ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS Kravunlaakso I

Transkriptio

1 SEMKVN SELOSTUS LUONNOS Kraunlaaso Hyinään auungin. auunginosan oreia osea asemaaaa : HYVNKÄÄN KUPUNK TEKNKK J YMPÄRSTÖ KVOTUS..

2 KRVUNLKSO semaaaa : SSÄLLYS: PERUS- J TUNNSTETEDOT.... TUNNSTETEDOT.... KV-LUEEN SJNT.... KVN TRKOTUS.... KUVT J LTTEET.... MUUT KVN LDNTN LTTYVÄT NESTOT... TVSTELMÄ.... KROSESSN VHEET.... SEMKVN SSÄLTÖ.... SEMKVN TOTEUTTMNEN... LÄHTÖKOHDT.... SELVTYS SUUNNTTELULUEEN OLOST..... lueen yisuaus..... Luonnonymärisö..... Raenneu ymärisö..... Maanomisus.... SUUNNTTELUTLNNE..... Valaunnallise alueidenäyöaoiee..... Maaunaaaa..... Yisaaa..... semaaaa..... Muu suunnielm, ääöse ja seliyse... SEMKVN SUUNNTTELUN VHEET.... SEMKVN SUUNNTTELUN TRVE.... SUUNNTTELUN KÄYNNSTÄMNEN J STÄ KOSKT PÄÄTÖKSET.... OSLLSTUMNEN J YHTESTYÖ..... Osallise..... Vireilulo..... Osallisumisen ja uoroaiuusen järjesäminen.... SEMKVN TVOTTEET.... SEMKVRTKSUN VHTOEHDOT J NDEN VKUTUKSET..... Kraunlaason aaaruno... SEMKVN KUVUS.... KVN RKENNE..... Mioius..... Palu.... YMPÄRSTÖN LTU KOSKEN TVOTTEDEN TOTEUTUMNEN.... LURUKSET..... Korelialuee..... Muu aluee.... KVN VKUTUKSET... TÄYDENTYY..... Vaiuuse raenneuun ymärisöön ja maisemaan..... Vaiuuse luonoon ja luonnonymärisöön..... Liieneellise aiuuse.... YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT.... KVMERKNNÄT J MÄÄRÄYKSET... TÄYDENTYY.... NMSTÖ... TÄYDENTYY... SEMKVN TOTEUTUS...

3 semaaaan selosus : SEMKVN SELOSTUS, JOK KOSKEE. PÄVÄNÄ TMMKUUT PÄ- VÄTTYÄ SEMKVKRTT PERUS- J TUNNSTETEDOT. TUNNSTETEDOT Kaaan nimi: Kaaa-alueen määriely: Kraunlaaso semaaaa, aaa nro : semaaaa osee Hyinään. auunginosan oreia - seä niihin liiyiä u-, irisys-, suojaiher- ja esialueia. Kaaan laija: Yheysiedo: Kaaasuunnielija Charloa Tanner Hyinään auuni Teniia ja ymärisö/kaaoius PL Hyinää Vireilulom.:.. Kaaaruno nähäillä: semaaaaluonnos nähäillä:..-.. semaaaaehdous nähäillä: Hyäsymism:..-..x Kh..x K..x. KV-LUEEN SJNT Kraunlaason alue sijaisee Mesäalean auunginosassa noin m äässä Hyinään auungin ydinesusasa. lue rajauuu ohjoisessa Kraunarunmäeen (asunomessualueeseen ja Kraunrineen asuinalueeseen), aaossa Kaleaniehen, eelässä (lounaassa) Vanaanjoeen ja luoeessa alie :een. Koo alueen ina-ala on noin ha. Kraunlaaso on alueen ensimmäinen asemaaaa ja se on oolaan n., ha.. KVN TRKOTUS Suunnielualue on osa uua Mesäalean aluea, jona raenaminen on aloieu uonna ide- Kua. Suunnielualueen sijaini. (musa iia = Mesäalean auunginosa, ioi = oo Kraunlaaso, raseri=kraunlaaso )

4 .. semaaaan selosus : yillä asunomessuilla. Kaaan aroiusena on suunniella Kraunlaasosa iihyisä ienaloalue, joa äydenää Mesäalean luonnonläheisä auuniylää muuamalla yhiömuooisella onilla seä eriooisilla omaoioneilla. lueel on aroius sijoiaa oolaan erineisen omaoionien lisäsi muuamia seä ienemiä (al m) eä seläsi suemia (n. - m) oneja. Lisäsi alueel sijoieaan asi YL-onia esim. äiäoeja aren. semaaaa oeuaa Kesusaajaman osayisaaaa (hy..., ullu osiain oimaan..) seä uosiain ariseaassa maanäyön oeuamisohjelmassa aseeuja aoieia.. KUVT J LTTEET Ku:. Suunnielualueen sijaini. Viisoua Kraunlaason alueesa idäsä (Kaleanien suunnasa) souna. (Suomen ilmaua Oy.). Maaso. Vanaanjoen solmuoha. Kraunlaason elomaisemaa. lueen yisiireinen maaeräuaus seä sai-/silierrosen asuude (Ramboll ). Raennusen suosiela erusamisa osa-alueiain (Ramboll ). Oe maaerä- ja raenneauusarasa (SCC Vie ). Mesäalean luonoaro. Maaunnallinen ja aiallinen eologinen eroso Kesusaajaman osayisaaa-alueella (Sio Oy ). Hyinään liiennejärjeselmäsuunnielman liiennemääräennuse. (ajoneuoa/ilahuiuuni).(wsp Finland Oy ja Srafica Oy ). Valie melualuee nyyilaneessa (Leq -). (WSP ). Valie melualuee ennuseilaneessa (Leq -). (WSP ). Vaihoeho B ennuseilaneessa. (Leq -) WSP. Vaihoeho B ennuseilaneessa. (Leq -), WSP. Vaihoeho meluaidalla ennuseilaneessa. (Leq -), WSP. Kunnallisenise johdo Oe eäirallisesa Uudenmaan maaunaaaayhdiselmäsä. Oe esusaajaman osayisaaasa. Oe ajanasa-asemaaaasa. Mesäalean yissuunnielma. Oe liiennejärjeselmäsuunnielman jouoliienneosiosa / Määrieyn ason muainen linjaso / HYJS. Keyenliieneen ja jouoliieneen reii Mesäalean alueella. Liiee:. semaaaan seanalomae. Lausunno ja mieliiee. Mesäalean aailanne. Kraunlaason aaaruno ja aihoehojen erailu. semaaaaluonnos. Haainneua :. semaaaaara :. semaaaan merinnä ja määräyse. Vesihuollon yissuunnielma Erillisenä liieenä: Kraunlaason raennusaaohjee. MUUT KVN LDNTN LTTYVÄT NESTOT. Hyinään uluiymärisön hisoriallinen uaus, Hyinään auuni,, Marja lano. Hyinään aroa asillisuus- ja asisoohee seä uhanalaise ja harinaise asi. Koonnu Soili Vuorinen, eä. Hyinään maaseuualueiden maisemaseliys ja -suunnielma.., nna Kuoala ja Merja Häilä, Hyinään auuni, Kauunisuunnieluoimiso.

5 .. semaaaan selosus :. Hyinään maa- ja mesäalousalueseliys,.., Päii Forsbac, Hyinään auuni, auunisuunnieluoimiso.. Yli-Jan aaa-hane, Luonoseliys, Hyinään auuni. Luonoieo Keiron Oy.... Tieero /, Hyinää,.., Hyinään auuni, Uudenmaan ieiiri, Suunnieluesus Oy.. Eelä-Hyinään Joelan seudun liienneseliys, Hyinään auuni, Tiehallino, WSP Finland Oy, Srafica Oy... V aluearaussuunnielma.., WSP Finland Oy. Hyinään ja Riihimäen ymärisömeluaroius, Tun ylioiso, Peri Hilunen. Hyinään meluseliys, LT-Konsuli. Hyinään auungin ymärisömääräyse,.. Hyinää Kalea, Raenneauusseliys, Hyinään auuni, Scc Vie... Kalean alue, ohjuimuse ja ainumalaselm.., Hyinään auuni, Ramboll Finland Oy.. Pohjaesien geologise raenee seliys, Hyinää, Geologian uimusesus,. Tuimus Hyinään aiallisisa lämö- ja oseusoloisa, Jussi Kauorana,... Ymärisöaiuusen arioiniselosus oimajohohaneessa Hyinää-Hiiä (Hausjäri), Fingrid.. Tarenaa liio-oraa seliys.. Luonoieo Keiron Oy.. Kraunarunmäen aaa-alueen huesien äsiely.., Ramboll Finland Oy. Koimaisen ielen uimusesus, Nimiariso, Hyinään aiannimiooelma. Hyinään liiennejärjeselmäsuunnielma, WSP Finland, Srafia Oy, Luonnos.., Jouoliienne.., Key liienne... Hyinään iheralueohjelma, luonnos, Hyinään auuni, eniia ja ymärisö. Hyinään esusaajaman osayisaaan eeläosien eologinen eroso, Sio Oy.... Julisen auuniilan lauäsiirja Mesäalea, Hyinää, WSP. Liienneirason maaneiden meluseliys, EU:n ymärisömeludireiiin (//EY) muainen meluseliys, Liienneiraso. Hyinään Mesäalean alueen ja Kraunlaason asemaaaa-alueen meluseliys, WSP Finland Oy... Raenneauus- ja erusamisaaseliys, Kraunlaaso, Mesäalea, Ramboll.. TVSTELMÄ. KROSESSN VHEET Kraunlaason alue on osa Mesäalean yli hehaarin alueesa. Kauunginhallius on ehny aaoiusääösen.. ( ) asemaaaan laimisesa Kraunlaason alueel. semaaaan laiminen on ullu ireil.. ja siiä iedoeiin yhdessä osallisumis- ja arioinisuunnielman anssa irjeellä osallisil ja yisesi uuluusella amuosissa seä sähöosise auungin oimialoil ja eronraenajil. Koo Kraunlaason alueel ääeiin laia asemaaaoiusen ohjasi yisiireisemi aaaruno. Jouluuussa.. ideiin yisöilaisuus Mesäalean yissuunnielmasa seä josuunnielusa ja samassa yheydessä Kraunlaason alueen nyyisil asuail esieliin alusaia aihoehoisia ideoia aaarungon ohjasi ja niisä esuseliin yöajassa. Keäällä almisui asi aaarunoaihoehoa aiuusen arioineineen ja niiä äsieliin Kraunlaason asuasyöajassa... Kaaaruno almiseluaineisoineen oli nähäillä Kaaarungosa saiin asi mieliideä alueen asuaila seä lausunno Uudenmaan ely-esusela ja Caruna Oy:lä.. SEMKVN SSÄLTÖ Suunnielualueen raenne noudaa Kesusaajaman osayisaaa :n seä uonna

6 .. semaaaan selosus : äiieyn Mesäalean yissuunnielman eriaeia. Kraunlaason asemaaaa-alue äydenää suunnieluaoieidensa, raeneensa ja auuniuansa aulla hyin Mesäalean uua asuinaluea, luonnonläheisä auuniylää. semaaaalla muodosuu suin osa Kraunlaason omaoialaisesa ienaloalueesa. Omaoionien lisäsi alueel sijoiuu Kaleanien areen seä Kraunlaason auuniyläaselin ymäril yhiömuooisa raenamisa ( l ja P-onia) seä YL-onia. Kraunlaason alueen läi ule iheraluee jaa omaoioni olmesi alueesi, joisa :sa lähimmäs sijoiua aaoieaan myöhemmin. Kaleanien areen sijoiualla alueella -oneja on l. Kraunlaason esiosassa -oneja on yheensä l auungin maalla, seä l ysiyisen ilan mailla. Kaiiaan -oneja asemaaaassa on l. Pina-alalaan asemaaaa-alue on n., ha.. SEMKVN TOTEUTTMNEN Maanäyön oeuamisohjelman muaan Kraunlaasosa on aroius luouaa ensimmäise oni uonna. lueen unnalliseniiaa on aroius aloiaa raenamaan xxxx. Täydenyy LÄHTÖKOHDT. SELVTYS SUUNNTTELULUEEN OLOST.. lueen yisuaus Kraunlaason alue on ääosin raenamona mesä- ja eloaluea, mua alueen hali ulean Kielänien arrella on ienaloasuusa eenin alie :n läheisyydessä. Mesäalean asemaaaoius on aloieu Kraunlaason ohjoisuolla.. Kraunharjun asunomessualueen, Mesäaleansillan, Lehioren, Kraunrineen ja Mesäalean esusan iäosan asemaaaa o jo ule oimaan. Näiden alueiden asuasmääräsi muodosuu n. asuasa ja alueel sijoiu myös Mesäalean alueen alu: mm. äiäoi, lähiaua, oulu ja seaunalo. Seaaasi asemaaaoius eenee Kraunlaason lisäsi Kaleanulman ja Palojoen arren alueil, joiden asemaaa o ule ireil ououussa. Kua. Viisoua Kraunlaason alueesa idäsä (Kaleanien suunnasa) souna. (Suomen ilmaua Oy.)

7 .. semaaaan selosus :.. Luonnonymärisö Maisemaraenne ja maisemallise aro Kraunlaaso on nimensä muaisesi Kraunarunmäen aiheaa rinnemaasoa alaami Vanaanjoeen loiasi ieää laaso, joa on ielä osiain iljelyäyössä (ua.). Peloaluea rajaa eriyyise mesäaluee. Kaleanielä ai eloalueen reunoila aauuu näymiä aoimeen elomaisemaan (ua.). Vanaanjoi ei ääosin näy maisemassa johuen iheäsä ranauusosa ja syäsä joiuomasa. Joea ääsee uienin ihaimaan helosi Vanaanjoen ja Kaleanien solmuohdassa (sila), jossa joiuoma eee muan ja siiryy sen jäleen ulemaan elomaisemassa (ua ). Solmuoha on maisemallisesi hieno aia oo Mesäalean alueella. Kua. Maaso. (Rusea=oreusaso (mesää), ihreä = elo, harmaa soisuma). Kraunlaaso raju uaan ioilla. lueen ulouolla ohjoisessa sijaisea Kraunarunmäenrinne ja eeläuon sueho drumliini (Pahnaallion maaso) o maisemassa erouia oreamia muodosumia, joissa allio nousee maaninaan. Kua. Vanaanjoen solmuoha. Kua. Kraunlaason elomaisemaa. Toografia Toografialaan alue on suheellisen asaisa ieäen loiasi Kraunarunmäen rineesä Vanaanjoen suunaan. Maanina on yisesi asolla.., lähellä Kraunarunmäenrinneä joa. Suunnielualue rajauuu eelässä Vanaanjoeen, jossa edenina on noin asolla. Joen ranaalue on maasonmuodoilaan melo jyräiireisä, joiuoman uliessa joa - m rannan maaninaa amana. Suunnielualueen ohjoisuolla Kraunarunmäi nousee jyrimmillään asol, eeläuolla uosaan Pahnaallio nousee n. asoon. lueen iäuolla ulea Kaleanie on n. asolla.. ja länsiuolla ulea V uosaan on n. asolla.., eli suunnielualueen maaninaa esimäärin, m oreammalla (Ramboll ). SCC Vie Oy:n seliysen () muaan airausen ja aoallion eruseella oidaan arioida allioinnan oan oo Mesäalean alueella n. asoälillä.., joen uoman ohdalla asoälillä.. eli noin - m syyydellä maaninnasa.

8 .. semaaaan selosus : Maaerä ja raenneauus Pohjamaa on ohjuimusen eruseella oo suunnielualueella suheellisen asalauisa saea ja saisa siliä. Sai ei o eriyisen ehmeää ja esiioisuus on errain ieni. Labororiooeiden eruseella alueen sai on myös oimaaasi ylionsolidoiunua, jolloin ainum jäää ienisi. ian alueen ohjoisosassa, lähellä Kraunarunmäenrinneä maaerä muuuu moreenisi ja allio on maaninnassa ai aioin lähellä siä. Saierros on ohuemaa ohjoisessa ja asunee ohi Vanaanjoea, mua alueen sisällä on aiallisa aihelua. Yisesi oidaan sanoa, eä sai- /silierros on asuudelaan - m oo alueella. Syimmillään maaerros on Vanaanjoen lähisöllä, jossa airause o ääynee - meriin. Humusen alla oi aioin esiinyä uiauorisaea, joa airausulosen eruseella on yyillisen uiauorisaen sijasa jääauden aiaisa errosumaa. Kua. lueen yisiireinen maaeräuaus seä sai-/silierrosen asuude (Ramboll ) Raenneauus Vanaanjoen rannassa risinä on alueellinen sabilieei eli eäarmuus maaohjan mahdollisesa sorumisesa joeen äin. lueen saen iauslujuus on alimmillaan noin Pa. Sabilieeilaselmien muaan suilla äyöillä oi ulla sabilieeiongelmia joa m eäisyydellä joesa. Tämän uosi suosiellaan joen areen jäeääsi meriä eä raenamon alue, jol ei u sijoiaa raennusia ai oreia engerrysiä. Saialueilla arma erususaa on aiil raennusil aaluus ja siä ue äyää aina un raennus on yli -errosinen. Kosa alueen sai ei o heräsi/oimaaasi ainumaa, oidaan - ja

9 .. semaaaan selosus : -errosisia raennusia erusaa myös maaaraisena yhenäisä b-laaa äyäen, miäli salliaan ienä ainumaa (al mm) ja ainumien suuus oidaan luoeaasi seliää. Jos aaluus haluaan älää, on suosielaaa äyää eeiä meriaaja, uen uua. Rasaiden beoniraeneisen, eriyisesi -errosisen raennusen erusaminen maanaraisella laalla saaa uoaa aieusia aia äyeäisiin esiuormiusa ja eennysä, joiden aulla oidaan ainumia ähenää ai oisaa oonaan. Keennys saadaan aiaan myös raenamalla raennuseen maanalainen ellari ai ½-ellari, mua osa alueella orsi-/ohjaesi - m syyydessä, ellarin raenamisa ei suosiella. Mahdollisen ellarin raenaminen ja uius ue aina seliää aausohaisesi. Pohjaeden oreudesa johuen myös raennusen alimm liaso on suosielaaa suunniella niin oreal, eä salaoj jäää ohjaesiinnan yläuol. Kua. Raennusen suosiela erusamisa osa-alueiain (Ramboll ).

10 .. semaaaan selosus : Suunnielualueen ohjoisosassa (alue ) ei arise suoriaa ohjanahisusoimenieiä, osa saierrose o ohue ja aioin esiinyy moreenia. Raennuse oidaan erusaa maaaraisesi anaerususil häiriinymäömän maan araan. Myös massanaihoa oidaan äyää aioissa, jossa saierros on ohu. Sai- ja silialueilla (luee ja ) ue raennuse erusaa aaluilla anaan ohjamaan ai allion araan, eli ehdä ysiyisohaisia ainuma- ja allisuma-arioia. Paaluiuude aihe arioin muaan n. - m älillä. Miäli salliaan ainumia ja ehdään mahdollisesi aria esiuormius- ja/ai eennysoimeniee, oidaan eenin -errosise raennuse erusaa maaaraisesi yhenäisä b-laaa äyäen. Miäli ohjasuhee ja uormiusilanee o asaise, oidaan myös -errosisen raennusen erusamisessa uia ja seliää mahdollisuusia äyää laaerususa. Tällöin on luoeain laselmin osoieaa, eei ainuma u suemmasi uin mm eiä haiallisa allisumaa ai ulmaierymää aahdu. Koo suunnielualueella oidaan iha- ja liiennealuee erusaa ohjamaan araan, eiä erillisä ohjanahisusa aria, osa alue ei o eriyisen ainumaherä. Pieniin ainumiin ue uienin arauua. Samoin unnalliseniia oidaan ehdä maaaraan, jos salliaan ähäise ainum. Graiaiouissa ulisi äyää riiäiä aleuusia, joa niiden oimina oidaan armisaa. Puijohdo annaa raenaa asa yisäyöjen jäleen, joa saierrosen ainum ehisiä suila osin aahua ennen uien asenamisa. Kunnalliseniiassa oidaan äyää samoja ohjanahisusoimenieiä uin raenamisessa. Painum Hyinään Kalean raenneauusseliysessä (Scc Vie ) on uiu ainumia ahdessa iseessä Kraunlaason alueella (s ua ). Painum on laseu äyäen uormiusena Pa (ey -errosinen ienalo, uaeneinen) ja Pa (rasas -errosinen ienalo, beoniraeneinen). Mahdollinen engerrysen aiheuama uormiusen lisäys on huomioiu ähäisenä, m äyönä. Kairausiseessä (Kielänien eeläuolla, noin m Vanaanjoesa) eyraeneisen ienalon ainuma oli mm ja rasasraeneisen mm. Kairausiseessä (Kielänien ohjoisuolla n. m eäisyydellä iesä) eyraeneisen ienalon ainuma oli mm ja rasasraeneisen mm. Saierrosen asuus aiuaa ainumanoeueen, miä asumi erros, siä idemi ainuma-aia. Voidaan arioida, eä ohuilla saioilla % ainumisa aahuu iidessä uodessa. Kua.Oe maaerä- ja raenneauusarasa (SCC Vie ).Punaisella ymäröidyissä uimusiseissä on uiu ainumia. Kraunlaaso raju uaan sinisellä.

11 .. semaaaan selosus : Kalean alueen ohjuimuse ja ainumalaselm-seliysessä (Ramboll Finland Oy ) on myös ehy ainumalaselmia. Labororiooeiden eruseella alueen sai on oimaaasi ylionsolidoiunua, jolloin ainum jäää ienisi. Laselmien erusella ainum o m engerrysellä noin mm ja m engerrysellä n. - mm (Laselmissa ei huomioiu äliönä uormiuslisäysen aiheuamaa ainumisa). Raenamisaiheessa ainuma-asi on areen seliää aremmin. Painumia oidaan ähenää ai oisaa oonaan esiuormiusa ai eennysä äyämällä. Esiuormiusella aroieaan iamaalla/louheella ehyä yliengerä, joa ideään aiallaan ähinään uoli uoa ja ainumia seaan ainumayjen aulla. Keennys uosaan on noea ja suheellisen edullinen meneelmä ainumien ähenämiseen/ehäisyyn. Keennysessä rasasa erusmassaa oiseaan ja oraan eyäyeellä (mm. aaholasi ai eysora), joa oimi samalla rouaeriseenä ja salaojiuserrosena. Periaeesa eennysenä oimii myös maanalainen ellari, joa mm. omassa oissa raennusissa on äyey ohjaeden oreudesa huolima. lueel on ehy ohjuimusia jo ennen asemaaaan ireiluloa uosina, ja. Uusin ja arin seliys (ehiin mm. äydenäiä ohjuimusia/airausia) almisui asemaaaoiusa aren.. (Ramboll). Yllä o iedo o äsä uusimmasa seliysesä aisi niilä osin, joissa lähde mainiaan. Kasillisuus Kraunlaason asillisuus aihee eriyyisisä mesäalueisa aoimen eloalueen uiloaseihin. Peloalue sijoiuu alueen oillis-ohjoisreunal rajauuen Kraunarunmäen rineeseen. Peloalueen ohjoisuol, ääosin Kraunlaason suunnielualueen ulouol sijoiuu n. - uoiasa uusioa, jossa on myös hiuusoa (raia ja oiu) seä mänyä. lueen uiloasilajisossa näyy, eä ieaa iin on inny useia uluiaseja (mm. uohenui, senhi, maiohorsma, mesiangero). äosassa esiinyy myös mm. alouoo, mesäoroi, oraanmarja, äenaali. lueella on ysiäisiä huomioiaia luonoaroja. Peloalueen länsiäädyn ja alie :n äliin jää n. --uoiasa haraan siemenuuasenoon haua männiöä, jossa seauusona on raia, harmaaä, oiu ja uusi (aljon nuora oiua asamassa). Kua. Mesäalean luonoaro. Toosi = säilyeää liio-oraa-alue, elainen = liio-oraan ruoailualue, ihreä = mahdollinen liio-oraan ruoailualue, ioi = aiallisia luonoaroja, elaineninoraseri=aiallisia luonoaroja seä liio-oraan ruoailualue.

12 .. semaaaan selosus : Kielänien ohjoisuolla asuusen älissä sijaisea mesäalue on iheää --uoiasa oiioa, jossa on myös mänyä raiaa ja haaaa. Koseuden uosi aluea on ojieu jonin erran. Puiloaseja o mm. uohenui, eruselja, maiohorsma, mesimarja, ahomansia ja alouoo. Mesä muuuu ysiäisen asuinraennusen jäleen semmin seamesäsi, jossa alla asaa runsaasi oiua, raiaa, ihlajaa seä myös mänyä. Maiohorsmaa on runsaasi. Ennen aea eloaisaa Kaleanien arressa, asaa olmion muooinen mesäalue, jolla on ysiäisiä huomioiaia luonoaroja. Mesä on --uoiasa iheää, ääasiassa himesää (oiu, haaa, raia, ihlaja). Seassa asaa myös uusa ja mänyä. lueen ohjoisosassa mesä muuuu uusialaisemmasi luonnonilaisemmasi musiyyin mesäsi. Haaojen uosi alue oisi olla oeniaalinen liio-oraal. Kielänien eeläuolla uosaan asaa --uoiaia uusia, oiuja ja mänyjä ja alla on runsaasi hiuusoa. Kielänien arrella asaa muuamia ooaamia mänyjä reilun m eäisyydellä Kaleanien riseysesä (Kielänien eemäsä muasa hieman Kaleanien suunaan). Vanaanjoen solmuohdan läheisyydessä asaa -uoiasa isuusuusioa. Vanaanjoen arsi on aiallisesi aroas luonoohde. Kraunlaason uolinen rana on uohenuiyyin ranahoa. Joirannan läheisyydessä on eriäin iheää seamesää (uomi, oiu, uusi, harmaaä, ihlaja, haaa), joa muuuu Kieläniel menäessä ähieln uusialaisesi seamesäsi. Ranahdossa ysiäisen uusen iä on noin uoa, muun uuson olssa ää nuoremaa. Järeiden haaojen uosi ranayöhye soeluisi myös liio-oraan eliniirisi ai oisi oimia uluyheyenä. Pensaserrosen lajeina o mm. aiinamarja, äenaali, sudenmarja, adelma, eruselja, rana-ua ja rana-ali. Kasillisuusiedo erusu Luonoieo Keironin eemään luonoseliyseen (). Saioisen joiäyäien yyilajeja, uen muulainiiä esiiyy ain niuasi (Ymärisöuimus Oy Mesäahi ). Maasoäynnillä.. ehiin haaino muulainiisä rananiiyllä. Eologise yheyde Kesusaajaman osayisaaan arisusen muaisesi aajamaraenne laajenee Mesäalean auunginosana eelän suunaan ja yisaaan yheydessä eologisa yheysisä laadiiin seliys (Hyinään esusaajaman osayisaaan eeläosien eologinen eroso, Sio Oy..). Seliysen muaan Mesäalean läi aiaisemmin ulenu maaunnallinen eologinen yheys säilyy oimiana yheyenä aia siiryyin hieman eelämmäs ja aenee n. - merin yisesi iä-länsisuunaisesi yheydesi. Kraunlaason ohdalla Vanaanjoen rana on osa maaunnallisa eologisa erosoa (myös maaunaaaassa iheryheysareena osoieu). Lisäsi arren suojaiheralue on seliysessä meriy aiallisena yheyenä. Valie :n yli on seliysessä meriy iheryheysare seä Vanaanjoen maaunnallisen yheyden eä aiallisen yheyden jumisesi. Kua. Maaunnallinen ja aiallinen eologinen eroso Kesusaajaman osayisaaa-alueella (Sio Oy ). Kraunlaaso raju araan sinisellä.

13 .. semaaaan selosus : Eläimisö Mesäalean alueella iedeiin esiinyän liio-oraia Kaleanien länsiuolla ilan : alueella (Uudenmaan ymärisöesusen ääös) jo ennen uin alueel ehiin luonoseliys. Vuoden luonoseliysen yheydessä löydeiin myös olme muua liio-oraan asuamaa ohdea. Keäällä ehiin aremi liio-oraaseliys (Luonoieo Keiron). Tällöin liio-oraaa esiinyi Soelossa, ilan : alueella ja Palojen arressa. Kraunlaason alueela ei o au liio-oraia, mua Vanaanjoen arsi seä olmionmuooinen mesäaisa Kielänien ohjoisuolla on luoielu Luonoieo Keironin eemässä luonoseliysessä () alueisi, joilla on liio-oraal joiain äreiä emenejä. Vanaanjoen arsi soeluu liio-oraan ruoailualueesi ai uaisuudessa joa oeniaalisesi esiinymäsi. Viheryheyde o uienin uiol heio, osa eri suuniin on siemenuiden aana aimioia ai eloja. Kolmionmuooinen iumesiö sisälää joiain emenejä, mua on oolaan oin ieni ja erisysissä. Kolouia ei haaiu ja uuso on melo nuora ja äljää. Tämäin alue soii lähinnä liiooraan ruoailualueesi. (s. ua.) Muisa eläimisä ei ehy erillisä seliysä, mua uoden luonoseliysen eon yheydessä nähiin mesäais Palojoen eeläuolla, sähölinjojen älisellä mesäalueella. Myös hirenjäliä oli runsaasi. Vanaanjoen arren mesäalueen eeläääsä haaiiin uoden liiooraaseliysä ehäessä reiiriä huuaa harmaaääia, joa on harinaiseho lounainen laji. Se ilmenää hieman aremaa himesää ja hilahouun esiinymisä. Vanaanjoessa elää uoljoisimua, joa on EU-alueella eriäin uhanalainen ja rauhoieu EU:n luonodireiiin muainen laji. Luonnonieeellisen museon uijaryhmä aroii simuoiden määrää uosina - ja lajin odeiin inneen Vanhanauunginosela Nmijären Nuarinosel asi. Vuonna almisuneen lisäuimusen muaan uoljoisimuaoulaio on oolaan n. miljoonaa ysilöä ja sien Suomen ärein unneu esiinymä. Valioneuos on äääny.. ehdoaa EU:n omissiol Vanaanjoen lisäämisä Na-erosoon m iuisela osuudela (Nuarinosen alauolinen osuus). nenoinien eruseella simuaa ei o esiinyny Nuarinosen ja Kalean sillan älisellä alueella. Vuoljoisimua ei siis ainaaan oisaisesi o inny Hyinääl ja Kraunlaason alueel asi. Vanaanjoen alasoa on seliey mm. Vanaanjoen yheisarailaoreissa. Vanaanjoeen on isueu seä lohia, irjolohia eä aimenia. Mm. aimenia on Vanaajoessa Nuarinosessa ielä huomaa määrä, mua Nuarinosesa ylösäin (ja Kraunlaason oreudella) aimenen määrä ähenee oimaaasi. Vuoden raorin muaan Hyinäänylän alueella saiin saaliisi ahenia, hauia, aimenia, lohia, säriä seä irjolohia. Kalean uhdisamon alauolla ehdyssä oiasnuoausessa lajeina aiin salaaa ja säreä ja Kielänosen ohdalla ehdyssä sähöalasusessa ahena, madea ja aimena. Yheeneona oidaan siis odea, eä Kraunlaason ohdalla Vanaajoessa oidaan aa myös lohialoja, aia niiden määrä joen yläjuosulla onin alajuosua ähäisemi. Pohjaesi Suunnielualue ei sijaise ohjaesialueella. Lähimmä luoiellu ohjaesialuee o Hyinään - luoan ohjaesialue () noin m luoeeseen/läneen seä Paloon ohjaesialue () n. m aaoon oheesa. lueel on Ramboll Finland Oy:n uonna laiman seliysen yheydessä asenneu olme ohjaesiuea, seä niiden yheyeen orsiesiue. Pohjaedenina aihee alueella sien, eä se on maaninnasa noin - m syyydessä. Paineellisa ohjaeä ei alueella odennäöisesi esiinny. Orsieä esiinyi seläsi yhdessä uimusiseessä Kielänien ohjoisuolla asuinilan läheisyydessä, missä orsiesiuesa miu edenina oli yli m ohjaeden inaa oreammalla. Pohjaeden innan aso lasee loiasi ohi Vanaanjoea sien, eä se seliysalueen ohjoisuolla Kraunarunmäenrineessä on n. asolla, alueen esellä n. asolla, ja alueen eeläosassa Vanaajoen lähellä asolla. lueen asaisuuden uosi oidaan ohjaeden ulia oan suunnilen edellä mainiulla aiheluälillä oo seliysalueella. (Ramboll )

14 .. semaaaan selosus : Pinaede ja Vanaanjoen alin suosielu raenamisoreus Kraunlaaso rajoiuu lounaisreunalaan Vanaanjoeen, jonne alueen inaede lase. Vanaanjoi ulee Kraunlaason ohdalla ääosin melo asaisessa maasossa. Uoma on suora ja melo aea. Joen rann o melo jyrä ja edenoreuden aihelusa johuen eroosion syömä saise örmä. Piillä moilla joen rana lasee noin m eällä yöhyeellä - meriä. Uomaan liiyy Kraunlaason uola luonaisa luonnonoa, joa saioilla iraa malissa raiineissa. Lisäsi alueella on aieuja ojia, joa ohjaa esiä luonnonilaisiin uomiin ja niisä edelen Vanaanjoeen. Maisemallisesi alueen meriys on ääosin ieni, mua lähimaisemassa joen arresa löyyy useia hienoja aioja, joissa osassa joen rana on oreuseroisa huolima helosi saaueaissa. Suunnielualueen ohjoisosassa, joen rannassa on anha rananiiy, joa on ollu elona ainain isojaosa lähien. Koimaisen ielen uimusesusen nimisöarison ieojen muaan -luun isojaon arassa se mainiaan niiynä: Hyy Niu ja arisossa ellol mainiaan myös nimi Hyynelo. Tämä rananiiy on ainoa mesäisen joiarren aoimemi osuus. Kaleanien sillan ohdalla joi uosaan ulee seläsi aoimemmassa maisemassa ja muodosaa maisemallisen solmuohdan. Uudenmaan ymärisöesusela on sau uonna lausuno Vanaajoen ulimisesa ja alimmisa suosielaisa raenamisoreusisa mm. Kraunlaason alueella. lin suosielaa raenamisoreus aroiaa siä oreusasoa, jol ulaesi oi nousa ilman eä se ahingoiaa raeneia. Suosius erusuu erran uodessa oisuaan ulaoreueen, johon lisäään olosuheiden ja määriysaruuden eruseella harinnanarainen lisäoreus (aoieena, eä suosius asaa ähinään erran uodessa oisuaa ulaoreua). Kraunlaason alueela alimm suosielaa raennusoreude on arioiu ahdessa iseessä: Hangonäylän (V ) sillan ohdalla, m ja Kaleanien sillan ohdalla, m (N). Kraunlaason alue ei o arsinaisesi ulal alisa aluea, mua alimm raenamisoreude aiua eenin alueen aaoisosassa siihen, mien lähel Vanaanjoea oidaan raenaa. Pienilmaso Hyinään alueella uouinen sademäärä on mm ja lumen esimääräinen esiaro maalisuussa on noin mm. Hyinään irallinen lämöilan miausasema sijaisee enisellä maalousoilaiosella (ny. Hyria), Vanaanjoen elolaasossa. Hyinään aiallisia lämöiloja on uienin uiu laajemmin uonna. Tällöin ysi miausiseisä sijaisi Mesä-Muilan moreeniseläneellä (V ja Kaanadun riseysessä), joa juu myös Mesäalean uolla. Miausulosen eruseella alueella on suunnilen yhä ylmää uin maalousoilaiosella, mua aiallisia eroja haaiiin aljon. Koreilla allioohoumilla yyninä ja seleinä öinä saoi olla - asea lämimämää, mua uosaan syissä laasoissa joa - asea ylmemää. Kraunlaaso sijoiuu Kraunarunmäen rineen alauolisel laasoalueel, misä johuen alue saaa olla hieman iiämi erruna ylärineeseen. Pihojen ainoisuueen ja hyiin ilmansuuniin on siis hyä iinniää eriyisä huomioa. Radon lueen radon-ioisuua ei o miu. Raenneauusseliysen arion muaan (Ramboll ) alueen saiioinen maa esää hyin radonin auumisa, eiä alueen saialueil iäisi esiinyä radonongelmaa. Radonhaiojen orjuminen ei sien aadi yhä suia oimenieiä uin sora- ai moreenialueilla. lueen ohjoisreunalla esiinyy uienin moreenia, ja näillä alueilla ue arauua raenamisessa radonorjunoimenieisiin... Raenneu ymärisö Väesön raenne ja ehiys aaa-alueella Mesäalean alueella ensimmäise omaoialo seä amuuun äiäoi almisui. asunomessuil. Myös Lehioren alueella on raenaminen aloieu ja Kraunrineen oni uli hauun maalisuussa. Koo Mesäalean asuasmäärä oli.. yheensä hlö. rion muaan asuasmäärä oisi olla uonna n. asuasa, riiuen siiä uina mona omaoialoa almisuu uoden louun mennessä.

15 .. semaaaan selosus : suminen ja alu Suunnielualueella sijaisee ällä heellä asuinraennusa Kielänien arressa. Lähimmä uude asuinaluee o Kraunharjun asunomessualue seä Kraunrineen asuinalue, joisa myös Kraunrineen raenaminen aloieaan. aiana. Muuamia omassa oia asuinaloja sijoiuu myös Kaleanien iäuol, Leäojanien arrel (yh. l) Mesäalean esusaan, Kraunlaason alueela eyen liieneen reiejä iin al ilomerin äähän, on aaoieu oni lähiauaa aren, mua sen oeuuminen odoaa riiään asuasohjan muodosumisa Mesäaleaan. Kauan onin ieressä sijaisee amuuun äiäoi, jossa oimi myös.-.luo siihen asi unnes alueen oulu raenuu. Kesusan iäosaan on aaoieu oni Mesäalean yhenäisoulua (luo -), äiäoia (esioeus) ja seaunaesusa aren. Koulun onin yheyeen on aru raennusoieua myös mahdollisa heilu- ai uimahallia aren. Virisys Kraunlaason alueella ei o irallisia uloiiejä, mua suunnielualueen ulouola löyyy oaseu yöräilyreii (Kaleanie Ranaulmanie). Suunnielualueen eelärajalla iraaalla Vanaanjoella on irisysäyöä seä melonareiinä, eä alasusaiana. Kaleanien sillan eeläuolla on Vanaanjoessa irisysäyöön liiyä eneenlasuaia. Lisäsi Vanaanjoen länsiuolla sijaisea Pahnaallio on ysiäinen reeilyohde, jonne on suunnielualueela maa ioiden al, m. Mesäalean oulun läheisyyeen, eseisesi Mesäaleaan sijoiual alueel, on aaoieu alueen liiunauiso, jonne on suunnielu heiluenä, uloliiunaälineiä, iiaia, monesuaia seä oirauiso. Mesäalean ua uloilun ääreii Vanaanjoen arresa ulee Kraunlaason läi, asunomessualueen ja Kraunrineen alueen älisä Kirulanorenadun aliulun aua liiunauisoon ja siiä edelen Palojoen ja esusan suunaan. Reiisä on oeueu osuus Kraunarunmäen alarineesä messualueel ja siiä edelen Lehioren alueel. Liienne ja melu Kraunlaason alue rajauuu luoeessa alie :een ja aaossa Kaleaniehen. lueen läi ulee Kielänie, joa aliaa :n ja juu Kielän alueen aua Uudenmaanadul asi. Hyinään liiennejärjeselmäsuunnielman muaan Kaleanien liiennemäärä on uonna ollu ajoneuoa/r ja Kielänien ajoneuoa/r. Valien liienne aiheuaa melua suunnielualueel. Liienneirason muaan V :n liiennemäärä oli uonna ajoneuoa/r. Liienneirason eemän maaneiden meluseliysessä on äyey uoden arioiu liiennemäärää, joa olisi suunnielualueen ohdalla ajoneuoa/r. Tämän seliysen muaan äiämelun (- Leq) yli db melualue ulouu Kraunlaason ohdalla n. - merin äähän maaniesä ja yömelu (- Leq) yli db alue ulouu Vanaanjoen arressa joa m äähän maaniesä ja Kielänien ohjoisuolla n. - m äähän. Käyännössä aii nyyise Kielänien ään asuinraennuse sijoiu äl yli db yömelualueel. Hyinään liiennejärjeselmäsuunnielmassa on alien liiennemääräsi Kraunlaason ohdalla arioiu n. ajoneuoa/r. iaisemi uonna ehy liienne-ennuse (V aluearaussuunnielma,. ) oli ajoneuoa/r ja johuen mm. äsä ennuseen asusa, Kraunlaason alueel eeeiin uusi meluseliys, jossa uiiin myös melusuojausen eri aihoehoja. Kua. Hyinään liiennejärjeselmäsuunnielman liiennemääräennuse. (ajoneuoa/ilahuiuuni).(wsp Finland Oy ja Srafica Oy )

16 .. semaaaan selosus : Kraunlaason meluseliys Kraunlaason meluseliysen lai WSP Finland Oy () ja siinä selieiin seä nyyilaneen eä ennuseilaneen. meluasoja ja melualueiden iämisä. Lisäsi uiiin melusuojausaihoehoja suheessa suunnieluun maanäyöön. Nyyilaneessa V :n liieneesä synyä melu iää äiäaiaan ( db) n. merin eäisyydel ien esilinjasa ja yöaiainen db:n meluyöhye ulouu isimmällään n. merin äähän ien esilinjasa. Kua. Valie melualuee nyyilaneessa (Leq -). (WSP ) Ennuseilaneen liiennemääränä meluseliysessä äyeiin V :n osala ajon./r. Ennuseilaneessa meluaso nouse liiennemäärän asun myöä n. - db nyyilaneeseen erruna. Päiäajan db:n meluyöhye iää isimmillään joa yli m äähän ien esilinjasa ja yöajan db:n meluyöhye joa merin eäisyydel. Kua. Valie melualuee ennuseilaneessa (Leq -). (WSP )

17 .. semaaaan selosus : Kraunlaason asemaaaa-alueel ehiin olme erillisä raennusmassoieluaraselua, joiden aulla uiiin raennusmassojen sijoielun ja onin rajoil sijoieaien aiojen (m) suojausaiuusa. lusaien meluaraseluiden ohjala aihoehoja yöseiin meluseliysen aiana. Mm. aihoehdoissa ja suunnielualueen ohjoisuon oreliraennea siirreiin auemmas iesä, millä oli äliönä aiuusa ihojen meluasoihin. Lasennallisen arioinnin eruseella äiä- ja yöajan ohjearoaso iha-alueilla aliui osiain aiilla suunnieluaihoehdoilla seä uusilla eä anhoilla oneilla. Parhaimm ulose saaueiin aihoehdolla B, jossa myös yöaiaan joaisel onil jää ainain eseinen oselualue al ohjearojen. Vaihoehdossa B alie :sa lähimänä o uude raennuse o -errosisia, jolloin suojaaasa raennusmassasa saadaan mahdollisimman sui. (lusaissa meluaraseluissa uiiin myös aihoehoa, jossa raennuse oli -errosisia, mua odeiin eä raennusmass o liian ieniä suojaseen ihoja areesi.) suinraennusen lisäsi reunimmaisil oneil on hyä raenaa lisäsuojasi oniohaisa meluaiaa arhaimman louulosen saamisesi. Pihan oimaalisesi suojaamisesi ohjoisorelissa ulisi aoiella asuinraennusesa ja alous- ja auoalliraennusisa seä niiä yhdisääsä aidasa yhenäisä raennusmassaa. Samoin omassa oien onien iha-alueia ue suoja lisäraenamisen ja aiojen aulla. Kua. Vaihoeho B ennuseilaneessa. (Leq -) WSP Kua. Vaihoeho B ennuseilaneessa. (Leq -), WSP.

18 .. semaaaan selosus : Suunnieluaihoehdol (oreliraenne lähimänä :sa) uiiin myös alien areen sijoieaan s, m meluseinän aiuusa alueen meluasoihin. rioinnin eruseella myös meluaidalla oidaan saauaa aoiellu ohjearoaso Kraunlaason alueella. Kusannusario meluseinäl on noin /m ja Kraunlaason ohdal meluaidan mallinneu iuus on noin m. Ero meluaidan ja elien raennusmassojen aulla saaiin ulosiin osoiauui uienin melo ienesi. Meluaidalla ei saada oneja oonaan al ohjearojen ja eenin uusien onien osala meluaso on iäli hyin samanlaise uin niissä aihoehdoissa, joissa melusuojaus oeueaan raennusen sijoielun aulla. Selin ero meluaidan ja raennusmassojen sijoielulla saaueujen Kua. Vaihoeho meluaidalla ennuseilaneessa. (Leq -), WSP ulosa älillä on omassa oilla oneilla. Meluaidan usannuse o uienin ohuuoman sue suheessa siiä saaaan hyöyyn (erruna hyään raennusen ja oiminojen sijoieluun), misä johuen melusuojaus Kraunlaason alueel oeueaan raennusen sijoielun ohjaamisella ja muilla areellisilla aaamääräysillä asemaaaassa. Jouoliienne Jouoliienne Mesäalean alueella aloieiin hei. asunomessujen jäleen usubussioiminana. suasmäärän asun myöä on aroius suunniella alueel iineä jouoliieneen linja. Kraunlaason osala nyyinen Kielänie saaa olla ysi mahdollinen reii jouoliieneel, miä ue huomioida Kraunlaason suunnielussa. Valie aluearaussuunnielma älillä Vanaanjoi - Joelanie Valien aluearaussuunnielman muaan ie on aroius enää uaisuudessa aeasi esiaieellisesi neliaisiesi. Vuonna ehyjen liienne-ennuseiden muaan asiaisaisen alien aasieei riiää suunnielualueella ielä uonna suheellisen hyin. Eriasoliiymien raenaminen äliaiheiden aua jo aiemmin on uienin areen, joa ongelmallise asemmal äänymise oidaan oisaa Kaanadun ja Joelanien liiymisä. Uusien liienneennuseiden muaan liiennemäärä asaisi ää arioa noeammin, joen neliaisaisaminen saaa ulla noeammin ajanohaisesi. Liiennemelun annala neliaisaisamisen aim rami ähenää hieman melun iämisä Mesäalean alueel. Tällä ei uienaan o aiuusa Kraunlaason alueella. luearaussuunnielmassa aoienoeudesi on aseeu m/h, mua ämä ei o realisisa uuden asuinalueen annala. Tie ulee uaisuudessa Hyinään aajamaraeneen läi, joen noeuden nosaminen ei o eruselua (asuusen annala noeus ulisi säilyää m/h). Kunnalliseniia Mesäalean alueen läi ulee mm beoniiemäri seä mm PVC-esijoho osiain Kaleanien ara Hangonäylän ja Joelanien liiymän suunnasa Kalean jäeeden-uhdisamol. Johoihin yhyy Kielän suunnasa ua, Kraunarunmäen rineen alauolla ulea mm

19 .. semaaaan selosus : beoniiemäri seä mm PVC-esijoho. Kaii johdo siua Kraunlaason aluea (s ua ). Kaleanien suunaise johdo o Kraunlaason alueen ohdalla syimmillään n. merin syyydessä, miä aii aaa ilaa m mommin uolin uea. Kraunlaason iäreunal, Kaleanien areen raenneaan ao-oja Kraunrineen alueen huesien iiyysalaan esien amisa aren. Kauolämmön uloumisesa Kraunlaason alueel ei o oisaisesi saua ieoa Hyinään Lämöoima Oy:lä. Voimajoholinj Mesäalean läi, Kraunlaason iäuolla ulee Forumin muunoasemala läheä olmen oimalinjan äsiää johoalue (oonaiseys m). Johoalue Kua. Kunnallisenise johdo (unainen iia). sisälää lännesä luien seaa johdo: :n Hyinää-Nmijäri joho, x:n Hiiä- Nmijäri joho seä.n Nmi-järi-Hyinää joho. Kraunlaason iäreunalla ulenu Koula-Hyinää :n oimalinja on eu ja siirrey uoden aiana iäuon oimajohoalueel. Kalean jäeedenuhdisamo Kraunlaason suunnielualueen aaoisuolla runsaan ilomerin äässä sijaisee Hyinään Veden Kalean jäeedenuhdisamo, johon liiyy äyösä oiseu lieeen omosoinienä. Muu ymärisöhäiriö Rauie sijaisee lähimmilläänin yli, m:n äässä suunnielualueesa. Rauien melu ja ärinä eiä seliysen muaan aiheua ymärisöhäiriöiä Kraunlaason alueel... Maanomisus Kraunlaason alue on auungin omisusessa, luuun oama Kielänien asuiniloja ( l). Kaleaniehen rajoiuisa eloalueisa on ehy aihoirja.., jona muaisesi maanomisus on siiryny auungil... Viljelijä saa uienin iljellä näiä eloalueia orausea.. saaa ja ämän jäleen hänellä on oieus saada o. eloaluee uoral miäli auuni ei arise alueia äyöönsä uonna.. SUUNNTTELUTLNNE.. Valaunnallise alueidenäyöaoiee Valioneuoso on äääny alaunnallisisa alueidenäyöaoieisa... Taoieia on ariseu... Suunnielualuea ose alueidenäyöaoieisa seaa oonaisuude: oimia alueraenne eheyyä yhdysunaraenne ja elinymärisön lau ului- ja luonnonerinö, irisysäyö ja luonnonar oimi yheyseroso ja energiahuolo Helsingin seudun eriyisysymyse

20 .. semaaaan selosus : Eheyyä yhdysunaraenne ja elinymärisön lau araa riiää aluee jalanulun ja yöräilyn erosoja aren seä ediseää erosojen juuua, allisuua ja laua. Huomioidaan jouoliieneenyheyde, yöräilyja jalanuleii seä esusan eä mahdollisen Paloon aseman suunaan. elineinooiminn suunnaan hyien jouoliienneyheysien arrel; ja Joelanie. on luoaa edellyyse hyäl aajamaual. Taajamia ehieäessä on huohdiaa siiä, eä iheralueisa muodosuu yhenäisiä oonaisuusia. on oeaa huomioon iranomaisen seliysen muaise ulaaara-aluee ja yriää ehäisemään ulin liiyä risi. Uua raenamisa ei u osoiaa ula-alueel. on arauduaa lisäänyiin myrsyihin, ranaseisiin ja aajamuliin. huomioiaa alueen maa- ja allioerän soeluuus suunnieluun äyöön. ehäisää melusa aiheuuaa haiaa ja yriää ähenämään jo omassa oia haioja. Uusia asuinalueia ai muia melul heriä oiminoja ei u sijoiaa melualueil armisama riiäää melunorjunaa. ue edisää energian sääsämisä seä uusiuuien energialäheiden ja auolämmön äyöedellyysiä. aan aajamien alueellisen esihuoloraisujen oeuaminen. Kului- ja luonoerinö, irisysäyö ja luonnonar huomioiaa eologisesi ja irisysäyön annala meriää ja yhenäise luonnonaluee. lueidenäyöä on ohjaa sien, eei näiä alueoonaisuusia areeomasi irsoa. huomioiaa ohja- ja inaesien suojelun are ja äyöaree seä huesien äsielyyn liiyä asi. huomioiaa iranomaisen laim alaunnallise inenoinni. liio-oraal äreiden alueiden säilyäminen luonnonilaisena. Toimi yheyseroso ja energiahuolo aa omassa oien alaunnallisesi meriäien rojen ja maaneiden juuus ja ehiämismahdollisuude mahdolliseaan Mesäaleassa auolämmön ja muiden energiehoaiden energiuoanoläheiden äyöedellyysiä. Helsingin seudun eriyisysymyse - onimaan riiäyys on armiseaa - alueidenäyön mioiusella ue aranaa jouoliieneen oiminaedellyysiä ja hyödynämismahdollisuusia. - alueidenäyön suunnielulla ehäisään yhdysunaraeneen hajauumisa. - alueidenäyön suunnielussa on aa äesön areiden edellyämä yliunnalliseen irisysäyöön soelu, riiään laaj ja eomaise aluee seä niiä yhdisään iheralueeroson juuus... Maaunaaaa Kua. Oe eäirallisesa Uudenmaan maaunaaaayhdiselmäsä. Kraunlaaso raju unaisella. Ymärisöminiseriön.. ahisamassa maaunaaaassa Mesäalea on osoieu aajamoiminojen alueesi. lueen asusuuna Joelan suunaan on osoieu erillisellä merinnällä. Maaunaaaassa on lisäsi osoieu arause oimalinjoil. Vanaanjoen areen on osoieu iheryöhyeen are ja ise Vanaanjoi on osoieu edenhaninnan annala aroaasi inaesialueesi.

21 .. semaaaan selosus : Uudenmaan maaunaaluuso hyäsyi. aihemaaunaaaan... Ymärisöminiseriö ahisi sen... Tässä aaassa ei o suunnielualuea oseia merinöjä. Uudenmaan.aihemaaunaaaassa (hyäsyy.. maaunaaluusossa) Mesäaleaa oseia arennusia o Koula-Hyinää -oimalinjan oisaminen, uuden iheryheysareen lisääminen Mesäalean ja Paloon alueiden äil seä meriyselään seudullisen ähiäis-auan suysiön lisääminen Mesäaleansillan ohdal. Lisäsi Vanaanjoen eeläuolise aluee on osoieu aajamoiminojen ai yöaia-alueiden reserialueesi... Yisaaa Kraunlaason alueella on oimassa Kesusaajaman osayisaaa (hy..., oimaanulo h..) Yisaaassa suunnielualue on osoieu ääosin erillisienalojen uudesi alueesi (), jonne on sijoieu asi julisen alujen ja hallinnon uua aluea (PY). V :n areen on osoieu uua suojaiheraluea () ja Vanaanjoen arsi uosaan on aru uudesi irisysalueesi (V). Vanaanjoen areen on lisäsi osoieu ohjeellinen uloiii. Kua. Oe esusaajaman osayisaaasa (Kraunlaaso raju ioilla)... semaaaa Suunnielualueella ei o oimassa oia asemaaaoja. Kraunlaason alue liiyy oillisreunalaan jo oimaan ulisiin Kraunharjun asunomessualueen ja Mesäalean esusan (hyäsyy..) seä Kraunrineen asemaaaoihin (hyäsyy..). Kua. Oe ajanasa-asemaaaasa.

22 .. semaaaan selosus :.. Muu suunnielm, ääöse ja seliyse Mesäalean yissuunnielu Koo Mesäalean aluea uiiin jo uoden aiana yissuunnielmasolla. Yissuunnielmyön uluessa ehiin useia erilaisia aihoehoja, joia äsieliin ja erailiin eniian ja ymärisön oimialan eri ysiöisä seä siisysoimen liiunaaluisa oosuan yöryhmän oousissa. Kesusan osayisaaan arisusen eseneräisyyden uosi yissuunnielmaa ei uienaan sou mahdollisesi iedä eeenäin osa mm. liienneero, aoiee ja mioius arenui asa yisaayön yheydessä. Kua. Mesäalean yissuunnielma. Kraunlaason alue on meriy unaisella rajalla. (aaanrusea = omaoialoalue, rusea = rii- ai ienerrosaloalue, ummanrusea = errosaloalue, harmaa ja oranssi = yöaia-alue, ioi = oulu-, äiäoi ai muu julisen hallinnon ai alun alue, ihreä = uiso- ai lähiirisysalue, siniihreä = suojaiheralue (uan iäreunalla oalla ohjoiseeläsuunaisella suojaiheralueella ulee ohdassa. mainiu oimajoholinj), sininen = esisö.) Yissuunnielman äiiäminen aloieiin louuodesa lähes samalla yöryhmällä, joa oli laimassa uoden yissuunnielmaa. Päiiey yissuunnielma almisui maalisuun alussa. Yissuunnielmassa on arenneu yisaaassa laadiuja raisuja, joia ei oiu raisa uoden yissuunnielun aiana seä mm. ueroa. Yissuunnielman muaan Mesäaleasa muodosuu moniuolinen ienaloalainen asuinalue, jossa yhiömuooinen asuminen esiyy aluea aan esusen läheisyyeen seä ääujen arsil. lueen esusa sijoiuu Kraunarunmäel suunniellun asunomessualueen läheisyy-

23 .. semaaaan selosus : een, n. merin äähän V :n yliäälä sisäänulosillala. Valie :n ja rauien lähialuee araan yöaia- ja yriysalueia aren, jolloin ne muodosa melusuojan asuinalueil. Yriysalueiden yheyeen araan mahdollisesi myös asumisen ja yriysoiminnan yheisoneja seä alueia liiunahalja ai ilaa aiaa auaa aren. lueen liienneero arjoaa aihoehoisia jouoliieneen reiejä seä yrii ähenämään läiajoa alueella. Liienneeron suunnielussa on oeu huomioon myös luonoarojen säilyäminen seä ähäliieneisen, allisen alueen muodosuminen mm. oulun yheyeen. Viheraluee muodosu yhenäisisä juisa ihernauhoisa, joa ule Mesäalean läi seä luoeisaaoissuunaisesi eä oillis-lounaissuunaisesi. Viheralueil sijoiu alueen aroaiden luonooheiden lisäsi mm. Kraunarunmäen jyrimmä rinee, Vanaanjoen arsi, seä Palojoen luonnonilainen osuus. Yissuunnielman eruseella on arioiu Mesäalean asuasmäärää un auunginosa on oonaisuudessaan raenunu. Mesäalean asumiseen aruja alueia on iiisey ehouua nosamalla, jolloin äesönmäärä on noussu aiemmin esieyisä arioisa. suasmäärän ehiysessä ue huomioida alueella nyyisin sijaise iineisö, joisa ysi meriäimmisä on Suomen Teräseniia Kalean alueella. Nyyisen iineisöjen muuaminen yissuunnielman muaisiin äyöaroiusiin oi esää huomaan auan, eenin un asemaaaoiusa ääsään aloiamaan aiaisinaan asa un yisaaa on saanu lainoiman. Lasennallinen asumisäljyys yhiömuooisilla oneilla henilöä ohi aiuaa myös asuasmäärään. Mesäaleaan sijoiunee lasenaasa riiuen ariola n. - asuasa. Hyinään esusaajaman liiennejärjeselmäsuunnielma Kesusaajaman osayisaaan anssa samaan aiaan on laadiu Hyinään esusaajaman liiennejärjeselmäsuunnielmaa (HYJS). Hyinään esusaajaman liiennejärjeselmäsuunnielman laadina äynnisyi esällä. Taoieena oli laia liiennejärjeselmäsuunnielma uoroaiueisessa rosessissa esusaajaman osayisaayön anssa. HYJS aa Hyinään esusaajaman seä sen eeläuolise aluee. Jouoliieneen araselu oi oo unnan seä osa araseluisa unaa laajemman yössääynialueen. Jouoliieneenin osala ääaino oli uienin esusaajaman alue. Liiennejärjeselmäsuunnielman ehäänä oli saaa ajan asal uonna laadiu esusan liienneja ymärisösuunnielma seä uonna laadiu ieerosuunnielma. Keseisinä aoieina yössä oli alaunnallisen aoieiden muaisesi ähenää henilöauoriiuuua seä edisää eyä liienneä ja jouoliienneä. Liiennejärjeselmäsuunnielma on hyäsyy auunginhalliusessa... Kua. Oe liiennejärjeselmäsuunnielman jouoliienneosiosa / Määrieyn ason muainen linjaso / HYJS Jouoliienne ja ey liienne Hyinään auungin liiennesuunnielu on uinu Mesäalean alueen uan eyenliieneen reiisön eriaeia seä yöräeiden ja eyen liieneen ja uloilun reiien sijoiumisa (ua ). Pyöräieeroso on esiey Kraunarunmäen alueella ysiyisohaisemmin. Verosoa oeueaan alueen raenamisen areiden muaan ja aaoiusen edisyessä. Pyöräie raenneaan ääujen ja ooojaujen arsil. Keyenliieneen yheyde raenneaan V :n alise Kaanadun ja Haaallion yriysalueen suunnasa. Kieläniel- Kua. Keyenliieneen ja jouoliieneen reii Mesäalean alueella.

24 .. semaaaan selosus : ä asunomessualueen ja Mesäalean oulun eeläuolise ulee alueen eseinen eyenliieneen reii, joa ae yöräilyä ja jalanulua ja oimii myös uloiiinä. Jouoliieneen reiisö alueel oeueaan aiheiain. lusi jouoliienne ulee mahdollisesi Kaanadun suunnasa ohjoisesa Mesäalean esusan aua ja jaa Kaleanieä ja edelen Joelanadun aua aaisin esusaan (Kuassa, ihreä reii). Kuan muaisen. aiheen linjaso (unainen reii) ierää Mesäalean eseisen alueen aua Joelaniel. Kraunlaason suuaan on osoieu isolinja (ihreä reii). Jouoliieneen uoroäli Mesäalean alueel olisi min. äiällä ja iionlouisin. Kaleanie jää. aiheessa osiain eyenliieneen äyläsi ja osiain asunoadusi. Julisen auuniilan lauäsiirja, Hyinää, Mesäalea (Yli-Ja) Kraunharjun messualueen asemaaaaluonnosen ohjala äynniseiin maalisuussa oo Mesäalean julisen auuniilojen määriely ja onsulisi aliiin WSP Finland Oy. Työsä almisui ensimmäinen ersio esäuussa ja loullinen ersio ououussa. Raorissa äsiellään julisen uloilan luonnea ja hierariaa mm. aluseiden yyliä ja äyeäiä ärejä seä ujen ja iuauioiden suunnielueriaeia, joia oo Mesäalean alueel oidaan soelaa. Hyinään esusaajaman osayisaaan eeläosien eologinen eroso Eologisen eroson oiminnallisen mioiusen määriämisesä on laadiu Sio Oy:ssä erillinen seliys, joa almisui aluuodesa (Hyinään esusaajaman osayisaaan eeläosien eologinen eroso, Sio Oy..). Seliysessä on araselu oo Kesusaajaman osayisaaaluonnosessa esieyn alueen raenamisen aiuusia maaunnalliseen ja aialliseen eologiseen erosoon seä arioiu eeläosien eologisen yheysien oiminnallise mahdollisuude raenamisen oeuduua. Suosiusina on esiey eologisen eroson aoiee ja mioiusen määriäminen. Seliysen lai FM Seija Väre Sio Oy:sä. Osayisaaaehdousessa eologisia yheysiä äljenneiin seliysen eruseella. Seliysen yheenedossa odeaan seaaaa: Raenaminen siiryy Hangonien eeläuolla maa- ja mesäalousalueil, joa muuu asuin- ja eollisuusalueisi. Taajamaraenne laajenee iiiinä eelään. Osayisaaan arisusen yheydessä ehdy muuose mahdollisa eologisen eroson oiminnan osayisaaa-alueella oeuuasa raenamisesa huolima. Maaunnallinen eologinen yheys osayisaaa-alueella aenee nyyilasaan, mua säilyy - merin yisenä oimiana iä-länsisuunaisena yheyenä. Kuusi luonnon ydinaluea irsouuu reunaaiuusen lisäänyessä raenamisen oeuuessa. Osa maaunnallisisa yheysisä siiryy jäljel jääil mesäalueil raenneaasi esieyn alueen eeläuol uen Hanhisuol ai seaamaan Vanaanjoea. Paiallise yheyde yhdisää aajaman sisällä o iheraluee maaunnalliseen erosoon. Tiiiisi raenualla Mesäalean ja Muilanoren alueella maaunnallise yheyde muuu aajamaraeneen sisällä oisi aiallisisi yheysisi, joiden irisysäyö samalla asaa. Paloon arren luonnonilaisimm eeläos säilyä aia ohjoisosa raenuuin iiiisi on ymäril. SEMKVN SUUNNTTELUN VHEET. SEMKVN SUUNNTTELUN TRVE semaaaan suunnielun are erusuu mm. aoieisiin oeuaa maanäyön yisiireisiä suunnielmia, auungin sregiaa, Hyinään esusaajaman osayisaaaa, Hyinään auungin maanäyön oeuamisohjelmaa seä auungin aluuson ääämiä oninluouusaoieia.. SUUNNTTELUN KÄYNNSTÄMNEN J STÄ KOSKT PÄÄTÖKSET

25 .. semaaaan selosus : Kauunginhallius on ehny aaoiusääösen.. asemaaaan laimisesa Kraunlaason alueel. lueen suen oon uosi alue asemaaaoieaan osassa.. OSLLSTUMNEN J YHTESTYÖ.. Osallise Kaaa-alueen ja lähiymärisön maanomisaj ja -halij Kaaa-alueen ja lähiymärisön asua seä muu mahdollise alueen seä lähiymärisön äyäjä Kauungin oimial: o Teniia ja Ymärisö: uneniia (adunsuunnielu, liiennesuunnielu, uisoysiö), onialu, raennusalona, ymärisöalu, Hyinään Vesi o Siisysoimi: liiunaalu, erusa, arhaisasus Uudenmaan elineino-, liienne ja ymärisöesus Liienneiraso Kesi-Uudenmaan elasuslaios Vanaanjoen ja Helsingin seudun esiensuojeluyhdisys ry Hyinään ymärisönsuojeluyhdisys ry Veronraenaj: Forum Sähönsiiro Oy, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DN Palu Oy, TDC Oy, Hyinään Lämöoima Oy, Sie Poin Oy.. Vireilulo semaaaan laiminen oo Kraunlaason alueel on ullu ireil.. ja siiä on iedoeu yhdessä osallisumis- ja arioinisuunnielman anssa irjeellä lähialueen osallisil ja yisesi uuluusella amuosissa seä sähöosise auungin oimialoil seä eronraenajil... Osallisumisen ja uoroaiuusen järjesäminen Osallisumis- ja arioinisuunnielma oo Kraunlaason alueel on äiäy.. ja se on ollu nähäillä ireilulon yheydessä..... Osallisumis- ja arioinisuunnielmaa äiieiin aaarungon nähäil aseamisen yheydessä mm. maaerä- ja raenneauusieojen osala. Mesäalean yisöilaisuus Yisöilaisuus Mesäalean yissuunnielman äiiysesä seä alueen josuunnielusa järjeseiin alueen maanomisajil... Samassa yheydessä ideiin yöaja Kraunlaason asemaaaan ohjal ehään aaarungon suunnielusa. suail esieliin aihoehoisa ideaaraa alueen aaarungosa ja asuailla oli mahdollisuus ommenoida aihoehoja seä uoda esil yisiä asioia alueen suunnielusa. Vaihoehoisisa ideaaroisa enemmän annusa sai e, jossa mm. ääu uli alueen eeläreunaa. Kaaarungon joyösämisä jeiin saadun alaueen ohjala. Kraunlaason aaarunoyöaja Keään aiana aaarunoaihoehoja arenneiin ja niiden almisuua ideiin uusi yöaja alueen asuail... Paial saaui asuaia/maanomisajia :lä ilala. Työajassa esieliin aaarunoaihoehdo ja esuseliin suunnielaisuisa mm. onien jaamisesa. sua myös yseliä oo Mesäalean suunnieluun liiyiä asioia, uen esim. Kaleanien aisusa. Paialla ole asua oli siä mielä, eä aihoeho aiuaa silä, eä se oidaan heidän uosaan laiaa nähäil. Mm. onien jaamisen osala odeiin, eä asiaa oi ielä mieiä ja aaarungossa esieyä raisua oidaan muuaa ai arenaa asemaaaoiusen yheydessä.

26 .. semaaaan selosus :... Kaaaruno Kaaaruno laadiiin yheisyössä auungin oimialojen mm. uneniian ja onialuiden anssa. Lisäsi suunnielussa huomioiiin asuaila edellä uuissa yöajoissa saadu ommeni ja alaue suunnielaisuisa. Kaaaruno aseeiin nähäil..-.. älisel ajal. Lausunoja yydeiin mm. Ely-esusela seä muila osallisila. Kaaarungosa saiin nähäillä olon aiana mieliideä alueen asuaila. Toisen ilan asua eiä ole osallisunee aaarunoyöajoihin, eiä heidän mieliieiään sien olu oiu huomioida suunnielussa. Nämä asua asusi heidän ilansa ohi osoieua uua ua. Tämä ila ei sijaise ny asemaaaoieaalla Kraunlaaso :n alueel, joen asia raisaan asa uan Kraunlaaso asemaaaan yheydessä. Toisessa mieliieessä ämän asemaaaan (Kraunlaaso ) alueel sijoiuan ilan asua esiiä oieia aaarungossa esieyjen orelirajojen arenamisesi. semaaaaluonnosa laadiaessa ualue on siirrey oieiden muaisesi ohjoiseen sien, eei P-alue enää ulou ilan mail ja ila on asemaaaassa jaeu neljäsi uudesi onisi aaarungon olmen sijaan. Caruna Oy (eninen Forum) anoi aaarungossa lausunnon, jossa he esiiä mm. uisomuunamoiden sijoiusaioja, joa huomioidaan asemaaaaa laadiaessa. Uudenmaan Ely-esusela saiin aaarungosa lausuno. Liieneen osala lausunnossa odeaan, eä josuunnielussa ue arasella meluaieen sijoiamisa alie :n reunaan suojaiheralueen eyden määriämisesi. Miäli meluaide mahdollisaa asuiniineisöjen alueen laajenamisen, ue alien iealue oaa laadiaaan asemaaaaan ja osoiaa melunorjunamerinä maaniealueel. Maanien ja sen suoja-alueen eys ue määriää aremmassa asemaaaasuunnielussa. lueen suunnielun aoieena ue olla, eä meluohjearo aliu aiilla asunoihoilla. Jos oo ihaa ei uienaan ohuullisin oimin saada riiään hiljaisesi, ainain eseise ii- ja oselualuee ue saada rauhoieua. Ely-esus soo, eä asuin- ja uloraennusen ihojen meluongelmaa ue lieenää raennusen ja oiminojen aroiusenmuaisella sijoielulla ja uuden asuusen ja VT älisen eäisyyden mahdollisuusienmuaisella asamisella. Kosa suunnielualue on Vanaanjoen äliömässä läheisyydessä, ue huesien hallinaan ja äsielyyn seä huesijärjeselmien oimiuueen iinniää eriyisä huomioa. Huesien äsielyssä on oeaa huomioon luonnonmuaisuus, ainoise ulisi olla iiyämisellä ja mahdollisuusien muaan imeyämisellä. Vaimusena on, eeiä iraam Vanaanjoella asa nyyisesään ämän aaa-alueen raenamisen uosi. Lisäsi ue huohia, eei huesien johamisella ja raenamisella aarannea Vanaanjoen alasoa. Osallisumis- ja arioinisuunnielmaa ue äydenää Vanaanjoen alasollisen arojen osala (ieo uuuu). Kaaoiusen asine: Kraunlaason alueel on eeey meluseliys, joa almisui esäuussa. Meluseliysessä selieiin meluilannea aaarungon muaisilla oneilla ennuseilaneessa. seä meluseinäraisulla eä raennusen erilaisilla sijoiamisaihoehdoilla. Melunorjunnan annala haaseellisesi muodosu lähellä VT :sa sijaise omassa o raennuse. Suojaeäisyyä iehen ei oi asaa näiden osala, aan melunorjuna ue hoiaa muilla einoin. Meluseliys osoii, eä aia Kraunlaason ohdal raenneaisiin meluseinä, omassa oilla oneilla, seä osalla uusisa oneisa ei sili saauea oo onilla yömeluohjearoa db. Pelällä raennusen ja oiminojen hyällä suunnielulla oidaan ääsä uusien onien osala yhä hyään uloseen uin meluseinän aulla ja ns. anhojen onien ohdalla oeuuu anhojen asuinalueiden yömelun ohjearo db. Näin oln on ulu siihen louuloseen, eä alliin meluseinän raenaminen ei o järeää. Tuassa Kraunlaaso -asemaaaassa ohjaan aaamääräysin raenamisesa sien, eä ohjearo oeuu aiilla oneilla eseisillä oselualueilla myös yöllä. lueen saisesa maaeräsä johuen alueen huesien imeyäminen ei o mahdollisa, mua iiyämiseen ullaan asemaaaassa iinniämään huomioa. Puisoalueil araan alueia huesien iiyämisä aren ja oniohaisesa huesien äsielysä anneaan määräysiä. Osallisumis- ja arioinisuunnielmaa on äiiey Vanaajoen alason osala.