Billnäsin asemakaavatyö Kaavanlaatijan vastineet luonnosvaiheen mielipiteisiin

Transkriptio

1 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Mielipiee. Rakennusapeekki Oy, Jari Ahlqvis Haluaa lisää oikeua Rakennusapeekin onille ns. Saurun alon yheyeen, lisäksi varaso. Haluaa Rakennusapeekin yläpuolella olevaan rineeseen 2 uua paikkaa luonnoksessa esieyn yhden sijaan. Ehdoaa kevyen liikeneen väylää raapohjanyk. väylä-forsbynien yli TAI Ruukinie- Sjösänginie-rauaieaseman kohdala Åminneforsiin. Oeaan huomioon. Oeaan huomioon. Oeaan huomioon. Huomauaa liikeneen lisäänymisesä ja Merkiään iedoksi. Ei ole asemakaavassa määräävä kysymys. vauhien kasvamisesa, ehdoaa hidaseiden lisäämisä Ruukinielle ja Vasarasepänielle. Haluaa raskaan liikeneen pois Vasarasepänielä. Noseaan AL-korelialueen 500:sa 050 k- m2:iin ja lisäään piharakennuksen ala. AP-korelialueelle lisäään ala kolmannelle rakennukselle ja noseaan korelialueen kokonais 400 -> 500 k-m2. Kevyen liikeneen väylän linjausa arkiseaan. Huomauaa 5 kerroksen olevan liikaa vanhan ruukin keskusassa, 3 olisi hyvä. Oleaa Villa Billnäsin ja rasasuskeskuksen välisen alueen arkoieun asukkaille, joka siirävä alueelle vanhoja aloja. 2. Birger Ahlskog Haluaa alueen 2:277 MA- -> MA ja alueen 2:279 M -> MA. Merkiäväsä uudisrakenamisesa on edellyey kulakin maanomisajala arkempia suunnielmia, joiden pohjala kaavarakaisua arkenneaan kaavaehdoukseen. Havainnekuvamaeriaalia äydenneään kaavan ehdousvaiheeseen kunkin maanomisajan arkemman suunnielun edeyä. Koko kaava-alueelle laadiaan äräyksiä ukeva ohje. MA--korelialuea ei muuea. Sen ympärisö määräään kaavassa oeueavaksi avoimena ja niiymäisenä, ja pysäköini ohjaaan ensisijaisesi viereiselle LPA-alueelle. M-korelialue muueaan MA-korelialueeksi. Kaava-asiakirjoja korjaaan, laadiaan ohje. Haluaa radan vareen suunniellun parkkialueen siirreäväksi koulun ja jousiehaan väliseen maasoon. 3. Moren Ahlsröm Vaaii, eä ise asemakaavassa esiinyvä puuee ja suoranaise virhee korjaaan sekä eä laadiaan uusi ehdous, jossa Billnäs Willaan rajoiuvan Taimison onille suunniellu pienalo poiseaan. Asemakaavassa osoieavan rakenamisen edellyämä pysäköinijärjesely ulee rakaisa asemakaavan alueella. Vakinaisen pysäköinipaikkojen arkka lukumäärä äsmenyy ehdousvaiheessa ydinruukin arkenuvien suunnielmien peruseella. Esillä ollu aineiso on ollu valmiseluvaiheen luonnosaineisoa, jossa on mukana myös avoimia kysymyksiä. Aineiso arkenuu asemakaavaehdoukseksi äydenneyjen selviysen ja osallisila saadun palaueen peruseella. Taimison alueelle kaavaluonnoksessa ehdoeujen asuin-/majoiusen arkkaa sijainia, a ja järjeselyjä ukiaan erillisellä suunnielmalla arkemmin. korelialueen muuos M -> MA Kaava-asiakirjoja korjaaan, laadiaan ohje. Page of 6

2 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Arja Aminoff / Billnäsin Oeaan huomioon. Alueen aloja ja oikeuksia Rasasuskeskus Oy, arkiseaan esieyllä avalla. Tallin pidennyksesä laadiu Billnäsin Taimiso ja piirusukse liieään kaavan ausa-aineisoon. Puuarharavinola Maneesin pidenäminen +20m ja levenäminen myös läneen. Tallin pidennys alkuperäiseen piuueensa. Asunno ja majoiusila merkiy rasasuskenälle, ulisi siirää lähelle iilirakeneisa auoallia ai huonokunoisen saunarakennuksen läheyville. Auoallirakennuksen pääyyn on suunnielu kaksi majoiusilaa. Ne on pideävä kaavaluonnoksessa mukana edelleen. E- merkinä on lisäävä oiminaan liiyvän majoiusilan rakenamisen sallimiseksi. Vaaii läpiajomahdollisuua rannan maakellareila Ruukinielle kiineisön :254 kaua. Oeaan huomioon. Kaavamääräysä E- muueaan vasaavasi. Ei oea huomioon. Läpiajon osoiaminen asemakaavassa aiheuaa kohuuona haiaa naapurikiineisön käyölle. Tarkiseaan alojen rajausa maneesin ja allin yheydessä. Siirreään rasasuskenälle merkiy ala soveliaampaan paikkaan. Kaavamääräys E- muueaan muooon "Rasasusallien alue. Alueelle saa sijoiaa pääkäyöarkoiuksen ylläpioa palvelevia asunoja ja majoiusiloja." AP-alue Jyrkkäkallionien varressa on ylimioieu olemassa oleviin pienaloihin nähden. Tehokkuus 0,35 liikaa. Korelialuea on supiseava. Lippukalliolle äyyy olla kyläläisillä va pääsy. AP-korelialueen rajausa arkiseaan arvojen vuoksi. Koreliehokkuus 0,35 on kasou (yhiömuooisen) pienalojen korelialueelle sopivaksi. Va kulku Lippukalliolle urvaaan ja pääasiallise reii on osoieu kaavassa. Kiineisön :254 laiurivaraus liian lähellä onirajaa. Tarkiseaan AP-korelialueen rajausa. Ei arvea muuoksiin. Laiuri on mahdollisa sijoiaa varauksen sisällä arkoiuksenmukaisella avalla. Merkinä on rajaukselaan ohjeellinen eikä se rajaudu kiinni onirajaan. Laiurin rakenaminen edellyää erillisä lupameneelyä. Kulku junaraapohjalle Rakennusapeekila Karjaalle päin lisäävä kaavaan. Hevosen jaloeluarhan alue pideävä ennallaan. Rasasuskeskuksen oiminaa ukeva rasasusreii huomioidaan kaavaehdouksessa. Ei arvea muuoksiin. Alue on merkiy kaavaluonnoksessa rasasuskeskuksen alueeksi E, jolla ei ole oikeua. laadiaan liiekara ja merkiään arpeellisila osin kaavakaralle. Ranasauna ja suunnielu laiuri jäänee pois kaavaluonnoksesa. Pihojen käsiely, aiaaminen jne. Oeaan huomioon. Ranasauna on merkiy asemakaavaluonnokseen ja sille on osoieu 80 k- m2. Rakennusala osoieaan merkinnällä su, joka mahdollisaa rakennuksen korvaamisen uudella. Laiurimahdollisuus merkiään "sr-3" muueaan -> "su", lisäään kaavaan. laiuri. Piha-alueiden käsielyä ohjaa asemakaavassa yleismerkinä, joa äydenää erillinen ohje. Yleismerkinää äydenneään kaavaehdousvaiheessa. Page 2 of 6

3 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Taimison kurssialoille rak.oik. 4000m². Taimison alueelle kaavaluonnoksessa ehdoeujen asuin- Korelialue piäisi laajenaa jokiranaan ja /majoiusen arkkaa sijainia, a ja osoiaa laiurivaraus. Ajoyheys kurssialoille järjeselyjä ukiaan erillisellä suunnielmalla arkemmin. pihan läpi ei mahdollinen. Ajoväylä ei ole Suora liiymä Billnäsin Puisoiehen on ongelmallinen ieä yleinen, se on voiava sulkea ulkopuolisila. reunusavan yhenäisen lehmusrivin, korkeuseron ja liiymän Kuninkaaniellä liiymä suoraan näkymien vuoksi. kurssialoihin. selvieään Vaaii selviysä Billnäsin vanhan Tieo on väliey pilaanuneiden maiden n ekijälle. kaaopaikan vaikuuksisa (ohikulkuien yläpuolella). Vaaii ympärisöen arkennusa 960- ja 70-lukujen ferrosyanidin kaivamisesa joenranaan. selviysen arkisus Ehdoaa Jyrkkäkallionien pohjoispuolelle jäävän rineen palauamisa laidunkäyöön maisemallisisa ja luonnonsuojelullisisa syisä. Ei oea huomioon. Alue kuuluu n äydennysosan alueeseen. Selviäjän mukaan vaaeliaampi perinnelajiso on niiyalueela lähes hävinny. Nykyisessä lajisossa ei enää ole sellaisia eriyisarvoja, joiden perusella alue piäisi osoiaa suojelualueeksi. 5. Ferraria Oy Ab Haluava Hakamäen AP-alueille mahdolliseksi rivialorakenamisen, kuen viereise "Hakamäki-alo". Haluava rajaa Forsbynien AP-aluea kiineisörajan mukaisesi (rauaiepohja korelialueen ulkopuolelle VL-alueeksi). Oeaan huomioon. Korelialueilla voidaan sallia myös rivialorakenaminen. Ei oea huomioon. AP- ja AL-korelialueiden väliin ei ole peruselua merkiä kapeaa viheraluekaisaa, jolla ei ole oiminnallisa merkiysä. AP-määräyksen ark 6. Minna Jokinen, Markus Janhunen Rakennusen käyeävyysselviys ja selviys virroisa puuuva kaava-aineisosa. Piävä ruukin alueen uudisrakenamisa ylimioieuna. Rakennuskorkeudeksi sopisi 2-3 kerrosa, uudisrakenamisen ei ule olla korkeampaa kuin nykyinen kana alueella. Ei arvea muuoksiin. Rakennusen käyeävyysselviys valmisuu kaavaehdousvaiheeseen. Liikenneviroja on arkaselu osana selviysä. Ruukin ydinalueen kaavarakaisua hioaan kaavaehdousvaiheessa arkenuneiden suunnielmien ja selviysen peruseella. Koko kaavarakaisua iseaan ehdousvaiheessa laajemmin. 7. Tuija Kankus Luonnoksessa Jyrkkäkallionien pohjoispuolelle on kaavoieu AP-alue, joka Uudisrakenamisen sijoielussa on koko kaava-alueella pyriy minimoimaan luonnonympärisölle ja virkisykselle kohdisuva rikkoo yhenäisen, maisemallisesi arvokkaan haia. Puisoalueiden oaminen rakenamiskäyöön eriyisesi nykykaavassa VP/s-merkinnällä suojelavan Jyrkkäkallionien varressa on peruselua olemassa olevan puisoalueen. Millä peruseella VP/s-merkinä infrasrukuurin hyödynämisen näkökulmasa. ollaan poisamassa? Avaako VL-merkinä mahdollisuuden koko puisoalueen uhoamiselle? Miksi luonnoksessa ehdoeaan Koreliehokkuus 0,35 on kasou (yhiömuooisen) pienalojen oikeudeksi 0,35 perineisen yksi- ja korelialueelle sopivaksi. puolioisakerroksisen asuinen alueelle? Luonnoksessa ulisi aaa eseeön kulku Kevyen liikeneen sillala osoieaan kulkuyheys Ruukinielle. kevyenliikeneensilaa pikin Ruukinielle. Page 3 of 6

4 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Millä peruseella Hisingerinien AO-alueen Omakoialueelle haluaan arjoa äydennysmahdollisuus. yrieään nosaa 0,25:een? 8. Saara Kananen Haluaa enemmän yleisessä käyössä olevia Uudisrakenamisen sijoielussa on koko kaava-alueella pyriy virkisysalueia sekä leikkipuison. Haluaa minimoimaan luonnonympärisölle ja virkisykselle kohdisuva rauamakasiinin alueen yleiseksi haia. Puisoalueiden oaminen rakenamiskäyöön eriyisesi oleskelualueeksi pienen kunnosuksen Jyrkkäkallionien varressa on peruselua olemassa olevan jälkeen. Ehdoaa viheryheyksien infrasrukuurin hyödynämisen näkökulmasa. Rauamakasiinin ja yhdisämisä kevyen liikeneen väyliin. Piää Lippukallion ympärisö muodosava kaava-alueella keskeisen selviysä riiämäömänä. puiso- ja viheraluekokonaisuuden. Ranoja seuraava kävelyreii noudaeleva nykyisen asemakaavan yheyksiä. Kaava-alueen laajeneminen uo virkisyksen piiriin laajoja uusia alueia joen eeläpuolella ja Jyrkkäkallionien akana. Kevyen liikeneen yheyksien oeuusaikaaulusa ei voida määrää asemakaavalla. ELY-keskus on lausunnossaan odennu kaavaa varen laadiun riiäviksi. Niiä äydenneään lepakkollä kaavaehdoukseen mennessä. merkiään suunnielualueelle leikkipuiso. Haluaa uudisrakenamiseen mallia Fiskarsisa. Ei halua rakenamisa Billnäsin koulun ja ruukin väliselle pelomaisemalle. Painoaa alueen kokoa - ja paikoiusmäärien mioiuksessa. 9. Vappu Kossila Pyyää poisamaan Disponen Villan alueela kevyen liikeneen väylän, joka urmelee perinnemaiseman. Haluaa luvan saunan rakenamiselle Karlaan ja auoalli+vajayhdiselmän Skogängiin. Haluaa rakenaa laiuri Karlan ja Skogängin ranoihin (perinne). 0. Teollisuuden ysävä Oy:n puolesa Ani Karvonen (Olli Muurainen ym.) Nikkarinkujan kohdalla 0m ajoyheys länsipuolisesa alan rajasa laskien riiäisi. Iäpuolisen alan rajan ei arvise olla kiinnirakenneava. Iäpuolisen onin vanhan alon piha-alueen raja voisi noudaaa nykyisiä puuarhan rajoja. Rannan luo-alue (5) leveämpi kuin ssä, onin kohdalla luo-merkinä ei oivou, ranapuusoa haluaan hoiaa puisomaisena, ei luonnonilaisena ryeikkönä. Tonin alan pohjoisraja lähemmäs jokea. Tonin rannanpuoleiselle alalle kerrosluku IV, muulle alalle II ½. Tonin kaakkoisreunan kevyyheys voisi olla samalla merkinnällä kuin ranareii (ilman poikkiviivoiusa) ja uloua ranareiiin asi. Ison Pajan ja höyryvoimalaioksen välinen kellari ulouu myös höyryvoimalaioksen alle. Korelialueiden a ohjaaan äräyksin ja erillisellä kaavaehdousvaiheessa laadiavalla ohjeella. ohjeiden laaiminen Kiineisön :50 (Skogäng) rana-alue sekä kiineisö :246 (Karla) kokonaisuudessaan ova voimassa olevassa asemakaavassa puisoaluea. Kiineisö muueaan korelialueeksi, mua rannassa säilyeään mahdollisuus kevyen liikeneen yheyden oeuamiseen. Kaavassa on osoieu nykyisen kaavan mukaisesi muueaan kaavamerkinä SA -> ala 60 k-m2 saunan rakenamiselle. Lisäään kiineisölle su, lisäään piharakennuksen :246 mahdollisuus laiurin rakenamiseen. 50 k-m2 ala (s) sekä laiurivaraus kiineisölle :246. Rakenamisen ohjaus korelialueen sisällä arkenuu ehdousvaiheessa. Merkinä äydenneään kaavaehdoukseen, mikäli käyeävyysselviys osoiaa sen mahdolliseksi., merkinnä Page 4 of 6

5 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Sr-2-muooiluehdous: "Säilyeävä Suojelumä arkenuva ehdousvaiheessa museoiden. Rakennusa ei saa purkaa. kanssa käyävän keskuselun peruseella. Rakennukseen voidaan ehdä sen yyliin ja miakaavaan sopivia julkisivumuuoksia ja laajennuksia. Piää urhana viiausa alkuperäiseen ulkoasuun sekä laajennusen rajaamisa vähäisiin. Mäellä olevan uudisrakennuksen sumerkinä "Hisorialliseen ympärisöön sijoiuva uudis" urha, ainoa lähellä oleva mäen pohjoispuolinen eollisuushalli. Berghällin mäki sijoiuu näkyvälle paikalle kuluurimaisemassa eriyisesi peloaukean yli Ruukinien suunnasa. Lisäksi Museoviraso on huomauanu, eä mäki on muinaismuisoaluea. Rakennuspaikalla on siksi arve eriyisen huolelliselle avan ohjaukselle, mihin su-merkinä velvoiaa. mä Eila Nieminen-Ränilä Teollisuuskorelin keskusaukion merkinä "Yleiselle jalankululle varau alueen osa" muooon "Jalankulkuaukio". Jokirannan alueen raja rannan suunaiseksi. ATP-alue apeekisa luoeeseen Osoieaan esiey varaus. vanhalle raa-alueelle yöpaja/asuno/aeljeerakennuksia varen. Kankirauamakasiinin viereen saunan ala 20 m2. Sauna ja makasiini P- alueeksi, huoloajoyheys kevyväylällä. Ympäröivän raaalueen merkinnäksi MA, ei VP. Joen pohjoisrannan luo- (7) ei arpeen, alue haluaan kunnosaa voimeksi kuluurimaisema-alueeksi. Alueella oleva läheikö luo-koheiksi. Tila :59 Billnäsin puisoien varressa E -> AP, 200 k-m2. Asumiseen on Billnäsissä kaavoieu lähiaikoina monia alueia. Sen vuoksi Bilinäsin ruukin alueelle ei ole arvea eikä edellyyksiä uusien asuinalueiden luomiseen eikä edes nykyisen äydenämiseen. Kaavassa yleiselle jalankululle varaua korelialueen osaa on arkoius kehiää osana pääraiia julkisena alueena. Alueen arkka rajaus samoin kuin rannan alan rajaus arkenuu alueen Muueaan alan raja suunnielmien edisyessä. rannan suunaiseksi. Rauamakasiinia ympäröivä rana-alue on yhäälä hisoriallisen ruukin jäännösen muinaismuisoaluea, oisaala suunnielualueen keskeisin puisoalue. Makasiinin ympärisöön on myös ukiu luonnonmukaisen kalaien rakenamisedellyyksiä osana puison rakeneia. Saunarakennuksen osoiaminen alueelle ei ole sen kuluurihisoriallisen ja maisemallisen arvojen eikä muiden suunnielujen oiminojen ilavarauksen vuoksi mahdollisa. Puisomerkinä (VP) kuvaa hyvin alueen kehiämisavoiea. Joen rana-alueiden osoiaminen koko mialaan luo-merkinnällä on joen arvojen vuoksi peruselua. Kyseisellä alueella esiään sopiva yhdisää maiseman avoimuuden ja ranaviivan luonnonmukaisuuden vaaimukse. Mainiu ila on oiminnallinen osa ympäröivää rasasuskeskusa, eikä sille ole peruselua osoiaa oikeua. Merkiään iedoksi. Kaavarakaisua arkiseaan arkenneujen suunnielmien peruseella kaavaehdoukseen. Osoieaan esiyksen mukainen ATP-alue, arkenuu ehdousvaiheessa. mä mä,, Page 5 of 6

6 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Jyrkkäkallionien pohjoispuolelle on Uudisrakenamisen sijoielussa on koko kaava-alueella pyriy kaavaluonnokseen merkiy 2 pienalo- ai minimoimaan luonnonympärisölle ja virkisykselle kohdisuva rivialoonia kaavamerkinnällä AP 0,25. haia. Puisoalueiden oaminen rakenamiskäyöön eriyisesi Nykyisessä asemakaavassa kyseinen alue Jyrkkäkallionien varressa on peruselua olemassa olevan on puisoaluea, merkinnällä P. Myös infrasrukuurin hyödynämisen näkökulmasa. Musionjoen osayleiskaavassa alue on VLrnerkinnällä varuseu eli lähivirkisysalue. Alueen asemakaavoiuksessa ulee noudaaa nykyisä yksiyiskohaisa kaavaa eikä mahdollisaa asuinoneja alueelle. Jyrkkäkallionien eeläpuolelle on kaavaluonnoksessa merkiy suurella ehokkuudella varuseu asuinalue, jossa on 4 pienalo- ai rivialoonia merkinnällä AP 0,35. Asuinalueen kaavoiaminen kyseiselle alueelle olisi myös Musionjokilaakson osayleiskaavan vasainen, sillä siinä alue on SR- merkinnällä varuseua suojelualuea. Myös nykyisessä asemakaavassa alueella on aivan perusellusi merkinä VP/s. AP-korelialueen rajausa arkiseaan arvojen vuoksi. Koreliehokkuus 0,35 on kasou (yhiömuooisen) pienalojen korelialueelle sopivaksi. Bussiliikeneen palauaminen Billnäsin Mahdollisen linja-auoliikeneen järjesäminen oeaan kaua ajeavaksi ulee oaa huomioon myös asemakaavassa huomioon varauumalla kaualueella pysäkkien alueen asemakaavassa. vaaimiin ilavarauksiin. Kevyen liikeneen yheys Musionjoen yli Vasarasepänielä pikkusillalle ja edelleen pikkusilaa ja nykyisä kevyen liikeneen käyössä ollua väylää (Nikkarinkuja) pikin Ruukinielle piää säilyää ja merkiä myös selkeäsi asemakaavakaraan. Paikoiusalueeksi kaavaluonnoksessa merkiy laaja alue heikenää kaupunkikuvaa ja maisemaa. Aluea ulisi pienenää ja esiä muia rakaisuja paikoiusarpeiiin, mahdollisesi enisen raapohjan osala Forsbyn ieä läneen. Merkiään iedoksi. Yheys on ärkeä ja se on merkiy kaavaluonnokseen. Pysäköinialueiden kokonais määräyyy ehdousvaiheessa arkemmin arvioidun pysäköiniarpeen peruseella. Pysäköiniin varau niiyalue varaaan humien aikaiseen pysäköiniin "ylivuooalueeksi". Ympärisö- ja maisema-arvoja ulee vaalia ja suojella niiä asemakaavalla selväsi paremmin kuin nähävänä olevassa kaavaluonnoksessa on ehy. Uudisrakenamisen sijoielussa on koko kaava-alueella pyriy minimoimaan luonnonympärisölle ja virkisykselle kohdisuva haia. Kaavarakaisua arkiseaan arkenneujen suunnielmien peruseella kaavaehdoukseen. Page 6 of 6

7 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Kaikki nykyise Musionjoen ranojen Kaavalla pyriään laaimaan alueelle asukkaia ja vierailijoia unumassa oleva polu ja ulkoilureii ulee palveleva yhenäinen kävely- ja ulkoilureiien verkoso. sälyää kaavoiamaomina ja merkiä selväsi kaavakaraan. Samaa ajaelua ulisi jakaa myös muille alueille. Myllyrakennuksen ja vasarjan lähialue ulisi kaavoiaa alueen asukkaiden yleiseen käyöön arkoieuksi puiso- ai lähivirkisysalueeksi, nykyisenyyppinen käyöarkoius (VP) alueella urvaen. Merkiään iedoksi. Rauamakasiinin ympärisö on alueen keskeinen yleinen puisoalue. Ruuikellarinpolun, Vasarasepänien ja Merkiään iedoksi. Vasarakallion rajaama maisemallisesi ja hisoriallisesi ärkeä alue on oeu asianmukaisesi huomioon ja jäey rauhaan. Kaavaluonnoksessa voisi asuinrakennuksen ja saunarakennuksen sisälävien oniemme yhdisäminen olla peruselua. Rakennusoikeua ei ole syyä koroaa nykyisesä, kuen ei muuallakaan vaan piää nykyinen kaavailanne voimassa edelleen. Merkiään iedoksi. Korelialuea on laajenneu kaavaluonnoksessa. Tonin rajaus korelissa 34 on ahdas" ja ongelmallinen. Joa lehikuusirivisön onilla voisi säilyää myös onin rakenamisilaneessa, onin piäisi uloua piemmälle puiso- ja kallioalueella. Jos mahdollisa, niin onin rajausa eelään, Billnäsin puisoielle päin ulisi harkia kaavayössä. Kaavarakaisua arkiseaan arkenneujen suunnielmien peruseella kaavaehdoukseen. Kaavoieu rakenamaon oni, joka rajoiuu oniimme sen iäpuolella, on nokoon vieävä ja varjoinen eli huonosi asunorakenamiseen soveluva oni. Kyseinen rakenamaon oni voisi olla syyä muuaa käyöarkoiukselaan oiseksi, osaksi viereisä lähivirkisysaluea. Toni poiseaan kaavasa. Page 7 of 6

8 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin AL-alueissa ja niiden oikeuksissa Ruukin ydinalueen kaavarakaisua hioaan kaavaehdousvaiheessa on arkisamisen arvea, oikeuksia arkenuneiden suunnielmien ja selviysen peruseella. Koko kaavaluonnoksen asosa vähenävään kaavarakaisua iseaan ehdousvaiheessa laajemmin. suunaan. Nykyisen kannan ja sen mukaisen oikeuksien piäisi olla lähökohana ja avoieena. Ei pidä Ruukinien ja Musionjoen välisen alueen kaavoiamisa Nikkarinkujan kaakkoispuolella olevan onin ympärille ja aivan joenranaan hyväksyävänä, kaavan arkoius, hisoria ja maisemavaaimukse huomioon oaen. 2. Rauno Nikkanen Haluaa pajarakennuksen rak.oik. 90m² -> 60m² rakennuksen sisälle sijoieavaa parvea varen. Haluaa kaavaan vanha paika (hiilivaraso pajan ja ruuikellarin välissä n.25m² ja onin pohjoisosassa n.40m²). 3. Timo Oksanen Hankkeessa on hosumisen unu, vaikka kyseessä on ärkeä kansallismaisema. Oeaan huomioon. Rakennusoikeuksia ja aloja arkiseaan vasaavasi. Merkiään iedoksi. Esillä ollu aineiso on ollu valmiseluvaiheen luonnosaineisoa, jossa on mukana myös avoimia kysymyksiä. Aineiso arkenuu asemakaavaehdoukseksi äydenneyjen selviysen ja osallisila saadun palaueen peruseella. Lisäään pajarakennuksen 90 -> 60 k-m2 sekä kadonneiden en paikoille ala (su). Peloaukea ulee jäää viljelyalueeksi eikä sille ule osoiaa pysäköinisalueia. Pysäköinialueiden kokonais määräyyy ehdousvaiheessa arkemmin arvioidun pysäköiniarpeen peruseella. Pysäköiniin varau niiyalue varaaan humien aikaiseen pysäköiniin "ylivuooalueeksi". Ehdoeu on liian suuri. Merkiäväsä uudisrakenamisesa on edellyey kulakin maanomisajala arkempia suunnielmia, joiden pohjala kaavarakaisua arkenneaan kaavaehdoukseen. Ennen uusien en suunnielua Merkiään iedoksi. Hisoriallisia rakennuksia koskevissa olemassa oleva hisoriallise rakennukse on suojelumääräyksissä anneaan meneelyohjee niiden kunnoseava. kunnosamisesa. 4. T:mi Sami Paaero Härkäallin TPY- merkinä muueava ATL:ksi. Kaavaa ei muuea. Asemakaavaluonnoksen TPY- merkinnän äräys on: "Teollisuus- ja palveluen korelialue, jolla ympärisö aseaa oiminnan laadulle eriyisiä vaaimuksia. Alueelle saa sijoiaa pääkäyöarkoiusa palvelevia asunoja." Määräyksen sisälö vasaa maanomisajan kanssa käyyjä keskuseluja korelin kehiämisavoieisa. Härkäallin ja Viljamakasiinin alueiden selviysviiva poiseava ai arkenneava (päiviys ehy lumen ollessa maassa). Kaavamerkinnä on laadiu selviysen peruseella. Page 8 of 6

9 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Härkäallin alan paikka on Rakennusalan oikeuden määräämiseen ei ole ohjeellisesi oikein (vr. suojeluekijä), mua kaavaluonnosvaiheessa ollu riiäväsi ieoa. Kaavaehdouksen oikeuden määrä määrilelävä, valmiselun yheydessä arvioidaan arkempien suunnielmien koska SR- merkiyjen en kesävä peruseella mahdollisen äydennysrakenamisen rajaus, käyö ja säilyminen vaaii onille noudaeava ja oikeuden määrä. arkoiuksenmukaisa äydennysrakenarnisa, jolla ämä mahdolliseaan. Laskelmiemmc mukaan ämä edellyää vähinään m2 uua oikeua, jolloin mahdollisisa oiminnan luooisa saadaan uloja nykyisen SR- en suojeluun ja Härkäallin yläpuolisen kunnossapioon. alan rajausa ukiaan. Rakennusen kunnossapidon kannala kasoo, eä on ensiarvoisen ärkeää saada Suuri ranaie alenneua alkuperäiselle asolleen. Merkiään iedoksi. Ongelma Billnäsin puisoien korkeusasemaan liiyen on iedossa, ja siä koeeaan rakaisa asemakaavan ulkopuolella (ei kaava-asia). 5. Pohjan Ruukkiasunno / Björn Siggberg Kävelysillan päässä sen iäpuolella on Korelialueen uudisrakenamiselle osoieaan su-ala, sijainnu pesuupa. Paikalle voiaisiin osoiaa jonka rakenamisen on äräyksen mukaan sopeuduava alkuperäisen kokoinen. massoielulaan, julkisivumaeriaaleilaan ja värimaailmalaan ympärisöönsä. Rakennusoikeuden määrää arkiseaan. Suunnielussa ulee huomioida, eä puisoien varren rakennukse arviseva ulkovarasoilaa. Asia ukiaan kaavaehdouksen yheydessä. 6. Krisiina Poropudas Haluaa siirää ajoyheyden kiineisölä 2:227 Vasarasepänielle ja korvaa sen kevyen liikeneen väylällä. Oho Pöyhönen Kaavaluonnoksessa esiey ajoyheys muueaan kevyen liikeneen yheydeksi, jossa hevosallin huoloajo on salliu. ajoyheyden muuos: ajo -> pp- "Yleiselle jalankululle varau alueen osa, jossa hevosallin huolo on salliu." Uusia lupia myönneäessä on Merkiään iedoksi. Ei asemakaavalla määräävä asia. vanhojen en korjausa ehävä ensin. Kaupungille aseeava euoso- / akaisinlunasus, eä vanhoja rakennuksia ei myydä ilman kunnosamisa eeenpäin. Jos onille A 72 mahdolliseaan uudis, ulee sen koon ja muodon vasaa vanhaa. Ny selviys mahdollisaa selkeäsi suuremman uudisrakennuksen. Kerrosluku on rajaava kaheen. Kaikille alueen maanomisajille on anneu mahdollisuus uoda esille oiveiaan, ja heidän rakenamisarpeensa on pyriy uomaan kaavaluonnokseen, mikäli se on selviysen peruseella vaikuanu mahdollisela. Merkiäväsä uudisrakenamisesa on edellyey kulakin maanomisajala arkempia suunnielmia, joiden mukaan kaavarakaisua arkenneaan kaavaehdoukseen. Liikennesuunnielussa on aaava asukkaille Kaavalla pyriään laaimaan alueelle asukkaia ja vierailijoia eseeön kulkeminen. Läpikulkumahdollisuus palveleva yhenäinen kävely- ja ulkoilureiien verkoso. keskeisiin kävelyreieihin on urvaava. Page 9 of 6

10 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Axel ja Camilla Rappe Kasoo, eä kevyen liikeneen väylä Kaavaa ei muuea. Kevyen liikeneen reiin varaus mahdollisaa kävelysillala iäänpäin kohi kaava-alueen kevyen liikeneen yheyden joka seuraa joen pohjoisranaa. rajaa on arpeeon. Kasoo, eei kaavaluonnoksessa esiey palvelurakenamisen korelialue (P) sovi ympäröivään MA-alueeseen. Laiurivaraus kävelysillan kohdalla joen eelärannalla piäisi siirää alavirran puolelle. Niisä Ruukin uusisa rakennuksisa, joia suunniellaan Karlborgia ja Snickerieiä (puusepänliikeä) ympäröiville pelloille, ei saa ulla liian korkeia. 9. Jari Ruuu Kasoo eä kaavaluonnos on hyvä ja eä kokonaisuus on halliu. Alueella on aiemmin sijainnu sauna-/pesuupa. Korelialueen uudisrakenamiselle osoieaan su-ala, jonka rakenamisen on äräyksen mukaan sopeuduava massoielulaan, julkisivumaeriaaleilaan ja värimaailmalaan ympärisöönsä. Rakennusoikeuden määrää arkiseaan. Oeaan huomioon. Laiurivaraus siirreään alavirran puolelle. Merkiään iedoksi. Ruukin ydinalueen kaavarakaisua arkiseaan arkenneujen suunnielmien peruseella kaavaehdoukseen. Merkiään iedoksi. P-korelialueelle osoieaan suala. Rakennusoikeua vähenneään. laiurivaraus kevyen liikeneen sillan kupeessa eelärannalla siirreään alavirran puolelle silaa. kaava-alueen rakenamisa ja rakenamisen määrää arkenneaan ehdousvaiheessa. Joa kaavan oimivuus voidaan varmisaa, Kaavalla pyriään laaimaan alueelle asukkaia ja vierailijoia arviaan kävelyreiejä sekä alueen sisällä palveleva yhenäinen kävely- ja ulkoilureiien verkoso. eä sekä Karjaan eä Pohjankurun suunaan. (A) kävelyreii sahan alue - amerikanvilla - Karjaa, (B) vanha raapenkka - Senåker - Karjaa, (C) Billnäs - Pohjankuru. Kaavasa ei selviä millä avoin kulku Merkiään iedoksi. Yheys on ärkeä ja se on merkiy kävelysillala (voimalaioksen pohjoispuolella) kaavaluonnokseen. johdeaan kulku Ruukinielle ja siä kaua reiille (B). Kaavaan ulisi lisää varaus kävelyreiille Asia ukiaan kaavaehdouksen yheydessä. puuarhakoulun ja Villa Billnäsin välisä joenranaan. Lippukallion maasoon ei lisärakenamisa. Kaava ei saa urmella kansallismaisemaa. AP-korelialueen rajausa arkiseaan arvojen vuoksi. Koreliehokkuus 0,35 on kasou (yhiömuooisen) pienalojen korelialueelle sopivaksi. Va kulku Lippukalliolle urvaaan ja pääasiallise reii on osoieu kaavassa. Uudisrakenamisen sijoielussa on koko kaava-alueella pyriy minimoimaan luonnonympärisölle ja virkisykselle kohdisuva haia. Kaavarakaisua arkiseaan arkenneujen suunnielmien peruseella kaavaehdoukseen. selvieään Tarkiseaan AP-korelialueen rajausa. Tonille RN:o :204 rakenneaisiin puiso ja suuri suihkulähde. Puisossa olisi sellaisia kasveja, joia ei löydy muuala Suomessa. Kalaie on hyvä ja nosaa alueen sausa. Asia ukiaan kaavaehdouksen yheydessä. Merkiään iedoksi. selvieään Page 0 of 6

11 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Tuomas Räisänen Haluaa, eä jakossakin olisi mahdollisa Merkiään iedoksi. yhidsää Hisingerinien oni :99 ja :200. Haluaa oikeua versaalle/hallille/allille, jossa voisi harjoiaa pienimuooisa yriysoiminaa. Hisingerin kiineisösä :200 on ilmeisesi aiemmin jäey ehdous onin jakamisesa puisoalueelle muuamalla merillä kuienkaan läpi menemää? 2. Mia Salorana Osallisumis- ja arvioinisuunnielman muuoksesa ei iedoeu osallisille, eikä uudiseua OAS:aa viey asianomaiseen lauakunaan, kuen olisi piäny. Asia ukiaan kaavaehdouksen yheydessä. Asia ukiaan kaavaehdouksen yheydessä. Raaseporin kaupunginhalliuksen hyväksymän kaavoiusn mukaan ei osallisumis- ja arvioinisuunnielmaa hyväksyä lauakunnassa, vaan se laadiaan virkamiesyönä kaavan avoiee, laau ja merkiys huomioiden, ja viedään sien lauakunnalle iedoksi. Billnäsin osalliumis- ja arvioinisuunnielmaa on päiviey kaavoiusyön kuluessa vasaamaan n vaihea, viimeksi Tämä päiviey OAS on viey yhdyskunaekniselle lauakunnalle iedoksi ja se on ollu yleisesi nähävillä kaavahankkeen www-sivuilla, jossa on muukin kaavayöhön liiyvä maeriaali. selvieään selvieään Rakennusen käyeävyysselviysä ei ole laadiu, jonka vuoksi ei voida arvioida arviavan uudisrakenamisen määrää. Arvokkaiden sisäilojen invenoinia ei ole ehy. Naura-arvioinia ei ole ehy. Rakennusen käyeävyysselviys laadiaan ennen kaavaehdouksen laaimisa ydinalueen arkenneun suunnielun yheydessä. Samassa yheydessä invenoidaan alueen arvokkaa säilynee sisäila. Erillisen LsL 25 :n mukaisen Naura-arvioinnin arvea ei kaavaluonnoksen peruseella ole, kuen kaavaselosuksen sivulla 5 on odeu. Selosuksen mukaan "Musionjoen Naura alueen suojeluperuseena ova jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka. Jokihelmisimpukkakannan elvyämiselle kaava anaa edellyykse kalaievarauksen kaua. Molempiin simpukkalajeihin voiva vaikuaa haiallisesi rakenamisen epäsuora vaikuukse, kuen maa-alueila jokeen kohdisuva voimakas ravinne- ai kiinoaineskuormiusen kasvu, ai suora vaikuukse, kuen ise jokiuomassa ai ranaviivassa huva rakenaminen. Kaavan oeuuminen ei aiheua ämänkalaisia merkiäviä haiallisia vaikuuksia Musionjoen suojeluarvoihin." Naura-arvioinnin arve arkiseaan kaavaselosuksen vaikuusen arvioinnin päiviyksen yheydessä. käyeävyysselviys laadiaan ja selviysä äydenneään. Palveluverkososelviysä ei ole ehy. Työohjelman mukainen palveluverkosoarkaselu ehdään kaavaehdousvaiheessa osana kaavan vaikuusen arvioinia. vaikuusen arvioinia äydenneään. Page of 6

12 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Liikenneselviys on puueellinen ELY-keskus oeaa lausunnossaan, eä "kaavassa on ukiu pääreiien ja pysäköinnin ansiokkaasi liikeneellisiä vaikuuksia ja kiinniey eriyisä järjeselyjen osala. huomioa kevyen liikeneen olosuheisiin ja urvallisuueen." Mielipieessä esiey asiakohda löyyvä kaava-aineisosa, mua sen lueavuua ulee paranaa. Liikenneselviysä ja Liikenneselviysä ja kaavaselosuksen osioa selkiyeään. kaavaselosuksen osioa selkiyeään. Maisemasä puuuva karaliiee. Liiekara äydenneään inerneissä uusuavissa olevaan aineisoon. Kuluuriympärisöohjelma 200 ei ole mukana kaava-aineisossa. Lepakkoselviysä ei ole ehy. Täydenneään vuonna 200 laadiu kuluuriympärisöohjelma (MA- Arkkiehdi ja Tiina Valpola) inerneissä uusuavissa olevaan aineisoon. Lepakkon äydennys on laadiu kesän alussa. Se liieään selviysaineisoon raporin valmisuua. aineisoa äydenneään aineisoa äydenneään aineisoa äydenneään Toisin kuin vaikuusen arvioinnissa Alueen luonnea on arvioiu ilasollisena arkaseluna alueen odeaan, alueella on mahdollisa asua ilman eäisyydesä päiviäispalveluihin ja nykyisisä yheyksisä. auoa, ja joukkoliikeneen kehiämiselle on On myöneisä, mikäli olosuhee mahdollisava myös auooman edellyykse. elämänavan, ja siä ulee suunnielun keinoin ukea mm. kevyen liikeneen yheyksien ja palveluiden saaavuuden paranamisella sekä alueelle rääälöidyillä innovaiivisilla joukkorakaisuilla. Näille asemakaavasuunnielu voi pääosin arjoa vain maankäyöllise puiee. vaikuusen arvioinia arkenneaan Vaikuusen arvioinnissa on epääsmällisiä Vaikuusen arvioini oikolueaan kokonaisuuena vielä väieiä. kaavaehdousvaiheessa. Osa mielipieessä kommenoiduisa kohdisa eivä liiy asemakaavaason suunnieluun. Piää kaavaluonnosa oeuamiskelvoomana ideakooseena ja kaavakaraa vaikeasi lueavana. Merkiään iedoksi. Esillä ollu aineiso on ollu valmiseluvaiheen luonnosaineisoa, jossa on mukana myös avoimia kysymyksiä. Aineiso arkenuu asemakaavaehdoukseksi äydenneyjen selviysen ja osallisila saadun palaueen peruseella. Piää uudisrakenamisen määrää liioieluna ja selviysen vasaisena. Joen pohjoisrannan ja Vasarasepänien välinen MA-alue ulisi säilyää VP/smerkinnällä. Merkiään iedoksi. Ruukin ydinalueen kaavarakaisua arkiseaan arkenneujen suunnielmien peruseella kaavaehdoukseen. kaava-alueen rakenamisa ja rakenamisen määrää arkenneaan ehdousvaiheessa. Ei arvea muuoksiin. Alueen läpi on hisoriallisesi ollu avoin näkymä ydinruukin alueelle. Joen rana- on kauaalaan merkiy luonnon monimuooisuuden kannala eriyisen ärkeiksi alue, joa on hoideava säilyäen luonnon ominaispiiree (luo). Laadiavissa ohjeissa esieään näiden alueiden hoioperiaaee sien, eä myös maisemallise seika huomioidaan. Page 2 of 6

13 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Ympärisön säilyämisä koskevia /smerkinöjä Ei arvea muuoksiin. /s-merkinnä on arkoius korvaa on käyey epäsäännöllisesi. kaavamuuosalueilla yleisillä määräyksillä ja osa-aluemerkinnöillä, Lähes kaikki kaava-alueen viher joka ohjaava mm. oni- ja yleisen alueiden ympärisön käsielyä. sisälävä hisoriallisia ja /ai arvoja, joka ulee eriyisesi huomioida niiden kayössä ja hoidossa, ja ämä ulee sisällyää kaavamerkinöihin. Rakennusoikeuden määrää on ohjannu kaupungin aiesopimus suurimman maanomisajan kanssa. Ydinalueelle ja Forsbyn mäelle on osoieu liikaa oikeua. Rakennukse ova liian korkeia. Rakenamisa ei pidä osoiaa yleiskaavan MA-alueelle. Uusi palveluen korelialue (P) on osayleiskaavan vasainen. Jyrkkäkallionien vareen osoieu AP-alue pienenää puisoaluea ja on osoieu liian ehokkaaksi (0,35). Härkäallin yläpuolelle osoieu rakenaminen ulee poisaa maisemallisesi herkälä paikala. Puuarhakoulun ja Villa Billnäsin välisä uudisrakenamisa piää ohjaa äräyksin. Hagbackassa AO- ja AP -alueiden sijoielua ulisi arkasella uudelleen. Sjosänginien ja Hakamäenien riseykseen osoieu oni sijoiuva osiain avoimeen viljelymaisemaan osayleiskaavan MAalueelle. Kaavamuuoksessa kannan suojelun aso ei saa heikenyä, vaan uusien selviysen peruseella suojelumerkinöjä ulee enisesään arkenaa. Suojelumerkinnöissä ulee huomioida myös alueen oiminaan ja eolliseen hisoriaan liiyvä rakenee. Kaikille alueen maanomisajille on anneu mahdollisuus uoda esille oiveiaan, ja heidän rakenamisarpeensa on pyriy uomaan kaavaluonnokseen, mikäli se on selviysen peruseella vaikuanu mahdollisela. Merkiäväsä uudisrakenamisesa on edellyey kulakin maanomisajala arkempia suunnielmia, joiden mukaan kaavarakaisua arkenneaan kaavaehdoukseen. kaava-alueen rakenamisa ja rakenamisen määrää arkenneaan ehdousvaiheessa. Palveluen korelialue sijoiuu osayleiskaavan SR-- alueelle, jonka äräys sallii äydennysrakenamisen alueelle, kunhan alueen hisoriallisesi, kuluurihisoriallisesi ja maisemakuvallisesi arvokas luonne säilyy. Alueella on aiemmin sijainnu sauna-/pesuupa. Korelialueen uudisrakenamiselle osoieaan su-ala, jonka rakenamisen on äräyksen mukaan sopeuduava massoielulaan, julkisivumaeriaaleilaan ja värimaailmalaan P-korelialueelle osoieaan suala. Rakennusoikeua ympärisöönsä. Rakennusoikeuden määrää arkiseaan. vähenneään. AP-korelialueen rajausa arkiseaan arvojen vuoksi. Koreliehokkuus 0,35 on kasou (yhiömuooisen) pienalojen korelialueelle sopivaksi. Va kulku Lippukalliolle urvaaan ja pääasiallise reii on osoieu kaavassa. AP-korelialueen rajaus Rakennusalan rajausa ukiaan arkemmin kaavaehdousvaiheessa. Merkiäväsä uudisrakenamisesa on edellyey kulakin maanomisajala arkempia suunnielmia, joiden mukaan kaavarakaisua arkenneaan kaavaehdoukseen. Merkiäväsä uudisrakenamisesa on edellyey kulakin maanomisajala arkempia suunnielmia, joiden mukaan kaavarakaisua arkenneaan kaavaehdoukseen. Rakennussuojelumerkinöjä arkenneaan äydenneyjen selviysen peruseella ehdousvaiheessa. Härkäallin yläpuolisen alan rajausa ukiaan. Korelialueen rakenamisa ja rakenamisen määrää arkenneaan ehdousvaiheessa. Korelialueen rakenamisa ja rakenamisen määrää arkenneaan ehdousvaiheessa. Rakennussuojelumerkinöjä arkenneaan äydenneyjen selviysen peruseella ehdousvaiheessa. Page 3 of 6

14 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Sjösänginien varren pysäköinialue ja alueelle osoieu kevyen liikeneen reii ova risiriidassa keskenään. Liiyminen lännessä Sjösänginien mukaan on ongelmallinen. Vanhan vaaka-aseman rakenee "Roalan alon" rakennuksen edessä piäisi pyrkiä säilyämään pysäköinialueen rakenamisen yheydessä. Pysäköini avoimella peloalueella Forsbyn mäen edessä on rajaava suppeammalle alueelle ja asaiselle maalle, joa välyään maaleikkauksila. Thumien aikainen pysäköini ulee ohjaa kaava-alueen ulkopuolelle. Pysäköinialue Karlsborgin huvilan ja Ruukinien välisä ulee poisaa maisemallisisa ja hisoriallisisa syisä. Raapohjaa kehieään pysäköinialueena koko piuudelaan, koska pysäköiniä voidaan osoiaa keskeiselle paikalle runsaasi maisemavaikuuksen jäädessä vähäiseksi. Kevyen liikeneen yheys osoieaan Sjösänginien/Ruukinien laiaan sen eeläpuolelle eikä LPA-alueelle. Liiymärakaisua ukiaan arkemmin urvallisuuden näkökulmasa. Alueen maaperä on vaikeasi saasunu. Arvioidaan rakeneiden säilyysmahdollisuude kaavaehdoukseen. Pysäköinialueiden kokonais määräyyy ehdousvaiheessa arkemmin arvioidun pysäköiniarpeen peruseella. Pysäköiniin varau niiyalue varaaan humien aikaiseen pysäköiniin "ylivuooalueeksi". Asemakaavan edellyämä pysäköini ulee rakaisa kaavan alueella, jonka lisäksi voidaan kaavoiuksen ulkopuolella sopia muisa järjeselyisä. arkasellaan Sjösänginien liiymärakaisua arkemmin kaavaehdoukseen. Arvioidaan vaaka-aseman rakeneiden (ja muiden jäljelläolevien eollisen oiminnan rakeneiden) säilyysmahdollisuude alueella. suojelu Kevyenliikeneen yheyde on esiey kiieäväsi kaavaluonnoksessa. Merkiään iedoksi. Kevyen liikeneen sillala piää urvaa suora yheys Ruukinielle. Karlsborgin huvilan eeläpuolella kävelyreii ei ulou jokirannan kävelyreiille asi. Joen eelärannan kävelyreii kävelysillala Karjaalle päin on ärkeä, ja se on merkiy myös osayleiskaavaan. Reiin oeuumisen varmisamiseksi se ulee merkiä jalankululle ja polkupyöräilylle varauksi kaduksi. Rauamakasiinin ja Myllyn ympärisössä ulee viheralueiden merkinään sisällyää suojelumerkinä, sillä ällä alueella ova ruukin arvokkaimma arkeologise jäänee maanpinnan alla. Asukkaa ova oivonee alueelle leikkipuisoa. Se puuuu suunnielmasa. Puiso- ja viher ova kaavamuuosluonnoksessa vähenynee verrauna vanhaan kaavaan. Olemassa olevia viheryheyksiä on kakou asuinoneilla Jyrkkäkallionien varrella ja Hagbackassa.Tämä huononaa asukkaiden elinoloja ja viihyisyyä. Ydinruukin korelialueen läpi kulkee huoloajoyheys (nykyinen Nikkarinkuja). Osoieaan sillle myös yleinen kevyen liikeneen yheys. Täydenneään puuuva yheys kaavakaraan. Osoieaan yleinen kevyen liikeneen yheys nykyiselle Nikkarinkujalle. Ei arvea muuoksiin. Viheralueille ja korelialueille osoieu kevyen liikeneen yheyde on esiey pääsäänöisesi sijainnilaan ohjeellisina, joa ne voidaan soviaa jousavasi ympärisöön. Yheysarpeina ne ova kuienkin velvoiavia. Mainiu alue on merkiy kaavaluonnoksessa muinaismuisoalueeksi (sm). Leikkipuisolle esiään sopiva sijaini kaavaehdouksen laaimisen yheydessä. Uudisrakenamisen sijoielussa on koko kaava-alueella pyriy minimoimaan luonnonympärisölle ja virkisykselle kohdisuva haia. Puisoalueiden oaminen rakenamiskäyöön eriyisesi Jyrkkäkallionien varressa on peruselua olemassa olevan infrasrukuurin hyödynämisen näkökulmasa. esiään leikkipuisolle sijaini. Page 4 of 6

15 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Vaaii joen ja rana-alueiden säilyämisä viheralueina. Piää kelluvia rakeneia oeuamiskelvoomina. Jokirannan VP-puiso piäisi säilyää. Ranaan piäisi ukia kävely-yheyä myös rasasuskeskuksen kohdalla. Oeaan huomioon. Joen päälle kaavaluonnoksessa osoieu ala kävelysillan ylävirran puolella poiseaan kaavasa. Joen rana- on kauaalaan merkiy luonnon monimuooisuuden kannala eriyisen ärkeiksi alue, joa on hoideava säilyäen luonnon ominaispiiree (luo). Laadiavissa ohjeissa esieään näiden alueiden hoioperiaaee sien, eä myös maisemallise seika huomioidaan. Kaupungilla ei ole arvea lunasaa jokiranoja puisoksi, vaan kevyen liikeneen yheys voidaan arviaessa oeuaa asemakaavan mukaisesi yksiyisellä maalla. Rasasuskeskuksen kohdalla ranareiin on odeu aiheuavan kohuuona maisemallisa ja oiminnallisa haiaa rannan maason vuoksi. poiseaan ala veden päälä Esieyjen laiurien paika ulee arkisaa arvojen kannala. Vaikuusen arvioinia äydenneään laiureiden paikkojen osala. Pikä penger Ruukinien lounaispuolella, Oeaan huomioon. Penger merkiään isueavaksi alueen osaksi. ehdoeun LPA- alueen ja ien välissä, ulee määrää isueavaksi alueeksi. Puurivimerkinä Ruukinien varressa Forsbyn avoimella peloaukealla ulee poisaa. Kaavaluonnoksen havainnekuvamaeriaali on riiämäönä. Kaava ulee aseaa keskeneräisyyensä vuoksi uudelleen luonnoksena nähäville ennen siirymisä ehdousvaiheeseen. Oeaan huomioon. Merkinä isueavasa puurivisä peloaukealla poiseaan kaavakarala. Merkinä säilyeään Billnäsin puisoien varressa. Täydenneään vaikuusen arvioinia. merkiään LPA-korelialueelle isueava alueen osa. puurivimerkinnän poiso. Havainnekuvamaeriaalia äydenneään kaavan ehdousvaiheeseen kunkin maanomisajan arkemman suunnielun edeyä. äydenneään havainnekuvamaeriaali. Esillä ollu aineiso on ollu valmiseluvaiheen luonnosaineisoa, jossa on mukana myös avoimia kysymyksiä. Aineiso arkenuu asemakaavaehdoukseksi äydenneyjen selviysen ja osallisila saadun palaueen peruseella. 22. Björn Siggberg Kävelysillan päässä, iäpuolella, on ollu pesuupa. Samalle paikalle voisi rakenaa jonkin alkuperäisen suuruisen rakennuksen. 23. Leif Sloe Haluaa onille :255 alousrakennuksen. Ehdoaa KL-merkinää muueavaksi TPY- :ksi. 24. Tiina ja Tommi Sorvari Haluaa merkiäväksi paika ja - oikeude alousrakennuksille rekonsruoinia varen. Uudisrakennuksen sijainnin ohjeelliseksi ja/ai 50m iään päin laajenneuksi. Tilapäinen arvikesuoja korvaavaksi 0m. iään auokaoksella. Korelialueen uudisrakenamiselle osoieaan su-ala, jonka rakenamisen on äräyksen mukaan sopeuduava massoielulaan, julkisivumaeriaaleilaan ja värimaailmalaan ympärisöönsä. Rakennusoikeuden määrää arkiseaan. Oeaan osiain huomioon. Kiineisö :255 muueaan liikeen korelialueesa eollisuus- ja palveluen korelialueeksi. Alueella ei voida sallia asumisa viereisen maanie :n melun vuoksi. Oeaan huomioon. Uudisrakennuksen alan sijainia arkenneaan alueen arvojen vuoksi. P-korelialueelle osoieaan suala. Rakennusoikeua vähenneään. äräys KL -> TPY uude paika, paikkojen siiro Page 5 of 6

16 Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin Hellin, Esa, Veli-Pekka ja Sau Törmälä Haluava omisamalleen ilalle (os. Sjösänginie 25) oikeua 2-3 erillisalolle ai 4-5 perheen rivialolle. Tilan pina-ala on n. 3800m2. Tehokkuudella e= molemma vaihoehdo olisiva oeuamiskelpoisia. 26. Sandro Wührich Haluaa varmisaa ruukin alueen joenrannan avoinen puiso- ja virkisysalueiden säilymisen. Rauamakasiinin rana-alue asukkaiden virkisyskäyössä, eikä saisi pääyä yksiyisomisukseen ja -käyöön. Rakenamisen määrä ja sopivuus hisorialliseen ympärisöön on odeava maanomisajan eeämällä arkemmalla esisuunnielmalla, joa esiey uudisrakenamisen voidaan viedä kaavaehdoukseen. Merkiään iedoksi. Rauamakasiinin ympärisö on alueen keskeinen yleinen puisoalue. Vaadiaan arkempi esisuunnielma. Page 6 of 6