Rakentamistapaohjeet ASEMAKAAVA 496 LOHJAN KAUPUNGIN 13. KAUPUNGINOSA GUNNARLA AO- JA AP-KORTTELIT , , JA

Transkriptio

1 Lohjan aupuni Kaupuniehiys Kaaoius JA 240 Järiaupuni Raenamisapaohjee ASEMAKAAVA 46 LOHJAN KAUPUNGN. KAUPUNGNOSA GUNNARLA - JA -KORTTELT 60-6, 70-70, JA

2 RAKENNUSVALVONTA Raennusalonnan neisiu, yheysiedo ja paleluaj: hps:// Lupaalmiselu (neuona ja luan hau) ja raenamisen aiainen yömaa alona apahu sähöisesi lupapise.fi-palelun aua. KARTASTOPALVELUT Suunnielun pohjasi ariaaa ara-aineisoa (mm. dwg-ar asemaaaa-alueela) oi ila aupungin arasopalelusa ai puhelimise

3 SSÄLLYSLUETTELO YLESTÄ. Raenamisapaohjeen aroius ja sisälö Alue Sanaso 2 2 RAKENNUKSET 6 2. Suunnielu 6 2 Ariehuuri ja alueen ilme 6 2. Raennusen sijoiaminen oneille 6 2 asunojen määrä 7 2 Kerrosluu 7 2 Julisiumeriaali ja äriys 8 2 Komuodo, meriaali ja räys ää Auosuoj ja alousraennuse 8 2. Pareee Ympärisöhäiriö 8 2. lmasonäöulma PHAT 2. Pihasuunnielu ja iherraenaminen 2 Pinnanmuodo ja maasoon soiaminen 2. Eseeömyys 2 Kasillisuus ja pinameriaali 2 Aid ja liiymä 2 Jäehuolo oneilla Huleede.8 Uloalaisusen periaee 7 Kannen ua: Ann Robers

4 : M rp 7 K e= 6 L- Va n am o a u EN 6 60 JÄÄ U KAT 8 REN =0. e VUO P p A =0 e =0. e EV 0 ATU ANK ELT NAD REU ATU ÖNK ÄTK.J7Ä TU NKA ERE TÄM :0 N O LA ST AR U LA RK NN USP AR LPA GU SK NN RA KE GU ENT C O K AU N N SE DE AT AU PL ÄK DS JÄ ST PA RK TAN SGA NG TTN SLU SOL Y 00 = e p L-7 Y 0060 p =0 6 e 6 AC GL ÄR 70 P / A u.0 p =0 e LA AR NN GU o pm M le hu EV 6 6. Z U NKAT ARLA GUNN P / A u ATU ENK NTE TER PAS : L GUNNARLANKATU GUNNA N Koreli joia nämä raenamisapaohjee ose 6 ATA NAR GUN dba Z.. FORNHAVSGATAN Z 6 VL 6 6 LAG 2 V

5 YLESTÄ YLESTÄ. RAKENTAMSTHJEEN TARKOTUS JA SSÄLTÖ Hyä Gunnarlan raenaja, Gunnarlan oreleiden asemaaaa hyäsyiin aupunginaluusossa 6.0. Alueelle uli asuinpienalojen orelialuea, jolle oi raenaa riialoja, yeyjä pienaloja ja erillisiä pienaloja, seä erillispienalojen orelialuea, jolle oidaan raenaa parialoja, yeyjä pienaloja ja erillisiä pienaloja. Koreleihin 7-7 JA on jo laadiu raenamisapaohjee, joa aupunisuunnielulauauna hyäsyi Ny äsillä ole raenamisapaohjee ose asemaaaan jäljellä oleia - ja -oreleia 60-6, 70-70, ja Asemaaaaara ja määräyse o oieusaiueisia asiairjoja, joia ulee noudaa. Kaaan muainen raenaminen oidaan uienin oeuaa useilla mahdollisilla aoilla. Raenamisapaohje ei ole samalla aalla sioa, mua se aaa ja seliää laajemmin asemaaaamääräysiä. Raenamisohjeilla ja raenamisen ympärisöön sopeuamisella pyriään luomaan iihyisää ja laaduasa asuinympärisöä, jona aro säilyy. Yhenäiseen oonaisuueen pyriminen ei uienaan aroia, eä raennusen ulisi olla esenään samanlaisia. Alueella joainen raennus oi olla oma ysilönsä ja sili osa oonaisuua. Ohjee ohjaain ennen aiea myös naapureiasi. Kun aii nouda yheisiä pelisäänöjä, iedä jo raenaessasi, millaisesi alue muodosuu, eiä myöhemmin ule iäiä ylläysiä. Raenamisa ohjaa asemaaaan lisäsi mm. Lohjan raennusjärjesys, jossa on paiallisisa oloisa johuia seä hyän elinympärisön oeuumisen ja säilyämisen annala arpeellisia määräysiä mm. raennuspaiasa, raennusyömaasa, raenneun ympärisön hoidosa ja unnossapidosa seä niisä oimenpieisä ja raennelmisa, joa on Lohjan aupungissa apaueu määräyin ehdoin luanaraisuudesa. Tähän raenamisapaohjeeseen on myös eräy sellaisia asioia, joia annaa pohia suunnielun yheydessä, uen esimerisi raennusen suunaaminen ai erilaise huleesien hallinaraisu. Raenamisapaohje sisälää lisäsi ohjeia joilla pyriään ähenämään raenamisen ilmasoaiuusia. Suunnielu- ja raenamisaiheessa ehdään asumisen hiilidiosidipääsöihin aiuaia isoja raisuja, joiden ilmasoaiuuse ulou piälle uleaisuueen. Raenamisapaohjee on laadiu Lohjan aupungin aaoiusessa yheisyössä raennusalonnan anssa. lmasonäöulmaan liiyä ohjee on laadiu yheisyössä Canemure-haneen anssa (Jenna Koileho) ALUE Kaaa-alue sijaisee Gunnarlassa, noin m Lohjan esusasa lounaaseen. Kaaa-alue sijaisee loiasi aaoon ieäällä harjun rineellä. Alueella on omaleimainen harjuluono ja alueen ylärinne uuluu harjujen suojeluohjelmaan. Alueella on harjuille yypillisä uiahoa angasmesää ja se sijaisee pohjaesialueella. Tuleaa asuinaluea ympäröiä monipuolise uloilu- ja irisysmaaso. R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

6 YLESTÄ SANASTO Asemaaaa Asemaaaa on maanäyön ysiyisohaisa järjesämisä, raenamisa ja ehiämisä aren laadiu suunnielma. Asemaaaassa määriellään alueiden äyö uen esim. raennusoreli, ualuee, liiennealuee, irisysaluee, eriyisaluee ja esialuee. Asemaaaasa ilmenee miä ja uina paljon unin äyöaroiusen alueelle saa raenaa. Lisäsi aaaan oidaan sisällyää muia ysiyisohaisempia määräysiä mm. raenamisaasa. Asemaaaa-asiairjoihin uulu myös aaamerinnä ja -määräyse seä selosus. Asemaaaan oeuamisa aloo raennusalona. Auo älipohjissa Vähäinen auo lueaan errosalaan. Vähäisenä auona oidaan piää esim. errosalon porrashuoneessa poraaseen liiyää auoa. Porrashuone, porras ja poraan auo seä hissiuilu laseaan errosalaan aiissa errosissa. Kellarierroseen ja ullaoon sisälyä porrassyösy, äliasanee, porrashuonee ja hissin aima ila laseaan errosalaan, jos niiden aua uljeaan samassa errosasossa sijaiseiin errosalaan lueaiin iloihin. Vähäisä suurempana oidaan piää esim. auoa, joa synyy ilaraisusa, jossa osa ilasa on useamman uin yhden errosen oruinen. Tällaisa auoa ei luea errosalaan. Pienalossa poraan iemä auo on usein ähäisä suurempi suheessa raennusen ooon. Auo oidaan yhdessä asossa jäää lasema errosalaan. E-luu E-luu eli lasennallisen energiehouuden erailuluu on energiamuoojen eroimilla painoeu, raennusen aioiuun äyöön perusua, uouinen osoenergianuluus lämmieyä neoalaa ohden (Wh/m² uosi). Hiilijalanjäli Hiilijalanjäli aroiaa uoeen, oiminnan ai palelun aiheuamaa ilmasouormaa eli siä, uina paljon asihuoneaasuja esimerisi raennusen oo elinaaren aiana synyy. Huleesi Raenneuilla alueilla muodosua, sade- ja sulamisesien aiheuama pinaaluna. Kaaaara Kaaaaralla aroieaan juridisa aaapiirrosa, joa määriää uina alueen maanäyö on järjesey esim. yleisaaaara ja / ai uina ja miä alueelle oidaan raenaa esim. asemaaaaara. Kaaamerinä, aaamääräys Kaaamerinnä aroia aaaarassa esieyjä alueiden rajoja, äyöaroiusia, raenamisen määriä ja muia alueiden äyöä ohjaaia määrielyjä. Kaaamerinnä o pääosin irjaimia, iioja, rasereia ja symboleja (, u /2, e=0,2.) Kaaaselosus Kaaaselosus on suunnielun aiana laadiaa asiairja, jossa erroaan mm. alueen hisoriasa, nyyoloisa, ehdyisä seliysisä, suunnielun aoieisa, aihoehoisisa aaasuunnielmisa, aaan aiuusisa, osallisumisesa ja uoroaiuusesa seä aliun aaaraisun eseisesä sisällösä. Kerrosala Raennusen errosalaan laseaan aiien errosen al seinien ulopinnan muaan laseuna seä ellarierrosen ja ullaon alasa osuus, johon sijoieaan ai oidaan sijoiaa raennusen pääasiallisen äyöaroiusen muaisia iloja. Tonin ai raennuspaian errosalalla aroieaan sille raenneaasi salliujen raennusen yheenlaseua errosalaa. Tonin ai raennuspaian raennusoieus eroo siis, uina paljon onille ai raennuspaialle saa raenaa. Salliu errosala ilmoieaan yleensä ehouusluuna 2 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

7 YLESTÄ ai suoraan neliömereinä. Tehouusluu (e) ilmaisee raennusoieuden errosalan ja onin ai raennuspaian pina-alan suheena, josa errosala neliömereinä oidaan lasea. Jos raennusen uloseinän pasuus on yli 20 mm ai huoneisoa rajaaan äliseinän pasuus on yli mm, saa raennusen errosala yliää salliun errosalan äsä aiheuuan pina-alan erran. Raenneaasi salliun errosalan saa yliää myös äesönsuojan ai aloenisen järjeselmien edellyämän uilun, hormin ai yleisiin iloihin aauuan enisen ilan raenamiseen ariaan pina-alan erran. Kerrosala laseaan ja ilmoieaan uienin aina uloseinien ulopinojen muaan ja salliu yliyse ilmoieaan erielyinä. Koonaisala Koonaisala laseaan samalla periaeella uin errosala: ala on asojen alojen summa uloseinien ulopinojen muaan laseuna. Erona on, eä oonaisala sisälää oonaan raennusen aiien asojen al, errosala sisälää ellarierrosisa ja ullaola ain eriseen määrielly os. Raennusessa, jossa ei ole ellarierrosa eiä ullaoa, errosala ja oonaisala o yhä suure. Kiineisö Kiineisöreiseriin meriy maan ai esialueen omisusen ysiö. Yleisimpiä iineisöjä o il ja oni. Kyey pienalo pienalo, jossa eri huoneisoihin uuluia iloja on iereäin oisissaan iinni joo suoraan ai jonin yhdisään raeneen äliysellä. Huoneisoja yhdisää raenne oi olla esim. auosuoja ai uloaraso. Lähes nollaenergiaraennus Lähes nollaenergiaraennus on raennus, jolla on eriäin orea energiehouus ja jona arisema lähes olemon ai eriäin ähäinen energian määrä on laajali eu uusiuuisa energialäheisä peräisin olealla energialla. Maanäyö- ja raennuslain energiehouussäädös (MRL 7 g) edellyää ieyin poieusin, eä uusi raennus suunniellaan ja raenneaan lähes nollaenergiaraennusesi. Malaenergialo ja passiiialo Malaenergialo ja passiiialo o raennusen energiehouua uaaia ermejä, joa ero raennusen ähäisen energianuluusen saauamisesa pääasiassa raeneellisin einoin: eriyisesi yläpohjan, alapohjan ja seinien erisysellä, uloaipan ilmiiiydellä seä oien ja iunoiden hyällä lämmönerisäyydellä. Malaenergialo uluaa seläsi ähemmän lämmiysenergiaa uin aanomainen energiehouusaimuse äyää alo, ja passiiialo arisee seläsi ähemmän lämmiysenergiaa uin malaenergialo. Parialo Kahden huoneison pienalo. Paree Paree on aieellinen, maanpinnan yläpuolinen raennusen uloila, johon on yheys raennusen sisälä. Pareea ei lasea errosalaan. Paree oidaan suoja aailla raeneilla. Pareelasius ei saa olla uloseinän omainen ja ähinään 0 % uloilmaan rajoiuasa osasa ulee olla aaissa. Miäli lasieu paree edelleen äyää määrielmän ominaisuude (=aieellinen uloila), siä ei lasea errosalaan. Pari Pari on huoneeseen uulua arsinaisa liaa oreammalla olea aoin ila, jona alle yleensä jää ilaa. Pari, joa ominaisuusilaan äyää huoneen aimuse oonaan ai siinä määrin, eä se soaan pääasiallisen äyön muaisesi ilasi, laseaan aina errosalaan. Kaluseenomaisesi huoneeseen raenneua parea ei lasea errosalaan. R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

8 YLESTÄ Pienalo Asuinalo, jossa eri pääasunoihin uuluia iloja ei ole päälleäin. Pääasiallinen äyöaroius Tilan äyöaroiusen araselussa raiseia o ilan ominaisuude. Pääasiallisen äyöaroiusen muaisuuden arioinnissa araselaia ominaisuusia o mm. ilan sijaini, oo, yheyde ja aloisuus. Jos ominaisuude asaa pääasiallisen äyöaroiusen aimusia siinä määrin, eä ilaa oidaan äyää ai se oidaan myöhemmin oaa pääasialliseen äyöaroiuseen, il ellarierrosessa ja ullaolla laseaan errosalaan riiuma ilmoieusa äyöaroiusesa. Raennusala Raennusala on aaaaralla oha johon saa raenaa. Raennusala oi olla ysiyisohainen raennusen sijainnin arasi määräää ai äljä, erilaisia aihoehoja sallia. Raennusoieus Raennusoieus eroo, uina paljon onille saa raenaa errosalaa. Raennusoieus määriellään asemaaaa-alueella aaassa (muilla alueilla mm. oieusaiueisessa yleisaaassa ai raennusjärjesysessä). Kaaa-alueella salliun raennusoi- euden määrä ilmoieaan joo ehouusluuna (e) onin aaan muaisesa pina-alasa (esim. e = 0,2), raennusoieusluuna errosalaneliömereinä raennuspaian äyöaroiuselle (esim. ALK 0) ai suoraan rajulle raennusalalle (esim. 220 ai jne.). Raennuspaia Kaaa-alueella olea raennusorelin osa (oni, ila ai määräala) ai haja-asuusalueella olea raenamiseen aru määräala ai iineisö/ila ai ilan raennusille aru ilan osa. Tehouusluu Toniehouusluu (esim. e=0,2) uaa raennuspaian raennusoieuden määrän suheessa raennuspaian pina-alaan (esim. jos omaoialoraennuspaian aaan muainen pina-ala on 000 m²:n sen raennusoieus on 20 errosala-neliömeriä, un ehouusluu on e=0,2). Kaii raenaminen raennuspaialla on suunnielaa ämän raennuspaian oonaisraennusoieuden puieissa. Tilauus Raennusen ilauua laseaessa oreus miaan alimman lämmöneriseen alapinnasa ylimmän lämmöneriseen yläpinaan. Toni Asemaaaa-alueella sijaisea raennusoreliin uulua alue. Viherhuone Viherhuone laseaan errosalaan. Viherhuoneesi soaan ila, johon on yheys sisälä ja jona lasius on uloseinän omainen ja se on ympäriuoiseen äyöön soelua sisäila. Vihero Vihero oosuu asillisuudesa seä asualusasa, salaojaerrosesa ja edenerisysesä. Viherojen on odeu meriääsi ähenään oila uleaa alunaa, minä lisäsi niillä on myös muia hyiä ominaisuusia. Viherojen raenamisen perusee oi olla eseeise, ereydellise ja/ai oiminnallise. Vinooinen ila Vinooisen ilojen alle 600 mm osia ei lasea errosalaan. 4 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

9 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee YLESTÄ :4 :4 :4 :4 : M K K Gunnarlanpolu Kaiurinu V Z Z Z Z y u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / ge e e,m,m,m u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / u / ge e e,m,m,m l- l- l- l- l- hule-2 hule-2 hule-2 dba dba dba dba dba dba dba dba dba VL VL-2 VL-2 VL VL VL VL VL-2 RLAGATAN JÄTTHRVENPUSTO WECHSELGATAN JÄÄKAUDENKATU JÄÄVUORENKATU JÄTTHRVENPUSTO 4 MAMMUTN- GUNNARLANKATU NATURAKATU SRTOLOHKAREENKATU SUPPAKATU SOLSLUTTNNGSGATAN LOJOÅSGATAN MORÄNGATAN STÄNGSELÅSGATAN KVKAUDENKATU REUNADELTANKATU TÄMERENKATU JÄÄTKÖNKATU SELHAMMAS- KSSANPUSTO MUNASRANNANPUSTO ALKUHÄRÄN- PUSTO JÄÄTKKÖPUSTO MYSKHÄRÄNPUSTO AROPUSTO ROSAMUNDANPUSTO MUNASMERENKATU MUNASMERENKATU MUNASRANNANPOLKU FORNSTRANDSSTGEN MUNASRANNANPOLKU MUNASMERENPOLKU FORNHAVSSTGEN MUNASMERENPOLKU FORNHAVSSTGEN KVSELÄNKATU PUSTO JÄÄKAUDEN AUKO JÄTTHRVENPUSTO JÄTTHRVENPUSTO 2 GUNNARLAN KESKUSPUSTO GUNNARLA CENTRALPARK FORNHAVSGATAN FORNHAVSGATAN JÄÄJÄRVENKATU FORNSTRANDSGATAN UROXPARKEN STÄPPARKEN ÖSTERSJÖGATAN JÄTTEHJORTSPARKEN JÄTTEHJORTSPARKEN 4 JÄTTEHJORTSPARKEN JÄTTEHJORTSPARKEN 2 SSJÖGATAN STDSPLATSEN STDSGATAN GLACÄRPARKEN GLACÄRGATAN SBERGSGATAN STENÅSGATAN STENÅLDERSGATAN LOHJANSELÄNKATU MAMMUT- PARKEN MOREENKATU MUNASRANNANKATU NATURAGATAN FLYTTBLOCKSGATAN DÖDSGROPENS GATA FORNSTRANDSPARKEN MYSKOXPARKEN PASTERNTEENKATU RANDDELTAGATAN ROSAMUNDARKEN SALPAUSELÄNKATU SABELTANDS- KATTENS PARK VEKSELNKATU VP VP VP VP VP VP VP EV EV EV EV EV EV YL-6 YL-7 PL e=0 e=0 e=0 e=0 e=0 e=0 e=0 e=0 e=0 e=00 e=00 e=0.0 GUNNARLA Oe hyäsymisaiheen aaaarasa

10 2 RAKENNUKSET 2 RAKENNUKSET 2. SUUNNTTELU Raennushaneella ulee olla päeä pääsuunnielija, joa asaa suunnielun oonaisuudesa ja laadusa. Suunnielijoiden riiää päeyys on hyä armisaa raennusalonnasa ennen haneeseen ryhymisä. Pääsuunnielijan ehää on määriey maanäyö- ja raennuslain 20 a :ssä ja Valioneuoson aseusessa (2/20). 2 ARKKTEHTUUR JA ALUEEN LME Tonin ja sen raennusien suunnielussa oeaan huomioon oreliin muodosua oonaisuus. Yhenäinen raennusapa ei aroia, eä raennusen piäisi olla samanlaisia. Yhenäisyyä oidaan luoda raennusen sijoielulla onilla seä soiamisella olemassa oleiin maasomuooihin, raennusen ja ualueen esinäisellä suheella, raennusen muodolla, oreudella ja miasuheilla, omuodolla ja -aleuudella seä raennusen äriysellä ja meriaalella seä pihojen isuusilla. Piha-alueilla ulee säilyää olemassa oleaa puusoa ai sinne ulee isuaa uusia puia niin, eä niiden määrä on ähinään ysi onin pina-alan m² ohi. 2. RAKENNUSTEN SJOTTAMNEN TON- TELLE Sijoiaminen onille Kaaa-alueella orelioonaisuusien raeneellisena periaeena on asuinraennusien ja auosuojien sijoiuminen halliusi orelin laidoille asunoujen areen. Korelin sisäos araan erilaisille pihoiminnoille ja alousraennusille. Pääraennus ulee sijoiaa onille sille osoieulle raennusalalle asemaaaan merinöjen muaisesi. Valaosassa oneja asuinraennus on pääosin määräy raenneaasi iinni ahdela puolen raennusalueen rajaan. Nuolimerinä asemaaaassa raennusalan sisällä määrää raenamaan raennusalan rajaan iinni. Asemaaaassa asuinraennusen raennusala on osoieu sioalla merinnällä un aas auosuoja ja alousraennusen raennusal on osoieu ohjeellisella merinnällä. Raennus ei sijoiu onille eseisesi, miä on syyä huomioida myös sisäilojen suunnielussa ja ilojen sijoielussa. Suoaaa on, eä asuinil aauuisi oleselupihan suunaan ja apu- ja huoloiloja sijoieaisiin raennusen pohjois- ai iäosiin. Valaosassa oneja on osoieu auoallin ohjeellinen raennusala adunpuoleiselle onin osalle seä ohjeellinen raennusala alousraennuselle onin pihanpuoleiselle osalle. Asuinraennus, auoalli ai os on mahdollisa suunniella joo yhenäisesi ai erillisisi raennusisi. Raennusen sijoielussa ulee lisäsi oaa huomioon, eä raennusen raenamiseen ja huoloon liiyä oimenpiee seä huleesien hallina ulee pysyä hoiamaan oman onin puolella. Maason muodo Raennus sijoieaan onille maasoon sopeuaen ja oniadun oreusasema huomioiden. Maanpinnan asojen aluperäise ja muuea oreusasem on esieää seä asema- eä julisiupiirrosissa. Laajoja äyöjä ei sallia. Piha äyyy suunniella sien, eei raenamisella lisää pina- ja alumaesien alumisa rajan yli naapurin puolelle. Mahdollise asoero soieaan naapurioniin nähden. Näösuoja Raennusia, raennelmia ja eri oiminoja onille sijoiellessa on hyä huolehia siiä, eä onille muodosuu myös suojaisia paioja oleselulle. 6 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

11 2 RAKENNUKSET Pienilmason ja uulen huomioiminen Raennusen sijoielulla oidaan aiuaa aurinoenergian hyödynämisen mahdollisuusiin, raennusen energianuluuseen, onin pienilmasoon ja asumismuauueen. Yleisesi pohjois- ja iäuuli o ylmiä, eelä- ja länsiuuli lämpimämpiä. Kesäinen helleausiin on syyä oaa huomioon. Suure iun, joisa aurino paisaa sisään suurimman osan päiäsä laia alon iilennysjärjeselmä oille. 2 ASUNTOJEN MÄÄRÄ -orelialueelle oidaan raenaa moniasunoisia riialoja, ja ysi- ai asiasunoisia pienaloja. -orelialueelle oidaan raenaa ysi- ai asiasunoisia pienaloja. 2 KERROSLUKU Alueelle on aaassa osoieu orein salliu errosluu. Muinaismerenadun arrella asuinraennusen olisi suosielaaa olla asierrosisia. Raennusen harjaoreus ulee sopeuaa muihin naapuruson raennusiin sopiasi. Lohjalla uulee yleisimmin lounaasa. Kua: lmieeen laios. Kerrosluu mahdollisaa ysierrosinen raennus asaisella onilla Kerrosluu mahdollisaa ysierrosinen raennus asaisella onilla puolioisaerrosinen raennus asaisella onilla asierrosinen raennus asaisella onilla ajaa ylin erros ysierrosinen raennus porraseu loiaan rineeseen ajaa alin erros R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee 7

12 2 RAKENNUKSET 2 JULKSVUMATERAALT JA VÄRTYS Raennusen julisiujen ulee olla pääasiallisesi puua. Pääraennus oi olla iiainespinainen, miäli pareeiden ja aouisien sisäseinä o puupinaise. Hirsi on alueella salliu julisiumeriaali, ainoasaan pyöröhirä ai uloneia nurasalosia ei sallia. Kiraiden ärisäyjen, musan ja aloisen sijaan suosiellaan murreuja ai aieuja säyjä. Värisäy ja mahdollise orosusäri hyäsyään raennusluan yheydessä. 2 KATTOMUODOT, MATERAALT JA RÄYS TÄÄT Asuinraennusissa ulee olla harjao, jona aleuuden ulee olla älillä :,-:2. Auoalleissa, auoosissa ja alousraennusissa ulee olla harja- ai lapeo, jona aleuuden ulee olla älillä :2-:4. Asuinraennusen on pääasiallinen harjansuuna on osoieu asemaaaassa raennusalan sisälle. Komeriaaleja ei ole määriely. Viherojen aulla oidaan ähenää huleesien oonaismäärää huomaasi. Lisäsi ne mm. pienenää alumahuiuja, ähenää raennusen lämmiys- ja jäähdyämisarea, parana pihanäymiä ja pienilmasoa seä monipuolisa aajamaluonoa. Viheroja suosiellaan eriyisesi alousraennusiin. Raennusen ulee olla räysäällisiä. 2.8 AUTOSUOJAT JA TALOUSRAKENNUK- SET -orelialuella saa pääraennusen raennusoieuden lisäsi raenaa joaisa asunoa ohden yhden eninään 8m² apu-/alousraennusen ja yhden auoosen. -orelialuella saa pääraennusen raennusoieuden lisäsi raenaa yhden eninään 20m² apu-/alousraennusen ja yhden eninään 40m² auosuojan. Auosuoja ai alousraennusen oreus ulee piää ohuullisena. Auojen peruuamiselle ja äänymiselle onilla ulee ara riiääsi ilaa. Auoallin adun suunaan aauuan oen ulee liienneurallisuuden armisamisesi olla ähinään iiden merin päässä onin adunpuoleisesa rajasa. Raennusaiheessa on hyä arauua äyssähöauojen haninaan ja laamiseen. Sähösuunnielun yheydessä odin sähöesus annaa mioiaa sähöauojen nopeaa lausa aren, ja onille on hyä ehdä araus sähöauon lauspiseelle sopiaan ohaan auopaiojen yheyeen. Kaapeloinni oi ehdä suoraan sähöauojen aimia lausehoja silmällä piäen. Vähinään maaaapeli annaa puiaa sien, eä aiho onnisuu myöhemmin edullisesi ilman pihan aiuuöiä. Polupyörille on hyä ara säälä suoju ja riiään ila säilyyspai, joisa on aiona läheä liieneeseen ja joissa myös sähöpyörän laus on mahdollisa. 2. PARVEKKEET Mahdollise pareee ja ose ulee suunniella luoneasi osasi raennusen ariehuuria. 2.0 YMPÄRSTÖHÄRÖT Melunsuojaus ja ärinä Liiennemelusa on laadiu seliys. Alueellisa melunsuojausa on oeueu melualleilla Gunnarlan adun puoleiselle suojaiheralueelle. Koreleiden Gunnarlanadun suojaiheralueeseen rajauuien onien suunnielussa ulee oaa huomioon melunsuojaus. Näiden 8 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

13 2 RAKENNUKSET onien raennuslupahaemusen liieesi ulee oimiaa asuinraennusen uloaipan äänierisysseliys, jolla osoieaan asemaaaassa edellyey julisiuraeneiden db:n äänenerisäyyden äyyminen. Gunnarlanadun iereisen onien suunnielussa ulee armisaa riiään suuren melula suojun oleselualueen muodosuminen piha-alueelle. Muilla alueilla ei seliysen laadina-ajanohdan arioiden muaan ole aimusia. Rärinäsä on laadiu seliys. Asemaaaa on laadiu seliysen suosiusien muaisesi sien eä ysierrosise raennuse on sijoieu 0 merin päähän radan esilinjasa, asierrosise raennuse on sijoieu ähinään 240 merin päähän radan esilinjasa. Jou henilö oi oea ajoneuoliieneesä ja raliieneesä aiheuuan melun ja ärinän haiallisena. Radon Asemaaaa-alue sijaisee Salpausselän harjulla. Yleisesi suurin radonaara on hiea ja soraesiinymien ohdalla. Gunnarlan alueella ei ole ehy aia radonmiausia. Raenamiseen ryhyän on armisuaa siiä, eä raenaminen apahuu Säeilyuraesusen ohjeiden ja määräysen muaisesi niin, eei asuaille aiheudu mahdollisesa radonin esiinymisesä ereydellisä haiaa. 2. LMASTONÄKÖKULMA Suunnielu Suunnieluaiheessa lyödään luoon suurin osa asumisen uleisa äyö- ja energiausannusisa. Raenamisessa ulee suosia raisuja, joissa raennusen hyä energiehouus yhdisyy uusiuuien energialäheiden hyödynämiseen ja sähöiseen liieneeseen arauumiseen. Alueelle aoiellaan ilmasonäöulmasa hyiä pienaloja: energiehoaia oeja, joissa uoeaan ja hyödynneään uusiuuaa energiaa ja joiden hiilijalanjäljen pienenäminen on oeu yhdesi suunnielua ohjaaasi periaeesi aian raennushaneen alusa lähien. Raennusen energiehouus Energiehouus on äreä aoie uuden pienalon raenamisessa: miä parempi energiehouus, siä ähemmän raennusessa ariaan osoenergiaa ja siä pienemmä o niin asumisusannuse uin asumisen ilmasoaiuusein. Uuden alon energianäyösä laadiaan raennuslupameneelyn yheydessä energiaseliys, jona yhenä osana on raennusen energiehouudesa eroa energiodisus ja siinä näyä raennusen energialuoius. Hyin energiehoaan odin E-luu, eli raennuselle määriellyn lasennallisen energiehouuden erailuluu on A-energialuoaa. Uuden pienalon suunnielun aoieena on suosielaaa piää A-energialuoiusa, jona aloudellisa annauua ja saaueauua arioidaan suunnielun edeessä. Energiehoaan alon raenamiseen ei ole yhä ainoaa apaa, aan hyään energiehouueen oidaan pääsä raeneellisia ja enisiä raisuja eri aoin painoaen. Omaoialon on mahdollisa saauaa A-energialuoius myös ilman malaenergia- ai passiiiason raeneia. Siun auluossa haainnolliseaan Energiehoas oi -haneessa uoeujen lasennallisen esimeriraisujen aulla, mien pienalojen on mahdollisa ylää A-energialuoaan sopialla raennusen oon, erisysason, ilmanaihoraisun, lämmiysraisun ja oman uusiuuan energianuoannon yhdiselmällä. Raennusen ilmanaiho oidaan oeuaa myös painooimaisesi, miäli ämä oeaan suunnielun lähöohdasi jo raennushaneen aluaiheessa. R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

14 2 RAKENNUKSET Määräysiä ja ohjeia raennusen energiehouueen liiyisä asioisa, esimerisi raennuslupahaemuseen liieääsä energiaseliysesä: Raennusen energia- ja eoehouus (Ympärisöhallinnon yheinen eropalelu) Energiodisus (Moia) Energiodisusreiseri hyäsyyisä energiodisusen laijoisa Energiehoas oi -hane (Moia) Lämmiysraisu Kaaa-alue sijaisee yhdysunien edenhaninnalle äreällä pohjaesialueella. Öljylämmiys ja maalämpöön perusu lämmiysjärjeselmä o asemaaaassa ielleyjä. On suosielaaa, eä pienaloihin oeueaan uusiuuia energialäheiä hyödynäiä energiehoaia ja ähäpääsöisiä lämmiysjärjeselmiä. Suoran sähölämmiysen ilalle ai ähinään sen rinnalle suosiellaan energiehoaia lämpöpumuraisuja: ilmalämpöpumuja, ilmaesilämpöpumuja ja poisoilmalämpöpumuja. Lämpöpumpun uloysiö on hyä sijoiaa sisäänedon ohdalle ja erhoilla raennusen ariehuuriin sopialla meriaalilla. Vesiieroisa lämmiysjärjeselmää annaa haria sen jousauuden uosi: siihen on mahdollisa liiää päälämmiysraisun rinnalle myös jäliäeen erilaisia uilämmiysmuooja uen aurinoeräimiä ja -paneeleia ai araaaa ulisija. Päälämmiysraisun uesi ja sähönjaelun häiriöihin arauumisesi pienaloihin suosiellaan raenamaan nyyaiainen araaa ulisija, jona pienhiuaspääsö o ähäisiä. Varaaan ulisijan oi suunniella osasi esiieroisa lämmiysjärjeselmää. Suosiellaan ulisijoja, joille on myönney Pohjoismainen ympärisömeri. Miäli aloon raenneaan ulisija, onille ariaan eu polopuiden säilyyspaia. Ohjeia lämmiysjärjeselmän haninaan, pienalo (Moia) Lämpöä ilmassa Lämmiysjärjeselmä, lmalämpöpumpu (Moia) Raennusen elinaari Puuraenamisa suosiellaan hiilen siomisen näöulmasa: puuraeneinen alo oimii hiilen arasona oo elinaarensa ajan. Taallisen omaoialon hiilijalanjäljesä suurin osa muodosuu asumisen aiaisesa energian- ja edenuluusesa, mua miä energiehoaammasa raennusesa on yse, siä suuremmasi muodosuu äyeyjen raennusmeriaalien ja -uoeiden osuus raennusen elinaaren aiaisisa asihuoneaasupääsöisä. Raennushaneen suunnieluaiheessa annaa uusua raennusen oo elinaaren hiilijalanjäljen lasennan periaeisiin. Ohjeisus Elinaaren hiilijalanjäljen yhdenmuaiseen lasenaan (Green Building Council Finland) Pohjoismaisen ympärisömerin eli Jousenmerin rieeri äyäien raennusuoeiden hyödynäminen on ysi apa pienenää aliujen raennusmeriaalien ja -uoeiden ilmasoaiuusia. Jousenmeriyjä uoeia löyyy esimerisi ulisijoisa. Myös oo omalle pienalon raennushaneelle on mahdollisa saada Jousenmeri: Jousenmeri oo raennuselle (Ympärisömerinä Suomi Oy) 0 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

15 2 RAKENNUKSET Millaisilla raisuilla A-energialuoan alo olisi mahdollinen? Pienalon hyä energiehouus ja A-energialuoa on mahdollisa saauaa Hiidensalmessain monin aoin eri ooluoissa, erilaisilla raenneraisuilla ja eri lämmiysmuodoilla. Tässä haainnolliseaan raenajan suuria alinoja Moia Oy:n ja Equa Simulion Oy:n suunaa-anailla lasennallisilla esimereillä, un lämmiys apahuu pääasiassa ilma-esilämpöpumpulla, pelleeillä ai sähöllä. Kaiissa näissä lasennallisissa esimeriraisuissa on oleusena oneellinen ilmanaiho ja ehoas lämmönaleenoo. Tuusu esimeriraisuihin aremmin Energiehoas oi -haneen siuilla: R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

16 PHAT PHAT. PHASUUNNTTELU JA VHERRAKENTA- MNEN Taoieena on pihojen oreasoinen suunnielu ja oeuus. Hyällä suunnielulla armiseaan pihan laaduas raenaminen, unnossapideäyys ja helohoioisuus. Viherraenajan yösä asaaana henilönä on suosielaaa äyää horonomia ai puuarhuria. PNNANMUODOT JA MAASTOON SOVTTAMNEN Perusperiae onin ja pihan raenamisessa on onin liiäminen luonnollisilla oreusilla sen muuhun ympärisöön. Tonin oreusasemia suunnielaessa ulee iinniää huomioa siihen, eä piha allisuu raennusesa pois päin (olmen merin malla ähinään :20).. ESTEETTÖMYYS Raennussuunnielun yheydessä riialoille on esieää asunoihin sisälle johaa eseeön ulureii. Myös pienaloja suunnielaessa on suosielaaa huomioida eseömyys. Pihama ulee asa mahdollisimman ähin äyöin oleiin maanpinoihin. KASVLLSUUS JA PNTAMATERAALT Tonin adunpuoleinen reuna on isueaa. suusen ulisi jua mahdollisimman yhenäisinä, luuun oama uluyheyä onille. Suurisi asa puu ulee sijoiaa riiään auasi (ähinään 6 m) raennusisa seä naapurin rajasa niin, eä os ja juuriso pysyä oman onin puolella, ja eeiä puu arjosa naapurin pihaa. Koseusongelmien ehäisemisesi nurmi- ai isuusaluea ei ule ehdä iinni raennusen soeliin. Tämä oha on myös luonaisesi liian uia asillisuudelle. Seinänierusa annaa sen sijaan ieä ai päällysää sepeli- ai mursepinnalla. Suuren nurmipinojen äläminen on suoaaa ja nurmen oraamisa esimerisi maanpeieperennoilla annaa haria. Mahdollisa nurmioa suosiellaan äyeään ain alueilla, joissa uluus on runsasa ja joia äyeään pelaamiseen ai oleseluun. Viherhuoneia, erasseja, piha-alueia ja asihuoneia on hyä hyödynää myös hyöyasien ja oman lähiruoan asamiseen. Lohjalla on suouisa ilmaso monille hedelmäpuille, marjapensaille ja ihannesille. Hyöypuuarhalle annaa alia riiään aloinen asupaia. Alueelle ei ule isuaa haiallisia ieraslajeja. Lisäieoa: ADAT JA LTTYMÄT Tonien älisen raja-aiojen on olaa pensasaioja ai apaasi asaia pensaia. Sen ei ule anaa asaa liian oreasi, suosielaa oreus on alle,2 meriä. Jos yseinen raja on äyännön syisä aidaa (oieläime ai lapse), rajaus ulee ehdä eyesi, pensasaidan ja eroaidan yhdiselmänä. Raeneellisen aiojenaan oreuden ei ule yliää,2 meriä. Tonien älisisä aidoisa suosiellaan sopimaan naapurusen esen irjallisesi. EV-oreliin rajauuan onin raja ulee aida, merin oruisella aidalla. 2 R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee

17 PHAT Suosielaa aiyyi. Erilaisia apoja soiaa aia maasoon. Aid suosiellaan ehäisi pysysuunaisesa laudasa ja muooielelään peliseysi, raennusiin soiaen, joa alueen yleisilme olisi yhenäinen. Valoisia ja hyin aaleia laua-aioja ei sallia alueella. Toneille saa ehdä adula yhden ajoneuoliiymän, jona leeys on eninään uusi meriä. JÄTEHUOLTO TONTELLA Jäesäiliöiden ja omposorien onille sijoielusa ei saa aiheuua ohuuona häiriöä naapureille. Säiliöillä ulee olla näösuoja adulle päin. Jos auoos ai -alli on sijoieu onin adunpuoleiselle siulle, oidaan eräys pise sijoiaa sen yheyeen palo-osasoini aimuse huomioiden. Seä puuarhajäeen eä oialouden biojäeen omposoinia suosiellaan joa onille raineiden ierräämisesi, alueella synyien jäemäärien pienenämisesi ja asuinalueen jäeuljeusen ähenämisesi. HULEVEDET Puha sade- ja sulamisede ulisi pyriä imeyämään maahan alueella. Synyän huleeden määrää oidaan ähenää esimerisi suosimalla iheroja seä äyämällä oneilla mahdollisimman paljon eä läpäiseiä pinoja ja asillisuua. Puhaia oesiä ulee mahdollisuusien muaan iiyää, imeyää maaperään ai hyödynää esimerisi puuarhan aselueenä jo niiden synypaialla. Huleesiraisu on hyä pyriä huomioimaan pihan suunnielussa posiiiisina elemeneinä, mahdollisuusina eläöiää ja monipuolisaa pihojen ilmeä. Tonin huleesiä ei saa johaa naapurioneille, aduille ai jäeesiiemäriin..8 ULKOVALASTUKSEN PERAATTEET Hyin suunnielu uloalaisus on energiehoas, mahdollisaa urallisen liiumisen ja jaa pihan äyöaiaa pimeällä. Uloalo oi olla piiä aioja päällä, joen alaisusen ohjauseen ja alonläheiden energiehouueen annaa iinniää huomioa. Uloalaisusen ohjaus hämärä- ja elloyimillä seä liieunnisimilla auaa alaisemaan pihaa odellisen arpeen muaan. Valaisinmallisi ulee alia aloa alaspäin ohjaaa, häiäisemäön alaisin, joa ei leiä aloa arpeeoman auasi. Valaisimissa annaa äyää uloalaisuseen aroieuja, paasellain oimiia LED- ja energiansääsölamuja, joiden energialuoa on ähinään A A++. R4 ja R Gunnarlan raenamisapaohjee