Dnro ESAVI/7609/04.09/2014. Asia voidaan ratkaista, vaikka lausuntoa ei anneta. Asiakirjat on toimitettu Iitin kunnanvirastoon.

Transkriptio

1 ) Aluehalinoviraso Iiin kuna PL 32 Dnro ESAVI Eelä-Suomi KAUSALA IITIN KUNTA yiäj..u, _2o2: Asianro 21-11'2014 Saapunu.ZC _2oA 720. _.,..,20. Tiedoksi -" CLf Ush j Viie Kouvolan kaupunki, Kimolan yleisen paikallisväylän määrääminen Kimolan kanavaan sekä vesialueen ruoppaaminen, venesulun rakenaminen ja muu arviava oimenpiee, Kouvola ja Iii Lausunopyynö Eelä-Suomen aluehalfinoviraso pyyää Iiin kunnan lausunnon viiekohdassa mainiusa hakemuksesa. Lausuno on oimieava aluehallinovirasoon mennessä kirjallisesi jaai sähköisesi Word ai rf -iedosona. Lausunnossa on ilmoieava asian dnro ESAVI Asia voidaan rakaisa, vaikka lausunoa ei annea. Asiakirja on oimieu Iiin kunnanvirasoon. Lisäieoja anava Ympärisöneuvos Esko Vähäsöyrinki, puh sähköposi: esko.vahasoyrinki@avi.fi Ympärisöneuvos Birgia Vauhkonen, puh sähköposi: birgia.vauhkonen@avi.fi Osasosiheeri y yi. i usannäehonen f LIITE Kuuluus ETELÄ.SUOMEN ALUEHALL1NTOVIRASTO, YMPARISTÖLUPAVASTUUALUE ymparisoluva,eela@avi.fi puh Hämeenlinnan pääoimipaikka Helsingin oimipaikka fax Birger Jääriin kau 15 Raapihani! e 9 kirjaamo.eela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110,00521 Helsinki

2

3 fl Aluehalinoviraso Dnro ESAVI Eelä-Suomi KUULUTUS Vesilain mukainen lupahakemus Hakija Kouvolan kaupunki Asia Kimolan yleisen paikallisväylän määrääminen Kimolan kanavaan sekä vesialueen ruoppaaminen, venesulun rakenaminen ja muu arviava oimenpiee, Kouvola ja Iii Hakemuksen pääasiallinen sisälö Hakijan laaima yheenveo on kuuluuksen ohessa. Kuuluuksen ja hakemusasiakirjojen nähävänäpio Tämä kuuluus pideään nähävänä Kouvolan kaupungin ja Iiin kunnan ifmoiusaululla sekä Efeiä-Suomen aluehallinovirason iimoiusaululla. Kuuluus on lisäksi lueavissa osoieessa Hakemusasiakirja ova kuuluusaikana yleisesi nähävillä Kouvolan kaupungin kirjaamossa, osoie: Torikau 10 ja Iiin kunnanvirasossa, osoie: Rauaienkau 20. Muisuusen ja mielipieiden ekeminen Muisuuksia hakemuksen johdosa voiva ehdä ne, joiden oikeua ai eua asia saaaa koskea (asianosainen). Viranomaisila, joia asia koskee, pyydeään lausuno. Muilla kuin asianosaisilla on ilaisuus ilmaisa mielipieensä hakemuksen johdosa. Kirjallise muisuukse ja mielipiee voidaan esiää vapaamuooisesi. Ohjee muisuusen ekemiseen Muisuuksisa ulee käydä ilmi seuraava seika: muisuajan nimi, posiosoie, mahdollinen sähköposiosoie ja puhelinnumero yllä mainiu hakijan ja asian nimi sekä diaarinumero ESAVI muisuajan kiineisön nimi, rekiserinumero, kiineisörekiserikylä ja kuna (kiineisöunnus) yksilöidy vaaimukse sekä niiden perusee ETELA-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPARiSTÖLUPAVASTUUALUE i ymparisoluva.eela@avi.fi puh Hämeenlinnan paaoimipaikka Helsingin oimipaikka fax Birger Jääriin kau 15 Raapihanie 9 kirjaamo.eela@avi.fi PL Hämeenlinna PL 110,00521 Helsinki

4 2 muisuajan ai asiamiehen allekirjoius, ellei muisuusa oimiea sähköisesi mahdollisen asiamiehen valakirja ai muu luoeava selviys asiamiehen oimivallasa. Muisuukse ja mielipiee pyydeään oimiamaan viimeisään ensisijaisesi sähköisä muisuuslomakea käyäen ai sähköisesi ai kirjallisena posise (Eelä- Suomen afuehallinoviraso, PL 110, Helsinki) kahena kappaleena. Tiedoksiano kiineisön osaomisajalle Kiineisön osaomisajaa pyydeään oimiamaan ämä iedoksiano myös kiineisön mahdollisille muille halijoille. Tiedoksiano järjesäyymäömien osakaskunien osakkaille Hakemuksessa arkoieulla hankkeella saaaa olla vaikuuksia myös seuraavilla yheisillä maa- ai vesialueilla: Kanavan venevalkama Taavilan palsa Tilojen 1:41-1:42 vesialue Tilojen 1:69-1:70 vesialue Tilojen 1:26-1:28 vesialue Rauhoiuspiiri Tilojen 3:8-3:21 vesialue Lisäieoja anava Ympärisöneuvos EskoVähäsöyrinki, puh sähköposi: Ympärisöneuvos Birgia Vauhkonen, puh sähköposi:

5 KOUVOLAN KAUPUNKI vv s KIMOLAN VESIVÄYLAHANKE YHTEENVETO HANKKEESTA JA SEN VAIKUTUKSISTA l HANKKEEN SUUNNITTELU JA TARKOITUS Kimolan vesiväylähankkeen avoieena on perusaa vesiieyheys Pyhäjärven eelä-puolisen aajamien ja Heinolan sekä edelleen Päijäneen välille. Kimolan nykyiseen uiokanavaan on yheyä varen arkoius perusaa uusi yleinen paikalisväylä ja venesulku. Peruseava Kimolan kanavan väylä yhdisää Pyhäjärven puolella Iiin Pyhäjärven venereiin (Väylä nro 8087, kulkusyvyys 14 m) ja Konniveden puolella Kimolan kanava - Heinola väylän (Väylän nro 8085, kulkusyvyys 2,4 m). Veikkaan ja Päijäneen välisellä vesiieyheydellä on arkoius edisää makailua ja sien vahvisaa elinkeinoelämää alueilla joiden haaseina ova elinkeinoelämän suure rakeneellise muuokse. Hanke edisää sien vesialueen virkisyskäyöä ja nosaa myös ranakiineisöjen arvoa. Kimolan kanavan väylä on suunnielu käyeäviksi ensisijaisesi vesibussiliikeneeseen ja huviveneilyyn. Väylää voidaan mahdollisesi käyää myös muuhun vesiliikeneeseen kuen esim. hakekuljeuksiin sekä raaka-ja energiapuun kuljeuksiin. Kimolan kanavan Kouvolan ja Iiin puoleinen osuus sekä Kimolan nipunsiirolaie ova Jäni- Suomen Uioyhdisyksen omisuksessa. Uioyhdisys ja Kouvolan kaupunki ova laainee aiesopimuksen jonka mukaan yhdisys siouuu luovuamaan omisamansa maa- ja vesialuee ja Kouvolan kaupungille ai vesiiehankkeen oeuavalle aholle. Sopimus on voimassa pvm asi elleivä osapuole oisin sovi. Kouvolan kaupunki hakee Eelä-Suomen aluehallinovirasofa lupaa ässä hakemussuunnielmassa esieyn yleisen paikallisväylän perusamiselle sekä siihen liiyvien vesirakennusöiden oeuamiselle. 2 VESIALUEEN KUVAUS Kymijoen vesisö saa alkunsa Saarijärven Viiasaaren ja Raualammin reieisä joka laskeva Päijäneeseen. Lisäksi Päijäneeseen laskee useia sivureiejä joisa merkiävimmä ova Jämsän ja Sysmän reii sekä Vesijärvesä laskeva Vääksynjoki. Vede laskeva Päijäneesä Kafkkisen kosken ja kanavan kaua Ruosalaiseen josa ne viraava edelleen Heinolan kaua Jyrängönviraa pikin Konniveeen. Konnivedelä on nykyisellään Ruosalaisen kaua kulkeva vesileyheys Päijäneelle, Konnivedesä vesisö jakuu Vuolenkosken kaua Kymijokeen ja edelleen Kymenkääneen Kaurakosken Leinin- ja Pellinginselkien kaua Pyhäjärveen. Vuolenkoskessa sijaisee Voimapao Oy:n omisama Vuolenkosken vesivoimalaios ja Mankalassa Oy Hankala Ab:n omisama Mankalan voimalaios. Kimolan uiokanava on vuodesa 1966 lähien yhdisäny Pyhäjärven pohjoisosassa sijaisevan Kimoianlahden ja Konniveden kaakkois-osassa sijaisevan Pohjalahden. Pyhäjärven ja Konniveden välillä ei nykyisellään järvien välisesä korkeuserosa johuen ole vesiieyheyä. Uioa on alueella harjoieu viimeksi vuonna 2002, jolloin Kimolan kanavassa sijaisevan nippunosurin kaua on viimeksi juoksueu veä. Kimolan kanava Kimolanlahi ja niiden lähialuee ova melko maalaa vesialuea ja niiden lähialueilla on myös paljon peloja joen kanavan seisova vesi aiheuaa nykyisellään jonkin verran haiaa vesialueen rehevöiymisen ja umpeen kasvamisen suheen. N4 3 RUOPPAUS JA LAJITYS, VENESULKU JA TUNNELI Hankkeessa muueaan aiempi Kimolan uiokanava veneilyä ja vesibussiliikenneä palvelevaksi Kimolan kanavaksi. Hankealueella ruopaaan vesialuea syvemmäksi ja kaiveaan luiskia rannoille sekä kevenneään luiskia ranavyöhykkeellä. Rana- ja vesialueen luiska suojaaan eroosiola louheverhouksella. Hankkeen yheydessä poiseaan nykyinen nipunsiirolaie ja rakenneaan kanavaan venesulku. Venesulun yheyeen ylä- ja alakanavaan rakenneaan odouslaiuri. RuopaaviHa alueilla yfä- ja alakanavassa pohjassa oleva uppouki ja ukkinipu sekä muu uiooiminnan aikana pohjaan jääny puuavara poiseaan ennen ruoppauksen aloiamisa asianmukaisin meneelmin siinä laajuudessa kuin se sijoiuu kanava-alueeile esieyn vesiväylän harausason yläpuolelle.

6 AIakanavan ruoppauskohde ruopaaan harausasoon NWnav -24 N ja luiska kalevuueen 1:2. Ruoppausmassoja on yheensä noin m3kr, josa kaivua noin m3kr. Yläkanavan osala ruoppauskoheen harausaso on NWnav -24 N ja luiska ruopaaan kalevuueen 1:1.5. Ruoppausmassoja on yheensä noin m3kr, josa ranaluiskien kaivua noin m3kr, Hankkeen massa koosuva väyläalueen ja luiskien ruoppauksesa ja kaivusa, joisa keryy ruoppaus- ja kaivumassoja yheensä m3kr. Rana-alueella kaivumassoja synyy myös nykyisen penkereiden kevennysieikkauksisa yheensä noin m3kr. Kaikkiaan kaivu- ja ruoppausmassoja on noin m3kr josa vesialueen ruoppausmassojen osuus on noin m3kr. Ruoppausmassa läjieään kanavan läheisyyeen kiineisönomisajien kanssa soviuille maa-alueille. Alusava läjiysaluee on sijoieu kanavan läheisyyeen sien eä ne eivä sijaise alusavien geoeknisen arkaselujen peruseella kanavan vakavuudelle kriiisillä alueilla. Ruoppausmassa sijoieaan maa-alueelie sien eä ne eivä päädy akaisin vesisöön. Nykyisen nipunsiirolaieen paikalle on suunnielu oeueavaksi venesulku jonka eräsbeonisen muurirakeneiden kokonaispiuus on noin 65 m hyöypiuus 35 m ja sulkukammion leveys 8 m. Venesulussa varauduaan haraussyvyyeen (Hs= NWnav -3.0 m), joka vasaa kulkusyvyydelään 2.4 m väylää. Nipunsiirolaieen kohdalla kanavaa louhiaan sulkukammion rakeneiden edellyämissä määrin ja alavirran puoleisa kailiounnelia avarreaan sien, eä 48 m alikufkukorkeusvaaimus saavueaan. Jakossa uio Kimolan kanavassa on mahdollisa suoriaa nipunsiirolaieen paikalle oeueavan venesulun kaua. Venesulun ja kalliounnelin rakennusyö on mahdollisa oeuaa kuivayönä ylä- ja alapuoisen yöpaojen suojassa. Venesulun yläpuolelle ja kalliounneliosuuden alapuolelle sijoieaan rannan suunaise odouslaiuri maihinnousua ja suluuksen odousa varen. Ve- 3 nesulun ja unnelin rakenamisessa muodosuu kallion louhinaa noin mkr. 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET Hankkeella ei oleeavasi ole nykyilaan verrauna vedenlaaua heikenävää vaikuusa. Hankkeella ei ole ennala arvaavissa olevia vaikuuksia alueen pohjaveden ilaan ai laauun. Uion ja siihen (iiyvän veden juoksuuksen on kasou oisaiseksi keskeyyneen Kimolan alueella vuonna Kimolan kanava, Kimolanlahi ja niiden lähialuee ova melko maalaa vesialuea ja niiden lähialueilla on myös paljon peloja joen kanavan seisova vesi aiheuaa nykyisellään jonkin verran haiaa vesialueen rehevöiymisen ja umpeen kasvamisen suheen. Venesulun oimina valmisuuaan ulee aiheuamaan virausa kanavassa. Kimolan vesiväylähankkeelia on sien vesisön ilan kannala kunnosava ja osiain myös ennallisava vaikuus. Kanavan ruoppaus- ja kaivuyö pyriään suoriamaan mahdollisimman vähän ympärisöä kuormiavalla avalla. Yläkanavan osala ruoppaus on mahdollisa suoriaa osiain kuivayönä kanavan yläosan ollessa yöpadolla suljeu joen samenumisa ei silä osin pääse esiinymään Konniveden puolisella vesisön osalla. Alakanavan osala ruoppaus suorieaan pääosin vesikalusolla, mua samenumisen laajeneminen kanavan vesialueen ulkopuolelle voidaan esää asianmukaisia meneelmiä käyämällä. Hanke edellyää lisäksi muuoksia siloihin. Joa Kimolan kanavan väylää voidaan käyää vesibussiliikeneeseen ulee kanavan yliäviä aipaleen ja Kimolan siloja koroaa alikulkukorkeueen 4,8 m. Kanavan yliävien Taipaleen ja Kimolan silojen osala ei haea vesilain mukaisa lupaa ämän hakemussuunnielman yheydessä. Vesiväyläyheyden oeuaminen Kouvolan aajamien ja Heinolan sekä edelleen Päijäneen välille lisää vesiliikenneä Kymijoen vesisön yläjuoksulla eenkin vapaa-ajan veneilyn osala. Vesiliikeneen johdosa arvioidaan arviavan suluuksia noin l purjehduskauden (oukokuu-syyskuu) aikana. Vesiliikeneen lisäänyminen on maakunakaavan mukaisa. Hankkeesa ei aiheudu muuoksia venesulun yläpuolisiin (Konnivesi) eikä alapuolisiin (Pyhäjärvi) vedenkorkeuksiin. Hanke ei muua nykyisä säännöselykäyänöä. Hanke ei ole luonnonsuojelulain ai jäelain vasainen, eikä ole risiriidassa vesienhoiosuunnielmassa esieyjen avoieiden kanssa. 000 keraa

7 Yleisen paikaliisväylän perusamisesa ei kasoa aiheuuvan haiallisia vaikuuksia veslymparison ai sen käyön kannala. Ruoppausöiden aikaisa vedenlaadun arkkailua voidaan arviaessa suoriaa erikseen laadiavan ja Kaakkois-Suomen ELY -keskuksessa hyväksyävän arkkailusuunnielman mukaisesi. Ruoppauksen aikaisia vaikuuksia vesisöön arkkaillaan silmämääräisesi öiden aikana. Jos yön aikana odeaan ennala arvaamaomia vaikuuksia vesiympärisön ilaan, niin ne pyriään selviämään vesi- ai kalaalousviranomaisen kanssa erikseen soviavan ohjelman mukaisesi. w 5 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY Hankeen päämääränä on rakenaa vesiväyläyheys Kouvolan (Veikkaan) ja Heinolan sekä edelleen Päijäneen välille. Hankkeessa on arkoius rakenaa Pyhäjärven luoeispuolella sijaisevaan Kimolan kanavaan venesulku nykyisen nippunosurin ilalle. Hankkeen vaikuukse heijasuva Heinolan, Iiin ja Kouvolan alueille. Klmolan vesiväylähankkeen on arvioiu ukevan noin 150 yöpaikan säilymisä ja sillä on myöneinen aluealoudellinen vaikuus, jonka arvioidaan heijasuvan mm. vaikuusalueen lomarakennuspaikkojen kysynään. Lisaksi hanke ulee suluusen ja kanavan uiooiminnasa peräisin olevan kuorijäeen ja uppoukkien poisamisen myöä paranamaan veden ilaa Kimolan kanavassa ja sen lähialueella. Hankkeen avoieena on Päijäneen vesisö- ja makailualueen väesöpohjan kasvaaminen noin asukkaalla sekä koko Järvi-Suomen makailupoeniaalin kehiäminen, Hankkeella arvioidaan olevan merkiysä myös alueen kiineisöjen arvoon. Hankkeesa saaavan hyödyn arvioidaan olevan huomaavasi siiä aiheuuvia väliaikaisia haioja suurempi. Hakijan käsiyksen mukaan hankkeesa ei aiheudu korvaavaa haiaa ai vahinkoa vesialueen omisajille ja muille vesiympärisöön liiyvien eujen ai oikeuksien omisajille. KARTTA HANKEALUEESTA: l -" M. %p~ mw L--J --.,f'. -,;, J \A Läjiysalue iss- «l \. il-1 '-< -4 rw \.l. s.". s < < i 4 c k 'S T. +. J - T~~f..'o» _.> '.. f f.-.s,. -A- A,f.<? fr «:'? < Q..». ~. T J- Kevennysleikkaus \ a \.l ~.1 'V.; fc \ JL'..'-. -'a.?. s l- > \ i... -s l,\ J - n n» f L T llm <\v;- ;y - Kevenraysleikkaus.V ( f L: fl n» < s Läjiysalue.-I l». fj. S f '. 3 :.'s 'J.'-- \ ' -<?',:'. -.'"- V.- w}\ Tunneli >p. 73> m Y i". If i. : \ < f.-k'' fr»_h1 -l J ' \ 1 'Hr- B f,», f :» ;s - l ls-';: "V,\ c " -.' X M \..f fc Y': 'T? 'T"' >» :KWg l. n '"< 1 l. f, 4. V»-' 5- r- <wll -h, -ft <s> Oi i.""' WVff.-f 'e-, -. a i Läjiysalue 0 w Sv y H-.Afff f-: y l f 7". y 'h -s.s, 'V < s yi 1..,...'- w.< \ f l ->; s J-.fr,; f l..' V. + L. K«(- i, Läjiysalue J».f f _. f. Sulku J' <M a,- f L, <., '.. '4 r< Lf <1.'.'<; : l '..(. 's f\ 'V Läjiysalue ) \ ::E<. :1\ r. Fi m?. <3..f,<1 "l v'.. -'i,<< l- ' :. «b ZT. & J> im - 4 >-. ' i> 4 # F V v is.\ '-.l-. 1,«rA - 1 n 'I 'I u 71 < > T - Läjiysalue Ä,31= f YT-, 1 -y.'. Läjiysalue -a4sl X" f J-.r' >L '? Wi& :i» i D ''. i."ä J??W$%S y- ;fä s. 1 <. r J», H '. -cs ~-.J >? \ f!'s 5T'..- <».'. s. m i».l l, J» w < -ic <. ~-"<5 sf >' V.' K xo% %< -.3 S46!- liii f f--»h. f '? JC u A _-s %» : ' f' j» e M Jf f- '' f.» i.liväi y".yfifs ' n. fm -,'» & 1 y L Fl s L_3 Vesialueen ruoppaus. Ranafuiskan ja kevennysen kai'ai Alusava fäjiysaluee, yheensä 11,1 h. ia. f ä J - vv».s h

8