IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA

Transkriptio

1 1 TRENDIKATSAUS 3/215 ( ) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE IKÄÄNTYMINEN ETELÄ-SAVOSSA KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN VÄESTÖN IKÄÄNTYMISKEHITYKSEEN Tähän ktsukseen on koottu tiivis tilstopketti Etelä-Svon väestön ikääntymisestä j sen kehitysnäkymistä. Etelä-Svon tilnnett verrtn koko mn j muiden mkuntien tilstoihin sekä stvill oleviin knsinvälisiin tietoihin. Aineiston on käytetty Tilstokeskuksen ylläpitämiä väestötilstoj sekä uusint, lokkuuss 215 julkistu väestöennustett. Knsinvälisten tilstojen lähteenä on käytetty OECD:n sekä Eurosttin ylläpitämiä tilstoj. Tilstoktsuksen trkoitus on toimi keskustelun j jtusten herättäjänä sekä nt eväitä ikärkenteen muutokseen vrutumisess Etelä-Svoss Ktsus on tuotettu Etelä-Svon mkuntliiton Tulevisuusloikk ennkointihnkkeess (ESR). SISÄLTÖ 1. Johdnto 2. Väestön ikärkenne j huoltosuhde Suomess j Etelä-Svoss 3. Knsinväliset ikääntymistilstot 4. Ikääntymiskehitys väestöennusteen vloss Liite 1: Väestöennusteen ltuseloste Onko Etelä- Svo Suomen hrmntuvin lue? Missä miss ikääntyneiden osuudet ovt suurimmt? Jtkuuko ikääntymiskehitys nykyisen kltisen vuoteen 24?

2 2 1.JOHDANTO Väestö ikääntyy kov vuhti suurimmss osss mpllo. Väestön ikääntyminen on Suomess nopemp kuin usemmiss muiss miss. Väestön ikääntymisellä ti ikärkenteen muutoksell trkoitetn työikäisten osuuden vähentymistä smn ikn kun vnhemmn väestönosn määrä ksv. Keskeisimmät ikärkenteen muuttumisen tustll olevt tekijät ovt eliniän pidentyminen j lhinen syntyvyys. Ikääntymistä kuvtn yleensä 65-vuott täyttäneiden osuudell koko väestöstä. 65-vuott täyttäneiden osuus on ksvnut tsisesti koko mss. Vielä 199-luvun luss koko mss 65-vuott täyttäneitä oli 13,5 prosentti väestöstä. Vuonn 214 osuus nousi jo viidennekseen (19,9 %) väestöstä. Väestöennusteen vloss ikääntyneiden osuuden ksvu tulee jtkumn myös tulevin vuosikymmeninä. Koko mss 65-vuott täyttäneiden osuuden ennustetn kohovn vuoteen 24 mennessä 26,3 prosenttiin. Ikääntymisen lueelliset erot ovt suuri. Pienimmät ikääntyneiden osuudet ovt Uudellmll (16,5 %) j Pohjois-Pohjnmll (17,3 %). Mkunnist ikääntyneimmät löytyvät ts Itä-Suomest. Ikääntynein mkunt Suomess on Etelä-Svo. 65-vuott täyttäneiden osuus mkunnss, 26,8 prosentti, on jo nyt ylittänyt koko mn ennusteen vuodelle 24. Suurimmss osss Etelä-Svon kunti yli 64-vuotiiden osuus on kivunnut jo yli 3 prosenttiin. Väestöennusteen mukn mkunt tulee kulkemn ikääntymisen kärjessä myös jtkoss j ikääntyminen jtkumn mkunnss vielä seurvt 17 vuott. Korkeimmilln 65- vuott täyttäneiden osuus on vuonn 233 (36,3 %). Tämän jälkeen ksvu ennusteen mukn tittuu j lskee vuoteen 24 tultess 35,5 prosenttiin. Ikääntyminen näyttäisi tsntuvn 24 luvulle tultess myös moness muuss mkunnss. Tästä huolimtt mn väestö tulee edelleen olemn hyvin ikääntynyttä eikä muutmn vuoden myönteisempi kehityssuunt vielä riitä korjmn ikärkenteen vinoum. Vikk eliniän pidentyminen onkin merkittävä svutus, tuo väestön ikääntyminen muknn myös yhteiskunnllisi j tloudellisi hsteit. Suuri ikääntymiseen liittyviä hsteit ovt erityisesti väestön plvelutrpeen ksvu, eläkkeelle siirtyvä henkilöstö j julkisen tlouden kestävyys. Väestön ikääntymisestä johtuv hoitoj hoivmenojen ksvupine riippuu pitkälti siitä, kuink hyväkuntoisi tulevisuuden vnhukset ovt. Tästä näkökulmst ikärkenteen muutos hst rvioimn vnht toimintmllit. Tärkeää on, että ikääntyvän väestön terveydentiln j omn kunnon ylläpitoon kiinnitetään huomiot jo ennltehkäisevästi. Rtkisev on myös luod uusi toiminttpoj, joill ikääntyvän väestön toimintkykyä j omtoimisuutt pidetään yllä. Etelä-Svon on nopeimmin ikääntyvänä mkuntn vstttv ikääntymisen tuomiin hsteisiin nopemmin kuin monen muun lueen. Väestöennusteen mukn ikääntyneiden määrä ksv mkunnss tulevin vuosin erityisesti 75-vuott täyttäneissä. Vuoteen 24 mennessä vuotiiden määrä tulee ksvmn nykytsost noin 43 prosentti j vuotiiden määrä jop kksinkertistumn. Kosk väestön sirstvuus j plvelujen trve ksv iän myötä, tulee muutos väistämättä hstmn mkunt monin tvoin. Smn ikn Etelä-Svoll on myös pikk toimi suunnnnäyttäjänä ikääntymiseen vrutumisess j siinä kuink väestön ikääntyminen voidn nähdä myös lueen voimvrn j mhdollisuuten. Väestön ikääntymisessä voi nähdä uusi liiketoimintmhdollisuuksi, muun muss ikäihmisten plveluihin, mtkiluun, sumiseen j hyvinvointiteknologin liittyen. Uusiin mhdollisuuksiin trttumll voidn pitsi plvell lueen ikääntyneitä entistä premmin, sd mkuntn uutt yritystoimint j työpikkoj. Eliniän noustess j ihmisten eläessä yhä pidempään terveenä, voi Etelä-Svo toimi edelläkävijänä myös siinä, kuink ikääntyvään yhteiskuntn voi luod myös kokonn uusi, myönteisiä näköloj. Tutkimusten mukn eläkeikä svutetn nykyään entistä terveempinä j hyväkuntoisempin, j sirstvuus j hoidon trve joittuu usein vst ivn viimeisiin elinvuosiin. Niin snotut kolmnnen iän nuoret, 6-8 -vuotit eläkeläiset, ovt vireitä, ktiivisi j osllistuvi j hstvt perinteistä käsitystä ikääntymisestä. He hluvt oll ktiivisi toimijoit j tehdä om elämäänsä koskevt päätökset. Yhä usempi nykyisistä eläkeikäisistä tekee vielä töitä, toimii vustustehtävissä, omishoitjin ti järjestöissä. Monet ovt myös ktiivisesti mukn osllistumss päätöksentekoon, opiskelevt, mtkustelevt j käyttävät enemmän rh j plveluj omn hyvinvointins lisäämiseksi. Tukemll eri tvoin myös ikääntyneiden mhdollisuuksi toimi ktiivisin yhteiskunnn jäseninä esimerkiksi työelämässä, yrittäjinä, järjestöissä ym. Etelä-Svo voisi profiloitu ulospäin mkuntn, joss rvostetn tspuolisesti elämänkren kikki viheit j joss myös ikähmisillä on tärkeä roolins j hyvä oll.

3 VÄESTÖN IKÄRAKENNE JA HUOLTOSUHDE SUOMESSA JA ETELÄ-SAVOSSA Etelä-Svoss 65-vuott täyttäneiden osuus mn korkein 3 Etelä-Svoss sui vuoden 214 lopuss henkilöä. Mkunnn väestö on koko mhn verrttun ikääntyneempää. Väestöstä yli neljännes, 26,8 prosentti on 65-vuott täyttäneitä. Koko mss 65-vuott täyttäneiden prosenttiosuus on 19,9 prosentti. Työikäisiä (15-64 vuotiit) j lpsi (-14) Etelä-Svoss on ts koko mhn verrttun suhteess vähemmän. Mkunnittin vertiltun Etelä-Svoss 65-vuott täyttäiden osuus on korkein. Etelä-Svon jälkeen toiseksi korkein 65-vuott täyttäneiden osuus on Kinuuss 24,4. Pienin ikääntyneiden osuus on ts Uudellmll; 16,1 prosentti. 14 Etelä-Svon väestö iän mukn Lähde: Tilstokeskus VÄESTÖN IKÄRAKENNE 214, LÄHDE: TILASTOKESKUS, VÄESTÖRAKENNE 65 vuott täyttäneiden osuus, % vuotiiden osuus % Alle15-vuotiiden osuus, % E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A K A I N U U N M A A K U N T A K Y M E N L A A K S O N M A A K U N T A E T E L Ä - K A R J A L A N M A A K U N T A S A T A K U N N A N M A A K U N T A P Ä I J Ä T - H Ä M E E N M A A K U N T A P O H J O I S - K A R J A L A N M A A K U N T A E T E L Ä - P O H J A N M A A N M A A K U N T A P O H J O I S - S A V O N M A A K U N T A L A P I N M A A K U N T A K A N T A - H Ä M E E N M A A K U N T A P O H J A N M A A N M A A K U N T A V A R S I N A I S - S U O M E N M A A K U N T A K E S K I - S U O M E N M A A K U N T A K E S K I - P O H J A N M A A N M A A K U N T A A H V E N A N M A A K O K O M A A P I R K A N M A A N M A A K U N T A P O H J O I S - P O H J A N M A A N M A A K U N T A U U D E N M A A N M A A K U N T A 26,8 24,4 24,4 24,3 24,1 23,1 22,8 22,2 22,1 21,9 21,8 21,1 21,1 2,8 2,6 2,4 19,9 19,8 16,8 16,1 59,8 61,1 61,2 61,7 6,8 61,7 62,6 6,6 62,7 62,7 61,9 61,5 63,4 62,7 6,4 63,4 63,7 63,8 62, ,4 14,5 14, ,1 15,2 14,7 17,2 15,2 15,4 16,3 17,4 15,5 16, ,2 16,4 16,4 2,5 16,9

4 IKÄLUOKKA IKÄLUOKKA Lieks Multi Vl Kvi Merikrvi Rutlmpi Tervo Vltimo Hirvenslmi Kristiinnkupunki Pelkosenniemi Hrtol Juuk Knnonkoski Pielvesi Siikinen Miehikkälä Virrt Rääkkylä Posio Kskinen Pertunm Ylitornio Puolnk Kngsniemi Ruovesi Hyrynslmi Kivijärvi Rutjärvi Kemijärvi Sll Enonkoski Hiluoto Ristijärvi Heinävesi Jouts Ilomntsi Kökr Pello Prikkl Sulkv Svitiple Pdsjoki Rutvr Sottung Kustvi Vesnto Puuml Sysmä Luhnk Kuhmoinen 4 Kunnittin vertiltun pienin 65-vuott täyttäneiden osuus Etelä-Svoss on Mikkelissä: 23,1 prosentti. Ikääntyneintä väestö on ts Puumlss, joss 65-vuott täyttäneitä on jop 35,7 prosentti väestöstä. Koko mn kuntien vertiluss Puuml on Suomen neljänneksi ikääntynein kunt. VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN ETELÄ-SAVOSSA JA KOKO MAASSA , LÄHDE: TILASTOKESKUS KOKO MAA 16,4 63,7 ETELÄ-SAVO 13,4 59,8 MIKKELIN SK Hirvenslmi Kngsniemi Mikkeli Mäntyhrju Pertunm Puuml PIEKSÄMÄEN SK Joroinen Juv Pieksämäki SAVONLINNAN SK Enonkoski Heinävesi Rntslmi Svonlinn Sulkv 13,9 11, 12, 14,6 12,9 12,6 8,8 13, 14,9 12,6 12,6 12,8 12,3 12,2 13, 13,1 1,5 6,7 57,9 55,2 62,3 56,3 55,1 55,5 59,3 59,7 56,8 6,1 58,9 54,2 54,1 56,9 6,1 55,2 19,9 26,8 25,4 31,1 32,8 23,1 3,8 32,3 35,7 27,7 25,4 3,5 27,3 28,3 33,5 33,7 3,1 26,8 34,3 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % TOP 5 Kunnt, joiss korkeimmt 65-vuott täyttäneiden osuudet 214 (Lähde: Tilstokeskus, väestörkenne) 31,1 32,332,8 33,533,7 34,6 35,7 34,3 Myös ikäpyrmidin muoto kuvst hyvin mkunnn ikääntynyttä väestörkennett. Ikäluokkien (5-vuotisluokt) koot ovt -4 vuotiiden ikäluokst in 4-44 vuotiisiin skk sekä prosenttiosuuksiltn että määriltään melko smnsuuruisi. Tästä vnhemmt vuotiiden ikäryhmät korostuvt ts piikinomisesti muihin ikäluokkin verrttun j muodostvt pyrmidin yläosn selkeän kohoumn. 7-vuotiist eteenpäin ikäluokkien koot pienenevät jyrkästi. Koko mn tsoll ikäluokt jkutuvt tsisemmin, eivätkä ikääntyneet korostu muihin ikäluokkiin nähden smll tvoin VÄESTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE ETELÄ-SAVOSSA, %-OSUUDET, ,3 2,72,2 4,4 4,1 3,8 3,2 2,4 2,4 2,4 2,7 2,4 2,7 2,5 2,3 2,1,,1 1,5,8,2,7 1,6 2,3 3, 3, 4, 4,3 4,4 2,4 3,13,7 2,4 2,2 2,2 2,4 2,4 2,6 2,2 2, luejko 5, 3, Miehet 1, 1, 3, 5, % Niset Lähde: Etelä-Svo ennkoi / Tilstokeskus, Väestörkenne VÄESTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE KOKO MAASSA, %-OSUUDET, ,3 2,1,6 3,4 3,4 3,4 3,3 3,2 2,9 3,3 3,2 3,2 2,9 2,7 2,8 2,8 1,,5,2,,1,5 1,1 1,6 2,1 2,4 3,6 3,5 3,4 2,8 3,2 3,4 3,1 3,1 3, 2,7 3,1 2,6 2,7 2,7 5, 3, 1, 1, 3, 5, Miehet% Niset Lähde: Etelä-Svo ennkoi / Tilstokeskus, Väestörkenne 214

5 %-OSUUS 5 Etelä-Svon väestömäärä on lskenut vuodest 1985 lähtien. Väestön väheneminen on kiihtynyt 2-luvulle tultess. 198-luvun ikn kto tuli noin 46 henkilön verrn j 199-luvun ikn noin 87 henkilöä. 2- luvun ikn mkunnn väestömäärä on pudonnut jo kikkin 15 henkilön verrn. Ikäryhmittäin trkstelun vähentyminen on tphtunut sekä työikäisten että lsten määrissä. 65-vuotiiden määrä on ts tsisesti ksvnut. 65-vuott täyttäneiden määrä ksvoi ensi kert -14-vuotiiden määrää suuremmksi vuonn 1996 (koko Suomess vstv käänne tphtui vst vuonn 29). Tästä eteenpään kehityksen suunt on jtkunut smn j ero lsten j 65-vuott täyttäneiden määrän välillä vuosi vuodelt ksvnut. Myös työikäisten määrän lskev trendi on jtkunut tsisen. Etelä-Svon väestörkenteen kehitys on mukillut koko mn kehityksen suunt. Silti erityisesti 65-vuotiiden osuuden ksvu on ollut mkunnss koko mhn verrttun nopemp. Väestö ikäryhmittäin Etelä-Svoss , Lähde: Tilstokeskus Ikäluokt yhteensä vuott täyttäneiden osuudet (%) koko väestöstä, Lähde: Tilstokeskus KOKO MAA Uudenmn mkunt Vrsinis-Suomen mkunt Stkunnn mkunt Knt-Hämeen mkunt Pirknmn mkunt Päijät-Hämeen mkunt Kymenlkson mkunt Etelä-Krjln mkunt Etelä-Svon mkunt Pohjois-Svon mkunt Pohjois-Krjln mkunt Keski-Suomen mkunt Pohjnmn mkunt Keski-Pohjnmn mkunt 26, ,

6 Ikääntyneiden osuuden ksvu j yhtäikinen lsten j työikäisten määrän väheneminen ilmenee huoltosuhteen heikentymisenä. Väestöllinen huoltosuhde kuv sitä, kuink pljon lpsi j vnhuksi on 1 työikäistä kohti. Kun väestöllinen huoltosuhde oli koko mss vuonn ,1, oli se Etelä-Svoss 67,1. Mkunnittin vertiltun Etelä-Svo sijoittuu väestöllisessä huoltosuhteess kärkisijlle. Mtlin huoltosuhde on Suomess Uudellmll (49,2) j Pirknmll (56,8). Väestöennusteen mukn työikäisten määrä vähenee Suomess lähivuosikymmeninä. Sodn jälkeen syntyneistä suurist ikäluokist ovt jo lähes kikki eläkkeellä j tällä hetkellä työmrkkinoille tulevt ikäluokt ovt näitä pienempiä. Väistämättä näyttää siis siltä, että myös tulevisuudess huoltosuhde heikkenee. Väestöllistä huoltosuhdett trksteltess on hyvä muist, että huoltosuhde ei suorn kerro lueen väestörkenteest. Joillkin lueill väestöllistä huoltosuhdett rsitt suuri lsten määrä, toisll puolestn suuri eläkeikäisten määrä Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Svoss j koko mss, Lähde: Tilstokeskus 67,1 57,1 2 KOKO MAA Etelä-Svon mkunt Etelä-Svon mkunt Keski-Pohjnmn mkunt Etelä-Pohjnmn mkunt Stkunnn mkunt Kinuun mkunt Kymenlkson mkunt Pohjnmn mkunt Etelä-Krjln mkunt Päijät-Hämeen mkunt Knt-Hämeen mkunt Pohjois-Krjln mkunt Lpin mkunt Keski-Suomen mkunt Pohjois-Pohjnmn mkunt Pohjois-Svon mkunt Ahvennm AHVENANMAA - ÅLAND Vrsinis-Suomen mkunt KOKO MAA Pirknmn mkunt Uudenmn mkunt Väestöllinen huoltosuhde 214, Lähde: Tilstokeskus 49,2 67,1 65, ,5 63,7 63,3 62,5 62,2 62,1 61,6 59,8 59,6 59,5 59,4 59,4 57,8 57,8 57,7 57,1 56, Etelä-Svon mkunt Kinuun mkunt Kymenlkson mkunt Lpin mkunt Päijät-Hämeen mkunt Knt-Hämeen mkunt Etelä-Pohjnmn mkunt Etelä-Krjln mkunt Stkunnn mkunt Pohjois-Krjln mkunt Pohjois-Svon mkunt Keski-Pohjnmn mkunt Ahvennm Pohjois-Pohjnmn mkunt Keski-Suomen mkunt Vrsinis-Suomen mkunt Pohjnmn mkunt KOKO MAA Pirknmn mkunt Uudenmn mkunt Väestöllinen huoltosuhde 24, Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste 91, ,4 8,1 79,9 79,9 79,8 79,1 78,5 78,2 76,3 75,8 73,2 73,1 72,4 71,1 7,3 69,7 67,4 59,

7 7 3 IKÄÄNTYNEIDEN OSUUDET MUUALLA MAAILMASSA JA SUOMESSA Väestön ikääntyminen näkyy kikkill länsimiss. Kärkisij ikääntymisessä pitää Jpni, joss 65-vuott täyttäneiden osuus on 24,15 prosentti (212). Suomi sijoittuu OECD* miden välisessä vertiluss 7. sijlle (212). Suome ikääntyneempiä OECD -mit ovt Ruotsi, Portugli, Kreikk, Sks, Itli sekä Jpni. OECD mist lhisimmt 65-vuott täyttäneiden osuudet ovt Etelä-Afrikss 5,2 %, Meksikoss 6,18 % sekä Turkiss 7,35 %. Myös Euroopn miden välisessä vertiluss (EUROSTAT) sijoittuu Suomi vuoden 214 tilstoss 7.sijlle. Euroopn mist ikääntynein on Itli, joss 65-vuotiiden osuus on 21,4 prosentti väestöstä. *OECD, eng.orgnistion for Economic Coopertion nd Development, perustettiin vuonn 1961 trkoituksenn vkutt j kehittää jäsenmiden yhteiskunnllist hyvinvointi. OECD on jtkj vuonn 1948 perustetulle Euroopn tloudellisen yhteistyöjärjestön (OEEC) toiminnlle. Järjestön päämj sijitsee Priisiss.OECD:ssä on jäsenenä 31 mt, joist uusimpi tulokkit ovt Chile vuonn 21 j Slovki vuonn 2. Suomi liittyi järjestöön vuonn Elderly popultion As percentge of totl popultion OECD Fctbook 214: Economic, Environmentl nd Socil Sttistict Etelä-Svo oli vuonn 212 ikääntyneempi kuin Jpni: 65- vuott täyttäneiden osuus 25,1 %! 24, , , ,2

8 18,4 18,6 18,8 19,5 2,1 2,2 23,7 23,9 24, ,1 25,1 25,5 25,7 26,3 26,4 26,8 26,8 27,1 27,2 27,2 27,5 27,5 27,6 28,1 28,5 28,9 29,4 29,9 3,9 31,3 32,7 8 Vuonn 214 oli Etelä- 25 Svoss 65- vuott 2 täyttäneiden osuus 15 26,8 %! 65-vuott täyttäneiden osuudet Euroopss (Lähde: Eurostt) ,4 21,4 1 7,7 5 Ikääntymisen ennustetn jtkuvn kiihtyvänä myös tulevin vuosikymmeninä. Eurosttin ennusteiden mukn Euroopn vnhushuoltosuhde (65-vuott täyttäneet per vuotit) tulee EU-miss nousemn vuoden ,5:stä vuoteen 24 mennessä 45,9:ään. Myös Suomess vnhuushuoltosuhteen ennustetn nousevn vuoteen 23 mennessä 41,3:een, mutt vuonn 24 nousun ennustetn kääntyvän lskuun (24:41,2). Itli kulkee myös vnhuushuoltosuhdetilstojen j ennusteiden kärkipäässä, mutt Portuglin j Liettun ennustetn kirivän sen ohi vuonn Vnhushuoltosuhde EU-miss 213 j ennuste 22,23 & 24, Lähde: Sotknet.fi/Eurostt 53,5 55,7 54,9 49,9 45, ,2 4,8 31,8 35,8 34,9 2 1 (EU) Vnhushuoltosuhde 213 (EU) Vnhushuoltosuhde, ennuste 22 (EU) Vnhushuoltosuhde, ennuste 23 (EU) Vnhushuoltosuhde, ennuste 24

9 9 4 IKÄÄNTYMINEN VÄESTÖENNUSTEEN VALOSSA 65-vuott täyttäneiden määrä ksv Tilstokeskus julkisi uusimmn väestöennusteens lokkuuss 215. Ennuste ulottuu koko mn oslt vuoteen 265 j mkunttsoll vuoteen 24. Ennuste on trendilskelm, jok perustuu hvintoihin syntyvyyden, kuolevuuden j muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä ldittess ei ole huomioitu tloudellisten, sosilisten eikä muiden yhteiskunt- ti luepoliittisten päätösten mhdollist vikutust tulevn väestönkehitykseen. Väestöennusteen lskelmt ilmisevt lähinnä sen, mihin väestönkehitys joht, mikäli se jtkuu nykyisen kltisen. Lskelmi ei siis tule tulkit vääjäämättä toteutuvn kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on trjot päättäjille työkluj sen rvioimiseksi, trvitnko toimi, joill kehitykseen voidn vikutt. Tilstokeskuksen ennuste pyrkii siis ntmn kuvn Suomen väestön ikärkenteest tulevisuudess, jos väestökehitys jtkuisi muuttumttomn. Väestöennusteen mukn koko mss väkiluku ksv vuoteen 24 mennessä noin 5,9 miljoonn. Vuoteen 265 mennessä väestönksvu rikkoo jo 6 miljoonn rjn (6,2 milj.). Alueellisesti väestönksvu keskittyy mn eteläisiin j läntisiin osiin. Vuoteen 24 mennessä eniten Suomen mkunnist väkiluku ksv Uudellmll (18,3 %) sekä Pirknmll (1,7 %). Suurint väestömäärän lskun ennustetn ts olevn Kinuuss (-12,9 %) sekä Etelä-Svoss (-1,6 %). Väestön iän mukn trksteltun tulevin vuosikymmeninä koko mss työikäisten j lsten määrä tulee lskemn. Vuoteen 24 mennessä työikäisten osuus väestöstä lskee vuoden ,2 prosentist 58,9 prosenttiin eli noin reilull 15 henkilöllä. Lsten määrä lskee ts vuoden 16,4 prosentist (215) vuoteen 24 mennessä 14,8 prosenttiin eli 31 8:ll. 65-vuott täyttäneiden osuus tulee ts selvästi ksvmn. Vuodest 215 heidän osuus, 2,5 % väestöstöstä, tulee vuoteen 24 mennessä nousemn 26,3 prosenttiin. Tämä vst määrällisesti reilun 418 henkilön lisäystä 65-vuott täyttäneisiin : 12,6 % Väestön ikärkenne koko mss e, Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste Ikäluokt yhteensä = : 2,5 % 24: 26,3 % 265: 29,4% = : 68 % 215: 63,2% 24: 58,9 % 265: 56,5 % : 19,4 % 215: 16,4 % 24: 14,8 % = : 14,1%

10 Väestöennusteen vloss väki Etelä-Svoss vähenee j ikääntyy entisestään vuoteen 24 mennessä. 65-vuotiiden osuuden ennustetn nousevn vuonn 24 jop 35,5 prosenttiin väestöstä (215:27,6). Tämä on enemmän kuin missään muuss Suomen mkunnss. Määrällisesti tämä trkoitt yli 64 vuotist enemmän kuin vuonn 215. Työikäisten määrän ennustetn smll ikvälillä lskevn mkunnss nykytsost vjll 19 henkilöllä j lsten 3 4 henkilöllä. Kokonisuudessn Etelä-Svon väestön ennustetn lskevn vuoteen 24 mennessä henkilöön eli henkilön verrn vuodest 215. Väestön ikärkenne Etelä-Svoss e, Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste Ikäluokt yhteensä : 14,3% : 27,6 % = : 35,5 % : 67,6 % 6 215: 59,1% = : 52,2% : 18,1 % 215: 13,3 % = : 12,3 %

11 11 65-vuotiiden osuus mkunnittin , Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste KOKO MAA Uudenmn mkunt Vrsinis-Suomen mkunt Stkunnn mkunt Knt-Hämeen mkunt Pirknmn mkunt Päijät-Hämeen mkunt Kymenlkson mkunt Etelä-Krjln mkunt Etelä-Svon mkunt Pohjois-Svon mkunt Pohjois-Krjln mkunt Keski-Suomen mkunt Etelä-Pohjnmn mkunt Pohjnmn mkunt Keski-Pohjnmn mkunt Pohjois-Pohjnmn mkunt Kinuun mkunt Lpin mkunt Ahvennm 4, % 35, % 35,5 % 3, % 27,6 % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Vikk Etelä-Svo pitää väestöennusteen mukn ikääntymisessä koko mn kärkipikk 24 skk, pysähtyy 65-vuott täyttäneiden osuuden ksvu ennusteen mukn mkunnss vuonn 233 j kääntyy lskusuuntiseksi vuonn 236. Ikääntyneiden osuus on Etelä-Svoss ennusteen mukn korkeimmilln 36,3 prosentti väestöstä (v.236). Vuonn vuotiiden osuus mkunnss on ennusteess lskenut 35,5 prosentti. Myös koko mss ikääntyneiden määrän ksvun ennustetn pysähtyvän vuonn 234 (26,3 %), mutt jtkvn ts ksvun vuonn 241 j nousevn vuoteen 265 mennessä 29,4 prosenttiin. Mkuntien oslt ennuste ulottuu vin vuoteen 24. Suurimmss osss mkunti ikääntyneiden osuuden ksvu näyttäisi tsntuvn ti tittuvn lskuun Etelä-Svon tvoin. Eniten ikääntyneiden lskevt vuosien ikn Pohjois-Krjlss (-1 %), Lpiss (,9 %) sekä Etelä-Svoss (,8 %).

12 12 65-vuotiiden osuudet Etelä-Svoss j koko mss, Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % Ikääntyneiden osuuden ksvu tittuu Etelä- Svoss vuonn 233! 1, % 5, %, % KOKO MAA 2,5 2,9 21,4 21,8 22,2 22,6 23, 23,3 23,6 23,9 24,2 24,5 24,8 25,1 25,4 25,6 25,9 26,1 26,2 26,3 26,3 26,3 26,3 26,2 26,3 26,3 Etelä-Svon mkunt 27,6 28,3 29,1 29,8 3,5 31,1 31,8 32,4 32,9 33,4 33,9 34,4 34,8 35,2 35,5 35,8 36,1 36,2 36,3 36,3 36,3 36,2 36, 35,8 35,6 35,5 65-vuotiiden osuus koko väestöstä v.233 j 24 Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % Uudenm n mkunt Pohjois- Pohjnm n mkunt Pohjnm n mkunt Keski- Pohjnm n mkunt Pirknm n mkunt KOKO MAA Keski- Suomen Ahvenn mkunt m Vrsinis -Suomen mkunt Etelä- Pohjnm n mkunt Pohjois- Svon mkunt Pohjois- Krjln mkunt Stkun nn mkunt Lpin mkunt Knt- Hämeen mkunt Etelä- Krjln mkunt Päijät- Hämeen mkunt Kymenl kson mkunt Kinuun mkunt ,8 % 23,8 % 24,9 % 25,8 % 25,2 % 26,2 % 27,2 % 26,5 % 27,6 % 28,8 % 29,7 % 3,8 % 3,4 % 3,8 % 3,1 % 31,3 % 31, % 32,5 % 34,5 % 36,3 % 24 22,5 % 24,2 % 24,8 % 25,4 % 25,5 % 26,3 % 27, % 27,3 % 27,9 % 28,3 % 29,1 % 29,8 % 29,8 % 29,9 % 3,5 % 31, % 31,1 % 32,4 % 33,3 % 35,5 % Etelä- Svon mkunt

13 13 65-vuott täyttäneet 1-vuotisikäryhmittäin Väestöennusteen mukn Suomess on vuonn 24 yhteensä vuott täyttänyttä. Määrä on enemmän (37 %) enemmän kuin vuonn 214, jolloin 65-vuott täyttäneitä oli kikkin Ikäryhmittäin trksteltun 65-vuott täyttäneissä määrällisesti suurin lisäys tphtuu ennusteen mukn vuotiiss (+237 8) sekä vuotiiss (+186 9) vuott täyttäneiden määrä tulee ennusteen mukn lskemn vuoden 214 määrästä noin 25 6 henkilön verrn. Etelä-Svoss 65-vuott täyttäneiden määrä ksv vuoden 214 tsost (41 5 hlöä) kikkin (15 %) henkilön verrn vuoteen 24 tultess. Määrällisesti eniten ksv koko mn tvoin vuotiiden (+562) sekä vuotiiden (+5 43) määrät. 95-vuott täyttäneiden määrä ksv ennusteen mukn noin 614 henkilön verrn vuotiiden määrän ennustn lskevn nykytsost henkilöä. 65-vuott täyttäneiden määrät (1-vuotisikä) koko mss , Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste (65v. täyttäneitä yht ) = = =

14 vuotiiden määrä tulee Etelä-Svoss tuplntumn vuoteen 24 mennessä! 6 65-vuott täyttäneiden määrät (1-vuotisikä) Etelä-Svoss , Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste (65v. täyttäneitä yht ) 5 95-= =

15 Koko väkilukuun suhteutettun vst kikkien 65-vuott täyttäneiden 1-vuotisikäluokt Etelä-Svoss suuremp os koko väestöstä kuin koko mss. Sekä koko mss että Etelä-Svoss ovt vuotiiden osuudet tällä hetkellä 65-vuott täyttäneiden ikäluokist suurimmt, koko mss 11,71 % j Etelä-Svoss 15,12 % väestöstä. Väestöennuste ennkoi osuuden ksvvn vielä 22 luvulle sti, mutt kääntyvät tämän jälkeen selvään lskuun niin että se olisi vuonn 24 1,53 % j Etelä-Svoss 12,87 %. Etelä-Svoss vuotiiden osuus tulee myös littmn vuotiiden osuuden vuonn vuotiiden prosenttiosuus koko väestöstä nousee ennusteess sekä koko mss että Etelä-Svoss tulevin vuosin jyrkästi. Koko mss osuus tulee nousemn 215 vuoden 6,22 prosentist 9,89 prosenttiin vuoteen 24 tultess, jyrkimmän nousun joittuess vuosiin Aikvälillä ei ksvu enää juuri tphdu. Myös Etelä-Svoss vuotiiden osuus tulee nousemn vuosien välillä vuoden 8,82 prosentist noin 14 prosenttiin. Koko mn tvoin ikäryhmän osuus koko väestöstä pysyy melko vkn vuotiiden osuudet yli tuplntuvt ennusteen mukn vuoteen 24 mennessä. Koko mss heidän osuutens väestöstä on vuonn 215 2,39 % j nousee vuoteen 24 mennessä 5,43 prosenttiin. Etelä-Svoss vuoden 3,46 prosenttiosuus nousee ts vuoteen 24 mennessä 7,9 prosenttiin. 2,% 18,% 65-vuott täyttäneiden %-osuudet (1-vuotisikäryhmittäin) koko väestöstä koko mss j Etelä-Svoss Lähde: Tilstokeskus, väestöennuste KOKO MAA ETELÄ-SAVO 16,% 14,% 15,12% 14,5% 12,% 11,71% 1,53% 12,87% 1,% 8,% 9,89% 8,82% 7,9% 6,% 6,22% 5,43% 4,% 2,%,% 2,39%,15%,46% 3,46%,2%,68%

16 16 Liite 1: Ltuseloste: Väestöennuste Tilstotietojen relevnssi Tämän väestöennusteen perusväkilukuin ovt olleet vuoden 214 lopun kunnittiset väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukn. Ennuste on lskettu kunnittin j kunnittisist tiedoist on stu summmll mkuntien j koko mn luvut. Ennustetietoj on mhdollist tulost myös käyttäen mitä thns muutkin kunnist muodostuv luejko. Väkilukutietojen lisäksi on stvn ennusteen mukiset syntyneiden, kuolleiden j muuttneiden määrät sekä ennusteen lskennss käytetyt kertoimet. Ennusteest on kksi lskelm: Muuttoliikkeen sisältävä lskelm (lskelm 1), joss on otettu huomioon syntyvyyden, kuolevuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen j siirtolisuuden vikutus väestönkehitykseen. Omvrislskelm (lskelm 2) ilmisee, millinen tulev väestönkehitys olisi ilmn muuttoliikettä. Lskelmss on otettu huomioon vin syntyvyyden j kuolevuuden vikutus väestönkehitykseen. Syntyvyys- j kuolevuusoletukset ovt smt kuin lskelmss 1. Etenkin syntyneiden määrät ovt lskelmiss kuitenkin eriliset, kosk muuttoliikkeen sisältävässä lskelmss muuttjt omksuvt tulolueen hedelmällisyyden. Tilstollinen päätoimisto julkisi ensimmäisen Suomen tulev väestönkehitystä koskevn ennustelskelmn vuonn Vuonn 1953 setetun tilstokomiten mietinnössä vuonn 1956 esitettiin, että väestöennusteit on ldittv säännöllisin välijoin. Ensimmäiset ennusteet koskivt koko mn tulev väestönkehitystä. Alueellisi ennusteit ryhdyttiin ltimn 196-luvull. Vuonn 1973 vltioneuvoston knslin settm ns. väestöennusteryhmä julkisi rporttins Väestöennusteiden ldinnn järjestäminen (Vltioneuvoston knslin julkisuj 1973:1). Väestöennusteet määriteltiin rportiss seurvsti: Väestöennusteet ovt väestönkehitykseen vikuttvien tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvi lskelmi, joihin ei sisälly ennusteen ltijn suunnittelem väestönkehitystä eikä luepoliittist thdonilmisu. Rportin mukn väestöennusteet ilmisevt päätöksentekijöille lähinnä sen, mihin kehitys joht, jos yhteiskuntpolitiikk pysyy entisellään. Päätöksentekijöiden on rvioitv kehityksen suotvuus j hrkittv tämän perusteell, voidnko ennusteit käyttää toimintojen mitoituspäätösten j investointipäätösten perustn. 2. Tilstotutkimuksen menetelmäkuvus Tilstokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmä on ns. demogrfinen komponenttimlli, joss väestön tulev määrä j rkenne lsketn ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- j muuttokerrointen vull. Kertoimet on lskettu viime vuosien väestötilstojen perusteell. Kertoimien stunnisvihtelun vähentämiseksi kertoimet on lskettu usemmlt vuodelt j lisäksi kunti on ryhmitelty syntyvyys-, kuolevuus- j lähtömuuttolueiksi. Syntyvyys Syntyvien määrän lskemiseksi kunnt on ryhmitelty 79 hedelmällisyyslueeksi vuosien kokonishedelmällisyysluvun perusteell. Asuksluvultn 35 hengen kunnt ovt omi hedelmällisyyslueitn. Asuksluvultn tätä pienemmät kunnt on yhdistelty noin 3 7 hengen hedelmällisyyslueiksi. Asuksluvultn pienille kunnille on etsitty smn hedelmällisyystson omvi kunti koko mn tsoll. Aiemmin yhdistelyt suoritettiin mkuntien sisällä. Hedelmällisyyslueit muodostettess on smll trksteltu myös ikäryhmittäistä hedelmällisyyttä. Hedelmällisyyslueille on lskettu ikäryhmittäiset (14 5-vuotiille nisille) hedelmällisyysluvut vuosilt Smn hedelmällisyyslueeseen kuuluvien kuntien hedelmällisyyskertoimet ovt siis smt. Ennusteess hedelmällisyysluvut on pidetty vkion koko ennustekuden. Koko mn keskimääräinen kokonishedelmällisyysluku eli kunkin nisen eliniknn synnyttämä lpsimäärä on keskimäärin 1,7. Kuolevuus Kuolleiden määrän lskemiseksi on muodostettu 2 kuolevuusluett. Asuksluvultn viisi suurint kunt (vähintään 175 hengen kunnt) ovt omi kuolevuuslueitn j tätä pienemmät kunnt on yhdistelty noin 15 4 hengen kuolevuuslueiksi. Kunnt on ryhmitelty kuolevuuslueisiin vuosien ikä- j sukupuolivkioidun kuolleisuuden perusteell. Se mihin kuolevuuslueeseen kunt kuuluu ei näin ollen riipu kunnn mntieteellisestä sijinnist. Stunnisvihtelun vähentämiseksi kikill kuolevuuslueill käytetään koko mn kuolevuuskertoimi 17-vuotiiden j 9 14-vuotiiden oslt. Aluekohtiset kertoimet ovt käytössä vuotiiden kohdll. Ikäryhmittäiset kuolevuusluvut on lskettu vuosilt Kuolevuuden vuotuisen muutoksen ikä- j sukupuoliryhmittäiset kertoimet on stu lskemll, kuink pljon kuolevuus muuttui vuosist vuosiin Minkään ikäryhmän kuolevuutt ei ole kuitenkn nostettu.

17 17 Muuttoliike Kunnt on jettu 84 lähtömuuttoktegorin 6- j vuotiiden lähtömuuttolttiuden perusteell vuosin Asuksluvultn 35 hengen kunnt ovt omi lähtömuuttolueitn. Asuksluvultn pienemmät kunnt on yhdistelty noin 2 4 hengen lähtömuuttolueiksi. Asuksluvultn pienille kunnille on etsitty smn lähtömuuttolttiuden omvi kunti koko mn tsoll. Aiemmin yhdistelyt suoritettiin mkuntien sisällä. Lähtömuuttolueiden ikäryhmittäiset lähtömuuttokertoimet sukupuolittin on lskettu vuosien perusteell. Koko m on jettu 15 suurmuuttolueeseen. Suurmuuttolueet ovt vähintään 1 hengen lueit, jotk on muodostettu suurten luekeskusten ympärille (pl. Uusim j Ahvennm). Kunnn suurmuuttolue määräytyy sen mukn, mihin luekeskukseen ti luekeskuksen ympäristökuntiin kunnst on eniten muuttoliikettä ollut vuosien ikn. Etelä-Suomeen muuttolueit on muodostettu enemmän, kosk väestön määrä j lueell tphtuvien muuttojen määrä vtivt pienempiä luekokonisuuksi. Suurmuuttolueiden välisiä muuttoj väestöennusteess lsketn muuttotodennäköisyyksien vull. Ensin lsketn kunkin suurmuuttolueen lähtömuuttjien kokonismäärä summmll suurmuuttolueeseen kuuluvien kuntien lähtömuuttjien määrä. Tämän jälkeen muuttotodennäköisyyksien vull lsketn kuink suuri os lähtömuuttjist jää omn suurmuuttolueeseen j kuink suuri os menee muihin suurmuuttolueisiin. Ikäryhmittäiset suurmuuttolueiden väliset muuttotodennäköisyydet sukupuolittin on lskettu vuosien perusteell. Kunnille on lskettu tulomuutto-osuudet kusskin ikä- j sukupuoliryhmässä ) omn suurmuuttolueeseen jääneistä muuttjist, b) muilt suurmuuttolueilt tulevist muuttjist j c) ulkomilt suurmuuttolueelle muuttjist. Osuudet on lskettu sen suurmuuttolueen tulomuuttojen summst, johon kunt kuuluu. Tulomuutto-osuudet omn suurmuuttolueen muuttjist j muilt suurmuuttolueilt tulevist muuttujist on lskettu vuosien perusteell sekä ulkomilt muuttjist vuosien perusteell. Ennustekuten kikki muuttokertoimet j tulomuuttoosuudet on pidetty vkioin. Muuttoliikkeen sisältävässä lskelmss koko mn vuotuisen nettomhnmuuton on oletettu olevn 14 vuonn 215 j sen jälkeen 17 henkeä vuosittin. Mhnmuutto sdn lskemll koko mn mstmuutto j summmll siihen oletettu nettomhnmuutto. Mhnmuuton ikäjkum on lskettu vuosien mhnmuuttojen perusteell. Mhnmuutto jetn suurmuuttolueille kunkin lueen mhnmuutto-osuuskertoimell. Suurmuuttolueiden mhnmuutto-osuus koko mn mhnmuutost on lskettu ikäryhmittäin j sukupuolittin vuosien perusteell. Kuntien mhnmuutto on lskettu tulomuutto-osuuskertoimill omn suurlueen mhnmuuttojen summst. 3. Tietojen oikeellisuus j trkkuus Kunnittiset ennusteet on ldittv kikille kunnille smoin perustein. Kuntien käsittely yksilöllisesti olisi mhdotont, j niinpä on in esiintynyt j tulee esiintymään tpuksi, joiss esim. ennustekertoimien lskentperiodi on ollut kunnn knnlt jollkin tp poikkeuksellinen, jolloin ennuste poikke trendikehityksestä suuntn tikk toiseen. Asuksluvultn pienten kuntien ennustepoikkemt johtuvt pääsääntöisesti siitä, että niiden ennustekertoimet eivät vst todellist lähtömuuton, tulomuuton, hedelmällisyyden ti kuolevuuden tso. Pienet kunnt on yhdisteltävä suuremmiksi kokonisuuksiksi stunnisvihtelun vähentämiseksi. Aiemmin väestöennusteiss koko m oli jettu neljään kuolevuuslueeseen. Nyt käytettävä kuolevuuslueiden määrä on huomttvsti suurempi. Kuolevuuslueit on lisätty, jott lueelliset tsoerot stisiin premmin huomioitu, kosk kunnittisess väestöennusteess on in ollut ylikuolleisuutt. Stunnisvihtelun vähentämiseksi kuolevuuskertoimet on lskettu pidemmältä jnjksolt j käytetty tietyille ikäryhmille ( 17 j 9 14+) koko mn kuolevuuskertoimi. 4. Julkistujen tietojen jntsisuus j oike-ikisuus Tilstokeskuksess on ldittu kunnittisi väestöennusteit noin kolmen vuoden välein. Välivuosin ldittiin iemmin koko mt koskevi ennustelskelmi, jotk perustuivt erilisiin oletuksiin, esim. mtl, keskimääräinen j korke vihtoehto. Viime vuosin vihtoehtoislskelmi on ldittu lähinnä vin mksullisin toimeksintoin, jolloin lskelmt ovt perustuneet tiljn toivomiin oletuksiin. Vuoden 1998 ennusteen yhteydessä lskettiin koko mlle ns. stokstinen ennuste Joensuun yliopistoss kehitetyllä PEP-ohjelmistoll (Progrm for Error Propgtion). Siinä väestönmuutoskomponentit vihtelevt niin kuin ne ovt menneisyydessä vihdelleet, j syntyneestä ennustetietoknnst sdn esim. jonkin tilstotiedon vihteluväli hlutull todennäköisyydellä. (Lisätietoj ks. Juh M. Alho: A Stochstic Forecst of the Popultion of Finlnd. Ktsuksi 1998:4). Vuoden 215 kunnittinen ennuste on ldittu vuoteen 265 skk. Alueittin se on julkistettu vuoteen Tietojen stvuus j läpinäkyvyys/selkeys Vuoteen 1972 skk kunnittiset väestöennusteet julkistiin Tilstollisi tiedonntoj srjss, sitten vuoteen 1985 skk Tilstotiedotus VÄ srjss, j sen jälkeen ne on julkistu SVT Väestö srjss. Kuntien ikäryhmittäiset ennusteluvut julkistiin erillisenä niteenä vuoden 1969 ennusteest, myöhemmistä ennusteist si kunnittisi ikärkennetietoj vlokopioin. 199-luvull tietoj

18 toimitettiin etupäässä Excel-tulukkoin. Vnhoj kunnittisi ennustetiedostoj ei ole säilytetty. Vuosin 21, 24, 27, 29 j 212 ldituist väestöennusteist on stvill tietoj sähköisessä muodoss. Uusimmn ennusteen tiedot on stvn veloituksett Px-Web SttFin-tilstoplvelust Internetistä vrm venn/?tblelist=true 6. Tilstojen vertilukelpoisuus 18 Tilstokeskuksen väestöennusteet ovt pitkän ikvälin ennusteit. Siksi ne eivät in nn luotettv kuv esim. lähivuosin syntyvien ti kuolevien määrästä. Syntyvyys on 197-luvult lähtien ltoillut ylös j ls siten, että kokonishedelmällisyysluku on vihdellut 1,5:n (1973) j 1,87:n (21) välillä. Väestöennusteiss hedelmällisyys on pidetty vkion jollkin keskimääräis- ti lähtötsoll, kosk kehityksen käännepisteiden rvminen olisi mhdotont. Smoin kuolevuus on lentunut toisinn nopesti j toisinn hitsti. Ennusteiss kuolevuuden muutoskertoimet on lskettu noin 2 vuotisperiodeilt, jott niihin sisältyisi sekä nopen että vähäisemmän lenemisen kusi. Eri ennusteit vertiltess on otettv huomioon erot ennusteiden oletuksiss. Monet kunnt ltivt omi väestöennusteitn, joiden oletukset voivt poiket suurestikin Tilstokeskuksen ennusteest. Koko Suome koskevi väestöennusteit ltivt Tilstokeskuksen lisäksi esim. Eurostt j YK. 7. Selkeys j eheys/yhtenäisyys Tilstokeskuksen väestöennusteiss kunkin vuoden väkiluvut trkoittvt tilnnett Eurosttin j monien kuntien ennusteiss luvut trkoittvt tilnnett 1.1. YK:n ennusteiss luvut trkoittvt vuoden keskikohdn tilnnett. Lähde: Väestö- j oikeustilstot, Tilstokeskus Lisätietoj: Mrkus Rpo , vesto.tilsto@tilstokeskus.fi Vstv tilstojohtj: Jri Trkom Päivitetty Viittusohje: Suomen virllinen tilsto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkisu]. ISSN= , Ltuseloste: Väestöennuste Helsinki: Tilstokeskus [viitttu: ]. Sntitp: