Erkki Raikamo KARKÖLÄN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST A

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erkki Raikamo KARKÖLÄN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST A"

Transkriptio

1 Erkki Raikamo P 13.6/80/6 j KARKÖLÄN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST A Espoo 1980

2 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Maastotutkimukset Näytteiden käsittely Kartat ja profiilit 4 3. SOISTUNEISUUS JA TURVEKERROSTUMAT Kärkölän kunnan suot Pinta-ala- ja tutkimustarkkuus - tiedot sekä soiden laskusuhteet Suotyypit ja ojitustilanne Turvelajit, turpeen maatuneisuus ja pohjamaalajit Turvekerrostumat ja liekoisuus Suokohtainen tarkastelu SOIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Soveltuvuus kasvuturpeeksi Polttoturve Edellytykset Polttoturpeeksi soveltuvat suot YHTEENVETO 6 4 KIRJALLISUUTTA 6 5 Tekijän osoite : Erkki Raikamo Geologinen tutkimuslaito s Espoo 15

3 JOHDANT O Kärkölän kunnan alueella olevia soita tutkittii n geologisen tutkimuslaitoksen toimesta kesällä Aikaisemmin kunnan alueelta on tutkittu v neljä suota (n :ot 6, 8, 24 ja 27). Alueen turvetutkimukset liittyivät osana Päijät-Hämee n seutukaavaliiton alueella suoritettavaan turvevaroje n kokonaisinventointiin, mikä tehtiin kauppa- ja teoll i- suusministeriön myöntåbnän määrärahan turvin. Turveinvento.int±en tarkoituksena on palvella. lähinnä turpeen teollista hyväksikäyttöå. Erityisesti on tarkas - teltu soiden soveltuvuutta poittoturvetuotantoon. Tämän lisäksi. selviävät. kuitenkin myös turpeen ja soiden muu t käyttömuodot, kuten kasvuturve sekä soiden soveltuvuu s suo j. elutarko ituksiin. Päijät-Hämeen alueelta on aikaisemmin. v tehty alustava: turvevaroja selvitteleva tutkimus (Päijät Hämeen turvevarat ja niiden käyttöä koskeva yleisselvitys. P-H : n seutukaavaliitto julkaisu 4z'72 L.. Kyseinen selvitys perustuu pääpiirteissään vuoteen 1972 menness ä tutkittuihin soihin, joita on kaikkiaan 108 kpl eli 1/ 3 kaikista Päijät-Hämeen peruskartoissa esiintyvistä yl i 10 ha :n suuruisista soista (yhteensä 329 kpll. Tässä kokonaisselvityksessä on inventoitu kaikki ne suot, jotka ovat peruskartan (1 : 2Q 000.L suokuvioituksen mukaan vähintään 15 ha :n suuruisia.

4 3-2. TUTKIMUSMENETELMÄ T 2.1 Maastotutkimukset Maastotutkimuksissa on noudatettu geologisen tutkimus - laitoksen "Turvetutkimusten maasto-oppaan" (Lappalainen, St n,. Häikiö 1978L menetelmiä.. Nain ollen merkittävimmät suot. on tutkittu linjaverkosto3nenetelmällä ja pint a alaltaan pienet suot hajapistei n l, jolloin on pyritty pistetiheyteen 2 tutkimuspistettäil0. ha. Linjaverkosto on laadittu peruskartan. (1 2Q Mal avulla siten, että. selkälinja kattaa suon hallitsevan osan. Sitä täydennetään tarpeen mukaan kofitisuoraan olevilla metrin välein.. Tutkimuslinjat vaa"ittiin ja kor - keudet sidottiin valtakunnalliseen kiintopisteverkkoon. poikkilinjoilla Tutkimuspistei.11ä määritettiin suon nykyistä tilaa ilmentävat : suotyyppi (luonnontilaisena:ja/tai ojituksen myötä muuttuneenal, suon pinnan vetisyys 5-asteikolla. (kuiva, normaali, vetinen, hyllyv ä f rimpinenl, mättäisyys (% :ina) sekä mättäiden keskimääräinen korkeus (dm :issä), puusto n puulaj isuhteet (% inal, puiden "tiheysluokat. ja. mandollise t hakkuut. Kairauksin turvekerrostumista määritettiin desimetrin tark - kuudella pääturvelaji lisätekijö :neen sekä. niiden suhteelli - set osuudet (6-asteikollaL, turpeen maatuneisuus (10.-asteikollaL, kosteus (5--asteikolla :L ja. kuituisuus (6--asteikollaL. Lisäksi huomioitiin suon.pohjamaalaji Turvelajit.ja pohja - maalajit sekä niiden symbolit on lueteltu kuvassa 1. Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen osuus (=liekoisuus ) määritettiin siten, että tutkimuspisteen ympäristö pliktattiin kanden metrin syvyyteen asti kymmenessä eri kohdas - sa. Todetut lieko-osumat ilmoitettiin erikseen. (1T1 metrin ja 1-2 metrin välisissä vyöhykkeissä kantopitoisuusprosent - teina turvemäärästä. Prosenttiluvut on laskettu ns. Pavlovin menetelmää modifioiden. Kantoipitoisuus on jaettu viiteen

5 4 -. ryhmään seuraavasti : ; liekoja esiintyy hyvin vähän (alle 1%Z., vähän (1-2 $ Lp kohtalaisesti : (2-3 %L, runsaast i (3--4 %I ja erittäin runsaasti: (yli 4 %I Näytteiden käs±ttei y Soista, jotka kenttätut usten perusteella näyttivä t soveltuvan polttoturvetuotantoon, otettiin näytteet labo ratorioanalyysejä varten. Näytteenottopaikka valittiin siten., että se edustaisi mandollisimman hyvin suon turpeiden keskimääräistä arvoja. Näytteist'ä määritettiin laboratoriossa happamuus (phastel, vesipitoisuus (105 C :s sa kuivattunalr tuhkapitoisuus (775 ± 25 C: :ssa poltettunal sekälämpöarvo (pommi - k,alorimetrilläl.. Va:ime mainittu on laskettu sekä tehollisena iämpöarvonavedettömille turpeille että lämpöarvoina, jotka vastaavat turpeen 50 % :n kaytt8kosteutta. 2.3 Kartat ja profiili t Tutkittaessa merkittävimmiksi osoittautuneista soista o n tulosten tulkintaa. helpottamaan laadittu suokartat. Niis - tä ilmenee kairauspisteiden aijainnit.niiden yläpuolell a oleva luku ilmoittaa pisteen keskimaatuneisuuden ja ala - puolella olevan luvun osoittaja heikosti maatuneen pinta - kerroksen ja nimittäjä koko turvekerroksen paksuude n dm :issä. Karttoihin on piirretty myös korkeuskäyrät j a turpeen paksuutta osoittavat syvyyskäyrät 1 m :n välein. Suokartoissa käytettyjen symbolien selitys on kuvassa 1. Kerrostumien rakennetta havainnollistetaan poikkileikkau s - profiiilien avulla, Näistä maatune:isuutta kuvaavissa pro - fii1eissa 10-asteikko on jaettu kolmeen eri luokkaan : heikosti maatunut. vähän kohtalaisesti maatunut

6 7 5 - (H 4_5 ) ja kohtalaisesti - hyvin maatunut turve (H 6_10 ). Turvelajiprofiileissa on kairauspisteen yläpuolella esi - tetty suotyyppi (luonnontilaisena tai muuttuneena) j a liekoisuus (osoittajassa ovat 0-1 m :n syvyysvyöhykkeen osumat, ja nimittäjässä 1-2 metrin syvyysvyöhykkeen osu - mat).. Kairauspisteen paikka. on turvelajiprofiilien pintaan.merkitty pienellä pystyviivalla_ Turvelajit ja poh - jamaalajit on esitetty symbolein... Linjaverkoston suunt a ja suon absoluuttiset korkeudet ovat profiilikehyksie n yläreunoissa. Suokartoissa.ja profiileissa käytetyt lyhentee t Suotyypit : 1. Avosuot saraneva lyhytkortinen neva rahkaneva silmäkeneva kalvakkaneva luhtaneva S N LKN RN SIN KN LIIN ~. Rämeet kangasräme -KGK ssaraxäme SR korpiräme KR isovarpuinen räme IR tupasvillaräme : TR rahkaräme' RR keidasräme KER. pallosararäme PSR 3.. Korvet lehtokorpi. LHK ruoho- ja heinäkorpi RHK nevakorpi NK varsinainen korpi VK kangaskorpi KGK 4.. Muuttuneet. suotyypit oj iko t o j muuttumat mu turvekankaat tk - ruohoturvekangas _Rhtk mustikkaturvekangas Mtk - puolukkaturvekangas Pt k - varputurvekangas Vtk - jäkäläturvekangas Jät k Kytöheitto Kh Pelto P e Turpeennostoalueet ta. - palaturpeennostoalue Pta

7 - 6 - SUOKARTTA : Kuva 1. Käytetyt symbolit ja lyhenteet

8 SOISTUNEISUUS JA TURVEKERROSTUMAT 3.1 Kärkölän kunnan suo t Kärkölän kunnan alueella suoritetussa turvevarojen kokonaisinventoinnissa on tutkittu kaikki yli 15 ha :n suuruiset suot, jotka on peruskartalla varustettu suokuvioill a sekä joitakin pienempiäkin. Täten tutkittuja soita o n kunnan alueella yhteensä 31 kpl (n :ot 25 ja 26 muodostava t yhtenäisen suon). Näistä 11 kpl (n :ot 2, 3, 5, 9, 10, 14, 16, , 30, 31, 32) ei ole luettavissa ns. geologisii n soihin, toisin sanoen turvekerrostuma on matalampi kui n 0,3 m. Kärkölän 20 :n geologisen suon pinta-alan mukaine n luokittelu on seuraava : yli 100 ha 5 kpl ha 4 kp l ha 3 kp l ha 2 kp l ha 2 kpl alle - 15 ha 4 kp l Tutkittujen soiden sijoittuminen on esitetty kuvassa 2.

9 - 8 - KARKÖLÄSSA TUTKITTUJEN SOIDEN SIJAINT I 1. Palaneensaarensuo 17. Isosuo S Nirranniitty 18. E,rkk,ilänsuo 4. Kukkasuo 19. Pihtisaarenmäensuo 5. Muurainkorpi 20. Kivikoskensuo 6. Luutasuo 21. Terssuo 7. Lehtisaarensuo 22. Pitkäsuo 8. Sirkkasuo 23. Marttilansuo 9. Nirranniitty 24. Lehmäaronsuo 10. Lehtimäensuo Luhtasuo 11. Kanassuo 27. Isosuo N 12. Merrasojankorpi 28. Aväntönkallionsu o 13. Korvenkylänsuo 29. Äväntinsu o 14. Kukonmäensuo 30. Kangasjärvi 15. Korisevansuo 31. Isomatijärvensu o 16. Perälänsuo 32. Levijärvi Kuva 2. Kärkölässä tutkitut suo t

10 - 9-3,1,1 Pinta-ala- ja tutkimustarkkuustiedot sek ä soiden laskusuhtee t Tutkittujen soiden yhteispinta-ala on ha, josta yl i 1 m :n syvyistä aluetta on ha eli 76 % ja yli 2 met - rin 990 ha eli 61 %. Linjaverkostimenetelmällä tutkittuja soita on 13 ja lopu t on tutkittu hajapistemenetelmällä. Tutkimuslinjaa on kaik - kiaan m ja tutkimuspisteitä 545 kpl, joista 372 o n yli 1 m :n ja 311 yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 3,4/10 ha. Kärkölän suot sijoittuvat korkeustasojen m mp y (metriä merenpinnan yläpuolella) väliin. Valtaosa kunna n soista kuuluu Porvoonjoen vesistöalueeseen, kun läntisim - mät suot puolestaan laskevat Kokemäenjokeen Suotyypit ja ojitustilann e Kärkölän suot kuuluvat suoyhdistymätyyppiin "Rannikko-Suo - men kermikeitaat" ja edelleen osa-alueeseen "Etelä-Suome n tasangon kermikeitaat" (Eurola 1962). Näillä on seuraavi a tunnusomaisia piirteitä : suo on muodoltaan kilpimäinen, jolloin keskusta kohoaa loivasti reunoja korkeammalle. Suon erottaa ympäristön mineraalimaista kapea osa, ns. laide, joka vaatii kivennäispitoisia vesiä. Yllä kuvatu n tapainen suon muoto ja laideosa on nähtävissä heikost i kehittyneenä mm. Luutasuon profiileissa (kuva 7). Erityyppiset rämeet ovat selvästi yleisimpinä suotyyppeinä. Soiden keskialueilla ne ovat yleensä katuja (pääasiassa rahka-, keidas- ja isovarpuista rämettä) ja muuttuva t asteittain suon reunoille päin siirryttäessä ravinnerikkaammiksi (korpi- ja sararäme). Reuna-alueilla vallitseva t yleisesti korvet (varsinainen sekä ruoho- ja heinäkorpi). Avosuotyyppejä esiintyy melko vähän luonnontilaisina. Mer - kittävimmät ovat Luutasuon, Lehmäaronsuon ja Isosuo N : n keskialueilla.

11 Valtaosa Kärkölän soista on osittain tai kokonaan ojitettu. Ojitetuilla suoalueilla on nähtävissä usein eri - ikäistä ojitusta ; vanhaa ojitusta, jota on paikoin perat - tu ja syvennetty tai vanhojen ojien väleihin on useast i kaivettu tiheämpi ojaverkosto. Näin ollen suuri osa suo - tyypeistä on joko ojikko- tai muuttuma-asteella. Paikoin alkuperäiset suotyypit ovat jo täysin muuttuneina kangas - kasv illisuutta kasvaviksi turvekankaiksi Turvelajit, turpeen maatuneisuus ja pohjamaalaji t Turvelajisuhteiltaan Kärkölän soilla vallitsevat rahkava l- taiset turpeet, noin 67 % :lla. Saravaltaisten turpeide n osuus on noin 33 % ja ruskosammalvaltaisten 0,06 %. Yll ä olevat turvelajisuhteet - kuvastavat samantyyppisesti soi - den melkoisen karua kehitystä kuin edempänä mainittu suo - tyyppijakautuma. Rahkavaltaisissa turpeissa tavataan lisä - tekijöinä runsaimmin tupasvillaa (48 %) ja suoleväkkö ä (6 %), sekä saravaltaisissa järviruokoa (6 %) ja kortetta (6 %). Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s on 11 % (vrt. taulukko ll, liitteessä 2). Kärkölän soiden turvekerroston keskimääärinen maatuneisuu s (H1-10) on 5,6, josta heikosti maatuneen (H 1_4 ) osan on 3,4 ja paremmin maatuneen (H5-10) 6, 2. Suot sijaitsevat topografisesti yleisimmin moreenipeitteis - ten kalliomäkien painanteissa ja paikoin tasaisella savi - kolla. Soiden pohjamaalajeina on yleisimmin siltti ta i savi. Allasmaisten soiden pohjalla, saven päällä on toisi - naan liejukerros osoittamassa suon syntyneen vesistö n umpeenkasvun seurauksena. Osa Kärkölän soista on syntyny t mineraalimaan soistumisena, usein metsäpalojen seurauksena. Metsäpaloja on saattanut suon kehityksen aikana olla usei - takin. Näistä muistoina on nykyisin nähtävissä turvekerrostumissa olevat hiilikerrokset. Monilla soilla ovat nii - den kehityksen ajan vallinneet erilaiset puita kasvavat

12 suotyypit, niistä osoituksena on edellä mainittu puun - jäännöksiä sisältävien turpeiden suuri kokonaisosuus j a kohtalaisen runsas liekoisuus Turvekerrostumat ja liekoisuu s Kärkölän soiden turvekerrostumien keskipaksuus on 2, 8 metriä. Tästä heikosti maatuneen turpeen osuus on 1,2 m ja paremmin maatuneen 1,6 m. Yli yhden metrin syvyise n alueen keskisyvyys on 3,4 m ja yli 2 m :n 3,7 m. Suuri n havaittu turpeen paksuus on 6,5 m (Lehmäaronsuossa). Tutkituissa soissa on turvetta yhteensä noin 46 milj. m3, josta heikosti maatunutta on noin 42'% (20 milj. m3 ) j a paremmin maatunutta 58 % (26 milj. m3 ). Koko turvemääräst ä on yli yhden metrin syvyisellä alueella noin 92 % (42 milj. m3 ) ja yli kanden metrin 81 % (37 milj. m3 ). Soissa esiintyy liekoja 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä run - saasti (3,2 %) ja 1-2 metrin syvyysvyöhykkeessä taas vä - hän (1,0 %). Kyseiset prosenttiluvut tarkoittavat lahoa - mattoman puuaineksen osuutta a.o. syvyysvyöhykkeen sisä l - tämästä turvemäärästä. Niinpä Kärkölän soiden pintaosass a on puuta yhteensä m 3 ja pohjaosassa m 3. Kyseiset liekomäärät lienevät hieman todellista suurempia, sillä v tutkituista Kärkölän neljästä suurimmast a suosta ei ole tähystetty liekoja, ja niinpä pienemmist ä soista la"skettu keskimääräinen liekoisuusprosentti saatta a olla liian korkea. 3.2 Suokohtainen tarkastel u Seuraavassa tarkastellaan jokaista suota erikseen. Turve - teollisuuden kannalta merkittävimmistä soista on ohess a suokartta sekä osasta linjaverkostomenetelmällä tutkituista maatuneisuus- ja turvelajiprofiilit. Käytetty suo - numerointi noudattelee aikaisemmassa Päijät-Hämeen

13 turvevaroja käsitelleessä selvityksessä (P-H :n seutukaavaliitto, julkaisu 4/72) käytettyä numerointia. Suokohtaista informaatiota, jota ei ole yksityiskohtaisesti tekstissä esitetty, on lisää taulukossa 10 (mm. keskisyvyys- ja kuutiomäärätietoja) ja taulukossa 1 1 (liitteet 1 ja 2). Viime mainitussa on eriteltynä turve - lajien suhteellinen (= prosenttinen) jakautuminen eri li - sätekijöiden osalta suokohtaisesti esitettynä. Suokohtaisten selvitysten lopussa on arvio suon käyttö - kelpoisuudesta. Niiden soiden käyttökelpoisuutta, joide n turve on ilmoitettu soveltuvan polttoturpeeksi, on tarka s- teltu erikseen kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella kappaleessa : "Polttoturpeeksi soveltuvat suot". 1. Palaneensaarensuo (x = 67393, y = 5710) sijaitsee noi n 18 km Kärkölän kirkolta eteläkaakkoon, Mäntsälän ja Kär - kölän rajalla. Topografisesti suo sijaitsee moreenipeitteis - ten kalliomäkien välisessä painanteessa. Suo liittyy etel ä - osastaan Mäntsälän Palomäensuohon ja Suojärvensuohon. Suon pinnan korkeus on noin 86 m mpy. Palaneensaarensuon pinta-ala on 69 ha, josta yli yhden met - rin syvyistä aluetta on 45 ha ja yli 2 m :n 30 ha. Suosta kuuluu noin 20 ha Mäntsälän puolelle. Tutkimuslinjaa o n m ja tutkimuspisteitä 32 kpl, joista 20 kpl on yl i 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 4,6/10 ha (kuva 3). Suo kallistuu etelän ja kaakon suuntaan. Vedet laskeva t Suojärveen sekä Iso Matjärveen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon keskiosissa lyhytkor - tinen neva ja tupasvillaräme. Reuna-alueilla tavataa n rahkarämettä ja korpirämettä. Suotyypit ovat muuttuma-a s - teella. Lisäksi reunoilla on erilaisia turvekankaita.

14 Suon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m. Tästä o n heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 m ja paremmin maatuneen osuus 1,8 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyy s on 2,2 m ja yli 2 metrin 2,4 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 3,3 m. Suon pohjamaalaji on pääasiassa siltti ä (kuva 4). Palaneensaarensuossa on saravaltaisia turpeita noin 7 5 Rahkavaltaisia on 25 Turpeen lisätekijöinä tavataa n saravaltaisissa runsaimmin kortetta ja puunjäännöksiä j a rahkavaltaisissa tupasvillaa. Puunjäännöksiä sisältävie n turpeiden kokonaisosuus on 35 Turvekerrostuman keski -

15 maatuneisuus on 5,9, josta heikosti maatuneen osan 3,3 j a paremmin maatuneen osan 6,3. Liekoja on 0,1 metrin syvyysvyöhykkeessä runsaasti (3,3 % ) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän. Palaneensaarensuossa on turvetta 1,433 milj. m 3, josta hei - kosti maatunutta on 14 % (0,198 milj. m3) ja paremmin maatunutta 86 % (1,235 milj. m 3. Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 69 % (0,990 milj. m 3 ja yli 2 m :n 50 % (0,720 milj. m 3 )

16 Palaneensuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena Nirranniitty(x = 67500, y = 5592) sijaitse e noin 11 km Kärkölän kirkolta lounaaseen, Kärkölän ja Haus - järven rajalla. Topografisesti suo sijaitsee tasaisell a savi-silttialustalla. Nirranniitty on kauttaaltaan matalaturpeista ja monin pai - koin turvekerrostoa vailla olevaa soistuvaa savi- ja silt - tialuetta, joten se ei ole geologisesti noteerattaviss a suoksi. Alue soveltuu parhaiten metsä- tai maatalousmaaksi. 4. Kukkasuo (x = 67445, y = 5677) sijaitsee noin 12 km Kär - kölän kirkolta etelään. Topografisesti suo sijaitsee moree - nimäkien välisessä painanteessa rajoittuen pohjoisosiltaa n turvepeltoihin. Suon pinnan korkeus vaihtelee m mpy. Kukkasuon pinta-ala on 42 ha, josta yli yhden metrin syvyis - tä aluetta on 30 ha ja yli 2 m :n 20 ha. Tutkimuslinjaa o n m ja tutkimuspisteitä 25 kpl, joista 15 kpl on yl i 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 6,0/10 ha (kuva 5). Suo kallistuu pohjoiseen. Vedet laskevat Sulkavanjärveen. Vallitsevana suotyyppinä on rahkaräme. Reuna-alueilla tav a- taan korpi-, tupasvilla- ja isovarpuista rämettä sekä etelä - osassa pienialainen saraneva. Suotyypit ovat aivan pohjoisinta osaa lukuunottamatta luonnontilaisia. Kukkasuon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,1 m. Tästä o n heikosti maatuneen turpeen osuus 1,0 m ja paremmin maatunee n osuus 1,1 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys o n 2,3 m ja yli 2 metrin 2,7 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 3,4 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea, jota peittää ohut liejukerros. Kukkasuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 59 Saraval - taisia on 41 Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltai - sissa runsaimmin tupasvillaa ja varpujen jäännöksiä ja

17 16 - saravaltaisissa puunjäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävie n turpeiden kokonaisosuus on 18 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0, josta, heikosti maatuneen osan 3,3 j a paremmin maatuneen osan 6,6. Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä vähän (1,5 %). Kukkasuossa on turvetta 0,894 milj. m 3, josta heikosti maatunutta on 49 % (0,436 milj. m 3 ja paremmin maatunutt a 51 % (0,458 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metri n syvyisellä suon osalla on 77 % (0,690 milj. m 3 ja yli 2 m : n 60 % (0,540 milj - m ).

18 Osa Kukkasuon turpeesta soveltuu käytettäväksi poltto - turpeena. 5. Muurainkorpi (x = 67465, y = 5628) sijaitsee noin 12 km Kärkölän kirkolta lounaaseen. Topografisesti suo sijaitse e moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeu s on noin 93 m mpy. Muurainkorven pinta-ala on 16 ha, 0,5 m :n syvyistä. joka on kauttaaltaan all e Suotyypit ovat pääasiassa erilaisia korpimuuttumia ja soin - tuvaa kangasta. Suo soveltuu parhaiten metsä- tai metsätalousmaaksi. 6. Luutasuo (x = 67490, y = 5660) sijaitsee noin 8 km Kär - kölän kirkolta etelälounaaseen, Riihimäki - Lahti -maantien eteläpuolella. Topografisesti suo sijaitsee tasaisella savi - pohjalla. Suon pinnan korkeus vaihtelee m mpy. Suo on tutkittu v Luutasuon pinta-ala on 190 ha, josta yli yhden metrin sy - vyistä aluetta on 180 ha ja yli 2 m :n 170 ha. Suosta noin 20 ha sijoittuu Mäntsälän kunnan puolelle. Tutkimuslinja a on m ja tutkimuspisteitä 45 kpl, joista 42 kpl o n yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 2,4/10 ha (kuva 6). Suo kallistuu keskeltä reunoilleen. Vedet laskevat etelän suuntaan Sulkavanjärveen ja pohjoiseen Teuronjokeen. Suo on hyvin kehittynyt keidassuo, jonka keskustassa tavataa n keidasrämeen ja silmäkenevan kompleksi. Suo on aivan reunaosia lukuunottamatta luonnontilainen. Mäntsälän puoleinen osa on ojitettu ja sieltä on nostettu turvepehkua. Luutasuon turvekerrostumien keskipaksuus on 4,3 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 2,5 m ja paremmin maa - tuneen osuus 1,8 m. Suurin pohjamaalaji on pääasiass a savea ja silttiä (kuva 7).

19 Luutasuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 87 % ja sara - valtaisia loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkava l taisissa runsaimmin tupasvillaa. Puunjäänteitä sisältä - vien turpeiden kokonaisosuus on 2 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2, josta heikosti maatuneen osan 3, 2 ja paremmin maatuneen osan 5,7. Liekoja ei ole tähystetty. Luutasuossa on turvetta 8,14 6 milj. m 3, josta,heikosti maatunutta on 60 % (4,820 milj. my ja paremmin maatunutta 40 % (3,326 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on

20 % (8,080 milj. m3 ) ja yli 2 m :n 96 % (7,820 milj. m3 ). Luutasuo on Päijät-Hämeen seutukaavassa osoitettu luonnon - suojelualueeksi. Lisäksi Luutasuo on otettu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. 7. Lehtisaarensuo (x = 67499, y = 5640) sijaitsee noi n 8 km Kärkölän kirkolta lounaaseen, Lahti - Riihimäki -tie n varressa. Topografisesti suo sijaitsee Teuronjoen notkoss a rajoittuen eteläosistaan moreenimäkiin. Suon pinnan korkeu s on noin 83 m mpy. Lehtisaarensuon pinta-ala on 37 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 35 ha ja yli 2 m :n 30 ha. Hajatutkimus - pisteitä on 5 kpl, jotka kaikki ovat yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 1,3/10 ha. Suo kallistuu pohjoiseen. Vedet laskevat suoraan T.euronjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvilla-, korpi - ja isovarpuinen räme. Suotyypit ovat muuttuma-asteella. Suon luodereunalla on kaatopaikka. Suo on pääasiassa turve - pohjaisten peltojen ympäröimä. Lehtisaarensuon turvekerrostmien keskipaksuus on 2,5 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 m ja paremmi n maatuneen osuus 2,2 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n 2,6 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea, jonk a päällä on keskimäärin 0,5 m :n paksuinen liejukerros. Lehtisaarensuossa on saravaltaisia turpeita noin 83 % j a rahkavaltaisia loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan sara - valtaisissa runsaimmin puunjäännöksiä ja kortetta. Puun - jäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 60 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,5, josta heikost i maatuneen osan 3,0 ja paremmin maatuneen osan 7,0. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä runsaasti (3,2 % ) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä vähän (1,5 %).

21 Lehtisaarensuossa on turvetta 0,925 milj. m3, josta hei - kosti maatunutta on 13 % (0,118 milj. m3 ) ja paremmin maa - tunutta 87 % (0,87 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 95 % (0,875 milj. m3 ) ja yli 2 m :n 81 % ((0,750 milj. m3 Lehtisaarensuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 8. Sirkkasuo (x = 67493, y = 5697). sijaitsee noin 8 km Kärkölän kirkolta etelään. Topografisesti suo sijaitse e harjun ja moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus on noin 107 m mpy. Suo on tutkittu v. 1963, Sirkkasuon pinta-ala on 115 ha. Tutkimuspisteitä on 20 kpl, joista 18 kpl on yli 2 metrin syvyisiä (kuva 8). Suo kallistuu etelän ja lännen suuntaan. Vedet laskeva t Sulkavan järveen ja Valkjärveen. Vallitsevina suotyyppein ä ovat tupasvilla- ja rahkaräme. Reuna-alueilla tavataan re - hevä korpivyöhyke. Suon keskellä on Sirkkajärvi. Suo on luonnontilainen muualta paitsi pohjoisreunaltaa, jossa o n kaatopaikka. Sirkkasuon turvekerrostumien keskipaksuus on 4,5 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 2,7 m ja paremmin maatuneen osuus 1,8 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 6,1 m. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea, jonka päällä on ohut liejukerros. Sirkkasuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 95 % ja sara - valtaisia loput. Turpeen lisätekijäinä tavataan rahkaval - sissa runsaimmin tupasvillaa. Puunjäännöksiä sisältävie n turpeiden kokonaisosuus on 1 %. Turvekerrostuman keskimaat u - neisuus on 4,1, josta heikosti maatuneen osan 3,2 ja pare m- min maatuneen osan 5,6. Liekoja ei ole tähystetty. Sirkkasuossa on turvett a 5,152 milj. m3, josta heikosti maatunutta on 60 % (3,10 5 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 40 % (2,047 milj. m3 ).

22 _ 23 _ Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osall a on 87 % (4,500 milj. m 3 ) ja yli 2 m :n 82 % (4,230 milj. m3 ). Sirkkasuo on Päijät-Hämeen seutukaavassa osoitettu luonnon - suojelualueeksi. 10. Lehtimäensuo (x = 67505, y = sijaitsee noin 7 k m Kärkölän kirkolta kaakkoon. Topografisesti suo sijaitse e Valkjärveen laskevassa jokinotkossa. Suon pinnan korkeu s on noin 90 m mpy. Alue on kauttaaltaan siltti- savipohjaista sointuvaa kan - gasta. Turvekerrostoa ei ole tai se on ohut. Alue on sove - liasta maa- tai metsätalouden käyttöön. 11. Kanassuo (x = 67514, y = 5637) sijaitsee noin 7 km Kär - kölän kirkolta lounaaseen. Topografisesti suo sijaitse e jokinotkossa rajoittuen harjuun ja moreenimäkiin. Suon pinnan korkeus on noin 85 m mpy. Kanassuon pinta-ala on 127 ha, josta yli yhden metrin sy - vyistä aluetta on 125 ha ja yli 2 m :n 105 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 43 kpl, joista 37 kp l on yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 3,4/10 h a (kuva 9). Suo kallistuu itään päin ja vedet laskevat suoraan Teuron - jokeen. Vallitsevina suotyyppesnä ovat korpi- ja isovarpuinen räme, osa suotyypeistä on ojikko-, osa muuttuma-asteella. Reuna - alueilla tavataan myös turvekangasasteella olevia suotyyp - pejä. Suo rajoittuu miltei kauttaaltaan turvepohjaisii n peltoihin. Kanassuon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,8 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,2 m ja paremmin maa - tuneen osuus 2,6 m. Yli 2 metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 3,0 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on

23 - 25-4,2 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea, jonk a päällä on noin 0,5-1,5 m :n paksuinen liejukerros (kuva 10). Kanassuossa on saravaltaisia turpeita noin 81 % ja rahkavaltaisia loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravalta i - sissa runsaimmin järviruokoa ja puunjäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 39 %. Turve - kerrostuman keskimaatuenisuus on 6,0, josta heikosti maatu - neen osan 3,3 ja paremmin maatuneen osan 6,2. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä runsaasti (3,7 % ) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä vähän (1,6 %). Kanassuossa on turvetta 3,534 milj. m 3, josta heikosti maa - tunutta on 8 % (0,272 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 92 % (3,262 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyi - sellä suon osalla on 99 % (3,500 milj. m3 ) ja yli 2 metri n 89 % (3,150 milj. m 3 ). Kanassuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 12. Merrasöjankorpi (x = 67522, y = 5614) sijaitsee noi n 9 km Kärkölän kirkolta lounaaseen, Kosken ja Kärkölän rajal - la. Topografisesti suo sijaitsee moreenimäkien välisess ä painanteessa, Merrasjärveä ympäröivänä. Suon pinnan korkeu s on noin 85 m mpy. Suon pinta-ala on 67 ha, josta yli yhden metrin syvyist ä aluetta on 55 ha ja yli 2 m :n 30 ha. Pinta-alasta kuulu u noin 40 ha Kosken kuntaan. Tutkimuslinjaa on m j a tutkimuspisteitä 26 kpl, josta 18 kpl on yli 2 metrin sy - vyisiä. Tutkimuspistetiheys on 3,9/10 ha (kuva 11). Suo kallistuu itään päin ja vedet laskevat Merrasjärve n kautta Teuronjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat eteläosassa korpi- ja iso - varpuinen räme sekä pohjoisosassa ruoho- ja heinäkorpea. Suotyypit ovat ojikko- ja muuttuma-asteella melko tiheän

24 ojituksen vaikutuksesta. Suo rajoittuu etelä- ja pohjois - päästään turvepohjaisiin peltoihin. Merrasojankorven turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 m ja paremmi n maatuneen osuus 1,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 2,2 m ja yli 2 metrin 2,4 m. Suurin havaittu

25 turpeen paksuus on 2,8 metriä. Suon pohjamaalaji on pää - asiassa savea, jonka päällä on 1-2 metrin paksuinen lieju - kerros. Merrasojankorvessa on saravaltaisia turpeita noin 80 % j a rahkavaltaisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan sara - valtaisissa runsaimmin järviruokoa ja puunjäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 43 %. Tur - vekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2, josta heikosti maatuneen osan 3,5 ja paremmin maatuneen osan 6,7. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin runsaast i (4,2 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,5 %). Merrasojankorvessa on turvetta 1,366 milj. m3, josta heikost i maatunutta on 16 % (0,214 milj. m3 ) ja paremmin maatunutt a 84 % (1,152 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 89 % (1,210 milj. m3 ) ja yli 2 m : n 53 % (0,720 milj. m3 )_. Merrasojankorven turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 13. Korvenkylänsuo (x = 67527, y = 5632) sijaitsee noin 7 k m Kärkölän kirkolta lounaaseen. Topografisesti suo sijaitse e harjun ja moreenimäkien välisessä painanteessa yhtyen etelä - osastaan Kanassuohon. Suon pinnan korkeus on noin 86 m mpy. Korvenkylänsuon pinta-ala on 26 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 25 ha ja yli 2 m :n 24 ha. Tutkimuslinja a on m ja tutkimuspisteitä 19 kpl, joista 17 kpl on yl i 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 7,3/10 ha (kuva 9). Suo kallistuu etelään. Vedet laskevat Pällinkäistenojaa pit - kin Teuronjokeen. Vallitsevana suotyyppinä on isovarpuinen räme. Reuna-alueill a tavataan ruoho- ja heinäkorpea. Suotyypit ovat tiheähkö n ojituksen vaikutuksesta muuttuma-asteella.

26 Korvenkylänsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 3,4 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,1 m ja pare m- min maatuneen osuus 3,3 m. Yli 2 metrin syvyisen aluee n keskisyvyys on 3,5 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n 4,3 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea jota peit - tää noin 1,5-2 m :n paksuinen liejukerros. Korvenkylänsuossa on saravaltaisia turpeita noin 90 % j a rahkavaltaisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataa n saravaltaisissa runsaimmin puunjäännöksiä, järviruokoa j a kortetta. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s on 52 %. Turvekerrostuman keskipaksuus on 6,5, josta hei - kosti maatuneen osan 3,3 ja paremmin maatuneen osan 6,7. Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä kohtalaisen runsaasti (2,6 %). Korvenkylänsuossa on turvetta 0,893 milj. m3, josta heikosti maatunutta 4 % (0,037 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 96 % (0,856 milj. m3 ). Koko turvemääräst ä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 95 % {0,850 milj. m) 3 ja yli 2 m :n 94 % (0,840 milj. m3 ). Korvenkylänsuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 14. Kukonmäensuo (x = 67524, y = 5680) sijaitsee noin 4 km Kärkölän kirkolta etelään. Topografisesti suo sijaitse e harjulta viettävässä rinteessä. Suon pinnan korkeus on noi n 98 m mpy. Alue on silttipohjaista soistuvaa kangasta, jossa turveke r- rosto on olematon tai hyvin ohut. Kukonmäensuo soveltu u parhaiten metsä- tai maatalousmaaksi. 15. Korisevansuo (x = 67559, y = 5637) sijaitsee noin 5 k m Kärkölän kirkolta länteen. Topografisesti suo sijaitse e moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeu s on noin 121 m mpy. Korisevansuon pinta-ala on 18 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m :n 10 ha.

27 Hajatutkimuspisteitä on 6 kpl, joista 4 kpl on yli 2 metri n syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 3,3/10 ha (kuva 12). Suo kallistuu kaakkoon. Vedet laskevat pelto-ojia myöten Teuronjokeen. Vallitsevana suotyyppinä on isovarpuinen räme, jok a on osaksi ojikko-, osaksi muuttuma-asteella tiheän ojitukse n seurauksena.

28 Korisevansuon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,2 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,4 m ja paremmin maa - tuneen osuus 1,8 m. Yli 2 metrin syvyisen alueen keskisyvyy s on 2,4 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 2,7 metriä. Suo n pohjamaalaji on pääasiassa savea. Korisevansuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 65 % ja sara - valtaisia loput. Turpeenlisätekijöinä tavataan rahkavaltai - sissa runsaimmin tupasvillaa ja puunjäännöksiä ja saravalta i - sissa puunjäännöksiä, järviruokoa ja kortetta. Puunjäännöksi ä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 33 %. Turvekerrostuma n keskimaatuneisuus on 6,7, josta heikosti maatuneen osan 3, 8 ja paremmin maatuneen osan 7,3. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin runsaast i (4,5 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä runsaasti (3,6 %). Korisevansuossa on turvetta 0,399 milj. m3, josta heikost i maatunutta on 17 % (0,069 milj. m3 ) ja paremmin maatunutt a 83 % (0,330 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 83 % (0,330 milj. m3 ) ja yli 2 m : n 60 % (0,240 milj. m 3 ). Korisevansuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 16. Perälänsuo (x = 67594, y =)5665) sijaitsee noin 3 km Kär - kölän kirkolta luoteeseen. Topografisesti suo sijaitsee joki - notkoon viettävällä tasaisella siltti- savipohjalla. Suon pinnan korkeus on noin 97 m mpy. Alue on soistuvaa kangasta, jossa turvekerrosto on olemato n tai hyvin ohut. Perälänsuo soveltuu parhaiten metsä- ta i maatalousmaaksi. 17. Isosuo S (x = 67402, y = 5707) sijaitsee noin 17 km Kär - kölän kirkolta eteläkaakkoon, osaksi Mäntsälän ja osaksi Kär - kölän puolella. Topografisesti suo sijaitsee moreenimäki.en välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus on 85 m mpy.

29 Isosuon pinta-ala on 43 ha, josta yli yhden metrin syvyista aluetta on 37 ha ja yli 2 m :n 20 ha. Pinta-alasta kuulu u noin 15 ha Mäntsälän kuntaan. Tutkimuslinjaa on m j a tutkimuspisteitä 26 kpl, joista 13 kpl on yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 6,0/10 ha (kuva 13).

30 Suo kallistuu itäänpäin. Vedet laskevat Iso Matijärveen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen räme ja tupas - villaräme, jotka ovat tiheähkön ojituksen ansiosta pää - asiassa muuttuma-asteella. Isosuon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m. Tästä o n heikosti maatuneen turpeen osuus 0,6 m ja paremmin maatu - neen osuus 1,4 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyy s on 2,3 m ja yli 2 metrin 2,8 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 3,6 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa s a- vea. Isosuossa on saravaltaisia turpeita noin 57 %. Rahkavaltaisia on 43 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisiss a runsaimmin järviruokoa ja kortetta ja rahkavaltaisissa tupas - villaa. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s on 12 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8, jost a heikosti maatuneen osan 3,2 ja paremmin maatuneen osan 5,5. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä kohtalaisesti (2,6 % ) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,5 %). Isosuossa on turvetta 0,901 milj. m3, josta heikosti maatu - nutta on 30 % (0,268 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 70 % (0,693 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyi - sellä suon osalla on 94 % (0,851 milj. m3 ) ja yli 2 m : n 62 % (0,560 milj. m3 ). Isosuo S :n turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 18. Erkkilänsuo (x = 67402, y = 5715) sijaitsee noin 17 k m Kärkölän kirkolta eteläkaakkoon. Topografisesti suo sijait - see samassa moreenimäkien välisessä painanteessa kuin Iso - suo S. Suon pinnan korkeus on noin 84 m mpy. Erkkilänsuon pinta-ala on 8 ha, josta yli yhden metrin sy - vyistä aluetta on 7 ha ja yli 2 m :n 3 ha. Hajatutkimuspi s - teitä on 3 kpl, joista 2 kpl on yli 2 metrin syvyisi ä (kuva 13).

31 Suo kallistuu loivasti itään. Vedet laskevat Tso Matijärveen. Vallitsevana suotyyppinä on isovarpuinen räme, joka on pää - asiassa muuttuma-asteella tiheän ojiutksen seurauksena. Erkkilänsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m, jok a on kokonaan paremmin maatunutta. Yli 2 metrin syvyise n alueen keskisyvyys on 2,2 m. Suon pohjamaalaji on pääasiass a savea. Erkkilänsuossa on saravaltaisia turpeita noin 91 % ja rahka - valtaisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan sara - valtaisissa runsaimmin järviruokoa ja kortetta. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 14 %. Turve - kerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1. Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä erittäin vähä n (0,8 %). Erkkilansuossa. on turvetta 0,152 milj. mi, joka on kokonaan paremmin maatunutta. Koko turvemäärästä yli yhde n metrin syvyisellä suon osalla on 87 % (0,133 milj. m3 ) j a yli 2 m :n 43 % (0,066 milj. m3 ). Erkkilänsuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 19. Pihtisaarenmäensuo (x = 67412, y = 5710) sijaitsee noi n 16 km Kärkölän kirkolta eteläkaakkoon. Topografisesti su o sijaitsee moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus on noin 86 m mpy. Suon pinta-ala on 10 ha, josta yli yhden metrin syvyist ä aluetta on 9 ha ja yli 2 m :n 7 ha. Hajatutkimuspisteitä o n 5 kpl, jotka kaikki ovat yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimu s - pistetiheys on 5,0/10 ha (kuva 13, s. 32). Suo kallistuu itään. Vedet laskevat Iso Matijärveen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat isovarpuinen ja tupasvilla - räme sekä reuna-alueilla ruoho- ja heinäkorpi. Suotyypi t ovat pääasiassa muuttuma-asteella tiheän ojituksen seurauk - sena.

32 Pihtisaarenmäensuon turvekerrostumien keskipaksuus on 3,5 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,1 m ja paremmin maatuneen osuus 3,4 m. Suurin havaittu turpeen paksuu s on 4,1 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea, jon - ka päällä on ohut liejukerros. Pihtisaarenmäensuossa on saravaltaisia turpeita noin 63 %. Rahkavaltaisia on 37 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan s a- ravaltaisissa runsaimmin järviruokoa, kortetta ja puunjään - nöksiä ja rahkavaltaisissa tupasvillaa. Puunjäännöksiä s i - sältävien turpeiden kokonaisosuus on 25 %. Turvekerrotuma n keskimaatuneisuus on 5,6, josta hiekosti maatuneen osa n 3,9 ja paremmin maatuneen osan 5,7. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä vähän (1,6 %) j a 1-2 metrin vyöhykkeessä runsaasti (3,3 %). Pihtisaarenmäensuossa on turvetta 0,352 milj. m3, josta hei - kosti maatunutta on 3 % (0,012 milj. m3 ) ja paremmin maatu - nutta 97 % (0,340 milj. m 3 ). Koko turvemäärästä yli yhde n metrin syvyisellä suon osalla on 89 % (0,315 milj. m3 ) j a yli 2 m :n 70 % (0,245 milj. m3 ). soveltuu käytettäväksi poltto- Pihtisaarenmäensuon turve turpeena. 20. Kivikoskensuo (x = 67425, y = 5754) sijaitsee noi n 16 km Kärkölän kirkolta kaakkoon. Topografisesti suo sijai t- see harjulta loivasti viettävällä rinteellä. Suon pinnan korkeus on noin 84 m mpy. Kivikoskensuon pinta-ala on 18 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m :n 12 ha. Hajatutkimu s - pisteitä on 5 kpl, joista 4 kpl on yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 2,8/10 ha. Suo kallistuu pohjoisen ja lännen suuntaan. Vedet laskeva t Myllyojaan.

33 Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvilla- ja isovarpuine n räme sekä suon keskiosassa keidasräme. Suotyypit ovat pää - asiassa muuttuma-asteella tiheän ojituksen seurauksena. Keskiosista on nostettu turvepehkua. Kivikoskensuon turvekerrostumien keskipaksuus on 2,4 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 1,0 m ja paremmi n maatuneen osuus 1,4 m. Yli metrin syvyisen alueen keksisy - vyys on 2,5 m ja yli 2 metrin 2,7 m. Suurin havaittu turpee n paksuus on 3,4 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa sa - vea, jonka päällä on 0,5-1,0 m :n paksuinen liejukerros. Kivikoskensuossa on saravaltaisia turpeita noin 59 %. Rahk a- valtaisia on 45 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan sarava l - taisissa runsaimmin järviruokoa ja kortetta sekä puunjäännöksiä ja rahkavaltaisissa tupesvillaa ja varpujen jäännök - siä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus o n 16 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6, josta hei - kosti maatuneen osan 3,5 ja paremmin maatuneen osan 5,5. Liekoja on 0,1 metrin syvyysvyöhykkeessä kohtalaisesti (2, 0 ja 1-2 metrin vyöhykkeessä runsaasti (3,0 %). Kivikoskensuossa on turvetta 0,446 milj. m3, josta heikost i maatunutta on 42 % (0,187 milj. m 3 ) ja paremmin maatunutt a 58 % (0,259 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 84 % (0,375 milj. m 3 ) ja yli 2 m : n 73 % (0,324 milj. m3 ). Kivikoskensuon turve ei sovellu käytettäväksi polttoturpeena. 21. Terssuo (x = 67445, y = 5765) sijaitsee noin 15 km Kär - kölän kirkolta kaakkoon. Topografisesti suo sijaitsee ha r - julta loivasti viettävässä rinteessä. Suon pinnan korkeu s on noin 91 m mpy. Terssuon pinta-ala on 30 ha, josta yli yhden metrin syvyist d aluetta on 25 ha ja yli 2 m :n 20 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 18 kpl, joista 11 kpl on yli

34 -37-2 m syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 6,0/1.0 ha (kuva 14). Suo kallistuu itäkoilliseen. Vedet laskevat Kaustinojaan. Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme sekä suon keskialueella rahkaneva ja lyhytkortinen neva. Suotyypit ova t pääasiassa muuttuma-asteella tiheän ojituksen seurauksena. Terssuon turvekerrotumien keskipaksuus on 3,2 m. Tästä o n heikosti maatuneen turpeen osuus 1,2 m ja paremmin maatunee n osuus 2,0 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 3, 6 m ja yli 2 metrin 4,2 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n 4,9 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea. Terssuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 66 %. Sara-

35 valtaisia on 34 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavaltaisissa runsaimmin tupasvillaa ja saravaltaisissa järvi - ruokoa. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuu s on 10 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2, jost a heikosti maatuneen osan 3,7 ja paremmin maatuneen osan 6,1. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä runsaasti (3,2 % ) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,1 %). Terssuossa on turvetta 0,970 milj. m3, josta heikosti maatunutta on 38 % (0,366 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 62 % (0,604 milj. m3 ). Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 93 % (0,900 milj. m3 ) ja yli 2 m : n 86 % (0,840 milj. m3 ). Osa Terssuon turpeesta soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 22. Pitkäsuo (x = 67456, y = 5730) sijaitsee noin 12 km Kär - kölän kirkolta eteläkaakkoon. Topografisesti suo sijaitse e kalliomäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus o n noin 86 m mpy. Pitkäsuon pinta-ala on 13 ha, josta yli yhden metrin syvyi s - tä aluetta on 12 ha ja yli 2 metrin 10 ha. Hajatutkimuspis - teitä on 3 kpl, jotka kaikki ovat yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 2,3/10 ha (kuva 15). Suo kallistuu pohjoisen suuntaan. Vedet laskevat Porvoon - jokeen. Vallitsevana suotyyppinä on tupasvillaräme, joka on nykyi - sin ojikkoasteella. Pitkäsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 3,4 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,4 m ja paremmin maatunee n osuus 3,0 m. Yli 2 metrin syvyisen alueen keskisyvyys o n 3,5 m. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea. Pitkäsuossa on saravaltaisia turpeita noin 53 %. Rahka-

36 valtaisia on 45 % ja loput 2 % on ruskosammalvaltaisia. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisissa runsaimmi n järviruokoa ja rahkavaltaisissa tupasvillaa. Puunjäännöksi ä eisältävien turpeiden kokonaisosuus on 24 Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3, josta heikosti maatuneen osa n 3,6 ja paremmin maatuneen osan 7,1. Liekoja on molemmissa syvyysvyöhykkeissä runsaasti (3,3 j a 3,8 0 ). Pitkäsuossa on turvetta 0,480 milj, m 3, josta heikosti maatunutta on 12 % (0,056 milj. m 3 ja paremmin maatunutta 88 % (0,394 milj. m 3. Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyi - sellä suon osalla on 91 % (0,408 milj. 78 % (0,350 milj. m 3 k m3) ja yli 2 m : n

37 Pitkäsuon turve soveltuu käytettäväksi polttoturpeena. 23. Marttilansuo (x = 67454, y sijaitsee noin 13 km Kärkölän kirkolta eteläkaakkoon, Marttilan kylässä. Topografisesti suo sijaitsee harjulta viettävässä loivassa rin - teessä. Suon pinnan korkeus on noin 88 m mpy. Marttilansuon pinta-ala on 11 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 2 ha ja yli 2 m :n ei lainkaan. Hajatutk i- muspisteitä on 5 kpl, joista 2 kpl on yli 1 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 4,5/10 ha. Suo kallistuu koilliseen. Vedet laskevat Porvoonjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat korpiräme ja ruohoturvekangas. Suolla on useita pieniä turpeennostohautoja. Marttilansuon turvekerrotumien keskipaksuus on 1,0 m, jok a on kokonaan paremmin maatunutta. Yli metrin syvyisen aluee n keskisyvyys on 1,4 m. Suon pohjamaalaji on pääasiassa sil t- tiä ja savea. Marttilansuossa on saravaltaisia turpeita onin 90 % ja rahkavaltaisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltaisissa runsaimmin järviruokoa. Puunjäännöksiä sisältä - vien turpeiden kokonaisosuus on 10 %. Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2. Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä erittäin vähän (0,3 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä ei lainkaan. Marttilansuossa on turvetta 0,110 milj. m 3, joka on kokonaan paremmin maatunutta. Koko turvemäärästä yli yhden met - rin syvyisellä suon osalla on 25 % (0,028 milj. m3 ). Marttilansuo soveltuu parhaiten maa- tai metsätaloude n käyttöön.

38 Lehmäaronsuo (x = 67465, y = 571) sijaitsee noin 10 k m Kärkölän kirkolta eteläkaakkoon. Topografisesti suo sijai t - see moreenipietteisten mäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus on noin 100 m mpy. Suo on tutkittu v Lehmäaronsuon pinta-ala on 115 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 105 ha ja yli 2 m :n 90 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 49 kpl, joista 38 kpl on yl i 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 4,3/10 ha (kuva 16). Suo kallistuu lounaaseen. Vedet laskevat Koukunjärveen. Lehmäaronsuo on hyvin kehittynyt keidassuo, jonka keskustas - sa vaihtelevat keidasräme, silmäkeneva ja lyhytkortinen neva. Keski- ja pohjoisosa suosta on luonnontilaista, mutta kok o eteläosa on tiheään ojitettu. Lehämaronsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 4,7 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 2,8 m ja paremmin maat u- neen osuus 1,9 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys o n 4,9 m ja yli 2 metrin 5,0 m. Suurin havaittu turpeen paksuu s on 6,5 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea, jonk a päällä on paikoitellen ohut liejukerros (kuva 171. Lehmäaronsuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 95 %. Sara - valtaisia on 5 %. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkavalta i - sissa runsaimmin tupasvillaa ja suoleväkköä. Puunjäännöksi ä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 7 %. Turvekerrostuma n keskimaatuneisuus on 4,2, josta heikosti maatuneen osan 3, 2 ja paremmin maatuneen osan 5,8. Liekoja ei ole tähystetty. Lehmäaronsuossa on turvetta 5, 370 milj. m3, josta heikosti maatunutta on 60 % (3,23 1 milj. m3 ) ja paremmin maatunutta 40 % (2,139 milj, m 3 ). Lehmäaronsuosta on luonnontilainen osa osoitettu seutukaa - vassa luonnonsuojelualueeksi. Kuitenkin jo olemassa olevall a ojaverkostolla (kts. kuva 16) on ilmeisesti suon luonnon - tilaisuutta muuttava vaikutus. Kun lisäksi huomioidaan,

39 että Kärkölän kunnasta on varattu luonnonsuojelualueeks i Luutasuo, joka on suotyypeiltään Lehmäaronsuon kaltainen, mutta kokonaisuutena sitä edustavampi, on Lehmäaronsuot a pidettävä merkittävänä turvevarareservinä. Sen turve sovel - tuu pääasiassa kasvuturpeeksi ja pohjaosan turve polttoturpeeksi. 25. ja 26. Luhtalansuo (x = 67468, y = 5750) sijaitsee noi n 12 km Kärkölän kirkolta kaakkoon. Topografisesti suo sijait - see jokinotkon laajentumassa. Suon pinnan korkeus on 82 m mpy. Luhtasuon pinta-ala on 42 ha. Alue on noin 5-10 cm :ä paksun turvekerroksen peittämä ku i - vattu liejuallas. Se soveltuu parhaiten maa- tai metsätalousmaaksi. 27. Isosuo N (x = 67530, y = 5710) sijaitsee noin 4 km Kär - kölän kirkolta kaakkoon, Lahti - Riihimäki -radan varressa. Topografisesti suo sijaitsee tasaisella savikolla, osaks i moreenimäkien ympäröimänä. Suon pinnan korkeus on n. 98miiipy. Isosuon pinta-ala on 366 ha. Tutkimuslinjaa on m j a tutkimuspisteitä 62 kpl, joista 43 kpl on yli 2 metrin syvy i - siä. Tutkimuspistetiheys on 1,7/10 ha (kuva 18). Suo kallistuu pääasiassa itään. Vedet laskevat A' väntöjokeen. Suo on hyvin kehittynyt keidassuo, joten keskustassa tava - taan yleisimmin keidasrämettä ja lyhytkortista nevaa. Ojitu s on harvaa ja suo on näin ollen miltei luonnontilainen. Isosuon turvekerrostumien keskipaksuus on 3,3 m. Tästä o n heikosti maatuneen turpeen osuus 1,6 m ja paremmin maatunee n osuus 1,7 m. Yli metrin syvyisen alueen keskisyvyys on 3,5 m ja yli 2 metrin 3,6 m. Suurin havaittu turpeen paksuus o n 5,4 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea.

40 Isosuossa on rahkavaltaisia turpeita noin 84 % ja sarava l - taisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan rahkaval - taisissa runsaimmin tupasvillaa ja suoleväkköä. Turvekerro s - tuman keskimaatuneisuus on 4,7, josta heikosti maatunee n osan 3,3 ja paremmin maatuneen osan 6,0. Liekoja ei ole tähystetty. Osa Isosuon turpeesta soveltuu kasvu-, osa polttoturpeeksi. 28. Äväntökallionsuo ix = 67523, y = sijaitsee noi n 7 km Kärkölän kirkolta kaakkoon, Kärkölän ja Hollolan rajalla. Topografisesti suo sijaitsee moreenimäkien välisessä painanteessa. Suon pinnan korkeus on noin 100 m mpy. Äväntökallionsuon pinta-ala on 54 ha, josta yli yhden metri n syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m :n 4 ha. Tutkimuslinja a on 720 m ja tutkimuspisteitä 14 kpl, joista 2 kpl on yl i 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys on 2,6/10 ha. Suo kallistuu pohjoisen ja lännen suuntaan. Vedet laskeva t Äväntöjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat ruoho- ja heinäkorpi sekä var - sinainen korpi. Suotyypit ovat pääasiassa muuttuma-asteella, mutta myös jo osaksi turvekankaina. Suon turvekerrostumien keskipaksuus on 1,1 m, joka on koko - naan paremmin maatunutta. Yli metrin syvyisen alueen keski - syvyys on 1,5 m ja yli 2 metrin 2,3 m. Suurin havaittu tur - peen paksuus on 2,4 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiass a savea. Äväntökallionsuossa on saravaltaisia turpeita noin 95 % j a rahkavaltaisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan s a - ravaltaisissa runsaimmin järviruokoa ja kortetta. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 36 Turve - kerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1.

41 Liekoja on 0-1 metrin syvyysvyöhykkeessä kohtalaisest i (2,1 %) ja 1-2 metrin vyöhykkeessä erittäin vähän (0,01 %). Äväntökallionsuossa on turvetta 0,615 milj. m3, joka on kokonaan paremmin maatunutta. Koko turvemäärästä yli yhden metrin syvyisellä suon osalla on 36 % (0,225 milj. m 3 ) ja yl i 2 m :n 15 % (0,092 milj. m3 ). Äväntökallionsuo soveltuu parhaiten metsänkasvatukseen. 29. Äväntinsuo(x = 67532, y = 5727) sijaitsee noin 6 k m Kärkölän kirkolta kaakkoon, Lahti - Riihimäki -radan var - ressa. Topografisesti suo sijaitsee tasaisella savikolla j a on yhteydessä Isosuo N :ään. Suon pinnan korkeus on noi n 100 m mpy. Äväntinsuon pinta-ala on 76 ha, josta yli yhden metrin sy - vyistä aluetta on 70 ha ja yli 2 m :n 35 ha. Tutkimuslinjaa on m ja tutkimuspisteitä 28 kpl, joist a 13 kpl on yli 2 metrin syvyisiä. Tutkimuspistetiheys o n 3,7/10 ha (kuva 19). Suo kallistuu länteen. Vedet laskevat Aväntöjokeen. Vallitsevina suotyyppeinä ovat korpi- ja isovarpuinen räme, jotka ovat pääasiassa muuttuma-asteella tiheän ojitukse n seurauksena. Äväntinsuon turvekerrostumien keskipaksuus on 1,9 m. Tästä on heikosti maatuneen turpeen osuus 0,3 % ja paremmin maatunee n turpeen osuus 1,6 m. Yli 2 metrin syvyisen alueen keskisyvyy s on 2,4 m. Suurin havaittu turpeen paksuus on 3,2 metriä. Suon pohjamaalaji on pääasiassa savea. Aväntinsuossa on saravaltaisia turpeita noin 96 % ja rahkaval - taisia on loput. Turpeen lisätekijöinä tavataan saravaltai - sissa runsaimmin järviruokoa ja 'puunjäännöksiä. Puunjäännöksiä sisältävien turpeiden kokonaisosuus on 41 %.

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä 4 Erkki Raikamo ORIMATTILAN JA ARTJÄRVEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

13.6/8D /15. Erkki Raikamo NASTOLAN JA LAHDEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

13.6/8D /15. Erkki Raikamo NASTOLAN JA LAHDEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä 13.6/8D /15 Erkki Raikamo NASTOLAN JA LAHDEN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Erkki Raikamo SYSMÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 2.1 Maastotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1. Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

Lisätiedot

Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä P136/80/7 Erkki Raikamo KOSKEN (HL) TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Erkki Raikamo ASIKKALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

Erkki Raikamo ASIKKALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P l3.6/80/13 Erkki Raikamo ASIKKALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 i- s- - 2 1. JOHDANTO Asikkalan kunnan alueella olevia

Lisätiedot

Erkki HARTOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki HARTOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä .6/80/8 P 13 Erkki Raikamo HARTOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1979 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T

Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T Erkki Raikamo, Jouko Kokko ja Riitta Lappalaine n P 13.4/83/12 9 TEUVAN SUOT JA TURVEVAROJEN KAYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI TEUVAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNIST A Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0. Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT. Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 0 Helmer Tuittila PÖYTYÄN TURVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1983 Tekijän osoite : Helmer Tuittila Geologinen tutkimuslaito

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 5 2.1 Maastotutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k

(2234) ITÄOSAN SUOT PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N. Carl-Göran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÅOSASTO, raportti P 13,4/82/11 0 CarlGöran Ste n Riitta Korhonen Lasse Svahnbäc k PETÄJÄVEDEN KARTTALEHDE N (2234) ITÄOSAN SUOT Väliraportti Petäjävedellä, Korpilandella,

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3. Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/81/6 3 Markku Makin ja Tapio Toivane n PYHÄJÄRVEN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUUS Espoo 1981 SISÄLTÖ 1. Johdanto 5 1.1. Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8. Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, Raportti P 13.4/82/9 8 Tapio Toivonen PIHTIPUTAAN TURtIEVARAT Kp;YTTÖKELPO ISUUS JA NIIDE N Osaraportti Pihtiputaan soiden turvevaroje n kokonaisselvityksestä

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN ITÄOSAN SUOT JA NIIDE N TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

KANKAANPÄÄN ITÄOSAN SUOT JA NIIDE N TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSAST O RAPORTTI P 13.4/85/17 3 CARL-GÖRAN STEN J A LASSE SVAHNBÄC K KANKAANPÄÄN ITÄOSAN SUOT JA NIIDE N TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS ~ r cr,~~,,j ~ : ~ V~,._~ -3.~. `.n

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 215 CARL - GÖRAN STÉN LASSE SVAHNBÄCK JA KANKAANPÄÄN LÄNSIOSAN SUOT JA NIIDEN TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires in the western part

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Jouko Kokko P 13.4 /83/135 YLIHARMAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI YLIHARMAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA

Jouko Kokko P 13.4 /83/135 YLIHARMAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI YLIHARMAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA Jouko Kokko P 13.4 /83/135 YLIHARMAN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI YLIHARMAN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1. Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13, 4/81/6 1 Jukka Leino KARTTULASSA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1981 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA

Lisätiedot

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T

P 13,6/80/23. Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T P 13,6/80/23 Erkki Raikamo PÄIJÄT-HAMEEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T Espoo 1980 Raikamo, E. 1981 : Päijät-Hämeen suot ja turvevarojen käyttämandollisuudet. Päijät-Hämeen seutukaavaliiton

Lisätiedot

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 6 Markku Mäkilä j a Ale Grundström VEHKALAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The peat resources of Vehkalahti municipality

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS

TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 134/80/ 5 Markku Mäkil ä TOHOLAMMIN TURVEVAROJEN KÄYTTÖ - KELPOISUUS JA TURPEEN OMINAISUUKSIE N VÄLINEN RIIPPUVUUS summary : The peat resources of Toholampi

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S maaperäosasto, raportti P 13.6/80/1 0 Jukka Lein o RANTASALMEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Kuopio 1980 SISÅLT Ö JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

ISOJOEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI ISOJOEN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA

ISOJOEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI ISOJOEN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA Erkki Raikamo ja Jouko Kokk o p /3, #/Bi/o/y ISOJOEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDE T LOPPURAPORTTI ISOJOEN TURVEVAROJEN KOKONAISINVENTOINNISTA Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S

Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984

Lisätiedot

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n

Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use. Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigatio n GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 0 Markku Mäkilä Ale Grundströ m j a KOTKAN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Kotka and their potential use.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO RAPORTTI P 13,4/85/17 8 MARKKU MÄKILÄ JA ALE GRUNDSTRÖ M - VIROLAHDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S ESPOO 1985 Tekijöiden osoite : Geologian tutkimuskesku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 2 Jukka Häikiö, Pirjo Löytynoja ja Heimo Porkka KAJAANISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA I I Kuopio 1985 Tekijöiden osoite : Geologian

Lisätiedot

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I

VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Turveraportt i Report of Peat Investigation 18 8 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herrane n VIHANNISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa I I Abstract : The mires and their peat resource s Part I I Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 2

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 2 Jukka Leino KERIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

Erkki Raikamo HOLLOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä

Erkki Raikamo HOLLOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä /.6/80 P 13 Erkki Raikamo 3 HOLLOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSARAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEE N TURVEVAROJEN KOKONAISSELVITYKSEST Ä Espoo 1980 - 1 - SISÄLLYSLUETTEL O 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMAT

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 298. Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 298 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen LAPPI TL :N SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Summary : The mires and peat resources in Lappi, southwestern Finland Espoo

Lisätiedot

- 1 - JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukse t

- 1 - JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMAT JA TULOSTEN ESITY S. Kenttätutkimukse t SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN ESITYS 1 Kenttätutkimukset 1 Laboratoriotutkimukset 4 Tutkimusaineiston käsittely 4 TUTKITUT SUOT 7 TULOSTEN TARKASTELU 11 2 Tutkittu suoala,

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N

YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160. Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERAOSASTO, raportti P 13.4/84/160 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ELIMAEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti

Lisätiedot

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 359 Carl-Göran Stén ja Tapio Toivonen KOKEMÄEN SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands and peat reserves of Kokemäki, Southwest Finland Geologian

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

TAMMELAN SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

TAMMELAN SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 358 Carl-Göran Stén ja Markku Moisanen TAMMELAN SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands and the usefulness of peat in Tammela,

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot