AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU"

Transkriptio

1 Tmpereen mmttikorkekoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU KEHITTÄMISHANKE Opettjnkoulutuksen kehittämishnke Vpn sivistystyön käsityön lyhytkurssien sisällöllinen kehittäminen Anj Rosenberg 2008

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU, AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU: Kehittämishnke Anj Rosenberg 44 s + 4 liites. Huhtikuu 2008 Vstuuopettj: Krin Rnne Asisnt: käsityö, lyhytkurssit, luovuus, tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessi TIIVISTELMÄ Tämän työelämälähtöisen kehittämishnkkeen trkoituksen oli selvittää Knknpään Titokeskuksen käsityön lyhytkurssien sisällöllistä kehittämistrvett. Lyhytkursseill tuotteet toimivt välineenä niin tuotteen vlmistuksess kuin käsityötekniikn opiskeluss. Teoreettisen perustn kehittämishnkkeess käytettiin tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessi j sovellettiin sitä käytäntöön esimerkein sekä kurssilisen että opettjn näkökulmst. Kurssien trkempi nlysointi on hyödyksi kiristyvässä kilpiluss. Hnkkeen ikn tehtiin ljt j eriliset kyselyt lpsille j ikuisille sisältäen tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessiin liittyviä kysymyksiä j kursseille osllistumisest stuj kokemuksi. Kysymyksillä krtoitettiin myös opettjn tp toimi j kehittämistrvett siinä kurssilisten näkökulmst. Aineistoon käytettiin sekä kvlittiivist että kvntittiivist tutkimusmenetelmää. Sduist tuloksist käy selvästi ilmi, että lsten j nuorten kursseill kudont, knknpinnt j silkkihuivien värjäys ovt kurssien suosituimmt os-lueet. Toiseksi kurssiliset kokivt merkittäväksi, että he sivt vpsti vlit työtekniikkns trjoll olevist vihtoehdoist. Aikuisten kyselyssä tuli esiin käsityön eriliset merkitykset. Jko kokonisen käsityön j ositetun käsityön hrrstjiin tuli selvästi esiin. Sdut vstukset jkutuivt puoliksi, kun kysyttiin ryhmäohjuksen ti yksilöohjuksen trvett. Tämä kuv ikuisten erilist lähtötso jo ennen kurssille tulemist. Kokemukset kurssist j ohjuksest olivt pääsääntöisesti positiivisi, mutt kehittämistä oli kohderyhmien vlinnss. Toiveit esitettiin kursseist, minne voi lpset ott mukn. Stujen vstusten pohjlt voidn kehittää trkennettuj kurssej j määritellä Titokeskuksen tulostvoitteiden mukinen hint. Mrkkinointi j hinnoittelu voivtkin toimi tämän hnkkeen jtkotutkimuskohteen.

3 Sisällysluettelo 1 LYHYTKURSSIEN KEHITTÄMISTARVE TAITOKESKUS OSANA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSLIITTOA KÄSITYKSIÄ KÄSITYÖSTÄ Käsityön muodot Kokoninen käsityö Ositettu käsityö Käsityö titon Tidon oppiminen Tidon oppimisen viheet Käsityöprosessin oppimisen j tidon ylläpitämisen teoreettinen viitekehys LUOVUUS OSANA KÄSITYÖPROSESSIA Luovuus j sen vtimukset käsityötuotteess Luovuuden rviointi ERILAISET KÄSITYÖN OPPIJAT IKÄRAKENTEEN MUKAAN Lpsi käsityöntekijänä Käsityötidon oppiminen 0 14-vuotiill Lpsen käsityön opetus Nuori käsityöntekijänä Aikuinen käsityöntekijänä KEHITTÄMISHANKKEEN TEOREETTINEN NÄKÖKULMA Tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessi osn käsityötiedettä Suunnitteluprosessin lkumielikuv Inspirtio mielikuvn luomisess Luonnosten merkitys suunnitteluss Skeem tuotteen mielikuvprosessiss Sisäisen mllin merkitys lyhytkurssill Tiedon hnkint suunnitteluprosessiss Tuotteen rvotekijöitä Pehmeän systeemisuunnittelun mlli Käsityötuotteen toteutusvihe Hiljisen tiedon merkitys tuotteen toteutusviheess TUOTTEEN SUUNNITTELU- JA VALMISTUMISPROSESSI LYHYTKURSSEILLA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kysely tutkimuksen tiedonhnkinttpn Lsten j nuorten kysely lpsen kursseill olleille Aikuisten kysely Aineiston koonti j järjestäminen... 30

4 9 TUTKIMUSTULOKSET Lsten kyselyssä sdun ineiston käsittely koodtut kysymykset Lsten kyselyssä sdun ineiston käsittely voimet kysymykset Aikuisten kyselyssä sdun ineiston käsittely koodtut kysymykset Aikuisten kyselyssä sdun ineiston käsittely voimet kysymykset AINEISTON ANALYYSI JA TULKINTA Lsten j nuorten lyhytkurssin tulkint Aikuisten kurssit JATKOTUTKIMUSHAASTEITA LÄHTEET Liitteet: LIITE 1: Lsten käsityön lyhytkurssien kyselylomke 45 LIITE 2: Aikuisten käsityön lyhytkurssien kyselylomke 47

5 5 1 LYHYTKURSSIEN KEHITTÄMISTARVE Kehittämishnkkeeni trkstelee Knknpään Titokeskuksess (entinen Käsityökeskus) järjestettävää lyhytkurssitoimint. Lyhytkurssit trjovt erilisten kädentitojen opetuksellist toimint sekä ikuisille että lpsille. Tätä toimint toteutetn Stkunnn Käsi- j Tideteollisuusyhdistyksen kikiss Titokeskuksiss, mutt ne ovt sisällöltään hiemn toisistn poikkevi. Olen toteuttnut lsten lyhytkurssej kesäkurssien merkeissä 27 vuott. Ne ovt sisällöltään muuttuneet vuosien ikn, mutt emme ole koskn tutkineet: Miksi kurssiliset vlitsevt tietyn kurssin, millist opetussisältöä kivtn, minkäliseksi he ovt kurssin kokeneet, j mitä kehittämistä kursseihin toivotn? Työpikkni on Titokeskuksist ino, jonk käsityökurssit kestävät kksi viikko smll ryhmällä, kun muiden Titokeskusten kurssit ovt kestoltn kolmest viiteen päivään. Hlun tässä kehittämishnkkeess tutki, onko kurssin pituudell j opetuksellisell sisällöllä merkitystä kurssien kiinnostvuuteen? Olen itse sitä mieltä, että monipuolisempi kurssitrjont luo kiinnostvuutt. Tekemäni kyselyn vull toivon svni kehittämishnkkeen lopuksi suunt ntvi vstuksi minittuihin tutkimusongelmiin. Tutkimuksessni käytän teoreettisen pohjn tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessi pyrkien soveltmn sen käytäntöön lyhytkurssien näkökulmst. Käytän myös omi hvintojni, jotk ovt muodostuneet monien työvuosien ikn. Tutkimustulosten sminen olisi ensirvoisen tärkeää, sillä vuosien kuluess on lsten vp-jst tullut kilpilemn pljon muitkin hrrstusmuotoj, j hlumme oll kehityksessä mukn. Tvoitteen on järjestää yhä toimivmpi j trkemmin kohdennettuj kurssej lpsille j nuorille. Lyhytkurssitoimintmme trjo erilisi kädentidon kurssej myös ikuisille. Kurssiliset ovt vlinneet kurssitrjonnst hlumns kurssin j ilmoittutuneet sille. Kehittämishnkkeen trkoituksen on ikuisille suunntun kyselyn vull krtoitt: Mitkä tekijät vikuttvt ilmoittutumiseen, mikä kurssilisi motivoi j mitä opetuksellisi näkökulmi rvostetn? Aikuisten kursseist tutkin ryhmässä tekemisen merkitystä, sekä mikä on kurssilisen tvoite: opittv tekniikk, tuote vi sosilinen kontkti? Tvoitteenni on kehittää lyhytkurssej plvelemn premmin niin kurssilist kuin plvelun trjojkin eli Titokeskust.

6 6 Lyhytkurssien kehittäminen ei kohdennu vin omn työpikkni, vn sitä voivt sovelt myös kollegni muiss Titokeskuksiss. 2 TAITOKESKUS OSANA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSLIITTOA Stkunnn Käsi- j tideteollisuus ry on perustettu Yhdistyksen toimintjtuksen on edistää suomlist käsityötä kulttuurin, titon j elinkeinon. Toiminnn tvoitteen on käsityöyrittäjyyden kehittäminen, ldukkiden käsityötuotteiden tuottminen j mrkkinoiminen, käsityötitojen elvyttäminen j säilyttäminen, sekä lueellisen käsityökulttuurin vhvistminen. Keskeiset toiminttvt ovt koulutus, konsultointi, tuotekehitys, mrkkinointi, tiedotus sekä sikslähtöisten plvelujen tuottminen. (Stkunnn Käsi- j tideteollisuus ry:n toimintsuunnitelm 2008, 2.) Olen työpikkni Knknpään Titokeskuksen vstv neuvoj. Knknpää on yksi Stkunnn Käsi- j tideteollisuusyhdistyksen toimipisteistä. Titokeskuksi ovt Knknpään lisäksi Rumll, Ulvilss, Noormrkuss, Huittisiss, Säkylässä, Poriss j pääpikssmme Vmmlss. Kikiss toimipisteissä toteutetn sekä lsten että ikuisten lyhytkurssej. Lsten kesäkurssitkin ovt lyhytkurssej, mutt niiden kesto vihtelee eri pikkkunnill j toteutetn hiemn eri tvoin ohjjn omn suunnitelmn mukisesti. Aikuisten lyhytkurssit noudttvt yhtenäisempää linj, mikä johtuu muun muss yhteiskoulutuksist uusiss käsityötekniikoiss. Stkunnn Käsi- j tideteollisuus ry kuuluu vltkunnlliseen Käsi- j tideteollisuusliitto ry:hyn. Yhdistyksiä Suomess on 21 j järjestöllä on yhteisiä kehittämishnkkeit j koulutuksi. Alueyhdistykset svt hrkinnnvrisen vltionvun liiton kutt toimintojens tuloksen, kuten kurssitoiminnn järjestämisen perusteell. Yhdistykset käyvät vuosittin tulosneuvottelut, j vltionvun myöntää opetusministeriö, kosk yhdistyksemme kuuluvt opetusministeriön liseen vpn sivistystyön piiriin. Käsi j tideteollisuusliiton strtegin, Tito elää , toimint-jtus on suomlisen käsityön edistäminen kulttuurin titon j elinkeinon. Arvoin

7 7 ovt luovuus, tito j yrittäjyys. Käsityö rkentuu luovuudelle j knslliselle kulttuurille. Käsityön tekeminen edellyttää j kehittää tito. Käsityöyrittäjyys työllistää j tuo käsityön kuluttjille Visio 2010 on Käsityö elämässä, tuotteiss j plveluiss. ( Käsi- j tideteollisuusjärjestön strtegi Tito elää.) 3 KÄSITYKSIÄ KÄSITYÖSTÄ Käsityöllä on moni merkityksiä. Anttil (1993) kuvilee käsityön olevn käsin ti käsissä pidettävän työvälinein suoritettu työtä, mutt se voi myös trkoitt käsin tehdyn työn tuotett. Käsityöllä on yleensä myönteinen merkitys. Se voi tuott tekijälleen tyydytystä, siinä voi oll luov j ilmist itseään, mutt se voi oll ivn tvllist viihtymistä ilmn tietoisi määrällisiä tvoitteit. Käsityö on usein innovtiivist eli luov toimint, j sillä on myös sosilisi j tloudellisi ulottuvuuksi. Eriliset vtteiden korjukset j nykyään muodiss olev kodin sisustus ovt os jokpäiväistä suomlist elämänmuoto. Käsityöläismmtti on snut uudenlisen rvostuksen, kun käsityöläiset ovt verkottuneet toistens knss j näin yhdessä tuovt tuotteitn mrkkinoille. Käsityön kulttuuriulottuvuus on tärkeä, sillä käsityö on os knsllist kulttuurimme. Sen trditiot ylläpitävä j kehittävä voim kuuluu knslliseen identiteettiimme. (Anttil 1993, 10.) Suojnen (1993) trkoitt käsityöllä käsin tehtyä ti enimmäkseen käsin ohjttuj koneit käyttäen vlmistettu tuotett (Suojnen 1993, 13). Lepistö (2004) määrittelee käsityötä kokonistoiminnksi, tuottmissysteemiksi, jonk vull tphtuv oppiminen kestää koko eliniän. Käsityö on lj tuottmistphtum, jok opitn jllisesti jtkuvn ilmiönä. Se on myös vlmistmistphtum lust loppuun j lkuviheest eksperttiviheeseen skk. Käsityötphtumss tekijän jttelu kypsyy tuotekäsityksestä j väline-tekniikk-viheest päämäärätvoitteiseksi mietinnäksi. Tämän prosessin tuloksen syntyy tuote j uutt tieto tuottmistphtumn hllinnst. Lepistön näkökulmst käsityölle on ominist tuottmisprosessin monipuolisuus j sen kokonisvltinen luonne. Työsuorituksen toteutt in yksi ihminen, prosessi vtii tekijältään henkisten j älyllisten ominisuuksien lisäksi fyysisiä j motorisi kykyjä j titojen käyttöä sekä niiden hrjntumist. Käsityöntekijällä käytännön järjen kehittyminen ilmenee

8 8 vstuullisuuten, mikä näkyy käsityön j tekemisen tustll olevien rvojen ymmärtämisenä. (Lepistö 2004, ) 3.1 Käsityön muodot Kokoninen käsityö Kokonisess käsityön tekemisessä sm henkilö suoritt käsityöprosessin kikki viheet tuotteen ideoinnist esteettisten j teknisten ominisuuksien suunnitteluun, itse vlmistmiseen j rviointiin sti (Lepistö 2004, 20). Käsityön suuri rvo ihmisen ksvmisen j kehittymisen knnlt on tekemisen prosessin eheydessä j kokonisuudess. Näin ihminen kehittyy käsityön vull mhdollisimmn monipuolisesti olemuksens kikill os-lueill. Kokonisen käsityön tekeminen on itsenäistä, omi ideoit j trkoituksi toteuttv työtä. Sellinen toimint kehittää thtotoimintoj j vstuunottmisen kykyä, titoj, joit työelämä työntekijältä odott. (Kojonkoski-Rännäli 2005, 92.) Ositettu käsityö Ositetuss käsityössä tuotteen vlmistusprosessi on jettu khteen osn, tuotteen suunnittelijn j toisen henkilön suorittmn vlmistukseen (Lepistö 2004, 21). Suunnittelijt myyvät usein mllejn käsityölehdille j käsityönhrrstjt ostvt lehden. Kun käsityöntekijä vlmist lehdessä olevn suunnittelijn tuotteen, hän hrjntuu käsityön tekniikoiss j motorisiss tidoiss. Mitä pidemmälle ositettu käsityö on kehittynyt, sitä enemmän pinottuvt vin tekemisen prosessin mnuliset viheet. Ulkoisen tuloksen on in kuitenkin näkyvä tuote.(kojonkoski-rännäli 1995, 98.) Käsityö vin tuotteen vlmistmisen on ositetun käsityön yksi muoto. Hrrsteen tehdyt käsityöt edustvt tätä mlli, joss mllit j trkt vlmistusohjeet otetn jostkin lehdestä. Käsityö, jok rjutuu kohteiden viheittiseen käsittelyyn, perustuu thtotoiminnn herättämiseen, tekemisessä korostuvn päämäärään j tuoteviheen svuttmiseen, nimitetään kohdekäsityöksi (Lepistö 2004, 22.)

9 9 3.2 Käsityö titon Hyvin toteutettu tuotteen vlmistuksen suunnittelu- j vlmistusprosessi määrittelevät muutmt linlisuudet, jotk trvitn titosuorituksen oppimisess j toteutuksess. On ymmärrettävä, että tidon hnkkiminen j hllint erovt tietojen oppimisest j hnkinnst. Tito ei opit kirjllisuutt lukemll eikä sd mistään tietopnkist. Se on henkilökohtinen, runssti hrjoittelu, toisto j pitkäikist perehtymistä edellyttävä projekti. Opitut tiedot usein unohtuvt, tidot ruostuvt j smll tidon hllinnn tso lenee. Tidot eivät täydellisesti unohdu, vn ne plutuvt uudell hrjoittelull. Monet tidot ovt sellisi, että kun ne oppii perusteellisesti, niiden liikerdt siirtyvät ivorungon hllitsemlle tsolle, jost ne eivät kto vn ne voi ott jälleen hrjoituksen vull käyttöön (Anttil 1993, 60.) Tästä on hyvänä esimerkkinä knknkudont, joss lpsen oikein opetellut kudonttekniikt plutuvt mieleen pitkänkin tuon jälkeen Tidon oppiminen Anttiln (1993) mukn tidon oppiminen lk viheell, joss on oleellist orienttio liikkeeseen eli liikkeeseen vlmistutuminen, liikkeen toteutus sekä väärien j liillisten liikkeiden ehkäiseminen. Aistit rekisteröivät tällöin motorisen suorituksen. (Anttil 1993, 61.) Omss mmtissni lpsi opettess olen pnostnut erityisesti tähän opetusviheeseen, sillä hyvin opetettu perustekniikk mhdollist monipuolisempien töiden tekemisen kurssien ikn. Niiniluoto (1997) nlysoi tito j kuvilee, että eläinten j ihmisten käyttäytymiseen liittyy kykyjä j vlmiuksi, joit kutsutn osmiseksi ti tidoiksi. Eläimillä tälliset tidot ovt ehdollisi refleksejä, omksuttuj käyttäytymistipumuksi, joiden siirtäminen toiselle on rjoitettu ti mhdotont. Ihminen on kyennyt luomn jtkuvsti uusiutuvn j prnevn titojen järjestelmän, jok siirtyy geneettisen koodin sijst, kielen ksvtuksen j opetuksen kutt kulttuuriperintönä tuleville polville. Titminen j osminen liittyvät suomen kielen snoihin tekniikk j tide. Niiniluodon nlyysissä tekniikk - sn

10 10 voidn sovelt mihin thns tito vtivn inhimilliseen toimintn. Mitä hrjntuneempi j hiotumpi suoritustito on kyseessä, sitä suuremp titvuutt se ilmentää. Kun tällisest titvuudest tulee hrjoittjns elinkeino, puhumme mmttitidost. (Niiniluoto 1997, ) Tidon oppimisen viheet Ensimmäisessä tidon oppimisen tiedostmisviheess tehdään hvintoj, hnkitn tieto, kehitellään mielikuv suorituksest, trkkilln tietoisesti toimint, luodn mielikuv suorituksest j opetelln hllitsemn vdittvt rektiot. Työn suorituksess tulee pljon virheitä, toiminnot olevt hitit, koordintio on epävkt j rektiot eivät ole vielä vkiintuneet. Tämä vihe tulee helposti esiin kngspuiss kudonttekniikn lkuopetuksess. Oppilll on luksi mont tärkeää vihett hllittvnn. Smnikisesti on poljettv jlll polkust, käsiteltävä sukkul käsin j vielä ymmärrettävä sen oikenlinen käyttö. Alkuviheess usein poljetn väärää polkust, sukkult putovt eikä hllit sukkuln sujuv käyttöä. Tässä viheess opettjlt vditn sin täydellistä mmtinhllint j oppiln seurnt, että pystyy ntmn plutteen välittömästi suoritusviheess j toislt korjmn sivirheet. Toisess, jäsentymisviheess toimintmlli vkiintuu j uusi viheit opetelln entisten lisäksi. Virheiden määrä vähenee j motorinen hrjoittelu voimistuu. Esimerkiksi kudonnss oppils pystyy suorittmn polkemisen j sukkuln heittämisen yhtäikisesti j sujuvsti, oppils ei mieti enää tekniikn osi erillisinä toimintoin vn ne nivoutuvt sujuvmmin yhteen. Motorinen hrjntuminen on pääosss tässä viheess. Kolmnness, täydentymisen viheess moniviheiset kokonisuudet hllitn sujuvsti, rsituksen j häirinnän sieto lisääntyy. Suoritukselle on ominist steittin prnev nopeus j suuret toimintyksiköt korvvt edellisen viheen erillisyksiköt. Pyrkimyksenä on utomtisoitunut suoritus j kokonisuuksien hhmottminen j hllint. (Anttil 1993, 61. ) Tästä viheest voin minit esimerkkinä kudonnst kudontsuorituksen utomtisoitunut kudont, jolloin

11 11 oppils ei enää häiriinny viereen seurmn tulleest toisest oppilst vn hän pystyy jtkmn työskentelyä edelleen sujuvsti. Tidon viheittinen oppiminen on kuin pyörittäisi lumipllo suuremmksi. Alkupllon on tiedostmisvihe, jonk jälkeen tehdään uusi hvintoj, vrmuus työskentelyyn lisääntyy, hnkitn uusi ohjeit, lisätään toimintvrmuutt j opetelln uusi yhdistelmiä. Lopputuloksen on pllo, jot voi edelleen kehittää in suuremmksi elinikäiseksi oppimiseksi. 3.3 Käsityöprosessin oppimisen j tidon ylläpitämisen teoreettinen viitekehys Kiken oppimisprosessin tustn on tekijän om persoonllisuus. Käsityösuorituksen edellytyksenä ovt tidot, tiedot j senteet (kuvio1). Työlle on setettu tietyt tvoitteet j odotukset jonk perusteell suoritetn työsuoritus. Työn tuloksen voidn sd plkkion tyyppisiä svutuksi esimerkiksi tuote ti työstä sm sisäistä tyydytystä. Omien hvintojeni pohjlt sisäinen tyydytys on usein suuremmss merkityksessä kuin vrsinisen tulos, tuotteen svuttminen. Nämä työn ineelliset j ineettomt tulokset tyydyttävät ihmisen trpeit, jotk puolestn ovt sidoksiss ihmisen persoonllisuustekijöihin j toislt sosiliseen pätemiseen, teknisiin j tloudellisiin tuloksiin. Käsityön vst-lkjn on oltv voin uuden tidon oppimiselle, tidon hllintn j oppimiseen ei ole oikotietä. Hyvä käsityötidon hllint vtii ik j portittist oppimist porrs kerrlln. Titoj ei opit pelkällä kirjtiedoll, vn tekemällä. Käsityötidon hllint ei ole pelkästään motorist suorittmist vn siihen liittyy muun muss monenlisen informtion nope j rtionlinen käsittelykyky, kommunikointikyky, vhv minäkäsitys j itseluottmus sekä sosilisen j muun ympäristön huomioonottmisen kyky. (Anttil 1993, 63.)

12 12 Kuvio1. Käsityötidon oppimisprosessi Anttiln mukn (Anttil 1993, 62) 4 LUOVUUS OSANA KÄSITYÖPROSESSIA Käsityöstä jtelln helposti, että kun tehtävästä tuotteest on työohje, käsityöläinen vin meknisesti suoritt työn. Tämä ei kuitenkn vst luov tuotesuunnittelu. Käsityöllisessä tuotesuunnitteluss suunnittelu kulkee ohjvn tekijänä läpi koko prosessin eikä suunnittelun tehtäviä erotet vrsinisest vlmistusprosessist. Käsite luovuus on monimerkityksinen, j sillä on monenlisi määritelmiä. Suojnen (1993) määrittelee luovuuden liitettävän ongelmrtkisuun, titeeseen j tieteelliseen toimintn sekä elämäntpn. Ksvtukselliselt knnlt on Suojsen mukn tärkeää, että jo vrhisess viheess opitn luovn toiminnn prosessi, vikk tulokset olisivtkin ikuisen näkökulmst tvnomisi. Lähdetään siitä, että luovuuden edellytyksiä on kikill j niiden kehittymiseen voidn ksvtuksellisin keinoin vikutt. (Suojnen 1993, ) 4.1 Luovuus j sen vtimukset käsityötuotteess Käsityö voidn määritellä sekä vlmiiksi tuotteeksi, että itse prosessiksi. Vlint riippuu tekijästä itsestään. Lepistö (2004) väittää, että käsityö on kokonisen

13 13 käsityön tekemistä, mikä sisältää kikki prosessin viheet, j suunnittelij on yhtä kuin tekijä. Itse prosessi voidn jk kolmeen tsoon: ensimmäisellä tsoll tekijä suunnittelee j vlmistelee, toisell noudtetn toimintohjeit j vlmistustehtäviä, j viimeisellä tsoll sisäiset prosessit yhdistyvät kikkiin edellisiin toimintoihin. Luovuus nt usein lkusysäyksen prosessin etenemiselle, j tuotteen muotoutuminen on riippuvinen tuotteen funktiost. (Lepistö 2004, 20.) Ekvll esitti 1979, että luovlle tuotteelle on kolme erilist vtimust. Hänen mielestään uutuus on tuotteen perusedellytys. Uutuutt voidn rvioid yksilökriteeriä ti sosilikriteeriä käyttäen. Ekvllin mielestä on lähdettävä siitä, onko tuote yksilölle uusi. Hyödyllisyys on toinen vtimus, jolloin tuotteen pitää sopi trkoitukseens tyydyttävällä tvll. Kolmnten on elegnssin vtimus, siinä on kysymys tuotteen sulvuudest j tyylikkyydestä, jotk ovt vikesti rvioitvi seikkoj. (Suojnen 1993, ) Hyödyllisyyskriteerillä on kuitenkin ongelmns, sillä se voi oll tänään hyödyllinen, mutt huomenn jo vnh Luovuuden rviointi Heikkilä (1981) erott neljä kriteeriä tuotteen luovuuden rvioimiseksi. Ensimmäiseksi hän esittää, että ljuus on tuotettujen ideoiden kokonismäärä. Toiseksi joustvuus ilmoitt tuotettujen ideoiden ktegorioitten määrän. Kolmnneksi omperäisyys rvioidn tuotteen esiintymistiheydestä. Neljänneksi Heikkilä esittää kompleksisuuden, joss rvioidn miten tuotett on pystytty rikstuttmn sivuideoill. Edellisten lisäksi tuotteen rviointiin voidn lisätä käytännöllisyys, toteutettvuus j uutuusrvo. Hän nimittää edellä kuvttuj rviointej rtionliseksi luovuuskäsitykseksi. Tällinen luovuus on sidoksiss ympäristöstä tuleviin vikutteisiin, joten koulutuksen merkitys sen kehittämisessä on suuri. ( Heikkilä 1981, )

14 14 5 ERILAISET KÄSITYÖN OPPIJAT IKÄRAKENTEEN MUKAAN 5.1 Lpsi käsityöntekijänä Kognitiivisen psykologin näkemys lpsen jttelun kehittymisestä perustuu Piget`n teorin, joss kehitys jetn neljään viheeseen. Grdner puolestn vertsi vuonn 1989 kht ääripäätä edustv tideksvtuskäytäntöä toisiins, yltiöpäistä luovuutt korostv merikklist järjestelmää j pitkälle vietyä titohrjoitust edustv kiinlist systeemiä. Grdnerin om näkemys oli se, että molempi pinotuksi, luovuutt j tito trvitn monipuolisen kehityksen tkmiseksi, mutt lpsen kehityksen eri viheiss. (Suojnen 1993, 133.) Käsityötidon oppiminen 0 14-vuotiill Grdner jk lpsen j nuoren kehityksen kolmeen seitsemän vuoden jksoon. Ensimmäisen seitsemän vuoden ikn lpselle tulee trjot luov toimint, joss lpsi s kokeill erilisi mterilej j tekniikoit ilmn että ikuiset vrsinisesti opettvt häntä. Kuitenkin tulee huomioid in lpsen yksilöllinen kehitys j vrsinkin keskimääräistä hitmmin kehittyneelle tulee nt ylimääräistä tuke. Toisell kehitysjksoll, vuotiill, Grdner rvioi sopivn oppipoik- ti työpjtyyppisen toiminnn, joss oppils on pidempään smn mestrin opiss. Tällöin oppils s tieto normlin koulujärjestelmän ulkopuolelt j sitä snotn hiljiseksi tiedoksi. Hän pinott myös sitä, että oppils s hrjoitell trkoituksenmukisesti eli tehdä esimerkiksi jokin tuotteen. Lpsi nuttii myös siitä, että hän voi esittää opittu titon myös muille. (Suojnen 1993, 133.) Suojsen (1993) mukn suomlisess käsityönopetuksess on pidetty tärkeänä perustekniikoiden esim. neulonnn opetust niin, että ne opitn tekemään oikein j rutiinimisesti. Yleisesti on myös todettu, että vrsinkin perustekniikt on helpompi oppi lpsen kuin ikuisen. Lpsi oppii uuden sin kognitiivisell eli älyllisellä tsoll, jolloin toimint vtii kiken hänen huomions. Kun tämä tso on opittu, voi hän keskittyä käsityön tekemiseen j smll miettiä jotin muut si, esimerkiksi

15 15 seurv työvihett. Tämä vihe on smnlinen niin lpsill kuin ikuisill kun he opettelevt ivn uutt si. (Suojnen 1993, 134.) Lpsen käsityön opetus Käsityön suoritus jkutuu khdenliseen trkstelukohteeseen; trkk teknistä suoritust korostvn titoksvtukseen j luov ongelmrtkisu korostvn suunnitteluprosessiin. Al-steikäisten oppiminen pinottuu luksi tekniikkojen hrjoitteluun j titojen ksvess se siirtyy luoviin prosesseihin. Oppimisen knnlt on kuitenkin tärkeää, että lpset svt suunnitell omn mllin heidän omien kehitystsojens mukn. (Suojnen 1993, 136.) Suunnittelu ei s rinnst ikuisten tson mukiseksi. Omien kurssilisteni knss toimiessni olen nähnyt, että lpsi pystyy opettjn ohjuksess suunnittelemn tuotteit j rkennett, kun se on mitoitettu lpselle oiketsoiseksi. 5.2 Nuori käsityöntekijänä Nuori määritellään oppivelvollisuuden jälkeiseen ikäviheeseen. Tutkijoiden mukn nuoret kokevt tässä ikäviheess kolmenlist kriisiä: murrosikäisenä ihmissuhteiden kriisin, vähän vnhempn identiteettikriisin (16-19 v) j vielä ideologisen kriisin (19-25 v). Aikuisilt vditn tässä viheess tuke j ymmärrystä kriisien eri viheiss. Käsityö voi oll kriisien ikn tspinottvn tekijänä, jolloin nuori voi ruhss syventyä itseensä j omiin trpeisiins, hän voi toteutt ti purk tuntojn käsitöiden vull. Grdner (1989) näkee tällä kudell olevn yhteyden vrhislpsuuteen. Hänen mukns titojen hrjoittminen voi jäädä toisrvoiseksi j nuoren tuli löytää itselleen mielekäs käsityönlue, joss hän voi toteutt iemmin hnkkimin titoj. Huomioitv on, että in ei trvitse oppi uutt tekniikk, vlmist hän tuotett sitten hrrsteen ti jop mmtikseen. Suomess on kouluiss perinteisesti keskitytty titojen opettmiseen, siksi trjommme lyhytkurssit kesällä täydentävät trjont lpsille j nuorille. (Suojnen 1993, 139.)

16 Aikuinen käsityöntekijänä Aikuisiss on yksilöllisiä eroj kuten lpsisskin. Oppijn ikuinen kuitenkin ero lpsest. Aikuisten tustll on jo pitkä kokemustust, pohjkoulutus j lhjkkuus. Opettjn tulee huomioid edellä minitut seikt opettessn ikuisi j eriyttää opetust kunkin tustn mukn. Aikuisell on myös selkeämmät tvoitteet kurssille tullessn j motivtio uuden sin oppimiseen on korke. Tämä on erittäin hsteellist opettjlle nykyisen tietotekniikn ikn. Kurssiliset ovt usein ennen kurssille tulon selvittäneet kurssin ihett j heillä on tusttieto iheest. Lyhytkurssit vtivtkin opettjlt perusteellist sintuntijuutt iheest, jott hän pystyy vstmn iheeseen liittyviin sovelluksiin, joit kurssiliset voivt tusttietoihins pohjutuen tehdä. Suojsen mielestä (Suojnen 1993, 139) ikuinen pyrkii opiskelussn nuori enemmän itseohjutuvuuteen j ktiiviseen toimintn. Aikuinen ei myöskään hyväksy ylhäältä nnettuj ohjeit, kun hän ei ole sisäistänyt niiden merkitystä.

17 17 6 KEHITTÄMISHANKKEEN TEOREETTINEN NÄKÖKULMA 6.1. Tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessi osn käsityötiedettä Käsityötieteen tutkimuksess on kyse ihmisten suhteest milmn, j elinympäristön muokkmisest. Käsityö j muotoilu ovt toimivn ihmisen j toiminnn kohteen, visulis-esineellisen ympäristön välistä vuorovikutust. Käsityötieteen tutkimuskohde ktt lj-lisesti käsityön eri os-lueet j muodot: voidn tutki tekijää, tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessi, tuotteit j tuotekehitystä usest eri näkökulmst. Käsityötieteen tutkimukset voivt kohdentu teoreettisten perusteiden kehittämiseen ti konkreettisiin prosesseihin j tuotteisiin ti niiden kehittämiseen. Tutkimuksen kohteen voi oll käsityö mmttin ti hrrstuksen, osn tuotntoelämää ti ihmisen rke. Käsityötieteen opetus on ongelmkeskeistä sekä erilisten ilmiöiden problemtisointi j reflektointi ktivoiv. Tärkeä piirre lll on käytännöllisiin prosesseihin liittyvän teorinmuodostuksen j tieteellisen jttelun välinen vuorovikutus. Opetus perustuu tutkimukseen, jok on tiiviissä vuorovikutuksess tekemisen knss. (Käsityön verkkoyliopisto, www-dokumentti.) Kehittämishnkkeeni tutkimuksen perustksi olen vlinnut käsityötieteen oslueist tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessin. Perustn käytän Pirkko Anttiln kehittämää käsityötuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessin teoreettist mlli (kuvio 2). Hvinnollistn tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessin kulku käytännön työssäni tekemillä hvinnoill, j mietin opetuksen merkitystä sen eri osviheiss. Käytännön esimerkkejä pohdin sekä lsten että ikuisten näkökulmst eli ljst ikäryhmästä, seitsenvuotiist lähtien. Heitä nuoremmt ovt olleet kursseillni vin poikkeuksellisesti. Tloudellinen näkökulm j mrkkinointi kuuluvt olennisen osn Titokeskuksen toimintedellytyksiin. En ot kuitenkn näitä näkökulmi tutkimukseeni, sillä ik on rjllist j yksin tehtynä kehittämishnkkeeni tulisi liin ljksi. Hlun siis keskittyä seurvss opetust kehittävään tutkimukseen käsityötuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessin pohjlt.

18 18 Kuvio 2. Käsityötuotteen suunnittelu- j vlmisprosessin teoreettinen mlli Anttiln mukn (Anttil 2006, 463.)

19 Suunnitteluprosessin lkumielikuv Suunnittelu lk lkumielikuvst (kuvio 2), johon tulee mukn inspirtio, mielikuvt, sisäiset mllit j innovtio. Suunnittelu jtkuu pohdinnll, sillä on mietittävä mikä on tuote, millinen tuote, millä perusteell tuote vlmistetn; onko perusteen hint, hyödyllisyys vi esteettisyys? Suunnittelij sett itselleen kysymyksiä j pohtii niitä. Tämä vihe on kuin mrjnpuhdistin, jonk läpi rtkisuehdotukset (mrjt) vlikoituvt. Mikäli puhdistus tässä viheess on liin tehoks, on vihtoehtoj mhdollisiin muutoksiin liin vähän. Vihtoehtoj täytyy oll vrll, jott niitä päästään kehittelemään j vlikoimn jtkoss. Lsten knss työskenneltäessä on ohjjn pystyttävä tekemään johdttelevi kysymyksiä, jolloin s lpset loittmn omn suunnitteluprosessins. Kurssin lku on lpsille vikein, kosk si on uutt, eikä heillä ole sitä elämänkokemust mitä ikuisill on. Aikuiset voivt heittäytyä suunnitteluun spontnimmin. Lsten knss ohjjn on oltv tustll hiljisen sintuntijn j seurttv työn suunnitteluvihett myös vnhempien näkökulmst. Kosk käyttämämme luonnonmterilit ovt rvokkit, on opettjn oltv suunnittelutilnteess rvioijn j johdteltv pieni suunnittelij kikki tyydyttävään rtkisuun. Aikuinen ts hrkitsee hintrtkisun itse j päättää, jtkko lkuperäistä suunnitelmns vi vlitseeko jonkun muun vihtoehdon Inspirtio mielikuvn luomisess Tuotteen suunnitteluss inspirtio on vintekijä mielikuvn luomisess. On todettu, että käsityöläisten tuotesuunnittelun inspirtion lähteitä ei ole juuri tutkittu. Sitä on kuitenkin yritetty perustell protokoll-nlyysillä, jonk vull kuvtn suunnittelijn sisäistä puhett. Sisäinen mielikuvhrjoittelu voi muutt iemmin opittuj huonoj mllej kehittyneemmäksi muodoksi. Anttil (1993) lin kirjssn jo 1700-luvun lopuss vikuttneen Pestlozzin jtuksi oppimisest. Pestlozzin keskeinen jtus oli, että käsitteellinen jttelu perustuu sioiden visuliseen tjumiseen. Täten visulinen käsittäminen on kiken muun tiedon perust. Pestlozzin mukn sioiden hhmottminen oikein, on edellytys lukujen, muodon j snn hllintn. (Anttil 1993,116.)

20 20 Mielikuvjärjestelmässä kurssiliseni siis käsittelevät tuotett suunnitellessn sisäistä mielikuv siten, että he eivät kokeile suoritust käytännössä vn mlvt sen mielessään. Mielikuvt voidn sd eri istien kutt, iemmist kokemuksist muistellen ti intuitiivisesti. Mielikuvhrjoittelun tuloksen voi oll luonnospiirrokset ti mterilikokeilut Luonnosten merkitys suunnitteluss Seitm-Hkkrisen (2006) puolestn kertoo, että tuotesuunnitteluss visulisointi on välttämättömyys. Suunnitteluss lähdetään bstrktist lkuidest konkreettiseen työohjeeseen. Menetelmänä suunnitelm piirretään ti kirjoitetn tukisnoj. Luonnos toimii muistin ulkoisen tuken. Tällä tvoin suunnittelij pystyy käsittelemään suuren informtiomäärän smnikisesti. Luonnos toimii myös suunnittelijn tuken, kun hän mhdollisesti esittelee suunnitelmns toisille ti hän voi tehdä muistituen itselleen, mitä hän voi muokt konkreettisten kokeilujen jälkeen. Luonnoksi tuotetn erilisten mterilien, tekniikoiden ti työvälineiden vull. ( Seitm-Hkkrinen 2006, 27.) Esimerkiksi omt kurssiliseni tekevät mielellään trikookudepätkistä mlrinteipille ritmllin, jot sitten mietiskelyn jälkeen mhdollisesti muuttvt. Näin mlli muuntuu yksityiskohtisemmksi suunnitteluprosessin edetessä. Se toimii myös lähtökohtn, jos suunnittelij hlu tehdä yksityiskohtisemmn ohjeen ennen vrsinist fyysistä työskentelyä, esimerkissäni kngspuill kutomist. Lpset eivät ole yleensä suunnitelleet juuri mitään, kun he tulevt kurssilleni ensimmäistä kert. Siksi usein tehtäväni on houkutell inspirtio liikkeelle. Avustvin toimenpiteinä näytän heille mton suunnitteluss erilisi mttoj, kosk jo snt mtto, poppn, pellvliin ti ripsiliin on ivn uutt. Näin he svt jonkin mielleyhtymän, mitä he ovt tekemässä. Jo tämä riittää usein lkusysäykseksi suunnittelun tielle. Lisäksi näytän heille eri värivihtoehtoj kuteist, sillä on suunnittelun tuhlust, jos he suunnittelevt värit, joit ei ole konkreettisesti pikll. Tämä iheuttisi lisäksi mieliph j jop estäisi suunnittelun etenemistä. Kosk olen seurnnut heidän suunnittelun jo pin 30 vuott, minulle on muodostunut jokin käsitys heidän jtuksistn. Usein he lähtevät suunnitteluss

21 21 omist trpeistn eli he vlmistvt esim. mton omn huoneeseen ti vnhemmt ovt tilnneet häneltä tietyntyyppisen mton. Jos suunnittelu on luksi vike, minun roolini on ollut tässä viheess kysymysten esittäjän rooli. Hersytän heidän jtuksin uttvill kysymyksillä, minkä väriseen ympäristöön he mtto tekevät, onko ympäristössä jokin väri, jonk hluvt olevn mukn ti mikä on heidän mielivärinsä. Nämä ovt yleensä uttneet, sillä lpset ovt luottvisi suunnittelijoit, erittäin ennkkoluulottomi eivätkä he tässä viheess os jtell, onko heidän suunnitelmns toteuttmiskelpoisi. Siksi roolini sintuntijn on toinen tärkeä tekijä tässä suunnittelun viheess. Minun on osttv rvioid heidän kykynsä tehdä suunnittelemns työ. Joskus s todell miettiä plutteessn, miten s lpsen muokkmn suunnitelmns premmin toteutettvksi niin, ettei lpsen suunnitteluinto kärsi. Jälleen kysymykset uttvt suunnitelmn muokkmisess. Kysyn yleensä: Voitko jtell, että muutt tuot koht, jott jokin si korjntuu niin, että työ voidn toteutt. Yleensä mitään lpsen suunnitelm ei ole trvinnut tyrmätä vn olen hkenut siihen lpsen tekemän omn rtkisun kysymysten kutt. Tämä vihe on vtinut minult pljon oppimist, sillä yleensä osn työjstni teen itse suunnittelutyötä, joten heittäytyminen toiseen rooliin vtii itsekuri. Se miten kurssiliset ovt kokeneet sen, selviää myöhemmin käsittelemässäni kyselyssä (LIITE 1). Aikuiset erovt lsten suunnittelust jo elämänkokemuksen perusteell. Heillä on joko vrmt suunnitelmt, mitä he tekevät ti he kuvilevt, minkäliseen pikkn he tuotteen tekevät. Tässä viheess erottuvt toisen tyyppinä iemmin määritellyt niin snotut käsityön hrrstjt. He eivät hlu suunnitell tuotettn itse vn snovt: Kyllä ohjj suunnittelee. He svt nutintons työn meknisest tekemisestä j nuttivt vlmiiksi tehdystä ritmllist. Heille on tärkeämpää työn vull stu sosilinen kontkti j esteettinen tuote. Oppimist heillä tphtuu enemmän meknisell tsoll, mutt toislt jokinen heidän tekemänsä työ opett heitä visulisesti rvioimn tuotostn. Toiset ikuiset sttvt tuod tullessn esimerkiksi pln mlttu jlklist, jonk vull suunnitelln vuorovikutteisesti sikklle mlli. Kun vertn lpsien j ikuisten suunnittelu tässä viheess omst opettjn näkökulmstni, koen, että lpset tulevt helpommin mukn suunnittelun viheisiin vikk tustkokemust ei juuri ole. Suunnittelun pun on myös toisten suoritusten seurminen. Kun kurssiliset

22 22 käyvät seurmss toisten työskentelyä, he svt uutt hvintotieto omn mielikuvhrjoitteluuns. Käytännössä tämä toimii niin lpsill kuin ikuisill. Kosk kursseillni kikki tekevät omi, yksilöllisiä töitään, svt he kurssitovereitn seurmll moninkertisen määrän hvintoj. Etenkin lsten kursseill työpjmisess toiminnss stt oll kymmenen eri käsityötekniikk meneillään, kuten kudont, knknpinnt, huovutust j pjunpunont. Kun lpset käyvät seurmss muiden työskentelyä, svt he mielikuvi toisten iheist, joit sitten trkemmin kehittelevät, kun tekevät seurv työtään. Tätä vihett on ollut mielenkiintoinen seurt vuosien jn j nähdä, miten he eivät kopioi toisen työtä vn svt mielessään kehiteltyä toisenlisen tuotteen itselleen smst lähtökohdst, esim. smnvärisestä loimest. Kht smnlist työtä ei tule. Aikuisill tilnne on muuten smnlinen, mutt ikuisten elämänkokemus jo tuott lkulähtökohdksi erilisi mielikuvi. Kikenikäisten kursseill on kuitenkin selvästi nähtävissä, että innostuminen j motivoituminen lisääntyvät iderikkss ympäristössä. Luonnosten yksityiskohtisuus riippuu siitä, onko toteuttj itse vi joku muu. Muille esitetty suunnitelm täytyy oll niin trkk, että tuotteen tekijä pystyy smn tiedon esimerkiksi tuotteen vlmistustvst j muodost. Minun kurssiliseni eivät trvitse pikkutrkkoj piirroksi, kosk he pystyvät trkentmn j muuttmn sitä omn käsityöprosessins edetessä. Sen verrn luonnost pitää oll, että pystyn uttmn j opettmn heitä työn vtimiss teknisissä rtkisuiss. Tätäkin prosessi kysymykset täydentävät. Tämä vihe onkin vuoropuhelu kurssilisen j ohjjn välillä, luonnoksen toimiess välittäjänä. Plutteen ntminen suunnitelmn esittäjälle on erittäin tärkeää. Minun on kyettävä mmttitidollni rvioid suunnitelmn toteutuskelpoisuutt j nt ehdotuksi jos työtä ei jostin syystä void toteutt teknisesti. Lpsille plute voi oll trkkkin, mutt ikuisille plute voi oll suunt ntv, ikuinen pystyy rtkisemn pulmns pienemmällä ohjuksell. Vnh snnprsi snoo: tuumst toimeen. Tuumilu on yksi vihe tuotteen suunnitteluss ennen teknistä vlmistmist. Pienet kurssiliseni ovt ehkä sneet toiveit ti ohjeit vnhemmiltn johonkin työhönsä ti ikuiset kurssiliset vstvsti tilustyön lpsiltn. Tuumilun eli pohdinnn ikn vielä mietitään mhdollisi pulmkohti kikki ospuoli tyydyttävällä tvll.

23 Skeem tuotteen mielikuvprosessiss Kognitiotieteessä käytetään mielikuvien psykologisen perustn käsitteitä kognitiivinen krtt j hvitsemisen skeem. Kognitiivinen krtt muodostuu siitä skeemst, jonk mukn vlikoidn j vstnotetn hvintoj j tietoinest. Jos henkilöllä on mielessään ikisempn kokemukseen perustuv skeem, hän odott smojen tphtumien tulevn esiin myös uudess tilnteess. Esimerkiksi knknpinj tietää tiettyä väriä sekoittessn, mikä väri vlmistuu. Smll hänellä on mielessään, että kun lisääkin perusväriin toist väriä, on lopputulos tietyn värinen. Tieto perustuu hänen iempn kokemukseens j hvintoihin niistä. Anttil (Anttil 1993, 120) lin Neisserin määritelmää, jonk mukn kognitiivinen krtt toimii myös tilnteess, joss ei ole sen hetkistä konkreettist kosketust sin. Visulinen mielikuv voi siis oll myös epäluonnollisesti, ilmn istiärsytystä sin. Mielikuvll on toimint suuntv j sitä vlmistelev vikutus. Käsityön tekemisessä trvitn in kohde, tuote. Käsityössä tuote on ensin jtuksellisen tvoitteen, jok psyykkisen j käytännön toiminnn kutt vlmistuu esineeksi. Seitm-Hkkrinen (2006, 28) käyttää tästä nimitystä tvoitekuv. Tvoitekuv voi oll mielikuv tehtävästä kohteest (tuote) ti se on mielikuv toimenpiteistä, siitä prosessist, joll tuote sdn toteutettu Sisäisen mllin merkitys lyhytkurssill Sisäisessä mlliss on kysymys toiminnn sisäisesti koetust puolest. Sisäisen mllin kehittymisen kurssilisteni suunnitteluss näkee, kun ohj kurssilisi usemmn kerrn peräkkäin. Sisäisten mielikuvien kehittyminen näkyy luonnoksin j niiden trkempin yksityiskohtin. Lsten kesäkursseiss on välissä in yksi kouluvuosi, joten he kypsyvät niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Suunnitteluss he uskltvt litt persoonllisuutens enemmän peliin. Omlt knnltni opettjn pystyn syventämään ohjustni, jos minull on tuntum heihin jo iemmilt kerroilt. Vuosien kuluess jotkut kurssiliseni ovt viettäneet kymmenen peräkkäistä kesää kesäkurssien merkeissä. Siksi olen ollut opettjn vinsemss

24 24 heidän suunnittelutitons j -kykynsä seurmisess j olen pyrkinyt kehittymään vstvsti itse mukn Tiedon hnkint suunnitteluprosessiss Kun kurssilinen on hhmottnut itselleen työn, hänen on tämän jälkeen mietittävä, minkälist tieto hän työssään trvitsee. Tieto trvitn jok prosessin työviheess erikseen. Lyhytkurssej opetettess lpset trvitsevt opettjn pu tiedon hnkinnss enemmän kuin ikuiset. Aikuisill tieto on jo ikävuosien verrn j kurssille tullessn he ovt hnkkineet tieto opeteltvst iheest jo ennen kurssille tulo. Liik tieto ei voi hnkki, mutt olennisen tiedon määrittely voi oll vike. Tieto voi oll fkttieto, se voi oll ldultn teoreettist, tutkittu j testttu, mutt myös tvllist rkikokemukseen perustuv tieto. Käsityöntekijällä snotn olevn menetelmätieto, jonk hän on hnkkinut tekemällä, kokemll j trkstelemll työmenetelmiään. Suunnitteluss trvitn khdenlist tieto; mielikuvtieto, jonk vull hhmotelln tuotteen olemust j muutosrtkisuj sekä testitieto, jonk vull rvioidn tuloksen hyviä j huonoj puoli ongelmn rtkisun knnlt. Mielikuvtieto jetn kokemusperäiseen mielikuvtietoon (ikisemmt hvinnot j kokemukset), hermeneuttiseen eli tulkinnlliseen mielikuvtietoon, joss nnetn merkityksiä syntyville mielikuville sekä heuristist eli keksivää tieto, mikä syntyy suunnittelijn omist oivlluksist. Edellä kuvttu nimitetään sisäiseksi informtioksi. Käsityöntekijä s vikutteit myös ulkoisen informtion. Ulkoisi tekijöitä ovt muun muss mterilit, työvälineet, värit j tloudelliset tekijät. Ulkoisiin tekijöihin voidn lske myös luonto, ympäristön rvot j rvostukset j teknologi.(anttil 1993, ) Tuotteen rvotekijöitä Tuotteeseen liittyy erilisi rvoj. Ne voivt oll mterilisi eli näkyviä ti symbolisi rvoj, mitkä näkyvät tuotteen rvostuksin. Suunnittelijt eli kurssiliset miettivät, minkälisi rvoj ntvt tuotteelleen. Tyypillisimpiä kysymyksiä ovt, mihin tuotett trvitn ti mikä on tuotteen käyttötrkoitus. Vlmistusmenetelmä j tekniikk pitävät sisällään kysymyksiä työvälineistä, työtilst j käytettävissä

25 25 olevst tietotidost. Suunnittelij mietti myös tuotteen väriä ti muoto eli esteettisiä tekijöitä. Toislt hän miettii, pohjutuuko tuote elämyksiin ti hluko hän työllään erottu muist. Kulttuuri j perinnetekijät ovt vhvsti mukn käsityötuotteen suunnitteluss. Kurssilisen on pohdittv myös sitä, minkä merkityksen hän nt tuotteelleen Pehmeän systeemisuunnittelun mlli Ennen vrsiniseen käytännön työhön ryhtymistään suunnittelijn tulee tehdä suunnitelm, systeemi, miten hän työnsä orgnisoi lopputuotteeseen skk j mitä sen tekeminen edellyttää. Kurssiliset eivät yleensä suuresti mieti vn ryhtyvät heti tekemään. Teoreetikot ovt kuitenkin löytäneet in jonkin systeemimllin, jonk puitteiss erilisi suunnitelmi toteutetn. (Anttil 1993, ) Käytännössä suunnittelumlli etenee teoriss seurvsti. Ensiksi määritellään suunnittelun lähtökohdt j vihtoehdot, toisess viheess se pelkistyy. Kolmnneksi määritellään rtkisuun perustuvt perusmllit, visiot j mietitään suunnitelmn eri rtkisuvihtoehtoj. Seurvksi luodn idelimlli, jonk on päätvoitteen, kun todellist tuotett trkstelln. Sen jälkeen punnitn erilisi vihtoehtoisi menetelmiä idelimllin toteutuksess j käynnistetään vrsininen työ, smll verrtn tuotost idelimlliin. Tämä vihe on tärkeä, sillä tässä tehdään mhdollisesti useit muutoskierroksi j ts sitä verrtn idelimlliin. Muutoksi tehdessä tphtuu oppimist. Työsuorituksist voidn oppi uusi sioit, voidn esim. prnt työvälineitä ti työmenetelmiä. Seurvn viheen sovelletn mhdollisi muutoksi idelimllin toteutuksess. Lopuksi suoritetn suunnitellut työn muutokset. Edellä minittuj viheit käsityön tekijä stt suoritt useit kierroksi, tekee prnnuksi j päädytään hyvään toimintsuunnitelmn. Esitän pehmeästä suunnittelumllist sovelluksen kurssilisteni näkökulmst, esimerkkituotteen kudottu mtto. Ensimmäisessä viheess mtto mietitään yleisellä tsoll, tuotteest ei ole vielä trkk mielikuv. Toisen viheen suunnitelm trkennetn, kurssilinen päättää tehdä mton omn kotiin, mtto on

26 26 esteettinen j värit soveltuvt ympäristöön. Kolmnten viheen kurssilinen tekee päätöksen vlmist mton trikookuteest. Suunnitelmn mukn hän päättää kuto mton 80 cm:n levyiseen loimeen, johon hnkkii mterilin. Seurvksi hän lskee ennkoiden, riittävätkö kuteet suunnitellun pituiseen mttoon, vert mllin todellisuuteen, vstko trikookude lkumielikuv. Kurssilinen tekee pohdinnn jälkeen muutokset, ne voivt liittyä esimerkiksi kudonttekniikkn ti voidn muutt työn yksityiskohti. Hän voi miettiä myös työn todellisi jnkäyttörtkisuj. Tämän jälkeen hän siirtyy toteutusviheeseen Käsityötuotteen toteutusvihe Käsityöntekijä vlmist toteutusviheess yleensä yhden työn. Teollisess suunnitteluss vlmistetn useit prototyyppejä kun ts käsityöntekijä tekee tuotteen ilmn esiviheit vlmiiksi tuotteeksi Työn toteutusviheess erottuvt muun muss tekijän kokemus, koulutustso j persoonllisuus. Edellä minitut sit tekevät käsityöntekijän tuotoksest inutkertisen. Kurssilisten ohjmisess on toteutusviheess in erilisi opetustilnteit oppijst riippuen. Tässä viheess erottuvt vst-loittneet kurssiliset jo usemmn kurssin käyneistä. Uusille kurssilisille voi esimerkiksi kudonnss nt ryhmäopetust, jolloin heille s opetettu oiket kudonttekniikt eri mterileille erikseen. Itse olen pyrkinyt olemn erityisen trkk tässä tekniikoiden opettmisess, sillä se on perust, jolle seurvt mhdolliset kurssit perustuvt. Minun suosikkini on nuori kurssilinen, jonk sn opett ivn lkutekijöistä lähtien. Olen käytännössä kokenut todeksi kokeneiden tutkijoiden totemuksen, että kädentidoiss väärin opeteltuj työmenetelmiä on vike muutt oikeiksi. Tämä näkyy eniten ikuisten opetuksess, sillä heidän elämänhistorins on jo niin pitkä, että siihen mhtuu monenlisi opetuksi. Tuotteen vlmistusviheess lyhytkursseill on opettjn seurttv työn teknistä vlmistumist j puututtv selviin teknisiin ongelmtilnteisiin. Opettjn on hhmotettv työtä etukäteen j rvioitv mielessään kurssilisen kyvyt tuotteen vlmistuksess. Auttvt kysymykset tuotteen vlmistmisen eri viheiss uttvt ohjmn kurssilist itsenäisiin rtkisuihin. Knnustus j plute kulkevt myös

27 27 tässä viheess mukn j ovt erittäin tärkeitä sioit niin lpsille kuin ikuisille. Opettjn tulee nt myös rvioiv kritiikkiä, liittyy se sitten työmenetelmiin ti mterilirtkisuihin. Tuotteen vlmistusviheess kurssiliset suorittvt itserviointi jtkuvsti j tuotteen vlmistuess tekevät loppurvioinnin. Kurssien puitteiss he svt ryhmärvioinnin muilt kurssilisilt, hlusivt he sitä ti eivät. Opettj miettii plutteen nnon jnkoht tilnnekohtisesti j omlt eettiseltä perustltn. Kosk tuote on vlmis, on riippuvinen suunnittelijstn, viimeistelyjä voi tehdä hyvin eri tvoin. 6.2 Hiljisen tiedon merkitys tuotteen toteutusviheess Hiljinen tieto hnkitn ilmn kielen välitystä. Luse tiedämme enemmän kuin osmme sno kuv selkeästi jtust hiljisest tiedost. Käden tidoiss on in sovellettu vnhemmilt ti iemmilt sukupolvilt perittyä tieto, mitä kuvtn hiljiseksi mmttitidoksi. Oppipojt ovt mmentneet mmttitito seurmll mestrin työskentelyä j tekemällä hvintoj, jäljittelemällä j käytännön hrjoittelull (Anttil 2006, ) Niiniluoto käyttää termiä piilevä tieto, millä trkoitetn tieto, jok on hnkittu kokemuksen kutt, sekä istien vull tehdyillä hvinnoill että myös vrsinisesti tekemällä erilisi sioit (Niiniluoto 1997,51). Lepistön (2004) väitöskirjss puhutn tuntijn tiedost, joss sintuntijn ei trvitse snllisesti todistell päätelmiään, mutt hänen tietoons luotetn. Se voidn kuitenkin ilmist näyttämällä, demonstrtioll, jonk suoritt titj j osj, ei mtööri. (Lepistö 2004, 36.) Lyhytkurssit koostuvt nopeist opetustuokioist, joiden ikn on esimerkiksi jokin uusi tekniikk opetettv lyhyesti j selkeästi. Olen kokenut, että mitä kuemmin olen kurssej pitänyt, sitä suuremmksi hiljisen tiedon merkitys on ksvnut. Vrsinkin nuorempi opettessni olen pohtinut, miten mont ylimääräistä j turh vihett jää pois, hiljist tieto sovellettess. Tämä pätee myös ikuisten kursseill, sillä esim. kudonnss on työtekniikkviheit, joit ei yksinkertisesti kirjoist s. Om hiljinen tietoni perustuu mmttikoulutuksen lisäksi monien vuosien tekniseen hrjoitteluun j testukseen sekä työnkuvni monenliseen

28 28 vihteluun käsityöntekijänä, ohjjn j opettjn. Hiljisen tiedon jkminen oppilille näkyy oppiliss työtyytyväisyytenä j myös tekniikn oivltmisen ilon. Hiljist tieto käyttäessään opettj litt myös itsensä peliin. Hiljisen tiedon vstnottmisest näkyy, luottko vstnottj tuntijn tietoon. 7 TUOTTEEN SUUNNITTELU- JA VALMISTUMISPROSESSI LYHYTKURSSEILLA Edellä kuvttu suunnittelu- j vlmistusprosessi käsittelee yhden tuotteen vlmistust. Lyhytkursseill vlmistuu tuotteit monist eri käsityötekniikoist. Lsten lyhytkursseill on ryhmällä smnikisesti menoss mont yksittäistä käsityötekniikk. Smn kurssipäivän ikn (kesto 5 tunti) os kurssilisist kutoo kngspuill kukin erilist työtään esimerkiksi mtto, poppn, ripsiliin, pellvliin ti kuultokudost. Edellisten lisäksi joku voi tehdä knknpinnt, silkkihuivien mikrovärjäystä, huovutust ti pperinruskrtelu. Tuotteiden suunnittelu- j vlmistusprosessin viheet menevät kullkin kurssilisell yksilölliseen thtiin j kunkin kyvyn mukisesti. Minun tehtäväni ohjjn j opettjn on sukkuloid kikkien kurssilisten välillä iemmin kuvmni tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessin mukisesti. Tämä työpjminen toimint, lsten j nuorten vpus vlit käsityötekniikkns ero koulukäsityöstä, mikä on opetussuunnitelmn märittämää. Vpss sivistystyössä toteutettv kurssitoimint on vpmp, mutt smll hvoittuvmp. Ohjjn on itse määriteltävä trjoko lpsille vin huvi vi sisältyykö kurssiin myös opetust. Olen itse toteuttnut kursseillni opetukseen tähtäävää kurssitust. Tämä kehittämishnkkeeni ntoi minulle mhdollisuuden kysyä kurssilisiltni, mikä mielikuv heille on jäänyt kursseist j opettmisest j mhdollisist uudistus- j kehittämiskohteist. Aikuisten lyhytkursseill opetn yleensä kerrll vin yhden käsityötekniikn, esimerkiksi pjutyön. Tekniikk on siis rjttu, mutt tuotteen muoto puolestn kurssilisten vlittviss. Näin he pääsevät mukn tuotteen suunnittelu- j vlmistusprosessiin. Esimerkiksi pjutöissä smn iltn toinen kurssilinen voi vlmist pjukorin, toinen pjust jäniksen ti kolms tehdä vpmuotoisen teoksen. Ohjust j opetust ikuiset trvitsevt hyvin erilisesti, kokemuspohj vihtelee monin tvoin j sett opettjlle hsteen. Kuink pljon kukin hlu opetust j millä tvoin, ovt tutkimuksessni minulle tärkeitä plutteit.

29 29 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Käytin kehittämishnkkeessni sekä kvntittiivist eli määrällistä että kvlittiivist eli ldullist tutkimust niin lsten- j nuorten kesäkurssien oslt kuin ikuistenkin kohdll. Tämä sopi mielestäni hnkkeeseeni, sillä kvlittiivisess tutkimuksess on lähtökohtn todellisen elämän kuvminen. Kvlittiivinen tutkimus on luonteeltn kokonisvltist tiedon hnkint, j ineisto kootn luonnollisiss, todellisiss tilnteiss (Hirsjärvi, Remes & Sjvr 2003, 155.) Kvntittiivist tutkimustp käytin kyselyn suljetuiss kysymyksissä. 8.1 Kysely tutkimuksen tiedonhnkinttpn Kehittämishnkkeeni tueksi suoritin kyselyn, joll pyrin smn vstuksi tutkimuskysymyksille. Tein kksi kyselyä, toisen lpsille j toisen ikuisille. Kyselyt olivt keskenään erilisi, sillä hlusin eriyttää kysymykset juuri ljn ikärkenteen vuoksi. Kysymyksiä oli molemmille ryhmille pljon, sillä hlusin sd pohj tutkittvlle sille, kosk ikisemp tutkimust iheest ei ole tehty. Molemmt kyselyt sisälsivät lyhyitä kysymyksiä, joihin oli vstusvihtoehtoj j toisiss myös trkennuksen voimi kysymyksiä. Lisäksi tein erikseen voimi kysymyksiä, joihin toivoin svni näkökulmi, joit itse en olisi osnnut jtell. Tehdyn kyselyn lisäksi tuken olivt omt iemmt kyselyni, joit olen esittänyt lyhytkurssieni ikn j tekemäni hvinnoinnit niistä Lsten j nuorten kysely lpsen kursseill olleille Lsten j nuorten kyselyn lähetin syksyllä 2007 postikyselynä. Kysely on liitteenä j siihen on lisätty nlysoinnin koodus (LIITE 1). Kyselyn kohderyhmänä oli otos kurssilisist, yhteensä 31 henkilöä, jot ovt olleet kursseill 27 vuoden ikn. Vlikoin ryhmää siten, että he edustisivt mhdollisimmn mont näkökulm: vin kerrn kursseill olleit, useit kertoj olleit, kun sitten kursseill olleit, viime kesänä kursseill olleit j niin edelleen. Näin sin vstuksi kysymyksiini, joit nlysoin myöhemmin tässä tutkimuksess. Omn rjuksens kyselylle tuli vuosi sitten kursseill olevien osoitetiedoist, mutt etsintä tuotti tulost.. Kyselylomkkeen mukn lähetin plutuskuoren, joss oli vlmiin postimerkki.

Riemannin integraalista

Riemannin integraalista Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:

Lisätiedot

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij

Lisätiedot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat (0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN ilumuoto st ksvtu luun ou perusk d Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A1 Muotoilun milm j muotoilusuunnistus Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Etsitään j löydetään muotoilu ympäristöstä.

Lisätiedot

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina

Jalkapallokentältä kaupankäynnin kentälle. Newbodyn tarina Jlkpllokentältä kupnkäynnin kentälle Newbodyn trin Autmme kouluj j seuroj vrinkeruuss kisoj, hrjoitusleirejä j luokkretkiä vrten. Seurt sekä koululiset voivt nsit tuntuvsti rh tvoitteidens svuttmiseksi

Lisätiedot

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä. Kertusesimerkki: Vuokrhuoneistojen välitystä tukev tietojärjestelmä. Esimerkin trkoituksen on on hvinnollist mllinnustekniikoiden käyttöä j suunnitteluprosessin etenemistä tietojärjestelmän kehityksessä.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss

Lisätiedot

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko 3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Ristitulo ja skalaarikolmitulo Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden

Lisätiedot

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015)

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen(2014-2015) LATO - Lstensuojelun j toimeentulotuen toimintprosessien j tiedonhllinnn kehittäminen j tehostminen(2014-2015) 27.9.2013 Päivitetty: 30.12.2013 Sisältö 1 YHTEENVETO... 3 1.1 TAUSTA JA PERUSTELUT... 4 2

Lisätiedot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2

Lisätiedot

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa ArcGIS Server ArcGIS for Server Luo, j j hllitse pikktieto ArcGIS Serverin vull voidn luod plveluit keskitetysti, hllinnoid näitä plveluit j jk niitä orgnistion sisällä sekä verkoss. Plveluj voidn helposti

Lisätiedot

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti 2016. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä Vnhusten plvelut j kuntoutus Tuloskortti 2016 Vnhusten plvelujen j kuntoutuksen vstuulueen johtoryhmä Kohti visiot! Mielekäs rki syntyy toimien lhtelisell ikäihmisellä on mhdollisuus toimi itselleen mielekkäällä

Lisätiedot

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat TÄMÄ DOKUMENTTI ON TARKOITETTU MIELEN AVAIN -HANKKEEN PROJEKTIEN ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISEEN itserviointi Työkirpoht NET EFFECT OY ANNIINA ALI-LAURILA TOIMINTA 1. Johtjuus 3. HENKILÖSTÖ 7. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita. T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä

Lisätiedot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita. 8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja 582206 Lskennn mllit (syksy 2010) 1. kurssikoe, rtkisuj 1. [2+2+2 pistettä] Säännöllisissä lusekkeiss on käytetty tuttu lyhennysmerkintää Σ = ( ). () merkkijonot, joiden kksi ensimmäistä merkkiä ovt joko

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Graafinen ohjeisto. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Julkis- j yksityislojen toimihenkilöliitto Jyty Grfinen ohjeisto Sisällysluettelo: 1. Johdnto 2. Peruselementit Tunnus j versiot...2.1 Tunnuksen

Lisätiedot

OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS. Suunnittelu. Sauli Takala KOULUTYON ARVIOINTI. Kouluhallitus 1787 /73

OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS. Suunnittelu. Sauli Takala KOULUTYON ARVIOINTI. Kouluhallitus 1787 /73 r- / OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS Suunnittelu Suli Tkl KOULUTYON ARVIOINTI VIERAAT KIELET 1787 /73 Kouluhllitus -\ 2 SISÄLLYS Ohjeit kouluttjll sivu Arvioinnin merkityksestä

Lisätiedot

Numeerinen integrointi

Numeerinen integrointi Pitkärnt: Lj mtemtiikk IX9 Numeerinen integrointi IX9 Numeerinen integrointi Numeerisell integroinnill trkoitetn määrätyn integrlin, eli reliluvun I(f,,b) = f(x)dx lskemist numeerisin keinoin (likimäärin)

Lisätiedot

SALAINEN KIRJASTO. Harjoitusvihkon. Eija Lehtiniemi OPETTAJAN OHJEET. Erityisopetus

SALAINEN KIRJASTO. Harjoitusvihkon. Eija Lehtiniemi OPETTAJAN OHJEET. Erityisopetus E i j L e h t i n i e m i M e r v i Wä r e S L I N E N P I N E N H R J O I T U S V I H K O SLINEN KIRJSTO Hrjoitusvihkon Eij Lehtiniemi OPETTJN OHJEET Erityisopetus HRJOITUSVIHKON SISÄLTÖ Vlmiushrjoitukset

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013 Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)

Lisätiedot

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä Kttoeristeet - nyt entistä prempi kokonisrtkisuj Entistä suurempi Kuormituskestävyys j Jtkuv Keymrk- Lunvlvontjärjestelmä Rockwool-ekolvll kttoeristeet seisovt omill jloilln Ekolvoj käytettäessä työ on

Lisätiedot

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b 5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),

Lisätiedot

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO Kruunupyyn kunt 26.L.2075 r/2 Sosili- j terveyslutkunt /-zîe MLL;n Lsten j nuorten puhelimen j netin vustus vuodelle 2015 f7o Toivomme, että kuntnne vust Lsten j nuorten puhelin- j nettiplvelun toimint.

Lisätiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot TKK (c) Ilkk Mellin (24) 1 Johdtus todennäköisyyslskentn TKK (c) Ilkk Mellin (24) 2 : Mitä opimme? 1/2 Jos stunnisilmiötä hlutn mllint mtemttisesti, on ilmiön tulosvihtoehdot kuvttv numeerisess muodoss.

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä

Lisätiedot

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus Kustnkrtnon vnhustenkeskus Vnhinkoti Päivätoimint Plvelukeskus 1 Kustnkrtnoss tärkeinä pidettyjä sioit: sukkn hyvä olo hyvä elämä hyvä yhteistyö omisten knss gerontologisen hoidon osminen työntekijöiden

Lisätiedot

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla YTV MUISTIO 1 Asi 7 / Liite 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIA 2030 YTV:n hllitus on kokouksessn 14.12.2006 hyväksynyt Pääkupunkiseudun ilmstostrtegiluonnoksen 2030 lusuntojen j knnnottojen pyytämistä

Lisätiedot

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS AIKUISKOULUTUSTILASTOT M Itell Posti Oy YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS VUONNA 2010 'CONTINUING VOCATIONAL TRAINING SURVEY - CVTS4' TIEDUSTELU PERUSTUU TILASTOLAKIIN (LAKI 280/04) KYSELYLOMAKE SÄHKÖINEN LOMAKE:

Lisätiedot

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

2.1 Vaillinaiset yhtälöt .1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Teknillinen korkekoulu Insinööritieteiden j rkkitehtuurin tiedekunt Lhden keskus Toimint-/litoskäsikirj Litoskirjn on merkitty punisell värillä Lhden keskuksen kehittämiskohteiksi vuodelle 2009 määritellyt

Lisätiedot

(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma 201 5. Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto

(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma 201 5. Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto (9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutkinto, Mtiltlouden osmisl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 (> rehtori rontus T

Lisätiedot

Suorat, käyrät ja kaarevuus

Suorat, käyrät ja kaarevuus Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.

Lisätiedot

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS 11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.

Lisätiedot

Runkovesijohtoputket

Runkovesijohtoputket Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist

Lisätiedot

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2. Kieli, merkitys j logiikk, kevät 2011 HY, Kognitiotiede stukset 2. ** Kikiss utomteiss lkutil on. 1.. nn äärelliset utomtit luseille (1-c), jokiselle omns. (1).. c. q3 q4 q3 q4 q5 q6. Muodost äärellinen

Lisätiedot

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta Kirsi Myllyniemi, Blogikurssi teologeille mlikuuss 2006 Mitä blogit ovt Mhdollisuuksi Verkostoitumist Mitä ovt blogit? Mhdollisuuksi Verkostoitumist Sn blogi tulee englnnin snoist web log. Se sisältää

Lisätiedot

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F) T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita: 2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:

Lisätiedot

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään

Lisätiedot

4 Taso- ja avaruuskäyrät

4 Taso- ja avaruuskäyrät P2-luentoj kevät 2008, Pekk Alestlo 4 Tso- j vruuskäyrät Tässä luvuss tutustutn tso- j vruuskäyriin, niiden krenpituuteen j krevuuteen. Konkreettisin sovelluksin trkstelln nnettu rt pitkin liikkuvn hiukksen

Lisätiedot

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist

Lisätiedot

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit Tuettu oppisopimus Luokk Tukiprosessit Ydintehtävä Nuorten tukeminen oppisopimuskoulutuksen ikn Prosessin trkoitus Tutkinnon ti ostukinnon sminen oppisopimuskoulutuksell Prosessin lähtötilnne Työttömän

Lisätiedot

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Audiovisulisen viestinnän perustutkinto, Medi-ssistentti ldittu: 04.08.015 Jussi Järviniemi hyväksytty:6.8.015 S f r0 -l l-l Purontus rehtori

Lisätiedot

Polynomien laskutoimitukset

Polynomien laskutoimitukset Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 5 1 Jtkuvuus Trkstelln funktiot fx) josskin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jtkuv ti epäjtkuv. Jtkuvuuden ymmärtää prhiten trkstelemll epäjtkuv

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN) Pyydämme lukemn käyttöohjeen huolellisesti läpi j noudttmn sitä! Ohjeiden liminlyönti voi joht kytkimen toiminthäiriöihin j siitä johtuviin vurioihin. Nämä käyttöohjeet (B.1.0.FIN) ovt os kytkintoimitust.

Lisätiedot

Kirjallinen teoriakoe

Kirjallinen teoriakoe 11 Kirjllinen teorikoe Päivämäärä: Osllistujn nimi: Kirjllinen teorikoe Arviointi koostuu khdest osst: "yleiset kysymykset "j lskutehtävät" Kokeen hyväksytty rj on 51% molemmist osioist erikseen. St 1

Lisätiedot

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa) 5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät

Lisätiedot

7.lk matematiikka. Geometria 1

7.lk matematiikka. Geometria 1 7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,

Lisätiedot

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.

Lisätiedot

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press.

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN 978-0-19-958654-7. Oxford University Press. Vltiotieteellinen tiedekunt Tloustieteen vlintkoe Arvosteluperusteet Kesä 0 Vlintkoekirjt Gillespie A.: Foundtions of Economics., 0, luvut 6-8, 7, j 9. ISBN 978-0-9-958654-7. Oxford University Press. sekä

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden

Lisätiedot

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama Tuen rkenteiden toteuttminen Pispln kouluss Rehtorin näkökulm ren työhön Rehtori Stu Sepänniitty- Vlkm Pispln koulu Khdess toimipisteessä Pispl vl 1.-6. oppilit 232 Hyhky vl 1.-6. oppilit 164 yht. 396

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.

Lisätiedot

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus

3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto

Lisätiedot

Kohteen turvaluokitus on

Kohteen turvaluokitus on LVI 03-10517 SIT 13-610091 KH X4-00513 INFRA 053-710109 ST 41.01 HANKETIETOKORTTI HT12 Hnketietokortiss esitetään rkennuskohteen lähtötiedot j tiljn edellyttämä ltutso suunnittelun työmäärän rviointi vrten.

Lisätiedot

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1 5 Integrli 5.1 Määritelmä j ominisuudet Olkoon f : [, b] R jtkuv. Muodostetn välin [, b] jko = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b j siihen liittyvä yläsumm S = n M k (x k x k 1 ), M k = mx{f(x) x k 1 x x k },

Lisätiedot

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Sopimustekstin käännös 30.03.2015 (epävirllinen) Counil of Europe Trety Series - No. 199 Euroopn neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnllisest merkityksestä Fro, 27.10.2005 Johnto Euroopn

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,

Lisätiedot

VEKTOREILLA LASKEMINEN

VEKTOREILLA LASKEMINEN ..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5. Autonkuljettaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Yhd i ste I m äajo n e uvo n ku ljettaja. Log istiikan perustutkinto,

Opetussu unn itelma 201 5. Autonkuljettaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Yhd i ste I m äajo n e uvo n ku ljettaja. Log istiikan perustutkinto, (pkpedu Keski-Pohj n mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Log istiikn perustutkinto, Ku ljetusplvel ujen osm isl Autonkuljettj Yhd i ste I m äjo n e uvo n ku ljettj ldittu: 16.05.2015 Pekk Luom hyväksytty:

Lisätiedot

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Putkiasentaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Talotekn i i kan perustutkinto, Putkiasen n u ksen osaam isala

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Putkiasentaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Talotekn i i kan perustutkinto, Putkiasen n u ksen osaam isala 9kpedu Keski-Pohj n mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Tlotekn i i kn perustutkinto, Putkisen n u ksen osm isl Putkisentj ldittu: 18.06.015 Kimmo Nykänen hyväksytty: 6.6.015 $ 96 rl-. Sirkku Purontus

Lisätiedot

SUORAKULMAINEN KOLMIO

SUORAKULMAINEN KOLMIO Clulus Lukion Täydentävä ineisto 45 0 45 60 ( - ) + SUORKULMINEN KOLMIO Pvo Jäppinen lpo Kupiinen Mtti Räsänen Suorkulminen kolmio Suorkulminen kolmio Käsillä olev Lukion Clulus -srjn täydennysmterili

Lisätiedot

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi

9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi 9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Li iketlouden perustutki nto, Asiksplvelun j myynnin osmisl sekä Tlous j toimistoplvelujen osmisl Merkonomi ldittu: 12.06.2015 Pirjo Koski hyväksytty:

Lisätiedot

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille 2015 2016 ja 2016 2017 tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi OSAAVA kehittämishnkkeid hllinnoinnin ops Toimintvuosille 2015 2016 j 2016 2017 tehtyj vltionvtpäätöst tueksi päivitetty 4.1.2016 vsm/pj pä 2 Sisällysluettelo Osv ohjelmn mukis vltionvtuks hkemin.... 3

Lisätiedot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa. Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä

Lisätiedot

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä

Tutkimusasetelmien tilastollisista menetelmistä Tutkimussetelmien tilstollisist menetelmistä Jnne Pitkäniemi VTM, MS (iometry HY, Knsnterveystieteen litos 1 Kohorttitutkimuksen siruen j ltisteen välinen ssositio Tpusverrokki tutkimus Poikkileikkustutkimus

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,

Lisätiedot

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 201 5 Mtlousln perustutki nto, Mtlousteknolog in osm isl Mseutuyrittäjä ldittu: 04.06.2015 Eij Mäki-Ullkko hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 f-- t L1 Sirkku

Lisätiedot

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1 Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon

Lisätiedot

SYDÄNKATETRISAATIOLABORATORION RÖNTGENLAITTEISTON JA SYDÄNKATETRISAATION MITTAUSLAITTEISTON HANKINTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN SYDÄNTUTKIMUSOSASTOLLE

SYDÄNKATETRISAATIOLABORATORION RÖNTGENLAITTEISTON JA SYDÄNKATETRISAATION MITTAUSLAITTEISTON HANKINTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN SYDÄNTUTKIMUSOSASTOLLE HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 33 09.06.2015 SYDÄNKATETRISAATIOLABORATORION RÖNTGENLAITTEISTON JA SYDÄNKATETRISAATION MITTAUSLAITTEISTON HANKINTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN SYDÄNTUTKIMUSOSASTOLLE HYKS

Lisätiedot

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,

Lisätiedot

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30 Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),

Lisätiedot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä

Lisätiedot

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November

Lisätiedot

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti

Lisätiedot

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2014 tuloveroprosentti. Vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit Kunnnvltuusto KOKOUSKUTSU Kokousik Perjnti 15.11.2013 klo 14.00-15.00 Kokouspikk Käsiteltävät sit Asino Liite no Svukosken kunnnvirsto 1 60 Järjestäytymissit 2 61 1-2 Vuoden 2014 tuloveroprosentti 3 62

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikk tietotekniikss: perusteet Lskuhrjoitus 7 (Predikttilogiikk 9.1 10.2) 19.3. 23.3. 2009 Rtkisuj demotehtäviin Tehtävä 9.1 Rtkisuss on käytetty usen otteeseen rjoitettuj universli-

Lisätiedot

Opetussuunn itelma 201 5

Opetussuunn itelma 201 5 Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 201 5 Nuoriso- j vp-jn ohjuksen perustutkinto, N uoriso- j vp-jnohj hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 -ì ú-l- \ rkku Purontus rehtori L SISALLYS I NUORISO- JA VAPAA-AJAN

Lisätiedot

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per

ystävät LUONNON LAHJA Kaneli & appelsiini Minun valintani 1). Tuemme yhteisöjä, joista eteeriset öljymme ovat per LUONNON Lhj LUONNOSTA ystävät Brighter Home -kokoelmmme on luotu ympäristöystävällisiä j sosilisesti vstuullisi käytäntöjä noudtten. Tästä kokoelmst löydät oiket lhjt kikille, jotk vlivt mpllomme. Kneli

Lisätiedot

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi. Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,

Lisätiedot

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon. 5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson

Lisätiedot

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku. Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio

Lisätiedot

Sinilause ja kosinilause

Sinilause ja kosinilause Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,

Lisätiedot

9kpedu. Autoalan perustutkinto, Opetussu un n itelma 2015. Ajoneuvoasentaja. Keski-Pohjan maan a m mattiopisto. Autotekn iikan osaamisala.

9kpedu. Autoalan perustutkinto, Opetussu un n itelma 2015. Ajoneuvoasentaja. Keski-Pohjan maan a m mattiopisto. Autotekn iikan osaamisala. 9kpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu un n itelm 015 Autoln perustutkinto, Autotekn iikn osmisl Ajoneuvosentj ldittu: 8.04.015 Jkko Huhtl hyväksytty: 6.6.015 $ 96 L-r Purontus rehtori T SISÄLLYS

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on

Lisätiedot

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on 4. DETERINANTTI JA KÄÄNTEISATRIISI 6 4. Neliömtriisi determitti Neliömtriisi A determitti o luku, jot merkitää det(a) ti A. Se lsket seurvsti: -mtriisi A determitti o det(a) () -mtriisi A determitti void

Lisätiedot

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 3.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen

Lisätiedot

ktû,- A E tcl Talousarvioraamit vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Valmistelija: Talousjohtaja Jari Saarinen, puh.

ktû,- A E tcl Talousarvioraamit vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Valmistelija: Talousjohtaja Jari Saarinen, puh. ktû,- A E tcl Kupunginhllitus s 272 1 1.5.215 Tlousrviormit vuodelle 216 j tloussuunnitelm vuosille 217-218 317 tj2tù2t2t215 KH S 272 Vlmistelij: Tlousjohtj Jri Srinen, puh. O44789 426 Tlousrviormit ovt

Lisätiedot

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, 504-511 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRISPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 00, 0, 0 - KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ

Lisätiedot