KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä KH KV

2 . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo. Kaava-alueen sijaini Asemakaava koskee: Porin kaupungin Kaanaan (.) kaupunginosan Tilaa 0--- (osa) Kaualuea: Yyerinsanojenie (osa) Asemakaavan muuos koskee: Porin kaupungin Kaanaan (.) kaupunginosan Puisoaluea: Vierolanpuiso (osa) Asemakaavalla ja asemakaavan muuoksella muodosuu: Porin kaupungin Kaanaan (.) kaupunginosan Koreli - Kaualuea: Lauamiehenie, Kangasie (osa), Sanojenie (osa), Kangasie (osa) Puisoaluea: Hindrikanpuiso, Vierolanpuiso (osa) Kaavan laaija: kaavoiusarkkiehi Mirko Laurinen, kaavoiusarkkiehi Oo Arponen Asemakaavan vireilleulo: Asemakaava ja asemakaavan muuos laadiaan kaupungin aloieesa. Kaavahankkeen vireilleulosa sekä osallisumis- ja arvioinisuunnielmasa on ilmoieu kuuluuksella..0 sanomalehdissä ja kirjeellä osallisille. Suunnielualue sijaisee Kaanaassa, Yyerin leirinäalueen ja Ruuujärven koillispuolella. Eäisyys Porin keskusaan on km. Suunnielualueen pina-ala on, ha. Kaava-alueen sijaini

3 . Kaavan nimi ja arkoius Kaanaan (.) kaupunginosan laajennus,. asemakaava ja asemakaavan muuos Asemakaavassa suunnielualue osoieaan pienaloalueeksi ja lähivirkisysalueeksi. Kangasien ja Yyerinsanojenien kulmaukseen osoieaan liikeoni.. Lueelo selosuksen liieasiakirjoisa. Asemakaavan seuranalomake. Saakunnan maakunakaava, vahviseu ympärisöminiseriössä 0..0, oe.. Meri-porin osayleiskaava, hyväksyy..000, oe.. Ajanasa-asemakaava, oe. Pienennös asemakaavakarasa määräyksineen. Havainnepiirros. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma. Luonoselviys, Genius Loci luono- ja kuluuripalvelu Ky, 0. TVSTELMÄ. Kaavaprosessin vaihee. Asemakaava. Asemakaavan oeuaminen Suunnielualue on kaavoiuskasauksen 0-0 kohde. Asemakaava uli vireille virkamiespääöksellä VP /..0. Asemakaavan vireilleulosa ja osallisumis-ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa kuulueiin sanomalehdissä (SK,UA)..0. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja muille osallisille vireilleulosa ilmoieiin kirjeise..0. OAS oli nähävänä...0. Asemakaavaluonnoksen ja päivieyn osallisumis- ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa kuulueiin..0. Asemakaavaluonnos oli nähävänä OAS:sa ai kaavaluonnoksesa ei saau mielipieiä. Saakunaliio anoi osallisumis- ja arvioinisuunnielmasa kommenin, jossa se oesi eei OAS:a ole huomaueavaa. Asemakaavassa alueelle on osoieu uua omakoionia (AO-, AO-). Kangasien ja Yyerinsanojenien kulmaukseen on lisäksi osoieu suurehko oni liike- ja oimisorakennuksille (K-0). Muu osa alueesa on osoieu lähivirkisysalueeksi (VL) ja kaualueeksi. Alueen pina-ala on, ha. Asemakaavan avoie on elävöiää Yyerin aluea arjoamalla veovoimaisia omakoioneja. Lisäksi avoieena on ukea alueen makailukäyöä arjoamalla yriysoni Yyerin kylpylähoellille ja dyyneille johavan väylän varrela. Asemakaavan avoieena on väljä, idenieeilään huvilamainen ja luonnonläheinen omakoialue. Kaava-alueen kunnallisekniikan ja kauverkoson oeuussuunnielu alkaa asemakaavan ulua lainvoimaiseksi. Tonien luovuus ja uudisrakenaminen alkava kunnallisekniikan valmisuua.

4 . LÄHTÖKOHDAT.. Luonnonympärisö Kaava-alueen pina-ala on, ha. Alue on kaupungin omisama. Luonnonympärisölään alue on kuivaa, mänyvalaisa kangasmesää pienä luoeisosan korpilaikkua lukuun oamaa. Maasonmuodoilaan alue on kumpuileva. Alue rajauuu lännessä Aaponien pienaloalueeseen ja Vierolanpuison virkisysalueeseen. Alue on kuivaa, mänyvalaisa kangasmesää. Luoeisosassa on pienialainen, koseampi korpilaikku. Puuso on lähes äysikasvuisa mänymesää. Lajisolaan alue on melko yksipuolinen. Maanpina on kumpuilevaa, korkeusason vaihdellessa välillä N Laadiussa luonoselviyksessä alueela ei löydey suojelavia luonoyyppejä ai eliölajeja. Selviysä laadiaessa aleelle ehiin kolme karoiuskäyniä lepakoia varen ja kolme linnusoa varen. Alueella ehiin yksi havaino saalisavasa pohjanlepakosa, mua maankäyöä rajoiavia lisäänymis- ai levähdyspaikkoja ei löyyny. Linulajeja odeiin, mua suojeluarvea aiheuavia havainoja ei ehy. Näkymä Yyerinsanojenien varrela. Suunnielualue kuvassa oikealla. Oe suunnisuskarasa.

5 .. Rakenneu ympärisö.. Ympärisöhäiriö. Suunnieluilanne Yhdyskunarakenne ja aajamakuva Alue sijaisee km päässä Porin keskusasa. Suunnielualue sijoiuu Kaanaan asunoalueen sekä Yyerin loma- ja rekeilyalueen väliin. Lännessä alue rajauuu Aaponien uudehkoon omakoialueeseen. Palvelu Kaanaan pieni keskusaajama, jossa on mm. kauppa ja päiväkoi, sijaisee alueesa noin 00 merin päässä. Koulua alueella ei ole. Lähin ala-ase sijaisee Pihlavassa noin km päässä. Yyerin kylpylähoelli ja Yyerin sanna sijaiseva vajaan kilomerin päässä. Virkisys Alueen läheisyydessä on kaava virkisyspalvelu ja ulkoilumahdollisuude. Liikenne Alue syööliikenne perusuu Yyerinsanojeniehen ja Kansgasiehen. Alueela on säännöllinen linja-auoyheys Porin keskusaan. Tekninen huolo Alue liiyy kunnalliseen vesi- ja viemäriverkosoon sekä sähköverkkoon. Alueella ei ole odeu ympärisöhäiriöiä. Yyerin kylpylähoellille suunauuu kesäisin runsaasi liikenneä, mua alhaisen ajonopeuksien ja lyhyen lomasesongin akia meluhaia ova vähäise. Maakunakaava Saakunnan maakunakaava on vahviseu ympärisöminiseriössä Maakunakaavassa pääosa suunnielualueesa on osoieu aajamaoiminojen alueeksi (A). Alueen eeläosa on osoieu makailupalvelujen alueeksi (RM). Sv-merkinnällä on osoieu Kaanaan eollisuuspuison suojavyöhyke (konsuloinivyöhyke), joka käsiää myös suunnielualueen. Suunnielualue rajauuu eelässä valakunnallisesi arvokkaaseen maisema-alueeseen (Yyeri, merkinä vma). Alue sisälyy lisäksi Kokemäenjoen laakson valakunnallisesi merkiävään monikeskuksisen aluerakeneen kehiämisvyöhykkeeseen (kk). Suunnielualue kuuluu myös merkiävään makailun ja virkisyskäyön kohdevyöhykkeeseen (mv). Yleiskaava Alueella on voimassa..000 hyväksyy ja..00 voimaan ullu Meri-Porin osayleiskaava. Osayleiskaava on oikeusvaikuukseon. Osayleiskaavassa alue on osoieu pienalovalaiseksi asuinalueeksi (AP), palvelujen ja hallinnon alueeksi (P) sekä lähivirkisysalueeksi (VL). P-aluea on osayleiskaavaa laadiaessa ajaelu pienen liikerakennuksen sijoiuspaikaksi, mua alue ei ole oeuunu. Meri-Porin osayleiskaavan arkisus on vireillä. Suunnielualueeseen ei ässä vaiheessa arvioida kohdisuvan merkiäviä osayleiskaavan muuamisarpeia. Asemakaava Alueen koillisnurkassa sijaiseva Vierolanpuison osa on asemakaavoieu lähivirkisysalueeksi (Vs). Asemakaavan arkisounnus on 0 V, ja se on vahviseu...

6 Maanomisus Suunnielualue koosuu ilasa 0--- Paise. Tila on merkiy kiineisörekiseriin.. ja sen omisaa Porin kaupunki. Pohjakara Alueen pohjakara MK :000 on Porin kaupungin miausoimen laaima ja kara äyää.. anneun kaavoiusmiausaseuksen / vaaimukse. Rakennusjärjesys Porin kaupunginvaluuso on hyväksyny rakennusjärjesyksen..0. Lähiympärisön kaavailanne ja suunnielma Alueen pohjoispuolella sijaiseva Kaanaan asunoalue on asemakaavoieu - ja 0- luvuilla. Länsipuolella sijise Aaponien alue on asemakaavoieu 0-luvulla ja rakenneu pääosin vasa 00-luvulla. Alueeseen ei rajaudu muia kaavahankkeia, mua lähisöllä on vireillä useia laajoja kokonaisuuksia käsiäviä asemakaavoja.. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET. Osallisuminen ja yheisyö.. Vireilleulo Suunnielualue on kaavoiuskasauksen 0-0 kohde. Asemakaava uli vireille virkamiespääöksellä VP /..0. Asemakaavan vireilleulosa ja osallisumis-ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa kuulueiin sanomalehdissä (SK,UA)..0. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja muille osallisille vireilleulosa ilmoieiin kirjeise..0. OAS oli nähävänä...0. Alueen luonoselviys ehiin kesällä 0. Asemakaavaluonnoksen ja päivieyn osallisumis- ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa kuulueiin..0. Asemakaavaluonnos oli nähävänä Asemakaavayön osallisia ova: - Kaava-alueen maanomisaja- ja halija - Naapurikiineisöjen omisaja, asukkaa ja yriykse - Saakunaliio - ekninen lauakuna - kouluuslauakuna - perusurvakeskus - ympärisölauakuna - Saakunnan pelasuslaios - Pori Energia Sähköverko Oy - Pori Energia Oy Lämpöyksikkö - Porin Vesi - DNA Oy, Länsi-Suomi - Varsinais-Suomen ELY-keskus Asemakaava uli vireille virkamiespääöksellä VP /..0. Asemakaavan vireilleulosa sekä osallisumis-ja arvioinisuunnielman nähävilläolosa kuulueiin sanomalehdissä (SK,UA)..0.

7 . Asemakaavan avoiee Asemakaavan avoie on arjoa veovoimaisia omakoioneja Yyerin läheyvilä. Lisäksi avoieena on ukea alueen makailukäyöä arjoamalla yriysoni Yyerin kylpylähoellille ja dyyneille johavan väylän varrela. Asemakaavan avoieena on väljä, idenieeilään huvilamainen ja luonnonläheinen omakoialue... Lähökoha-aineisoon (luonnonympärisö, liikenne, rakenneu ympärisö) perusuva avoiee Asemakaavan avoieena on luoda väljäsi mioieu omakoialue, jolla luonnonilaisen puuson säilyäminen on mahdollisa. Yyeriin johavien väylien ja omakoialueen väliin jäeään leveä vihervyöhykkee, joa makailualueen sisäänulonäkymiä ei pilaa. Yyerinsanojenien riseykseen on kuienkin suunnielu suurehko yriysoni, joka mahdollisaa makailua ukevan yriysrakenamisen.. Asemakaavarakaisun valina ja perusee. ASEMAKAAVAN KUVAUS. Kaavan rakenne.. Mioius. Aluevaraukse.. Korelialuee Asemakaavassa alueelle on osoieu uua pienaloonia (AO-, AO ), joiden keskimääräinen koko on noin 000 m. Pienaloalueen syööliikenne on järjesey Kangasien ja Aaponien kaua. Yyerinsanojenien ja Kangasien riseykseen on osoieu suurehko liike- ja oimisorakennusen oni (K-0). Muu osa alueesa on osoieu lähivirkisysalueeksi (VL) ja kaualueeksi. Asemakaava-alue on osoieu erillispienalojen korelialueiksi (AO-, AO-), Liike- ja oimisorakennusen korelialueeksi (K-0), lähivirkisysalueeksi (VL) ja kaualueeksi. Asemakaava-alueen pina-ala on noin, ha. Uua pienaloaluea asemakaavalla muodosuu noin, ha. Asemakaavassa alueelle on osoieu uua erillispienalojen onia viieen eri koreliin. Tonien koko on keskimäärin noin 000 m. Tehokkuusluvuksi on osoieu 0.0. Rakennusoikeua pienaloalueella on yheensä kerrosalaneliömeriä ja koko kaava-alueella 0 kerrosalaneliömeriä. Omakoialueen suurin salliu kerrosluku vaihelee välillä u /- u /. K-0 Liike- ja oimisorakennusen korelialue. Alueelle saa sijoiaa pääkäyöarkoiuksen mukaisia iloja sekä majoius-, makailu-, urheilu- ja vapaa-ajaniloja. Alueelle sijoieavien oiminojen ulee ukea Yyerin makailukäyöä. Uudisrakennusen ulee ulkoasulaan sopia kaupunkikuvallisesi näkyvään paikkaan. Alueen Yyerinsanojenien puoleisella rajalla ulee säilyää luonnonilaisa puusoa. AO- Erillispienalojen korelialue. Kullekin onille saa rakenaa eninään kaksi asunoa. Tonin kadunpuoleiselle osalle sijoiuva alousrakennus ai auokaos saa olla eninään 0 m laajuinen ja eninään, m korkea.

8 Vesikaon kaokalevuus on eninään :. Kaomuoo on harja- ai lapekao. Lapekaon ulee kallisua kadulle päin. Pääasiallinen julkisivumaeriaali on puu ai rappaus. Tiili- ai luonnonkiviverhoilua saa olla 0% heenlaskeusa julkisivupina-alasa. Mahdollise hirsirakenee on näkyvilä osilaan oeueava veiseynä ai höyläynä. Pyöröhirä ei julkisivuissa ule käyää... Muu aluee AO-.. Yleise määräykse. Kaavan vaikuukse Erillispienalojen korelialue. Kullekin onille saa rakenaa eninään kaksi asunoa. Osa huoneiloisa on sijoieava oisen kerroksen asolle. Tonin kadunpuoleiselle osalle sijoiuva alousrakennus ai auokaos saa olla eninään 0 m laajuinen ja eninään, m korkea. Kaomuoo on harja- ai lapekao. Lapekaon ulee kallisua kadulle päin. Pääasiallinen julkisivumaeriaali on puu ai rappaus. Tiili- ai luonnonkiviverhoilua saa olla 0% yheenlaskeusa julkisivupina-alasa. Mahdollise hirsirakenee on näkyvilä osilaan oeueava veiseynä ai höyläynä. Pyöröhirä ei julkisivuissa ule käyää. Asemakaavassa on puisoa ja lähivirkisysaluea ( VL) noin, ha. Kaualuea on yheensä noin 0, ha. Tonin kadunpuoleisa osaa ei saa aidaa rakeneellisella aidalla. Kullekin AO-onille saa järjesää yhden ajoneuvoliiymän, jonka leveys saa olla eninään meriä. Jäeasia on sijoieava aiaukseen ai eroeava kadusa pensasisuuksilla. Kadulle näkyvän sokkelin korkeus saa olla eninään meri. Maanpäällisä kellarikerrosa ei sallia. Tarpeeomia maaäyöjä onilla ulee välää. Tonin rakenamaomilla osilla ulee säilyää olevaa puusoa... Vaikuukse rakenneuun ympärisöön ja maisemaan. Kaavoieava alue on lähes rakenamaon. Kaavan oeuumisen myöä noin puole suunnielualueesa muuuu rakenneuksi pienaloalueeksi. Yyerinsanojenien ja Kangasien riseykseen rakenuu liikerakennus. Kaava-alueen maisemallisia arvoja ja kasvillisuua on pyriy säilyämään suurehkolla onikoolla, maalahkolla oniehokkuudella (e=0.0) sekä kasvillisuua ja isuuksia koskevilla kaavamääräyksillä. Liikenne Alueen syööliikenne ukeuuu Kangasiehen ja siiä erkanevaan Aaponiehen... Vaikuukse luonoon ja luonnonympärisöön Asemakaavan oeuumisen myöä noin puole suunnielualueesa muuuu pienaloalueeksi. Tonien väljä mioius mahdollisaa alueella olevan puuson osiaisen säilymisen.

9

10 Asemakaavan seuranalomake Asemakaavan perusiedo ja yheenveo Kuna 0 Pori Täyämispvm Kaanaan (.) kaupunginosan laajennus,. asemakaava ja asemakaavan Kaavan nimi muuos Hyväksymispvm Ehdouspvm Hyväksyjä Vireilleulosa ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavaunnus 0 Generoiu kaavaunnus Kaava-alueen pina-ala [ha], Uusi asemakaavan pina-ala [ha], Maanalaisen ilojen pina-ala [ha] Asemakaavan muuoksen pina-ala [ha] 0,0 Rana-asemakaava Ranaviivan piuus [km] Rakennuspaika [lkm] Omaranaise Ei-omaranaise Lomarakennuspaika [lkm] Omaranaise Aluevaraukse Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Ei-omaranaise Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [km² +/-] Yheensä, 00,0 0 0,0, 0 A yheensä,0, 0,0,0 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä,0 0, 0 0,0,0 0 T yheensä V yheensä,, 0, 0 R yheensä L yheensä 0,, 0 0, 0 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Maanalaise ila Yheensä Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Suojellu rakennukse Suojelujen rakennusen muuos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä

11 Alamerkinnä Aluevaraukse Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [km² +/-] Yheensä, 00,0 0 0,0, 0 A yheensä,0, 0,0,0 A,0 00,0 0,0,0 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä,0 0, 0 0,0,0 0 K,0 00,0 0 0,0,0 0 T yheensä V yheensä,, 0, 0 V, 00,0 0, 0 R yheensä L yheensä 0,, 0 0, 0 L 0, 00,0 0 0, 0 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä

12 OTE SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASTA Ympärisöminiseriö vahvisanu 0..0 Liie

13 MER-PORN OSAYLESKAAVA, oe Hyväksyy..000 Liie

14 Liie AJANTASA-ASEMAKAAVAOTE :000

15 K P0 0 K0 K 0 K : le HNDRKANPUSTO : : :00 SANTOJENTE KANGASTE K K : VERTOLANPUSTO LAUTAMEHENTE u / u / u / u / K-0 e=0.0 0 AO- VL AO- AO- VL VL AO- 0 VERTOLANPUSTO AO- A L Y 0 0k VS A k K 0k P VERTOLAN- PUSTO JUHANNTE JUKOLANPUSTO VL AO- e=0. AO- e=0. 0ap p 000 as 0ap y0% JUHANNTE p JUHANNTE SMEONNPUSTO AL SANTOJENTE AK 00 p 00 A ap/00m l,o 0% VS p O A O SMEONNTE w AO- e=0. AO- e=0. VERTOLANPUSTO VL KAANAA. AAPONTE A- u / RA- KANGASPOLKU KANGASTE e=0. u / sp RUUTUJÄRVENPUSTO RUUTUJÄRVENPUSTO A- Yyerin kylä e=0. ap/0m 0 k uhaninie Vierolanpuiso k k Sanojenie Simeoninie ak k 0 Kangasie Aaponie ak ak Aaponie iekkapolku 0 u / Kangaspolku :

16 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKNNÄT AO- Erillispienalojen korelialue. Kullekin onille saa rakenaa eninään kaksi asunoa. Tonin kadunpuoleiselle osalle sijoiuva alousrakennus ai auokaos saa olla eninään 0 m² laajuinen ja eninään, m korkea. Vesikaon kaokalevuus on eninään :. Kaomuoo on harja- ai lapekao. Lapekaon ulee kallisua kadulle päin. Pääasiallinen julkisivumaeriaali on puu ai rappaus. Tiili- ai luonnonkiviverhoilua saa olla 0% yheenlaskeusa julkisivupina-alasa. Mahdollise hirsirakenee on näkyvilä osilaan oeueava veiseynä ai höyläynä. Pyöröhirä ei julkisivuissa ule käyää. AO- Erillispienalojen korelialue. Kullekin onille saa rakenaa eninään kaksi asunoa. Osa huoneiloisa on sijoieava oisen kerroksen asolle. Tonin kadunpuoleiselle osalle sijoiuva alousrakennus ai auokaos saa olla eninään 0 m² laajuinen ja eninään, m korkea. Kaomuoo on harja- ai lapekao. Lapekaon ulee kallisua kadulle päin. Pääasiallinen julkisivumaeriaali on puu ai rappaus. Tiili- ai luonnonkiviverhoilua saa olla 0% yheenlaskeusa julkisivupina-alasa. Mahdollise hirsirakenee on näkyvilä osilaan oeueava veiseynä ai höyläynä. Pyöröhirä ei julkisivuissa ule käyää. K-0 Liike- ja oimisorakennusen korelialue. Alueelle saa sijoiaa pääkäyöarkoiuksen mukaisia iloja sekä majoius-, makailu-, urheilu- ja vapaa-ajaniloja. Alueelle sijoieavien oiminojen ulee ukea Yyerin makailukäyöä. Uudisrakennusen ulee ulkoasulaan sopia kaupunkikuvallisesi näkyvään paikkaan. Alueen Yyerinsanojenien puoleisella rajalla ulee säilyää luonnonilaisa puusoa. VL Lähivirkisysalue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korelin, korelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Siovan onijaon mukaisen onin raja ja numero.. Kaupunginosan numero. KAANAA Kaupunginosan nimi. Korelin numero. LAUTAMEHENTE Kadun, ien, kauaukion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. u / Muroluku roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa ullakon asolla saa käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. e=0.0 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde onin/rakennuspaikan pina-alaan. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoiaa alousrakennuksen. Rakennuksen harjansuunaa osoiava viiva. le Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varau alueen osa. sueava alueen osa. Kau. Jalankululle varau kau. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varau alueen osa. Maanalaisa johoa varen varau alueen osa. Kaualueen rajan osa, jonka kohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. YLESET MÄÄRÄYKSET: Tonin kadunpuoleisa osaa ei saa aidaa rakeneellisella aidalla. Kullekin AO-onille saa järjesää yhden ajoneuvoliiymän, jonka leveys saa olla eninään meriä. Jäeasia on sijoieava aiaukseen ai eroeava kadusa pensasisuuksilla. Kadulle näkyvän sokkelin korkeus saa olla eninään meri. Maanpäällisä kellarikerrosa ei sallia. Tarpeeomia maaäyöjä onilla ulee välää. Tonin rakenamaomilla osilla ulee säilyää olevaa puusoa.

17 ASEMAKAAVA KOSKEE PORN KAUPUNGN KAANAA. KAUPUNGNOSAN TLAA 0--- (OSA) KATUA: YYTERNSANTOJENTE (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE PORN KAUPUNGN KAANAA. KAUPUNGNOSAN PUSTOA: VERTOLANPUSTO (OSA) ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU PORN KAUPUNGN KAANAA. KAUPUNGNOSAN KORTTELT: - PUSTOA: VERTOLANPUSTO (OSA), HNDRKANPUSTO KATUA: LAUTAMEHENTE, KANGASTE (OSA) JA SANTOJENTE (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU PORN KAUPUNGN KAANAA. KAUPUNGNOSAN PUSTOA: VERTOLANPUSTO (OSA) TONTTJAOLLA MUODOSTUU PORN KAUPUNGN KAANAA. KAUPUNGNOSAN KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN TONTT - KORTTELN 0 TONTT - KORTTELN TONTT Tähän asemakaavakaraan liiyy asemakaavan selosus ja onijako. Tämän asemakaavan alueella onijako laadiaan siovana ja se sisälyy asemakaavaan. Käsiely: Aloiuspvm..0.0 MRL oas.0.0 MRL oas Luonnos näh..0.0 PORN KAUPUNK KAUPUNKSUUNNTTELU Suunnielija Suunn.avusaja Mirko Laurinen TB Kaavaunnus Säil.nro Pvm Kaupunkisuunnielupäällikkö Olavi Mäkelä Pohjakara on JHS..0 mukainen. Koordinaaijärjeselmä ETRS GK- Korkeusjärjeselmä N000 Pvm..0.0 Tarkasanu Kaupungingeodeei Kalervo Salonen

18 KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 Havainnepiirros Porin kaupunki / kaupunkisuunnielu..0 LTE

19 Dnro KAUS//0 VP / , ark Kaanaa (.), Yyeri (0.) Kaanaan (.) kaupunginosan laajennus,. asemakaava ja asemakaavan muuos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Maankäyö- ja rakennuslain mukainen osallisumis- ja arvioinisuunnielma, jossa kuvaaan kaavayön avoiee ja lähökohda, valmiselun ja pääökseneon eeneminen, kaavan vaikuusen arvioiniava, osallisumismahdollisuude ja iedoaminen. Osallisumis- ja arvioinisuunnielmaa päivieään kaavayön eri vaiheissa arviaessa. OSOTE TA MUU PAKANNUS ALOTE TA HAKJA Suunnielualue sijaisee Kaanaassa, Yyerin leirinäalueen ja Ruuujärven koillispuolella. Eäisyys Porin keskusaan on km. Porin kaupunki SUUNNTTELUALUE Asemakaavoieava alue. Suunnielualue sijaisee Yyerin leirinäalueen koillispuolella ja rajauuu lännessä Kaanaan asunoalueeseen. Alueen laajuus on noin, ha, ja se on kaupungin puh faksi 0 Posiosoie: PL 0 Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnielu Valakau

20 omisuksessa. Suunnielualue on mesää. Suunnielualue on kaavoiuskasauksen 0-0 kohde n:o. Suunnielualue pohjoisesa. Eualalla Simeoninien asuinaloja, akana Ruuujärvi ja Yyerin sanna. SUUNNTTELUTEHTÄVÄ JA TAVOTTEET Suunnielualueelle laadiaan. asemakaava. Asemakaavaa laadiaessa ukiaan alueen käyömahdollisuuksia vakiuiseen asumiseen, loma-asumiseen, virkisyskäyöön ja yriysoiminaan. Asemakaavoieava alue on kaavoiuskasauksen 0-0 kohde n:o. Asemakaavaa laadiaessa kuullaan lähialueen asukkaia. Asemakaavassa esieään alueen kauverkko sekä mm. asumiseen varau aluee sekä viher- ja virkisysaluee. Lisäksi asemakaavassa osoieaan mahdollise yriysoiminaan ja julkisille ai eknisille palveluille varau korelialuee. Asemakaavan oeuumisen myöä nykyinen maa- ja mesäalousmaa muuuu osiain rakenneuksi alueeksi. LÄHTÖTEDOT Maakunakaava Saakunnan maakunakaava on vahviseu ympärisöminiseriössä Maakunakaavassa pääosa suunnielualueesa on osoieu aajamaoiminojen alueeksi (A). Alueen eeläosa on osoieu makailupalvelujen alueeksi (RM). Sv-merkinnällä on osoieu Kaanaan eollisuuspuison suojavyöhyke (konsuloinivyöhyke), joka käsiää myös suunnielualueen. Suunnielualue rajauuu eelässä valakunnallisesi arvokkaaseen maisema-alueeseen (Yyeri, merkinä vma). Alue sisälyy lisäksi Kokemäenjoen laakson valakunnallisesi merkiävään monikeskuksisen aluerakeneen kehiämisvyöhykkeeseen (kk). Suunnielualue kuuluu myös merkiävään makailun ja virkisyskäyön kohdevyöhykkeeseen (mv).

21 Oe maakunakaavasa Yleiskaava Alueella on voimassa..000 hyväksyy ja..00 voimaan ullu Meri-Porin osayleiskaava. Osayleiskaava on oikeusvaikuukseon. Osayleiskaavassa alue on osoieu pienalovalaiseksi asuinalueeksi (AP), palvelujen ja hallinnon alueeksi (P) sekä lähivirkisysalueeksi (VL). P-aluea on osayleiskaavaa laadiaessa ajaelu pienen liikerakennuksen sijoiuspaikaksi, mua alue ei ole oeuunu. Meri-Porin osayleiskaavan arkisus on vireillä. Suunnielualueeseen ei ässä vaiheessa arvioida kohdisuvan merkiäviä osayleiskaavan muuamisarpeia. Oe osayleiskaavasa Asemakaava Yyerin 0.kaupunginosaan kuuluva suunnielualueen eeläosa on asemakaavassa osoieu asuinrakennusen korelialueeksi vapaa-ajanasunoja ja -iloja varen (A-). Aluevaraus ei ole oeuunu. Suunnielualueen läpi kulkeva Kangasie on osoieu kaualueeksi. Muu osa alueesa on asemakaavoiamaon. Eeläosan asemakaavan arkisounnus on 0 0, ja se on hyväksyy... Ympärisön asemakaavailanne ARVOTAVAT VAKUTUKSET Asemakaavan laaimisen yheydessä arvioidaan kaavan vaikuukse elinympärisöön, liikeneeseen, palveluihin, luonoon ja maisemaan. Lisäksi arvioidaan rakaisujen ekologisuua ja aloudellisuua rakenamisessa ja ylläpidossa. Vaikuusen ollessa vähäisiä, arvioinnin suoriaa pääasiassa kaavan laaija apunaan eri hallinokunien asianunemus. OSALLSET - Alueen kiineisöjen omisaja, asukkaa ja yriykse - kaikki muu, joihin kaavamuuos saaaa vaikuaa - Saakunaliio - ekninen lauakuna - kouluuslauakuna - perusurvakeskus - ympärisölauakuna - Saakunnan pelasuslaios - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Porin Vesi - Pori Energia Sähköverko Oy - Pori Energia Oy Energiayksikkö

22 - DNA Oy, Länsi-Suomi VUOROVAKUTUS JA AKATAULU Hankkeen alku ja vireilleulo Hankkeen vireilleulosa ilmoieaan kuuluuksella sanomalehdissä keväällä 0, inerneissä ja kirjeellä osallisille. Osallisumis- ja arvioinisuunnielma on nähävänä kaupunkisuunnielussa, jonne hankea koskeva kirjallise ja suullise mielipiee voi esiää. Mikäli osallinen kasoo, eä esim. osallisumisen laajuus ai vaikuusen arvioini ei ole riiävä ai on puueellinen, voi hän esiää asian arkisamisa ja korjaamisa OAS:aan. Osallinen voi esiää myös pyynnön ympärisökeskukselle neuvoelun järjesämisesä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvoelu kunnan kanssa ei uoa ulosa. Luonnosvaihe Alueelle laadiaan asemakaavaluonnos, joka aseeaan valmisuuaan nähäville vrk ajaksi. Luonnoksen nähävilläolosa ilmoieaan kuuluuksella sanomalehdissä, inerneissä ja kirjeellä osallisille. Kaavaluonnos on nähävänä kaupunkisuunnielun inerne-sivuilla ja kaupunkisuunnielussa. Nähävilläoloaikana osallise voiva esiää kaupunkisuunnielulle kaavaluonnosaineisoa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipieiä. Ehdousvaihe Palaueen pohjala kaavaluonnos äydenneään asemakaavaehdoukseksi. Kaupunginhalliuksen käsielyn jälkeen asemakaavaehdous pideään virallisesi nähävänä 0 päivän ajan lausunojen anamisa ja mahdollisen muisuusen ekemisä varen. Lausunojen, muisuusen ja neuvoelujen peruseella ehdään arviava korjaukse asemakaavaehdoukseen. Tavoieena on saada asemakaavaehdous KH:n käsielyyn vuonna 0. Asemakaavaehdouksen hyväksyminen Kaupunginhallius esiää kaupunginvaluusolle asemakaavaehdouksen hyväksymisä. Kaupunginvaluuson pääöksesä on mahdollisuus ehdä valius Turun hallino-oikeueen ja edelleen korkeimpaan hallino-oikeueen. Aikaaulu Kuuluus vireilleulosa ja luonnosvaiheen nähävilläolosa SK, UA, Osallisumis- ja arvioinisuunnielman nähävilläolo kevä 0 Yleissuunnielun käynnisäminen kesä 0 Asemakaavaluonnoksen nähävilläolo kesä 0 Luonnosvaiheen vuorovaikuusen arvioini ja asemakaavan muuosehdouksen valmiselu Kuuluus ehdousvaiheen nähävilläolosa SK, UA, Ehdousvaiheen nähävilläolo Ehdousvaiheen muisuusen ja lausunojen arvioini Asemakaavan muuosehdous kaupunginhalliuksessa ja kaupunginvaluusossa v. 0-0 Aikaauluarvio riippuu mm. kaavaan kohdisuvisa muisuuksisa ja valiuksisa sekä muisa vasaavisa lisäselviyksiä vaaivisa seikoisa. Palaue ja yheysiedo Suullise ja kirjallise palauee sekä kaavoiuksen eenemisen ieduselu voi osoiaa kaupunkisuunnieluun kaavan laaijoille: Kaupunkisuunnielupäällikkö Olavi Mäkelä, (0) 0 Kaavoiusarkkiehi Mirko Laurinen, (0) 0 sekä kaupunkisuunnielun neuvonaan puh. (0) 0, käyniosoie Valakau ( krs). Palauea äsä osallisumis- ja arvioinisuunnielmasa voi anaa kaavan laaijoille nähävilläolon loppuun saakka. Kaupunkisuunnielupäällikkö Olavi Mäkelä

23 PORN YYTERN KAANAAN LUONTOSELVTYS 0 GENUS LOC LUONTO- JA KULTTUURPALVELUT 0 RSTO VLEN

24 SSÄLLYS JOHDANTO... LUONTOTYYPT JA KASVLLSUUS.... Johdano ja meneelmä.... Kasvillisuuden yleiskuvaus.... Arvokkaa luonoyypi ja kasvillisuuskuvio... Kuviokohaise seliee:.... Uhanalaise pukilokasvi... LTO-ORAVASELVTYS..... Yleisä liio-oravasa.... Meneelmä.... Tulokse... LEPAKKOSELVTYS.... Yleisä lepakoisa.... Meneelmä.... Tulokse... LNNUT.... Meneelmä.... Tulokse.... Lajikohainen arkaselu... LÄHTEET...

25 JOHDANTO Porin, Yyeri kylässä sijaisevan Kaanaan asemakaava-alueen, noin hehaaria, luonoselviysyö käynniseiin keväällä 0 ja maasoyö saaiin pääökseen elokuun puoliväliin mennessä. Luonoselviyksen uloksia on arvioiu Euroopan Unionin luono- ja linudirekiivien peruseella, sekä Suomen luonnonsuojelu-, mesä- ja vesilain peruseella. Selviyksessä pyriiin selviämään arvokkaan pesivän linulajison reviirien sijoiuminen ja niiden huomioiminen osana maankäyön suunnielua. Linnuson selviämiseksi ehiin kolme käynikeraa painoaen maankäyöön vaikuavien lajien esiinymien selviämisä. Yleisisä lajeisa yydyiin laaimaan koko alueen kaava lajilisa. Kaavoiuksen kannala merkiävän liio-oravan esiinyminen alueella selvieiin keväällä ensimmäiseksi. Kasvillisuus karoieiin kaikila alueila pääosin heinäkuussa, varhaisia ns. keväkasveja havainnoiiin liio-oravakaroiusen yheydessä. Lepakoia kuunneliin kolme keraa kesän aikana. Havaiu laji sekä niiden sijoiuminen ulkinoineen kuvaaan karoin. Kara. Selviysalueen sijaini ja rajaus. MML kara-aineiso /0

26 LUONTOTYYPT JA KASVLLSUUS. JOHDANTO JA MENETELMÄT Tavoieena oli selviää Kaanaan asemakaava-alueen merkiävä, maankäyöön vaikuava, luonoyypi sekä alueen kasvillisuua ja pukilokasvilajisoa, mukaan lukien uhanalaisen, eriyisesi suojelavien ja Suomen kansainvälisen vasuulajien esiinymä. Kasvillisuus karoieiin pääosin heinäkuussa. Kaavavaikueise luonoyypi rajaiin ja niisä esieään kuvioiain sijainiiedo. Alueen kaikki kasvillisuuskuvio ukiiin huolella. Selviyksen maasokäynni ehiin ouko elokuussa 0. Maasokäynien aikana pideiin lisaa havaiuisa pukilokasveisa silmälläpiäen luonoyyppien määriämisen ai kaavoiuksen kannala merkiyksellisä lajisoa. Kaiken avanomaisen pukilokasvilajison lisaamisa ei ehy yön luoneen vuoksi. Kaanaan kasvillisuusselviyksen avoieena oli selviää alueen kasvillisuuden yleispiiree ja mahdollise uhanalaisen, eriyisesi suojelavien ja Suomen kansainvälisen sekä vasuulajien esiinymä. Eriyisesi keskiyiin arvoalueiden kasvillisuuskuvioiniin ja paikanamaan luonnon monimuooisuuden kannala arvokkaa elinympärisö. Uhanalaisisa luonoyypeisä on esiey niiden saus Eelä-Suomessa. Luokius on sama kuin uhanalaisilla lajeilla: VU = vaaranunu, NT = silmälläpideävä, CR = äärimmäisen uhanalainen ja EN = eriäin uhanalainen. Mesälain 0 kohdalla on syyä huomaa, eei mesälaki ole voimassa jo asemakaavoieulla alueella ja eä lakikoheiden on yleiskaava-alueillakin sijaiava maa- ja mesäalousalueella.. KASVLLSUUDEN YLESKUVAUS Suuri osa Kaanaan ukimusalueesa on mänyvalaisa karukkoa ja kuivaa kangasa. Luoeiskulmassa on pienialaisesi uorea kangasa ja pienialainen ojieu muuumavaiheen korpi. Alueella avaava pukilokasvilaji edusava hyvin avanomaisa kangasmaiden lajisoa. Eeläosan hiekkaise kumparee ova geologialaan mielenkiinoisia ja niisä on havaiavissa jääneiä muinaisisa dyyneisä. Vaiheleva maaso on ulkoilijoiden ja rasasajien suosiossa ja sopisi säilyeäväksi edelleen vasaavassa käyössä. Kaanaan asemakaava-alueen ainoa merkiäväksi odeu korpikuvio on kuvau karassa. KUVOKOHTASET SELTTEET:. Selviysalueen rajan unumasa löyyi selviysalueen ainoa arvokkaaksi unniseava korpikuvio. Kosea korpimuuuma kärsii jonkin verran ojiuksisa. Maankäyösuosius: Rehevähkö korpimuuuma ei äyä Mesälain 0 vaaimusa luonnonilaisuuden kalaisuudesa. Kohde on kuienkin kohalaisen hyvin säilyny ja se olisi suosielavaa sääsää, vaikka laki ei ähän velvoiakaan.. UHANALASET PUTKLOKASVLAJT Uhanalaisen, eriyisesi suojelavien ja Suomen kansainvälisen vasuulajien esiinymiä ei selviyksen yheydessä löyyny.

27 . ARVOKKAAT LUONTOTYYPT JA KASVLLSUUSKUVOT Kara. Kaanaan asemakaava-alueen korpikuvio. MML kara-aineiso /0 LTO-ORAVASELVTYS.. YLESTÄ LTO-ORAVASTA Liio-orava on Siperian aigavyöhykkeen laji, joa esiinyy Euroopan Unionin alueella vain Suomessa ja Baliassa. Liio-orava syö pääasiassa lehipuiden versoja, lehiä, siemeniä ja silmuja, Liio-oravanaaras ekee pesänsä mieluien ikankoloon, mua sille kelpaa myös linnunpönö ja pönöäkään, ja avallisen oravan risupesä Liio-orava suosii vanhahkoja kuusivalaisia sekamesiä, joisa löyyy riiäväsi lehipuia kolo- ja ruokailupuiksi. Suouisalla pesimisalueella on useia haaparyhmiä pääpuuson ollessa kuusikko ai sekamesä. Liio-orava on akiivisimmillaan ilahämärissä, muuenkin se liikkuu pääosin öisin. Parhaien liio-oravan löyää pesäpuun yvellä ai pesäpönön kaolla olevien sinapin värisen, riisinjyvän kokoisen ulosepapanoiden peruseella. Suomessa laji on voimakkaasi vähenyny ja kansallisessa uhanalaisuuslueelossa (Rassi ym. 00) se on merkiy vaaranuneeksi (NT). Laji kuuluu EU:n luonodirekiivin iukasi suojelujen lajien V (a) -lisalle. Lisassa lueeloiujen lajien lisäänymis- ja levähdyspaikkojen häviäminen ja heikenäminen on kielley.

28 . MENETELMÄT Reviirien paikanamiseksi kaikki poeniaalise mesäkuvio kierreiin oukokuussa ennen kuin kasvillisuus peii esiävä ulosepapana. Papana myös hajoava hei alkukesällä. Maasoyö ehiin hei ilauksen varmisuua... TULOKSET Kaanaan asemakaava-alueela ei peruseellisesa esinnäsä huolimaa löyyny liio-oravareviireiä. Alueella ei ole juurikaan lajille sopivaa mesämaaa. LEPAKKOSELVTYS. YLESTÄ LEPAKOSTA Suomesa unneaan ällä hekellä lepakkolajia, joisa kaikki ei-muuava laji käyävä yksinomaan ai lähes yksinomaan mesiä lisäänymiseen, ruokailualueina ai päiväpiiloeluun. nensiivinen mesien käyö on vaikuanu suuresi mesien rakeneeseen ja on osasyynä lepakkokanojen vähenemiseen. Esimerkiksi lisäänymispaikkoina käyeävien kelojen ja vanhojen kolopuiden poisaminen heikenää lepakoiden selviämisä mesissä. Kaikki lepakkolajimme kuuluva EU:n Luonodirekiivin liieen V (a) lajilisaan. Luonnonsuojelulain :n mukaan lepakoiden lisäänymis- ja levähdyspaikkojen häviäminen ja heikenäminen on kielleyä. Näiä ova kesäaikaise päiväpiilo sekä alvehimispaika. Ripsisiippa on luonnonsuojelulain :n mukaisesi säädey luonnonsuojeluaseuksella eriyisä suojelua vaaivaksi lajiksi ja sen esiinymispaikan häviäminen ja heikenäminen on kielley alueellisen ympärisökeskuksen ekemän esiinymispaikan rajauspääöksen jälkeen. Suomi liiyi Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna. Sopimus velvoiaa osapuolimaia huolehimaan lepakoiden suojelusa lainsäädännön kaua sekä ukimusa ja karoiuksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden ulee pyrkiä sääsämään lepakoille ärkeiä ruokailualueia.. MENETELMÄT Lepakkoselviyksen kierolaskenna ehiin Suomen lepakkoieeellisen yhdisyksen karoiusohjeiden mukaisesi kolme keraa kesässä: yksi kesäkuussa ja lopu heinä-elokuussa. Vähäisisä havainnoisa johuen ehiin vielä yksi ylimääräinen käyni loppukesällä, mua älläkään kerralla ei lisähavainoja keryny. Lepakoia kuunneliin ulraäänideekorilla öisin ja havainno lajinmääriyksineen allenneiin koordinaaiieona. Reviirien paikanamiseksi kaikki poeniaalise mesäkuvio kierreiin ja lepakkohavainno merkiiin karalle (kara.) Kasvillisuusselviyksen yheydessä koeeiin paikanaa mahdollisia lepakoiden päiväpiiloja ja lisäänymispaikkoja.. TULOKSET Selviysalueela paikanneiin ainoasaan yksi saaliseleva pohjanlepakko kesäkuun kuunelukerran yheydessä. Laji kuuluu EU:n Luonodirekiivin V (a) -liieeseen ja sen lisäänymis- ja levähdyspaikkojen häviäminen ja heikenäminen on kielley. Ohjeiden mukaisia -luokan lepakkoalueia eli lisäänymis- ai levähdyspaikkoja, eikä myöskään luokan ärkeiä ruokailualueia ai siirymäreiejä, kyey paikanamaan. Pohjanlepakkohavaino on kuvau karassa. Maankäyösuosius: Vähäisen havainomäärän johdosa alueen maankäyöä ei ole syyä rajoiaa lepakoiden peruseella.

29 Kara. Kaanaan asemakaava-alueen pohjanlepakkohavaino. MML kara-aineiso /0 LNNUT. MENETELMÄT Kaavavaikueisen arvokkaan linnuson selviämiseen käyeiin kolme käynikeraa valakunnallisen ohjeiden ja suosiusen mukaan. Ajankoha oli hieman myöhäinen varhain soidinavien lajien kannala, mua muuoin ukimuksella on saau hyvä yleiskuva alueen pesiväsä linnusosa. Maankäyöön vaikuavien ai muusa syysä merkiävien lajien osala arkkuus on hyvä. Levähävien linujen osala Kaanaan alueella ei ole merkiysä.. TULOKSET Kaanaan asemakaava-alueella pesii selviyksen peruseella linulajia. Männikkövalaisella alueella lajimäärä jäi ylläykseömän vähäiseksi. Karassa on kuvau joko maankäyöön vaikuavien ai muuen luonnon monimuooisuuden kannala mielenkiinoisen lajison sijoiuminen. Alueella ei pesiny uhanalaisia ai linudirekiivin -liieessä mainiuja lajeja. Suomen kansainvälisisä eriyisvasuulajeisa Kaanaassa pesi ainoasaan leppälinu. Havaiulla lajisolla ei ole merkiysä alueen kaavoiuksen kannala.

30 Linudireksiivin -liie Uhanalaisuusluokka Suomen eriyisvasuulaji Laji Leppälinu, Phoenicurus phoenicurus x Yheensä 0 0 Taulukko. Kaanaan selviysalueella pesivä direkiivilaji, uhanalaise ja Suomen eriyisvasuulaji Kara. Kaanaan maankäyöön vaikuavien ai muuen luonnon monimuooisuuden kannala mielenkiinoisen linulajison sijoiuminen. MML kara-aineiso /0. LAJKOHTANEN TARKASTELU Lajikohaisen arkaselun yheydessä käyey ermi pari, pesinä ja reviiri arkoiava lajien valakunnallisen meneelmien ohjeiden mukaan ulkiua elinpiiriä. Mielenkiinoisen lajien kohdalla kerroaan lyhyesi lajin esiinymiskuvasa Kaanaan alueella. Yleisen ja runsaiden monenlaisen ympärisöjen lajien kohdalla yydyään mainisemaan laji nimelä. Lehokurppa (Scolopax rusicola) Mesäviklo (Tringa ochropus) Yksi mesäviklopari pesi selviysalueella. Pesinnäksi ulkiu havainno perusuva pesänsä unumassa varoielleisiin emolinuihin.

31 Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käpyikka (Dendrocopos major) Mesäkirvinen (Anhus rivialis) Väsäräkki (Moacilla alba) Rauiainen (Prunella modularis) Punarina (Erihacus rubecula) Leppälinu (Phoenicurus phoenicurus) Yksi pari pesi alueella. Laji kuuluu Suomen kansainvälisiin eriyisvasuulajeihin. Musarasas (Turdus merula) Laulurasas (Turdus philomelos) Musapääkeru (Sylvia aricapilla) Pensaskeru (Sylvia communis) Tilali (Phylloscopus collybia) Pajulinu (Phylloscopus rochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa sriaa) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Siniiainen (Parus caeruleus) Taliiainen (Parus major) Varis (Corvus cornix) Peippo (Fringilla coelebs) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Kelasirkku (Emberiza cirinella) LÄHTEET Ba Conservaion Trus. 00: Ba Surveys Good Pracice Guidelines. Ba Conservaion Trus, London. Hanski,., Henonen, H, Liukko, U-M., Meriluoo, M. & Mäkelä, A. 00: Liio-oravan (Peromys volans)biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympärisö. Ympärisöminiseriö. Häme-Ahi, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigersed, P. M. A.. Suomen puu - ja pensaskasvio. Dendrologian Seura Dendrologiska Sällskape r.y., Helsinki. s. Häme-Ahi, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uoila, P. (oim.).. Rekeilykasvio. Luonnonieeellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Yliopisopaino, Helsinki. s. Koskimies, P. : Linnusonseurana ympärisöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympärisöhalliuksen julkaisuja, Sarja B. s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. : Linnusonseurannan havainnoiniohjee.. u u- siu painos. Helsingin yliopison eläinmuseo, Helsinki. Meriluoo, M. & Soininen, T.. Mesäluonnon arvokkaa elinympärisö. Mes ä- lehi Kusannus, Helsinki. s. Mossberg, B. & Senberg, L. 00: Suuri Pohjolan Kasvio. Kusannusosakeyhiö Tammi, Helsinki. s.

32 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski,. (oim.) 00: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 00. Ympärisöminiseriö & Suomen ympärisökeskus, Helsinki. s Raunio, A., Schulman, A. ja Konula, T. (oim.). 00: Suomen luonoyyppien uhanalaisuus. Suomen ympärisökeskus, Helsinki. Suomen ympärisö /00. Osa ja. + s. Rusanen, P., Aalo, T., Mikkola-Roos, M., Nuoio, K. & Pessa, J. 00: Seurannan kehiäminen ja suosiukse linuvesillä: linnusonseurana. Teoksessa: Mikkola-Roos, M. & Niikkonen, T. 00: Koseikkojen kunnosuksen ja hoidon parhaa käyännö kuudella Life-koheella Suomessa Life CO-OP hankkeen ulokse. Mesähalliuksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A. 0 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 00: Direkiivilajien huomioon oaminen suunnielussa. Suomen Ympärisö. Ympärisöminiseriö. s. Suomen Lepakkoieeellinen yhdisys ry: Ohjee lepakkokaroiuksia varen, Luonnos..0. s. Söderman, T. 00: Luonoselviykse ja luonovaikuusen arvioini kaavoiuksessa, YVA-meneelyssä ja Naura-arvioinnissa. Ympärisöopas 0. Suomen ympärisökeskus. s. Toivonen, H. & Leivo, A. 00. Kasvillisuuskaroiuksessa käyeävä kasvillisuus - ja kasvupaikkaluokius. Kokeiluversio. Mesähalliuksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. 0