Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä
|
|
- Annikki Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sopimustekstin käännös (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro,
2 Johnto Euroopn neuvoston jäsenvltiot, jotk ovt llekirjoittneet tämän yleissopimuksen, j jotk ottvt huomioon, että yksi Euroopn neuvoston tvoitteist on lisätä yhtenäisyyttä neuvoston jäsenten välillä, jott voitisiin vrjell j vli niitä ihnteit j peritteit, jotk perustuvt ihmisoikeuksien, emokrtin j oikeusvltioperitteen kunnioittmiselle j jotk ovt vltioien yhteistä perintöä; ktsovt, että on trpeen sett ihmiset j inhimilliset rvot keskeiseksi osksi ljentunutt j monilist kulttuuriperinnön käsitettä; korostvt viissti hyöynnetyn kulttuuriperinnön rvo j sen trjomi mhollisuuksi kestävän kehityksen j elämänlun voimvrn jtkuvsti kehittyvässä yhteiskunnss; tunnustvt, että jokisell ihmisellä on oikeus, muien oikeuksien j vpuksien kunnioittmist unohtmtt, yhteyteen vlitsemns kulttuuriperinnön knss. Tämä on os oikeutt osllistu vpsti kulttuurielämään, jok sisältyy Yhistyneien knskuntien ntmn ihmisoikeuksien yleismilmlliseen julistukseen (1948)j jonk yleissopimus tlouellisist, sosilisist, j sivistyksellisistä oikeuksist (1966)tk; ovt vkuuttuneit trpeest s jokinen yhteiskunnn jäsen osllistumn kulttuuriperinnön määrittelyyn j ylläpitoon; ovt vkuuttuneit sellisen kulttuuriperintöä koskevn politiikn j sellisten koulutuksellisten loitteien järkevyyestä, jotk kohtelevt kikke kulttuuriperintöä tspuolisesti j eistävät näin kulttuurien j uskontojen välistä vuoropuhelu; huomioivt eräät Euroopn neuvoston sikirjt, joit ovt erityisesti Euroopn kulttuuriyleissopimus (1954), euroopplinen yleissopimus rkennusperinnön suojelust (1985), euroopplinen yleissopimus rkeologisen perinnön suojelust (1992, trkistettu) j Euroopn misemyleissopimus (2000); ovt vkuuttuneit siitä, että näien peritteien toimivn täytäntöönpnon knnlt on tärkeää luo yleiseurooppliset yhteistyöpuitteet; ovt sopineet seurv: I os Tvoitteet, määritelmät j peritteet 1 rtikl Yleissopimuksen tvoitteet Tämän yleissopimuksen ospuolet sopivt
3 tunnustvns, että kulttuuriperintöön liittyvät oikeuet sisältyvät olennisesti ihmisoikeuksien yleismilmllisen julistuksen määrittelemään oikeuteen osllistu kulttuurielämään; tunnustvns yksilön j yhteisön vstuun kulttuuriperinnöstä; korostvns, että kulttuuriperinnön säilyttämisen j sen kestävän käytön päämäärinä ovt inhimillinen kehitys j elämän ltu; ryhtyvänsä trvittviin toimenpiteisiin soveltkseen tämän yleissopimuksen määräyksiä, jotk koskevt kulttuuriperinnön merkitystä ruhllisen j emokrttisen yhteiskunnn rkentmisess j kestävän kehityksen j kulttuurisen monimuotoisuuen eistämisessä; synergin lisäämistä kikkien sin liittyvien julkisten, institutionlisten j yksityisten toimijoien välillä. 2 rtikl Määritelmät Tässä yleissopimuksess kulttuuriperintö trkoitt niitä menneisyyestä perittyjä voimvroj niien omistjst riippumtt, jotk ihmisten mielestä kuvstvt heiän jtkuvsti muuttuvi rvojn, uskomuksin, tietojn j perinteitään. Tähän kuuluvt kikki ihmisten j pikkojen vuorovikutuksest ikojen kuluess rkentuneen ympäristön ost; kulttuuriperintöyhteisö trkoitt niitä ihmisiä, jotk rvostvt tiettyjä kulttuuriperinnön piirteitä, joit he hluvt julkisen toiminnn puitteiss ylläpitää j välittää tuleville sukupolville. 3 rtikl Euroopn yhteinen kulttuuriperintö Ospuolet sopivt eistävänsä tietoisuutt Euroopn yhteisestä kulttuuriperinnöstä, jok koostuu kikist niistä euroopplisen kulttuuriperinnön muooist, jotk muoostvt yhteisten muistojen, ymmärryksen, ientiteetin, yhtenäisyyen j luovuuen jetun lähteen, j ihnteist, peritteist j rvoist, jotk pohjvt kokemuksiin eistyksestä j menneistä konflikteist j jotk eistävät ihmisoikeuksien, emokrtin j oikeusvltion kunnioittmiseen perustuvn ruhnomisen j vkn yhteiskunnn kehittymistä.
4 4 rtikl Kulttuuriperintöön liittyvät oikeuet j velvollisuuet Ospuolet tunnustvt, että jokisell on, yksin ti yhessä muien knss, oikeus nutti kulttuuriperinnöstä j osllistu sen rikstuttmiseen; jokisell on, yksin ti yhessä muien knss, velvollisuus kunnioitt niin om kuin muienkin kulttuuriperintöä j näin ollen Euroopn yhteistä kulttuuriperintöä; oikeutt kulttuuriperintöön sääntelevät inostn selliset rjoitukset, jotk ovt välttämättömiä yleisen eun j muien henkilöien oikeuksien j vpuksien suojelemiseksi emokrttisess yhteiskunnss. 5 rtikl Kulttuuriperintöä koskev linsäääntö j peritteet Ospuolet tunnustvt yleisen eun, jok liittyy kulttuuriperinnön eri os-lueisiin niien yhteiskunnllisen merkityksen mukisesti; lisäävät kulttuuriperinnön rvo sen tunnistmisen, tutkimuksen, tulkitsemisen, suojelun, säilyttämisen j esittelyn myötä; vrmistvt, kunkin ospuolen järjestelmän mukisesti, että linsäääntöön sisältyvät säännökset kulttuuriperintöoikeuen toteutumiseksi rtikln 4 määrittelemällä tvll; e f g vlivt sellist tlouellist j sosilist ilmpiiriä, jok tukee osllistumist kulttuuriperintöön liittyvään toimintn; eistävät kulttuuriperinnön suojelu keskeisenä tekijänä toisin tukevien kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuen j nykyikisen luovuuen tvoitteien svuttmisess; tunnustvt sen kulttuuriperinnön rvon, jok sijoittuu niien linkäyttövltn kuuluville lueille kulttuuriperinnön lkuperästä riippumtt; ltivt integroituj strtegioit eistämään tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpno. 6 rtikl Yleissopimuksen vikutukset Tämän sopimuksen määräyksiä ei s tulkit siten, että niillä rjoitetn ti heikennetään niitä ihmisoikeuksi j perusvpuksi, joit turvtn knsinvälisillä sikirjoill, joit ovt erityisesti ihmisoikeuksien yleismilmllinen julistus sekä ihmisoikeuksien j perusvpuksien suojmiseksi tehty yleissopimus;
5 vikutetn kulttuuriperinnön j -ympäristön knnlt suotuismpiin määräyksiin, jotk sisältyvät muihin knsllisiin ti knsinvälisiin oikeuellisiin sikirjoihin; luon täytäntöönpnokelpoisi oikeuksi. II os Kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnlle j inhimilliselle kehitykselle 7 rtikl Kulttuuriperintö j vuoropuhelu Ospuolet sopivt, virnomisten j muien toimielinten vustuksell, knnustvns trkstelemn niitä peritteit j tpoj, jotk liittyvät kulttuuriperinnön esilletuomiseen j kunnioittmn tulkintojen monimuotoisuutt; luovns sovittelumenettelyjä sellisten tilnteien vrlle, joiss eri yhteisöt liittävät smn kulttuuriperintöön erilisi rvoj; kehittävänsä kulttuuriperinnön tuntemust voimvrn, jok eistää ruhllist rinnkkiselo lisäämällä luottmust j keskinäistä ymmärrystä tvoitteen konfliktien rtkisu j ennltehkäiseminen; sisällyttävänsä nämä lähestymistvt kikkiin elinikäisen oppimisen j koulutuksen os-lueisiin. 8 rtikl Ympäristö, kulttuuriperintö j elämänltu Ospuolet sopivt hyöyntävänsä kikke kulttuuriympäristöön sisältyvää kulttuuriperintöä rikstuttkseen tlouellist, poliittist, sosilist j kulttuurist kehitystä j mnkäytön suunnittelu ottmll käyttöön kulttuuriperinnön vikuttvuusrviointej j vhingoittumisen vähenemiseen tähtääviä toimintsuunnitelmi silloin kun se on trpeellist; eistääkseen integroitu lähestymistp kulttuurist, iologist, geologist j mnkäytön monimuotoisuutt koskeviin peritteisiin, jott svutettisiin tspino näien os-lueien välillä; vhvistkseen sosilist yhteenkuuluvuutt lisäämällä yhteisen vstuun tunnett ihmisten suinpikkoj kohtn; eistääkseen ympäristöön tehtyjen nykyikisten muutosten lun tvoitett vrntmtt ympäristön kulttuurisi rvoj. 9 rtikl Kulttuuriperinnön kestävä käyttö Tukekseen kulttuuriperinnön säilymistä ospuolet sopivt
6 eistävänsä kulttuuriperinnön koskemttomuuen kunnioittmist vrmistmll, että muutospäätöksissä huomioin kulttuuriset rvot; e määrittävänsä j eistävänsä kulttuuriperinnön kestävän hoion peritteit j knnustvns kulttuuriperinnön säilyttämiseen; vrmistvns, että kikiss yleisissä teknisissä määräyksissä otetn huomioon kulttuuriperinnön säilyttämisen settmt erityisvtimukset; eistävänsä perinteisten mterilien, tekniikoien j titojen käyttöä sekä niien nykyikisten käyttömuotojen selvittämistä; eistävänsä työn ltu ottmll käyttöön mmttitutkintoj j yksilöien, yritysten j instituutioien kkreitointijärjestelmiä. 10 rtikl Kulttuuriperintö j tlouellinen toimint Jott kulttuuriperinnön trjomt mhollisuuet stisiin kokonisuuessn käyttöön kestävän tlouellisen kehityksen ostekijänä, ospuolet sopivt lisäävänsä tietoisuutt kulttuuriperinnöstä j hyöyntävänsä sen trjomi tlouellisi mhollisuuksi; ottvns huomioon kulttuuriperinnön erityisluonteen j eut ltiessn tlouspoliittisi linjuksi; vrmistvns, että nämä linjukset kunnioittvt kulttuuriperinnön koskemttomuutt eivätkä vrnn sen itseisrvo. III os Yhteinen vstuu kulttuuriperinnöstä j julkinen osllistuminen 11 rtikl Kulttuuriperintöön liittyvien julkisten vstuien järjestäminen Ospuolet sopivt kulttuuriperinnön hoion oslt eistävänsä virnomisten integroitu j tietoon perustuv lähestymistp kikill loill j kikill tsoill; kehittävänsä oikeuellisi, tlouellisi j mmtillisi puitteit, jotk mhollistvt virnomisten, sintuntijoien, omistjien, sijoittjien, yritysten, knslisjärjestöjen j knslisyhteiskunnn yhteistoiminnn; kehittävänsä innovtiivisi tpoj, joill virnomiset voivt tehä yhteistyötä muien toimijoien knss; kunnioittvns j rohkisevns vpehtoisi loitteit, jotk täyentävät virnomisten toimint;
7 e rohkisevns kulttuuriperinnön säilyttämisestä kiinnostuneit knslisjärjestöjä toimimn yleisen eun nimissä. 12 rtikl Kulttuuriperinnön svutettvuus j emokrttinen osllistuminen Ospuolet sopivt rohkisevns jokist osllistumn kulttuuriperinnön tunnistmiseen, tutkimukseen, tulkintn, suojeluun, säilyttämiseen j esittelemiseen; julkiseen pohintn j keskusteluun niistä mhollisuuksist j hsteist, joit kulttuuriperintö trjo; ottvns huomioon rvon, jonk kulttuuriperintöyhteisöt liittävät siihen kulttuuriperintöön, johon ne smistuvt; tunnustvns vpehtoisjärjestöjen merkityksen sekä toimintn osllistujin että kulttuuriperintöä koskevn politiikn onnistumisen rvioijin; prntvns kulttuuriperinnön svutettvuutt, erityisesti nuorten j vähäosisten keskuuess, lisätäkseen tietoisuutt kulttuuriperinnön rvost, sen ylläpitämisen j säilyttämisen trpeest j hyöystä, jok sen vull voin svutt. 13 rtikl Kulttuuriperintö, tieto j osminen Ospuolet sopivt lisäävänsä mhollisuuksi sisällyttää kulttuuriperintöulottuvuus koulutuksen kikille tsoille, ei välttämättä omn oppiineenn, mutt vähintään muien oppiineien monipuolisen lähteenä; vhvistvns yhteyttä kulttuuriperintöopetuksen j mmtillisen koulutuksen välillä; tukevns kulttuuriperinnön, kulttuuriperintöyhteisöjen, ympäristön j niien välisten suhteien monitieteistä tutkimust; tukevns täyennyskoulutust j tieon j titojen vihto niin koulutusjärjestelmän sisällä kuin sen ulkopuolellkin. 14 rtikl Kulttuuriperintö j tietoyhteiskunt Ospuolet sopivt kehittävänsä igitlisen teknologin hyöyntämistä prntkseen kulttuuriperinnön stvuutt j svutettvuutt j siitä koituvi etuj
8 tukemll loitteit, jotk eistävät sisältöjen ltu j pyrkivät tkmn kielten j kulttuurien moninisuuen tietoyhteiskunnss; tukemll knsinvälisesti yhteensopivi stnrej, jotk koskevt kulttuuriperinnön tutkimust, säilyttämistä, prntmist j suojelu, torjuen smll kulttuuriomisuuen litont kupp j liikkumist; pyrkimällä poistmn kulttuuriperintöön liittyvän tieon svutettvuuen esteitä, erityisesti silloin, kun kyse on koulutuksellisist trkoituksist, unohtmtt kuitenkn teollis- j tekijänoikeuksien suojelu; tunnustmll, että kulttuuriperintöä koskevien igitlisten sisältöjen luominen ei sisi vrnt olemss olevn kulttuuriperinnön säilymistä. IV os Seurnt j yhteistyö 15 rtikl Ospuolten lupukset Ospuolet sopivt kehittävänsä Euroopn neuvoston vull tämän yleissopimuksen peritteien knss yhenmukisen vlvontjärjestelmän, jok ktt kulttuuriperintöön liittyvät linsääännöt, menettelytvt j käytännöt; ylläpitävänsä j kehittävänsä yhteistä julkist tietojärjestelmää j luovuttvns siihen tietoj. Järjestelmä helpott sen rvioimist, miten ospuolet täyttävät tähän yleissopimukseen perustuvt sitoumukset. 16 rtikl Seurntmeknismi Ministerikomite nimeää Euroopn neuvoston perustmissopimuksen 17 rtikln mukisesti trkoituksenmukisen komiten ti vlitsee olemss olevn komiten vlvomn tämän yleissopimuksen soveltmist. Komite päättää omist menettelytpsäännöistään; Nimetty komite vhvist trvittess työjärjestyksensä; hllinnoi 15 rtiklss trkoitettu yhteistä tietojärjestelmää, säilyttäen yleiskuvn keinoist, joill sopimuksen määrittelemät velvoitteet täytetään; nt neuvo-ntvn lusunnon yhen ti usemmn ospuolen pyynnöstä mistä thns tämän yleissopimuksen tulkintn liittyvästä kysymyksestä, otten huomioon kikki Euroopn neuvoston oikeuelliset sikirjt; ltii yhen ti usemmn ospuolen loitteest rvioinnin siitä, miten ne ovt pnneet tämän yleissopimuksen tietyltä oslt täytäntöön;
9 eistää tämän yleissopimuksen sektorien rjt ylittävää soveltmist tekemällä yhteistyötä muien komiteoien knss j osllistumll muihin Euroopn neuvoston loitteisiin; rportoi toiminnstn ministerikomitelle. Komiten toimintn voi osllistu sintuntijoit j trkkilijoit. 17 rtikl Seurnt koskev yhteistyö Ospuolet sopivt tekevänsä yhteistyötä toistens knss j Euroopn neuvoston kutt tämän yleissopimuksen tvoitteien j peritteien täyttämiseksi j erityisesti Euroopn yhteisen kulttuuriperinnön tunnustmiseksi toteuttmll yhteistyöstrtegioit, joien vull vsttn seurntprosessin myötä tunnistettuihin trpeisiin; eistämällä monenvälistä j rjt ylittävää toimint j kehittämällä lueellisen yhteistyön verkostoj näien strtegioien täytäntöönpno vrten; kehittämällä, määrittelemällä j jkmll hyviä käytäntöjä; tieottmll yleisölle tämän yleissopimuksen tvoitteist j täytäntöönpnost. Mitkä thns ospuolet voivt yhteisestä sopimuksest tehä rhoitusjärjestelyjä knsinvälisen yhteistyön helpottmiseksi. V os Loppumääräykset 18 rtikl Allekirjoittminen j voimntulo Tämä yleissopimus on voinn llekirjoittmist vrten Euroopn neuvoston jäsenvltioille. Tämän yleissopimuksen voimntulo eellyttää sen rtifiointi ti hyväksyntää. Rtifiointi- ti hyväksymiskirjt tlletetn Euroopn neuvoston pääsihteerin huostn. Tämä yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon kymmenen Euroopn neuvoston jäsenvltioit ovt ilmisseet suostumuksens tull yleissopimuksen sitomksi eellisen kppleen määräysten mukisesti. Kunkin sellisen llekirjoittjvltion oslt, jok myöhemmin ilmisee suostumuksens tull tämän yleissopimuksen sitomksi, yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon rtifiointi- ti hyväksymiskirj on tlletettu.
10 19 rtikl Liittyminen Tämän yleissopimuksen voimntulon jälkeen Euroopn neuvoston ministerikomite voi kutsu minkä thns Euroopn neuvoston ulkopuolisen vltion j Euroopn yhteisön liittymään sopimukseen Euroopn neuvoston perustmissopimuksen 20. rtikln mukisell enemmistöpäätöksellä j niien sopimusvltioien eustjien yksimielisellä päätöksellä, joill on pikk ministerikomitess. Minkä thns liittyvän vltion ti Euroopn yhteisön oslt, jos se liittyy tähän yleissopimukseen, yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon liittymiskirj on tlletettu Euroopn neuvoston pääsihteerin huostn. 20 rtikl Alueellinen soveltminen Mikä thns jäsenvltio voi, llekirjoittessn tämän yleissopimuksen ti tllettessn rtifiointi-, hyväksymis-, ti liittymiskirjns, määritellä lueen ti lueet, joit tämä yleissopimus koskee. Mikä thns jäsenvltio voi myöhempänä jnkohtn Euroopn neuvoston pääsihteerille osoitetull ilmoituksell ljent tämän sopimuksen soveltmisen koskemn mitä thns muut selityksessä minittu luett. Tämän lueen oslt yleissopimus tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon pääsihteeri on vstnottnut ilmoituksen. Mikä thns ilmoitus, jok on tehty khen eellisen kppleen määräysten mukisesti, voin minkä thns ilmoituksess minitun lueen oslt peru pääsihteerille osoitetull selityksellä. Peruminen tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuusi kuukutt siitä päivästä, jon pääsihteeri on vstnottnut selityksen. 21 rtikl Irtisnominen Ospuoli voi milloin thns irtisno tämän yleissopimuksen Euroopn neuvoston pääsihteerille osoitetull ilmoituksell. Irtisnominen tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuusi kuukutt siitä päivästä, jon pääsihteeri on vstnottnut ilmoituksen. 22 rtikl Muutokset Ospuoli ti 16 rtiklss minittu komite voivt esittää muutoksi tähän yleissopimukseen. Jokinen muutosesitys ilmoitetn Euroopn neuvoston pääsihteerille, jok nt sen tieoksi Euroopn neuvoston jäsenvltioille, muille ospuolille j kikille 19 rtikln
11 määräysten mukisesti liittymään kutsutuille Euroopn neuvoston ulkopuolisille vltioille sekä Euroopn yhteisölle. Komite tutkii esitetyt muutokset j stt tekstin, jok on hyväksytty ospuolten eustjien kolmen neljäsosn äänten enemmistöllä, ministerikomiten hyväksyttäväksi. Kun ministerikomite on hyväksynyt tekstin Euroopn neuvoston perustmissopimuksen 20. rtikln eellyttämällä enemmistöllä j niien sopimusvltioien yksimielisellä päätöksellä, joill on pikk ministerikomitess, teksti toimitetn ospuolten hyväksyttäväksi. Muutos tulee voimn niien ospuolten oslt, jotk ovt sen hyväksyneet, seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon kymmenen Euroopn neuvoston jäsenvltiot on ilmoittnut pääsihteerille muutoksen hyväksymisestä. Niien ospuolten oslt, jotk hyväksyvät muutoksen myöhemmin, muutos tulee voimn seurvn kuukuen ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukutt siitä päivästä, jon kyseinen ospuoli on ilmoittnut pääsihteerille muutoksen hyväksymisestä. 23 rtikl Ilmoitukset Euroopn neuvoston pääsihteeri ilmoitt Euroopn neuvoston jäsenvltioille j vltiolle, jotk ovt liittyneet ti jotk on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen, sekä Euroopn yhteisölle, jos se on liittynyt ti on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen llekirjoituksist; rtifiointi-, hyväksymis- ti liittymiskirjojen tllettmisist; tämän yleissopimuksen 18, 19 j 20 rtikln määräysten mukisist voimntulopäivistä; e tähän yleissopimukseen 22 rtikln määräysten mukisesti esitetyistä muutoksist j niien voimntulost; muust toimenpiteestä, selityksestä, ilmoituksest ti tieonnnost, jok liittyy tähän yleissopimukseen. Tämän vkuueksi sinmukisesti vltuutetut henkilöt ovt llekirjoittneet tämän yleissopimuksen. Tehty Fross 27 päivänä lokkuut 2005 yhtenä kppleen englnnin j rnskn kielellä, joist molemmill kielillä kirjoitetut tekstit ovt yhtä toistusvoimiset. Sopimus tlletetn Euroopn neuvoston rkistoon. Euroopn neuvoston pääsihteeri toimitt oikeksi toistetut jäljennökset Euroopn neuvoston jäsenvltioille sekä sopimukseen liittymään kutsutuille vltioille j Euroopn yhteisölle.
Faro, Johdanto. Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen, ja jotka
EUROOPAN NEUVOSTON PUITEYLEISSOPIMUS KULTTUURIPERINNÖN YHTEIS- KUNNALLISESTA MERKITYKSESTÄ Faro, 27.10.2005 Johdanto Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen,
LisätiedotKattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä
Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on
LisätiedotYRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS
AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:
LisätiedotAsennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Dikin Altherm Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst...
LisätiedotAsennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi
Dikin Altherm - Mtln lämpötiln Monolocin vrlämmitin EKMBUHCAV EKMBUHCA9W Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Tietoj sikirjst. Tieto tästä sikirjst... Tietoj pkkuksest. Vrlämmitin..... Vrusteiden poistminen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotVanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä
Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä
LisätiedotVuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit
Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62
Lisätiedot/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO
Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.
LisätiedotKustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus
Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.
T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä
Lisätiedot3 Integraali ja derivaatta
3 Integrli j erivtt 3.1 Integrli ylärjns funktion Olkoon funktio f Riemnn-integroituv välin I jokisell suljetull osvälillä j välin I jokin kiinteä luku. Tällöin integrli määrittelee funktion G(): I R,
LisätiedotSuorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat
Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotEsimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.
8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 2, 18. 22. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Formuloi luennoll (monisteen s. 17) esitetty yksinkertinen khviutomtti täsmällisesti äärellisen
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13
MS-A040 Diskreetin mtemtiikn perusteet, IV/07 Kngslmpi / Jkosson Diskreetin mtemtiikn perusteet Lskuhrjoitus / vko Tuntitehtävät 4-4 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-4 loppuviikon hrjoituksiss.
LisätiedotEuroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka
EUROOPPALAINEN MAISEMAYLEISSOPIMUS Johdanto Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen ja jotka ottavat huomioon, että Euroopan Neuvosto pyrkii lisäämään jäsenvaltioidensa
LisätiedotKohteen turvaluokitus on
LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.
LisätiedotValmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)
Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen
Lisätiedot9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi
9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Li iketlouden perustutki nto, Asiksplvelun j myynnin osmisl sekä Tlous j toimistoplvelujen osmisl Merkonomi ldittu: 12.06.2015 Pirjo Koski hyväksytty:
LisätiedotOpetussuunn itelma 201 5
Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 201 5 Nuoriso- j vp-jn ohjuksen perustutkinto, N uoriso- j vp-jnohj hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 -ì ú-l- \ rkku Purontus rehtori L SISALLYS I NUORISO- JA VAPAA-AJAN
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Ratkaisut 4 / vko 11
Diskreetin mtemtiikn perusteet Rtkisut 4 / vko 11 Tuntitehtävät 41-42 lsketn lkuviikon hrjoituksiss j tuntitehtävät 45-46 loppuviikon hrjoituksiss. Kotitehtävät 43-44 trkstetn loppuviikon hrjoituksiss.
LisätiedotAnalyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että
Anlyysi Hrjoituksi lukuihin 3 / Kevät 5. Ann sellinen välillä ], [ jtkuv j rjoitettu funktio f, että () sup A m A j inf A min A, (b) sup A m A j inf A = min A, (c) sup A = m A j inf A min A, (d) sup A
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista
Mtemtiikn johntokurssi, syksy 07 Hrjoitus 6, rtkisuist. Onko jokin emojen 5 tehtävän reltioist ) R := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, )}, ) S := {(, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ), (, ),
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()
LisätiedotHAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN
ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä
LisätiedotTampereen konservatorio
VALINTAKOEOPAS 2016 - MUUSIKKO Tmpereen konservtorio 1. TAMPEREEN KONSERVATORIO Konservtoriost Tmpereen konservtorio on tnssin j tiemusiikin oppilitos, jok elää intensiivisesti omss jssmme. Tmpereen konservtorion
LisätiedotMuita määrätyn integraalin sovelluksia
Muit määrätyn integrlin sovelluksi Ekstr Pohint Auto kiihyttää tsisesti viiessä sekunniss vuhist 4 km/h vuhtiin 76 km/h. ) Muoost funktio, jok ilmisee uton vuhin v(t), kun on kulunut t sekunti kiihytyksen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
LisätiedotMitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta
Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE Jämsän kupungiss, 1. kupunginosss os korttelist 15 sekä puisto-, ktu-, stm- j vesilueit. uj nk pä Se
LisätiedotKuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.
Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,
LisätiedotKasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla
YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä
Lisätiedot1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.2010 lukien
KTPO/Ammtillisen koulutuksen yksikkö PM 4.12.29 1 25 opiskelijpikn lisääminen mmtillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin 1.1.21 lukien Tust Aikisemmt opiskelijmäärälisäykset Hllitusohjelmn j vltiontlouden
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus, kuulumiset ja ajankohtaista vesihuollossa
Uudenmn ELY-keskus, kuulumiset j jnkohtist vesihuolloss 13.3.2017 Elinkeino-, liikenne- j ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Vstvt: vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjuksest, osltn vesihuoltolin
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 3.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen
LisätiedotOSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi
OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3
LisätiedotHuoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus
Huoltotiedote N:o 98-16c Letkun vihto Mllit 1999 Mercury/Mriner 6 25 HP (2-thtiset) Srjnumerot 0G818363 0G829089 9.9/15, 25, 30/40, 50 (4-thtiset) Srjnumerot 0G820822 0G822265 135 200 HP (Ks. j EFI) Srjnumerot
LisätiedotKertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot
TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause
MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 20, 2017
LisätiedotVuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.
Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotTyöpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit
Tuettu oppisopimus Luokk Tukiprosessit Ydintehtävä Nuorten tukeminen oppisopimuskoulutuksen ikn Prosessin trkoitus Tutkinnon ti ostukinnon sminen oppisopimuskoulutuksell Prosessin lähtötilnne Työttömän
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan
LisätiedotSäännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja
Säännöllisten operttoreiden täydentäviä muistiinpnoj Antti-Juhni Kijnho 1. huhtikuut 2011 Vnht määritelmät Määritelmä 1. Äärellinen epätyhjä joukko on merkistö, j sen lkioit kutsutn merkeiksi. Määritelmä
Lisätiedot5 Epäoleellinen integraali
5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss
LisätiedotOlkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)
T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään
Lisätiedot(ykpedu. Opetussuun n itelma 201 5. Yhteiset tutkinnon osat. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. laadittu: 30.05.2015. hyväksytty: 26.6.
(ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuun n itelm 201 5 Yhteiset tutkinnon ost ldittu: 30.05.2015 Erkki Juol hyväksytty: 26.6.2015 S 96 rehtori rontus 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess petuskoulutuksessr
Lisätiedot2.1 Vaillinaiset yhtälöt
.1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön
LisätiedotTerrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja
Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,
Lisätiedot3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotHAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN
ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.
LisätiedotRunkovesijohtoputket
Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist
Lisätiedot5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 9 5 Riemnn-integrli 5. Al- j yläintegrli Voit olett tunnetuksi ll esitetyt supremumin j infimumin ominisuudet (joukot A j B ovt rjoitettuj sekä epätyhjiä j λ R). Jos
LisätiedotTULVAONGELMA ESPOOSSA
TULVAONGELMA ESPOOSSA Espoon tulvtyöryhmä 6.10.2005 ESIPUHE Teknisen j ympäristötoimen johtoryhmä setti 1.6.05 työryhmän vlmistelemn tulvkysymyksen hllinnn j toimenpideperitteiden vlmistelu. Työryhmän
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
LisätiedotPILKKO 1/6 2056 TK EV 56 LPA VU- VU-6 KM 631. II e=0.40 25:52 25:27 25:25 88 88:8 25:93 88:5. 88:7 p 17:13 1:5705 19:39 28:2 19:32 10 19:39 19:39
0 00 0 : : 0 / KM : : ONTTOLANTE 0 : p 0 PLKKO 00 00 / s y - 0 0 VL 0 LÄNSLNJA PUUTARHAPUSTO 0 VL / s y - RP : 0 :0 0 LPA hi 0 : VL : 0 kt 0-0 VU- - 0 linj - nsi : Lä 0 0 jo : POKKTE 0 : jo 0 :0 0 VU-
LisätiedotLATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)
LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2
LisätiedotProjektin itsearviointi. Työkirjapohjat
TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ
LisätiedotOlkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään
T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään
LisätiedotHelsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto 26.2.2014 16:21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).
Helsinin kupunki / Liikennesuunnitteluossto 26.2.204 6:2 Anitt Vähäkuopus (3) TYÖSELTE Telkkktu/Pursimiehenktu Risteys 256 Kojeuusint Yleistä Koje vihdetn j muutetn minikojeeksi (TC-2M). Klusteet j työ
LisätiedotA-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
LisätiedotLINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta /2013 (Suomen säädöskokoelman n:o 64/2013) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2013 6/2013 (Suomen säädöskokoelman n:o 64/2013) Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1
7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,
LisätiedotOpetussu unn itelma 201 5
(ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Audiovisulisen viestinnän perustutkinto, Medi-ssistentti ldittu: 04.08.015 Jussi Järviniemi hyväksytty:6.8.015 S f r0 -l l-l Purontus rehtori
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. huhtikuuta 200 (OR. en) 7853/0 Toimielinten välinen asia: 2009/048 (CNS) ISL 8 N 8 CH 9 FL 7 FRONT 38 SCHENGEN 30 N 07 ASIM 42 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 26.9.2013 2013/0127(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maasta toiseen ulottuvien
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
LisätiedotTURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2013 2016. Hyväksytty edustajiston kokouksessa 24.4.2013.
sivu 1/35 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN 2013
LisätiedotAsennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.
Asennusohje EPP-0790-FI-4/02 Kutistemuovijtkos Yksiviheiset muovieristeiset kpelit Cu-lnk kosketussuojll 12 kv & 24 kv Tyyppi: MXSU Tyco Electronics Finlnd Oy Energy Division Konlntie 47 F 00390 Helsinki
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella
LisätiedotHUOLTOTIEDOT. Palauta kaikki päätylevytsarjat, osanumero 1173-828131A4, Mercury Marinen hyvitettäväksi.
OHJE HUOLTOTIEDOT TIEDOTE No. 99-6c OptiMxin ilmkompressorin päätylevy Mllit MERCURY/MARINER 135/150 hv; 2,5 LITRAN OPTIMAX Srjnumerot 0G868674 0G925496 200/225 hv; 3,0 LITRAN OPTIMAX Srjnumerot 0G869454
LisätiedotLIITE 1. 1 Turvasuunnitelma VAKkuljetuksissa
1 Turvsuunnitelm VAKkuljetuksiss 2 Tämä on turvsuunnitelmmlli yrityksille, jotk toimivt Vrllisten ineiden kuljetusten priss. Mlliss on huomioitu vrllisten ineiden kuljetusten (VAK) säädöksen uusi luku
LisätiedotSäännöt 2 7. Regler 8 13. Regler. Regler. Rules 26 31
Säännöt 8 9 Rules B tyhjä suositusruutu krtt rhmittri vesiruutu viinitrhruutu utio viinitrhruutu Sisällys C pelilut Viiniyhdistyksen suositus -ltt hintmerkkiä Ltikoit: punviiniltikko vlkoviiniltikko smppnjltikko
LisätiedotMääritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.
Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio
LisätiedotJalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina
Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi
Lisätiedot-kortiston näyte RT 09-10692 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ
RT 09-09 ohjetiedosto mliskuu 999 () ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ liikkumisesteiset, toimimisesteiset, esteettömyys hndikppde, funktionshindrde, tillgänglighet disled persons, ccessiility Tämä
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisestä oikeusavusta
Lisätiedot5.6.201,5 28/0L1,/201,5
OPETUSHATIITUS UTBITDNINGSSTYRETSEN uaanavs 5.6.201,5 28/0L1,/201,5 Koulutuksen jrlestlt Voimssoloik:7.8.2075 lken toistiseksi Sidnnokset, joihin toimivlt mddrdyksen ntmiseen pefustuu: L 637/7998,11 $:n
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Istuntoasiakirja ESITYSLISTA. Keskiviikko 27. toukokuuta Bryssel 27/05/ /OJ
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014 2019 Istuntoasiakirja ESITYSLISTA Keskiviikko 27. toukokuuta 2015 Bryssel 27/05/15 FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI Menettelyjen selitykset Käsitellyistä teksteistä äänestetään
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
LisätiedotEUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS VIRANOMAISTEN ASIAKIRJOJEN JULKISUUDESTA
Suomenkielinen käännös Liite 2 EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS VIRANOMAISTEN ASIAKIRJOJEN JULKISUUDESTA Johdanto Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka ottavat
Lisätiedot3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus
Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. lokakuuta 2013 (OR. en) 13408/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0020 (NLE) TRANS 466 MAR 126
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2013 (OR. en) 13408/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0020 (NLE) TRANS 466 MAR 126 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden valtuuttamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.12.2011 KOM(2011) 904 lopullinen 2011/0441 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti
LisätiedotUnescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit
1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja
LisätiedotSuorat, käyrät ja kaarevuus
Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.
LisätiedotLue Tuotteen turvaohjeet ennen laitteen käyttöönottoa. Lue sitten tämä Pika-asennusopas oikeiden asetusten ja asennuksen onnistumisen takaamiseksi.
Pik-sennusops Aloit tästä ADS-2100 Lue Tuotteen turvohjeet ennen litteen käyttöönotto. Lue sitten tämä Pik-sennusops oikeiden setusten j sennuksen onnistumisen tkmiseksi. VAROITUS VAROITUS ilmisee mhdollisesti
LisätiedotKUVA KEURUUNTIE KAAVASELOSTUS. KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos. Pvm Asianumero 71/ /2018
KAAVASELOSTUS KEURUUNT KRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemkvn muutos KUVA Pvm... Asinumero /../ Keuruun kuunki Kvoituslvelut P E R US- A T U N NSTET E D O T. Tunnistetiedot Kunt Kunnnos Kortteli/tilt Kvn nimi
Lisätiedot6 Integraalilaskentaa
6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion
Lisätiedot