POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CyberKnife KYSiin, s. 4 KYSin rkenteet kevenevät, s. 14 Nope kotiutus vähentää kustnnuksi, s. 24

2 Henkreikä 1 / 2012 Pääkirjoitus... 3 Trkkuussädehoitolite KYSiin... 4 Ensimmäinen PET-TT-lite KYSiin... 9 Nivustyräleikkuksiin uusi tekniikk..11 Vuoden 2011 tilinpäätös KYS lk keventää rkenteitn Henkilöstömitoitus trksteluss...16 KYSillä vuosikymmenen peruskorjusurkk...18 KYSin sisäilmongelmt Koulutettu kuono työssä Kotiutus lk sirln spuesss...24 Kurssill kikki mittvt sokereit.. 27 Prst dibeteshoito Lutkunt kuuntelee johtj j hoitj Henkilöstömenot ksvvt liin nopesti Nörtti johtj hlu hsteit Rh on kov konsultti Hlliss toist ehtii nähdä Erheelliset plohälytykset Rkentminen lisää plon riskiä Löydetty hmpt j silmälsit Uutisi KYSistä Työrukknen viihtyy jtkoss sukutilll Näkölpikll Petteri Pronen Uusi julkisuj Luottmusmies- j työsuojelusi.. 52 Hoitotyön rke j kehittämistä Kndss Henkilökunnn tphtumi KUVA: VARPU PUSKALA KYS on nostnut sisäilmongelmt erityistrksteluun. Tlvell sirlss käynnistettiin prikymmentä sisäilmremontti. Tässä toimittjt tutustuvt tehovlvomon remonttiin toukokuuss järjestetyssä lehdistötilisuudess. (s. 22). KUVA: SENNI ANTTONEN KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN 5-vuotis Sylvi on innoks työntekijä, mutt koir väsyy nopesti. Jos homeen hjut ovt todell voimkkit, tuko täytyy pitää jo vrtin jälkeen (s. 22). KUVA: SEPPO HYVÖNEN Mitä uutt? Äskettäin julkistun OECD:n knsinvälisen rportin mukn Suomen terveydenhuolloss on suhteess vähiten prnemiseen tähtääviä eli kurtiivisi vuodepikkoj, smll kun pitkäikisten vuodepikkojen osuus on OECD miden suurin. Vikk määrä sinänsä ei ole pljonkn keskirvon yläpuolell, jkum herättää silti huomiot. Miksi näin on? Meilläkin on vähennetty vuosien vrrell esimerkiksi psykitrisi litospikkoj, vttu päivä- j viikko-osstoj j siirrytty kohti lyhyempiä hoitojksoj sirloiss. Toislt ts esimerkiksi perusterveydenhuolloss on suhteellisen runssti kohteit, joiss toiminttpojen muutost kohti tuettuj sumis- j kotihoitoplveluj voisi kiihdyttää. Smll erikoissirnhoito trvitsevien määrä ksv jtkuvsti, j erityisesti hoitotkuun rjoiss pysyminen iheutt vrsin suuri pineit. Ei liene liioiteltu sno, että tähän huutoon vstminen vtii nyt uutt otett vrsinkin, kun käytettävissä olevt eurot eivät oletettvsti lisäänny. Potiliden hyvästä hoidost huolehtiminen on jok tpuksess ensimmäinen tvoitteemme j tästä pidämme kiinni. Erityisesti Pohjois-Svost tiedetään tilstojen vloss lisäksi se, että KYSin erikoissirnhoidon plveluj käytetään jop 20 % vltkunnllist keskirvo enemmän. Tämä ei selity pelkästään sirstvuuden eroll. Suuri syy nykytilnteeseen johtneess toimintmllissmme on se, että kynnys klliille erikoissirnhoidon pikoille on mtl, kun muit vihtoehtoj ei ole. Erityisesti vnhusväestölle tämä on tie kohti nope litostumist. Erikoissirnhoito on otettu vltkunnllisesti erityisteemksi, mutt määritelmät vihtelevt. Pelkistäen kentän voi kuitenkin jk seurvsti: jtkuv päivystysvlmiutt j keskitettyjä resurssej edellyttävä erikoissirnhoito muodost noin 80 % kustnnuksist, j niitä käyttää noin 60 % potilist. Loput 20 % kustnnuksist j 40 % potilist muodost ns. perustson erikoissirnhoidon. Tästä välimstost käydään vltkunnssmme juuri nyt kov keskustelu kuntrkenneuudistuksen kutt. Pohjois-Svon sirnhoitopiirin kuntyhtymän tiedotuslehti 38. vuosikert Päätoimittj: Vrpu Puskl Toimituksen sihteeri: Mirj Ek Toimituksen osoite: Pohjois-Svon sirnhoitopiiri rkennus 10, 4. krs PL 1777, KUOPIO Muut yhteystiedot sivull 55. Pinos: Pino: PunMust Oy, Joensuu Knsi: CyberKnife-röntgenhoitjt Kri Tervo j Aij Juutilinen KANSIKUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN Henkreikä-lehti on luettviss myös digilehtenä osoitteess Vltkunnllisten vertilujen mukn KYSissä nnettv dibeteksen hoito on ldukst. Henkreikä vierili tlvell Rutvrll, joss KYS pitää sopeutumisvlmennuskurssej nuorille dibeetikoille. (s. 27). KYSin sirlpyykin sest löytyy mitä erilisimpi esineitä, kuten tekohmpit j tennismiloj (s. 44). Käynnissä olev kuntrkenteen muutos kohti vhvoj peruskunti j sitä seurv sosili- j terveydenhuollon hllintolkimuutos vikuttvt perustehtäväämme vst seurvll tsoll. Sirnhoitopiirillämme ei tässä viheess ole erityistä knt esitettyyn uuteen Pohjois-Svon kuntmlliin, mutt olemme vedonneet vhvsti edellä kuvtun vtivmmn erikoissirnhoidon oslt vhvoj peruskunti ljempien järjestämislueiden puolest. Tätä tukee myös STM:n hllinnonln kuuluvn Terveyden j hyvinvoinnin litoksen tuore selvitys. Tässä numeross kerrotn KYSin toiminttpojen muutoksist, joill pyrimme vstmn tulevisuuden hsteisiin. Oike työnjko, uudet toimintmllit j uudet tilt ovt siinä keskiössä. Risto Miettunen sirnhoitopiirin johtj Eläkeläiset voivt nout Henkreiän KYSin neuvonnst. Seurv numero ilmestyy syksyllä

3 Pohjoismiden ensimmäinen trkkuussädehoitolite KYSiin Suomlisen sädehoidon tso on hrpnnut imo skeleen eteenpäin, kun KYS otti ensimmäisenä Pohjoismiss käyttöönsä CyberKnife-trkkuussädehoitolitteen. Ensimmäiset potilshoidot tällä uudell robottivusteisell litteell nnettiin KYSissä huhtikuun luss. TEKSTI: VARPU PUSKALA Pirjo Suihko (vs.) j Ritv Näkki odottivt levollisell mielellä CyberKnifen ensimmäisiä hoitoj KYSin vuodeosstoll. CYBERKNIFE PÄHKINÄNKUORESSA: On milmn ensimmäinen j edelleen ino robottitekniikkn perustuv sädekirurginen hoitolite, joll voidn hoit ksvimi jop 0,3 millimetrin trkkuudell. On Pohjoismiss ensimmäinen lite j 295. lite milmss. Lite mksoi 3,2 miljoon euro. Nivelillä vrustettu robotti mhdollist sädehoidon yli sdst eri suunnst. Suunt kerrll ksvimen sisään huomttvn suuren sädennoksen j vähentää siten hoitokertoj. Esimerkiksi eturuhssyöpäpotillle nykyisin nnettvt 38 sädehoitokert hrvenevt CyberKnifell viiteen kertn. Kuv potilst koko hoidon jn, ennkoi 150 millisekunti etujss ksvimen liikkumisen potiln hengityksen thdiss j vrmist siten säteen osuvuuden ksvimeen. Kyseessä on smnlinen tekniikk kuin risteilyohjuksiss. Voidn käyttää mm. sellisiin ksvimiin, jotk sijintins puolest soveltuvt huonosti kirurgin ti perinteiseen sädehoitoon, kuten esimerkiksi osn ivojen j selkäytimen ksvimist. Määrätyissä tilnteiss CyberKnife-sädehoito voi korvt leikkuksen. Soveltuu niin phnltuisten kuin hyvänltuistenkin ksvimien hoitoon. Se ei kuitenkn korv tvnomist, perinteisen tekniikn sädehoito. Jyväskyläläinen Ritv Näkki, 57, j joensuulinen Pirjo Suihko, 62, pääsivät ensimmäisinä potilin CyberKnife-trkkuussädehoitoon. Historillinen ensimmäinen trkkuussädehoito nnettiin Ritv Näkille j Pirjo Suihkolle KYSissä Näkki j Suihko vlikoituivt ensimmäisiksi potiliksi, kosk heillä hoidettvn olivt selkeät kohteet kllon sisällä. Näkillä on kllon pohjss oiken näköhermon tkn pieni, hyvältuinen ksvin. Suuretessn meningeoom olisi vrntnut näkökykyä, mutt sijintins tki sitä ei olisi ollut turvllist leikt. Kun ksvin viime kesänä hvittiin, ehdottivt läääkärit Näkille joko tvnomist ulkoist sädehoito ti Cyber- Knife-hoito. - Minä päätin jäädä odottmn KYSiin hnkitun uuden litteen käyttöönotto, kosk lääkäreiden mukn CyberKnifen hittvikutukset ovt pienemmät, kertoo Näkki. Suihkoll sen sijn on v-mlformtio eli synnynnäinen verisuoniepämuodostum, jok helmikuuss oli hiemn vuotnut j iheuttnut kohtuksen. - Kohtuksen ikn minull särki päätä, oksennutti j kädestä hävisi tunto. Oireet menivät sillä kert onneksi ohi, mutt minullekin lääkärit ehdottivt prnnukseksi CyberKnife-hoito. Hoito kun sillä olisi riskittömin, kertoo Suihko. Potilsystävällinen lite CyberKnifen ylivoimisuus verrttun nykyisin käytössä oleviin stereotktisiin sädehoitolitteisiin perustuu sen trkkuuteen j säteiden suuntmisen monistkertisiin mhdollisuuksiin. Näin sädetettävään kohteeseen voidn suunnt mhdollisimmn riskittömästä suunnst hyvin suuri ker- t-nnoksi jop 0,3 millimetrin trkkuudell. Ritv Näkille trkkuussädehoito nnettiin viisi kert j Pirjo Suihkolle vin kerrn. Molemmt niset olivt tyytyväisiä CyberKnife-kokemukseens. Vrsinkin kun CyberKnife-hoito vrten ei trvitse kiinnittää luupiikeillä päähän hoitokehikko pään liikkumttomuuden vrmistmiseksi. - Hoidot olivt oikein miellyttävä kokemus. Ei ollut minkäänlist kipu, ei mitään erityistuntemuksi, robotti vin liikuskeli pääni ympärillä, j minä kuuntelin hoitohuoneess kuuluv hyvää musiikki. Eikä irtoninen ksvosuojuskn pinnut mistään, kertoo Näkki. - Minulle tepsi yksi hoitokert, j nyt tunnen itseni täysin terveeksi. Hoito ei edes väsyttänyt, kertoo puolestn Pirjo Suihko. Sädetettävään kohteeseen voidn suunnt mhdollisimmn riskittömästä suunnst hyvin suuri kert-nnoksi jop 0,3 millimetrin trkkuudell. KUVA: VARPU PUSKALA 4 5

4 CyberKnife-hoitohuoneeseen johtvll käytävällä neurokirurgi Pär-John Sndell (vs.) j professori, ylilääkäri Juh E. Jääskeläinen. KYSissä CyberKnifen käyttöönottoon vlmistuduttiin viikkoj etukäteen. Tässä lääkärit j fyysikot ovt suunnittelemss säteilyn nnoskoko j suunti pri päivää ennen H-hetkeä. Fyysikkojen Jn Seppälän (vs.) j Jn-Erik Plmgrenin työssä on ollut tänä keväänä mukv hstett. CyberKnife v uusi mhdollisuuksi Uusi hstv lite on melkoinen piristysruiske sädemmttilisten työhön, potilshoitoon j tutkimukseen. KUVAT: RIIKKA MYÖHÄNEN Miksi juuri KYSiin? KYSin Syöpäkeskuksen johtj, ylilääkäri, professori Ves Ktjn mukn lähtökohtn oli normli liteknnn uusimistrve. Vuonn 2004 hnkittu edellinen stereotktinen sädelite oli tullut käyttöikänsä päähän, j muutoinkin vin kllon sädetykseen sopivn litteen sen käyttö oli liin rjoitettu. - CyberKnifen hnkint tuli noin kolmnneksen klliimmksi kuin päivitetty versio tvnomisest stereotktisest sädelitteest. Toislt CyberKnifen hyödyt ovt ylivoimiset perinteiseen tekniikkn verrttun. CyberKnifell potils s huomttvsti trkemp j turvllisemp sädehoito. KYSin Syöpäkeskuksell on iemminkin ollut edelläkävijän rooli. Se on Erikoislääkäri Liis Sils (vs.), röntgenhoitj Aij Juutilinen, fyysikko Jn Seppälä, erikoislääkäri Heli Virsunen, röntgenhoitj Kri Tervo j fyysikko Erik Plmgren esittelevät innostuneen Pohjoismiden ensimmäistä CyberKnife-litett. ollut ottmss Suomess ensimmäisenä käyttöön useit uusi sädehoitomuotoj, kuten esimerkiksi vuonn 1999 eturuhssyövän brkysädehoito. Kysiläisten mielessä siinteli myös vuosi 2014, jost lken potilt svt vpsti vlit hoitopikkns. - CyberKnife oli meille luontev rtkisu, kosk hlusimme hyödyntää osmistmme vltkunnllisesti j profiloitu sädehoidon erikoistekniikoihin. Suomen pienet resurssit huomioon otten olisi järkevää, jos sirlt erikoistuisivt j välttäisivät siten keskinäisen kilpvrustelun. Jok pikss ei knnt tehdä kikke. Tutkimustoimint vilkstuu CyberKnife on ollut käytössä milmll vuott. Tutkimushnkkeit sillä on kuitenkin stu ikn vielä verrten vähän. Verkostoituminen muiden miden tutkijoihin on jo lknut knsinvälisissä koulutuksiss, joihin KYSin khdeksnjäseninen CyberKnife-tiimi on osllistunut mm. Yhdysvlloiss j Rnskss. - Kursseill solmimme suhteit, j nyt meillä on käynnistymässä useit yhteisiä tutkimushnkkeit. Tietysti loitmme myös omi tutkimushnkkeit, kertoo erikoislääkäri Liis Sils. Pioneerityön hsteit CyberKnife tuo piristystä tutkimuksen lisäksi myös potilshoitoon j eri m- mttilisten työhön ylipäätään. - Tott ki tämä tuo uutt mielenkiinto meille kikille työhömme. Mehän teemme eräänlist pioneerityötä, kosk joudumme miettimään kiken uusiksi. CyberKnifen mhdollisuudet ovt niin monipuoliset entiseen verrttun, vlott erikoislääkäri Heli Virsunen tiimin tuntemuksi. - Innostust lisää vrsinkin se, kun nyt smme prempi hoitotuloksi pienemmillä hitoill. Lisäksi voimme hoit kehost sellisi lueit, joit tähän sti on ollut erittäin työlästä ti suorstn mhdotont hoit, kuten esimerkiksi mks ti him, lisää Liis Sils. Erityisen tiukkojen hsteiden eteen joutuivt luss fyysikot, jotk suunnittelevt sädehoidon suunnt j nnoskoot. Litteen käyttöä on opiskeltu etukäteen kuukusi ennen ensimmäisiä potilshoitoj. - Litevlmistjn koulutus on kuitenkin ollut hyvä, joten siihen on voinut tukeutu, kertovt fyysikot Jn- Erik Plmgren j Jn Seppälä. KYSin neurokirurgeille stereotktinen sädehoito on tuttu, kosk he ovt vuosien kuluess hoitneet stoj kllopotilit vnhll litteell. - CyberKnifell hoito on potilille mukvmp j helpomp ilmn klloon kiinnitettävää luuruuvikehikko. Lisäksi nyt voimme hoit hstvmpi tpuksi kuin koskn ikisemmin, kertovt neurokirurgit, ylilääkäri, professori Juh E. Jääskeläinen j erikoislääkäri Pär-John Sndell. 6 7

5 Ensimmäinen PET-TT-lite KYSiin KYSissä otettiin mliskuuss käyttöön ensimmäinen PET-TT-lite. Lite yhdistää tietokonetomogrfin j positroniemissiotomogrfin. TEKSTI: SENNI ANTTONEN KUVAT: RIIKKA MYÖHÄNEN Reilut 2 miljoon euro mksnut lite on Itä-Suomen ensimmäinen, koko Suomess niitä on lle kymmenen. PET-TT perustuu potillle nnettvn rdioktiiviseen rdiolääkeineeseen. Aine hkeutuu kohteisiin, joiss on vilkstunut ineenvihdunt, esimerkiksi syöpäsoluihin. Tutkimuksi voidn tehdä myös potiln hengityksen mukn thdistettun, jolloin keuhkojen liikkeen iheuttm kuvien epätrkkuus sdn poistettu. Litett käytetään eniten syöpätutkimuksiss esimerkiksi ksvinten phnltuisuuden selvittämiseen j levinneisyyden rviointiin sekä sädehoidonsuunnitteluun. - Litteen yhteydessä on lserjärjestelmät, niillä pystytään pikntmn hoitolue potilss kuvuksen jälkeen. Sädehoidon väki käy mnntisin tekemässä täällä röntgenissä nnossuunnittelu, kertoo fyysikko Mikko Hkulinen. Siemensin PET-TT-litteeseen päädyttiin, kosk se sopii myös rdiolo- Röntgenhoitjt Kri Tervo j Aij Juutilinen settelevt Pirjo Suihkolle ksvosuojust ennen ensimmäistä CyberKnifehoito. Fyysikko Erik Plmgren (vs.) j erikoislääkäri Pär-John Sndell sekä litevlmistjn kouluttj, fyysikko Ludovic Peyre seurvt vlmistelu tustll. CyberKnifell hoito on potilille mukvmp j helpomp ilmn klloon kiinnitettävää luuruuvikehikko. Hymy on herkässä PET-TT-litteen knss työskentelevillä kysiläisillä, sillä nyt omll litteell päästään purkmn tehokksti tutkimusjonoj. Enää ei trvitse keskittää kuvuksi vin khdelle päivälle kuuss kuten tähän sti on tehty, kun kuvusplvelut on ostettu liikkuvlt PET-TT-reklt. Myös röntgenhoitjien työ muuttuu CyberKnifen myötä erittäin pljon. - Meistä tulee nyt enemmän potiln olotiln vlvoji. Lisäksi potiliden ohjus j vrsinkin lkuohjus korostuvt, kosk nyt hoitokertoj on huomttvsti vähemmän kuin iemmill litteill, kertovt röntgenhoitjt Kri Tervo j Aij Juutilinen. Kiinnostus suurt KYSin CyberKnife on snut Suomess suurt huomiot niin potiliden kuin KUVA: VARPU PUSKALA mmttilistenkin keskuudess. - Potilt eri puolilt Suome soittvt j kyselevät mhdollisuuksi päästä CyberKnife-hoitoon. Kollegoiden rektio on myös ollut erittäin kiinnostunutt, ehkäpä jop utelin kteellistkin, kertoo ylilääkäri Ves Ktj. Runss kiinnostus näkyi myös KYSin toukokuun lopull järjestämässä CyberKnife-symposiumiss, johon osllistui noin 100 sädehoitosintuntij sekä kotimst että ulkomilt. 6 Ensimmäinen CyberKnife-sädehoito on ohi j hyvin meni. Ritv Näkin ympärillä onnittelemss os CyberKnife- hoitotiimiä j syöpäkeskuksen ylilääkäri Ves Ktj (kolms vsemmlt). 8 9

6 gille. Trkoituksen on käyttää litett myös sydäntutkimuksiin, kuten sepelvltimotutipotiliden koronrisuonien tutkimuksiin. - Se on nope kuvust, j tämä täyttää ne vtimukset, kertoo rdiologin yksikön osstonylilääkäri Skri Kinulinen. Potilt säteilevät Aiemmin kuvuksi on ostettu liikkuvlt PET-TT-reklt, jok on käynyt KYSillä khdesti kuuss. Nyt kuvuksien määrää voidn lisätä reilusti. Litteelle rkennettiin tilt röntgen 2:n yhteyteen. Vnhoihin tiloihin rkentminen setti omt hsteens, sillä esimerkiksi tehokkille ilmstointilitteille trvittiin til, joten kttoj jouduttiin mdltmn. Myös rdiolääkkeiden käsittelyyn rkennettiin nykyikiset vtimukset täyttävät puhdstilt. Säteilyn tki tiloihin on tehty lyijyeristykset. - Potilsvlmistelutiloiss stt oll kolme ti neljäkin säteilevää potilst smn ikn. Sen tki ympärillä oleviss tiloiss työskentelevät ihmiset täytyy suojt erittäin hyvin, muistutt Mikko Hkulinen. Uutt litett käyttävät isotooppilbortorion, rdiologin j sädehoitoyksikön työntekijät. Hoitjt ovt jo rekkkuvusten yhteydessä vlmistelleet potilt j ntneet rdiolääkkeen. Itse PET-kuvus on uusi si kikille. - Yhdessä koulutuksess hoitj totesi, ettei hän voikn oll potiln lähellä niin kuin hän on ollut TT-kuvuksi vlmisteltess, sillä potils säteilee, kertoo pulisylilääkäri Hnn Musslo. PET-kuvusten määrää rjoitt kuitenkin se, että rdiolääkkeet toimitetn tällä hetkellä Helsingistä lentorhdill. TT-kuvuksi voidn tehdä myös iltisin ti öisin. Suunnitteill onkin rdiofrmsin kehittäminen j rdiolääkkeitä vlmistvn lbortorion rkentminen Kuopioon. Se ljentisi myös käytettävien rdiolääkkeiden määrää, kertoo Hnn Musslo. Syklotroni- j rdiokemilbortoriolle hetn prhilln hnkerhoitust. Litteit uusitn KYSin litekpsiteetti iotn uudist lähivuosin. Ensi vuonn on trkoitus hnkki neljäs 1,4 miljoon euro mksv mgneettikuvuslite. Sen vull pystytään vähentämään mgneettikuvusten ostoplveluj. - Meillä on näyttöä siitä, että ostoplvelut tulevt om tuotnto klliimmksi, kertoo plveluluejohtj Esko Vnninen. Os vnhoist litteist on elinkrens päässä, joten kksi sädehoitolitett iotn uusi. Vuonn 2014 puolestn uusitn vnhin mgneettikuvuslite sekä yksi TT-litteist. Myös leikkusrobotin hnkkimisest KYSiin on lustvi suunnitelmi. Nivustyräleikkuksiin uusi tekniikk Uusiutuneen leikkuskäytännön nsiost tyräpotiln sirlssoloik on stu supistumn kolmest hoitopäivästä jop priin tuntiin. Lyhyt sliik tuo myös säästöjä. Nivustyrä leiktn nykyisin ilmn rskst nestesi pikllispuudutuksess. Potilt tulevt sirln leikkuspäivänä. He eivät trvitse esilääkettä eikä heidän trvitse oll rvinnott ennen leikkust. Niin ikään perinteisiä siirtoj osstolt leikkussliin ei trvit, kosk potilt kävelevät itse leikkusyksikköön. TEKSTI JA KUVAT: SEPPO HYVÖNEN Potilt eivät trvitse myöskään kestoktetri, jok spinlipuudutuksess j yleisnestesiss on usein litettv eturuhsvivoist kärsiville miehille. Ktetrointi lisää infektioriskiä j uusintktetrointien mhdollisuutt. Perinteisen hoitomllin mukn potilt tulevt jo leikkust edeltävänä päivänä sirln, joss heidät leiktn yleisnestesiss ti spinlipuudutuksess joko voleikkuksen ti videovusteisesti. Anestesimenetelmät ovt usein rskit monisirille vnhemmille potilille. Vähemmän verenvuoto Pikllispuudutus säästää sliik j henkilökunt. Puudutuksen hoit kirurgi. Slihenkilökuntn trvitn kirurgin Nykykäytännön mukn tehtävä tyräleikkus vtii neljän - viiden henkilön slimiehityksen. Uuden käytännön mukn kirurgin lisäksi trvitn inostn leikkushoitj j trvittess pssri. Fyysikko Mikko Hkulinen, ylilääkäri Hnn Musslo, osstonylilääkäri Skri Kinulinen j röntgenhoitj Ktj Sutinen ovt sneet kesän kynnyksellä näinkin huskoj kuvi ktsottvkseen uudell PET-TT-litteell

7 lisäksi instrumentoiv hoitj j trvittess pssri. Menetelmästä johtuen nestesihenkilökunt ei leikkuksess trvit. - Tämä luonnollisesti vtii kirurgilt viitseliäisyyttä, kiteyttää professori Hnnu Pjnen KYSin gstroenterologin osstolt. Menetelmän suomt edut ovt potilille merkitykselliset. Käytettävä puudutusine vähentää verenvuoto j leikkuksen jälkeistä hvkipu jop tunti. Spinlinestesist tuttu leikkuksen jälkeistä päänsärkyä j voimkkist lääkkeistä iheutuv phoinvointi ei pikllispuudutuspotilill myöskään ole. Tloudelliset säästöt syntyvät lyhentyneistä slijoist, henkilökunnn plkoist, nestesitrvikkeiden säästöistä j vähentyneistä hoitopäivistä. Leikkus kestää nopeimmilln noin 30 minuutti j koko sliik pisimmillään 60 minuutti. NOPEA TOIMENPIDE: Nivustyräleikkus on Suomen yleisin pehmytoskirurginen leikkus. Suomess leiktn nivustyräpotilst vuosittin, KYSissä Perinteisen hoitomllin mukn sirlssoloik on 2 3 päivää. Pikllispuudutustekniikll leikttess potiln sirlssoloik on 3 4 tunti. Pikllispuudutustekniikk sopii ennen kikke vnhoille j monisirille potilille. Potilst seurtn leikkuksen jälkeen 1 2 tunti, jolloin hvitn mhdollinen hvvuoto. Tämän jälkeen potils on kotiutuskunnoss j leikkuslue on kivuton iltn skk. Iho-ompeleet ovt sulv lnk, eikä potiln trvitse tull jälkitrkstukseen. KYS mukn tutkimuksess Pikllispuudutuksess tehtävästä nivustyräleikkuksest on lkmss knsllinen monikeskustutkimus, joss KYSin leikkusyksikkö on mukn. Tutkimust johtvt lääketieteen lisensitti Kirsi Rönkä j professori Hnnu Pjnen KYSistä. Tutkimuksen trkoituksen on verrt eri menetelmiä, joill pikllispuudutuksess tehtävän tyräleikkuksen verkko kiinnitetään. Perinteisen ommelineen lisäksi vertiltvn on kudosliimll kiinnitettävä j itsestään kiinnittyvä verkko. Verkon kiinnitys vie pikllispuudutustekniikll 5 10 minuutti. Kudosliim ti itsestään kiinnittyvää verkko käyttäen kiinnitysik sdn lyhenemään. Nivustyräleikkuksist vin kymmenen prosentti tehdään tällä hetkellä pikllispuudutuksess. - Tämä luku pitäisi sd prosenttiin. Uskon, että B11-hnkkeen vlmistuttu meillä on KYSissä käytössä potilsystävällinen, nope j hinnltn edullinen hoitomenetelmä, Pjnen snoo. Pikllispuudutuksess potils leiktn herkällä kädellä potiln tuntemukset huomioiden. Puudutusinett lisätään leikkuksen edetessä. Puudutusinecoctil vähentää verenvuoto j pitää leikkuksen jälkeisen hvkivun poiss jop vuorokuden. Vuoden 2011 tilinpäätös Sirnhoitopiirin viime vuoden tulost voidn pitää hyvänä. Tilinpäätös on lievästi ylijäämäinen j toiminttvoitteet täyttyivät likipitäen suunnitellusti. Lkisääteisten hoitojonojen knss oli kuitenkin ongelmi. Jonojen purkmiseksi on tehty suunnitelmt, jotk toteutetn pääosin kuluvn vuonn. Vlmisteluss olevt hnkkeet etenivät viime vuonn suunnitelmien mukn. Näistä merkittävimmät ovt Puijon sirln ljennushnke (B11) sekä Kysterin j Servicn perustminen j toiminnn loitus, ensihoidon uudistminen sekä Itä-Suomen sirnhoitopiirin suunnitteluun liittyvä yhteistyö. Plvelujen kysyntä lähetteiden määrällä mitttun nousi vrsin mltillisesti, vjt 2 %. Poliklinikkkäynneissä tphtui merkittävä lisäys, jok oli noin 4,5 %. Tämä trendi on jtkunut useit vuosi. Neljässä vuodess käyntien määrä on lisääntynyt lähes 15 %. Leikkusten määrä nousi vjn prosentin. Leikkuksi tehtiin yhteensä Tästä huolimtt leikkushoito odottvien potiliden määrä ksvoi j hoitotkuurj 6 kuukutt ylittyi vuodenvihteess 148 potilll. Tlous tspinoss Tilikuden ylijäämä oli viime vuonn vjt 0,6 miljoon euro. Edelliseen vuoteen verrttun toimintkulut ksvoivt 6,3 % j toiminttuotot 4,3 %. Kuntyhtymän vltuusto hyväksyi lokkuuss 2011 noin 9 miljoonn euron lisätlousrvion. Toiminttuotot olivt yhteensä 347,6 miljoon euro. Merkittävin ylitys tlousrvioon nähden oli hoitoplvelujen myynnissä jäsenkunnille. Ylitys oli yhteensä 4,6 miljoon euro. Yhteensä jäsenkuntien erikoissirnhoidon mksuosuudet olivt 239,7 miljoon euro. Tässä oli nousu edelliseen vuoteen nähden 5,9 %. Alkuperäinen mksuosuustvoite ylitettiin lähes 2 prosenttiyksiköllä. Sirnhoitopiiri myi muille sirnhoitopiireille sekä vkuutusyhtiöille plveluit yhteensä noin 52,5 miljoonll euroll. Nousu edelliseen vuoteen nähden oli 1,2 %. Merkittävimmät ulkokuntmyyjät ovt KYS-Sydänkeskus j KYS-Neurokeskus, joiden yhteenlskettu myynti oli lähes 25 miljoon euro. Henkilöstökuluihin käytettiin yhteensä 211 miljoon euro, mikä on 63 % kikist kuluist. Henkilöstökulujen ksvu edelliseen vuoteen verrttun oli 6,2 %. Tämä sisältää myös uusien virk- j työehtosopimusten muuttuneiden lomoikeusmääräysten vikutukset henkilöstökuluihin. Merkittäviä hnkintoj Plvelujen ostoihin käytettiin noin 54,6 miljoon euro j ineiden, trvikkeiden sekä lääkkeiden ostoon 65 miljoon euro. Investointeihin käytettiin 14,5 miljoon euro, mikä litti tlousrvion 4,5 miljoonll euroll. Alitus johtui siitä, että os litehnkinnoist siirtyi vuodelle Näistä merkittävin on syöpäkeskuksen stereotktisen trkkuussädehoitolitteen (CyberKnife) hnkint, jonk kustnnusrvio on 3,2 miljoon euro. Rkennushnkkeist merkittävin on Puijon sirln ljennushnke, jonk suunnitteluun vuonn 2011 käytettiin 1,9 miljoon euro. Hnkkeen kokoniskustnnukset litehnkintoineen tulevt olemn seurvn kolmen vuoden ikn lähes 100 miljoon euro. Rkennus vlmistunee vuoden 2015 lkuun mennessä. Pitkäikist lin sirnhoitopiirillä oli vuodenvihteess 4,5 miljoon euro. Koko konsernill (mukn luettun tytäryhteisöt) linmäärä on yhteensä 30,1 miljoon euro. Omvrisuusste on 58,3, mitä voidn pitää vrsin tyydyttävänä. Juhni Jokinen tlousjohtj Jorm Penttinen johtjylilääkäri 12 13

8 14 KYS lk keventää rkenteitn KYS lk steittin vähentää ympäri vuorokuden toiminnss olevi vuodeosstopikkojn j siirtyy kevyempiin toimiyksiköihin. Ensimmäisinä tvoittein on sd käyntiin päiväsirl, uusi viikko-osstoj j ns. nopen vsteen yksikkö päivystykseen. TEKSTI: VARPU PUSKALA KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN Plveluluejohtjien Esko Vnnisen (vs.) j Mrkku Härmän mukn KYSin tvoitteen on vähentää 200 vuodepikk pois käytöstä vuoteen 2016 mennessä. Suuntus entistä nopetempoisempiin hoitoprosesseihin on vltmss l kikkill Suomen terveydenhuolloss. Sirnhoitopiirit eri puolill mt suunnittelevt j ovt jo toteuttneet entistä vohoitopinotteisempi erikoissirnhoidon plveluj. Smten perusterveydenhuolto on lknut siirtää vnhuksi pois vuodeosstoilt kotihoitoon ti kodinomisiin yksiköihin. - Pohjois-Svoss rkenteiden keventäminen on erityisen tärkeää, kosk täällä erikoissirnhoito j litoshoito käytetään muut mt enemmän, vltkunnllisten tilstojen mukn jop 20 % mn keskirvo enemmän. Rhksi muutettun tämä tekee KYSin omistjkunnille yhteensä 40 miljoonn euron lisälskun jok vuosi. Siitä Kuopion kupungin osuus on miljoon euro, referoi tilstoj KYSin kliinisten hoitoplvelujen johtj Mrkku Härmä. Kun Pohjois-Svo jok vuosi ylikäyttää erikoissirnhoito, niin npurimkunniss puolestn likäytetään mn keskirvoon nähden. Näin Pohjois-Krjln j Keski-Suomen kunnt säästävät jok vuosi miljooni euroj, kun ts Pohjois-Svo mks miljooni liik. - On kiistton tosisi, että me Pohjois-Svoss toimimme eri tvll kuin muull mss. Vuosien kuluess kunnt ovt säästäneet perusterveydenhuollon kustnnuksiss sillä seuruksell, että potilt ovt jutuneet KYSiin perusterveydenhuolto huomttvsti klliimmill kustnnuksill, selventää Härmä. Härmän mukn kunnt lähettävät potilit liin löysästi KYSiin, jok ts puolestn ott heitä liin löysästi vstn. Tästä hyvänä esimerkkinä on päivystyksen käyttö. - KYSissä päivystystä käytetään yhtä pljon kuin TAYSiss, vikk siellä väestöpohj on puolt suurempi. Härmän mukn KYSin j kuntien ei kuitenkn knnt syytellä toisin vn ktso yhdessä peiliin j lk korjt tilnnett. Päivystys uudistuu KYSin yhteispäivystyksen toiminttvt litettiin jo mliskuuss remonttiin. Nyt päivystykseen tulevn potiln hoidon trpeen rvioi vstnottv ns. trige-sirnhoitj. Jos hoidon trve ei ole kiireellinen, nt trigehoitj potillle jn perusterveydenhuollon päivävstnotolle. Näin päivystykseen jäävät vin välitöntä hoito trvitsevt potilt. Päivystykseen suunnitelln myös ns. nopen vsteen eli NOVA- yksikköä. Sinne sijoitettisiin ne päivystykseen tulevt potilt, joiden uskotn suurell todennäköisyydellä kotiutuvn prin vuorokuden sisällä. Toiminttp tällisess nopen vsteen yksikössä olisi normli kuntouttvmpi j lisäksi kotiuttmist lettisiin heti suunnitell j vrmist yhdessä kotiutustiimin knss. - Meillä oli viime syksynä päivystyksessä neljän kuukuden mittinen kokeilu. Siinä erotimme päivystykseen neljä nopen vsteen pikk, joiss potilt viipyivät yön yli. Puolet heistä voitiin kotiutt heti mull. Tämä lyhyt j pienimuotoinen kokeilu säästi kunnille puoli miljoon euro, kertoo kliinisten tukiplvelujen johtj Esko Vnninen. Kun päiväsirln sopivt hoidot on trkoin määritelty j jstettu, pystytään krsimn turht odotusjt pois. Tvllisesti ilmn nopen kotiutukseen tähtäävää toimint päivystyksestä erikoissirnhoidon osstoille siirretyt potilt viettävät KYSissä keskimäärin 3,5 vuorokutt. - Kun vuorokusimksu KYSissä on keskimäärin 500 euro, niin jokinen nope kotiutuminen on sekä potiln että kunnn etu. Nope pu päiväsirlst Päiväsirl on vuodeossto, jok on voinn Siellä yhtä vuodeosstopikk kohti hoidetn päivän ikn keskimäärin kolme potilst. Tiettyyn kellonikn päiväsirln suorn koto tulleelle potillle tehdään hänen trvitsemns toimenpide ti nnetn suonensisäinen lääkitys, minkä jälkeen hän voi lähteä kotiin. - Kun päiväsirln sopivt hoidot on trkoin määritelty j jstettu, pystytään krsimn turht odotusjt pois. Näin ehdimme hoit päiväsirlss kolme kert enemmän potilit kuin tvllisell vuodeosstoll, vkuutt plveluluejohtj Mrkku Härmä. Päiväsirlt ovt yleisesti käytössä Länsi-Euroopss. Suomess päiväsirl on mm. HUSiss j OYSiss. - Kolmiosirlss on stu päiväsirlst niin hyviä kokemuksi, että HUS ikoo ljent sitä. Viikko-osstot käyttöön Plveluluejohtj Mrkku Härmän mukn pitkän jn tvoitteen on vähentää KYSin nykyisistä 750 vuodepikst kolmnnes pois. Vähennys loitetn muuttmll nykyisiä in uki olevi vuodeosstoj viikko-osstoiksi. Niissä potilt ovt vin viikoll j kotiutuvt viikonlopuksi. - Viikko-osstoist tehdään myös eräänlisi yhteisosstoj, jotk eivät eriydy eri erikoislojen mukn siinä määrin kuin tähän sti. Niissä hoidetn siten usen erikoisln potilit. Ns. rskt, in uki olevt vuodeosstot sen sijn olisivt jtkosskin korvmerkittyjä eri erikoisloille. Toiminttvt uusiksi Johtjylilääkäri Jorm Penttisen mukn rkenteiden keventäminen vtii smll toimintojen uudistmist. Henkilökunnlle tämä tietää työnkuvn monipuolistumist j myös siirtoj uusiin työyksiköihin. - Rkenteiden muutosten myötä hoitotyö kevenee, kun ei enää trvitse tehdä niin pljon yö- eikä viikonlopputyötä. Viikko-osstoill hoitjist tulee nykyistä enemmän moniosji. Myös lääkärit joutuvt liikkumn enemmän eri osstojen välillä, kosk potilit sijoitetn eri osstoille. Myös Härmän mukn uusiss rtkisuiss on kyse todell syvälle menevästä toiminttpojen j senteiden muutoksest. - Ilmn rkenteiden keventämistä meillä eivät tulevisuudess yksinkertisesti riitä työntekijät eivätkä kuntien rht. Henkilökunnlle hlun pinott, että ketään ei irtisnot. Ainostn työkverit j työyksikkö sttvt vihtu. Vrmsti pääsemme hyvään lopputulokseen viissti yhdessä suunnittelemll. 15

9 Oike määrä henkilöstöä oikess pikss KYS on lknut käydä trkll seulll läpi hoitohenkilöstönsä sijoittumist eri työyksiköihin. Trkentmll henkilöstömitoitus eri työyksiköiden kesken trvett vstvksi sdn entistä premp hoito potilille. Trkkn suunnitellull henkilöstömitoituksell pyritään turvmn hoitjien riittävyys tulevisuudess, kun eläkkeelle jääviä suuri ikäluokki tulevt korvmn entistä pienemmät ikäluokt. KUVA: VARPU PUSKALA TEKSTI: VARPU PUSKALA - Yhtenä rtkisevn tekijänä henkilöstön mitoitukselle on potiliden hoitotyön trve eli hoitoisuus. Luonnollisesti sellisille osstoille, joill on pljon rskshoitoisi vuodepotilit, trvitn enemmän hoitji kuin om- toimisten j terveempien potiliden osstoille, selventää kliinisten hoitoplvelujen ylihoitj Kirsi Leivonen. - On ensirvoisen tärkeää vrmist, että kullkin hoitjll on vin optimlinen määrä potilit hoidettv- nn työvuorons ikn, lisää Leivonen pinokksti. Tutkimusten mukn prs j turvllisin hoitotulos ikuisten somttisill vuodeosstoill sdn, kun yhdellä hoitjll on 4 6 potilst hoidettvnn. Jos potilit on 7 8 yhtä hoitj kohti, lkvt vrtilnteet j jop kuolemntpukset lisääntyä. Nämä luvut ovt suunt-ntvi ikuisten somttisille vuodeosstoille. Hoitoisuuden lisäksi huomioon on KYSissä otettu prikymmentä muut tutkittuun tietoon j knsinvälisiin suosituksiin perustuv tunnusluku, joill eri osstojen henkilöstön trvett on puntroitu. Arviontimittristo KYSin käyttöön on ollut luomss henkilöstökoordinttori Tin Pitkäho, jok väitteli viime vuonn terveystieteiden tohtoriksi henkilöstömitoituksest. - Henkilöstömitoitus ei voi perustu vin yhteen tunnuslukuun. Keskeistä on tietää, minkälisi potilit osstoll hoidetn. Täytyy ott huomioon, minkälisest toimintympäristöstä on kyse, kuink kuormittunut se on j hoidetnko siellä päivystys- vi elektiivisiä potilit vi molempi, minitsee Tin Pitkäho trkstelukohteist. - Tietysti myös henkilöstörkenne j eri mmttiryhmien välinen työnjko ovt vrteen otettvi seikkoj. Jtkotrkstelut vuosittin Kevään ikn on käyty läpi kikkien KYSin vuodeosstojen henkilöstömitoitus. Syksyn ikn sm trkstelu tehdään poliklinikoille. Sirnhoitjt Mrj-Liis Tossvinen (vs.) j Jn Rntm-Hiltunen, osstonhoitj Leil Vlsov sekä perushoitj Ellinoor Lehtovr ovt neurologin osstoll tyytyväisiä siitä, että Neurokeskus si henkilöstömitoituksen trkistuksess khdeksn uutt sirnhoitjn toint lisää. Hoitjill on ollut hlu, joustvuutt j rohkeutt ott vstn uusi hsteit työssään. Plvelulueylihoitj Kirsi Leivonen pitää tärkeänä, että henkilöstömitoitus tehdään tutkittuun tietoon perustuvill tunnusluvuill, läpinäkyvästi j tspuolisesti kikkien yksiköiden kesken. KUVA: ALIAS STUDIOT OY - Käyttämiemme tunnuslukujen vloss osstojen mitoituksiss oli suuri eroj. Trkstelun myötä hvittiin mitoituksiss muutostrvett. Esimerkiksi Neurokeskus j vstsyntyneiden teho-ossto olivt toimintns nähden limitoitettuj j sivt näin ollen lisää hoitji premmin mitoitetuilt osstoilt, kertoo plvelulueylihoitj Kirsi Leivonen. Muutoksess kuultiin työntekijöitä. Osstonhoitjt hstttelivt yksikkönsä hoitjt j krtoittivt heidän toiveens tulevst työskentelypisteestä. - Työyksiköistä sdun plutteen mukn on hyvä, kun trkstelu on ollut läpinäkyvää j tutkittuun tietoon sekä yhtenäisiin tunnuslukuihin perustuv. Lisäksi on huomttu, että hoitjill on ollut hlu, joustvuutt j rohkeutt ott vstn uusi hsteit työssään, kertoo Leivonen. KYSissä henkilöstömitoitust trkstelln jtkoss säännöllisesti, vähintään kerrn vuodess. Näin KYS vrutuu siihen, että tulevisuudess väestölle sdn ikn sen trvitsemt plvelut vähenevillä resursseill. - Käytännössä tämä trkoitt vo- j lyhythoitotoiminnn lisääntymistä j runssti hoitotyön voimvroj sitovn vuodeosstotoiminnn vähenemistä. On opeteltv tekemään sioit toisin kuin tähän sti. - Optimlisell henkilöstömitoituksell on kiken kikkin tärkeä merkitys potilsturvllisuudelle j hoitohenkilöstön työhyvinvoinnille, kiteyttää Kirsi Leivonen lopuksi

10 Mikel Pteln isän veli Jkko Ptel suunnitteli yhdessä rkkitehti Veikko Lrkksen knss KYSin vnhimmn, vuonn 1959 vlmistuneen osn. KYSillä vuosikymmenen peruskorjusurkk KUVA: VARPU PUSKALA teydessä huomioidn myös rkennusknnn kunto j näillä perusteill lditn vrsininen korjusrkentmissuunnitelm iktuluineen j kustnnusrvioineen. - Kun tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmi sirl-lueille, täytyy mielessä pitää jtkuv muutostrve. Lääketiede j sen käyttämä teknologi muuttuvt niin nopesti, että tiloj pitää pystyä jtkosskin muuttmn helposti, huomutt Ptel. Pteln mukn KYSin peruskorjuksesskin tilt korjtn nykyistä muunneltvmmiksi, käytetään esimerkiksi kevyitä väliseiniä j stndrdisoituj tutkimushuoneit, jotk soveltuvt usen käyttöön. Msterpln-suunnitelmss trkstelln myös KYSin ljenemismhdollisuudet. - Niin KYSissä kuin useimmiss muisskin sirloiss til on kortill. KYSinkin tontin rjt tulevt pääosin vstn, kun rkennus 2:n piklle vlmistuv uudisrkennus j Servicn yhteiskeittiö sdn vlmiiksi. Tämän tki onkin äärimmäisen trkkn suunniteltv jo rkennettujen tilojen käyttö. - Suunnitteluss pinotn kolme si eli tilojen toiminnllisuutt, jn kestävyyttä j viihtyisyyttä. Pteln mukn tilojen tulee mhdollist hyvät, sujuvt hoitoprosessit, niiden tulee oll monikäyttöisiä j ennen kikke niin potiliden kuin henkilökunnn tulee viihtyä niissä. - Sirl trvitsee ergonomisi rtkisuj, toiminnllisi työpisteitä, hiljisuutt, ruh, vloisuutt j vihreyttäkin. Tilt pitää suunnitell sellisiksi, että henkilökunt voi tull hyvillä mielin työpisteeseensä töihin, vlisee Ptel suunnitteluperitteitn. Arkkitehti Mikel Ptel on yksi Suomen johtvist sirlsuunnittelijoist. KYSin tontin täydennysrkentmissuunnitelm j pääsirln peruskorjmisen suuntviivt (ns. Msterpln-suunnitelmt) vlmistuvt ensi tlven. Silloin muun muss selviää, mitä knntt korjt missäkin viheess, mitä purk j mitä uutt rkent tillle. TEKSTI: VARPU PUSKALA Puijon sirln peruskorjukseen menee lähemmäs 10 vuott j rh kuluu rviolt 150 miljoon euro. Peruskorjuksen kokonisvltiset, pitkän tähtäimen suunnitelmt tekevät Sweco Ptel Architects Oy sekä Arkkitehtitoimisto Ptel & Co Oy, jok on toiminut terveydenhoitoln rkkitehtisuunnittelijn jo 90 vuoden jn. - KYSin peruskorjus j tilojen modernisoiminen vstmn tulev toimint on todell mielenkiintoinen hste, kertoo rkkitehti Mikel Ptel. Hän on iemmin suunnitellut muun muss HUSin Kolmiosirln j TYKSin T-sirln. KYSiä jtellen husk yksityiskoht on se, että Mikel Pteln isän veli Jkko Ptel suunnitteli yhdessä rkkitehti Veikko Lrkksen knss KYSin vnhimmn, vuonn 1959 vlmistuneen osn. - KYSiähän on rkennettu j ljennettu eri vuosikymmenillä. Ikä ei kuitenkn suorn korreloi kunnon knss, rkennustekniikk on ollut niin erilist eri vuosikymmeninä. Näin esimerkiksi KYSin vnhimmt ost ovt rkennusteknisesti premmss kunnoss kuin eräät uudemmt ost, huomutt Mikel Ptel. Toiminnllisuus tärkeää Yksinkertistettun Msterpln-suunnitelmss ktsotn ensin sirllueen tulevisuuden ljentmismhdollisuudet j sirln toiminnn nykytilnne, sitten miten toimint hlutn kehittää j minkälisi tiloj muuttunut toimint trvitsee. Tässä yh- KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN 18 19

11 KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN KUVA: VARPU PUSKALA Msterpln-suunnittelun ydinryhmä eli projektipäällikkö Juhni Kouri, suunnittelukoordinttori Senj Krjlinen, kiinteistöjohtj Seppo Pietilä, toimitusjohtj Heikki Lherm Sweco Ptel Architects Oy:stä, rkkitehti Mikel Ptel j rkennuspäällikkö Mikko Hollmén suunnittelemss KYSin Msterplni. Tulevien, kiivimpien peruskorjusvuosien ikoin KYSillä on töissä enemmän rkennusmiehiä kuin lääkäreitä, prhimmilln jop rkennusmiestä. Tässä mlrit Jouni Ahonen (vs.) j Ville Peuhkuri KYSin näytteenoton työmll. Puretnko vi korjtn? Msterpln-suunnitelm tehtäessä KYSin vnht tilt joutuvt trkkn syyniin. Jokisen rkennusosn korjuskelpoisuus joudutn erikseen rvioimn j ktsomn, sdnko siitä korjmllkn toiminnllist. Asi nousi erityisen jnkohtiseksi, kun Keski-Suomen sirnhoitopiiri viime vuonn päätti luopu vnhn rkennuskntns peruskorjmisest j rkent viereiselle tontille kokonn uuden keskussirln. Asin on kuitenkin monenlist lähestymistp. TAYS on päättänyt peruskorjt j täydennysrkent. Muut yliopistosirlt ovt päättäneet sekä peruskorjt että myös osittin purk j rkent uutt tillle. - Minust KYSinkin knntt vkvsti hrkit, pitäisikö joitkin osi kokonn purk j rkent uutt tillle. Purkupäätös kuuluu kuitenkin päättäjille, ei meille rkkitehdeille, korost rkkitehti Mikel Ptel Arkkitehtitoimisto Ptel & Co Oy:stä. Kustnnuksiltn vnhn purkminen j uuden rkentminen tillle on suunnilleen smnhintist vnhn peruskorjmisen knss. Kokonn uuden rkentmisen ongelmn on kuitenkin vpiden tonttien löytyminen yhtä keskeisiltä pikoilt kuin missä nykyiset sirlt sijitsevt. - Jos peruskorjmll s hyvää toiminnllist til, ei rkennust ole syytä purk. J sisäilmongelmist sen verrn että, rkennusten rungot eivät yleensä iheut ongelmi. Kun kikki rungon ympäriltä uusitn, sdn terveitä tiloj, lisää Ptel vielä. KYSin kunto kohtlinen KYSin Puijon sirln kunto on rvioitu usen otteeseen mm luvull, viimeisin kuntokrtoitus tehtiin vuodenvihteess. Ennen vuonn 2015 lkv peruskorjust rkennusten kunto tutkitn vielä uudestn. - Snoisin, että Puijon sirln kunto on kohtlinen, kun ott huomioon rkennusknnn vuosikymmenien kovn käytön. Toislt monet tilt ovt vnhentuneit nykyjn lääketieteen trpeit jtellen. Niiden kyky plvell nykyjn toimint on heikko, snoo rkennuspäällikkö Mikko Hollmén KYSin kiinteistöhllinnost. Jo tähän mennessä tehtyjen kuntorvioiden perusteell kiireellisimmät korjuskohteet ovt sädehoitoyksikön j syöpäkeskuksen sekä leikkusyksikköjen 1:n j 2:n lueet. Myös lsiset vuodeosstosiivet ovt ykköskiireyslistll. Sädehoitoyksikön phn sisäilmongelmn tki hllitus joutui toukokuuss käynnistämään uudisrkennuksen hnkesuunnittelun. Rkennus 7 puretn j sen piklle letn rkent jo ensi vuonn uudisrkennust, jonne sädehoitoyksikkö muun muss ptologin, syöpäkeskuksen poliklinikn j Istekki Oy:n koneslin knss sijoittuu. Rkennuspäällikkö Mikko Hollménin mukn KYSissä on myös lettu hrkit 1B-rkennuksen pohjoisten lsisiipien peruskorjuksen järkevyyttä, kosk niiden runko on kpe j kerroskorkeus liin mtl nykyvtimuksiin verrttun. - Lähtökohtn KYSissä on peruskorjminen, mutt lsisiipien kohdll se ehkä ei ole järkevä rtkisu. Toiminnllisuus rtkisee KYSin uudisrkennushnkkeen projektipäällikkö Juhni Kouri rtkisisi tämän puretnko vi eikö kädenväännön tilojen toiminnllisuustrkstelull. - KYS peruskorj nykyiset potilshuoneet yhden hengen huoneiksi. Sen tki on trksteltv, tipuvtko nämä Rkennusmies Joons Pulkkinen (edessä) j muurri Veijo Tikknen pitävät KYSillä hyvän työthdin ohell yllä myös hurtti huumori. vnht lsisiivet yhden hengen potilshuoneiksi. Lisäsi Kourin mukn on trksteltv, onko nykyisten vuodeosstojen sijinti prs mhdollinen jtellen potilsvirtoj j toimintojen logistiikk yleensä. Toiminnllisuustrkstelu vrten KYS on teettänyt koko tloss potilsvirt-nlyysin, joss on selvitetty potiliden liikkuminen KYSin sisällä. Smoin henkilökunnlle on tehty kävelynlyysi, jost selviää, miten henkilökunt liikkuu yksiköiden välillä j sisällä. Näitä kht nlyysiä hyödynnetään, kun rtkotn yksiköiden keskinäistä sijinti. - Päämääränä on sd turht potilskuljetukset j henkilökunnn kävelyt pois. Vähemmän pitkiä käytäviä j tillle enemmän toiminnllisi tiloj. Tilojen täytyy tuke sitä, että muutmme toimintmme entistä vohoitopinotteisemmksi. KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN 20 21

12 KYSissä on tänä keväänä pidetty henkilökunnlle vuorovikutteisi keskustelutilisuuksi sisäilmongelmist. KYSin sisäilmongelmt erityistrksteluun Alkuvuodest KYSin sisäilmongelmt pkottivt sirln toiminnn erityisen htlle. Nyt sisäilmongelmt on nostettu voimesti pöydälle j ne pyritään kikin keinoin pitämään isoiss, kunnes vuonn 2015 lkv peruskorjus prnt tilnteen pysyvästi. KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN Tlven ikn jouduttiin käynnistämään poikkeuksellisen mont äkillistä sisäilmremontti, prhimmilln niitä oli yhtä ik menoss prikymmentä. Niiden tki jouduttiin siirtämään mm. tehovlvont, päivystysossto, äitiyspoliklinikk j kliininen fysiologi evkkotiloihin. - KYSin rkennusknt on nyt tullut siihen ikään, että vrmn näitä remonttej riittää vstisuudesskin. Jtkoss teemme kuitenkin kikkemme, että selviäisimme näissä nykytiloiss vuoteen 2015 sti, jolloin uudisrkennus vlmistuu j pääsemme loittmn vnhn puolen peruskorjuksen, lupsi sirnhoitopiirin johtj Risto Miettunen henkilökunnlle mliskuun lopuss pidetyssä sisäilmtilisuudess. Sirln johtoryhmä teetti työterveyshuolloll selvityksen, jonk mukn noin 500 kysiläistä omn ilmoituksens mukn kärsii sisäilmongelmist. Selvityksen stun kuntyhtymän johtoryhmä lisäsi KYSin sisäilmosmist plkkmll lisää ln sintuntijoit kiinteistöyksikköön j lisäämällä sisäilmtyöryhmän sintuntijoit. Miettusen mukn työtiloist iheutuvt ongelmt ovt kikkien yhteinen si, jonk poistmiseksi on tehtävä kikki mhdollinen. - Vstisuudess kuuntelemme henkilökunt j ktsomme yhdessä, uttvtko suunnitellut j toteutetut korjustoimenpiteet. Syksyllä loitetn koko rkennusknt koskev systemttinen sisäilmselvitys j smll mietitään uusi vihtoehtoj sisäilmongelmien helpottmiseksi. Lbrdorinnoutj Sylvin häntä hkk huoneiden ovenpieliä Puijon sirln rkennus 4:ssä. Koir nuuskii kiivsti tyhjillään olevi 1. j 2. kerroksen huoneit, joihin työterveyshuolto on muuttmss. Välillä Sylvi käy mhn mkmn j Mittvt Oy:n tulev rkennusterveyssintuntij Jussi Timonen pistää huoneen kohdlle pohjpiirrokseen ruksin. -Vrmistmme, että tilt ovt puhtt, KYSin työsuojeluvltuutettu Pvo Rutiinen selittää homekoirn käyttöä. - Homekoirll on sm todennäköisyys osu oiken kuin ottmll näytteitä, jos ei prempikin. J koir näyttää sukkelmmin, missä ongelmi voi oll. Sylvin nenä on niin trkk, että kikki sen huomiot eivät kieli sisäilmongelmst. Koulutettu kuono työssä KYS käytti keväällä ensimmäistä kert pun homekoir selvittäessään sisäilmongelmi. TEKSTI: ANNA LAUKKANEN KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN Pöntön tiiviste vuot Rkennus 4:n ensimmäisen kerroksen pohjpiirrokseen tulee pri merkintää j toiseen jo usempi. Rkennusln mmttiliset käyvät myöhemmin läpi koirn merkkmt kohdt j selvittävät, löytyykö huoneist mitään ihmisen terveydelle hitllist. Sylvin nenä on niin trkk, että kikki sen huomiot eivät kieli sisäilmongelmst. Koir esimerkiksi hist, jos vessnpöntön vesisäiliön tiiviste vuot. Omistj Ver Hepomäki kertoo, että kun kyse on vkvmmst ongelmst, sen huomvt kuitenkin ulkopuolisetkin. - Jo huoneen ovelt näkee, kun koirll nousee kierrokset. Esimerkiksi KYSin tehostetun vlvonnn osstoll koir meni kuin väkkärä. Täällä rkennus 4:ssä se sen sijn kuljeskeli pääsiss rennosti suu uki. Ruok- j leluplkll Hepomäki myöntää, että koirn merkkien tulkitseminen on silti vike. Sylvi käy välillä mkuulle vin miellyttääkseen emäntäänsä. Koir plkitn löydöistä in joko ruull ti lempilelull. - Ohjjn täytyy oll nope, että hän näkee, mitä koir hist j minne se menee. - Mutt kohteiss, joiss on rkenteit vttu, hutej ei ole tullut. Puijon sirl on tmmikuuss Knnuksen mseutuopistost vlmistuneen työprin ensimmäinen sirlkohde. Kevään mittn Sylvi käy vielä inkin KYSin sydänvlvonnss j leikkusyksikkö 2:ss. Pääsiss sikkt ovt perheitä, jotk hluvt tietää, löytyykö kotitlost homett. Hepomäki on käynyt Sylvin knss tutkimss myös kuntien plvelutloj. Homekoirn j ohjjn työ mks noin st euro tunti. Summn sisältyy kohteen tutkiminen j siihen liittyvä rportointi. Sylvi tietää, että kun Ver Hepomäki litt pnnn sen kuln, silloin tehdään töitä. Vp-jll Sylvi ei nuuski tuttvien nurkki

13 Monimmtillinen yhteistyö tk onnistumisen Kotiutus lk sirln spuess Smll kun hoitojt sirlss lyhenevät, onnistuneen kotiuttmisen merkitys ksv. KYSissä kotiuttminen on erityinen kehittämiskohde. Vuodest 2009 Koto kotiin -työryhmä on ktiivisesti kehittänyt kotiutuskäytäntöjä. Smoihin ikoihin on perustettu Kuopion kupungin kotiutusyksikkö, jok toimii sirln yhteistyökumppnin kotiutuksiin liittyvissä sioiss. - Heti hoitojkson lust lähdetään miettimään potilslähtöisesti hoidon knnlt trkoituksenmukist hoitopikk. Kun potils tulee päivystykseen ti osstolle, mietitään jo toimintkykyä j tulev kotiuttmist, snoo kotiutusyksikön osstonhoitj Tuul Muhonen. Yksikössä toimii viisi sirnhoitj j kksi fysioterpeutti. Se vie monipuolist pu j tuke niiden potiliden kotiin, joill ei ole ikisemp kotihoito. Tvoitteen on, että oiken ikn tphtuneen kotiutumisen jälkeen kuntoutuminen etenee turvllisesti ilmn ktkost. Kotiutusyksikön hoito jtkuu enimmillään kksi viikko, jonk ikn rvioidn jtkohoidon trve. Jumit rtkistn yhdessä Nykyisin kupungin kotiutusyksikkö s suurimmn osn potilist KYSistä, ikisemmin vltos tuli Hrjuln sirlst. - KYSistä Hrjuln tulisi siirtää TEKSTI: PIRJO RONKAINEN vin ne potilt, jotk todell trvitsevt perussirnhoidon vuodeosstohoito. Vrmuuden vuoksi sinne ei lähetetä potilit, Muhonen tote. Muhonen lisää, että niiden potiliden määrä, jotk ennen siirtyivät 1 3 päiväksi KYSistä Hrjuln, on kotiutusyksikön työn nsiost vähentynyt. Kuopion kupunki on säästänyt rh myös siirtoviivemksuiss. Kun potiln erikoissirnhoidon trve loppuu, mutt hän jää KYSiin hoitoon, kosk jtkopikk ei ole trjoll, lsku kupungille yhdestä vuorokudest on 540 euro. - Kun vuonn 2010 lsku jtkohoitopikk odottvist oli noin 2 miljoon euro, viime vuonn se oli vin noin 0,9 miljoon euro suurelt osin tehostuneen kotiuttmistoiminnn nsiost, Muhonen kertoo. Sisätutiossto 2102:n lääkäri Smuli Nissinen kiittää kotiutusyksikköä siitä, että se on pystynyt onnistuneesti rtkisemn jumitilnteit hyvinkin nopesti. - Meillä suurin os potilist on kuuttisirnhoito vtivi j esimerkiksi päivystyksestä stt oll tuloss usempikin potils jo entuudestn täydelle osstolle, Nissinen snoo. - Eihän minull mitään tikhttu ole, Muhonen tote j kiittää puolestn osstojen monimmtillist pohdint pulmtilnteiden hoitmisess. Kotiutus suunnitteluun heti - Näen vhvsti, että kotiutuminen lk koto, Nissinen snoo. Kotiutumisen knnlt tärkeää tieto ryhdytään keräämään jo potiln tulless sirln. Se, keneltä tieto sdn, riippuu siitä, tuleeko potils itse, tuoko hänet ominen vi mbulnssi. - Mikä on ollut toimintkyky, mitä lääkkeitä on, onko niitä otettu j mikä on johtnut sirstumiseen. Viimeistään päivystyksessä pyritään nämä sit selvittämään, Nissinen luettelee. Kun dignoosi on selvitetty, määritellään hoidon trve j hoitopikk eli se, trvitseeko potils sirl vi voidnko hänet kotiutt. - Kun meillä on hoito, jok teho, ryhdytään miettimään trkk kotiutumisjnkoht. Osstoll pyritään jo ensimmäisenä päivänä rvioimn, onko kysymys lyhyestä hoitojksost vi näkeekö heti, että potils ei kotiudu lähiikoin. Se myös kerrotn potillle, Nissinen snoo. Vrhin jlkeille Nissinen huomutt, että yleisen uskomuksen mukn sirlss pitää mt. Silloin potiln lihsvoim j toimintkyky heikkenevät kuitenkin nopesti. Fysioterpi j kuntouttv ote mhdollistvt liikuntkyvyn säilymisen. Se on vrhisen kotiutumisen edellytys. - Mitä iemmin lähdetään liikkeelle, sitä premmin kuntoutuminen etenee, fysioterpeutti Sri Hentilä täydentää. Fysioterpeutin ensimmäinen tehtävä on perustoimintkyvyn krtoitus, kotiolojen selvittäminen j mhdollisten puvälineiden trpeen rviointi. - Liikkeelle mhdollisimmn nopesti, Nissinen vhvist. Hoitjt snnsttjin Sirnhoitj Ktri Koistinen-Lukkrisen mukn sirnhoitj on monesti snnsttj, jok näkee lääkäriä läheisemmin, miten potiln toimintkyky kehittyy. Sirnhoitjt pyrkivät jututtmn myös potiln omisi koton pärjäämisestä j kotiin mhdollisesti sdust vust. Kotiutuksess on keskeisesti mukn myös osstofrmseutti Minn Vänttinen. Hänen tehtävänsä on tulotilnteess selvittää lääkitys j viht se sirln lääkkeisiin yhteistyössä lääkäreiden knss. Jtkoss hän huolehtii yhteyksistä potiln pteekkiin j on mukn kotiutuksess vrmistmss lääkityksen onnistumist koton. Tietojärjestelmät hstein Osstonhoitj Milj Nupponen ei osllistu kotiuttmiseen mutt snoo olevns mhdollistj j resurssien järjestäjä. Ossto on ollut viime keväästä ktiivisesti mukn kotiutuksen kehittämisessä. Uusille työntekijöille perehdytys pilotoidn Moodless syksyllä. Osston hoitofilosofin puninen lnk on ktiivinen kuntouttv hoitotyö j omtoimisuuden tukeminen. - Se on todell monimmtillist työtä. Vuorovikutus on lisääntynyt j koottisuus vähentynyt, Nupponen snoo. Ison hsteen koetn edelleen tietojärjestelmien kehittäminen. Fysioterpeutti Sri Hentilä (istumss vsemmlt), sirnhoitj Ktri Koistinen-Lukkrinen, osstonlääkäri Smuli Nissinen, osstonhoitj Milj Nupponen (seisomss vsemmlt), kotiutusyksikön osstonhoitj Tuul Muhonen j osstofrmseutti Minn Vänttinen ovt mukn potiliden oike-ikisen kotiutumisen suunnitteluss. KUVA: RIIKKA MYÖHÄNEN Tvoitteen on, että oiken ikn tphtuneen kotiutumisen jälkeen kuntoutuminen etenee turvllisesti ilmn ktkost

14 Ohjeistus ljenee verkkokurssill KUVA:ALIAS STUDIOT OY Se oli elämysmtk Polvileikkuksest toipuv kuopiolinen Heikki Mr kertoo kotiutuksestn kotisohvlln silmin nähden tyytyväisenä. Plvelulueylihoitj Kis Htinen kiittelee Koto kotiin -toimintohjeen ltijoit j kertoo ohjeen olevn osstoill jo hyvin käytössä. - Toimintohje tuli lueellisiss koulutuksiss tutuksi myös KYSin ulkopuolell. Ohje toimii hyvin etenkin vnhusten jtkohoito suunniteltess, Htinen kertoo. Käytännön tilnteet ovt kuitenkin hsteellisi, eivätkä prhtkn ohjeet in riitä. - Yhdessä potiln knss suunnitellen j monimmtillist sintuntemust hyödyntäen kotiuttminen tphtuu oike-ikisesti j mhdollisimmn turvllisesti. Syksyllä käyttöön otettvll kotiut- KUVA: PIRJO RONKAINEN tmisen verkkokurssill työntekijä s käytännön ohjeit vtivmpiin tilnteisiin, kuten pitkäikissiriden lsten j keskosten ti päihdevnhempien lpsen kotiuttmiseen. Htinen pinott sitä, että kotiuttmisen suunnitelmllisuus, selkeä työnjko, hyvä dokumentointi j tiedonsiirto jtkohoitopikkn ovt onnistuneen kotiutumisen edellytyksiä. Siihen kuuluvt myös potiln rkeen sopivt kotihoito-ohjeet. - Potiln on myös turvllist tietää, mihin hän voi ott yhteyttä, jos kikki ei menekään niin kuin piti, Htinen huomutt. Kirurgin kiitellessä leikkustiimiään hän oli sen verrn tokkurss, ettei tullut yhtyneeksi kiitoksiin. - Niin positiivinen tunne on ollut koko jn. Yksi si Mr jäi hiukn hrmittmn. Kirurgin kiitellessä leikkustiimiään hän oli sen verrn tokkurss, ettei tullut yhtyneeksi kiitoksiin. Kotiutustiimi jtkoi Mrn hyvää hoito hänen kotonn. - Fysioterpeutti j sirnhoitj olivt smss pikll, kun tksi oli tuonut kotiin, Mr kertoo. Fysioterpeutti ryhtyi heti Mrn koton ntmn ohjeit kuntoutumist vrten j sirnhoitj huolehti lääkityksestä j verinäytteiden ottmisest. Mr rvost sitä, ettei hänen trvinnut lähteä koton minnekään näytteiden ntmist vrten. Fysioterpeutilt hän si ohjeit j neuvoj. Mrn toiveiss on, että toinenkin polvi operoidn ennen syksyä, jolloin hän hluisi jo smot sienimetsässä, pitkästä ik. Vilm Leinonen on sinut dibeteksens knss j pitää siitä hyvää huolt osn Kuvt jokpäiväistä rken. Kurssill kikki mittvt sokereit Kyynärsuvt ovt vielä lähettyvillä, mutt ilmn niitäkin liikkuminen onnistuu. Tpmisen ikn leikkuksest on kulunut kuukusi. Nivelrikon vuoksi polvikivuist kärsinyt Heikki Mr pääsi leikkukseen hyvin kohtuullisen jonottmisen jälkeen. Kivuistn huolimtt hän ei hlunnut kiirehtiä leikkust. Mr kutsuu viiden päivän sirlkäyntiään j kotiutustn elämysmtkksi. Heikki Mr si kotiutustiimin pu polvileikkuksen jälkeen. Toisen polven korjust hän odott luottvisin mielin. KYS on monin tvoin dibeteslsten j -nuorten tuken. Tämä näkyy myös hyvinä tuloksin siruden hoidoss. Suonenjokelinen Vilm Leinonen ei muist ik, jolloin hän ei olisi sirstnut dibetest. 14-vuotis Vilm oli sirstuessn kolmevuotis. Vikk hän on oppinut elämään tudin knss, on vstuunotto täytynyt myös opetell. - Mitä normlimmt sokerit ovt, sitä normlimp elämää voin elää. En hlu jäädä siruden tki pois mistään, kertoo pinonsoitto j tnssi hrrstv Vilm. Ajoittin Vilmn sirus hämmentää TEKSTI JA KUVAT: SENNI ANTTONEN esimerkiksi koulukvereit, j vrsinkin piikit ovt joskus herättäneet ihmettelyä. Vilm kuitenkin kertoo fktt ihmettelijöille, jolloin ei pääse syntymään huhupuheit. Tärkeää on myös dibetest sirstvn koulukverin tuki. - Heti poliklinikkkäynnin jälkeen tekstilln, että mitä siellä snottiin j mikä on pitkäikissokeri. Se helpott, kun s puhu ihmiselle, jok ymmärtää. Nykyään Vilm käy poliklinikll 26 27