TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry

Transkriptio

1 TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry

2 EIGU LAPSIEN OUPPERA KOGO PEREHEL Käzikirjutes da sävellännät...paavo Joensalo Kiännös karjalan kielel...paavo Harakka Orkestrasovitannat...Auvo Sarmanto Ohjuanda...Lasse Turunen ROULIT DA SOLISSAT: EIGU SUOJUSŠLÖPÖŃI, jallattomana roinnuh suojusšlöpöityttöńi...tuuli Kaukoranta MOARIE SUOJUSŠLÖPÖŃI, tobie suojusšlöpöimuamo...marjaana Ritanen SEMOI SUOJUSŠLÖPÖŃI, tobie suojusšlöpöituatto...antti Pakkanen MUTGU ŃIEGLIKKO, rohkie da komie ńieglikbrihattšu...samuli Moilanen RAIWO CALAMARE BIG-MONEY, globaalitalouven moľľuska...timo Ikonen PÄTÖ PÄIVÄŃI, hehkuva taivahanoza...samuli Moilanen JUULI DA TUULI PÄIVÄŃI, ielmaińitun villit tyttäret...aino ja Helmi Pusenius JUAKKIMA JUABLUKKA, suuri magie juablukkapuu...antti Pakkanen KIRIL KIVIŃI, ńeuvoloi andava kivijärgäle...velimatti Raatikainen OGOI OJAŃI, auttavańi da ilońi vezioja...marjaana Ritanen PEDRI PÖLLÖŃI, huhuoleva da liegualeva viizas pöllö...ville Koponen JELENA JÄNÖI, metšänelävien skolan oivallińi opastaja...marjaana Ritanen OLGA ORAVAŃI, kizuaja oravanpoigańi...aino Pusenius OPRI ORAVAŃI, kyzelevä oravanpoigańi...helmi Pusenius OKKI ORAVAŃI, tuagieh häveiksih jouduva oravanpoigańi...emilia Keinänen PIKKI ORAVAŃI, pieńin, vai ylen ďilova oravanpoigańi...siiri Pusenius PAVEL PALOKÄRGI, kamsaja juondaja da kapellamuast eri...paavo Joensalo TAPAHTUU SUAKKUNAMEREN RANDAPESKULOIS, SUAKKUNAMETŠÄS, SUAKKUNAMUAN MUSKARIN PIHAL DA SUAKKUNASUARES. 2

3 Lapsien ouppera kogo perehel ezitettih Irlannis anglieksi v MUZIKANTAT: VALENTINA VAROI, virtuoza ykkösskripkansoittaja...liisa Karhu VERONIKA VAROI, komakka kakkosskripkansoittaja...emma Piitulainen VIIVI VAROI, voikoi alttaskripkansoittaja...piritta Gröhn RENNE REBOI, hiitroi sellisti...timo Ikonen REKSI REBOI, podra basisti...ville Koponen SINAIDA SOLOVOI, satumaizen helävä huilunsoittaja...saara-lotta Hynynen HEDOT HUKKA, reťevä barbaniensoittaja...velimatti Raatikainen IIVU ILVES, hil l ańi harjotuspianista...olli Mikkonen LAVASTIET, SOVAT DA GRUAFIKKA: Pohjas-Karjalan ammaťťikorgieskolan opassettavien opassundaruandat vuuvel TUOTANDO: Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry 2013 Tuottaja...Paavo Joensalo Tuotandoassistentta...Saara-Lotta Hynynen 3

4 EIGUN SUAKKUNA, 1. ozutanda Alotandapajos ezitelläh, midä ouppera on, vai kui oravat kessussetah se vähä välie da kiuzoitellah kapellimuasťerie, oupperan vedäjiä Pavel Palokärgie i toiziegi eziindyjie vaigeil kyzymyksil. Elelöö siel suakkunameren randapeskulois suojusšlöpöi-pariskunda Moarie da Semoi. Siit erähän päivän butškahti muna Moarien vatšas. Moarie da Semoi hauvatah se hiilavah randapeskuh da ei mäne ńimidä aigua kui munaspäi sutkahtaa jallatoi, vai kuitengi virgie suojusšlöpöityttöńi. Siit alletah Semoi da Moarie tutkie, mibo annettais lapsel ńimeksi. Moarie kui ehottaa Liďďi, sanoo Semoi: Eigu Maikki. Lopul, kui ei muiten piässä yksimielizyydeh, hyö annetah tyttözel ńimeksi Eigu. No, erähäl aigua on Eigu vanhembien ker kizualemas rannal. Silloi mońi-jalgańi ahneh moľľuska, ńimeldä Raiwo Big-Money, tuloo merespäi, tembuah Eigun tuatoin i muamoin vägizin matkah da vie hejät loitos meren suareh pakkoruad ieh. Eigu kuitengi pellastuu, kui oravat näit oldih hauvattu hänet peskuloih. Jallattomana Eigu ei piäze lekkehel da hänel roiteh vie vilu. Hyväksi lykyksi Pätö Päiväńi nouzoo, lämmittää Eigun da loittšii hänel RA-KA-VUS -jallan. Siit Pätö Päiväńi alenoo järilleh omil mail. Eigu jiäh tuassen yksin da ńälgä algaa kurńie vatšas. Samas häi dogaďii lähissöl Juakkima Juablukan. Tämä rauhoitteloo Eiguo da kirvottaa juablukan Eigun kulšuh, mih kazvaa suuri pahka. 4

5 Juakkima anoo Eigulda prošťindua da loittšii hänel hyvitännäksi RA-VI-TO -jallan. Siit Juakkima häviöö juablukkapuun syväimeh. Eigu lähtöö lekkehel, onhai hänel nygöi kaksi jalgua, vai isköö piän kivijärgälehen syväimes eläväh Kiril Kivizeh. Eiguo juovuttaa, ťiähtilöi vilizöö silmis i jalgoi heikossuttaa. Kiril sellittää Eigul, sto lapset tarvittšoo lebuo da taigoo hänel RE-NO-VUS jallan. Eigu uinuoo terväzeh da Kiril painuu järilleh järgälekoďih. Eigun muates jiäviydyy yön hämyn peittolois uzvaneijot tanssimah lähizen lammen pinnal. Huondeksel päiväzen nousses Eigu havaittšuu da lähtöö kolmel jallal skottšimah, vai bulškahtaa samas ojah umbišukkelih da kastuu läbimärräksi. Yhenäkin ojaspäi bulpahtaa ezih Ogoi Ojańi. Häi opastaa Eiguo uimah. Eiguo varavuttaa allus, vai siit häi opastuu da on äijäl mielissäh. Lopul häi väzynyönä kellahtaa sellälleh. Ogoi taigoo Eigulle REI-PAI-LU -jallan, da ottaa siit hänet kyyďih. Eigu libuu kovua vauhtie ojua myö da huikkualoo innossuksis, kui hänel on jo ńellä jalgua. EIGUN SUAKKUNA, 2. ozutanda Olga Oravańi on parahuolleh purjehtimas sizärien ker ojua myö vezipudovuksel. Hyö dogaďitah pudovus da hypätäh puun oksil. Kodvazen mändyö dai Eigu lasketteloo ojua alah. Häi ajauduu pudovukseh da sattauduu. Suojus mänöö kuhmuloil da joga kohta tunduu kibiel. Oravil on ťiijos hyvät rohot. Se on viijes jalga, RO-KE-VUS, min hyö taijotah Eigul. Siit hyö kaikin ruvetah kizualemah. Oravat opassetah, kulleh pidää kiibeillä i hyppie. Eigu piäzöögi pedäjän alimmal oksal. Oravil tuloo kiire muskari -skolah da hyö lähtietäh pois. 5

6 Eigu ťipahtaa oksalda, vai sih sattuu kyllittši liidelevä Pedri Pöllöńi, sua Eigun kiińńi da laskoo hänet pehmiešťi muah. Pedri loittšii Eigul kuuvenneksi jallaksi RII-SA-VUS -jallan. Häi panoo Eigul käzih komiet siivet. Nygöi Eigus roiteh lendävä suojusšlöpöi. Pedri ńeuvoo vie Eiguo mänemäh muskariskolah opastumah, ozuttaa suunnan da rubio muate. Eigu voiman tunnos heittäydyy lendiä liihottamah, vai ei ońńissu. Häi kirbuo muskarin pihamual. Opastaja Jelena Jänöi akkiloittšoo samah aigah pihamual opassettavie. Eräs brihattšu, Mutgu Ńieglikko, ońńistuu ohjuamah Eigun lammikkoh. Eigu on sinizil pahkoil da joga kohtua kivistää. Jelena tšakkua händä varuamattomuuves da taigoo hänel seittšemennen jallan ńimeldä RA-RO-VAI-SUUS. Eigu ďerńii sullat iäreh da lubua, jottei ńikonza eńiä opi lendiä. Jelena kyzyy Eigulda tämän koďiololois da vanhemmis. Oravat paissah kui hyö nähtih puun latvas, sto Raiwo moľľuska vei Eigun vanhemmat loittozeh suareh pakkoruaďieh. Jelena ottaa Eigun opassettavaksi da elämäh omah koďih. Eigu on abevuksis, kui hänel eule kedäi puťin dovariššua. Mutgu huomua sen da taigoo Eigul RA-VE-RUUS -jallan. Heis tuloogi parahat bratanat. Yhenjyty Eigun mieľi on atkala. Häi pagizoo Mutgul, sto hänel on igävä muamuo da tuattuo. Mutgu ehottaa, jotta hyö voidais lähtie ettšimäh vanhembie. Eigu ihastuu da hyö lähtietäh matkah. 6

7 Pedri Pöllöńi ńeuvoo dorogan randah. Oravat luajitah lautta da pyssytetäh sih masto da purjeh. Juakkima Juablukka andaa evähäksi juablukoida. Kiril Kivińi tuo pliitan köligsi. Ogoi Ojańi työndää lautal alguvauhin, vai se kuitengi seizattuu, kui siä on näit tyyńi. Mutgu lähtöö uimal abuo hagemah. Abuh riendää Pätö Päiväńi da häi panoo Tuuli da Juuli -tyttäret puhaldamah purjieh. Nenga Eigu piäzöö jälgimäin suareh, kus Mutgu jo ongi händä vuottamas. Suares tuloo kauhie Raiwo Calamare Big- Money heidä vastah. Silloi kai luonnon abulazed kiirehitäh auttamah, da Mutgu puhkua Raiwon piäh kasvanuon kublan. Samas Raiwo muuttuu kiltiksi da häi piästää Eigun vanhemmat välläl. Nägemizen ilo on suuri. Eigu ezittelöö Mutgun muamoil da tuatoil. Hyö ihassutah äijäl. Siit alletah jo suunnitella, sto kui Eigu da Mutgu suadannoh lapsi, sil annetah ńimeksi, ńieglikšlöpöi Nogui, sentäh kui vanhemmat sais ainos seľľittiä, sto no gui muamo on suojusšlöpöi da tuatto ńieglikko. Lopetandapajos ihalmoijah oupperan piättymizes da oravat alletah tuassen kiuzoitella kapellimuasťerie Pavel Palokärgie i toizie eziindyjie kiberil kyzymyksil. Sen pituńi se. 7

8 SOLISTIT JA SOITTAJAT Tuuli Kaukoranta Marjaana Ritanen Antti Pakkanen Samuli Moilanen Tuuli Kaukoranta, sopraano, on suorittanut klassisen laulun muusikon tutkinnon Rauno Keltasen johdolla Joensuun konservatorion musiikkiopistossa. Joensuun Lyseon lukiossa hän osallistui kolmena vuotena Marja Tohkasen ohjaamiin näytelmiin ja esitti pääroolin Bertolt Brechtin näytelmässä Sezuanin hyvä ihminen. Hän on opiskellut kurkkulaulua useiden ohjaajien johdolla ja kiertänyt maailmaa lukuisilla vapaamuotoisilla esiintymis- ja opintomatkoilla Euroopassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Hän esitti kilpikonnatytön pääroolin Paavo Joensalon käsikirjoittamassa ja säveltämässä EIKU -tenavaoopperassa sen Pohjois-Karjalan kiertueella v ja saman oopperan englanninkielisessä NOWAY -versiossa Dublinin esiintymismatkalla v Sopraano Marjaana Ritanen on käynyt Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukion, jossa hänen opettajinaan olivat Milja Markkanen, Mari-Anni Hilander ja Petter Andersson. Nyt hän opiskelee laulua Kuopion konservatorion muusikon koulutusohjelmassa Heli Paanasen johdolla. Hän on laulanut eri kuoroissa ja solistina mitä erilaisimmissa konserteissa lapsikuoroajoistaan lähtien ja osallistunut mm. Savonia AMK:n opiskelijoiden ohjaamaan oopperatuotantoon. Monipuolisena muusikkona hän soittaa myös pianoa ja toimii Dolce Minores -käkikellokuorossa, joka on esiintynyt sekä kotimaassa että ulkomailla. Baritoni Antti Pakkanen aloitti laulunopinnot Joensuun Konservatoriossa Rauno Keltasen johdolla. Hän jatkoi opintojaan Helsingin konservatoriossa mm. Ritva Auvisen oppilaana ja Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla hänen opettajanaan on nykyään Marjut Hannula. Lied-tulkintaa Pakkanen on opiskellut Heikki Pellisen ja Collin Hansenin johdolla. Hän on osallistunut Esko Jurvelinin ja Tom Krausen mestarikursseille ja toiminut solistina mm. Mozartin Requiem -oratorion esityksissä. Antti Pakkasen lukuisista oopperarooleista mainittakoon mm. Bottom Brittenin oopperassa Kesäyön uni, Buffo Mozartin oopperassa Schauspieldirektor, Almaviva Mozartin oopperassa Figaron häät, Marco Puccinin oopperassa Gianni Schicchi, Guglielmo Mozartin oopperassa Cosí fan tutte sekä Kirjastonhoitaja Kortekankaan ooppe-rassa Yhden Yön juttu. Hän on myös laulanut soolo-osia Paavo Joensalon säveltämissä GLI SPRECONI -musiikkidraaman konserttiversiossa, JOULUKSI KOTIIN -pienoisoopperaesityksissä, PYHÄN YÖN SÄVELVUO -Joulukonserteissa, SOTAORVON TAIPALEELTA -konsertissa ja 1918 VILP- PULAN VAIHE -oopperakonserttiesityksissä ja SÄVELIN SIIVILLE -LIEDIN LUMOISSA -konserteissa. Tenori Samuli Moilanen on musiikin monitaitoinen ammattilainen, laulaja, pianisti, säveltäjä sekä sovittaja. Hänen perustamansa konserttitoimisto ja äänitysstudio the LittleBigMusic toimii Ohvanan kyläkoulusta peruskorjatussa konserttitalossa. Hänen laaja lauluohjelmistonsa koostuu niin lyyrisistä kuin dramaattisista tenoriaarioista, mm. Puccinin, Verdin, Donizettin, Bellinin, Straussin ja Mozartin teoksista. Pianomusiikin saralla hänen ohjelmistossaan on mm. Chopinia, suomalaisten säveltäjien teoksia sekä orkesteriteosten ja elokuvasävelmien transkriptioita pianolle. Hän esittää myös pop- ja viihdemusiikkia sekä rock-kappaleita. Samuli Moilanen on konsertoinut solistisissa tehtävissä myös ulkomailla, mm. Floridassa. Hän on julkaissut kaksi sooloäänitettä ja hänelle myönnettiin v Apollo ry:n kulttuuripalkinto maaseudun kulttuuritoiminnan elävöittämisestä. 8

9 Emilia Keinänen sekä Siiri, Helmi ja Aino Pusenius ovat joensuulaisia koululaisia, joita kiinnostaa mm. laulaminen, soittaminen, tanssiminen ja näytteleminen sekä Karjalan ja Venäjän kielen opiskeleminen. Sellisti Timo Ikonen, basisti Ville Koponen ja lyömäsoittaja Velimatti Raatikainen ovat muusikon tutkinnon suorittaneita laulavia soittajia, joilla on runsaasti kokemusta orkesterisoitossa. Viulisti Liisa Karhu on hyvin kokenut, lukuisissa erilaisissa kokoonpanoissa soittanut musiikinopettaja, joka on suorittanut mm. YAMK -musiikkipedagogin tutkinnon Metropolia -ammattikorkeakoulussa. Viulisti Emma Piitulainen ja alttoviulisti Piritta Gröhn ovat Joensuun konservatorion kasvatteja, joilla on runsaasti kokemusta orkesterisoitosta erilaisissa kokoonpanoissa. Huilisti Saara-Lotta Hynynen on opiskellut Joensuun musiikkiopistossa ja esiintynyt myös näyttelijänä. Korrepetiittori Olli Mikkonen on valmis muusikko ja opiskelee nyt pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa. KÄSIKIRJOITTAJA, SÄVELTÄJÄ JA MUSIIKIN JOHTAJA Paavo Joensalo on opiskellut yksityisesti pianonsoittoa ja toiminut Polyteknikkojen kuorossa laulajana, kvartettien vetäjänä, solistina ja varalaulunjohtajana. Imatralla hän opiskeli laulua musiikkiopistossa ja lauloi pääsiäisoratorioiden bassosoolo-osuuksia. Kesätyö vuonna 1976 Savonlinnan Oopperakuorossa kirvoitti hänessä säveltäjän lahjat ja syksyllä -76 syntyivät ensimmäiset liedit, joita hän sittemmin on säveltänyt jo pitkälti toistasataa. Lauluista hän aloitti 90 -luvulla kehitellä musiikkidraamoja, joihin hän itse laati käsikirjoitukset. Erilaisia musiikkidraamoja on syntynyt jo toistakymmentä, useimmat vuonna 2007 Liperiin perustetun EIKU ry:n tuottamana, jonka toiminnanjohtajana Joensalo on työskennellyt alusta lähtien. TUOTTAJA Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry perustettiin Liperissä v Yhdistys auttaa lupaavia kulttuurikykyjä siivilleen tuottamalla eettisen arvopohjan omaavia musiikkidraamoja sekä suuntaa tätä kulttuurituotantoa myös sellaisille katsojaryhmille, jotka eivät kulttuurielämyksiä muuten helposti tavoita. Vuonna 2007 EIKU ry tuotti 22 esityksen maakuntakiertueena koko perheen tenavaooppera EIKU:n ja vuonna 2008 siitä kehitetyn englanninkielisen NOWAY -version, jonka vierailu Dublinin Ballymuniin palkittiin Liperin kunnan vuoden 2008 kulttuuritekona. Kesällä v esitettiin 7 -kielisen ekumeenisen GLI SPRECONI -musiikkidraaman konserttiversio Loviisan Rauhanfoorumissa ja elokuussa v sen kehitetty versio Viinijärven kirkossa sekä Joensuun Gospel Festivaaleilla Pielisensuun kirkossa. Joulunaikaan v tuotettiin Juukaan, Joensuuhun, Kiteelle ja Uuden Valamon luostariin suuntautunut JOULUKSI KOTIIN -pienoisoopperakiertue. Vuonna 2011 yhdistys tuotti SOTAORVON TAIPALEELTA -konsertin Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n 10-vuotisjuhlaan ja PYHÄN YÖN SÄVELVUO -joulukonsertit Osuuspankeille. Kesäkuussa 2012 esitettiin Suomen vapaussodan ratkaisuista kertova 1918 VILP- PULAN VAIHE -oopperakonsertti kiertueena Liperin, Keuruun ja Vilppulan kirkoissa sekä Tampereen Tuomiokirkossa. SÄVELIN SIIVILLE LIEDIN LUMOISSA -konsertit esitettiin syksyllä 2012 Joensuussa, Kiteellä ja Liperissä sekä toukokuussa 2013 Joensuun Carelia-salissa Joensuun Seudun Osuuspankin asiakaskonserttina. Yhdistyksen puheenjohtaja on Savonlinnan oopperajuhlien hallintojohtajana toiminut Seppo Turunen sekä jäseninä toiminnanjohtajan lisäksi Suomen kansallisoopperan pääjohtajana toiminut Erkki Korhonen, ohjaaja - dramaturgi - esiintymiskouluttaja Eija Tolpo sekä kapellimestari Tuomas Rousi. Hallituksen esiintyjäedustajat ovat baritoni Antti Pakkanen, sopraano Sanna Heikkinen, viulisti Anni Puittinen ja pianisti Olli Mikkonen. Yhdistys tähtää kansainvälisyyteen STAIRS TO STARS -konseptillaan. 9

10

11

12 KIITÄMME TUKIJOITAMME JA YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME: