amoore & Ingrm, 22; Deprtment of helth, 2). Yhysvlloiss tphtuu vuosittin yli miljoon litteest johtuv hitttphtum (Jh ym., 21). NPSAn (The Ntionl Ptient sfety Ageny) tutkimuksen mukn (Quinn, 23) potilt hlusivt kuitenkin tietää lääkintälitteist j ymmärtää niien toimint. Se, miten pljon potilt sivt tieto lääkintälitteist, vihteli huomttvsti. Selliset potilt, jotk sivt sytostttej infuusiopumpun kutt, sivt mielestään trpeeksi tieto sen toiminnst. Sen sijn selliset potilt, joien kipu hoiettiin kipupumpull, eivät sneet tieto linkn ti sivt sitä mielestään liin vähän. Potilien mielestä tieto ei voinut kysyäkään, kosk kipulääkkeen vikutuksest heiän olons oli tokkurinen. Potilt eivät myöskään

16 16 in tienneet, että esimerkiksi leikkuksen yhteyessä heille litettisiin kipupumppu, vn se tuli heille yllätyksenä. (Quinn, 23.) Kipupumpust sun tieon puute hittsi potilit esimerkiksi niin, etteivät he uskltneet käyttää oluksi, jonk vuoksi heillä oli kipuj enemmän. Toislt potilt myös pelkäsivät jäävänsä koukkuun vhvoihin kipulääkkeisiin. Lisäksi potilt olivt huolissn myös ilmkuplist, joit näkyi letkuiss. Potilille ei myöskään kerrottu riittävästi, miten tulee toimi, jos lite hälyttää. Eräs potils oli jäänyt tämän seuruksen useiksi tunneiksi ilmn kipulääkettä, kosk ei ollut ymmärtänyt pyytää pu j hoitohenkilökunt ei ollut kuullut litteen hälytystä. (Quinn, 23.) Hoion turvllisuus Hoion turvllisuuteen liittyviä hitttphtumi j läheltäpiti -tilnteit on tutkittu jonkin verrn (Friemn ym., 28; Weingrt ym., 24; Weingrt ym., 25; Weingrt ym., 28). Vkvksi ti henkeä uhkvksi hitoiksi potilt pystyivät tunnistmn leikkushoito vtineen tpuksen, joss perkutninen keskuslskimoktetri oli iheuttnut potillle syvän lskimotukoksen (Weingrt ym., 25), ripulin, kuokseen menneen i.v. infuusion iheuttmn kivun j turvotuksen ti mtln verensokerin (Weingrt ym., 25; 28) hengenhistuksen sekä potiln ktumisen, jonk yhteyessä hän oli snut ruhjeit j mustelmi (Friemn ym., 28). Akupunktiohoioss potilt tunnistivt hitttphtumiksi voimkkn väsymyksen, uupumuksen, pitkittyneet kivut, mustelmien syntymisen sekä voimkkn uneliisuuen (MPherson ym., 24). Potilt pystyivät tunnistmn myös läheltäpiti tilnteit. Sellisiksi potilt tunnistivt lääkärin määräämän ntiiootin smisen viivästymisen, väärän potiln verenpineen trkkilun j trumn kokeneen potiln oottmisen ensivuss ilmn vlvont (potils ei ollut ilmoittutunut ensipuun). (Weingrt ym., 25.) Lisäksi potilt olivt tunnistneet esimerkiksi sen, että hvn suojksi litettu suoj oli ollut liin suuri (oli tippunut pois j litettu uusi), os hvn ommelluist tikeistä oli jäänyt liin löysäksi (ommeltu uuelleen) j röntgenkuvst ei ensimmäisellä kerrll ollut hvittu murtum (potils kutsuttu tkisin hoitoon) (Friemn ym., 28).

17 17 Lääkäri-potils suhteess hitttphtumrporttej iheuttivt lääkärin epäkunnioittv käytös, tunteettomuus (Kuzel ym., 24; Solerg ym., 28) j potiln omn hoitoon osllistumiseen liittyvät sit. Potilille ei selitetty heiän hoitoons ti toimenpiteeseensä liittyviä riskejä trpeeksi hyvin eikä heitä myöskään otettu trpeeksi hyvin mukn omn hoitoons liittyvään päätöksentekoon. (Shoen ym., 25.) Lisäksi potilien mielestä lääkäreillä j heillä ei ollut trpeeksi ik keskustell sioist ruhss (Kuzel ym., 24). Potiln hoitvn lääkärin vihtuminen iheutt potiliss turvttomuutt. Lääkärin vihtumisest huolimtt kksi kolmest (67 %, n=6827) potilst tunsi olons turvlliseksi. (Pnhi ym., 28.) Smss tilnteess kuitenkin 12 % ilmoitti tuntevns itsensä turvttomksi. Nämä turvttomksi itsensä tuntevt potilt olivt useimmiten nisi j sellisi potilit, joien hoitosuhe oli kestänyt pitkään. Kikkein turvttommmiksi olons kuitenkin hoitosuhteen ktketess tunsivt selliset potilt, joill oli pljon kroonisi siruksi j vrsinkin sepelvltimotuti. (Pnhi ym., 28; Pereir & Person, 23.) Lisäksi selliset potilt, jotk suosivt ktiivist osllistumist päätöksentekoon j joill oli suuri luottmus omn lääkäriin, kokivt tuntevns turvttomuutt, jos hoitosuhe ktkeisi (Pnhi ym., 28). Ongelmt hoion jtkuvuuess näkyvät myös potilien rportoimiss hitttphtumiss. Ne potilt, jotk tpvt neljää ti usemp lääkäriä, rportoivt kolme kert toennäköisemmin virheistä, kuin selliset potilt, jotk tpvt vin yhtä lääkäriä. (Shoen ym., 25.) Myös huono potilien, omisten j hoitvn henkilöstön välinen kommuniktio iheutt pljon vrtphtumi (Holme, 29). Vrtphtumt liittyvät siihen, ettei potilille in selvitetä hoion päämääriä ti nnet heille selviä ohjeit. Lääkärit eivät myöskään in kerro potilille erilisist hoitovihtoehoist ti ot heitä mukn niihin liittyvään päätöksentekoon. (Shoen ym., 25.) Potilt rportoivt myös hoion sntiin j siihen liittyvistä ongelmist. Potilt eivät sneet yhteyttä hoitopikkns puhelimitse ti potiln jätettyä soittopyynnön, siihen ei vstttu. Myös vstnottoikojen myöhästyminen kohtuuttomsti iheutti hitttphtumrporttej. Potiln hoitoon j seurntn liittyvistä sioist hitttphtumrporttej iheuttivt esimerkiksi riittämätön potiln ohjus. (Kuzel ym., 24.)

18 18 Muit hitttphtumrporttien iheuttji olivt muun muss sirlss sut infektiot (Shoen ym., 25; Oloo, 21), väärän potiln trkkilu j yhessä tpuksess vessss ktunut potils joutui oottmn kolme tunti, että hänet löyettiin sieltä (Weingrt ym., 25). Virheitä tphtui myös liittyen lortoriotuloksiin, niin että potiln smt lortoriotulokset olivt vääriä ti potils joutui oottmn tuloksin liin kun (Shoen ym., 25). Monet potilt rportoivt myös ruokn j ruokvlioon liittyviä tphtumi. He eivät sneet heille määrättyjä erikoisruokvlioit, ruok tuotiin väärään ikn ti ruok ei snut silloin kun he olisivt sitä trvinneet (esimerkiksi lääkkeen oton yhteyessä). (Shwpph, 28.) Potilt myös kokivt, että turvllisuuskulttuurill oli suuri merkitys. Potilt kokivt, että kksoistrkstukset potiln tunnistmisess oli hyvä si. Os potilist kuitenkin kertoi, että heiän olless pitkään sirlss, hoitjt eivät enää käyttäneet esimerkiksi tunnistusrnnekkeit hyväksi potiln tunnistmisess. (Wlrth & Rose, 28.) Lääkehoion turvllisuus Lääkehoioss tphtuvt vhingot ovt yksi suurimpi hitttphtumien iheuttji. Niistä % olisi kuitenkin ennlt ehkäistävissä. (Kinnunen & Peltom, 29.) Lääkehoitoon liittyviä potilien kuvmi hitttphtum ti läheltä piti -tilnteit oli monenlisi. Os niistä liittyi potilien kivunhoitoon, joko niin että potilien kipu ei hoiettu riittävän tehokksti ti kipulääkkeen sminen (siitä kun potils oli sin ilmissut henkilökunnlle) kesti liin kun. (Friemn ym., 28; Shoen ym., 25; Weingrt ym., 25.) Osss tpuksist lääkäri oli määrännyt potillle sellist lääkettä, jolle potils oli vkvsti llerginen (Friemn ym., 28; Weingrt ym., 24; Weingrt ym., 25). Os tpuksist puolestn liittyi viivästyneeseen ntiioottien smiseen. Phimmilln ntiiootit olivt myöhässä kuusi tunti. (Weingrt ym., 25.) Potilst ei myöskään ollut lääkitty joiss, vikk verensokeri oli korke ti potils oli kotiutettu, vikk hänen verensokerin rvo oli ollut korke (Weingrt ym., 24). Myös uuen lääkkeen loitukseen liittyi pljon hitttphtumi (Fowler ym., 28). Lääkkeien käyttöön liittyvässä tieon snniss oli puutteit (Metly ym., 25; Weingrt ym., 24). Sirlss potilille kerrottiin yleisesti otten hyvin j ymmärrettävästi lääk-

19 19 keien trkoituksest, mutt lääkkeien sivuvikutuksist j niien seurmisest kerrottiin vin noin puolelle potilist (Weingrt ym., 24). Myös korken riskin lääkkeien, kuten wrfriinin, igoksiinin j fenytoiinin käytön loituksen yhteyessä tieon snti oli niukk, sillä noin jok kolms (n=4955) vnhuspotils ilmoitti, etteivät he olleet sneet minkäänlist lääkeinformtiot eellä minittujen lääkkeien käytön loituksen yhteyessä (Metly ym., 25). Potilt sivt lääkeinformtiot suurimmksi osksi frmseuteilt. Heiltä stu tieto oli pääosin kirjllist. Hiemn reilu kolmnnes potilist si lääkeinformtiot lääkäreiltä. Heiltä stu tieto oli puolestn suurimmksi osksi suullist. (Metly ym., 25.) Myös lääkkeien nimien epäjohonmukinen käyttö iheutti potilille seknnust. Kysyessään henkilökunnlt omst lääkityksestään potilt olivt enemmän kiinnostuneit lääkkeen käyttötrkoituksest kuin siitä oliko lääke ti nnos oike. (Wlrth ym., 28.) Lääkitykseen liittyvässä muun tieon snniss oli myös puutteit. Esimerkiksi vnhuksille ei läheskään in kerrottu mitä ruok-ineit tulee välttää, mitä muit smnikisesti käytettäviä lääkkeitä tulee välttää j mitä tulee tehä, jos unoht ott lääkkeen. (Metly ym., 25.) Puutteellisen tieon smiseen potilt käyttivät useit eri lähteitä: os etsi tieto internetistä, os kyseli omisilt, os frmseutilt j os suorn hoitohenkilökunnlt (Wlrth ym., 28). Lääkitysprosessiin osllistumiseen j sen prntmiseen potilill oli useit keinoj. Potilt trkkilivt nnettujen lääkkeien väriä j kyselivät lääkkeien vihtuvist nimistä. Jos he eivät sneet henkilökunnlt selitystä kysymyksiinsä, he kieltäytyivät usein ottmst lääkkeitä. Vrsinkin selliset potilt, joill oli krooninen ti henkeä uhkv sirus olivt erittäin trkkoj lääkityksensä suhteen. Os potilist puolestn luotti lääkehoioss täysin hoitohenkilökuntn. He kuvsivt, että kun os potilist kyselee lääkkeistään, he vin ottvt ne. Lisäksi he vetosivt väsymykseen j siihen, että henkilökunt on sitä vrten töissä, että he tkvt lääkitysturvllisuuen. Os potilist myös koki, että liik kyseleminen hoitjilt lisää hoitjien tkk. (Wlrth ym., 28.) Potilien mielestä hoitjien tulisi kuunnell iosti kun potils snoo, että lääke stt oll väärä. Potilt toivoivt lisäksi, että pöytältikoss olisi in jntsinen lääkelist, jost potils voisi itse trkst lääkityksensä. Kotiutustilnteiss potilt toivoivt, että

20 2 heillä olisi mukn läheinen, jolloin lääkeinformtio tulisi premmin ymmärrettyä. Potilien mielestä sinetöityjen nnospussien käyttö vähentää lääkevirheien mhollisuutt. Näin siksi, että potils näkee kun pussi vtn j lääkkeet litetn hänen eteensä. Potilt eivät kuitenkn vrmistneet kysymällä että he sivt oiket lääkkeet. (Wlrth ym., 28.) 2.4 Potilt potilsturvllisuuen eistäjinä Potilien mukn ottmisest potilsturvllisuuen prntmiseen j siitä stvst hyöystä on useit eri näkökulmi. Tutkimusten mukn se vhvist potiln j lääkärin välistä suhett, tuo potilille vstuullisuutt (Bittle & LMrhe, 29), on os potilskeskeistä hoito (Guijrro ym., 21; King ym., 21) sekä prnt päätöksentekoprosessi j kroonisten siruksien hoito (Longtin ym., 21). Lisäksi potilien osllistuminen j heiän näkökulmien huomioiminen ovt tärkeitä, sillä potilt ovt hoion keskiössä (Oloo, 21; King ym., 21; Weingrt ym., 25). Lisäksi muun muss Euroopn unionin neuvosto (29) on suositellut, että potilit tulee informoi potilsturvllisuuest j osllist heiät potilsturvllisuus prosessiin. Potilien mukn ottmisest j sen vikutuksist on myös hiemn toisenlisi näkemyksiä. Tutkimusten mukn se stt lisätä potilien j hoitohenkilökunnn välistä jännitteisyyttä (Pet ym., 21), siirtää liik vstuut potilsturvllisuuest potilille (Entwistle ym., 25; Johnstone & Klitski, 29; Jorm ym., 29; Pet ym., 21) j näin ollen vikeutt potiln sem (Pet ym., 21). Potilt eivät kuitenkn mieltäneet, että heiän osllistumisens vikeuttisi heiän suhettn hoitvn henkilökuntn ti että se vähentäisi henkilökunnn j heiän välistä luottmust (Shwpph & Wernli, 21). Potilien on nähty pystyvän tunnistmn erilisi hitt-, j läheltä piti -tphtumi (Friemn ym., 28; Guijrro ym., 21; Shwpph, 28; Weingrt ym., 25) j niihin johtneit syitä, kuten henkilökunnn resursointiin liittyviä sioit (Blenon ym., 22; Weingrt ym., 25). Toislt potilien tunnistmien hitttphtumien luotettvuutt on kyseenlistettu, sillä tutkimuksiss käytetty terminologi on vihtelev j potilien vikesti ymmärrettävissä (Guijrro ym., 21; Hir ym., 25; Johnstone & Klitski, 29; Jorm ym., 29; King ym., 21; Pet ym., 21). Esimerkiksi Solergin j kollegoien (28) tutkimuksess potilien rportoimist 247 hitttphtumst, vin viisi

21 21 vstsi IOM:n mukist määritelmää hitttphtumst. Smisess tutkimuksess terveyenhuollon mmttiliset kävivät läpi kikki potilien rportoimt hitttphtumt potilstieoist. Ilmeni, että melkein puoless tpuksist hoito vikutti jälkeenpäin trksteltun trkoituksenmukiselt, vikk potils oli näissä tpuksiss uskonut, että ignoosi ti hoito oli tehty virheellisesti. (Solerg ym., 28.) Myös se, mitä potilt käsittivät termillä meil error (suom. hitt- ti läheltä piti tphtum, jok olisi estettävissä), poikkesi pljon siitä, mitä termillä virllisten määritelmien mukn trkoitetn. Potilt sisällyttivät meil error termin lle sellisi tphtumi, jotk eivät olleet estettävissä, vikk kyseisellä termillä trkoitetn juuri sellisi tphtumi, jotk olisivt olleet estettävissä nykykäsityksen mukn. (Blenon ym., 22; Worl Alline for Ptient Sfety txonomy, 29.) Näin ollen potilien näkemykset hitttphtumist j hoion lust ovt yleensä sisällöllisesti ljempi kuin virlliset määritelmät (Jorm ym., 29; Pet ym., 21). Tähän mennessä potilsturvllisuusinterventiot, joill potilit on yritetty osllist, voin jk hoion suunnitteluun, turvllisen hoion toteutukseen sekä järjestelmän turvllisuuteen liittyviin interventioihin. Hoion suunnittelun interventioiss potils utt vrmistmn sinmukisen hoitosuunnitelmn muun muss ntmll henkilöstölle kikki trvittvt tieot lääkeinellergioist j yliherkkyyksistä. Turvllisen hoion toteutuksen interventioiss potilt uttvt vrmistmn, että hoito toteutuu suunnitelmn mukisesti esimerkiksi oiken lääkkeen tuominen oiken ikn. Järjestelmään liittyvissä interventioiss potilt osllistuvt turvllisen terveyenhuolto-järjestelmän kehittämiseen esimerkiksi olemll mukn terveyenhuollon orgnistion potilsturvllisuusneuvostoiss. (Angoo ym., 21; Hll ym., 21; Holme, 29; Jorm ym., 29.) Potiln osllistumiseen vikuttvt uset eri tekijät. Longtin kollegoineen (21) on tehnyt potilien osllistumisest käsitteellisen mllin, jonk pohjlt tämä tutkimus käsittelee potiln osllistumist hitttphtumien ehkäisyyn (kuvio 2.)

22 22 Hoitohenkilöstöön liittyvät tekijät: uuen roolin hyväksyminen hoitohenkilökunnn j potiln välinen kommunikointi orgnistion tuki kokemus jn puutteest hoitohenkilökunnn mmttinimike uskomukset emogrfiset ominisuuet ongelmn tyyppi Hoitohenkilökunt Vlln j vstuun jkminen Tehokkt viestintätvt Plute Potils Potilisiin liittyvät tekijät: uuen roolin hyväksyminen sin merkityksellisyys terveyenlukutito j tieto päätöksenteko vtivn sin suuruus intervention mielekkyys siruen vkvuus j oireet emogrfiset ominisuuet hoitohenkilökunnn mmttinimike Kuvio 2. Potiln osllistumiseen vikuttvt tekijät (Longtin ym., 21). Siitä, mikä olisi prs interventio ott potilt mukn missäkin terveyenhuollon ympäristössä, on vielä pljon epäselvyyttä (King ym., 21). Smoin eri interventioien vikuttvuuest on tieto vielä liin vähän. (Hll ym., 21; Johnstone & Knitski, 29; Pet ym., 21.) Potilien mukn ottminen onnistuneesti kuitenkin eellyttää sitä, että sitä rvostetn j tuetn (Coulter & Ellins, 27; Dvis ym., 211; Longtin ym., 21). Lisäksi se vtii potilien terveyenlukution kehittämistä, kulttuurist muutost sekä henkilöstön kykyä settu potiln semn (Longtin ym., 21; Shwpph, 21). Hoitohenkilökuntn liittyvät tekijät Hoitotyöntekijöien uskomuksill, senteill j käyttäytymisellä on suuri vikutus siihen, miten potilt osllistuvt omn hoitoons. On esitetty, että hoitotyöntekijöien on vike muutt hoitokäytäntöjään niin, että ne tukisivt premmin potiln ktiivist osllistumist omn hoitoons j siihen liittyvään päätöksentekoon. Potilseen ei luotet päätöksenteoss j lääkärit ovt hluttomi rohkisemn potilit osllistumn hoitoons, kosk pelkäävät kontrollin j lääkärin ientiteetin menettämistä. (Longtin ym., 21.) Tervey-

23 23 enhuollon hierrkkiset struktuurit, ikpine, totutut tvt j lääkärin vlt-sem vikeuttvt vrsinkin iäkkäien potilien j heiän omisiens osllistumist hoitoon (Pennrnt, 29). Hoitv henkilökunt voi vähentää potilien mhollisuutt osllistu, esimerkiksi kyselemällä sioist niin, että potils vst kyllä ti ei, jolloin potils joutuu listetuksi j vrsinist keskustelu ei pääse syntymään (Longtin ym., 21). Lisäksi hoitohenkilökunt voi käyttää mmttislngi, jot potilt eivät ymmärrä (Hovey ym., 21; Longtin ym., 21; Wlrth ym., 28, Pennrnt, 29). Hoitv henkilökunt voi käyttää myös hyväksi uktoriteettin kehottmll ti käskemällä potilit esimerkiksi tekemään jotin ti toimimn jollkin tietyllä tvll (Longtin ym., 21). Hoitohenkilökunnll on myös osksi liin kiire ott potilit mukn hoitoon j siihen liittyvään päätöksentekoon (Longtin ym., 21; Wlrth ym., 28). Jott potilt voisivt osllistu enemmän hoitoons j ott osllistuvn roolin, trvitsevt he siihen hoitohenkilökunnn tuke j knnustust (Dvis ym., 27; Coulter & Ellins, 27). Hoitohenkilökunnn tulee siis knnust potilit j vstt heiän trpeisiins potilien näkökulmst käsin (Angoo ym., 21; Dvis ym., 27). Näin ollen hoitohenkilökunt on hyvin tärkeässä semss potilien voimnnuttmisess heiän omss hoiossn sekä turvllisuuessn (Dvis ym., 27; Shwpph, 21). Potilisiin liittyvät tekijät Historillisesti ktsottun potiln j terveyenhuollon mmttilisen välinen suhe on ollut pternlistinen, jok on trkoittnut sitä, että vin mmttiliset svt tehä ignoosej j hoit siruksi. Viimekäessä myös kikki päätöksenteko on nojutunut terveyenhuollon mmttilisten tietoon j titoon, jolloin heistä on tullut potilien puolestpuhuji j suojelijoit. Tämä on puolestn johtnut siihen, että potilst on tullut hoion vstnottj. (Johnstone & Klitski, 29; Leino-Kilpi, 28; Longtin ym., 21.) Nykyään korostetn kuitenkin potiln ktiivist rooli omss hoiossn. Esimerkiksi lki potiln semst j oikeuksist ( /785) korost, että potilst on hoiettv yhteisymmärryksessä hänen knssn. Potilt eivät kuitenkn in ole hlukkit muuttmn potiln perinteistä rooli, niin että kyselisivät hoitohenkilökunnlt heiän

24 24 päätöksistään, vikk olisivtkin sitä mieltä, että sillä voitisiin estää hitttphtumi syntymästä (Hir ym., 25; Wlrth ym., 28). Os potilist myös hlu pitää roolins pssiivisen om hoitons koskevss päätöksen teoss j jättää näin päätöksenteon lääkäreille (Wilkinson ym., 28). Tutkimusten mukn potilt suhtutuvt yleisellä tsoll hyvin positiivisesti potilsturvllisuuteen j sen eistämiseen (Hovey ym., 21; Wtermn ym., 26; Shwpph, 21). Suurin os potilist (91 %) (n=278) on sitä mieltä, että he voivt utt virheien ehkäisyssä. He kipvt potiln ktiivist rooli hitttphtumien ehkäisyssä. Lähes kikki (98 %, n=278) potilist toivookin, että sirloiss opetettisiin, miten he itse voisivt ehkäistä virheien syntymistä. (Wtermn ym., 26.) Lisäksi potilt kokivt kiitollisuutt, kun heiät huomioin j otetn mukn potilsturvllisuuen prntmiseen (Bittle & LMrhe, 29; Pet ym., 21). Potilien hlukkuuteen osllistu hitttphtumien ehkäisyyn vikuttvt uset sit (Dvis ym., 27; Dvis ym., 28; Dvis ym., 211; Longtin ym., 21; Shwpph, 21; Wlrth ym., 28; Wtermn ym., 25; Weingrt ym., 24). Os niistä liittyy potilisiin itseensä, os siruteen j os terveyenhuollon ympäristöön (Dvis ym., 27; Shwpph, 21). Potilien emogrfiset ominisuuet vikuttvt osllistumishlukkuuteen niin, että nuoret potilt hluvt osllistu enemmän vnhempiin potilisiin verrttun, niset hluvt ktiivisemp rooli miehiin verrttun j korkesti koulutetut potilt sitoutuvt enemmän kuin vähemmän koulutetut potilt (Dvis ym., 27; Dvis ym., 28; Longtin ym., 21; Shwpph, 21). Siihen, miten hlukkit potilt ovt esittämään hoitohenkilökunnlle kysymyksiä, vikutt kysymyksen sisältö, se kenelle kysymys on kohistettu j onko potilit kehotettu kysymään kysymyksiä liittyen heiän hoitoons (Dvis ym., 211; Wlrth ym., 28). Tvlliset sikysymykset, kuten kotiutusjnkohn selvittäminen (Wlrth ym., 28), lääkityksen trkoituksest j yleensäkin lääkehoiost kysyminen, oli potilist helppo kikilt hoitohenkilökunnn jäseniltä. Sen sijn hstvien kysymysten tekeminen, kuten käsien pesust kysyminen, tuotti potilille vikeuksi. (Dvis ym., 28; Dvis ym., 211; Pet ym., 21; Mrell ym., 27; Wlrth ym., 28; Wtermn ym., 26.) Selliset potilt, jotk tunsivt vivttomksi kysyä henkilökunnlt käsienpesust, tekivät sen

25 25 myös käytännössä kuusi kert toennäköisemmin kuin ne potilt, jotk kokivt kysymisen vikeksi (Hir ym., 25; Shwpph, 21). Potilt kyselevät mieluummin hstvi kysymyksiä hoitjilt kuin lääkäreiltä. Sen sijn lääkärien kehottess potilit kysymään hsteellisi kysymyksiä niin hoitjilt kuin lääkäreiltäkin, kokivt potilt niien kysymisen pljon helpommksi kehotuksen jälkeen. (Dvis ym., 211; Shwpph, 21.) Myös potilien potilsturvllisuuest sm tieto knnusti potilit osllistumn. Esimerkiksi tutustuminen potilsturvllisuuteen vieon vull prnsi potilien osllistumishlukkuutt sekä hlukkuutt keskustell hoitohenkilökunnn knss mieltä pinvist sioist. (Anthony ym., 23.) Selliset potilt, jotk kokivt virheien ennltehkäisyn merkittäväksi siksi, uttoivt myös omill toimilln virheien ehkäisemisessä toennäköisemmin kuin muut potilt (Shwpph, 21; Wtermn ym., 26). Jos potilill on tieto hitttphtumist jo entuuestn ti jos heiän perheenjäsen on ollut sirlss viimeisen vuoen ikn, ovt he kykeneväisempiä ottmn os hitttphtumien ehkäisyyn. Myös selliset potilt, jotk olivt joutuneet itse ti tunsivt sellisen henkilön, jok oli joutunut kohtmn lääkitysvirheitä, sitoutuivt ennltehkäiseviin toimiin premmin. (Shwpph, 21.) Vikk potilt pitävät luontevn sitä, että he uttvt henkilökunt merkkmn leikkuspuolen, vin lle viiennes potilist kuitenkin tekee niin käytännössä (Shwpph, 21; Wtermn ym., 26). Potilien osllistumiseen vikutt myös se, miten siruen oireet ilmenevät, miten ne vikuttvt toimintkuntoon, millinen hoitosuunnitelm hänelle on tehty j miten se mhollist hoitoon osllistumisen. Potilt, joill on vähemmän vkvi oireit ottvt ktiivisemmn roolin omss hoiossn verrttun niihin, jotk kärsivät vkvimmist oireist. (Dvis ym., 27; Longtin ym., 21.) Jos potils oli kohnnut itse ti sivust seurnnut vrtilnnett, vikutti se osllistumiseen niin, että hän toennäköisemmin osllistuu enemmän omn hoitons turvllisuussioihin tulevisuuess (Dvis ym., 27). Lisäksi potilt ovt hlukkmpi osllistumn sellisiin päätöksiin, jotk ovt suuri j itselle tärkeitä, kuten ohitusleikkukseen suostumiseen. Sen sijn pieniin päätöksiin, kuten vuoelevost päättämiseen, potilt eivät ole niin hlukkit osllistumn. (Longtin ym., 21.)

26 26 Kysyttäessä potililt, kuink pljon he luottvt omn tietämykseensä j trkkvisuuteens virheien ehkäisemisessä, hiemn yli puolet koki (52 %, n=195), että heillä oli kohtlinen luottmus omiin kykyihin, noin jok neljäs (27 %) ilmoitti luottvns pljon omiin kykyihinsä j noin jok viiennellä (21 %) oli huono luottmus omiin kykyihinsä virheien ehkäisyssä. Tätä luottmust omiin kykyihin ei selittänyt omkohtinen kokemus virheistä eikä niien määrä, kuten ei myöskään sukupuoli ti koulutus. Sen sijn se, että potilill oli ollut perheenjäsen viimeisen vuoen ikn sirlss sekä se, että potilt olivt lukeneet potilsturvllisuuest, selitti korke luottmust omiin kykyihin. Myös tutkimukseen osllistuminen nosti luottmust omiin kykyihin virheien ehkäisyssä. (Hir ym., 25.) Potiln luottmus omiin kykyihinsä virheien ehkäisemisessä oli yhteyessä positiivisesti myös siihen, miten he nouttivt suosituksi j ryhtyivät ennlt ehkäiseviin toimiin. Potilt, joill oli korke luottmus omiin kykyihinsä, ryhtyivät toennäköisemmin myös sellisiin ennltehkäiseviin toimiin, jotk vtivt uutt (hoitopikn vlitseminen vähiten virheitä tphtuvss sirlss) ti epämiellyttävää käytöstä (käsienpesust kysyminen). (Hir ym., 25.) 2.5 Potilsturvllisuusmterilit potilien näkökulmst Yhysvlloiss potilille suunnttuj potilsturvllisuussuosituksi on nykyään stvill pljon. Niitä ovt ltineet muun muss. U.S. Ageny for Helthre Reserh n Qulity (AHRQ), U.S. Foo n Drug Aministrtion (FDA), Veterns Aministrtion Ntionl Center for Ptient Sfety (NCPS), Institute of Meiine (IOM), Ntionl Ptient Sfety Fountion (NPSF). (Weingrt ym., 29.) Suomess vrsinisi potilsturvllisuussuosituksi ei vielä ole. Sen sijn potilille kohistettu potilsturvllisuusineisto on jonkin verrn stviss. Sosili- j terveysministeriö on julkissut internet sivuilln potilsturvllisuuen eistämisen ohjusryhmän ltimn potiln käsikirjn, joss nnetn potilille tieto yleensäkin potilsturvllisuuest j siitä, miten potilt itse voivt eistää potilsturvllisuutt. Sosili- j terveysministeriön internet sivuill on myös potilien käytettävissä potilsturvllisuuen muistilist, joss on tiiviisti kerrottu, mitä heiän pitäisi huomioi esimerkiksi sirln mentäessä ti heiän siellä ollessn. (Sosili- j terveysministeriö, 29.)

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA

TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA TIETOA MUISTILÄÄKETUTKIMUKSISTA MUISTIN HEIKKENEMINEN MIKSI JA MITEN LÄÄKETUTKIMUKSIA TEHDÄÄN ONKO LÄÄKETUTKIMUKSIIN OSALLISTUMINEN TURVALLISTA MITEN MUISTILÄÄKETUTKIMUKSIIN PÄÄSEE MUKAAN Muistin toimint

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015) LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005 Johnto Euroopn

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Teknillinen korkekoulu Insinööritieteiden j rkkitehtuurin tiedekunt Lhden keskus Toimint-/litoskäsikirj Litoskirjn on merkitty punisell värillä Lhden keskuksen kehittämiskohteiksi vuodelle 2009 määritellyt

Lisätiedot

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Tmpereen mmttikorkekoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU KEHITTÄMISHANKE Opettjnkoulutuksen kehittämishnke Vpn sivistystyön käsityön lyhytkurssien sisällöllinen kehittäminen Anj Rosenberg 2008 TAMPEREEN

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Lue Tuotteen turvaohjeet ennen laitteen käyttöönottoa. Lue sitten tämä Pika-asennusopas oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi.

Lue Tuotteen turvaohjeet ennen laitteen käyttöönottoa. Lue sitten tämä Pika-asennusopas oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi. Pik-sennusops Aloit tästä ADS-2100 Lue Tuotteen turvohjeet ennen litteen käyttöönotto. Lue sitten tämä Pik-sennusops oikeiden setusten j sennuksen onnistumisen tkmiseksi. VAROITUS VAROITUS ilmisee mhdollisesti

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

Syysrypsin kylvö kevätviljaan

Syysrypsin kylvö kevätviljaan Syysrypsin kylvö kevätviljn Antti Tuulos j Pirjo Mäkelä Soveltvn biologin litos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, emil: ntti.tuulos@helsinki.fi j pirjo.mkel@helsinki.fi Tiivistelmä Syysrypsi on vrteenotettv

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta 21.03.2012 Sosililutkunt 21.03.2012 11 Sosililutkunt Aik: Keskiviikko 21.03.2012 klo 16.00 17.35 Pikk: Vnhinkoti Asit 9 Sosililutkunnlle tiedoksi 10 Plvelussuhteen päättyminen 11 Rvitsemistyöntekijän tehtävien hoito

Lisätiedot

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll.

Lisätiedot

Kohteen turvaluokitus on

Kohteen turvaluokitus on LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.

Lisätiedot

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN

VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Rubus arcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN VALO-OLOJEN VAIKUTUS MESIMARJAN (Ruus rcticus L.) KASVUUN JA KUKINTAAN Tii Mäkelä Misterintutkielm Helsingin yliopisto Mtloustieteiden litos Puutrhtiede 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS. Suunnittelu. Sauli Takala KOULUTYON ARVIOINTI. Kouluhallitus 1787 /73

OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS. Suunnittelu. Sauli Takala KOULUTYON ARVIOINTI. Kouluhallitus 1787 /73 r- / OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS Suunnittelu Suli Tkl KOULUTYON ARVIOINTI VIERAAT KIELET 1787 /73 Kouluhllitus -\ 2 SISÄLLYS Ohjeit kouluttjll sivu Arvioinnin merkityksestä

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen ikkuskirj t u t k i m u s r t i k k e l i Sij Huuskonen j Anssi Ahtikoski Sij Huuskonen Ensihrvennuksen joituksen j voimkkuuden vikutus kuivhkon knkn männiköiden tuotokseen j tuottoon Huuskonen,

Lisätiedot

INNER WHEEL FINLAND. Istanbulin yleiskokouksen ehdotus 17 / jäsenyys

INNER WHEEL FINLAND. Istanbulin yleiskokouksen ehdotus 17 / jäsenyys Be Friend Toteut ystävyyttä 6. Europen Meeting (Toulouse, Köln, Tmpere, Montreux, Amsterdm, Grz) Pikk: Grz, Itävlt Aik: 30.8. -2.9.2012 Osnottjt noin 30 IW-sisrt 15:st eri mst Suomest mukn Mij-Leen Virt-Kngs

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin

Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin Suoseur Finnish Petlnd Society ISSN 9-57 Helsinki Suo 6(): Suo 9 6() Reserch notes 9 Suomlisen turvesunn vikutukset vihdevuosioireisiin The effects of Finnish pet sun on the climtic symptoms of women Leen

Lisätiedot

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot

Lisätiedot

VAROITUS ilmaisee mahdollisesti vaarallisen tilanteen, joka voi aiheuttaa vakavan tai kuolemaan johtavan tapaturman.

VAROITUS ilmaisee mahdollisesti vaarallisen tilanteen, joka voi aiheuttaa vakavan tai kuolemaan johtavan tapaturman. Pik-sennusops Aloit tästä MFC-7860DW Lue Turvllisuus j rjoitukset ennen litteen määrittämistä. Lue sen jälkeen tästä Pik-sennusoppst tiedot oikeist määrityksistä j sennuksest. Pik-sennusops on stvn muill

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit Tuettu oppisopimus Luokk Tukiprosessit Ydintehtävä Nuorten tukeminen oppisopimuskoulutuksen ikn Prosessin trkoitus Tutkinnon ti ostukinnon sminen oppisopimuskoulutuksell Prosessin lähtötilnne Työttömän

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja 582206 Lskennn mllit (syksy 2010) 1. kurssikoe, rtkisuj 1. [2+2+2 pistettä] Säännöllisissä lusekkeiss on käytetty tuttu lyhennysmerkintää Σ = ( ). () merkkijonot, joiden kksi ensimmäistä merkkiä ovt joko

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

4 Taso- ja avaruuskäyrät

4 Taso- ja avaruuskäyrät P2-luentoj kevät 2008, Pekk Alestlo 4 Tso- j vruuskäyrät Tässä luvuss tutustutn tso- j vruuskäyriin, niiden krenpituuteen j krevuuteen. Konkreettisin sovelluksin trkstelln nnettu rt pitkin liikkuvn hiukksen

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA

IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA 1 TRENDIKATSAUS 3/215 (31.12.215) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 215-217 IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN VÄESTÖN IKÄÄNTYMISKEHITYKSEEN Tähän ktsukseen on koottu

Lisätiedot

Viittomakielten fonologisista prosesseista

Viittomakielten fonologisista prosesseista Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.

Lisätiedot

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia.

RTS 16:2. Tässä ohjeessa esitetään ajoneuvojen ja yleisimpien autotyyppien mittoja, massoja sekä liikenteeseen hyväksymistä koskevia rajoituksia. RTS 16:2 RT XX-XXXXX KH XX-XXXXX Infr x-x AJONEUVOJEN MITTOJA OHJEET xxxkuu 2016 1 (8) korv RT 98-10914 Tässä ohjeess esitetään joneuvojen j yleisimpien utotyyppien mittoj, mssoj sekä liikenteeseen hyväksymistä

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvllisuustiedote Tekijänoikeuden hltij vuonn 2016, 3M Compny Kikki oikeudet pidätetään. Tämän tiedon kopioiminen j/ti ltminen on sllittu inostn 3M tuotteiden käyttämistä vrten, mikäli (1) tiedot

Lisätiedot

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon. 5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida?

Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja miten sitä tulisi arvioida? Pitkäikistyöttömin työkykyisyys j mitn sitä tulisi rvioid? Rij Krätär, kuntoutuslääkäri, kouluttj Oorninki Oy www.oorninki.fi Tässä sityksssä Tuloksi pitkäikistyöttömin työkykyä j työkyvyn rviot koskvst

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13 MS-A040 Diskreetin mtemtiikn perusteet, IV/07 Kngslmpi / Jkosson Diskreetin mtemtiikn perusteet Lskuhrjoitus / vko Tuntitehtävät 4-4 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-4 loppuviikon hrjoituksiss.

Lisätiedot

Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Toukokuu 2010

Julku on Pirkanmaan Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Toukokuu 2010 Julku on Pirknmn Yrityskummit ry:n tiedotuslehti Lehden nimi viitt tmperelisen kirjilijn Luri Viidn tekstiin: Meidät on reivttu ristiin j rstiin, kytketty, kätketty julkujen kstiin... Julkuj käytettiin

Lisätiedot

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv. Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki

Lisätiedot

LIITE 1. 1 Turvasuunnitelma VAKkuljetuksissa

LIITE 1. 1 Turvasuunnitelma VAKkuljetuksissa 1 Turvsuunnitelm VAKkuljetuksiss 2 Tämä on turvsuunnitelmmlli yrityksille, jotk toimivt Vrllisten ineiden kuljetusten priss. Mlliss on huomioitu vrllisten ineiden kuljetusten (VAK) säädöksen uusi luku

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.

Lisätiedot

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2. Kieli, merkitys j logiikk, kevät 2011 HY, Kognitiotiede stukset 2. ** Kikiss utomteiss lkutil on. 1.. nn äärelliset utomtit luseille (1-c), jokiselle omns. (1).. c. q3 q4 q3 q4 q5 q6. Muodost äärellinen

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla

Puuntuhkan vaikutus humuskerroksen mikrobistoon kangasmaalla Konsortiohnke Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki Metsätehon rportti 82 17.12.1999 Puuntuhkn vikutus humuskerroksen mikrobistoon kngsmll Hnnu Fritze Jonn Perkiömäki

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Audiovisulisen viestinnän perustutkinto, Medi-ssistentti ldittu: 04.08.015 Jussi Järviniemi hyväksytty:6.8.015 S f r0 -l l-l Purontus rehtori

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,

Lisätiedot

Säännöt 2 7. Regler 8 13. Regler. Regler. Rules 26 31

Säännöt 2 7. Regler 8 13. Regler. Regler. Rules 26 31 Säännöt 8 9 Rules B tyhjä suositusruutu krtt rhmittri vesiruutu viinitrhruutu utio viinitrhruutu Sisällys C pelilut Viiniyhdistyksen suositus -ltt hintmerkkiä Ltikoit: punviiniltikko vlkoviiniltikko smppnjltikko

Lisätiedot

Rannan halkoisjalkaisäyriäisten (Mysidacea) silakan (Clupea harengus v. membras L.) mätimuniin ja vastakuoriutuneisiin poikasiin kohdistama saalistus

Rannan halkoisjalkaisäyriäisten (Mysidacea) silakan (Clupea harengus v. membras L.) mätimuniin ja vastakuoriutuneisiin poikasiin kohdistama saalistus Pro grdu tutkielm Rnnn hlkoisjlkisäyriäisten (Mysidce) silkn (Clupe hrengus v. membrs L.) mätimuniin j vstkuoriutuneisiin poiksiin kohdistm slistus Jyrki Torniinen Jyväskylän yliopisto Bio- j ympäristötieteiden

Lisätiedot

TUTCATIN KÄYNNISTÄMINEN...1

TUTCATIN KÄYNNISTÄMINEN...1 1 TUTCAT 1 TUTCATIN KÄYNNISTÄMINEN...1 PERUSHAKU JA KIRJAN SAATAVUUSTIEDOT... 3 YHDISTELMÄHAKU...4 4 OMIEN LAINOJEN UUSIMINEN...5 5 KIRJAN VARAAMINEN...5 6 TUTCATISSA LIIKKUMINEN...7 1 Tutctin käynnistäminen

Lisätiedot

Sähkönjakelun luotettavuusindeksit ja laskenta

Sähkönjakelun luotettavuusindeksit ja laskenta LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Jukk Rämä KANDITYÖ Säte 4 3.02.2008 Säkönkelun luotettvuusindeksit lskent PL 20, 5385 LAPPEENRANTA, p. 05 62,

Lisätiedot

Lue tämä Pika-asennusopas ennen laitteen käyttöä oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi.

Lue tämä Pika-asennusopas ennen laitteen käyttöä oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi. Pik-sennusops Aloit tästä MFC-J220 MFC-J40 Lue tämä Pik-sennusops ennen litteen käyttöä oikeien setusten j sennuksen onnistumisen tkmiseksi. VAROITUS HUOMAUTUS VAROITUS ilmisee mhollisesti vrllisen tilnteen,

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,

Lisätiedot

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa) 5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 2012 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CyberKnife KYSiin, s. 4 KYSin rkenteet kevenevät, s. 14 Nope kotiutus vähentää kustnnuksi, s. 24 Henkreikä 1 / 2012 Pääkirjoitus... 3 Trkkuussädehoitolite

Lisätiedot

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. www.tamron.fi. F/3.5-6.3 Di II VC PZD Macro Ehdot 3. Mksu suoritet se m vluutss, mistä objektiivi o ostettu. Mksu suoritet 4 viiko kuluess cshbck-dokumettie spumisest. 4. Objektiivi tulee oll Focus Nordici mhtuom j se tulee oll ostettu virllise

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvllisuustiedote Tekijänoikeuden hltij vuonn 2015, 3M Compny Kikki oikeudet pidätetään. Tämän tiedon kopioiminen j/ti ltminen on sllittu inostn 3M tuotteiden käyttämistä vrten, mikäli (1) tiedot

Lisätiedot

SALAINEN KIRJASTO. Harjoitusvihkon. Eija Lehtiniemi OPETTAJAN OHJEET. Erityisopetus

SALAINEN KIRJASTO. Harjoitusvihkon. Eija Lehtiniemi OPETTAJAN OHJEET. Erityisopetus E i j L e h t i n i e m i M e r v i Wä r e S L I N E N P I N E N H R J O I T U S V I H K O SLINEN KIRJSTO Hrjoitusvihkon Eij Lehtiniemi OPETTJN OHJEET Erityisopetus HRJOITUSVIHKON SISÄLTÖ Vlmiushrjoitukset

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

SYDÄNKATETRISAATIOLABORATORION RÖNTGENLAITTEISTON JA SYDÄNKATETRISAATION MITTAUSLAITTEISTON HANKINTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN SYDÄNTUTKIMUSOSASTOLLE

SYDÄNKATETRISAATIOLABORATORION RÖNTGENLAITTEISTON JA SYDÄNKATETRISAATION MITTAUSLAITTEISTON HANKINTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN SYDÄNTUTKIMUSOSASTOLLE HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 33 09.06.2015 SYDÄNKATETRISAATIOLABORATORION RÖNTGENLAITTEISTON JA SYDÄNKATETRISAATION MITTAUSLAITTEISTON HANKINTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN SYDÄNTUTKIMUSOSASTOLLE HYKS

Lisätiedot

ELE-3600 Elektroniikan erikoistyö 24.05.2007 tomi.kettunen@biaspiste.fi. Putkitekniikan perusteet

ELE-3600 Elektroniikan erikoistyö 24.05.2007 tomi.kettunen@biaspiste.fi. Putkitekniikan perusteet Putkitekniikn perusteet 1 Sisällysluettelo 1. Historist nykypäivään...3 2. Putkitekniikn perusteet...4 3. Putken eri ost...8 4. Diodi...12 5. Triodi...18 6. Tetrodi...31 7. Pentodi...33 8. Lähdeluettelo...39

Lisätiedot