ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0 kiseu.0.0 Dno /0.0.0/0

2 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos /. PRUS- JA TUISTTDOT. Tunniseiedo ULVILA KAUPUKI KSKUSTAAJAMA SUURALU FRTALA LASTOALU PITKÄRAA KAUPUGIOSA (.) Asemakaava koskee: Friialan kylän iloja Takalo R:o :, Koskinen R:o :, Takalo R:o :, Peninmaa R:o :, Liisala R:o : ja Kaukola R:o :. Asemakaavan muuos koskee: Koreleia 0-, (osa),, (osa) ja (osa). Kaualueia eronkuja (osa), skonpellonie, Isoniiynie (osa), Kivikinie, Mesämaanie, Ojamaanie, Onninpellonie, Peninmaanie, Salovaanie, Siikilänie, Takalonie, Tähilinnanie ja Valimonie. Lähivirkisys- ja puisoalueia Friialan ulkoilupuiso (osa), Kivikinpuiso, Pikärannanpuiso ja Puueenpuiso (osa). Asemakaavalla muodosuu: Koreli,, 0,, (osa), (osa) ja (osa). Kaualuee Onninpiha, Takalonie (osa), Isoniiynie (osa) ja Peninmaanie (osa). Lähivirkisys- ja puisoaluee Hormisonpuiso, Peninpuiso ja Friialan ulkoilupuiso (osa). Asemakaavan muuoksella muodosuu: Koreli 0,,,,, (osa), (osa), (osa), (osa), - (osa) ja. Kaualuee Siikilänie, Peninmaanie (osa), Isoniiynie (osa), Valimonie, Ojamaanie, skonpellonien ja eronkuja (osa). Lähivirkisys- ja puisoaluee Friialan ulkoilupuiso (osa), Pikärannanpuiso ja Puueenpuiso (osa). Laaija: Kaavoiuspäällikkö Mikko urminen Ulvilan kaupunki / maankäyöoso Loukkuranie, 0 Vanha-Ulvila p. 000 mikko.nurminen@ulvila.fi Vireilleulo:..00 Hyväksymispäivämäärä: Kaupunginhallius..0 Kaupunginvaluuso 0..0 TuHO..0

3 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos /. Suunnielualueen sijaini Suunnielualue sijoiuu Ranalan emakaava-alueen eeläpuolelle ja rajauuu Hormisoniehen, Pikärannaniehen sekä urmionien ja Vuorionien pohjoispuolen uukseen. Lännessä alue rajauuu yleiskaavan mukaiseen Friialan ulkoilupuisoon, joka kuuluu osiain kaava-alueeseen. Alue sijaisee n., km:n eäisyydellä Friialan keskusaajaman palvelukeskiymäsä. Alueen sijaini on selosuksen kaliieessä. ja orokuvsa kaavelosuksen kannessa.. Kaavan nimi ja koius Kaavan nimi on Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos. Kaavan koiuksena on liiää suunnielualue emakaava-alueeseen ja Ranalan uinalueeseen, äydenää alueen olemsa olevaa uinaluea pien- ja rivialoumisella sekä lisää ja monipuolisaa yriysen unouoanoon soveluvien onien jonaa. Samalla on koius järjesää alueen kunnallisekniikka, liikenneväylä ja kuivausoja koiuksenmukaisesi ja luoda mahdollisuude joukkoliikeneen oeuamiseksi. Kaava oeuaa Pikärannan ja Valavainion vaiheiaisa emakaavoiusa, minkä avoieena on mahdollisaa yleiskaavan mukaisesi yriysoiminnan sekä pienalouuksen sijoiamisen alueelle luonnonympärisö ja ympäröivä uus huomioon oaen. Pikärannan ja Valavainion kokonaisuus on pina-alalaan noin ha ja sen emakaavoius kesää useia vuosia.. Sisällyslueelo. PRUS- JA TUISTTDOT.... Tunniseiedo. Suunnielualueen sijaini. Kaavan nimi ja koius. Sisällyslueelo. Lueelo selosuksen liieiakirjoisa. Lueelo muisa kaavaa koskevisa iakirjoisa ja lähdemaeriaalisa. TVISTLMÄ.... Kaavaprosessin vaihee. Asemakaava ja emakaavan muuos. Asemakaavan ja emakaavamuuoksen oeuaminen. LÄHTÖKOHDAT.... Selviys suunnielualueen oloisa.. Alueen yleiskuvaus.. Luonnonympärisö.. Rakenneu ympärisö.. Maanomisus. Suunnieluilanne.. Suunnielualuea koskeva suunnielma ja selviykse. ASMAKAAVA SUUITTLU VAIHT.... Asemakaavan ja emakaavamuuoksen ve. Suunnielun käynnisäminen ja siä koskeva pääökse. Osallisuminen ja yheisyö 0.. Osallise 0

4 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos /.. Vireilleulo 0.. Osallisuminen ja vuorovaikuusmeneely 0.. Viranomaisyheisyö 0. Asemakaavan avoiee.. Lähökoha-aineison anama avoiee.. Prosessin aikana synynee avoiee. ASMAKAAVA KUVAUS.... Kaavan rakenne.. Mioius.. Palvelu. Ympärisön laaua koskevien avoieiden oeuuminen. Aluevaukse.. Korelialuee.. Viheraluee.. Kadu. Kaavan vaikuukse.. Vaikuukse ihmisen elinympärisöön.. Vaikuukse yriysoiminaan.. Vaikuukse liikeneeseen ja yhdyskunaekniikkaan.. Vaikuukse luonnonympärisöön.. Vaikuukse maisemaan ja kuluuriperinöön. Kaavamerkinnä ja määräykse. imisö. ASMAKAAVA TOTUTUS.... Toeuusa ohjaava ja havainnollisava suunnielma. Toeuaminen ja ajoius. Lueelo selosuksen liieiakirjoisa. Osallisumis- ja vioinisuunnielma päiv...0. Sijaini ja emakaavailanne. Oe Keskusaajaman yleiskaava KV Oe Saakunnan maakunakaava MV.0.00, YM Alueen maanomisuska 0. Asemakaavan oeuusa kuvaava havainnekuva. Pienennös emakaavaka ja -määräyksisä. Asemakaavan seuranalomake Asemakaavaka sekä emakaavamääräykse ja merkinnä. Lueelo muisa kaavaa koskevisa iakirjoisa ja lähdemaeriaalisa. Ulvilan keskusaajama-alueen luonoselviys, Ki Khu, Turun yliopiso, Saakunnan ympärisönukimuskeskus, Tukimusrapori /00. Pikärannan ja Valavainion kaavunko..00, Pöyry nvironmen Oy. Ajoneuvoliikeneen melukäyrä, ennuseilanne v.00, Friiala, Keskusaajaman meluselviys, Suunnielukeskus Oy,. Kaavoiuskaus 0, Ulvilan maankäyöoso, KH 0..0

5 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos /. TVISTLMÄ. Kaavaprosessin vaihee Kaupunginhallius on..00 ehny pääöksen yheensä noin ha käsiävän Pikärannan ja Valavainion kokonaisuuden yleissuunnielman ja kaavungon laadinna. Yleissuunnielu ja kaavunko valmisuiva..00 ja kokonaisuua koskeva osallisumis- ja vioinisuunnielma eeiin vireille..00. Osiain suunnielualuea koskeva Pikärannan emakaava valmisui..00. Osallisumis- ja vioinisuunnielmaa on kiseu..00 ja..0, sekä viimeksi luonnoksen nähäville eamisen yheydessä..0. Kaavaluonnos on ollu nähävänä Kaupunginhallius ei..0, emakaavan ja emakaavan muuosehdouksen nähäville Asemakaava ja emakaavan muuos Asemakaava ja emakaavan muuos on laadiu oikeusvaikueisen yleiskaavan, yleissuunnielman ja kaavungon mukaan. Alueelle on muodoseu eriyyisiä pienaloumisen korelialueia sekä niiä luonevi rajaavia puisoalueia. Liikeneen painopise on siirrey kokoojakadun oiselle Isoniiynielle, joka kulkee rkai liikennöidyn Pikärannanien rinnakkaisienä hiaana kyläraiina unoalueen läpi. Avo-ojien uomia on siirrey yheen ja niihin on muodoseu laajennuksia koseikkoja ja ulvavesien hallinaa ven.. Asemakaavan ja emakaavamuuoksen oeuaminen Alueen kunnalliseknisä suunnielua on ehy samanaikaisesi kaavoiuksen kanssa. Alueen kunnallisekniikan oeuaminen on koius aloiaa pohjoisosa Takalonien ympärisösä ja Isoniiynien Pikärannanpuisoon ulouvala osala hei kaavan saaua lainvoiman. Samalla aloieaan uinpienalojen (AP) ja omakoionien mkkinoini (AO). nsimmäisen osan on vioiu rakenuvan vuosien 0-0 aikana.. LÄHTÖKOHDAT. Selviys suunnielualueen oloisa.. Alueen yleiskuvaus Suunnielualue on suurimmaksi osaksi rakenneua vanhaa maaalousmaaa. Osa alueesa on edelleen viljelyä peloa, osa enisä pensoiunua peloa ja osa iheää mänyvoioisa mesää. Taisen maon poikki koillis-loun-suunnsa kulkee hiekkaeiä, joiden veen on rakenneu omakoialoja ilakeskusen läheisyyeen. Suuri osa suunnielualueesa on emakaavoieu, mua siä ei ole rakenneu emakaavan mukaisesi... Luonnonympärisö Ulvilan Keskusaajaman alueela on ehy luonoselviys Saakunnan ympärisönukimuskeskuksen oimesa vuonna 00. Siinä on käsiely kvillisuua, eläimisöä

6 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ja maisemia huomioiden luonnonsuojelulain ( luku ), vesilain ( luku a ja a ) ja mesälain ( luku 0 ) mukaise kohee. Myös U:n direkiivien mukaise laji, elinympärisö sekä uhanalaishavainno on oeu huomioon. Luonoselviyksen mukaan suunnielualueella ei ole luonnonsuojelulain ai U:n direkiivien mukaisia koheia. Suunnielualueen mesän on odeu olevan luonnon monimuooisuuden kannala voka urvekanga ja kangrämeä (kohde no.00.). Kohde kuuluu laajempaan Hormisonien kaakkoispuoliseen mesään, jonka koiuslkennoissa avaiin valakunnallisesi huomionvoinen ilali. Ojien reunoilla esiinyy mahdollisesi uoman uuramia kolveia ja koseikkokvillisuua. Maisemakuva ja -rakenne Maisema on pääisa ihmisen muokkaamaa, eikä luonnonilaisia alueia esiinny kuin mesässä ja pienalaisesi ojien reunoilla. Maisemalaan alue on avanomainen ja alueellisesi yypillinen. Maisemaa rajaa voimakkai lounasa mesän reuna. Kuva suunnielualueen iäreunala Puisolanielä keväällä 0, mesän reuna vemmalla. Maaperä Suunnielualue on pääpiireissään aisa ja kohoaa korkeimmillaan lounasa mesäisellä vyöhykkeellä noin +.00 m korkeudelle merenpinna. Alimma kohda ova noin +.00 m korkeudella merenpinna. Mao lkee koilliseen kohi Pikärannanieä ja Kokemäenjokea. Pikärannan emakaava-alueen eeläisillä osilla on suorieu alueellinen pohjaukimus vuonna 00 (Järvikylänien ympärisö). Suunnielualueen maaperä koosuu hienorakeisisa hiekka-/silikerroksisa (- m) ja sen alapuolisesa kikamaa-moreenikerrosuma. Alueella avaaan suheellisen homogeenisia jokikerrosumia. Haisilan alueella ylimpänä on 0.-. m paksuinen sili- ai hienohiekkakerros ja sen alla on noin -. m paksuinen savikerros. Savikerros ohenee kaakkoon päin menäessä. Rakennusen perusaminen Savi- ja silialueilla rakennukse suosiellaan peruseaviksi kovaan pohjaan lyöävien ukipaalujen vaan. Kevyrakeneise alous- ym. rakennukse voidaan perusaa reunavahviseisa laaaperususa käyäen kerroksiain iivisey äyekerrok-

7 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / sen päälle maanvaisesi. Rakenaminen alueella edellyää rakennuspaikkakohaisia pohjaukimuksia ja perusamissuunnielmia. Maaperä läpäisee heikosi veä, on rouivaa ja purisuu kokoon kuormieaessa. Rakennuspohja on salaojieava ja kapillainen nousu on kakaisava salaojiuskerroksella alapohjan alla. Alueella on vauduava rakennusen vierusojen ja alusäyöjen painumiin. Pina- ja pohjavede Suunnielualueella on runsai pieniä pinavesiuomia. Alueen suurimman ojan Musanoja johaa pinavesiä eniselä kaaopaikala, misä johuen ojan veden laau on säännöllisessä seurannsa. Suunnielualueen keskiossa Musanojaan yhyy lännesä Ranalan akamaila lkeva oja. Suunnielualue ei ole pohjavesialuea eikä pohjaveden muodosumisaluea... Rakenneu ympärisö Väesö ja yhdyskunakenne Suunnielualueella sijaisee rekiseröiyä rakennusa, joisa on uinaloja. Rakennukse on rakenneu pääsäänöisesi vuosina 0-0, muuama 0- ja 000-luvulla. Keskimäärin rakennukse ova ½-kerroksisia ja koolaan 0- m, yksi alousrakennus on lähes 0 m. Rakennukse sijoiuva ilakeskusen läheisyyeen ja muodosava aaja-uuksen kalaisia pihapiirejä. Asukkaia suunnielualueella on noin. Palvelu ja yöpaika Suunnielualue ukeuuu palvelujen osala Friialan kaupalliseen keskusaan noin, km päässä. Koulu ja päiväkoi sijaiseva eninään km päässä. Lähimmä yöpaikka-aluee sijaiseva Pikärannanien pohjoispuolella Valavainion alueella ja Keumesän eollisuusalueella noin 0, km eäisyydellä. Virkisys Suunnielualue on osa Friialan ulkoilupuisoa ja hyvien ulkoilumahdollisuuksien vrella. Lähimmä rakenneu ulkoilualuee ova Friialan koulun yheydessä noin km päässä. Liikenne Suunnielualueen koillisreunalla kulkeva Pikärannanie (p ) on merkiävä alueellinen pääväylä. Tiehallinnon vuonna 00 ekemän liikennelkennan mukaan Pikärannaniellä kulkee noin 0 ajoneuvoa/vrk, joisa rkaisa noin 0 kpl. Hormisonie on rakeneilaan kokoojakau ja palvelee Ranalan uinaluea. Suunnielualueen muu olemsa oleva ie ova kapeia ja hiekkapäällyseisiä ja riiävä palvelemaan ien vren muuamia uinkiineisöjä. Suunnielukeskuksen meluselviyksen () vuodelle 00 laadiun ennuseen peruseella valaie :n meluvaikuus ei yllä suunnielualueelle. Pikärannanien meluvaikuusa vaan piha on mahdollisa suojaa rakennusen sijoielulla. Pikärannanien vierellä, suunnielualueen puolella kulkee päällysey kevyen liikeneen reii.

8 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / Rakenneu kuluuriympärisö Ulvilan Keskusaajama-alueela on ehy rakennusinvenoinni vuosina - ja päiviey Saakunnan museon oimesa 00. Invenoinnin peruseella suunnielualueella sijaisee yksi ila, jolla ympärisö ulee säilyää (Koskimaa Rn:o :). Tekninen huolo Suunnielualueen kiineisö kuuluva vesijohoverkosoon. Alueen poikki Ranala kaakkoon Keumesän eollisuusalueelle, osiain yksiyisen omisamien maiden poikki kulkee runkovesijoho (V 0 M). Alueella ei ole viemäri- ai hulevesiverkosoa. oe johoka Suunnielualueen sähköjakelusa vaa Cuna Oy (en. Forum Oy). Suunnielualueen poikki Hormisonien eeläpuolella kulkee ilmähköjoho. Puhelinverkosa vaa paikallinen puhelinyhiö Finda Oy... Maanomisus Suunnielualueen 0:sä ila on yksiyisessä omisuksessa. Ulvilan kaupunki maanomisus kaaa suurimmaksi osaksi suunnielualueen. Oe maanomisuska on liieenä.. Suunnieluilanne.. Suunnielualuea koskeva suunnielma ja selviykse Valakunnallise alueidenkäyön avoiee (VAT) Maankäyö- ja rakennuslain mom. :n mukaan alueidenkäyön suunnielussa on huolehdiava valakunnallisen alueidenkäyöavoieiden (Valioneuvoson pääös ) huomioon oamisesa sien, eä ediseään niiden oeuamisa.

9 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / Maakunakaava Suunnielualueella on voimsa Saakunnan maakunakaava (maakunavaluuso..00/0, Ympärisöminiseriö 0..0 :o YM//00, Korkein hallino-oikeus..0/0). Suunnielualue on maakunakaavsa osoieu aajamaoiminojen alueeksi (A). Oe maakunakaava on liieenä. Yleiskaava Suunnielualueella on voimsa Keskusaajaman yleiskaava (KV , ). Suunnielualue on yleiskaavsa osoieu pienalovalaiseksi unoalueeksi (AP), pienalovalaiseksi alueeksi, jolla ympärisö säilyeään (AP/s) ja urheilu- ja virkisyspalvelujen alueeksi (VU). Oe yleiskaava on liieenä. Asemakaava Suunnielualueen eeläisellä osalla on voimsa Pikärannan emakaava (KV..00 ). Sen mukaan suunnielualue on erillispienalojen aluea (AO), rivialojen ja muiden kykeyjen unojen aluea (AR), julkisen lähipalvelurakennusen aluea (YL), lähivirkisysaluea (VL) ja puisoa (VP). Oe ajana-emakaava on liieenä. Rakennusjärjesys Ulvilan kaupungin rakennusjärjesys on hyväksyy valuusossa Pohjaka Asemakaavan pohjaka on kiseu syksyn 0 aikana ja äyää..000 voimaan ulleen kaavoiusmiauseuksen (/) vaaimukse.. ASMAKAAVA SUUITTLU VAIHT. Asemakaavan ja emakaavamuuoksen ve Pikärannan ja Valavainion alueen vaiheiainen kaavoiaminen on kaupungin pikän ajan avoieena. Tkoiuksena on oeuaa alue yleiskaavan mukaisesi umisa ja yöpaikkakenamisa ven. Suunnielualueen yhdyskunakenamisen edellyyksenä on laaia alueelle emakaava. Uuden emakaavan laadinnan lisäksi jo kaavoieun osan muuaminen liikeneen ja kuivausojien suheen on ollu peen.. Suunnielun käynnisäminen ja siä koskeva pääökse Kaupunginhallius on päääny..00, eä emakaavoja ryhdyään laaimaan vaiheiain Pikärannan ja Valavainion kaupunginosiin. Asemakaavoius perusuu alueelle laadiuun kaavunkoon, joka on yleiskaavaa kenava alueen kokonaisrakaisu. Suunnielualue on usean vuoden ajan ollu kaavoiuskauksien kohde, viimeksi kaavoiuskauksen 0 kohde no (KH 0..0 ). Alueen kunnallisekniikan oeuamisen aloiamiseen vuoden 0 aikana on vauduu Talousvio- ja suunnielmsa 0-0 (KV..0 0).

10 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos 0/. Osallisuminen ja yheisyö.. Osallise Osallisia ova suunnielu- ja lähialueen maanomisaja ja ukkaa sekä viranomaise, joiden oimialaa suunnielussa käsiellään. Muia osallisia ova kaupungin hallinokunna ja lauakunna, Saakunaliio, Saakunnan Museo, Vsinais-Suomen LY-keskus, Cuna Oy ja puhelinyhiö Finda Oy. Yheisöisä osallisia ova Ranalan pienkiineisöyhdisys ry ja Ulvilan ympärisöseura ry. Osallisilla on mahdollisuus osallisua emakaavan muuoksen valmiseluun, vioida kaavoiuksen vaikuuksia ja lausua mielipieensä (MRL )... Vireilleulo Pikärannan ja Valavainion kokonaisuuden kaavoius on eeu vireille..00. Osallisumis- ja vioinisuunnielmaa (OAS) on kiseu..00 ja..0, sekä viimeksi luonnoksen nähäville eamisen yheydessä..0. Osallisumis- ja vioinisuunnielma ja kisuksisa on ilmoieu kuuluuksella kaupungin ilmoiusaululla sekä Ulvilan Seuu lehdessä... Osallisuminen ja vuorovaikuusmeneely Pikärannan emakaavan ja emakaavan muuoksen luonnoksesa ja nähävilläolosa on ilmoieu kuuluuksella kaupungin ilmoiusaululla sekä Ulvilan Seuu lehdessä..0. Kaavaluonnos on ollu nähävillä Kaavaluonnoksesa ei esiey yhään kirjallisa mielipideä. ähävilläolon aikana suunnielualueen ukkaiden kanssa käydyissä keskuseluissa odeiin Siikilänien ja Onninpihan vaihamisen keskenään olevan peruselua. Kaupunginhallius hyväksyi emakaavaehdouksen..0, ja ei sen nähäville väliseksi ajaksi. hdouksesa jäeiin yksi kahdeksan henkilön allekirjoiama muisuus (päiv...0), jonka mukaan kaavaehdouksen mukainen Valimonien ja Siikilänien järjesely aiheuaa huomaavaa liikeneen lisäänymisä, joka a vaikuaa merkiäväsi alueen maisemaan, kvillisuueen, eläimisöön ja maaperään. Voimsa olevaa, mua oeuamaona kaavakaisua on pidey pempana rakaisuna. Vineena muisuukseen odeaan, eä kaavaehdouksen mukainen liikennejärjesely on koiuksenmukainen, liiyy oleellisesi koko kaava-alueen kaujärjeselyihin, oeuaa kauhierkian periaaeia ja panaa liikenneurvallisuua. Liikennemäärä lisäänyy ainoaan Valimoniellä muuaman uinonin verran, eikä alueella ule olemaan ajoneuvojen läpikulkuliikenneä. Kevyliikeneen läpikulku alueella on eninään vähäisä. Kaavaehdouksella ei ole oleellisia vaikuuksia kyseisen alueen maisemaan, kvillisuueen, eläimisöön ai maaperään, eiväkä vaikuukse eroa voimsa olevan emakaavan vaikuuksisa. Muisuuksen peruseella kaavaehdoukseen ei ole vea ehdä muuoksia... Viranomaisyheisyö Viranomaisneuvoeluja ei ole järjesey. Saakunnan Museola, Vsinais-Suomen LY-keskuksela (liikenne), Cuna Oy:lä ja Ulvilan kunnan ekniselä lauakunnala pyydeiin lausunno kaavaehdouksesa.

11 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / Saakunnan Museon näkemyksen mukaan alueen rakennus- ja kuluurihisoriallise vo on huomioiu, eikä museolla ole huomaueavaa kaava ja vea anaa vsinaisa lausunoa. Vsinais-Suomen LY-keskus oeaa, eä kaavakaisu oeuaa oikeusvaikueisa yleiskaavaa, eikä vsinaisen lausunnon anamiseen koa olevan vea. Jakosuunnielussa huomioiavaksi LY-keskus esiää kuienkin, eä hulevesien käsielyn ohjausa kenneaan syyskuussa voimaan ulleen lakimuuoksen (MRL 0 i ) mukaisesi, ja eä mioiusa ulee kenaa väesölisäyksen merkiyksen, oeuamisen ajoiuksen ja kaupungin muun unouoannon suheen. Vsinais-Suomen LY-keskuksen huomioiden peruseella kaavelosusa on äydenney mioiuksen (...) osala. Tekninen lauakuna oeaa lausunnossaan (.0.0 ), eä vuonna 00 laadiua vesihuollon yleissuunnielmaa voidaan kaavamuuoksesa huolimaa noudaaa, kaava-alueen kunnallisekniikan ensimmäisen vaiheen oeuamiseen on vauduu ja eä seuraavissa invesoinisuunnielmissa on vauduava alueellisen pääjäevesiviemärin ja pumaamoiden rakenamiseen. Lausunnon peruseella kaavaehdoukseen ei ole vea ehdä muuoksia. Cuna Oy:n lausunnossa kiinnieään huomioa 0 kv:n Friialan sähköeman ja Hormison välillä kulkevan voimajohdon suoja-alueeseen, jonka kaakkoisreunalle sijoiuu myös kaksi 0 kv:n maakaapelia. Johoalueelle on osoieu ohjeellinen kevyliikeneen reii, joka ei kuienkaan saa sijoiua kolmea meriä lähemmäksi johorakeneia ai rakennekerrokse kaha meriä lähemmäksi maakaapeleia. Kaikisa oimenpieisä johoalueella ulee neuvoella Cuna Oy:n kanssa. Lausunnon peruseella kaavaehdoukseen ei ole vea ehdä muuoksia. Alueen kunnallisekniikan oeuamisesa ja pinavesien järjesämisesä on neuvoelu eknisen oson kanssa kaavayön aikana.. Asemakaavan avoiee.. Lähökoha-aineison anama avoiee Kaupungin eama avoiee Ulvilan kaupungin pikän ähäimen avoieena on muodosaa Pikärana-Valavainio alueesa monipuolinen uinpienalo-, yöpaikka- ja eollisuusoiminojen kokonaisuus, jonka sijaini näkyvällä ja helposi saavueavalla paikalla valaie :n vrella houkuelee alueelle runsai uusia ukkaia ja yriyksiä. Aluea oeueaan kokonaisvalaisesi osoiaen rakenneavien alueiden, liikenneväylien ja vapaa-alueiden sijaini sekä niiden liiäminen olemsa olevaan rakeneeseen yhdyskunaeknisesi aloudellisella avalla. Tavoieena on riiävän ja houkuelevan pienaloonien jonnan ylläpiäminen ja emakaavoieun alueen äydenäminen. Virkisysalueiden suunnielussa huomioidaan alueen olemsa oleva kvillisuus. Suunnieluilaneesa johdeu avoiee Kaupungin ja emakaavoiuksen avoiee ova yheneväisiä maakunakaavan, yleiskaavan ja valakunnallisen alueidenkäyöavoieiden kanssa. Voimsa olevan emakaavan julkisen lähipalvelurakennusen korelialue (YL) on koeu peeomaksi ja Ranalan vaavan onin riiävän reserviksi. Tviaessa lähipalve-

12 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / luille on järjeseävissä alueia Isoniiynien oeuumaomille uinpienalojen oneille ja Pikärannanien pohjoispuolelle emakaavoiuksen yheydessä. Alueen oloisa ja ominaisuuksisa johdeu avoiee Tavoieena on alueen liikeneen järjesäminen oimivalla ja ympärisön laaua kohenavalla avalla. Alueen liikenne ukeuuu Pikärannaniehen, jola nykyisin on runsai suoria oniliiymiä, joisa ulisi pääsä mahdollisuuksien mukaan eroon. Toisaala kaava-alueen sisälä puuuu kokoojakauluoneinen ie. Virkisysaluee ja - reiisö sijoiuva nykyisen ja kunnoseavien ojien ympärisöön... Prosessin aikana synynee avoiee Asemakaavayön aikana on selviey joukkoliikeneen mahdollisuuksia ja kunnallisekniikan oeuamisa Pikärannan ja Valavainion alueella. Rakenaminen lisää pinnoieun maan pina-alaa, mikä koiaa myös imeyymää jäävien pinavesien lisäänymisä. Kunnalliseknisen rakaisujen avoieena onkin pina- ja hulevesien halliavuus ja poikkeusilaneisiin vauuminen.. ASMAKAAVA KUVAUS. Kaavan rakenne.. Mioius Suunnielualueen pina-ala on n. hehaia, josa uua emakaavaa on noin ha. Alueelle on muodoseu uua omakoionia (AO), joisa on kaupungin omisuksessa, sekä 0 jo rakenneua yksiyisessä omisuksessa olevaa omakoionia. Rivi- ja pienkerrosalojen uinpienalooneja (AP) on sekä rivialooneja (AR). Alueella on lisäksi palvelurakennusen onia (P) ja yksi maailojen alouskeskus (AM). Asemakaavan oeuumisen myöä alueelle rakenunee n. 0 unoa ja väesömäärä kvaa noin 0 hengellä. Ulvilan kaupungissa on pin viime vuoden nokahdusa lukuun oamaa valmisunu keskimäärin 0 unoa vuodessa (0 omakoialoa, 0 rivi- ai kerrosalounoa). Asemakaavan oeuuessa vioidussa aikaaulussa noin vuoden aikana ja noin 0 unnon vuosivauhdilla kaaa neljänneksen kaupungin unouoannosa. Pina-alojen mioiusiedo ilmenevä seuranalomakkeesa, liie... Palvelu Suunnielualue ukeuuu palvelujen osala Friialan kaupalliseen keskusaan noin, km päässä. Koulu ja päiväkoi sijaiseva eninään km päässä. Lähimmä yöpaikka-aluee sijaiseva Pikärannanien pohjoispuolella Valavainion alueella ja Keumesän eollisuusalueella noin 0, km eäisyydellä.. Ympärisön laaua koskevien avoieiden oeuuminen Asemakaavan oeuumisen myöä Pikärannanien ja Friialan ulkoilupuison välinen pääosin aukea peloalue oeaan käyöön ja yhdyskunakenne äydenyy luonevalla avalla. Suunnielualueella on yksi suojelava pihapiiri. Vanha uus on haja-

13 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / naisa peloilkkujen ja pensuneiden enisen pelojen pilkkomaa, joen uusi rakenaminen eheyää kaupunkikuvaa.. Aluevaukse.. Korelialuee AO- rillispienalojen koreleissa (osa), ja on suurin salliu kerrosluku ja rakennusoikeus on osoieu ehokkuusluvulla e=0,. Rakennusalojen raja ova korelikohaisia ja rakennuksia voi ieyin edellyyksin sijoiaa vähinään m eäisyydelle naapurionin raja. Lisäksi on anneu määräyksiä rakenamisava ja auopaikkojen määräsä. AO- rillispienalojen koreleissa (osa), (osa), (osa) ja (osa) on suurin salliu kerrosluku ja rakennusoikeus on osoieu ehokkuusluvulla e=0,. Talous- ja uinrakennuksille on osoieu oma rakennusala. Lisäksi on anneu määräyksiä rakenamisava ja auopaikkojen määräsä. AO- rillispienalojen koreleissa 0, (osa), (osa),,, (osa) on suurin salliu kerrosluku I / ja rakennusoikeus on osoieu ehokkuusluvulla e=0,0 ai e=0,0. Asuinrakennuksia saa rakenaa alle 00 m onille yhden ja yli 00 m kokoiselle kaksi. Rakennusalojen raja ova korelikohaisia. Lisäksi on anneu määräyksiä rakenamisava ja auopaikkojen määräsä. AR Rivialojen ja muiden kykeyjen uinrakennusen koreleissa (osa), (osa), 0- ja on suurin salliu kerrosluku ja rakennusoikeus osoieu ehokkuusluvulla e=0,. Talous- ja uinrakennuksille on osoieu oma rakennusala. Lisäksi on anneu määräyksiä rakenamisava ja auopaikkojen määräsä. AP Asuinpienalojen koreleissa (osa) ja on suurin salliu kerrosluku ja rakennusoikeus osoieu ehokkuusluvulla e=0,. Talous- ja uinrakennuksille on osoieu oma rakennusala. Lisäksi on anneu määräyksiä rakenamisava ja auopaikkojen määräsä. AM Maailojen alouskeskusen korelissa (osa) rakennusoikeus on osoieu ehokkuusluvulla e=0,. Alueelle ei saa sijoiaa koieläinen uoanolaioksia. Vähinään 00 m onille saa rakenaa yhden uinrakennuksen. Rakennusalojen raja ova korelikohaisia. P- Palvelurakennusen korelissa rakennusoikeus on osoieu ehokkuusluvulla e=0, ja suurin salliu kerrosluku on. Tonille voi sijoiaa myös unoja. Talous- sekä palvelu- ja uinrakennuksille on osoieu oma rakennusala. Lisäksi on anneu määräyksiä rakenamisava ja auopaikkojen määräsä... Viheraluee VP, VL Puisoihin ja lähivirkisysalueille saa sijoiaa kunnalliseknisiä rakennelmia ja eninään 0 k-m kokoisia iloja vähinään m eäisyydelle uinonien rajoisa. Alueille on osoieu ohjeellisia kulkureiejä ja pysäköinialueia sekä ohjeellisia vesialueia pinavesien halliua ohjausa ja viivyämisä ven. Pikärannanpuisoon on sijoieu myös rakennusala yhdyskunaeknisä huoloa palvelevia rakennuksia ven.

14 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos /.. Kadu Kaualueille on osoieu kevyliikennereiejä ja isueavia puurivejä. Kaujen leveyde ja geomeria noudaava kokoojakadun ja onikaujen välisä hierkiaa. Pääyvien kaujen päihin on osoieu alue käänöpaikkaa ven.. Kaavan vaikuukse.. Vaikuukse ihmisen elinympärisöön Asemakaavan oeuamisen myöä alueelle synyy uua omakoiunoa ja noin 0 yhiömuooisa unoa. Väesön kvu on noin 0 henkeä. Asemakaava äydenää ja iivisää rakenneua ympärisöä, jolloin joukkoliikeneen ja lähipalvelujen oiminaedellyykse paneva. Omakoionien koo vaiheleva välillä m, mikä luo vaihelua aajamakuvaan ja vaihoehoja omakoiumiseen. Virkisyksen ja ulkoilun mahdollisuude laajenuva ja reii liiyvä koko kaupungin kaavaan verkosoon. Pinavesien ohjauksesa muodoseava koseiko lisäävä viihyisyyä ja monipuolisava virkisäyymisen mahdollisuuksia... Vaikuukse yriysoiminaan Asemakaavsa on osoieu korelin neljä onia, yheispina-alalaan noin 00 m, palvelurakennuksia ven. Palvelurakennusen oneille on mahdollisa sijoiaa esimerkiksi päiväkoi, kaua ai ueun umisen yksikkö. Alueen rivi- ja uinpienalooni panava yriysmuooisen unorakenamisen mahdollisuuksia... Vaikuukse liikeneeseen ja yhdyskunaekniikkaan Kokoojakau Isoniiynie on linjau uudelleen Hormisonielle ja luou alueelliselle pääväylälle Palovainionielle rinnakkainen ja uinalueia kokoava, joukkoliikeneen oiminamahdollisuuksia panava raii. Palovainionien oniliiymien poiso edisää merkiäväsi liikenneurvallisuua. Ajoneuvoliikeneen lisäys on vähäisä pääisa uinalueisa johuvaa liikenneä, eikä häirisevää läpiajoliikenneä ole odoeavissa. Kevyliikeneelle luodu moninaise uude reii ova suojaisia, yhdisävä viheralueia ja liiyvä olemsa oleviin yheyksiin. Alueen oeuamisen myöä vesihuoloa uusiaan ja alueen poikki kulkevaa vesijohoa siirreään soveluvaan paikkaan. Viemäriverkosoa ven oeueaan pumaamo. Aluekuivaus järjeseään pääisa olemsa olevien avo-ojien avulla, joiden linjauksia kuienkin muueaan koiuksenmukaisen korelikokonaisuuksien muodosamiseksi... Vaikuukse luonnonympärisöön Alueella ei ole eriyisiä luonovoja. Uude koseiko sen sijaan voimisava luonnon diversieeiä. Mesäalue säilyy pääisa enisellään... Vaikuukse maisemaan ja kuluuriperinöön Alue on aajaman reunalla, enisä viljelyä peloa, joka on hajanaisesi ueua ja umpeen kvanua. Pienimiakaavainen olemsa oleva rakennuskana on huomioiu sijoiamalla soveluvan miakaavan mukaisa rakennuskanaa ja pihapiiriä sen läheisyyeen.

15 ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / Pikärannanien vressa korelin onilla sijaisee kohuullisen kunoinen, pienikokoinen hirsisuuli, joka on merkiy suojelavaksi rakennukseksi (sr). Voimsa olevsa emakaavsa suojelu ympärisö Koskimaan ilalla (Rn:o :) säilyy enisellään.. Kaavamerkinnä ja määräykse Kaavamerkinnä ja määräykse ova euksen mukaisia ja noudaava Ulvilan kaupungissa omaksuua käyänöä.. imisö imisö on aiemman emakaavoiuksen mukaisa ja paikallisa alkuperää. Onninpihan ja Siikilänien nime on vaihdeu keskenään osoiamaan kemmin alkuperäisiä paikkojen nimiä. Kaavamerkinnä ja määräykse ova euksen mukaisia ja noudaava Ulvilan kaupungissa omaksuua käyänöä.. ASMAKAAVA TOTUTUS. Toeuusa ohjaava ja havainnollisava suunnielma Toeuuksia havainnollisamaan on laadiu emakaavan havainnekuva (liie.), josa ilmenee kemmin rakennusen sijoiuminen, pihapiirien suunaus, isuukse, liikennejärjesely yms.. Toeuaminen ja ajoius Kunnallisekniikan ja onien oeuaminen alkaa alueen luoneispääsä Hormisonielä Isoniiynien ja Pikärannanien väliselä alueela. Toeuamisen aloiusa on kenneu vuoden 0-0 vaiheeseen pien- ja rivialoonien kysynnän vähäisyydesä johuen. nsimmäise oni uleva myyniin viola vuoden 0 lopussa. Ulvilsa..0 (kiseu.0.0) Mikko urminen Kaavoiuspäällikkö

16 LT OSALLISTUMIS- JA ARVIOIISUUITLMA Pikärannan ja Valavainion emakaava Päiviey..0. Suunnielualue Tämä osallisumis- ja vioinisuunnielma koskee Ulvilan kaupungin Pikärannan ja Valavainion kaupunginosien emakaavan laaimisa (kaupunginosa nro ja ). Suunnielualue sijaisee Ulvilan kaupungin Keskusaajaman eeläossa Kokemäenjoen länsipuolella. Iäreunsa kaava-alue rajoiuu Pori-Helsinki valaiehen, V :een ja länsireunsa Ranalan kaupunginosaan. Alue käsiää myös osan yleiskaavan mukaisesa Friialan ulkoilupuisosa (ks. Keskusaajaman yleiskaava) ja rajoiuu sen länsipuolisiin pelo- ja mesäalueisiin. elässä suunnielualueeseen kuuluu moooriradan alue (FK-raa) lähiympärisöineen.

17 . Suunnielun avoiee Suunnielun koiuksena on laaia alueelle vaiheiain emakaava, joka mahdollisaa yleiskaavan mukaisesi yriysoiminnan sekä pienalouuksen sijoiamisen alueelle luonnonympärisö ja ympäröivä uus huomioon oaen. Koko alue on pina-alalaan noin ha ja sen emakaavoius ulee kesämään useia vuosia (rajau punaisella eusivun ksa). y (helmikuu 0) esillä oleva kaavavaihe (laajennus ja muuos) sijoiuu Ranalan emakaavaalueen eeläpuolelle (rajau musalla eusivun ksa) ja rajauuu Hormisoniehen, Pikärannaniehen sekä urmionien ja Vuorionien pohjoispuolen uukseen. Lännessä alue rajauuu yleiskaavan mukaiseen Friialan ulkoilupuisoon, joka kuuluu osiain kaava-alueeseen. Kaava-alueen rajaus voi kenua suunnieluyön kuluessa.. Suunnielun lähökohda Saakunnan maakunakaavsa (MV..00, YM 0..0, KHO..0) Pikärannan ja Valavainion aluee on osoieu osiain aajamaoiminojen alueeksi (A) ja osiain yöpaikkaalueeksi (TP). Ulvilan Keskusaajaman oikeusvaikueisessa yleiskaavsa suunnielualueella on seuraavia aluevausmerkinöjä: AP (pienalovalainen unoalue), TP (yöpaikka-alue), T (eollisuus- ja voalue), (energiahuollon alue) ja V- (virkisysalue, jolla on eriyisiä luonovoja). Osalla yöpaikka-alueia uinrakenaminen on salliu ja osalle pienalovalaisa unoaluea on salliu yöilojen rakenaminen. Tkemmin aluevausmerkinnä ilmenevä yleiskaava, joka on nähävänä kaupungin maankäyöosolla. y (helmikuu 0) esillä oleva kaavavaihe käsiää seuraavia yleiskaavan mukaisia aluevauksia: AP (pienalovalainen unoalue), AP/s (pienalovalainen unoalue, jolla ympärisö säilyeään) ja VU (urheilu- ja virkisyspalvelujen alue). Konsuli, Pöyry nvironmen Oy, on laainu alueelle kaavunkosuunnielman. Suunnielma on epävirallinen ja kkuudelaan se sijoiuu yleiskaavan ja emakaavan väliin. Sen koiuksena on olla alueen yleispiireinen perusrakaisu laadiavien emakaavojen pohjaksi. Siinä on rakaisu kokonaisvalaisesi kaujen, puisojen ja rakenneavien korelialueiden sijaini alueella sekä kulkuyheyde. Kaavunkosuunnielma on nähävänä kaupungin maankäyöosolla. Kaavunkosuunnieluun on yhdisey alueen alusava kunnallisekninen suunnielu. Pikärana-Valavainion alueela on suorieu ns. alueellinen maaperäukimus. Alue on pääosin rakenamaona pelo- ja mesäaluea, mua siellä on myös paljon rakenneuja kiineisöjä, osa omakoialoja, osa eollisuus- ja vorakennuksia.. Vaikuusalue Asemakaavan vaikuukse kohdisuva odennäköisesi lähinnä kunkin, vaiheiain laadiavan, emakaava-alueen ja sen lähialueen luonnonympärisöön ja maisemaan sekä kaava-alueella jo oleviin rakenneuihin kiineisöihin.

18 Alueen suunnielavien liikennejärjeselyjen osala vaikuukse ulouva myös kaava-alueen ulkopuolelle.. Osallise Osallisia ova alueen maanomisaja sekä ne, joiden umiseen, yönekoon ai muihin oloihin kaava saaaa huomaavi vaikuaa. Lisäksi osallisia ova viranomaise ja yheisö, joiden oimialaa suunnielussa käsiellään. Osallisilla on mahdollisuus osallisua kaavan valmiseluun, vioida kaavoiuksen vaikuuksia ja lausua kaava mielipieensä (MRL ). Alusavan kelun peruseella osallisia ova kunkin emakaavoieavan alueen ja lähialueiden maanomisaja ja ukkaa. Muia osallisia ova kaupungin hallinokunna ja lauakunna, Saakunaliio, Saakunnan Museo, Vsinais-Suomen LY-keskus, Forum Sähkönjakelu Oy ja puhelinyhiö Finda Oy. Yheisöisä osallisia ova alueella oimiva rekiseröidy omakoi- ja pienkiineisöyhdisykse sekä Ulvilan ympärisöseura ry.. Selvieävä vaikuukse Vaikuusen selviämisen koiuksena on jo suunnielun aikana saada ieoa suunnielurakaisujen merkiyksesä ja sien panaa lopullisen suunnielman laaua. Asemakaavan oeuamisen väliömiä ja välillisiä vaikuuksia vioidaan suunnieluyön yheydessä. Todennäköisesi merkiävimmä emakaavan vaikuukse, joia suunnielun yheydessä ulee selviää, ova: - vaikuukse maisemaan, kvillisuueen, eläimisöön, maaperään ja pohjavesiolosuheisiin - vaikuukse yhdyskunakeneeseen - vaikuukse liikeneeseen ja liikenneverkkoon - vaikuukse yhdyskunaekniikkaan - sosiaalise vaikuukse. Suunnielu- ja pääöksenekovaihee sekä osallisumismeneely Ulvilan kaupungin vuosiaisissa kaavoiuskauksissa, viimeksi vuonna 0, on kerrou Pikärannan pienaloalueiden ja Valavainio/Pikärannan yöpaikka-alueiden (Keumesän yriyspuiso) emakaavojen laaimisesa. Kaavoiuksen vireille ulosa ilmoieaan kaupungin ilmoiusaululla, Ulvilan Seudussa sekä Ulvilan kaupungin inerne-sivuilla ( Osallisumis- ja vioinisuunnielma julkaisaan myös kaupungin inerne-sivuilla ja siä on saaavissa kaupunginviron maankäyöosola. Siä äydenneään kaavoiusyön kuluessa. Suunnielun alussa kunkin emakaavoiusvaiheen alueelle laadiaan yksi ai useampia kaavaluonnoksia, joisa kuullaan osallisia ja he voiva esiää luonnoksisa kysymyksiä ja mielipieiä joko suullisesi ai kirjallisesi.

19 Saaujen mielipieiden pohjala laadiaan emakaavaehdous, joka eeaan nähäville MRL:n :n edellyämällä avalla. Lopullinen emakaavaehdous saaeaan valuuson hyväksyäväksi. Asemakaavojen laaimisen yheydessä neuvoellaan eri viranomaisahojen ja kaupungin hallinokunien kanssa sekä pyydeään viaessa lausunoja.. Yheysiedo Asemakaava laaii kaupungin maankäyöoso ja niiden valmiselusa saa lisäieoja seuraavila henkilöilä: Kaavoiuspäällikkö Mikko urminen, p. 000-, sähköposi Kaavoiusinsinööri Pauli Kekki, 000-, sähköposi Palaue osallisumis- ja vioinisuunnielma Tää osallisumis- ja vioinisuunnielmaa on saaavilla Ulvilan kaupunginalon maankäyöosola, os. Loukkuranie ja se löyyy myös Ulvilan kaupungin Inerne-sivuila Palauea osallisumis- ja vioinisuunnielma voi esiää edellä yheysiedoissa mainiuille henkilöille. Ulvilsa..00 Päiviey..00 Päiviey..0 Päiviey..0 Ulvilan kaupungin maankäyöoso

20 0 nä 0 T LO :0 e= AO T Ä 0. PÄ 0. LM 0. 0 Iu/ L HÖY M AA. AO- AM US : VL k Iu/ e= Iu/. e=0. :. e= Iu/ PROTSIPUISTO AO-. Ö ÄÄM : VL 0 AO- Iu/. AO- LÄHTPUISTO kr 00 VL.0 AO-.. rp e= Y T O.. 0 O KS 0. rp. e= :0 0. Iu/.0 : 0. T A A M VI KI VL rp AA e= / AO- IS RL H p 0. Iu½ VI e=0.0 p 00 : AO SA 0. AO- e= Iu½ : 00. e= Iu/ AO e=0.0 : AS OJ 0.. Iu½ e=0. :0 O :0 00 IV P AL VL AO- : AO- TO Palokaivo AO- P e=0.0 0 KP 0. JA RA :0 all : PUISTO e= Y 0 T 0. AO- O IS PITKÄRAA 0..0 : :0. V e=0.0. e=0.0 Iu½ e=0.0 I : : IO R UO 0. Ä 0. 0 IL 0. VL 0 : 0. : HT AO- VK AO- PUUTT- 0. L. :0. AO- rp A rp 0.0 e=0.0 : Iu½ : 0. : : 0. : 0 : 0 e= A :0 :0 UJ 0. rp RM U :0 e=0.0 IO : : 0. K. Iu½ : e=0. AO- AO- AO- FRTALA ULKOILUPUISTO rp :0 : : 0. : RO A I e=0.0 Y SO A I T. 0. IL YL. ÄR e=0.0 : HT 0 VL 0. 0 e=0. 0 e=0.0 Iu/ e= e=0. AO- AO- 0. LO TK 0 AR TÄ : nä : 0.0 AO- Iu/ e=0.0 VL AO-. 0. :0 0. L e=0. e=0. 0 e=0. P AR 0.0 Iu/.0 AR KO AA S M I 0. PI AR : P. : nä. TS M AO- e=0.0 AO- AAIu/ ÄM e=0. PITKÄRAAPUISTO 0 0 AA RI Iu½ : AM KA : 0. e= SA : Iu/ OJ VI RA o aj RP 0. AO- : 0 AA V LO 0 IM VAL AO- 0. KI 0. O 0 0. : 0 : rp. e=0.0 KIVIKARIPUISTO VP :0 LO :. L Ä 0. k. P IL 0. : AR e=0. IK SI T. : 0. e=0.0. : 0. I A AK : SA. all Iu½ AO- : : O 0 rp0 :0 0 AO- O ST : :0 : : 0 s- R HO. 0.0 MI 0. : 0 :0 0. : MO T 0. AO 0 0 all : 0 AO V k : :. 0. : AO : 0 : :0 : rp : :0 LT. : 0. 0 : AO I V. 0 :0. :0 :. 0 AO 0 : KA 0 0 : :0 :0 K 0. V : HI. : : :0. : :00 IK : 0 AO AO 0 : : : : H 0 0. : L VI k : : AO SI : L T : k : : 0 P : JU. rp : : : 0 0 AO I SS..0 0 : SKOPUISTO : 0 Y k : V : SIJAII- JA ASMAKAAVALAKARTTA :000 ASMAKAAVA JA ASMAKAAVA MUUTOSALU SIJAII ULVILA KAUPUKI 0 MAAKÄYTTÖOSASTO :

21 LT V- ULVILA KAUPUKI 0 MAAKÄYTTÖOSASTO

22 LT YLISKAAVA MRKIÖJ SLIT: Viheryheysve: Merkinnällä on osoieu viheryheyspee. AP Pienalovalainen unoalue: Aluemerkinä sisälää myös umiselle peellisia julkisia ja yksiyisiä palveluia,alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköinialueia, alueen ukkaia palvelevia virkisys-, ja puisoalueia sekä yhdyskunaerknisen huollon alueia. AP/s Pienalovalainen unoalue, jolla ympärisö säilyeään: Aluemerkinä sisälää myös umiselle peellisia julkisia ja yksiyisiä palveluia,alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköinialueia, alueen ukkaia palvelevia virkisys-, ja puisoalueia sekä yhdyskunaerknisen huollon alueia. V- Virkisysalue: Merkinnällä on osoieu aluee, joiden pääkäyökoius on ulkoilu ja virkisys. Kevyen liikeneen reii: Merkinnällä on osoieu kevyen liikeneen reiisön pääyheyde pääpiireissään. Ohjeellinen ulkoilureii: Merkinnällä on osoieu ulkoilureiisön pääyheyde. Asemakaava-alueen sijaini ULVILA KAUPUKI 0 MAAKÄYTTÖOSASTO

23 LT ASMAKAAVA MUUTOSALU SIJAII OT SATAKUA MAAKUAKAAVASTA A TAAJAMATOIMIOJ ALU ASMAKAAVA MUUTOSALU SIJAII ULVILA KAUPUKI 0 MAAKÄYTTÖOSASTO

24 RP rp rp 0 rp rp rp rp rp rp rp rp0 rp rp 0 0 kr k k k k Palokaivo all all all k : :0 :0 : : : : : :00 :0 :0 :0 : : : : : : :0 : : : :0 : : :0 : : : : : : : : : : : : :0 : : : :0 : :0 : : : : : :0 : :0 :0 :0 : : : : : : : : :0 :0 : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : :0 : : : : : :0 : : :0 : : :0 : : : : :0 : : : :0 : : KP MAAOMISTUSKARTTA :000 KAUPUKI YKSITYI ASMAKAAVA MUUTOSALU SIJAII ULVILA KAUPUKI MAAKÄYTTÖOSASTO 0 LT

25 LT. PI I O HA LO A AS K TA Ä Y IL IT IK I SI O IS T O T IS RM HO T AA M I P M LI VA O RO AA K AM A UJ OJ LO L K S FRTALA ULKOILUPUISTO P O

26 00000 : : k. 0. : :0 0 : : : : : : all HA 0.0 P 0 0. PI : z 0 0 z TA w 0 K IL Ä Iu/ 0. : : : : : 0 0. : 0 0. : 0. : e=0, VL : AO- :0 e=0, :0 all : 0... FRTALA ULKOILUPUISTO. VP. : 0. AR P O 0. A KO L L S. e=0, 0. w UJ AO- K e=0, AO- s.a e=0, 0 e=0,0 e=0,0 : 0. I u : /.. : 0 RO AO-. AO-.0 e=0, : 0..0 w :0 e=0, 0. M TO O JA AA AO- 0. w 0 AR 0 0. IS 0.0 e 0 0. VP w e=0,0 00. p PITKÄRAAPUISTO w. 0 M. AO LI O r VA s Y e=0, e=0, e=0, 0. AO- T X Iu/ : 0.0 AO- 0 0 Iu/.. RP. :. AR. 0. : e=0,0 rp : e=0, T PU a e=0, 0.0 AP a s s 0. AO- w. 0 O 0. S w e=0, 0. e=0, 0 : e=0,0..0 : IS P VP z. AO- : 0 Iu/. AP AA. AP :0 X M TO IS z X X RM HO e=0, P. I: I 0 0 AR a s K LO :. A AS : k : e=0, 0.0 AO : : : I. all : 0 0 :0 O : : 0.0 k.0 :0 e=0, : 0 :. :0 0 R 0. X AM :.0 : 0 HO U : e=0,0.0 P :0 0. Iu/ O s- :0 VP MI z 0 O ST T IS 0 p p : : : 0.. AO : :. 0 z :0 0. : 00. : : 0 :00 : rp : : : : k : 0 00 : : : : ASMAKAAVA MUUTOS : 0 :. : :. rp : 0 LT. k :. :. k : k muunamo : all. w : 0. : w : :0 0. :0 PITKÄRAA : : KP + 0. : 0 Palokaivo : : : P 0 00 rp rp rp k rp

27 ASMAKAAVAMRKIÄT JA -MÄÄRÄYKST AO- RILLISPALOJ KORTTLIALU. TOILL SAA RAKAA YHD HARJAKATTOIS ASUIRAKUKS, JOKA O SIJOITTTAVA KI KADUPUOLIS RAJAA JA HARJA KADU SUUAISS. RAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUUPIAISIA JA PITTOMAALATTUJA VALKOIS JA HARMAA SÄVYILLÄ. KATTOJ TUL OLLA PUAISIA. Iu/ ROOMALAI UMRO OSOITTAA RAKUST, RAKUKS TAI S OSA SUURIMMA SALLITU KRROSLUVU. MURTOLUKU ROOMALAIS UMRO JÄLJSSÄ OSOITTAA, KUIKA SUUR OSA RAKUKS SUURIMMA KRROKS ALASTA ULLAKO TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KRROSALAA LASKTTAVAKSI LAKSI. RAKUKST SAA SIJOITTAA VÄHIÄÄ M TÄISYYDLL AAPURITOI RAJASTA. M LÄHMPÄÄ TOI RAJAA OLVAT OSAT O PALOSUOJATTAVA RAKLLISS, IKÄ HI SAA SIJOITTAA ASUIHUOID PÄÄIKKUOITA. e=0, THOKKUUSLUKU LI KRROSALA SUHD TOI PIA-ALAA. RAKUSALA. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA ASUOA KOHD. AO- RILLISPALOJ KORTTLIALU. TOILL SAA RAKAA YHD HARJA- TAI PULPTKATTOIS ASUIRAKUKS SILL OSOITTULL RAKUSALALL JA HARJA KADU SUUAISS. w p OHJLLI VSIALU. OHJLLI PYSÄKÖIIALU. RAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUU- TAI KIVIPIAISIA JA VÄRILTÄÄ VAALA KLTAIS SÄVYJÄ. KATTOJ TUL OLLA TUMMA PUAISIA TAI MUSA. RAKUSALA JOLL SAA SIJOITTAA ASUIRAKUKS. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA ASUOA KOHD. AO- RILLISPALOJ KORTTLIALU. ALL 00 M TOILL SAA RAKAA YHD ASUIRAKUKS, YLI 00 M TOILL ASUIRAKUSTA. sr RAKUSALA JOLL SAA SIJOITTAA TALOUSRAKUKS. SUOJLTU RAKUS. RAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUU- TAI KIVIPIAISIA JA VÄRILTÄÄ VAALA KLTAIS TAI VAALA RUSKA SÄVYJÄ. KATTOJ TUL OLLA TUMMA PUAISIA TAI MUSA. s- SUOJLTAVA ALU OSA. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA ASUOA KOHD. ALU KULTTUURIHISTORIALLISS TAI KAUPUKIKUVALLISS ARVOKAS YMPÄRISTÖ TUL SÄILYTTÄÄ. AR RIVITALOJ JA MUID KYTKTTYJ ASUIRAKUST KORTTLIALU. ASUIRAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA KIVIPIAISIA VALKOIS JA HARMAA SÄVYISIÄ. TALOUSRAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUUPIAISIA JA PITTOMAALATTUJA HARMAA SÄVYILLÄ. KATTOJ TUL OLLA TUMMA HARMAITA TAI MUSA. UUDISRAKAMI JA RAKUKSISSA SUORITTTAVAT KORJAUS- JA MUUTOSTOIMPITT SKÄ MUUT YMPÄRISTÖÖ KOHDISTUVAT TOIMPITT TUL TOTUTTAA SIT, TTÄ YMPÄRISTÖ LUO SÄILYY. ALUS KOHDISTUV TOIMPITID YHTYDSSÄ TUL SATAKUA MUSOLL VARATA MAHDOLLISUUS LAUSUOA VART. MRKIÄLLÄ O OSOITTTU PIHAPRIT RAKUSIVOII PRUSTLLA. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA 0 KRROSALALIÖMTRIÄ KOH. AP ASUIPALOJ KORTTLIALU. RAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUUPIAISIA JA PITTOMAALATTUJA TAI KIVIPIAISIA PUHTAAKSI MUURATTUJA, VÄRILTÄÄ PUAIS TAI RUSKA SÄVYJÄ. KATTOJ TUL OLLA MUSA. e RAKUSALA JOLL SAA SIJOITTAA YHDYSKUATKISTÄ HUOLTOA PALVLVIA RAKUKSIA. UOLI OSOITTAA RAKUSALA SIVU, JOHO RAKUS O RAKTTAVA KI. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA 0 KRROSALALIÖMTRIÄ KOH. ISTUTTTAVA ALU OSA.. AM MAALOJ TALOUSKSKUST KORTTLIALU. ALULL I SAA SIJOITTAA KOTLÄIALOUD TUOTAORAKUKSIA. VÄHIÄÄ 00 M TOILL SAA RAKAA YHD YKSIASUOIS ASUIRAKUKS. RAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUU- TAI KIVIPIAISIA JA VÄRILTÄÄ VAALA KLTAIS TAI VAALA RUSKA SÄVYJÄ. KATTOJ TUL OLLA TUMMA PUAISIA TAI MUSA. ISTUTTTAVA PUURIVI. KATU. JALAKULULL VARATTU KATU. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA ASUOA KOHD. P PALVLURAKUST KORTTLIALU. ALULL SAA SIJOITTAA ASUIRAKUKSIA. RAKUST JULKISIVUJ TUL OLLA PUUPIAISIA JA PITTOMAALATTUJA TAI KIVIPIAISIA PUHTAAKSI MUURATTUJA, VÄRILTÄÄ PUAIS TAI RUSKA SÄVYJÄ. KATTOJ TUL OLLA MUSA. TOILLA TUL OLLA AUTOPAIKKAA 0 KRROSALALIÖMTRIÄ KOH. z YLISLL JALAKULULL VARATTU ALU OSA. OHJLLI YLISLL JALAKULULL VARATTU ALU OSA. JOHTOA VART VARATTU ALU OSA. VP PUISTO. ILMA RILLISIÄ KAAVAMRKIÖJÄ PUISTOO SAA SIJOITTAA KUALLISTKISIÄ RAKLMIA JA IÄÄ 0 K-M KOKOISIA LOJA VÄHIÄÄ M TÄISYYDLL ASUIOT RAJOISTA. KATUALU RAJA OSA, JOKA KOHDALTA I SAA JÄRJSTÄÄ AJOUVOLTTYMÄÄ. YLIST KAAVAMÄÄRÄYKST VL LÄHIVIRKISTYSALU. TOILTA SAA OLLA IÄÄ YKSI M LVÄ AJOUVOLTTYMÄ KADULL. m KAAVA-ALU RAJA ULKOPUOLLLA OLVA VVA. KORTTLI, KORTTLIOSA JA ALU RAJA. OSA-ALU RAJA. POIKKIVVA OSOITTAA RAJA S PUOL, JOHO MRKIÄ KOHDISTUU. ULVILA KAUPUKI MAAKÄYTTÖOSASTO PIT 0 OHJLLI TOIRAJA. KAUPUGIOSA UMRO. KAUPUGIOSA IMI. KORTTLI UMRO. PITKÄRAA ASMAKAAVA JA ASMAKAAVA MUUTOS Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys-ja kaualueia. ÄHTÄVILLÄ Luonnos: hdous: xx.xx - xx.xx Diai: /0.0.0/0 Pohjaka äyää kaavoiusmiauseuksen / vaaimukse ja on äydenney,keu ja hyväksyy emakaavan alaisila osin: xx.xx.0 pvm Kaupunginhallius xx.xx..0 Kaavoiusinsinööri Pauli Kekki xx Koordinaaijärjeselmä: TRS-GK Korkeusjärjeselmä: 0 ULVILA xx.xx.0 Miakaava :000 - OHJLLI TOI UMRO. Ulvilan valuuso on hyväksyny emakaavan: Kaavoiusinsinööri Pauli Kekki ISOY KADU IMI. xx.xx.0 pvm x kaupunginsiheeri Mikko Polvenlahi Kaavoiuspäällikkö Mikko urminen

28 00000 all. T O ST MI. : 0 0 : AR e=0. 0 V O ALIM. O IS A YL. Y IT I : :0 e=0. 0. IO R O VU KP + 0. T AO- e=0.0 PP AL 0 Palokaivo AO ÄÄ P 0. 0 rp rp 0. VL.0 :.. 0 VL 0 AO- Iu/ H M e=0. US. P AO- AM : 0 AA k e=0.. Iu/ Iu/ e= AO Ö ÄÄM ÖYL LÄHTPUISTO. VL.0 Iu/ AO AO e= e= rp Iu/. AO- 0 / : Y T O IS p AA M VI KI : p rp O KS AA RL H VI e= Iu½ AO e= LM SA 0. e=0. e=0.0 : AS OJ. 00 Iu½ AO- e= Iu½ AO e=0.0vl AO- : :0. PUISTO : AO- Y IT I PITKÄRAA O IS.0 0. :0 all e= :0 e=0.0 : I VK AO- PUUTT- LÄ VL 0 : AO- : H L : 0. :0 : e=0. O MI. R U AO e=0. : : : AO- AO- FRTALA ULKOILUPUISTO 0. e=0.0 : VL : JA 0 e= : U K e=0.0 e=0.0 e=0.0 : 0. RO AO- 0. : AO- AO- Iu/ e=0.0 VL Iu/ AO- nä 0. e=0. O LL e=0. AR P 0 AR A A ÄR TK PI 0 e=0. nä :0 Iu/.0 I IL HT TÄ : e=0. AO- KO AR S AA. AO- AAIu/ M e=0. SÄ T M 0 Iu½. AR 0. e=0.0. PITKÄRAAPUISTO : AA.0 : M I 0. : 0. e=0.0 RP Iu/ : V LO SA : P. AM RI KA VI KI 0. AO-. 0 RA AA AO- o aj e=0.0 0 OJ KIVIKARIPUISTO 0 :. rp : :0. VP.. :. k LO L. : e=0.0 AO Ä IL IK SI S KA TA O AL Iu½ :.. all : :0 0 AO- : : : P I O :0 : : R 0 s- HO. 0. nä AO : : : AO k :0 :. : AO : : rp : KA K HI. : : : AO :0 :0 : 0 0 : : : :0 : 0. : 0 :00 T I IK : : 0 AO : : :0 H : 0 :. : : k LL VI. : 0. AO MO SI : k. A 0 : :. : 0 : 0 POISTUVA ASMAKAAVA : :. rp : : k. LT. : : JU 0 AO : I SS UJ K RI AI Y 0 : k muunamo. k : JA KU I : P all :.

29 Asemakaavan seuranalomake Asemakaavan perusiedo ja yheenveo Kuna Ulvila Täyämispvm Kaavan nimi Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Hyväksymispvm 0..0 hdouspvm Hyväksyjä V-kunnanvaluuso Vireilleulosa ilm. pvm.0.00 Hyväksymispykälä Kunnan kaavaunnus /0.0.0/0 Generoiu kaavaunnus V0A Kaava-alueen pina-ala [ha], Uusi emakaavan pina-ala [ha],00 Maanalaisen ilojen pina-ala [ha] Asemakaavan muuoksen pina-ala [ha], Rana-emakaava Ranaviivan piuus [km] Rakennuspaika [lkm] Omanaise i-omanaise Lomakennuspaika [lkm] Omanaise i-omanaise Aluevaukse Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [km² +/-] Yheensä, 00,0 0,0,00 0 A yheensä,0, 0,,0 P yheensä,0, 0,,0 Y yheensä -0, - C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä,, 0 0,00, 0 R yheensä L yheensä,,, yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Maanalaise ila Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Yheensä Suojellu rakennukse Suojelujen rakennusen muuos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä

30 Alamerkinnä Aluevaukse Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [km² +/-] Yheensä, 00,0 0,0,00 0 A yheensä,0, 0,,0 AP,0 0,0 0,,0 AR,,0 0 0, -, - AM 0,, 0 0, 0, 0 AO-,0, 0, -, - AO-,,0 0 0,, 0 AO-,, 0 0,0, 0 P yheensä,0, 0,,0 P,0 00,0 0,,0 Y yheensä -0, - YL -0, - C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä,, 0 0,00, 0 VP,, 0 0,00, 0 VL,, -, R yheensä L yheensä,,, Kadu, 00,0, yheensä S yheensä M yheensä W yheensä