Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Transkriptio

1 Kieli, merkitys j logiikk, kevät 2011 HY, Kognitiotiede stukset 2. ** Kikiss utomteiss lkutil on. 1.. nn äärelliset utomtit luseille (1-c), jokiselle omns. (1).. c. q3 q4 q3 q4 q5 q6. Muodost äärellinen utomtti kielelle n n. n > 0, n < 4. q4 q3 Luseen (1) puurkenne on:

2 c. Muodost puurkenteet myös luseille (1) j (c). 2 d. nn uudelleenkirjoitussäännöt, joiden vull voidn tuott luseet (1). 2. Kuv seurvt suomen kielen luseet käyttämällä uudelleenkirjoitussääntöjä, jotk esitellään kirjn sivull 132. (H ) ** Luseess () knntti käyttää jotin seurvn tehtävän P-säännöistä, esim: P Lisäksi mukn oli tullut yksi djektiiviluseke, P erittäin huono. iinä voi käyttää sääntöjä P dv dv erittäin huono (2). Tunisi si uuden hllituksen. P P P Tunisi si uuden hllituksen. Ilmtieteen litos kertoo että mun jokeli on erittäin huono.

3 3 P P Ilmtieteen litos * kertoo että P P P mun jokeli on erittäin huono. Kehitä kontekstittomn kieliopin sääntö, jonk vull voidn yhdistellä verilusekkeit kuten luseess (3). (3) Tutkijt uskovt keksineensä hoitokeinon tinnitukseen. ** Tässä oli tärkeää huomt, että luseess on kksi veriä, uskovt j keksineensä. eriluseke keksineensä hoitokeinon tinnitukseen on verin uskovt ojektipositioss, siis uskomisen kohde. eri siis yhdistyy verilusekkeeseen, jolloin sääntö s muodon: P P P P tutkijt P uskovt P keksineensä hoitokeinon tinnitukseen 3. Trkstelln 1. hrjoitusten tehtävän 1. lusekkeit (4)-(5).

4 (4). leikkiuto. Pekn leikkiuto c. Pekn enon leikkiuto d. Pekn enon ystävän leikkiuto 4 (5). sko ntoi leikkiuton Merjlle.. sko ntoi Pekn leikkiuton Merjlle. c. sko ntoi Pekn enon leikkiuton Merjlle.. nn kontekstiton kielioppi, jok tuott lusekkeet (4). ** Jos trkstelln lusekkeiden konstituenttirkennett trkemmin, päädytään rtkisuun, joss Pekn eno muodost lusekkeen, joss eno on pääsn j Pekn määrittää tätä pääsn. iis leikkiuton omistj on Pekn eno. dn kielioppi: P P leikkiuto, Pekn, enon, ystävän Esimerkkipuu luseest (c) P P P enon leikkiuto Pekn ** Jos trkstelln tehtävän lusekkeit vin snjonoin ottmtt huomioon merkitystä, voidn myös päätyä sääntöön: P P leikkiuto, Pekn, enon, ystävän P P Pekn enon P leikkiuto

5 ** Genetiivisij voidn ott myös mukn tähän sääntöjoukkoon: 5 P gen P gen enon, ystävän, Pekn leikkiuto ** Molemmt rtkisut tuottvt nnetut snjonot.. Ljenn kirjn s. 132 uudelleenkirjoitussääntöjä tuottmn luseet (5). **Tässä riitti lisätä uudelleenkirjoitussääntöihin jokin ylläolevist sääntöjoukoist sekä luseen derivoinniss trvittvt uudet snt. 4. Konjunktiot kuten vi voivt yhdistää djektiivej j djektiivilusekkeit: (6). vi. hyvin vi ik c. vi vi kenties keskikokoinen. nn äärellinen utomtti, jok kuv lusekonnektiivin vi kielioppi lusekkeiss (-). * Kksi vihtoehto jälleen, rjoitetumpi ti luovempi. hyvin q4 vi ik q5 q3, hyvin,ik,kenties vi,,keskikokoinen. nn vstvt uudelleenkirjoitussäännöt. P P P P dv P, vi esim:

6 P 6 P P dv vi dv hyvin ik c. oidnko sääntösi vull tuott myös luseke (c)? ** Luovll versioll äärellisestä utomtist voidn. Kontekstittomll kieliopill myös. Tässä esimerkkiderivtio skel skeleelt. ovelletn sääntöä: P P P P P P en jälkeen voidn päättää kumpi P ljenee säännöllä P P P j kumpi tvllisell P-säännöllä. Derivtio voi siis edetä khdell eri tvll. ll lopulliset puut: P P P P P vi dv vi kenties keskikokoinen

7 P 7 P vi P P P vi kenties keskikokoinen 5.. Merkitse seurviin luseisiin siirtymät (ei trvitse tehdä puurkennett). ** iirtynyt elementti on lihvoitu j pikk jost elementti on siirtynyt on merkitty. dv (7). Merj-hn Pekk meni tpmn!. Mitä Pekk oikein etsii? c. Kenelle Pekk rveli että Merj osti lhjn? d. Pekk näki sen kurjen jot Merj kuvsi. e. Ei-hän Pekk pelkää mitään! f. Mitä rkennust kohti huoltomies käveli? g. On-ko joku nähnyt mmmutin? h. Ketä uttmn Pekk lähti? ** Lisäksi voidn vähän lkuperäisestä luserkenteest riippuen hvit lusekkeiden sisäisiä siirtymiä luseiss f. j h. äitä siirtymiä ei tehtävässä vdittu, tärkeämpää oli huomt että yksittäisten snojen lisäksi myös isommt lusekkeet voivt siirtyä. Tämä onkin tärkeä os luseen rkennett: lusekkeet siirtyvät in kokonisin. (8). mitä rkennust kohti lkuperäinen luse: Huoltomies käveli kohti tuot rkennust.. ketä uttmn lkuperäinen luse: Pekk lähti uttmn Merj.. Hhmottele puurkenne j siirtymä luseille () j (c). ** Mihin siirtynyt elementti sijoittuu luserkenteess? Luseen päällä on onneksi jo vlmis positio, johon sivuluseess sijoitetn konjunktioit. Käytetään tätä positiot, j nnetn :lle lisää rvoj: prtikkeli -hn ti -ko. Lisäksi voi toisinn oll myös tyhjä ( ).

8 * että, vikk,.., -hn, -ko, 8 * -hn P P Pekk P meni P tpmn Merj * P -hn P P Merj Pekk P meni tpmn Luseen (c) derivtio etenee smn tpn, mutt ylin -positio jätetään luksi tyhjäksi. nn kenelle s sopimn rkenteeseen esimerkiksi uudelleenkirjoitussännöillä (muitkin vihtoehtoj on): P P P kenelle P ntoi P lhjn P Merjlle/kenelle