Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT"

Transkriptio

1 Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Maastotutkimukset Näytteiden käsittely Kartat ja profiilit 6 3. SUOKOHTAINEN TARKASTELU Seinäjoki Nurmo Lapua Kauhava Ylihärmä SOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Soveltuvuus kasvuturpeeksi Polttoturve Edellytykset Kuntakohtainen tarkastelu Seinäjoen polttoturvetuotantoo n soveltuvat suot Nurmon polttoturvetuotantoo n soveltuvat suot Lapuan kasvuturvetuotantoo n soveltuvat suot Lapuan polttoturvetuotantoo n soveltuvat suot Kauhavan polttoturvetuotantoo n soveltuvat suot Ylihärmän kasvuturvetuotantoo n soveltuvat suot Ylihärmän polttoturvetuotantoo n soveltuvat suot 10 9 KIRJALLISUUTTA 111

3 JOHDANTO Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto teki v turvetutkimuksia karttalehtien ja alueilla. Tutkimukset liittyivät 1 : mittakaavass a tehtävään maaperäkartoitukseen ja olivat samalla osana va l - takunnallista turvevarojen inventointia. Tavoitteena oli tutkia kaikki ne suot, jotka ovat perus - kartan (1 : ) suokuvioituksen mukaan vähintään 50 ha : n suuruisia sekä aina 20 ha :n kokoisiin asti, mikäli suokuvi o on yhtenäinen. Erityisesti on pyritty tuottamaan tietoa polt - to- ja kasvuturpeeksi soveltuvista soista. Soita tutkittiin viiden kunnan alueella (Seinäjoki, Nur - mo, Lapua, Kauhava ja Ylihärmä). Soiden tarkastelu ja tutki - mustulokset on esitetty kunnittain, jolloin tulokset voidaan myöhemmin helpommin yhdistää kunnittain tehtäviin loppura - portteihin.

4 TUTKIMUSMENETELMÅT 2.1 Maastotutkimukse t Maastotutkimuksissa noudatettiin Geologisen tutkimuslaitoksen Turvetutkimusten maasto-oppaan (Lappalainen, Sten, Häiki ö 1979) menetelmiä. Merkittävimmät suot tutkittiin linjaverkostomenetelmällä ja pinta-alaltaan pienet suot hajapistein, koska pyrittiin pistetiheyteen 2-3 tutkimuspistettä/10 ha. Linjaver - kosto laadittiin peruskartan avulla siten, että selkälinja kattaa suon hallitsevan osan. Sitä täydennettiin tarpeen mukaan sel - kälinjaa vastaan olevilla poikkilinjoilla 400 metrin välein. Tut-, kimuspisteet ovat 100 m :n välein tutkimuslinjoilla. Runkolinjastoa täydennettiin apulinjoilla, joilla lisättiin suon turvekerroston paksuudesta saatavaa tiedon määrää. Apulinjat ovat poikkilinjojen väleissä ja syvyydentähystyspisteet sekä apulinjoill a että runkolinjastolla ovat 50 m :n välein. Tutkimuslinjat vaaittiin ja korkeudet sidottiin valtakunnalliseen kiintopisteverkostoon. Tutkimuspisteillä tehtiin suon nykyisestä tilasta seuraavat määritykset : suotyyppi (luonnontilaisena ja/tai ojituksen myöt ä muuttuneena), suon pinnan vetisyys 5-asteikolla (kuiva, normaali, vetinen, hyllyvä, rimpinen), mättäisyys (% :ina suon pinnasta) se - kä mättäiden keskimääräinen korkeus (dm :inä), puuston puulajisuh - teet (% :ina), puuston tiheysluokat ja mandolliset hakkuut. Kairauksen perusteella turvekerrostumista määritettiin desi - metrin tarkkuudella pääturvelaji lisätekijöineen sekä niiden suh - teelliset osuudet (6-asteikolla), turpeen maatuneisuus (10-astei - kolla), kosteus (5-asteikolla) ja kuituisuus (6-asteikolla). Li - säksi huomioitiin suon pohjamaalaji. Turvelajit ja pohjamaalaji t sekä niiden symbolit ovat kuvassa 1. Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen osuus (=liekoisuus ) määritettiin siten, että tutkimuspisteen ympäristö pliktattii n kanden metrin syvyyteen kymmenessä eri kohdassa. Todetut lieko - osumat ilmoitetaan erikseen 0-1 metrin ja 1-2 metrin syvyysväleillä kantopitoisuusprosentteina turvemäärästä. Prosenttiluvut on laskettu ns. Pavlovin menetelmää modifioiden. Kantopitoisuus on jaettu viiteen ryhmään seuraavasti : liekoja esiintyy e- rittäin vähän (alle 1 %), vähän (1-2 %), kohtalaisesti (2-3%), runsaasti (3-4 %) ja erittäin runsaasti ( yli 4 %).

5 - 6 - Suon turvemäärä on laskettu ns. vyöhykelaskutapaa noudatta - en. Siinä on määritetty erikseen suon eri syvyysvyöhykkeide n (0,3-1 m, 1-1, 5 m, 1, 5-2 m, 2-3m jne) pinta-alat j a keskisyvyydet. Näiden avulla lasketut vyöhykkeiden sisältämä t turvekuutiot on summattu. 2.2 Näytteiden käsittel y Soista, jotka kenttätutkimusten perusteella näyttivät sovel - tuvan polttoturvetuotantoon, otettiin näytteet laboratorioanalyy - sejä varten. Näytteenottopaikka valittiin siten, että se edustai - si mandollisimman hyvin suon turpeiden keskimääräisiä ominaisuuk - sia. Näytteistä määritettiin laboratoriossa happamuus, vesipito i - suus (105 C :ssa kuivattuna), kuiva-aineen määrä tilavuusyksikös - sä, tuhkapitoisuus ( C :ssa poltettuna), joistakin näyt - teistä tuhkan sulamispiste sekä lämpöarvo (pommikalorimetrillä). Viimemainittu on laskettu sekä tehollisena lämpöarvona vedettö - mille turpeille että 50 % :n käyttökosteudella jyrsinturpeelle j a 30 % :n palaturpeelle. 2.3 Kartat ja profiili t Soista on laadittu suokartat tulosten tulkinnan helpottami - seksi. Niistä ilmenee kairauspisteiden sijainti. Pisteen yläpuo - lel. la oleva luku ilmoittaa pisteen keskimaatuneisuuden ja alapuo - lella olevan luvun osoittaja heikosti maatuneen pintakerroksen j a nimittäjä koko turvekerroksen paksuuden dm :ssä. Karttoihin o n piirretty myös korkeuskäyrät ja turpeen paksuutta osoittavat sy - vyyskäyrät 1 m :n välein. Karttoihin katkoviivalla piirretty suo n ja mineraalimaan raja vastaa peruskartan suon rajaa ja yhtenäine n rajaviiva on kairauksin todettu geologisen suon (turvetta yli 0, 3 m) raja. Suokartoissa ja profiileissa käytettyjen symbolien seli - tys on kuvassa 1. Kerrostumien rakennetta havainnollistetaan poikkileikkaus - profiilien avulla. Näistä maatuneisuutta kuvaavissa profiileiss a 10-asteikko on jaettu neljään eri luokkaan : maatumaton (H 1-3 ), heikosti maatunut (H 4 ), kohtalaisesti (H5_6 ) ja hyvin maatunut

6 turve (H7_10 ). Turvelajiprofiileissa on kairauspisteen yläpuo - lella esitetty suotyyppi (luonnontilaisena tai muuttuneena) j a liekoisuus (osoittajassa ovat 0 - I m :n syvyysvälin osumat j a nimittäjänsä 1-2 m :n syvyysvälin osumat). Kairauspisteen paik - ka on turvelajiprofiilien pintaan merkitty pienellä pystyviival - la. Turvelajit ja pohjamaalajit on esitetty symbolein. Suon ab - soluuttiset korkeudet ovat profiilikehyksien yläreunoissa. Profiileissa käytetyt lyhentee t Suotyyppi : 1. Avosuo t saraneva SN lyhytkortinen neva LK N rahkaneva RN silmäkeneva SIN kalvakkaneva KN rimpineva RIN luhtaneva LUN 2. Rämee t kangasräme KGR sararäme S R korpiräme KR isovarpuinen räme I R tupasvillaräme TR keidasräme KER pallosararäme PS R rahkaräme RR lyhytkortinen (neva) räme LKN R 3. Korve t lettokorpi LK lehtokorpi LHK ruoho- ja heinä - korpi RHK varsinainen korpi V K kangaskorpi KGK nevakorpi NK 4. Muuttuneet suotyypi t ojikot o j muuttumat mu karhunsammalmuuttuma ksmu turvekankaat t k - ruohoturvekangas rhtk - mustikkaturvekangas mtk - puolukkaturvekangas pt k - varputurvekangas vatic - j äkäl'äturvekangas j ätk Kytöheitto k h Pelto pe Turpeennostoalueet t a - palaturpeennostoalue pt a - jyrsinturpeennostoalue jt a

7 8 - SUOKARTTA Kuva 1. Käytetyt symbolit ja lyhenteet.

8 SUOKOHTAINEN TARKASTEL U Seuraavassa tarkastellaan jokaista suota erikseen. Merkittä - vimmistä soista on ohessa suokartta sekä linjaverkostomenetelmäl - lä tutkituista maatuneisuus- ja turvelajiprofiilit. Suokohtaista informaatiota, jota ei ole yksityiskohtaisest i tekstissä esitetty, on lisää taulukoissa (suötyyppijakautumat, lisätekijöiden suhteellinen jakautuminen turvelajeittain ja mm. keskisyvyys- ja kuutiomäärätietoja). Suokohtaisten selvitysten lopussa on arvio suon käyttökelpoisuudesta. Niiden soiden käyttökelpoisuutta, joiden turve o n ilmoitettu soveltuvan kasvu- tai polttoturpeeksi, on tarkastel - tu erikseen kappaleessa : "Tuotantoon soveltuvat suot".

9 SEINÄJOEN SUOT JA NIIDEN TUTKIMUSTILANN E 1. Isoneva 2. Karmanttilinnev a 3. Alhonneva 4. Hautanev a 5. Ruohonev a 6. Teerineva 7. Sahanneva 8. Joupinkytöperut 9. Eskoonneva 10. Heinineva 11. Kärmesneva 12. Isoneva 13. Pentinnevat 14. Kasperinneva Kuva 2. Seinäjoella tutkitut suot

10 Pentinnevat (x= 69618, y= 24438) sijaitsee noin 5 k m Seinäjoen keskustasta kaakkoon. Suo on tutkittu hajapistein. To - pografisesti suo sijaitsee Pappilankallioiden kahta puolen kallioisten moreenimaiden ympäröimissä painanteissa. Suon pohjois - osan pinnan korkeus on m mpy ja eteläosan m mpy. Pentinnevojen pinta-ala on 85 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 25 ha ja yli 2 m :n 5 ha. Tutkimuspistetiheys on 1,2/10 ha ja syvyystietoja on 2,7 pisteeltä/10 ha (kuva 3). Suon pinta viettää luoteeseen. Vedet laskevat eteläosasta län - teen Pajuluomaan ja pohjoisosan halki luoteeseen virtaavaa Perkiönojaa pitkin Seinäjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat pohjoisosassa isovarpurämemuuttuma ja reunoilla ja ojien varsilla ruohoturvekangas. Eteläisen suoaltaan pohjoispäässä vallitsee tupasvillarämemuuttuma, länsilaidalla rahkanevaojikko, eteläosassa rahkarämeojikko/muuttuma ja reunoilla pallosararämemuuttumat. Koko suo on ojitettu. Pentinnevojen turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m. Yli metrin syvyise n alueen keskisyvyys on 1,4 m ja yli 2 metrin 2,2 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,2 metriä. Suon pohjamaalaji on moreenia, jota peittää syvimmissä paikoissa ohut liejukerros.

11 Pentinnevoissa on rahkavaltaisia turpeita noin 55 % ja s a- ravaltaisia 45 %. Suon pohjoisosa on saravaltaisempi. Turpee n lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin puun, varpujen ja tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun ja korttee n jäänteitä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n 43 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8, josta heikost i maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 2,3 ja paremmi n maatuneen pohjakerroksen 6,7. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä erittäin runsaasti (4,9 %) ja 1-2 metrin välillä erit - täin vähän (alle 1,0 %). Eniten liekoja on suon kaakkoisosassa. Pentinnevoissa on turvetta 0,74 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 22 % (0,16 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 78 % (0,58 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 46 % (0,34 milj. m3 ) ja yli 2 m :n 15 % (0,1 1 milj. m 3 ). Pentinnevojen eteläosa soveltuu polttoturvetuotantoon. 14. Kasperinneva (x= 69628, y= 24443) sijaitsee noin 4 km : n päässä Seinäjoen keskustasta kaakkoon Parkanon ja Haapamäen ra - dan risteyksessä. Suo on tutkittu hajapistein. Topografisest i suo sijaitsee loivien moreenimäkien välisessä painanteessa. Suo n pinnan korkeus on m mpy. Kasperinnevan pinta-ala on 40 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 10 ha. Tutkimuspistetiheys on 1/10 ha ja sy - vyystietoja on 3,5 pisteeltä/10 ha (kuva 4). Vedet laskevat poh - joiseen Lellunnevalle ja länteen Perkiönojaan. Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuräme-, rahkaräme - ja pallosararämemuuttumat. Koko suo on ojitettu. Kasperinnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,8 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 0,1 m. Yli metrin syvyise n alueen keskisyvyys on 1,3 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n 1,5 metriä. Suon pohjamaalaji on moreenia. Kasperinnevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 67 % ja sa - ravaltaisia 33 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahka- ja sara - valtaisissa turpeissa runsaimmin puun jäännöksiä. Puunjäännök - siä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 85 %. Turvekerrostu - man keskimaatuneisuus on 6,5, josta heikosti maatuneen pintaker-

12 roksen keskimaatuneisuus on 2,3 ja paremmin maatuneen pohjaker - roksen 6,9. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä kohtalaisest i (2,1 %) ja 1-2 metrin välillä erittäin vähän (alle 1,0 %). Kasperinnevassa on turvetta 0,33 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 9 % (0,03 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 91 % (0,30 milj. m 3 ). Koko turvemääräs3 yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 39 % (0,13 milj. m 3 ). Kasperinneva soveltuu enintään pienimuotoiseen polttoturvetuotantoon.

13 NURMON SUOT JA NIIDEN TUTKIMUSTILANN E Kuva 5. Nurmolla tutkitut suot.

14 NURMON SUOT (liittyy kuvaan 5 ) 1. Nevantaust a 2. Korvenneva 3. Isoneva W 4. Tervaskonto 5. Laulateenneva 6. Loukassaarenneva 7. Paloneva 8. Kasperinneva 9. Lellunneva 10. Hiedanrämäkkö 11. Rajaneva 12. Uusineva 13. Linjarämäkkö 14. Partaviita 15. Kotanev a 16. Paukanev a 17. Teponneva 18. Pihlajamäenneva 19. Teerineva 20. Leväneva 21. Loveskonto 22. Porrasnev a 23. Sikanev a 24. Haapokont o 25. Isoneva S 26. Jokineva 27. Poikkimäenneva 28. Keltamäennev a 29. Polkumäenneva 30. Rimminnev a 31. Raatonev a 32. ValQkkineva 33. Noronkorpi 34. Pitkärämäkkö 35. Virkanev a 36. Takaneva 37. Saralaks o 38. Kurjenneva 39. Varvunneva 40. Suppelonneva 41. Iso Teerineva 42. Vähä Teerineva 43. Jouttineva 44. Hirvineva 45. Lamminneva 46. Kuhjonneva 47. Peräneva 48. Rottominnev a 49. Välineva 50. Kuhnulanneva

15 Tervaskonto (x= 69605, y= 24456) sijaitsee noin 7 km Seinäjoen keskustasta kaakkoon Parkanon-Seinäjoen radan itäpuolella. Suo kuuluu samaan suoaltaaseen Laulateennevan ja Isonevan kanssa. Suota rajaavat pohjoisessa kallioiset moreenikankaa t ja muualla kallioiset moreenisaaret. Suon pinnan korkeus o n m mpy. Tervaskonton pinta-ala on 120 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 35 ha ja yli 2 m :n 10 ha. Tutkimuspistetiheys on 3,4/10 ha ja syvyystietoja on 6,1 pisteeltä/10 ha (kuva 6). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat ojia pitkin pohjoiseen Kivivuorenluomaan eteläosasta ja Ripsaluomaan pohjois - osasta.

16 Vallitsevina suotyyppeinä ovat keski- ja eteläosissa tupasvillaräme, rahkaräme ja rahkaneva sekä niiden muuttumat, reunoilla pallosararämemuuttuma ja turvekankaat. Suo on ojitettu keski - ja eteläosaa lukuunottamatta. Tervaskonton turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 m. Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 1,5 m ja yli 2 metrin 2,1 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 2,1 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni. Tervaskontossa on rahkavaltaisia turpeita noin 65 % ja saravaltaisia 35 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan ja puun jäänteitä ja saravaltaisiss a puun jäänteitä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 39 % (kuva 7). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus o n 5,4, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuu s on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,2. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä kohtalaisesti ( 2,5 %) ja 1-2 metrin välillä erittäin vähän (alle 1,0 %). Tervaskontossa on turvetta 1,16 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 28 % (0,33 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 72 % (0,83 milj. m3 ). Koko turvemaarästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 45 % (0,52 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 16 % (0,1 9 milj. m 3 ). Tervaskonto soveltuu polttoturvetuotantoon.

17 Laulateenneva (x= 69608, y= 24470) sijaitsee noin 8 km Seinäjoen keskustasta kaakkoon Seinäjoen-Haapamäen radan etelä - puolella. Suokuvio on melko rikkonainen. Nevan keskiosassa on N-S-suuntainen saarijono. Suota rajaavat kallioiset moreenimaa t sekä pohjoisessa turvepellot. Suon pinnan korkeus on m mp y. Laulateennevan pinta-ala on 240 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 150 ha ja yli 2 m :n 85 ha. Tutkimuspistetiheys on 3/10 ha ja syvyystietoja on 9 pisteeltä/10 ha ( kuva 8). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat suon keskellä virtaavaan Kivivuorenluomaan ja sitä pitkin pohjoiseen Ripsaluomaa n ja Nurmonjokeen.

18 Vallitsevina suotyyppeinä ovat koillisosan ojittamattomalla alueella varsinainen saraneva, keskiosassa ja länsilaidall a tupasvillarämemuuttuma, Kivivuorenluoman länsilaidalla kytöheitto ja turvekankaat, reunoilla tavataan pallosara-, korpi- ja isovarpurämemuuttumia. Suo on ojitettu koillisosaa lukuunottamatta. Laulateennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,5 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 m. Luonnontilaisella alueella heikosti maatunut pinta on 1,0-1,5 m :n paksuinen. Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 1,2 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,1 m ja yli 2 metrin 2,7 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 3,4 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni, paikoin sitä peittää ohut hiekka- ja hiesukerros. Laulateennevassa on saravaltaisia turpeita noin 93 % ja rahkavaltaisia 7 Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a runsaimmin puun, kortteen ja järviruuon jäänteitä. Puunjäännök - siä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 29 Turvekerrostu - man keskimaatuneisuus on 5,5, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,1. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä vähän (1,8 % ) ja 1-2 metrin välillä erittäin vähän (alle 1.0 %). Suon etelä - osa on liekoisempi (kuva 9).

19 Laulateennevassa on turvetta 3,73 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 20 % (0,75 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 80 % (2,98 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 86 % (3,22 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 60 % (2,2 5 milj. m 3 ). Laulateenneva soveltuu polttoturvetuotantoon. 6. Loukassaarenneva (x= 69609, y= 24490) sijaitsee noin 9 k m Seinäjoen keskustasta kaakkoon Haapamäen-Seinäjoen radan pohjois - puolella. Suo on tutkittu hajapistein. Suota rajaavat kallioise t moreenikankaat. Suon pinnan korkeus on m mpy. Loukassaarennevan pinta-ala on 80 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 5 ha. Tutkimuspistetiheys on 0,5/10 h a ja syvyystietoja on 1,4 pisteeltä/10 ha (kuva 10). Suon pinta viettää luoteeseen. Vedet laskevat suon luoteisosasta pohjoisee n ja länteen ja edelleen Nurmonjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat varsinainen saraneva- ja tupasvillarämemuuttuma ja laidoilla isovarpurämemuuttuma. Koko suo on ojitettu. Loukassaarennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus 0,1 m. Yli metrin syvyi-

20 sen alueen keskisyvyys on 1,0 m. Suurin havaittu turpeen paksuu s on 1,0 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni. Loukassaarennevassa on saravaltaisia turpeita noin 80 % j a rahkavaltaisia loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravalta i - sissa runsaimmin puun ja kortteen jäänteitä ja rahkavaltaisiss a puun ja tupasvillan jäänteitä. Puunjäännöksiä sisältävien turpei - den kokonaisosuus on 80 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus o n 5,7, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuu s on 4,0 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,2. Liekoja on erit - täin runsaasti (yli 4,0 %). Loukassaarennevassa on turvetta 0,55 milj. m 3, josta heikos - ti maatunutta on 20 % (0,11 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 80 % (0,44 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 13 % (0,07 milj. m3 ). Loukassaarenneva ei sovellu turvetuotantoon. 7. Paloneva (x= 69615, y= 24457) sijaitsee noin 6 km Sei - näjoen keskustasta kaakkoon Haapamäen-Seinäjoen radan kahta puo - len. Suo on tutkittu hajapistein. Suota rajaavat eteläosass a paljaaksi huuhtoutuneet ja pohjoisosassa hienoaineksen peittämät moreenikumpareet. Suon pinnan korkeus on m mpy. Palonevan pinta-ala on 70 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 35 ha ja yli 2 m :n 5 ha. Tutkimuspistetihey s on 2,1/10 ha ja syvyystietoja on 5 pisteeltä/10 ha (kuva 11). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat suon läpi pohjoi - seen Ripsaluomaan ja edelleen Nurmonjokeen sekä pienessä määri n suon eteläosasta länteen Lellunnevan kautta Seinäjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosassa ja reunoill a turvekankaat, eteläosassa tupasvillarämemuuttuma ja pohjoisosas - sa rahkarämemuuttuma. Koko suo on ojitettu. Palonevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m. Suon lounaisosassa hei - kosti maatunut kerros on noin 1,0 m :n paksuinen, muualla se o n hyvin ohut tai sitä ei ole lainkaan. Paremmin maatuneen turve - kerroksen paksuus on 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,5 m ja yli 2 metrin 2,7 m. Suurin havaittu turpeen pak - suus on 2,7 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni^, jota paikoi n peittää ohut lieju ja/tai hiesukerros.

21 Palonevassa on saravaltaisia turpeita noin 67 % ja rahka - valtaisia 33 Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a runsaimmin puuta, järviruokoa ja kortetta ja rahkavaltaisiss a puuta ja tupasvillaa. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden ko - konaisosuus on 57 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus o n 3,4 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,6. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä erittäin runsaasti (5,3 %) ja 1-2 metrin välillä vähän (1,9 %). Palonevassa on turvetta 0,72 milj. m 3, josta heikosti maatunutta on 18 % (0,13 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 82 % (0,59 milj, m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisel - lä suon osalla on 72 % (0,52 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 19 % (0,1 4 milj, m 3 ). Paloneva soveltuu polttoturvetuotantoon. 9. Lellunneva (x= 69642, y= 24446) sijaitsee noin 4 k m Seinäjoen keskustasta kaakkoon Kuortaneen tien eteläpuolella. Suo on moreenikumpareiden rajaamassa painanteessa. Luotees-

22 sa suota rajaa kaatopaikka. Suon pinnan korkeus on m mp y. Lellunnevan pinta-ala on 85 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 60 ha ja yli 2 m :n 20 ha. Tutkimuspistetihey s on 3,9/10 ha ja syvyystietoja on 7,8 pisteeltä/10 ha (kuva 12). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat ojia pitkin pohjoiseen, missä virtaussuunta kääntyy länteen ja vedet laskeva t Seinäjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme ja sen muut - tumat, varsinainen saranevamuuttuma ja eteläpäässä karhusammalmuuttuma ja turvekankaat. Suon etelä- ja itäosat ovat ojitetut. Lellunnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,4 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 m. Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 1,1 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 1,8 m ja yli 2 metrin 2,3 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 2,9 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni, jota peittää suon lounaisosassa savilieju.

23 Lellunnevassa on saravaltaisia turpeita noin 82 % ja rahka - valtaisia 18 Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a runsaimmin puun, tupasvillan, kortteen ja järviruuon jäännöksi ä ja rahkavaltaisissa tupasvillan jäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 38 % (kuva 13). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4, josta heikosti maatuneen pin - takerroksen keskimaatuneisuus on 3,6 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,9. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä vähä n (1,6 %) ja 1-2 metrin välillä erittäin vähän ( alle 1,0 %). Runsaimmin liekoja on suon kaakkoisosassa. Lellunnevassa on turvetta 1,22 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 23 % (0,28 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 77 % (0,94 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 89 % (1,08 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 38 % (0,4 6 milj. m 3 ). Lellunneva soveltuu polttoturvetuotantoon. 10. Hiedanrämäkkö (x= 69639, y= 24453) sijaitsee noin 4, 5 km Seinäjoen keskustasta kaakkoon Lellunnevan ja Rajanevan välissä. Suo on tutkittu hajapistein. Topografisesti suo sijaitse e moreenikumpareiden välisessä pitkänomaisessa painanteessa. Suo n pinnan korkeus on m mpy.

24 Hiedanrämäkön pinta-ala on 60 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 20 ha. Tutkimuspistetiheys on 1,8/10 ha j a syvyystietoja on. 3,3 pisteeltä/10 ha (kuva 14). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat koilliseen Ripsanluomaan ja edelleen Nurmonjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat koillis-, itä- ja eteläosa n vanhoilla ojitusalueilla varpu-puolukkaturvekangas, keskiosiss a rahkaräme tai hyvin heikosti kehittynyt keidasräme. Suon eteläo - sassa vallitsevatisovarpurämemuuttumat. Suo on ojitettu aiva n keskiosaansa lukuunottamatta. Hiedanrämäkön turvekerrostumien keskipaksuus on 0,9 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m. Yli metrin syvyise n alueen keskisyvyys on 1,5 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on

25 - 26-1,9 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni. Hiedanrämäkössä on rahkavaltaisia turpeita noin 57 % ja sa - ravaltaisia 43 %. Suon etelä- ja koillisosat.ovat saravaltaisem - pia. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmi n puun jäännöksiä ja saravaltaisissa puun, kortteen ja ruuon jään - nöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n 61 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4, josta heikost i maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 7,3. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvä - lillä runsaasti (3,7. % ) ja 1-2 metrin välillä erittäin vähä n (alle 1,0 %). Hiedanrämäkössä on turvetta 0,52 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 21 % (0,11 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 79 % (0,41 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 58 % (0,30 milj. m3 ). Hiedanrämäkkö soveltuu pa - laturvetuotantoon. 11. Rajaneva (x= 69634, y= 24460) sijaitsee noin 6 km Sei - näjoen keskustasta kaakkoon Seinäjoen-Haapamäen radan pohjois - puolella. Topografisesti suo sijaitsee loivapiirteisessä huuh - toutuneesså moreenimaastossa. Rajaneva muodostuu kandesta lah - dekkeesta. Suon pinnan korkeus on m mpy. Rajanevan pinta-ala on 190 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 75 ha ja yli 2 m :n aluetta on vain muutam a hehtaari. Tutkimuspistetiheys on3,0/10ha ja syvyystietoja o n 5,9 pisteeltä/10 ha (kuva 14). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat suon itäosasta pohjoiseen Ripsaluomaan, joka vir - taa suon länsiosan halki pohjoiseen ja jota myöten länsiosan ve - det poistuvat. Vallitsevina suotyyppeinä ovat länsiosan itälaidalla kytö - heitto, länsilaidalla tupasvilla- ja rahkarämemuuttumat. Suon itäosan keskiosissa rahkarämemuuttuma, itäpäässä kytöheitto, osin turvekankaita. Reunoilla tavataan isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttumia. Koko suo on ojitettu. Rajanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,0 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m. Paremmin maatuneen tur - vekerroksen paksuus on 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 1,4 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,2 metriä.

26 Suon pohjamaalaji on moreeni, jota paikoin peittää ohut hiesukerros. Ripsaluoman varrella pohja on hiekkaa. Rajanevassa on saravaltaisia turpeita noin 77 % ja rahkavaltaisia 23 Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a runsaimmin puun ja kortteen jäännöksiä ja rahkavaltaisissa tupasvillan ja puun jäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 45 % (kuva 15). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,4. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä kohtalaisesti (2,0 %) j a 1-2 metrin välillä erittäin vähän (alle 1,0 %).

27 Rajanevassa on turvetta 1,85 milj. m 3, josta heikosti maatunutta on 18 % (0,33 milj. m 3 ) j a paremmin maatunutta 82 % (1,52 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 59 % (1,10 milj. m 3 ). Rajaneva soveltuu polttoturvetuotantoon. 12. Uusineva (x= 69635, y= 24470) sijaitsee noin 6 km Seinäjoen keskustasta kaakkoon. Suo on tutkittu hajapistein. Topografisesti suo sijaitsee loivapiirteisessä moreenimaastossa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Uusinevan pinta-ala on 25 ha, yli yhden metrin syvyist ä yhtenäistä aluetta ei ole. Tutkimuspistetiheys on 0,8/10 ha (kuva 16). Vedet laskevat pohjoiseen ja luoteeseen Ripsaluomaan j a edelleen Nurmonjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat turvekangas ja isovarpurämeojikko. Koko suo on ojitettu. Uusinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 1,1 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni ja hiekka. Uusinevassa on saravaltaisia turpeita noin 71 % ja rahkavaltaisia loput. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 57 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0.

28 Liekoja on erittäin vähän (alle 1,0 %). Uusinevassa on turvetta 0,18 milj. m3, josta heikosti maa - tunutta on 28 % (0,05 milj. m3 ). Uusineva ei sovellu turvetuo - tantoon. 13. Linjarämäkkö (x= 69630, y= 24474) sijaitsee noin 6 k m Seinäjoen keskustasta kaakkoon Kuortaneen tien eteläpuolella. Suo on tutkittu hajapistein. Topografisesti suo sijaitsee lähe s etelä-pohjois-suuntaisessa painanteessa, moreenimaastossa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Linjarämäkön pinta-ala on 20 ha, yli yhden metrin syvyist ä yhtenäistä aluetta ei ole... Tutkimuspistetiheys on 1,5/10 ha. Suon pinta viettää pohjoiseen, minne myös vedet laskevat Ripsa - luomaan ja edelleen Nurmonjokeen (kuva 16). Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon pohjoisosassa isovarpu - rämemuuttuma, keskiosassakarhunsammalmuuttuma ja eteläosassa tupasvillarämemuuttuma (mand. varsinainen saranevamuuttuma). Koko suo on ojitettu. Linjarämäkön turvekerrostumien keskipaksuus on 0,7 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 1,0 metriä. Suon pohjamaalaji on moreeni. Linjarämäkössä on saravaltaisia turpeita noin 68 % ja rah - kavaltaisia loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisis - sa runsaimmin puun ja kortteen jäännöksiä ja rahkavaltaisiss a tupasvillan ja varpujen jäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävie n turpeiden kokonaisosuus on 36 %. Turvekerrostuman keskimaatunei - suus on 5,4. Liekoja on 0-1 metrin'syvyysvälillä erittäin vähän (alle 1,0 %). Linjarämäkössä on turvetta 0,15 milj. m3, josta heikost i maatunutta on 33 % (0,05 milj. m 3 ). Linjarämäkkö ei sovellu tur - vetuotantoon. 14. Partaviita (x= 69645, y= 24479) sijaitsee noin 7 km Seinäjoen keskustasta kaakkoon. Pinta-ala kartalla on 30 ha. Partaviita on kokonaan biologista suota (kuva 17).

29 Kotaneva (x= 69672, y= 24497) sijaitsee noin 6 km Nurmon kirkolta kaakkoon. Suota rajaavat paljaaksi huuhtoutunee t moreenikankaat ja lounaassa pellot. Suon pinnan korkeus o n m mpy. Kotanevan pinta-ala on 125 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 70 ha ja yli 2 m :n 20 ha. Tutkimuspistetihey s on 3/10 ha ja syvyystietoja on 5,5 pisteeltä/10 ha (kuva 18). Suon pinta viettää lounaaseen mihin suuntaan myös vedet laske - vat Nurmonjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkaräme ja sen ojikot j a muuttumat, keskiosassa on pienialainen rahkaneva-lyhytkorsinevaalue, reunoilla vallitsevat isovarpurämemuuttuma ja kangasrämemuuttuma. Suo on ojitettu lukuunottamatta luoteisosassa oleva a pienehköä aluetta (B-linja). Kotanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,2 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,7 m. Suon keskiosissa heikosti maatunut kerros on noin 1,5 m :n paksuinen. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,5 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,7 m ja yli 2 metrin 2,3 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,8 metriä. Suon pohjamaalaji on hiekka.

30 Kotanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 76 % ja sara - valtaisia 24 Suon lounaisosa on saravaltainen. Turpeen lisä - tekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillan j a puun jäännöksiä ja saravaltaisissa puun ja kortteen jäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 21 % (kuva 19). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta hei - kosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,5 ja pa - remmin maatuneen pohjakerroksen 6,1. Liekoja on 0-1 metrin sy - vyysvälillä runsaasti (3,6 %) ja 1-2 metrin välillä vähä n (1,6 %).

31 Kotanevassa on turvetta 1,54 milj. m 3, josta heikosti maatunutta on 57 % (0,88 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 43 %(0,6 6 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n osalla on 77 % (1,18 milj. m3 ) ja yli 2 m :n 30 % (0,46 milj. m 3 ). Kotaneva soveltuu polttoturvetuotantoon. 16. Paukaneva (x= 69696, y= 24424) sijaitsee Nurmon kirkon - kylän länsipuolella. Topografisesti suo sijaitsee tasaisella sa - vi-hiesu alustalla ja sitä rajaavat pellot ja pohjoisessa moree - nikumpareet. Suon pinnan korkeus on m mpy. Paukanevan pinta-ala on 895 ha, josta yli yhden metrin sy - vyistä aluetta on 680 ha ja yli 2 m :n 515 ha. Tutkimuspistetihe - ys on 0,6/10 ha syvyystietoja on 1,2 pisteeltä/10 ha (kuva 20). Suo on vedenjakajalla. Vedet laskevat sekä länteen Kyrönjokee n että koilliseen Nurmonjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosassa lyhytkorsinev a ja silmäkeneva, sen ympärillä on keidasrämevyöhyke ja reunoill a on rahkaräme ja tupasvillaräme. Suo on pääosin luonnontilainen. Paukanevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,4 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus on 1,9 m. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,5 m. Yli metrin syvyisen alueen kes - kisyvyys on 3,0 m ja yli 2 metrin 3,4 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 4,8 metriä. Suon pohjamaalaji on savi. Paukanevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 78 % ja sara - valtaisia 22 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis - sa runsaimmin tupasvillaa ja saravaltaisissa varpua. Puunjään - nöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 6 % (kuva 21). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,6, josta heikosti maa - tuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,1 ja paremmin maa - tuneen pohjakerroksen 4,9. Liekoja on molemmilla syvyysväleill ä erittäin vähän (alle 1,0 %). Paukanevassa on turvetta 21,49 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 78 % (16,86 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 22 % (4,63 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 94 % (20,24 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 83 % (17,8 7 milj. m3 ). Paukaneva kuuluu soidensuojelun perusohjelmassa suo - jeltuihin soihin.

32 LAPUAN SUOT JA NIIDEN TUTKIMUSTILANN E Kuva 22. Lapualla tutkitut suot.

33 LAPUAN SUOT (liittyy kuvaan 22 ) 1. Heikkilänneva 2. Varattomanneva 3. Järvineva 4. Koirainneva 5. Pahaneva 6. Säilynneva 7. Kissanneva 8. Nurmonneva 9. Virpineva 10. Kangasneva 11. Leviäneva 12. Pitkärämäkk ä 13. Todistajannev a 14. Hautalanneva 15. Löyhirrkineva 16. Käräjäkivenneva 17. Talasneva 18. Särkymäneva 19. Haapasaarenneva 20. Luhtasaartenneva 21. Suppeloneva 22. Iso Teerineva 23. Vähä Teerineva 24. Hirvineva S 25. Äijänneva 26. Tiisinev a 27. Lamminneva 28. Kiimaneva 29. Madalmaanneva 30. Hietikonneva 31. Kivimäenkorpi 32. Koivuusneva 33. Kairairnnev a 34. Niskasuonenneva 35. Korvenperänneva 36. Ruohomaanneva 37. Harjannev a 38. Ylisenkonto 39. Huhdanneva S 40. Huhdanneva N 41. Heinineva 42. Rahkaneva 43. Peräneva N 44. Teerineva W 45. Haudanmäenneva 46. Haapanev a 47. Lamminneva 48. Riihinev a 49. Rahkakyt ö 50. Peräneva S 51. Hietaharjunneva 52. Isoneva S 53. Kotoneva 54. Porrasneva 55. Paasikkalanneva 56. Aittooräme 57. Kaitasuunneva 58. Teerineva E 59. Vihvilänneva 60. Kultasilmänneva 61. Kakkaraneva 62. Vanhanev a 63. Lintukankaankonto 64. Sarvikankaanneva 65. Kankaanpäänneva 66. Prunttineva 67. Hiipakanneva 68. Kampinneva 69. Leipärämäkk ö 70. Haisunev a 71. Honkamaanneva 72. Perähaudanneva 73. Sikanev a 74. Lassinsalonneva 75. Polvenneva 76. Hirvineva N 77. Isoneva E 78. Tervakankaanneva 79. Riita -ahonneva 80. Kokkonev a 81. Tuppisaarenneva 82. Kirkkoneva

34 Hautalanneva (x= 69885, y= 24417) sijaitsee noin 9 km Lapuan keskustasta luoteeseen. Topografisesti suo sijaitsee hiesutasangolla. Suon pinnan korkeus on m mpy. Hautalannevan pinta-ala on 95 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 85 ha ja yli 2 m :n 60 ha. Tutkimuspistetiheys on 2,8/10 ha ja syvyystietoja on 4,8 pisteeltä/10 ha (kuva ) 23). Suon pinta viettää pohjoiseen, jonne vedet laskevat Löyhinkiluomaan ja edelleen Lapuanjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttumat sekä reunoilla turvekankaat. Koko suo on ojitettu. Hautalannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 1,1 m. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,9 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 2,2 m ja yli 2 metrin 2,4 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 2,8 metriä. Suon pohjamaalaji on hiesu ja liejuine n hiesu. Hautalannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 65 % ja saravaltaisia 35 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin puun, varvun ja tupasvillan jäänteitä ja saravaltaisissa puun jäänteitä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 50 % (kuva 24).

35 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4, josta heikosti maatu - neen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 2,9 ja paremmin maatu - neen pohjakerroksen 6,1. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälill ä vähän (1,8 %) ja 1-2 metrin s svälillä-kohtalaisest i (2,2 %). Hautalannevassa on turvetta 1,94 milj. m3, josta heikost i maatunutta on 54 % (1,05 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 46 % (0,89 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 96 % (1,86 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 76 % (1,4 7 milj. m 3 ). Hautalanneva ei sovellu turvetuotantoon. 15. Löyhinkineva (x= 69888, y= 24452). sijaitsee noin 6 k m Lapuan keskustasta luoteeseen. Topografisesti suo sijaitsee La - puanjokilaakson. hiesu- ja savitasangolla. Suon pinnan korkeu s on m mpy. Löyhinkinevan pinta-ala on 730 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 715 ha ja yli 2 m :n 610 ha. Tutkimuspisteti - heys on 2,9/10 ha ja syvyystietoja on 5,6 pisteeltä/10 ha (kuva 25). Suon pinta viettää koilliseen. Vedet laskevat Lapuanjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkorsineva, tupasvilla - räme, rahkaräme ja turvekankaat. Suon reunat ovat ojitetut. Löyhinkinevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,7 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 2,0 m. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen kes - kisyvyys on 2,8 m ja yli 2 metrin 3,0 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 4,0 metriä. Suon pohjamaalaji on hiesu ja savi. Löyhinkinevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 79 % ja sa - ravaltaisia 21 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis - sa runsaimmin tupasvillaa ja suoleväkköä ja saravaltaisissa jär - viruokoa. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n 11 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,7, josta heikost i maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,0 ja paremmi n maatuneen pohjakerroksen 5,9. Liekoja on 1 ja 2 m :n syvyysväleillä erittäin vähän (0,3 % ja 0,8 %) (kuvat 26 ja 27). Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 93 % märkäpainosta, kuiva-ainetta luonnontilainen kuutio sisältää n. 65 kg, tuhkapi - toisuus on n. 2,8 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % : n kosteudella 8,7 MJ/kg (taulukko 1).

36 Löyhinkinevassa on turvetta 19,98 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 75 % (14,96 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 25 % (5,02 milj. m 3 ). Koko turvemaarästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 99 % (19,88 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 91 % (18,2 1 milj. m 3 ). Löyhinkineva ei sovellu turvetuotantoon heikon turve - laatunsa vuoksi.

37 Käräjäkivenneva (x= 69868, y= 24476) sijaitsee noi n 3 km Lapuan keskustasta luoteeseen. Suo on tutkittu hajapistein. Topografisesti suo sijaitsee tasaisessa Lapuanjokilaaksossa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Käräjäkivennevan pinta-ala on 50 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 40 ha ja yli 2 m :n 20 ha. Tutkimuspistetiheys on 2,4/10 ha ja syvyystietoja on 6,0 pisteeltä/10 ha (kuva 28). Suon pinta viettää koilliseen. Vedet laskevat Lapuanjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme-, rahkarämeja isovarpurämemuuttuma ja reunoilla turvekankaat. Koko suo on ojitettu. Käräjäkivennevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, josta heikosti maatuneen turpeen osuus 1,0 m. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 1,9 m ja yli 2 metrin 2,2 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 2,5 metriä. Suon pohjamaalaji on hiesu ja hieta.

38 Käräjäkivennevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 94 % j a saravaltaisia 6 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisis - sa runsaimmin puuta ja tupasvillaa. Puunjäännöksiä sisältävie n turpeiden kokonaisosuus on 34 %. Turvekerrostuman keskimaatunei - suus on 4,7, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatu - neisuus on 3,2 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 6,6. Liekoj a on molemmilla syvyysväleillä runsaasti (3,4 % ja 3,7 %). Käräjäkivennevassa on turvetta 0,80 milj. m 3, josta heikos - ti maatunutta on 55 % (0,44 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 45 % (0,36 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisell ä suon osalla on 91 % (0,73 milj. m3 ) ja yli 2 m :n 60 % (0,4 8 milj. m3 ). Käräjäkivenneva ei sovellu turvetuotantoon. 17. Talasneva (x= 69907, y= 24417) sijaitsee noin 10 k m Lapuan keskustasta luoteeseen. Topografisesti suo sijaitsee hie - su- ja savitasangolla. Suo rajoittuu peltoihin. Suon pinnan kor - keus on 29,5-32 m mpy. Talasnevan pinta-ala on 165 ha, josta yli yhden metrin sy - vyistä aluetta on 145 ha ja yli 2 m :n 50 ha. Tutkimuspistetihe - ys on 4,6/10 ha ja syvyystietoja on 8,0 pisteeltä/10 ha (kuva 29). Suon pinta viettää itään. Vedet laskevat Lapuanjokeen. Suon keskiosa on rahkanevaa, joka vaihettuu reunoille päi n isovarpurämeeksi ja turvekankaaksi. Suo on ojitettu keskustaa lukuunottamatta. Talasnevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,7 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 0,8 m. Paremmin maatuneen tur - vekerroksen paksuus on 0,9 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 1,8 m ja yli 2 metrin 2,2 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 2,7 metriä. Suon pohjamaalaji on hiesu ja savi. Talasnevassa on saravaltaisia turpeita noin 51 % ja rahka - valtaisia 49 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a runsaimmin puuta ja rahkavaltaisissa varpua ja tupasvillaa. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 54 % (kuva 30). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2, josta heikos - ti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 2,7 ja paremmi n maatuneen pohjakerroksen 5,8. Liekoja on molemmilla syvyysväleillä erittäin vähän (0,9 %).

39 Talasnevassa on turvetta 2,82 milj. m3, josta heikosti maa - tunutta on 49 % (1,39 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 51 %(1,4 3 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suo n osalla on 94 % (2,65 milj. m3 ) ja yli 2 m :n 40 % (1,14 milj. m3 ). Talasnevan eteläosa soveltuu polttoturvetuotantoon. 18. Särkymäneva (x= 69937, y= 24475) sijaitsee noin 8 km Lapuan keskustasta pohjoiseen. Topografisesti suo sijaitsee La - puanjoen tulvatasangolla rajoittuen idässä kallioisiin moreeni - mäkiin. Suon pinnan korkeus on m mpy. Särkymänevan pinta-ala on 355 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 320 ha ja yli 2 m :n 275 ha. Tutkimuspisteti - heys on 3,4./10 ha ja syvyystietoja on 6,1 pisteeltä/10 ha (kuva 31). Suon pinta viettää lounaaseen. Vedet laskevat pääosi n Särkymäluomaa pitkin Lapuanjokeen, pohjoisosasta vedet virtaavat Kauhavanjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat keskiosassa keidasräme, jo - ka vaihettuu reunoille päin rahka-, tupasvilla- ja isovarpurämeeksi. Reunat ovat turvekangasasteella. Särkymänevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,3 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 1,5 m. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,8 m. Yli metrin syvyisen alueen kes - kisyvyys on 2,4 m ja yli 2 metrin 2,6 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 3,6 metriä. Suon pohjamaalaji on hiesu. Särkymänevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 58 % ja sa - ravaltaisia 42 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisi s - sa runsaimmin varpua ja tupasvillaa ja saravaltaisissa puuta j a järviruokoa. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s on 29 % (kuva 32). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,9, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3, 1 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,3. Liekoja on molemmill a syvyysväleillä erittäin vähän (alle 1,0 %). Turpeen keskimääräinen vesipitoisuus on 92 % märkäpainosta, kuiva-ainetta suokuutio sisältää n. 69 kg, tuhkapitoisuus o n 2,8 % kuivapainosta ja tehollinen lämpöarvo 50 % :n kosteudell a 8,2 MJ/kg (taulukko 2). Särkymänevassa on turvetta 8,00 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 65 % (5,21 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 35 % (2,79 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä

40 suon osalla on 98 % (7,81 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 89 % (7,0 8 milj. m3), Särkymäneva ei sovellu turvetuotantoon heikon turve - laatunsa, paksun maatumattoman pintakerroksen vuoksi.

41 Huhdanneva S (x= 69802, y= 24507) sijaitsee noin 5 km Lapuan keskustasta etelään. Topografisesti suo sijaitsee Nurmonjokeen kallistuvalla hietatasangolla. Idässä suo rajoittuu moreenikankaaseen. Suon pinnan korkeus on m mpy. Huhdannevan pinta-ala on 165 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 135 ha ja yli 2 m :n 105 ha. Tutkimuspistetiheys on 4,9/10 ha ja syvyystietoja on 9,4 pisteeltä/10 ha (kuva 33). Suon pinta viettää länteen. Vedet laskevat Nurmonjokeen.

42 Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme- ja silmäkenevaojikko, reunoilla rahkarämemuuttuma ja turvekankaat. Suon keski - osassa on pienehkö ojittamaton alue. Huhdannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 1,5 m. Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 0,5 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 2,3 m ja yli 2 metrin 2,5 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 3,0 metriä. Suon pohjamaa on itäreunalla ja keskiosassa hiekkaa, länsireunalla hietaa ja hiesua. Huhdannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 84 % ja saravaltaisia 16 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillaa ja saravaltaisissa puun jäänteitä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 9 % (kuva 34). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,9, josta heikosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,2 ja paremmi n maatuneen pohjakerroksen 5,7. Liekoja on molemmilla syvyysväleillä erittäin vähän (alle 1,0 %). Huhdannevassa on turvetta 3,28 milj. m 3, josta heikost i maatunutta on 74 % (2,44 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 26 % (0,84 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisel - lä suon osalla on 95 % (3,12 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 80 % (2,6 4 milj. m 3 ). Huhdanneva S soveltuu kasvuturvetuotantoon.

43 Huhdanneva N (x= 69836, y= 24510) sijaitsee noin 2 k m Lapuan keskustasta kaakkoon. Topografisesti suo sijaitsee joki - tasangolla. Itäreunasta suo rajoittuu moreenikankaaseen. Suo n pinnan korkeus on m mpy. Huhdannevan pinta-ala on 255 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 230 ha ja yli 2 m :n 140 ha. Tutkimuspiste - tiheys on 2,6/10 ha ja syvyystietoja on 6,1 pisteeltä/10 ha (kuva 35). Suon pinta viettää luoteeseen. Vedet laskevat Nur - mon- ja Lapuanjokiin. Vallitsevina suotyyppeinä ovat keidasräme-, silmäkenevaojikko ja -muuttuma, lyhytkorsinevaojikko, reunoilla rahkaräme - ojikko ja turvekankaita. Koko suo on ojitettu koilliskulmaa lu - kuunottamatta. Huhdannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, jos - ta heikosti maatuneen turpeen osuus 1,4 m. Paremmin maatunee n turvekerroksen paksuus on 0,5 m. Yli metrin syvyisen aluee n keskisyvyys on 2,1 m ja yli 2 metrin 2,3 m. Suurin havaitt u turpeen paksuus on 2,7 metriä. Suon pohjamaa on hiekkaa, hie - taa ja hiesua. Huhdannevassa on rahkavaltaisia turpeita noin 86 % ja saravaltaisia 14 %. Turpeen lisätekijäinä tavataan rahkavaltaisis - sa runsaimmin tupasvillaa ja puuta. Puunjäännöksiä sisältävie n turpeiden kokonaisosuus on 14 % (kuva 36). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,8, josta heikosti maatuneen pintakerrok - sen keskimaatuneisuus on 3,1 ja paremmin maatuneen pohjakerroksen 5,9. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvälillä erittäin vähän (0,5 %) ja 1-2 metrin välillä vähän (1,4 %). Huhdanneva N :ssä on turvetta 4,94 milj. m3, josta heikos - ti maatunutta on 74 % (3,67 milj. m3 ) ja paremmin maatunutt a 26 % (1,27 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin sy - vyisellä suon osalla on 96 % (4,75 milj. m 3 ) ja yli kande n metrin 66 % (3,28 milj. m3 ). Huhdanneva N soveltuu kasvuturve - tuotantoon.

44 Heinineva (x= 69883, y= 24596) sijaitsee noin 10 k m Lapuan keskustasta länteen. Topografisesti suo sijaitsee moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus on m mpy. Heininevan pinta-ala on 215 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 185 ha ja yli 2 m :n 110 ha. Tutkimuspistetiheys on 3,5/10 ha ja syvyystietoja on 7 pisteeltä/10 ha (kuva 37). Suon pinta viettää pohjoiseen. Vedet laskevat suon läp i virtaavaa Heiniluomaa pitkin Riihiluomaan. Vallitsevina suotyyppeinä ovat rahkarämeojikko, pohjois - osassa varsinainen sararämemuuttuma, etelässä rahkanevaojikko, reunoilla isovarpurämeojikko. Koko suo on ojitettu. Heininevan turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, jost a heikosti maatuneen turpeen osuus 1,2 m. Paremmin maatuneen turvekerroksen paksuus on 0,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 2,2 m ja yli 2 metrin 2,6 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 3,2 metriä. Suon pohjamaa on hiesua, jota pohjoisessa peittää ohut liejukerros, etelässä hietaa ja moreenia. Heininevassa on saravaltaisia turpeita noin 61 % ja rahkavaltaisia 39 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillaa ja saravaltaisissa puuta ja kortett a Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 21 % (kuva 38). Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,3, josta hei - kosti maatuneen pintakerroksen keskimaatuneisuus on 3,8 ja pa - remmin maatuneen pohjakerroksen 5,1. Liekoja on molemmilla sy-

45 vyysvälillä erittäin vähän (alle 1,0 %). Heininevassa on turvetta 4,25 milj. m 3, josta heikosti maatunutta on 62 % (2,63 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutta 38 % (1,6 2 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 96 % (4,07 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 68 % (2,91 milj. m 3 ). Heinineva soveltuu polttoturvetuotantoon.

46 Rahkaneva (x= 69895, y= 24567) sijaitsee noin 8 km Lapuan keskustasta koilliseen. Suo on tutkittu hajapistein. Topografisesti suo sijaitsee moreenikumpareiden ympäröimällä savihiesutasanteella. Suon pinnan korkeus on 60-62,5 m mpy. Rahkanevan pinta-ala on 65 ha, josta yli yhden metrin syvyistä aluetta on 55 ha ja yli 2 m :n 40 ha. Tutkimuspistetihey s on 0,8/10 ha ja syvyystietoja on 1,8 pisteeltä/10 ha (kuva 39). Suon pinta viettää länteen. Vedet laskevat lounaisosasta Koivu - luoman kautta Lapuanjokeen.

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

P /3. 4// g 3/i2 g. Erkki Raikamo ja Pertti Sil6 n. Karijoen suot ja turvevarojen käyttömandollisuude t

P /3. 4// g 3/i2 g. Erkki Raikamo ja Pertti Sil6 n. Karijoen suot ja turvevarojen käyttömandollisuude t Erkki Raikamo ja Pertti Sil6 n P /3. 4// g 3/i2 g Karijoen suot ja turvevarojen käyttömandollisuude t Loppuraportti Karijoen turvevarojen kokonaisinventoinnist a Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T

Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n P 13.4/83/12 9 TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI TEUVAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNIST A Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä 4 Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 2.1 Maastotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

P 13.6/80 /17. Erkki Raikamo. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä PADASJOEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

P 13.6/80 /17. Erkki Raikamo. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä PADASJOEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S P 13.6/80 /17 Erkki Raikamo PADASJOEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYS LUETTE LO 1. JOHDANTO 2 2, TUTKIMUSMENETEZMÄT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Erkki HARTOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki HARTOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä .6/80/8 P 13 Erkki Raikamo HARTOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1979 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

13.6/8D /15. Erkki Raikamo NASTOLAN JA LAHDEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

13.6/8D /15. Erkki Raikamo NASTOLAN JA LAHDEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä 13.6/8D /15 Erkki Raikamo NASTOLAN JA LAHDEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Jouko Kokko P 13.4 /83/135 YLIHARMAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI YLIHARMAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA

Jouko Kokko P 13.4 /83/135 YLIHARMAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI YLIHARMAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA Jouko Kokko P 13.4 /83/135 YLIHARMAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI YLIHARMAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä P136/80/7 Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSA5T0, raportti P13,4/81/6 0. Helmer Tuittil a LAITILAN TURVEVARA T. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroista

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSA5T0, raportti P13,4/81/6 0. Helmer Tuittil a LAITILAN TURVEVARA T. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroista GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSA5T0, raportti P13,4/81/6 0 Helmer Tuittil a LAITILAN TURVEVARA T Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroista LIITE 7 b IV NÄYTTEENOTTO A. Irtoturve Näytteen on mandollisimman

Lisätiedot

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÅOSASTO, raportti P 13,4/82/11 0 CarlGöran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N (2234) ITÄOSAN SUOT Väliraportti Petäjävedellä, Korpilandella,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0 Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1983 Tekijän osoite : Helmer Tuittila Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3 Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS Espoo 1981 SISÄLTÖ 1. Johdanto 5 1.1. Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti 13.4/84/16 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti 13.4/84/16 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti 13.4/84/16 3 Juha Saarinen ja Riitta Lappalaine n JURVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

Erkki Raikamo ASIKKALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

Erkki Raikamo ASIKKALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P l3.6/80/13 Erkki Raikamo ASIKKALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 i- s- - 2 1. JOHDANTO Asikkalan kunnan alueella olevia

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S OSA I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 4 Jukka Leino ja Jouko Kokko LIEKSAN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S TURVETUOTANTOON OSA I Abstract : The peat resources and their potentialitie s

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 Kimmo Virtanen PIHTIPUTAAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S II OSA Osaraportti Pihtiputaan soiden kokonaisselvityksestä Kuopio 1983

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

Erkki Raikamo KARKÖLÄN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST A

Erkki Raikamo KARKÖLÄN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST A Erkki Raikamo P 13.6/80/6 j KARKÖLÄN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST A Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5 Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa 2 Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Turveraportt i Report of Peat Investigation 18 8 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Abstract : The mires and their peat resource s Part I I Geologian

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN ITÄOSAN SUOT JA NIIDE N TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

KANKAANPÄÄN ITÄOSAN SUOT JA NIIDE N TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSAST O RAPORTTI P 13.4/85/17 3 CARL-GÖRAN STEN J A LASSE SVAHNBÄC K KANKAANPÄÄN ITÄOSAN SUOT JA NIIDE N TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS ~ r cr,~~,,j ~ : ~ V~,._~ -3.~. `.n

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 7 HÄIKIÖ, Jukka ja PORKKA, Heimo VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa I Kuopio 987 Häikiö, Jukkaja Porkka,Heimo987. Vuolijoella tutkitu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8 Tapio Toivonen PIHTIPUTAAN TURtIEVARAT Kp;YTTÖKELPO ISUUS JA NIIDE N Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 245 Tapio Toivonen TÖYSÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Töysä and their potential use Espoo 1991 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 2 Jukka Leino ja Juha Saarine n HAUKIVUORELLA TUTKITUT SUOT J A NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kuopio 1984 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

KUORTANEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 242 TAPIO TOIVONEN.

KUORTANEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 242 TAPIO TOIVONEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 242 TAPIO TOIVONEN KUORTANEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract: The peat resources of Kuortane and their potential use Espoo 1990 Toivonen,

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Markku Mäkilä ja Ale Grundström MIEHIKKÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The peat resources of Miehikkälä an d their usefulness

Markku Mäkilä ja Ale Grundström MIEHIKKÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Abstract : The peat resources of Miehikkälä an d their usefulness GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 125 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MIEHIKKÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Miehikkälä an d their usefulness

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S maaperäosasto, raportti P 13.6/80/1 0 Jukka Lein o RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1980 SISÅLT Ö JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S ESPOO 1985 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9. Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot