TILITORI PUHDISTUS. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Kaavoituskatsaus. Eduskuntavaalit. Lomatontteja. Luut liikkumaan. Haukipudas-hiihto. Tiekunnat.

Transkriptio

1 HAUKIPUTAAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI /0..0 Nro JULKINEN TIEDOTE Nurkkanäyämön PUHDISTUS Ensi-ila la 5.. klo Kajaanin kauungineaerin alueeaeri vierailee.. ja.. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Eduskunavaali Luu liikkumaan Haukiudas-hiiho Kaavoiuskasaus Lomaoneja Tiekunna

2 Eduskunavaali huhikuussa Palvelu vaiheiain Ouluun Haukiuaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valuuso ekivä ääöksen monikunaliioksesa kesäkuussa 00. Aikaa uuden Oulun erusamiseen on vielä lähes kaksi vuoa. Tämän kahden vuoden aikana ryhdyään siirämään alveluja vaiheiain. Yhdisymishallius on hyväksyny alvelujen siirymiselle avoieaikaaulun. Sen mukaan elinkeinoalvelu ova jo ämän vuoden alusa siirynee Oulun kauungin hoideavaksi. Alla on yhdisymishalliuksen hyväksymä avoieaikaaulu. Toiminojen sisällä yksiäisen alvelujen aikaaulu saaaa olla noeami. Palvelu Siirymisaika Elinkeinoalvelu /0 Asemakaavoius /0 Kau- ja viheralvelu /0 Maa ja miaus /0 Yleiskaavoius /0 Hallino /0 Kauunkikuluuri, kuluurialvelu /0 Liikunaaikkojen rakennuaminen ja ylläio /0 Liikunaalvelu /0 Nuorisoalvelu /0 Rakennusvalvona /0 Sosiaalioimi /0 Terveydenhuolo /0 Tilaalvelu /0 Tukialvelu /0 Työerveys /0 Vesihuolo /0 Ymärisöoimi /0 Lukio- ja muu sivisyalvelu /0 Perusoeualvelu /0 Varhaiskasvaualvelu, Päivähoioalvelu /0 Uuden Oulun yleisöilaisuus Haukiuaalla keskiviikkona..0 kunnanvirasolla ai Ukonkaivoksen audioriossa. Tarkemi aika ja aikka ilmoieaan lähemänä ilaisuua kunnan neisivuilla ja Ranaohjassa. Vanhusen ja vammaisen asunojen korjaukseen - sosiaalisin erusein eninään 0/0 % - uloraja: henkilöluku bruoulo (euro/kk) veeraaniruokakuna Kiineisökohaisen alousjäevesijärjeselmän aranamiseen - sosiaalisin erusein 5 % - uloraja: henkilöluku - bruoulo (euro/kk) Terveyshaian oisamiseen, sosiaalisin erusein eninään 0 % (ARA) Hissin rakenamiseen ja eruaranamiseen sekä liikunaeseen oisamineen Suunnielmallisen korjausoiminnan edisämiseksi - kunoarvion laadina, kunoukimus ja eruarannuksen suunnielu Pöyäkirjojen nähävänäolo Kunnanvaluuso ja kunnanhallius - öyäkirjan arkasuksen jälkeisenä orsaina kunnanvirasolla. Mikäli arkasuäivä on muu kuin keskiviikko ai orsai on yhääivä, öyäkirja on nähävänä seuraavana maananaina. Sivisyslauakuna - kokousa seuraavan viikon orsaina sivisyalvelujen oimisossa Torialossa. Toimison ollessa suljeuna, öyäkirja on nähävänä kunnanvirason neuvonnassa. Perusurvalauakuna - kokouäivää seuraavan viikon orsaina erusurvaalvelujen hallinnon oimisossa Torialossa. Mikäli kokouäivä on muu kuin iisai ai orsai on yhääivä, öyäkirja on nähävänä seuraavana maananaina. Tekninen lauakuna - öyäkirjan arkasuksen jälkeisenä orsaina kunnanvirasolla. Kunkin oimielimen öyäkirja näkyvä myös kunnan neisivuilla Kunnalla oma Facebook-sivu Kunnan sivu löyyvä nimellä Haukiudas kuna. Käy ykkäämässä! Sen kaua omaa eusivuasi ei kuormiea jakuvilla äiviyksillä, mua siä kaua voi ulla ärkeääkin kiireellisä asiaa, esim. vedenjakelun häiriöisä ym. KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET 0 Tarveharkinaise energia-avusukse ienaloille - sosiaalisin erusein eninään 5 % (laiehankinoihin) - uloraja: henkilöluku - bruoulo (euro/kk) Energia- avusukse ienaloille, rivi- ja kerrosaloille uusiuuvaa energiaa käyöön oeaessa - avusus 0 % Muu energia- avususukse kerros- ja rivialoille - energiaaloudellinen oimenide, rakennuksen ulkovaia, ilmanvaihojärjeselmä ja lämmiysjärjeselmä (ei koske uusiuuvan energian käyöönooa) - kunoarvion laadina, kunoukimus ja eruarannuksen suunnielu Avususen hakuaika ääyy..0. Terveyshaiojen oisaminen ja hissin rakenamiseen ja eruaranamiseen sekä liikunaeseen oisamiseen jakuva haku. Lisäieoja Paula Havana. (0) Eduskunavaalien varsinainen vaaliäivä on sunnunai.. Haukiuaan vaaliaikkoina ova vuosikymmenien ajan oiminee koulu ja kunnanviraso. Kiviniemessä ääneseään näissä vaaleissa oikkeuksellisesi äiväkodin uolella, kun koulu on remonissa. Ennakkoon voi äänesää kunnanvirasolla keskiviikosa iisaihin.-.. Kellon koulukeskuksessa ja Marinniemen koululla ennakkoäänesys on vain lauanaina ja sunnunaina. Ennakkoäänesyksen arkemma aja löyyvä alla olevasa vaalikuuluuksesa ja jokaiselle äänioikeueulle läheeäväsä ilmoiuskorisa. Omaishoiajakin voi äänesää koiäänesyksessä Vaaleissa voi äänesää koonaan henkilö, jolle uoaa kohuuomia vaikeuksia ääsä äänesyaikalle ai ennakkoäänesyaikalle. Ny myös koiäänesäjän kanssa samassa aloudessa asuva omaishoiaja voi haluessaan äänesää samalla keraa varsinaisen koiäänesäjän kanssa. Eduskunavaali huhikuussa Eduskunavaali oimieaan sunnunaina..0 klo -0. Vaaliäivän äänesys Vaaliäivän äänesysaluee ja -aika ova:. Marinniemi, Marinniemen koulu, Jokisuunie. Asemakylä, Aseman koulu, Asemakylänie. Kirkonkylä läninen, kunnanviraso, Kirkkoie. Kirkonkylä iäinen, kunnanviraso, Kirkkoie 5. Kiviniemi, Kiviniemen äiväkoi, Lohiie. Kello, Kellon koulukeskus, Kyläie Ennakkoäänesys Ennakkoäänesys oimieaan Haukiuaalla yleisinä ennakkoäänesyaikkoina oimiva. Kunnanviraso, Kirkkoie. Kellon koulukeskus, Kyläie. Marinniemen koulu, Jokisuunie Ennakkoäänesysaja ova seuraava: kunnanviraso Kello ja Marinniemi keskiviikko.. - orsai.. - erjanai.. - lauanai sunnunai maananai.. -0 iisai.. -0 Terveyskeskuksen vuode- ja hoivaosasoilla ennakkoäänesys oimieaan vaalioimikunnan ao. laioksessa julkiannuissa ilmoiuksissa mainiuina aikoina. Koiäänesys Äänioikeueu, jonka kyky liikkua ai oimia on siinä määrin rajoiunu, eei hän ääse äänesys- eikä ennakkoäänesyaikkaan ilman kohuuomia vaikeuksia, saa äänesää ennakola koonaan Suomessa siinä kunnassa, joka on merkiy äänioikeusrekiseriin hänen koikunnakseen. Koiäänesys voi aahua arkiäivinä klo -0 ennakkoäänesysaikana. Koiäänesykseen oikeueun on kirjallisesi ai uhelimise ilmoieava halukkuudesaan äänesää ennakola koonaan viimeisään iisaina 5..0 ennen klo keskusvaalilauakunnalle. Ilmoiuksen voi äänesäjän uolesa ehdä ämän valisema henkilö. Keskusvaalilauakunnan osoie on Kirkkoie, 00 HAU- KIPUDAS ja uhelinnumero 00 0, (0) 0 ai (0). Henkilöllisyyden odisaminen Ilmoiauuessaan äänesämään äänesäjä on velvollinen esiämään vaalioimisijalle selviyksen henkilöllisyydesään. Tähän käy esimerkiksi oliisin anama henkilökori, ajokori, assi, ai kuvallinen kelakori. Ennen.. myönney henkilöllisyysodisukse kelaava, mikäli äänesäjän voi valokuvan eruseella varmasi unnisaa. Henkilö, jolla ei ole henkilöllisyyä osoiavaa asiakirjaa, voi saada oliisilaioksela väliaikaisen henkilökorin äänesämisä varen. Tällaisesa henkilökorisa ei eriä maksua, mua koria haeaessa on olava mukana assikuva.

3 TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA D-viamiinivalmiseiden käyö Terveyden ja hyvinvoinnin laios, valion ravisemusneuvoelukuna ja Suomen Lasenlääkäriyhdisys ova äiviänee D-viamiinivalmiseiden käyösä anneu suosiukse lasille, nuorille ja raskaana oleville sekä imeäville äideille. Uude suosiukse ova yksinkeraisemma kuin aikaisemma ja nuoren osala ne kaava koko kasvuiän. D-viamiinivalmiseiden käyöä on Suomessa suosielu jo vuosikymmenien ajan eriyisesi imeväisille ja ienille lasille sekä raskauden ja imeyksen aikana. Enise suosiukse on kuienkin odeu käyännön neuvonnassa monimukaisiksi ja valmiseiden käyö erheissä ei ole oeuunu oivoulla avalla. Eriyisesi yhden vuoden iäsä lähien valmiseiden käyö eäsäännöllisyy ja D-viamiinin saani jää riiämäömäksi ienillä lasilla. Myös nuorilla on odeu niukkaa D-viamiininsaania ravinnosa. Sen vuoksi äädyiin suosielemaan D-viamiinivalmiseia säännöllisesi vuoden ymäri aina -vuoiaaksi asi. Raskaana olevien ja imeävien äiien suosius muuui myös ymärivuoiseksi. Lasenlääkäreiden keskuudessa on eriyisä huola kanneu leikkija kouluikäisisä lasisa ja nuorisa, joiden D-viamiinin saani ilman erillisä D-viamiinilisää on odeu riiämäömäksi. Uua suosiusa ideään ärkeänä edisysaskeleena. Uusien käyösuosiusen sisälö Alle -vuoiaa D-viamiinivalmisea anneaan kahden viikon iäsä lähien 0 μg (00 IU) vuorokaudessa ymäri vuoden riiumaa siiä, saako lasi äidinmaioa, äidinmaidonkorvikea, lasen eriyisvalmisea ja/ai viaminoiua lasenvelliä/uuroa ai muua D-viaminoiua maioa. --vuoiaa D-viamiinivalmisea käyeään,5 μg (00 IU) vuorokaudessa ymäri vuoden. Viamiinivalmiseen käyö viaminoiujen maiovalmiseiden ja rasvojen ohella on urvallisa, eikä liikasaannin riskiä avanomaisessa ruokavaliossa ole. Poikkeuksena ova eriäin runsaasi viaminoidu uoee kuen maiovalmisee, joissa on D-viamiinia μg /00 ml. Niiden säännöllinen eriäin runsas käyö saaaa johaa liian runsaaseen D-viamiinin saaniin. Raskaana oleva ja imeävä naise D-viamiinivalmisea käyeään 0 μg (00 IU) vuorokaudessa ymäri vuoden. D-viamiinivalmiseen muoo D-viamiinivalmiseena suosiellaan ensisijaisesi D-muooa, joka on ihmisen elimisölle luonainen D-viamiinimuoo ja on eholaan aremi kuin D-viamiini. D-viamiini eriseään lamaan villasa, kun aas D-muooa saadaan UV-säeilyeysä hiivasa. Uusi suosius korvaa enisen sosiaali- ja erveysminiseriön vuonna 00 anaman suosiuksen lasen, nuoren ja raskaana olevien sekä imeävien äiien osala. APUVÄLINEPALVELUT Alueellisen auvälinekeskuksen lainaamo Rehaolis, Kiviharjunlenkki, 00 Oulu. 000 Avoinna ma klo i klo ke suljeu, varau koikäynneille ja ajanvarausasiakkaille o klo e klo Auvälinelainaamoon voi ulla sen aukioloaikana, kun kyseessä on liikkumisen ja hygienian erusvälineiden arvioini ja lainaus. Omasa erveyskeskuksesa saa edelleen kyynärsauva, nilkkaue ja kisikengä. Kaikki auvälinee alaueaan alueelliseen auvälinekeskukseen, myös erveyskeskuksesa saadu laina. Alueellisen auvälinekeskuksen ajanvaraus Rehaolis, Kiviharjunlenkki, 00 Oulu. (0) Ohjauuminen auvälinearvioiniin aahuu läheeellä omasa erveyskeskuksesa ai muusa erveydenhuollon yksikösä. Auvälineiden huollo ja korjaukse ehdään alueellisessa auvälinekeskuksessa. RINTAMA- VETERAANI- KUNTOUTUS 0 Veeraanikunouuksen arkoiuksena on rinamaveeraanin oiminakyvyn edisäminen ja säilyäminen. Kunouus voidaan järjesää avo-, äivä- ai laioskunouuksena. Veeraanikunouukseen voi hakea ymärivuoisesi. Uusi valiokonorin veeraanikunouuskausi alkaa..0. Kunouukseen haeaan erillisellä hakulomakkeella. Lisäksi ne veeraani, joka haluava laios- ai äiväkunouukseen, arviseva B-lääkärilausunnon, jonka ulee olla eninään vuoden vanha. Avokunouusa hakeva arvisee lääkärin läheeen. Suosielemme, eä uuden kauden kunouusa varen varaaan jo hyvissä ajoin lääkäriaika lausunnon ai läheeen saamiseksi. Veeraanikunouusasioia hoiaa ja hakemuksissa avusaa Haukiuaan erveyskeskuksessa veeraaniasiamies, fysioeraeui Jukka Niska. Puhelinaika maananaisin klo KELA-KORTTI MUKAAN LABORATORIOKÄYNNILLE Laboraoriossa on oeu käyöön viivakoodinlukija noeuamaan alvelua. Asiakkaan henkilöiedo voidaan lukea järjeselmään suoraan Kela-korisa viivakoodilukijalla. Tämä noeuaa alvelua. Oa siis mukaasi Kela-kori, kun ule asioimaan erveyskeskuksen laboraorioon. FYSIOTERAPIA Puhelinuni arkisin klo - 0,. (0) 5 ai LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS uhelinuni arkisin klo -, yksilöllisä fysioeraiaa ai ryhmäeraiaa asiakkaille, joiden oiminakyky on alenunu sairaudesa ai vammasa johuen - lääkärin läheeellä KUNTONEUVOLA ajanvaraus klo - 0,. (0) 5 ai maksuon kaikille kunalaisille vauvasa vaariin - ajan voi varaa lääkäri, erveydenhoiaja ai sairaanhoiaja sekä oamalla ise yheyä fysioeraiaan - ryhiukimukse, moorisen kehiyksen arvioini - ohjaus ja neuvona uki- ja liikunaelinongelmissa - kisin oison jälkeisen kunouuksen ohjaus - lanionohjanlihasen harjoieluohjee VETERAANIASIAMIES uhelinuni maananaisin klo -, rinamaveeraani - soainvalidi - eräissä Suomen soiin liiyvissä ehävissä alvellee VUODEOSASTO fysioeraeui kunouaa vuodeosaso oilaia, joilla akuui kunouuksen arve KOTIHOITO kunouussuunnielman laaiminen koihoidon yönekijöiden kanssa - Puhi-ryhmä

4 ESIOPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN JA PÄIVÄHOITOON HAKEMINEN Esioeukseen voi ilmoiauua sähköisesi kunnan Inerne-sivuilla Kunaalvelu/Päivähoio/Sähköinen asioini/esioeukseen ilmoiauuminen ai lomakkeella, joia saa äiväkodeisa ja esikouluisa sekä kunnanvirason alveluise Lanssisa. Esioeukseen ulee ilmoiauua 5..0 mennessä. Lomake alaueaan siihen esioeuaikkaan, johon ensisijaisesi hakee ai alueen äivähoidonohjaajalle. Päivähoioaikkaa voi hakea sähköisesi kunnan Inerne-sivuilla Kunaalvelu/Päivähoio/Sähköinen asioini/päivähoiohakemus ai oimiamalla äivähoiohakemus neljä kuukaua ennen hoidon oivoua alkamisajankohaa siihen äiväkoiin, johon ensisijaisesi hakee ai alueen äivähoidonohjaajalle. Päivähoidossa olevisa lasisa ei arvise oimiaa uua äivähoiohakemusa. Hoioaikan siirooiveen voi jäää sähköisesi. Haukiuaan erveyskeskuksessa järjeseään DIABETES-SEULONTAPÄIVÄ orsaina.. klo.0.00 erveyskeskuksen vasaanoolla. Diabeesriskisi saaaa olla kohonnu, jos sinulla on jokin seuraavisa: - yliainoa, eenkin keskivaralolihavuus - koholla oleva veren rasva-arvo - kohonnu verenaine - lähisuvussasi on aikuisyyin diabeesa Sinulla on mahdollisuus sokerirasiuskokeeseen seulonaäivänä ilman erillisä ajan varausa ai läheeä. Koea varen sinun ulee olla ravinnoa unia. Tukimus kesää unia. Avoinna Ma ja ke Ti ja o Pe La ja su Palveluise suljeaan unia aikaisemmin ja uiniaika louu ½ unia ennen uimahallin sulkemisa. Poikkeava aukioloaja La.. Haukiuinni, uimahalli suljeu Vauvauini eruu.,.. ja..0 KESÄUIMAKOULUIHIN ILMOITTAUTUMINEN ALKAA TO..0 klo.00 Ui kesäksi kunoon kamanjan aika Lisäiedo uimahallin ilmoiusaululla maaliskuussa. Vesivoimiselu huhikuun louun asi: Keso 0 min, sisälyvä uiniliun hinaan. Ma klo.00 monioimiallas klo.00 monioimiallas klo.00 ääallas Ti klo.5 monioimiallas klo.00 musiikki, monioimiallas klo.00 ääallas, syvävesi Ke klo.00 monioimiallas klo.00 monioimiallas klo.00 musiikki, monioimiallas To klo.00 monioimiallas klo.00 circui/musiikki, monioimiallas Pe klo.00 musiikki, monioimiallas Lisäieoja: Diabeeshoiaja Tiina Mällinen. (0), iisaisin ja orsaisin klo - Talvilomaviikolla 0 on vain klo ja alkava vesivoimiselu. Harva lähee seksilomalle, moni alaa seksiaudin saaneena Suomeen makoilla saauja hiv-arunoja odeaan suomalaisilla useia vuosiain. Suomessa odeiin vuonna 00 noin 0 uua hiv-arunaa, joka on oiseksi suurin määrä odeuja uusia hiv-arunoja Suomessa kaua aikojen. Lähes kaikki hiv-arunna on saau suojaamaoman seksin seurauksena. Puole suomalaisen heeroseksivälieisisä hiv-arunnoisa saadaan ulkomaan makoila, ämä luku on koko 000-luvun aikana ollu nousussa. Toise uole saadaan koimaan arunoina. Miesen välisessä seksissä on suurenunu riski saada hiv-aruna. Viime vuosina 0 0 % kaikisa Suomessa ilmoieuisa arunnoisa on saau miesen välisessä suojaamaomassa seksissä. Kaikkiaan Suomessa on odeu 00 hiv-arunaa ja lisäksi arvellaan noin suomalaisen kanavan hi-virusa ieämäään. HIV-KESKUS Suomalaisen makakoheissa hiv-arunna yleisiä Suomen lähialueilla Ruosissa ja Norjassa eidemian kasvu on ollu malillisa. Vuosiain Ruosissa odeaan vajaa 500 ja Norjassa noin 00 uua arunaa. Virossa uusia hiv-arunoja odeaan vuosiain lähes 00. Viron hiv-ilanne on väkilukuun suheueuna Eurooan ahimia. Venäjällä arunoja saadaan WHOn arvion mukaan yli vuosiain. Thaimaassa yli uoli miljoonaa henkilöä elää hiv-arunnan saaneena. Suomalaisen suosiuimien makakoheiden lisalla ova Viro, Venäjä ja Thaimaa, joisa uomme mukanamme myös aljon hiv-arunoja. Makailuun liiyvä suurenunu riski saada hiv-aruna johuu aisi makakoheessa vallisevasa suuremmasa hivin esiinyvyydesä myös makailijoiden omasa suurenuneesa riskinoosa. Seksikäyäyyminen makaillessa on vaaamaa ja vallaomamaa. Seksiä harraseaan saunnaisen kumaneiden kanssa usein ilman kondomia, vaikka makalle ei lähdeäisi seksiloma mielessä. Tarunnan voi esää Hiv-arunnan ja muu seksiaudi voi esää käyämällä kondomia ja arviaessa liukuvoidea yhdynnässä ja suuseksissä. Kondomin käyö ei-vakiuisessa suheessa kuuluu molemmille seksin osauolille ja suojaa myös muila ikävilä seksiaudeila ja eioivoula raskaudela. Helosi saaavilla oleva maksuoma neuvona- ja esaualvelu ukeva hiv-arunojen leviämisen ehkäisyä ja esiin hakeuumisa. Makailijoiden ulisi hakeuua hivesiin makan jälkeen, jos kondomi ei ole ollu käyössä ilaäisissä seksisuheissa. Hiv-ukikeskus makailijan mukana jo 5 vuoa! Neuvonanumero (ma-e 0 5.0) NAISTEN SEULONTA- TUTKIMUKSET Irosolunäyee Naise kusuaan ilmaiseen irosolunäyeukimukseen erveyskeskukseen viiden (5) vuoden välein alkaen siiä vuodesa, jolloin äyää 0 vuoa, vuoeen, jolloin äyää 0 vuoa. Muuoin naisen äyyy ise varaa aika arkasuksiin. Näille haukiuaalaisille naisille osieaan kirje, jossa ilmoieaan arkemmin mm. arkasuksen sisälö ja ajankoha. Tarkasukse suorieaan ääosin Haukiuaan erveyskeskuksen neuvolan iloissa vuoden 0 aikana. Irosolunäyevasaukse osieaan Lounais-Suomen aologian laboraoriosa suoraan koiosoieeseen. Vasaukse eivä siis ule erveyskeskukseen, vaan suoraan asiakkaalle iselleen. MAMMOGRAFIA eli rinojen röngenukimus Kusu saaua ukimukseen osieaan vuoden 0 aikana haukiuaalaisille naisille, joiden synymävuosi on,, 5, 5, 55, 5, 5,. Kusussa ilmoieaan ukimusaika ja -aikka. Aikaa ei arvise ise erikseen ilaa.

5 5 VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA LUUT LKKUMAAN! Hauska ilmainen aahuma senioreille ja muuen kysän iän saavuaneille! Tuusuaan erilaisiin luia vahvisaviin ja asaainoa kehiäviin lajeihin ammailaisen urvallisessa ohjauksessa. 0 minuuin lajiesiely, valise omasi ja ule mukaan! Voi osallisua useamaankin esielyyn! Päivän kruunaa luuliikunalueno ja ilaäiväanssi verkkareissa Teaerikuoalla. Taahuman järjesävä yhdessä Haukiuaan kunnan liikunaoimi, Kiiminkijoen oiso, Viriniemen liikunaoiso ja Haukiuaan eläkeläisyhdisykse. Teaerikuoalla on koko äivän jakuvaa oiminaa klo alkaen. Eikä siis maksa miään! InBody -esausa, jossa selviää ainon ja rasvarosenin lisäksi mm. sisäelimiä ymäröivän rasvan määrä. Myös kehon neseisä, luusosa, ravinoarvoisa ja lihaksisa saa aljon yksiyiskohaisa ieoa. Henkilö, joilla on sydämenahdisin ai muu elekroninen lääkinälaie, eivä saa käyää InBody-laiea. Miaus kesää noin minuuin. VoiTas-esaus, jossa miaaan asaainoa ja alaraajojen lihasvoimia sekä koona selviyymisä. Auväline- ja uoe-esielyjä Eräajan makkara- ja kahvikoju Teaerikuoan ihalla. Makkara-ulla-kahvi yheensä TEATTERIKUOPAN JUMPAT (ule aikalle hieman aikaisemmin!) Klo Tuolijuma Kevy ja leoisa uolijuma soii kaikille, ja mukaan voi ulla myös auvälineiden kanssa liikkuva. Liikkee ehdään isuen, omassa ahdissa, oman kunnon mukaan. Klo.0 Palloelejä ulkona unnin ajan. Toiminaraseilla ääsee uusumaan mukaviin eleihin, joia voi elaa yksin ai ryhmässä. Ohjelmassa mm. eankia, ikanheioa, ongelmanrakaisua. Klo.0 Sauvakävelylenkki Yläkoulula Teaerikuoalle sisälää ekniikkaoasusa ja vinkkejä. Oma sauva mukaan jos on, mahdollisa saada myös lainaksi. Soii aloielijoille ja konkareille. Lisäieoja aahumasa anaa Laura Viinikka Luun hyvinvoinnin kannala rasius ja liike ova keskeisiä riiävän ravinnon ohella. Luuso on kalsiumin varaso, jonka ylläidossa kalsiumin imeyymisellä D-viamiinin vaikuuksesa keskeinen merkiys. Nykyään luukadon diagnosiikkaan hyvä on mahdollisuude ja hoidoilla voidaan ehkäisä uole murumisa. Suurin osa murumisa synyy kaaumisen seurauksena, joen kaikki mahdollinen ulisi ehdä kaaumisen ehkäisemiseksi. Klo Luuliikunajuma Päivän nimikkojuma on kehiely juuri luuliikunnan näkökulmasa. Luuliikunajuma on heloa ja se vahvisaa luia ja lihaksia sekä kehiää asaainoa. Auvälineinä käyeään joka kodisa löyyviä avaroia. Klo.0 Kahvakuula Kahvakuulaa käyeään moniuolisesi kevyeen kunoiluun, voimaharjoieluun, liikkuvuuden kehiämiseen ja kehon hallinaan. Kahvakuulaharjoielu soii kaikille: miehille ja naisille, aloielijoille ja kokeneemmille liikkujille. Klo Asahi on moniasoinen erveysliikunajärjeselmä. Liikkeissä koko keho avaaan sysemaaisesi niskasa nilkkoihin. Liikkee ova ehmeiä ja ne ehdään hengiyksen kannaelemana. Liikkee on suunnielu arkoiuksella yksinkeraisiksi, joa jokainen voisi alkaa harjoiaa niiä hei. Asahiin ei ole osallisumiskynnysä. Klo Senioribalei Hyödynneään balein ekniikkaa eriyisesi asaainon ja varalonhallinnan kehiämisessä. Klo Luuliikunalueno Professori Jorma Heikkinen, 0 min. Klo Tanssi Tanssiaa K-0 orkeseri. Soiavisa ja laulavisa eläkeläisä koou Kiiminkijoen oison bändi. YLÄKOULUN TOIMINTA (ule aikalle hieman aikaisemmin!) Klo Zumba Liikunakeskus Core. Liikkee ova heloja, yksinkeraisia ja hauskoja. Lajiin ääsee helosi mukaan. Lähiessäsi sinulla on aausi hikinen ja hyvänuulinen olo! ZenioriZumbaa! LUULKUNTAPÄIVÄ SENIOREILLE SU.. KLO TEATTERIKUOPPA / YLÄKOULU Yheisyössä: Haukiuaan eläkeläisyhdisykse ja rinamaveeraani Taahumia ja oimiiseia Lueno Tesauksia Auväline- ja uoe-esielyjä Tuolijumaa Luuliikunajumaa Aahi Zumba Senioribalei Sauvakävelyä Tanssi Kahvia ja makkaraa Kuva: Sudio Juha Sorri/KKI VAPAA PÄÄSY!

6 ERITYISLKUNTAA VOITAS-ryhmä 0+, voima- ja asaainoryhmä Järjeseään yheisyössä liikunaoimen, vanhusyön ja Kiiminkijoen oison kanssa. Voias 0+ on voimaa- ja asaainoharjoielua miehille ja naisille, joiden oiminakyky on alenunu ai asiakkaalla on ikäaikaissairaus. Kävelyeline ei ole ese ryhmään osallisumiseen. Tavoieena on jalkavoimien ja asaainon kohenaminen, mikä osalaan auaa äiviäisisä oiminnoisa selviyymisessä. sunnunaina..0 klo.00 VoiTas 0+ I i ja o.0-.0, Oison anssisali VoiTas 0+ i ja o.0-0.0, Oison anssisali VoiTas-kunosali ke Jauli Ryhmissä on ilaa, iedusele vaaia aikkoja /Irene Räy VoiTas 0+ Voimaa ja asaainoa i ja o Revonien alvelualo VoiTas 0+ Voimaa ja asaainoa i ja o Revonien alvelualo VoiTas 0+ jakoryhmä, asaaino i Jaulin ainisali VoiTas 0+ jakoryhmä, kunosali e Jauli Kunosali veraisvuoro o , veraisohjaajien oasuksella. Ryhmissä on ilaa, iedusele vaaia aikkoja /Anne Haaala ja /Tuija Kemainen Ala-aseikäisille liikunakerhoja Vaaa-aikaoimi järjesää eriyisukea arviseville lasille ja nuorille liikunakerhoja Marinniemessä ma ja Jaulissa i Jos ole kiinnosunu soia /Tuija Kemainen. Hiiholomalla. TALVINEN MAASTORATSASTUSRETKI ERITYIS- RYHMILLE Maananaina.. rekiorukka kokoonuu allille klo. Maasorasasusreki sisälää kahvin/mehun nuoioaikalla. Reki ääyy klo.0. Siova ilmoiauumise viimeisään orsaina.. Reken hina 0.. HHTORATSASTAMAAN Järjesämme hiihorasasuäivän kaikille kiinnosuneille ma.. Päivän aikana uusumme hiihorasasukseen eoriassa ja käyännössä, luvassa öllyävää luna, vauhdikasa menoa ja lämminä mehua! Päivän keso -. Mukaan voi oaa omia rasasus- ja laskeeluvälineiä. Välinee voi lainaa myös allila. Siova ilmoiauumise viimeisään orsaina.., hina 0. Ilmoiauumise: Tuija Kemainen ja Jua Pekkala MAASTORATSASTUS.5. ALARMI STABLESILLA Ny ääsään maasoon! Varaa isellesi maasorasasusuni lauanaille.5. Hina 5 euroa. Tieduselu ja ilmoiauumise Jua KESÄKURSSIT 0. Heahöerönkurssi.-... Eriyislasen ja -nuoren rasasuskurssi Rasasus- ja maasokurssi Heahöerönkurssi Rasasusleikkikurssi Aikuisen hevoskurssi eriyisryhmille.-.. Tarkemma iedo ja ilmoiauumise: Tuija Kemainen ja Jua Pekkala Haukiudas-hiihdon kisakeskus on Jaulissa. Lähö aahuu Toranmäen ulkoliikunaalueela, joka sijaisee lämölaiosa vasaäää. Ennakkoilmoiauuminen louu maananaina..0. MATKAT/SARJAT: Kuno-sarja 5 ja 0 km. Kilasarja 5 km miehe 55 v, naise ja miehe 5 v, naise ja miehe yleinen. 0 km naise yli 5 v, oja ja yö alle v, naise ja miehe yleinen. Uuuus sarjana 0 km alle v. Lähö klo.5. Haukiudas-hiihoon voi ilmoiauua ennakkoon. Ennakkoilmoiauuminen aahuu maksamalla Haukiudas-hiihdon osallisumismaksu ilille (500- ) 5 (alle v. 5 ) maksun saajana Haukiudas-hiihdon oimikuna. Viimeinen ennakkoilmoiauumiäivä on maananai..0. Maksaessasi ennakkoilmoiauumisa muisa laiaa laskun viesiosioon osallisujan nimi, sarja ja maka sekä seura/yheisö. Esim. Teo Turakainen, Kila miehe 55 v 5 km, HaHe. Ilmoiauua voi myös aikan äällä klo Uimahallin käyö sisälyy osallisumismaksuun. Lisäieoja ja ulokse neissä osoieessa: h:// sivu/fi/kunaalvelu/vaaa-aika/liikunaalvelu/kilailu Järjesäjä: HaHe, HauVe,KTU, Kely, sekä yheisyössä kunnan liikunaoimi ja Haukiuaan Lau. OSANOTTOMAKSUT: Ennakkoon aikuise 5, alle v 5. Paikan äällä ilmoiauuva aikuise 0, alle v 5. HUOLTOPISTEET: 5 km makalla huoloiseä (+ maalissa), 0 km makalla huoloiseä (+ maalissa). Työaikkojen ja koulujen välinen %-hiiho. Miali ja kunniakirja. Kilasarjoissa Kolmelle arhaalle alkinno sekä kaikkien hiihäjien kesken arvoaan Haukiudas- Kello Lions Clubin lahjoiama 00 lahjakori. Lisäksi runsaasi muia arvoavia alkinoja kaikkien osallisujien kesken. Menesyneiä urheilijoia alkiiin Kuvassa vasemmala Toni Juusola (jousiammuna), Maria Keinänen (cheerleading), Janne Piionen (voimanoso), Markus Malvaleho (mäkihyy), Einari Ukkola (aini), Riia-Liisa Roonen (hiiho), Mauno Hanhela (hiihosuunnisus), Jere Hölä (yleisurheilu) ja Voio Leänen (aini). Niko Räsänen (ikaluiselu) ei ollu aikalla. Kuva: Juha Virranniemi

7 Hiihäen Koljun majalle hiiholomaviikolla Eräaja iää buffeia hiiholomaviikon ajan Koljun majalla Halosenniemessä. Tarjolla ikkurahalla kahvia, eeä, munkkeja, makkaraa, mehua yms. Buffei avoinna hiiholomaviikon.-.. klo 0-. Terveuloa! Eräaja Koljun majalle ideään avoinna hoideua ja merkiyä laureiiä. Reii kulkee urheilukenän rannasa jokisuulle asi ja sielä edelleen meren jäää ikin Koljun majalle Halosenniemeen. Kuuamohiiho- ja rekiluiseluaahuma Kuna järjesää lauanaina.. koko erheen rekiluiselu- ja kuuamohiihoaahuman Kirkonkylän keskusurheilukenällä klo -. Rekiluiselureii avaaan kello. Reii kierää Keskusurheilukenää ymäri. Kuuamohiiho alkaa klo. Oaseu hiiho lähee Keskusurheilukenän rannasa ja kulkee Kiiminkijoen jäää ikin aina Miehikkään saareen asi ja sielä akaisin. Reii on merkiy. Keskusurheilukenällä Eräaja arjoaa ulkoilijoille mehua ja myy lisäksi makkaraa. Taahumassa luvassa myös kunnan nuorisooimen ohjelmaa. Terveuloa viihymään! Viran Tua Uude aukioloaja Ma alvelemme ilauksesa Pe alvelemme ilauksesa Ti, ke,o - La, su - Talviliikunaaahuma ovella Kuva: Kai Harju Tule nauimaan LOUNASTA viikonlouisin la-su klo -, YSTÄVÄNPÄIVÄ-LEIVOKSIA la-su.-.. Liikunaoisolla aahuu hiiholomaviikolla Viran Tua avoinna - - lounas joka äivä klo -, su.. ja i.. hernekeioa Haukiudashiiho.. Lähölaukaus amahaa Toranmäen ulkoilualueela klo.00. Sekä kaksikyminen eä kolmivionen reii kulkeva jälleen kerran uusiulla reiillä Annalankankaala Lassilaneränien kaua akaisin Haukiuaan ja Kellon kylän rajalinjaa Isoniemen kaua Runeliin. Sielä iemi reii käy Viriniemen kilaladuilla ja ulee akaisin samaa reiiä yhyen kaksikymisen reiille enisellä aikalla Runeliharjun ohjoiäässä, josa ne alaava kohi Annalankangasa ja Jaulia. Nuorille on vielä erikseen kymmenen kilomerin lenkki, joka käy valaisua reiiä myöen Annanmäessä ja köäladulla. Pikällä reiillä on neljä ja lyhyillä makoilla kaksi juooaikkaa, joissa saa ainakin kuumaa mehua, urheilujuomaa ja suolakurkkuja. Lumiilanne on hyvä ja reii kulkee edelleen joa enisä monimuooisemmassa maasossa, jossa ymärisöään havainnoiva hiihäjä voi kokea meren läheisyyden ja vaikuuksen niin luonoon kuin maasoonkin. Ilmoiauumisen voi suoriaa ja maksaa ilille ennakkoon ai aikan äällä klo Ilmoiauumismaksu sisälää vaaan saunomisen ja uimahallin käyön. Kannaaa iää mielessä, eä aahuma on myös reki- ja massahiihoaahuma, jossa voi kisailla mm. yöaikkojen välisesä osallisumisakiivisuudesa. Kannaaa haasaa yönanaja ja yöoveri mukaan. Taahuman järjesävä Haukiuaan urheilu- ja liikunaseuroisa eruseu oimikuna yhdessä kunnan liikunaoimen kanssa. Kerynee ulo käyeään nuoren liikunnan edisämiseksi. Hiiholomaviikko 0 Kymiviikolla iäisi olla kaikki rekihiihoreii ja jääladukin käyössä, mikäli vain sää salliva. Laujen varsilla oleville laavuille yriään järjesämään uliuia mm. Viriniemeen, Annanmäkeen, Runeliin, Rivinnokalle, Miehikkääseen, Kurinhaudalle, Toranmäelle, Huviolulle, Sämikoskelle ja Mursuun. Eräaja järjesää lisäksi buffein Koljun majalle, josa voi osaa mehua, makkaraa ja munkkikahvi. Meren rannoilla sijaiseviin saamiin ja veneily-yhdisysen kokoonumiaikoille yriään veämään lau-uria. Lisäksi kyläyhdisykse hoiava yheisyössä kunnan kanssa kylälauja mm. Marinniemessä, Asemakylällä, Jokikylän Mursun rannan laavula ja Taialeenkylässä. Kuuamohiiho ja rekiluiselu Tänä vuonna järjeseään.. lauanai-ilana koko erheen liikunaaahuma keskusurheilukenän maasosa, josa voi läheä rekiluiselemaan urheilukenän juoksuradalle jäädyeylle reiille ai luisinkenälle aikka sien voi laiaa sukse jalkaan ja singahaa joen jäälle kuuamohiihoon. Joelle on merkau reii Miehikkääseen. Kenän maasossa on Eräajan mehuarjoilu ja makkaranmyyni. Taahumaan yriään järjesämään muuakin oheisoiminaa ja haasamaan urheiluseuroja ja alan harrasajia mukaan aahumaan. Pasi Haaakangas ulkoalueiden esimies Vielä ehdi saada Hiealanmäen koulun Maailmalle CD-levyä! Levyn hina on 0 /kl. Yheysiedo: hillevi.vehkaera@haukiudas.fi Maailmalle (säv. unk. kansansävelmä, san., sov. E. Virkkula). Pilvieion alla (säv. J. Rasinkangas, san. J.Konola, sov. E. Virkkula). Joikusikermä. Hieala soi (säv. H. Haaaniemi, san. H. Haaaniemi, sov. E.Virkkula) 5. Suojelusenkeli (säv. P.J. Hannikainen, san. I. Hellén, sov.e. Virkkula). Bonus. Joulu ja joulun lasi (säv. J. Rasinkangas, san.j. Konola, sov. E. Virkkula). Bonus. Jouluuu on rakenneu (suom. kansansävelmä, san. I. T. Haaalainen) Muusiko: Heli Haaaniemi - harmooni Jaakko Jauhiainen - rumei Jaakko Konila - basso Jani Räihä - kiara Anon Saarijärvi - iano, koskeinsoiime Sven Seebeck - klarinei, saksofoni Esa Virkkula - rummu, lyömäsoiime Jaakko Pohjola - ääniys Kiiokse kaikille levyn eossa meiä auaneille ja avusaneille. Eriyiskiiokse Oulun konservaorion o-ja musiikin osason soiaja ja Esa Virkkula, Haukiuaan Teaerikuoan Kari Räy (laulujen ääniys ja miksaus) sekä Sami Kallio ja Merja Ruosalainen (kansien aio ja kuvaus). Hiealanmäen koulu 00.-.lk Ma.. klo -5 lumikenkäoasusa, kenkien vuokraus Ti.. klo - lumenveisovälinee käyössä, liikunaoison vasaanoosa Ke.. klo -5 seinäkiieilyä liikunahallilla, /hlö To 0.. klo -5 onirasasusa ienille lasille liikunahallin edessä /kera.-.. klo -0 lumikenkien vuokrausa liikunahallila: h/5 / ari ai äivä/0 /ari ERÄKOTA Viriniemessä Ohjelmaalvelu (mm. olari), koaruokailu, nokiannukahvi (Eräaja)

8 NUORISOTOIMEN TAPAHTUMIA KESÄTÖITÄ NUORILLE Kuna ja Haukiuaan Yriäjä ry järjesävä yheisyössä koululaisen kesäyökamanjan Kamanjan avoieena on järjesää kesäöiä noin 5:lle vuosina 5 synyneelle haukiuaalaisnuorelle. Tiedoksi nuorelle Nuoren ulee ilmoiauua Haukiuaan yövoimaoimisoon kesäyönhakijaksi..0 mennessä. Hakemuslomakkeia saa oino-ohjaajila, yövoimaoimisosa, kunnanvirason alveluiseesä sekä kunnan inerne-sivuila. VAPAA-AIKATOIMEN KEVÄT 0 YLÄKOULUN ÄKSÖN Maananai Jaulin kunosali klo 5-, ilmoiaudu kassalla Tiisai Vesi-Jauli uini klo 5-, ilmoiaudu kassalla Keskiviikko Vesi-Jauli uini klo -, ilmoiaudu kassalla Torsai Jauli kiieily klo 5- Aseman koulu alloilu: oja klo -, yö klo - Perjanai Jauli alloilu klo Jauli kunosali klo -, kirjaudu kassalla. Liikuna on arasa huumea --v erjanai-ilaisin Marinniemen yöväenalo, Jauli ja Kellon koulu NUOKKAREIDEN AUKIOLOAJAT Tiedoksi yriykselle Yriysen kesäyöaikkailmoius-lomakkeia on saaavilla kunnanvirasola ai kunnan inerne-sivuila. Täyey lomakkee ulee alauaa kunaan..0 mennessä. Pääökse kesäyöaikkauen myönämisesä yriyksille ehdään ilmoiuksen eruseella. Yriykselle makseavan kesäyöaikkauen määrä on 50 /nuori. Tuen myönäminen edellyää: - yössäoloaika on olava yhäjaksoisesi kaksi viikkoa - yöajan on olava 0 h/viikko - nuorelle makseavan alkan on olava vähinään 00 / viikkoa - yönekijä ei saa olla yriäjän/yriyksen omisajan erheenjäsen ai lähisukulainen - kesäyöaikkailmoius-lomake on oimieu äyeynä kunaan määräaikaan mennessä Lisäieoja uesa ja uen myönämisesä anaa Valjus Viri, Yheyshenkilö Haukiuaan TE-oimiso, avoinna klo Jaana Ylialo, Haukiuaan kuna, avoinna klo Valjus Viri, Jaulin nuokkari i-o alakouluikäise klo - --vuoiaa nuore klo -0 e alakouluikäise klo - --vuoiaa nuore klo la --vuoiaa nuore klo - ei alakouluikäisille su-ma kiinni Marinniemen nuokkari e klo - Kellon nuokkari e klo TAPAHTUMIA JA RETKIÄ.. Reissumaananai: Plaa Oulu, Vares.. Konserimaka Corona Rock IV Kemiin, ääesiinyjänä Cheek, (sis. kyydin ja liun).. Ysävänäivänuokkari (rajoieu osallisujamäärä!).. Nuoren ja kunaäääjien keskuseluilaisuus Jaulissa.. Yläkouluikäisen yöjen äiheeön ila Jaulissa.. Laskeelureissu Rukalle, 5 (sis. kyydin, hissiliun, aikuisen ohjaajan ja vakuuuksen), elkkä kyyi 0.. Laskeelureissu Isosyöeelle 0 (sis. kyydin, hissiliun, aikuisen ohjaajan ja vakuuuksen), elkkä kyyi Fusal-urnaus Jaulissa.. Disco Toukokuussa reissu Idols-finaaliin 0.5. Disco Lisäieoa seuraavila neisivuila: /Haukiuaan nuokkari -aahumakaleneri Liikunnanohjaaja Heikki Grekelä, , heikki.grekela@haukiudas.fi Nuoriso-ohjaaja Kai Niskala, , kai.niskala@ haukiudas.fi Eriyisnuoriso-ohjaaja Simo Kivari, , simo.kivari@haukiudas.fi Ulkoalueiden hoioa jakeaan yöllisämismallilla Haukiuaan kunnassa on erineisesi osau yöllisää nuoria ja ikäaikaisyöömiä ulkoöihin. Eriyisesi kuna on ysyny yöllisämään muuoin heikosi yöllisyviä miehiä uisojen ja mesien hoioon ja nykyään myös ulkoliikunaaikkojen hoioöihin. Yhdessä kunnan yöllisyysoiminnan, kyläyhdisysen ja yönhakijoiden yhdisyksen kanssa on ysyy yöllisämään vuoden aikana noin neljääkymmenä henkilöä näihin ehäviin. Työllisävä vaikuus on ollu henkilöyövuosina laskeuna noin kaksikymmenä. Toiminnalla on ysyy saaamaan kunnan uisoja, yleisiä alueia ja ulkoliikunaaikkoja enisä aremaan ojennukseen ja näin edesauamaan kunnan virkisyalvelujen kehiymisä ja arjonaa. Eriyisen merkiävää ja usein vaille huomioa jääny on ollu oiminnan vaikuus kyseisen yönekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin aranumiseen. Tällä aas on kauaskanoisia vaikuuksia kunnan sosiaali- ja erveyshuollon kusannuksiin. Toiminnan vaikuavuua lisää myös kunnan maksuvelvoieiden ieneneminen ikäaikaisyöömien sosiaalikusannuksissa. Kuna on saanu rahoiusa oiminnan jakamiselle ainakin ämän vuoden ajan. Rahoiusa kyseisen oiminnan jakamiselle on saanu myös yönhakijoiden yhdisys, joen yheisyö kolmannen sekorin kanssa voi silä osin jakua eniseen malliin. Yhdisykse voiva siis yöllisää alkkauella yönekijöiä. Työnekijöiden alkanmaksuun ja alkkaukibyrokraiaan voi saada aua Haukiuaan Työnhakija ry:lä. Yhdisykse voiva siis edelleen yöllisää yhdessä kunnan kanssa ikäaikaisyöömiä ja alkkaukikeloisia nuoria joko suoraan yösuheeseen ai esimerkiksi yöharjoieluun. Ny kun yhdenymisneuvoelu Oulun seudun kunien kanssa ova aluillaan, on Haukiuaan kunnalla olemassa mielenkiinoinen malli esielävänä uudelle uljaalle Oululle. Aika näyää, souaako Haukiudas ämän mallin kanssa vasaviraan vai ääsemmekö urjehimaan uuissa uulissa ulevinakin vuosina! Pasi Haaakangas ulkoalueiden esimies

9 v j la.5...,5,,, :,5,,,,0,0,,,,,0,,5 : j :,5, 5,,,, :,0 5,,, 5,5,,,,,,,, 0, 0,,5,5, Z,,,,,, 0, 0,,, 0 0,,, 0,5,,, 0,,,, Z, 0,,,, : 05 0,,,,, 0,5,,5 0 :,,,,, 0,, v,5,,0, v,,,,, 5,,,5,, 0,,5,,, 0,,,5,,, 5,,, :,,,,, 5, 5,,,5 5,5, 0,,,0 0 0,, 5,,, :,,5 0,,,, 0,,,,5,, v,, 5,,,,, 5,5 0, HAUKIPUTAAN VESI TIEDOTTAA Kellon alueen vedenjakelu alauuu normaaliksi maaliskuussa Syksyllä alkanu Saviaron vedenoamon laaja saneerausyö on lousuoralla. Laioksen koekäyö alkaa helmikuun uolessa välissä. Mikäli koekäyö sujuu suunniellusi, laios oeaan vedenuoanoon maaliskuun alkuäivinä. Alkueräisen suunnielman mukaan hankkeen oli määrä valmisua ammikuussa, mua yön kuluessa on ilmenny rakeneiden ja laieiden laajemia uusimisareia ja rakenamisaikaa on jouduu idenämään. Kun vedenuoano Saviarossa aas alkaa, verkosoveden johaminen Oulun verkososa Kellon alueelle loeeaan. Veden viraussuunnan muuuessa runkoverkosossa saaaa vedessä esiinyä laauhäiriöiä, vaikka Oulun verkosovedessä ei ole rauaa ja mangaania samassa määrin kuin Haukiuaan verkosovedessä. Laajemaa verkosohuuhelua ei sen vuoksi ehdä, vaan huuhelu kohdiseaan alueille, joissa esiinyy laauhäiriöiä. Huuhelusa ilmoieaan Haukiuaan Veden neisivuilla ( ja ienvarsi-ilmoiuksin. Haukiuaan Vesi kiiää Kellon alueen asukkaia rakenavasa suhauumisesa vedenjakelun muuoksiin. Paineasossa on esiinyny vaihelua eenkin huiukuluuksen aikana illalla, vaikka kaikki voiava on ehy verkosonhallinnassa. Kun vedenuoano aas alkaa Saviarossa, aineaso-ongelma oisuva. Viemäreissä ja umaamoilla ongelmia Viime aikoina eräillä jäevedenumaamoilla on oisuvasi ollu ongelmia umujen oiminnassa. Kiineisöilä on viemäriin laskeu mm. ikiä kuiuliinoja, joka ova ukkinee umu useia keroja. Pumujen ukkeuuminen aiheuaa Viemäriin ei saa huuhdella laiokselle korjauskuluja, mua myös viemäriulvan vaaran lähikiineisöille. Sen vuoksi Haukiuaan Vesi oivoo, eä jokainen viemärin käyäjä mieii, miä WC-yysä veää alas. Vessanyyä ei ole arkoieu roskakoriksi. - sukkahousuja, eksiileiä, kuiuliinoja, harsoja yms. - vanuuikkoja, vaioja, erveyssieiä, ym. hygieniauoeia - uliikkuja, uakanumeja - käsiyyheaeria, kahvinoroja ai suodainusseja - ruoanlaiossa synyviä rasvoja eikä kiineiä ruuanäheiä - erilaisia kuoria, akkauksia ai ahvia eikä ieenkään - miään ongelmajäeiä! Viemäriverkoso oimii loisavasi, mikäli sinne huuhdellaan wc-aerin lisäksi vain siä iseään. Oa e-lasku käyöön vesilaskussa! Ohjee löyyvä verkkoankisa. Vesimiarilukema kannaaa ilmoiaa Kuluus-Webin kaua: > Ilmoia vesimiarin lukema. Sielä löyyy myös ieoa kiineisösi vedenkuluuksesa. UUSIA LOMA-ASUNTOTONTTEJA VIRPINIEMESSÄ Viriniemen Kellonlahden lomaasunoalueen onien luovuus aloieiin louvuodesa 00, jolloin ensimmäise oni uliva myyniin ai vuokraavaksi Griini- ja Hiii-alueila. Lomarakennusalueen rakenumisen myöä onien kysynä on kasvanu ja uusien rakennuaikkojen luovuaminen Kellonlahden asemakaava-alueen viimeiselä Mesä-nimiselä oeuusalueela on aloieu. Ensi vaiheessa haeavissa olleisa Kellonlahden oneisa suurin osa on jo luovueu. Viime vuonna vilkasunu rakenaminen, loma-asunoalueen valmisuminen ja kunaan saaunee oniieduselu ennakoiva hyvää kysynää Mesä-alueen oneille. Myös Viriniemen ja kunakeskuksen välinen yhdysiehanke sekä eläinurheilukeskuksen asemakaavoius vahvisava ennesään onien kysynää ja Kellonlahden asemaa keskeisenä loma-asunoalueena Oulun seudulla. Mesä-alueela luovueaan yheensä lomarakennusonia, joka ova arhaillaan varaavissa. Tonien ina-ala ova keskimäärin n. 500 m² ja myynihinna - /m². Rakennusoikeua oneilla on noin k-m². Toneja luovueaan myös vuokraamalla, vuosivuokran ollessa % onien myynihinnasa. Alueen vesihuolo- ja ienrakennusyö ova käynnisynee ja oneille ääsee rakenamaan kesäkuun 0 alussa. Loma-asunoalueen vieressä olevan eläinurheilukeskuksen asemakaavoius on käynnissä : : : : : : :0 VR 5:0: :5 : ja kaava on arkoius valmisua syksyllä 0. Loma-asunoalueen eläinurheiluharrasajille suunnau rakennuaika soiva mainiosi loma-asumiseen eläinurheilualueen arjoamien alvelujen ja harrasusmahdollisuuksien väliömässä läheisyydessä. 00 : la Griini la e=0. : : e=0. e=0.0 Iu / e=0.0 la 00 RM I-IV 0 e=0.5 5 dba ah 5 dba 0 - RA- VIRPINIEMENTIE a 50 RA- a a RA la e=0. 5 RA PUTTIPOLKU Iu / GRNIKAARRE 0+0 RA Iu / RA I RA I 0+0 KELLONLAHDENTIE 5 RA- 5 RA- e=0.5 e=0.5 5 RA VR la VR RA- - VR VR v j v j LP 5 P- Z Iu / I e=0.5 v j 55 P- I e=0.5 ole w suo HTTIKUJA VL RA- la RA- w w VR e= Iu / KARHEIKKOTIE w ras RA w VR suo w w RA Iu - / 0+0 ajo RA- ole la RA Hiii / 00,5m ajo Iu / / ras RYTISUONTIE RA- v ajo v la ajo / RYTISUONPOLKU 00 Kirkkoharju,, Myös Annalankankaan ja Viriniemen välisen Kellonlahdenienimisen yhdysien rakenaminen on aloieu ja yheys valmisuu viimeisään louvuodesa 0. Uusi ieyheys kevyen liikeneen väylineen aranaa ennesään mm. alueen virkisysmahdollisuuksia ja alveluiden saavueavuua. Haukiuaan kunnan onilaios luovuaa oneja varausjärjesyksessä kirjallisella varausmeneelyllä kahden kuukauden ajaksi ilman erillisä varausmaksua, minkä jälkeen onisa allekirjoieaan kauakirja ai vuokrasoimus. la v v Z ul VR 0 Iu / e=0.5 0,5m 0 - ras RA Mesä VR,0, - 0 Iu / e= RA Iu / e=0.5 RA VL PENINKULMA - VIRPINIEMENTIE RA vu Iu / RA- Iu / e=0.5 e=0. - la ole VR PENINKULMA 5 dba - RA Iu / e=0.5 Z Iu / e=0.5 RA VL v ul METSÄKULMA,, Ryisuo Kenäosaus Lisäieoja kunnan Inernesivuila osoieesa ai uhelimise. Tonilaios: Pirjo Kurkela. (0) Sami Huoonen Iu / e=0.5 5 dba - 5 RA RA Iu / e=0.5 ul VR

10 0 - KAAVOITUSKATSAUS 0 - YLEISTÄ Kaavoiuskasauksessa esiellään kerran vuodessa kaavoiusilaneesa niin vireillä oleva kuin vuoden aikana mahdollisesi käynnisyvä kaavahankkee ja niiden suunnieluvaihee sekä muu maankäyön kehiämishankkee Haukiuaalla ja Oulun seudulla. Maankäyön suunnielulla ohjaaan kaavasi kunnan alueen käyöä ja rakenamisa avoieena luoda edellyykse hyvälle elinymärisölle. Viiden kunnan eli Haukiuaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdisyminen 0 alussa ulee näkymään jo 0 aikana iiviimänä maankäyön suunnielun yheisyönä ja Uuden Oulun yleiskaavoiuksen käynnisymisenä. Uusi Oulu on Suomen viidenneksi suurin kuna ja väesöennuseen mukaan sen väkiluku on vuonna 00 yli Kaavoiuskohee ja niiden sisälö ja käsielyvaihee esiellään yleiiireisesi ja lyhyesi. Kasauksessa esielyjen kaavoiushankkeiden lisäksi vuoden 0 aikana saaaa ulla vireille muiakin kaavahankkeia, joia ei kasauksessa ole voiu ennakoida. Kaavoius erusuu laadiuihin maaoliiiseen ohjelmaan, maankäyön avoieisiin ja kaavoiusohjelmaan sekä maankäyön oeuamisohjelmaan. Uusien asemakaavoiushankkeiden osala kaavoiuskasaus on myös ennakkoieo kaavojen vireilleulosa ilmoiamisesa. Kaavojen käsiely on monivaiheisa ja lainsäädännöllä ohjaua. Vuorovaikueisen suunnielun eriaae korosaa akiivisa iedoamisa, yheisoiminaa ja mahdollisuua osallisua ja vaikuaa suunnieluun. Suunnielun aloius- ja valmiseluvaiheen osuus on niin ajallisesi kuin yömääräläänkin suurin. Mieliieiden saaminen ja oaminen huomioon on uloksellisina hei kaavoiuksen alkuvaiheessa. Vuorovaikueinen suunnielu ja osallisuminen kaeneva valmiselu- eli luonnosvaiheen suunnielmisa kuulemisen, esielyn ja mieliieiden käsielyn jälkeen ehdousvaiheen virallisemmiksi kirjallisiksi muisuuksiksi. Kaavan hyväksymisesä on sien enää valiusmahdollisuus. Maaoliiikka ja oni Maankäyön suunnielulla luodaan edellyyksiä kunnan elinvoimaisuuden, väesö- ja yöaikkakehiyksen, alvelukokonaisuuden ja ymärisön oeuumiselle. Kunnanvaluuso on viimeksi 00 loulla kunasraegiassa 0 äääny sraegisina äämäärinä mm. kunnan halliu kasvu, aloudellinen yhdyskunarakenne ja alveluverkko. Suunnielmallinen maankäyö ja halliu maaoliiikka sekä oimiva aloudellinen yhdyskunarakenne ova keskeinen osa kunnan oimaalisa kasvua. Käyännössä ämä arkoiaa kunarakeneen iivisämisä, keskusaajaman vahvisamisa ja seudullisen ja maisemallisen vahvuuksien hyödynämisä lähökohina ja ohjeena asaainoiselle asuinymärisölle. Yhdyskunasuunnielun kesävä eriaaee aseava edelleen kovan haaseen myös maankäyön suunnielulle ja maaoliiikalle, mua myös alvelurakeneen ylläiämiselle. Hajanaisen laajan kunarakeneen osayleiskaavojen uudisamisen jakaminen on eriyisen miava yö. Asemakaavoiusa urvaavilla maanhankinnoilla ja oniuoannolla kuienkin ensisijaisesi varmiseaan halliu kasvu. Tonilaios vasaa kunnan rakennuaikkojen uoamisesa ja oninluovuuksesa isenäisenä neoyksikkönä. Kunnan osuus asuno- ja yriysonien luovuajana on merkiävä. Vuokrausa ja myyniä käyeään vaihoehoisesi alueiain aauskohaisesi harkien. Toninluovuuksissa yriään jousavaan ja asiakaslähöiseen oiminamalliin. Tonilaios luovuaa v. 0 omakoioneja myyniin ai vuokralle yheensä 0 kaalea. Tonien kysynnäsä odoeaan omakoirakenamisen vahvan noususuhdaneen, edellisen vuoden oninluovuusen ja saauneiden ennakkokyselyiden eruseella runsasa. Luovueava onimäärä riiänee vain osiain, sillä hakemuksia arvellaan saauvan hakuaikana vähinään kaksinkerainen määrä luovueavien onien lukumäärään nähden. Kaavoieu onireservi sijaisee Kirkonkylässä Haaakankaan -vaiheen alueella sekä Marinniemen Vaholan asuinalueella. Molemmilla alueilla ienalorakenamiseen arkoieuja oneja riiänee näillä luovuusmäärillä vuoeen 0 saakka. Rakenneavissa oleva kunnan asunoonireservi on yheensä n. onia. Haaakankaala luovueava omakoioni sijoiuva Jumajussinie -nimisen kadun varrelle. Alueela luovueaan yh. omakoialoonia (AO-) ja ensisijaisesi yhiömuooiseen ienalorakenamiseen arkoieua asuinienaloonia (AP- ). Toni ova kunnalliseknisesi valmiia ja hei rakenneavissa. Vaholasa luovueaan 5 uua omakoionia (AO- ) Vaholanlahi-nimisen ien varresa koreleisa 0 ja 05 sekä edellisenä vuonna luovuamaa jäänyä onia. Kunnallisekniikka valmisuu kevään aikana ja oni ova rakenneavissa kesäkuun alussa. Viriniemen Kellonlahden loma-asunoalueen viimeinen oeuusvaihe käynnisyy alvella 0. Griini- ja Hiii-alueiden iäuolelle sijoiuvan Mesäalueen kunnallisekniikka valmisuu kevään aikana ja oni ova varaavissa kesällä alkavaa rakenamisa varen. Mesäalueella on yheensä lomarakennusonia ja niiden arvellaan riiävän vuoeen 0 saakka. Kunnan ja yksiyisen maanomisajien rakenamaomien onien kara on nähävissä kunnan koisivuilla osoieessa: fi/kunainfo/kara. Kuna ylläiää alvelua ja vasaanoaa ieoja vaaisa myyävisä oneisa sekä äiviää ilmoieu kohee rakenamaomien onien karaan. Uuden Oulun yleiskaavoiuksen rajaus. Yhdyskunarakenne Kunnan maaoliiinen ohjelma linjaa kunnan maankäyöä ja maaoliiikkaa ja määrielee valuuson hyväksymän maaoliiikan keinovalikoiman. Ohjelma käsielee maaoliiikan lisäksi myös kaavoiuksen eriaaeia ja yhdyskunarakeneen muoouumisa mukaan lukien hajarakenamisen vaikuukse. Kunnalla on vasuu alueensa maankäyösä ja yhdyskunarakeneesa. Kunnan rakeneellinen kehiyminen riiuu aljoli myös hajarakenamisen luaharkinnasa ja sen vaikuuksisa. Asemakaava-alueiden ulkouolisen rakenamisen suuri määrä vaikuaa suunnielemaomasi ja ennala arvaamaomasi kunnallisen alveluiden kysynään ja kunnalle koiuviin velvoieisiin. Yhdyskunarakeneen aloudellisia vaikuuksia on arkaselu useissa Kunaliion ja ymärisöminiseriön selviyksissä erilaisia alueyyejä verailemalla. Luokiuksessa on määriely aajamaa äydenävä alue, aajamasa irrallaan oleva alue ja aajaman ulkouolinen hajarakenaminen. Laadiu raori osoiava yksiselieisesi, eä aajamaa äydenävä rakenaminen suunnielmallisesi asemakaavoiuksella ai yksiyiskohaisella yleiskaavalla on kunnan alouden kannala edullisina. Tavanomainen hajarakenaminen on luakäsielyssä usein virheellisesi eruselu aajamaa äydenävänä rakenamisena. Kalleina on suunnielemaomasi kasvava hajarakenaminen kunnallisekniikkaa ja alveluja edellyäväksi asuukseksi. Kunaalouden kannala huolesuavina on aajaman ulkouolisen hajarakenamisen ikän aikavälin negaiivinen neovaikuus verrauna aajamaa äydenävään alueeseen. Seudun kunnisa Haukiuaan kunarakenne on jo alun erinkin hajauunein. Maankäyön oeuamisohjelma laadiiin jo syksyn 00 aikana luonnosvaiheeseen, mua se on edelleen käsielemää ja hyväksymää. Tässä ohjelmassa rinnan maankäyön avoieiden kanssa ennakoiiin riiävän ikäjäneisesi kunnan kasvun hallinaa ja varauumisa uusien alueiden rakenamiseen, alvelujen järjesämiseen ja näisä aiheuuviin invesoineihin ohjana aloudellisen vaikuusen arvioinnille ja aloussuunnielulle. Osoiamalla ohjelmalla kaavasi alvelujen ja infrasrukuurin rakenamisen aloudellise vaikuukse ääsään aremaan ja suunnielmallisemaan kasvun hallinaan ja eri suunnieluasojen koordinoiniin kokonaisuuenaan vaikuuksia arvioiden ja sääsöjä avoiellen. Maankäyön oeuamisohjelmalla ohjaaan kunnan väesöavoieisiin ja -ennuseisiin erusuvaa asuno-, yöaikka- ja alvelurakenamisen määrää, sijainia ja oeuuksen ajoiusa sekä vaikuusa kunnan aloueen yheen soviaen alveluiden ja kunnallisekniikan areia ja invesoineja. Uuden Oulun maankäyön oeuamisohjelmayö (Mao) 0-0 on jo käynnisyny ja ulee korvaamaan Haukiuaan oman ehdousvaiheeseen jääneen ohjelman.

11 KAAVOITUKSEN VAIHEET, KÄSITTEET JA TASOT Vireilleulo ja OAS Kaavoius käynnisyy aina kunnanhalliuksen ääöksellä, joka erusuu ääsäänöisesi vuosiain laadiavaan kaavoius ohjelmaan. Kaavoiusa voi esiää myös yksiyinen maanomisaja. Silloin harkiaan a auskohaisesi, onko hankea arkoiuksenmukaisa aloiaa ai oaa mukaan kaavoiusohjelmaan. Kaavoiuääöksen jälkeen ilmoieaan kaavahankkeen vireilleulosa ja yleensä samaan aikaan aseeaan osallisumis- ja arvioinisuunnielma (OAS) yleisesi nähäville. OAS:ssa seloseaan suunnielualue, lähökohda ja avoiee, alusava aikaaulu kaavoiuksen osallise, vaikuusen arvioiniaa ja vuorovaikuuksen järjesäminen. Valmiseluvaihe eli luonnosvaihe Kaavoiusmeneely järjeseään sien, eä osallisella on mahdollisuus osallisua kaavan valmiseluun, arvioida kaavoiuksen vai kuuksia ja esiää mieliieensä asiasa. Parhaa mahdollisuude vaikuaa kaavoiukseen ova aloiusvaiheessa. Valmiseluvaiheessa aseeaan luonnos ai vaihoehoise luonnokse nähäville kunnan ilmoiusaululle, ääkirjasoon ja kunnan ko isivuille. Nähävilläolon aikana osallisilla on mahdollisuus ilmaisa asiasa mieliieensä. Tarviaessa yleisöilaisuudessa esiellään ehyjä luonnoksia. Mieliieen voi esiää monella avalla: kirjeellä, sähköosilla, osallisumalla keskuseluilaisuueen ai oaa suoraan yheyä suunnielijaan. Ehdousvaihe Kaavaehdous aseeaan ääsäänöisesi julkisesi nähäville 0 vrk:ksi. Kaavaehdous on valmiselu luon nosvaiheen alaueen ohjala ja mieliieisiin on laadiu vasinee. Kaavaehdous vas ineineen viedään kunnanhalliuksen käsielyyn, minkä jälkeen mahdollisesi vielä arkenneu kaavaehdous aseeaan nähäville kunnan ilmoiusaululle, ääkirjasoon ja kunnan koisivuille. Nähä villäolon aikana osallisilla on oikeus ehdä muisuus kaavaehdouksesa. Hyväksyminen Kaavaehdouksesa saauihin muisuuksiin laadiaan vasinee ja mikäli muisuukse ai heuava oleellisia muuoksia ehdoukseen, aseeaan se uudelleen nähäville. Muuoin kunnanhallius esiää kaavan hyväksymisä kunnanvaluusolle. Kunnanvaluuso hyväksyy kaikki kaava, lukuun oamaa muia kuin vaikuuksilaan merkiäviä kaavoja, joka oiminasäännön mukaan hyväksyy kunnanhallius. Hyväksymiääöksesä voi 0 äivän kuluessa ehdä valiuksen Oulun hallino-oikeueen. Jos valiuksia ei ule, kaava ulee lainvoimaiseksi. Kaava ulee voimaan, kun siiä on iedoeu. Tiedoaminen Kaavojen vireilleulosa ja OAS: sa, luonnosvaiheesa, ehdousvaiheesa ja hyväksymi sesä kuulueaan kunnan virallisella ilmoiusaululla, aikallislehi Ranaohjassa ja kun nan inerne - sivuilla. Merkiävimmisä kaavoisa kuulueaan myös Kalevassa. Kaavojen suunnieluilaneia voi seuraa kunnan koisivuila ja muua maankäyöön liiyvää ääöksenekoa kunnanhalliuksen ja kunnanvaluuson esiyslisoisa ja öyäkirjoisa osoieesa www. haukiudas.fi. Kaava-asioisa voi iedusella suoraan myös maankäyön henkilökunnala. Terveuloa vaikuamaan rakenneuun ymärisöön kaavoiuksen kaua. KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET kunnanhallius kaavoiuääös SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN vireilleulo, osallisumis- ja arvioinisuunnielma nähävillä VALMISTELU luonnos nähävillä kunnanhallius EHDOTUS nähävillä kunnanhallius kunnanvaluuso KAAVA LAINVOIMAINEN mieliiee, lausunno lausunno, muisuukse valiusaika KAAVATASOT Valakunnallise alueidenkäyöavoiee (VAT) ohjaava maankäyöä osana maakäyö- ja rakennuslain mukaisa alueidenkäyön suunnielujärjeselmää. Näillä avoieilla urvaaan kaikilla kaavaasoilla valakunnallisen hankkeiden ja alueidenkäyörakaisujen arkoiuksenmukainen oeuaminen. Maakunakaavoius Maakunaason alueiden käyöä ohjaaan maakunakaavalla, jossa osoieaan alueiden käyön ja yhdyskunarakeneen eriaaee ja maakunnan kehiämisen kannala areellise aluee. Pohjois-Pohjanmaan maakunakaava on vahviseu 005. Maakunakaava on ohjeena laadiaessa ja muueaessa yleiskaavaa. Maakunakaavan uudisaminen on ullu vireille syyskuussa 00 avoieena äydenää ja äiviää kaavaa energia-alueiden ja yhdyskunarakeneen osala. Kauaaikkojen osoiaminen ja Oulun kauunkiseudun muua kaava-aluea yksiyiskohaisemi kaavakara liiynevä kaavayöhön. Yleiskaava Kunnan ai sen osan yhdyskunarakennea yleiiireisesi ohjaava yleiskaava oeuaa kunnan sraegisia avoieia ja ohjaa asemakaavoiusa. Haukiuaan yleiskaava-alue käsiää useia osayleiskaava-alueia. Muila osin Oulun seudun yleiskaava 00 kaaa koko kunnan alueen. Yleiskaavaa voidaan arkenaa avoiesuunnielmalla osoiamalla oiminojen järjesämisä ja mioiusa ieyllä alueella. Asemakaava Yksiyiskohainen maankäyön ohjaus ja käyännön rakenaminen aahuu asemakaavalla, joka osoiaa alueiden käyöarkoiukse eli koreli, oni, kadu ja yleise aluee aikallisen olosuheiden ja kaavan sisälövaaimusen edellyämällä avalla. Asemakaavoiusa valmiselaessa voidaan arviaessa laaia muia kaavoiusa ukevia suunnielmia kuen kaavarunko ja käyösuunnielma. YHTEYSTIEDOT Tässä kaavoiuskasauksessa mainiuisa suunnielmisa ja kaikesa kunnan kaavoiukseen sekä suunnieluarveharkinaan, eä oikkeamisluiin liiyvisä asioisa saa lisäieoja kunnanvirason maankäyösä ja kunnan inerne-sivuila h:// fi/sivu/ri/kunaalvelu/maankayo/kaavoius/ Kaavoiusa koskeva mieliiee oimieaan kirjallisesi osoieella: Haukiuaan kuna, Maankäyö Kirkkoie, PL, 0 HAUKIPUDAS. (0) (keskus), faksi (0) 5 0 Sähköosi on muooa eunimi.sukunimi@haukiudas.fi Kaavoiualvelu Kaavoiuäällikkö Markku Uusimaa Kaavoiuksen ja maaoliiikan kokonaisohjaus Kaavoiusarkkiehi Hanna Pöyäkangas Asemakaavoius, yleiskaavoius Tämä kaavoiuskasaus on viimeinen erillisenä Haukiuaan kunnan omaa aluea kaava. Jo 0 laadiaan koko yhdisyvän Uuden Oulun kaavoiuskasaus esielemään kaikkien viiden kunnan maankäyöilannea, kaavoiushankkeia ja ajankohaisia maankäyön suunnielmia uusin yhdisyvin resurssein. Myös Haukiuaan kaavoiuksen joho on vaihumassa. Kaavoiuäällikkö Markku Uusimaan yöä jakaa arkkiehi Riva Kuusiso kaavoiusjohajana. MAANKÄYTÖN TULOS- ALUE Viisihenkinen kaavoiusiimi vasaa yleis- ja asemakaavojen sekä muiden maankäyösuunnielmien laadinnasa ja konsulien öiden valvonnasa ja ohjauksesa. Myös suunnieluarverakaisujen ja oikkeamisluien valmiselu ekniselle lauakunnalle kuuluu kaavaiimille. Kaavaieo- ja asiakaalvelu edellyää kaavarekiserien, kaavakarayhdiselmän ja luailaneen jakuvaa ylläioa ja seuranaa. Maaoliiikan ohjelmoini, maankäyön oeuamisohjelman valmiselu ja seudullinen kaavayheisyö kuuluu maankäyön ulosalueen ehäviin. Kunnanhallius oimii kaavoiusviranomaisena, ekee kaavoiuääökse ja esiää kaava kunnanvaluuson hyväksyäväksi. Kunnanvaluuso on..00 hyväksyny kaavoiusohjelman 0-0. Kaavoiuseknikko Aila Lomeri Poikkeamisluva, asemakaava Kaavasiheeri Päivi Markuksela. (0) 5 - Suunnieluavusus, kaava-asiakirja Toimisosiheeri Raija Keskimäinen. (0) - Arkiso- ja ieoalvelu Tonilaios Maanmiausinsinööri Sami Huoonen Kiineisösiheeri Pirjo Kurkela. (0) - Tonialvelu, kunnan maaomaisuuden hallina Paikkaieokäsielijä Sau Huovinen. (0) 5 - Kara- ja kaavaoee

12 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan arkoiuksena on kunnan ai sen osan yhdyskunarakeneen ja maankäyön yleiiireinen ohjaaminen sekä oiminojen yheensoviaminen. Yleiskaavassa esieään avoiellun kehiyksen eriaaee ja osoieaan areellise aluee yksiyiskohaisen kaavoiuksen ja muun suunnielun sekä rakenamisen ja muun maankäyön erusaksi. Yleiskaava voidaan laaia myös vaiheiain ai osa-alueiain. (MRL 5 ) Haukiuaalla voimassa oleva oikeusvaikueise yleiskaava. Kirkonkylän osayleiskaava 00, hyväksyy Merenrannikon ja saaren osayleiskaava, vahviseu Marinniemen osayleiskaava 05, hyväksyy..00 Ohjeellise yleiskaava. Kellon osayleiskaava 00, hyväksyy... Viriniemen osayleiskaava, hyväksyy 0... Viriniemi-Isoniemi osayleiskaava, hyväksyy... Parkumäen osayleiskaava, hyväksyy.. Seudun yleiskaava Yleiskaavan muuos ja laajennus, seuuvaluuso hyväksyny..00 ja valioneuvoso vahvisanu..00. Hoikkahiue - Luodeleo Haukiuaan edusan meriuuliuiso Nimeömän maala Kellon osayleiskaava I -vaihe Jokikylän osayleiskaava Alakylänien jäeenkäsielyalue Yleiskaavoiuksen ilanne. Oulun seudun maankäyön ja liikeneen aiesoimus Maankäyön ja liikennejärjeselmäsuunnielun vuorovaikueiseksi kehiämiseksi ja kehiämisoimenieiden oeuamiseksi on viimeksi v. 00 hyväksyy seudullinen maankäyön- ja liikeneen aiesoimus, joka erusuu kuna- ja alvelurakenneuudisuksen uielakiin. Kauunkiseuulinjauksia arkenneaessa v. 00 on kasou areelliseksi aranaa suuren kauunkiseuujen, Oulu mukaan lukien, yhdyskunarakeneen ohjauksen sekä maankäyön ja liikeneen yheensoviamisa. Kokeiluluoneisesi oeaan käyöön vuoden 0 louun kesävä valion ja kunien välinen aiesoimusmeneely, jolla ueaan keskusen rakenamisa ja ohjaaan asunouoanoa asemakaava-alueille ja oissijaisesi yleiskaavan asunoalueille. Hajarakenaminen äydenää alueia, joissa alvelu ova olemassa. Aiemaan aiesoimuksen Jäekeskukselle löyyy ilaa ja väljyyä. verrauna ny edellyeään mm. seudullisa asuno-ohjelmaa ja hajarakenamiseen liiyvien eriaaeiden soimisa. Seudun maankäyön oeuamisohjelma Laajenuneen ja osin muuuneen seudun yleiskaavan osoiaman maankäyön, asumisen ja liikeneen yheensoviamiseksi on laadiu ja hyväksyy v. 00 maankäyön oeuamisohjelma 00 eli ns. Seuumao. Aiesoimusmeneelyn uudisuessa on myös arvea arkisaa seudun maankäyön oeuamisohjelmaa. Myös Uusi Oulu on käynnisäny maankäyön oeuamisohjelman laaimisen. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa Kauallinen alveluverkkoselviys Oulun seudun kauallisen hankkeiden yheensoviamiseksi on laadiu selviys, jonka eruseella voidaan arvioida, mikä aluee soveluva suuren koko seudula asiakkaansa keräävien kauojen sijainiaikaksi. Tällä asianunijaselviyksellä äiviäis- ja erikoisavarakauan näkymiä arvioiiin vuoeen 00. Louraori eli osa käsiää erusiedon selviyksen ausoisa, kaavoiusilaneesa ja osovoimasa. Tarkaselluisa vaihoehdoisa on vaikuusen arvioinnin eruseella alveluverkon kehiämisvaihoeho Keskusojen veovoimaa vahviseaan kaikilla miareilla arvioiuna aras. Esiyksessä kauan oiminojen sijoiamiselle Oulun seudulla on lähökohana ämä keskusojen veovoiman vahvisaminen. Oimimioius anaa raami liikeilan lisäykselle ja korjaa kauan ohjois- ja eeläosin välisä eäasaainoa. Kunnanhallius anoi lausunonsa kauallisesa alveluverkkoselviyksesä..00 ja seuuhallius hyväksyi esiyksen kauan oiminojen sijoiamisesa ohjeellisena seudun yleiskaavan arkisamisen ohjaksi ja ausaselviykseksi..00. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa Yleiskaavoius v. 0 UUSI OULU Pohjoisen kesävä kauunki Uuden kunnan halliu kasvu edellyää laaja-alaisa suunnielua. Tarviaan uuden kunnan sraeginen, ikän aikavälin maankäyön suunnielma, uusiin haaseisiin vasaava Uuden Oulun yleiskaava. Uuden kauungin alueelle laadiaan yleiskaava yhdisymissoimusen linjausen mukaisesi. Siinä osoieaan yleiiireinen maankäyö, ikän aikavälin kehiämieriaaee, erilaise kehiämisvyöhykkee, liikennejärjeselmä, sraegisesi ärkeä verkoso ja hankkee sekä asuuksen, alveluiden ja yöaikkojen ainoisealuee. Uuden Oulun yleiskaavan eema on Pohjoisen kesävä kauunki. Tavoieena on kesävän kehiyksen mukainen ja energiaviisas yhdyskunarakenne. Asunojen, alvelujen ja yöaikkojen sijoiaminen eheyäväsi yhdyskunarakeneeseen on kusannusehokasa ja asukkaiden arjen sujuvuuden kannala merkiyksellisä. Alueidenkäyön suunnielua ohjaava valakunnallise alueidenkäyöavoiee. Niiden läikäyvä eema on ilmasonmuuoksen hillinä. Yleiskaavoiuksessa ulee eheyää yhdyskunarakennea ja hyödynää olemassa olevia yhdyskunarakeneia. Uusia huomaavia asuin-, yöaikkaai alveluoiminojen alueia ei ule sijoiaa irralleen olemassa olevasa yhdyskunarakeneesa. Kauunkiseuduilla on varmiseava henkilöauoliikeneen arvea vähenävä sekä joukkoliikenneä, kävelyä ja yöräilyä edisävä liikennejärjeselmä. Kellon osayleiskaavan uudisaminen Kellon osayleiskaavan muuoksen ja laajennuksen Oulun uoleisen -vaiheen kaavayö jakui lisäselviyksillä ja kehäieyheyden arveselviyksellä sekä seudullisen kevyen liikeneen ranareiin Oulu Viriniemi -linjauksen yleissuunnielulla mukaan lukien Haukiudas Oulu -siiroviemärin suunnieluarve. Myös Kellonväylä Viriniemenie -yheysarve uli uudelleen keskuselavaksi kaavaluonnosvaiheessa. Kuluurihisoriallisen koheiden selviely ja ensisijaisesi vanhojen rakennusen invenoini ehiin kesän 00 aikana. Ohjausryhmä kokoonui kahdesi ja kaavayöä esieliin Kellossa yleisöilaisuudessa huhikuussa 00. Vaihoehoise kaavaluonnokse esieliin ohjausryhmälle Osayleiskaava saaaneen luonnosvaiheeseen ja valmiseluvaiheessa nähäville keväalvella 0. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa Alakylänien jäeenkäsielyalue Maakunakaavassa ja seudun yleiskaavassa on osoieu jäekeskukselle aikka Alakylänien varrela ideyssä viranomaisneuvoelussa käsieliin osayleiskaavan laaimisa jäekeskusalueelle. Siinä yheydessä viranomaise esiivä kannanoonsa ja lisäselviysaree. Niiden ohjala kaavayö eeni kaavaluonnosesiykseen..00. Vesisövaikuukse niin inavesiin kuin ohjavesiin, maisemaselviys, vaikuukse ilmanlaauun sekä sosiaalise vaikuukse ja virkisyskäyön ym. yleisen viihyvyyden arvioini oliva keskeisimmä lisäselviykse. Myös kiviainesen louhina-alueen räjäyysen ärinäriski mahdolliselle ulevalle jäekeskukselle on selviey. Ohjausryhmä kokoonui..00 ja..00, jolloin kuuliin myös jäehuollon asianunijoina Oulun Jäehuollon ja L&T Oy:n edusajia. Ruskon jäe-

13 keskuksen laajenamisesa huolimaa jäehuollon oimija iivä Alakylänien varausa ja osayleiskaavan laaimisa areellisena. Tiehallino ja seuu ova laainee aluevaraussuunnielmaluonnoksen välille v. 0 eli Kuusamonie - Kellon eriasoliiymä. Kehäieyheyden arveselviys valmisuu sen jälkeen, kun rakaisu jäekeskuksen sijainnisa on ehy niin, eä ielinjaus voidaan myös yleiskaavassa osoiaa. Seuu osallisuu yleiskaavayön kusannuksiin ja ohjaukseen. Kaavaluonnos on nähävillä alkuvuodesa 0 ja siiä järjeseään myös yleisölle keskuseluilaisuus. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa MAANKÄYTÖN ERITYIS- HANKKEET Jokikylän maalaismaisemaa. Haukiuaan edusan meriuuliuiso Meriuuliuisoilla ja yleensä uulivoimarakenamisella yriään oeuamaan valioneuvoson ilmaso- ja energiasraegiaa. Tavoieeksi Suomi on aseanu 000 MW:n uulivoimalaiosen sähkönuoanokaasieein v. 00. Kymmenen vuoden aikana olisi rakenneava keraa enemmän uulivoimalaioksia kuin ähän mennessä on rakenneu. Pohjolan Voima Oy suunnielee uulivoimauison rakenamisa Haukiuaan edusan merialueella valion omisuksessa oleville Nimeömän maalan ja Hoikkahiue-Luodeleon n. 0 km²:n vesialueille. Tää koskeva kaavaluonnos oli nähävillä alkusyksysä 00. Toeuamisvaihoehdon VE + mukaisesa luonnoksesa, jossa esieiin voimalaioksen aika, saaiin runsaasi lausunoja. Elinkeino-, liikenne- ja ymärisökeskuksen alueidenkäyöyksikkö ja luonnonsuojeluyksikkö korosiva lausunnossaan arvea äydenää vaikuusen arvioinia ja selviyksiä osin myös kaavarosessissa. Vaikuukse vedenalaiseen luonoon rakaisaan ääosin vesilain mukaisessa luameneelyssä. Kunnanhallius anoi jo aiemmin kesäkuussa 00 lausunonsa valmisuneesa ja nähävillä olleesa ymärisövaikuusen arvioiniselosuksesa (YVA). Yheysviranomainen eli ELY-keskus edellyi lausunnossaan arvioiniselosuksen äydenämisä ja vaikuusen arvioinien arkenamisa. Lisäieoa arviaan mm. luonoyyisä vedenalaise hiekkasärkä, linujen muuoreieisä ja örmäysriskeisä. Saadun alaueen eruseella ja YVA äydennysen jälkeen kaavaluonnosa arkenneaan ehdousvaiheeseen ja valmisellaan vasinee lausunoihin ja mieliieisiin. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa Annanmäki-Isoniemenkangas -käyösuunnielma Käyösuunnielma ina-alalaan noin 000 ha, Viriniemi Kirkonkylä välisen rakenamaomaan merenrannan loma-asuukseen ja Annalankangas To inerä -suuniin rajoiuvan alueelle on valmisunu. Työn avoieena oli saada alueelle kaava luonoa sääsävä maankäyösuunnielma, jonka arkoiuksena on soviaa yheen alueen usea inressi, mm. erilaise virkisys- ja liikunareiiaree, maa-ainesen oo ja mesäalous sekä liikennöini vähemmän maasoa kuluavasi. Käyösuunnielma oli nähävillä Suunnielmasa saaiin viranomaislausunoja sekä mieliieiä, joihin laadiiin vasinee. Kunnanvaluuso hyväksyi käyösuunnielman..00. Suunnielma ei kaavojen aaan ole oikeusvaikueinen, vaan ohjaa ulevaa arkenuvaa hankekohaisa suunnielua ja osayleiskaavoiusa. Käyösuunnielmaa arkenavalle ulkoilureiisuunnielmien laaimiselle saaiin jakoaikaa..00 saakka. Työ aloieiin kesällä 00. Suunnielulla arkenneaan käyösuunnielmassa osoieu areellisimma ulkoilureii ulkoilulain vaaimusen mukaisiksi reiisuunnielmiksi. Alueen käyö ja käyön ohjaus edellyävä vähinään ysyviä reiioikeuksia sekä mahdollisuuksia aranaa reiien varuseluasoa. Reiien varsille osoieaan myös auko- ja uliaikkoja. Reiisuunnielma laieaan nähäville vuoden 0 keväällä, jolloin maanomisaja, kunnan asukkaa ja muu osallise voiva esiää mieliieiään ja jäää reiisuunnielmaehdouksesa kirjallisen muisuuksen. Suunnielmasa yydeään myös viranomaislausunno. Saadun alaueen ja lausunojen eruseella viimeisely reiisuunnielma menee kunnanhalliuksen ja -valuuson käsielyyn ja hyväksyäväksi. Hyväksyyn ulkoilureiisuunnielman eruseella kuna voi hakea ulkoilulain mukaisa ulkoilureiioimiusa maanmiausoimisola. Yheyshenkilö: Päivi Markuksela ja Markku Uusimaa Kiiminkijokivarren kuluuriymärisön ila -raori 00 Kiiminkijokivarren kuluuriymärisön ilan selviäminen aloieiin jokivarren kunien yheisenä hankkeena kesällä 00. Työ on Kiiminkijokivarren maankäyösraegian - KIVA 05:n isenäinen jakoyö. Raorissa on koou yksiin kansiin jokivarren alueella jo ehdy rakennusinvenoinni, muinaisjäännösen invenoinni ja maisema-alueiden sekä kuluuriymärisön invenoinni ja selviey lisäinvenoiniaree. Raorin aluerajauksena on ollu KIVA 05 -sraegiassakin käyey maakunakaavan mk-- merkinä, joka sisälää Kiiminkijokilaakson alueen. Yheyshenkilö: Hanna Pöyäkangas Jokikylän osayleiskaava Kunnanhallius ääi..00 käynnisää Jokikylän osayleiskaavoiuksen...00 esieliin Jokikylän kyläyhdisyksen kokouksessa osayleiskaavoiuksen erusselviyksiä, kaavoiuksen ausoja sekä kunnan maankäyöä ja kaavoiusilannea yleensä. Kaavoiuksen osallisumis- ja arvioinisuunnielma sekä vireilleuloilmoius oli nähävillä Kunnanhalliuksen ääöksen mukainen osayleiskaavarajaus käsiää noin 00 ha ja sisälää Kiiminkijoen eeläja ohjoiuolelle ulouvan Jokikylän nykyisen asuusihenymän lievealueineen. Osayleiskaavoiuksen avoieisiin ja ise kaavoiukseen vaikuava jo ehdy selviykse ja suunnielma, kuen Pohjois-Pohjanmaan maakunakaava, Oulun seudun yleiskaava 00 ja keväällä 00 valmisunu Kiiminkijoen maankäyösraegia - KIVA 05 sekä kaavoiuksen ausaiedoksi mahdollisesi ehävä lisäselviykse. Oulun seudun yleiskaavassa Jokikylä on merkiy kehieäväksi alueeksi A- suunnielusuosiuksena uusien rakennusen sijoiaminen olevaa rakennea äydenäen ymärisö ja kyläkuva huomioon oaen maiseman kannala ärkeä ello rakenamaomana säilyäen. Kylärakenne ulee säilyää väljänä ja likimain nykyisen laajuisena. KIVA 05 noudaelee Jokikylän osala Oulun seudun yleiskaavan merkinää. Kaavan suunnielukonsulin valinnan myöä kaavayö jakuu ohjausryhmän koolle kusumisella alkukevääsä. Uuden Oulun yleiskaavayön käynnisyminen ja avoiee ja sien koko Uuden Oulun yhdyskunarakeneen kasvuavoiee uleva odennäköisesi vaikuamaan myös Jokikylän yleiskaavayöhön. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa ja Hanna Pöyäkangas ASEMAKAAVOITUS Kuva: Markku Uusimaa Merkiävimmä hyväksyy kaava 00 Valuuso Kiviniemen koulun uudisrakenamisen osoiama kaavamuuos, jolla laajenneiin koulukorelia liiämällä urheilu- ja virkisysoiminojen (VU) aluea yleisen rakennuksen koreliin (Y). Valuuso Holma-Haaajärvi I-vaihe käsii Kirkonkylän länsiuolisen kasvusuunnan mukaan lukien uuden lukion ja äiväkodin korelin. Pina-alalaan n. 50,5 ha:n kaavassa osoieaan 5 omakoialoonia, yhiömuooisa ienalokorelia, asuinkerrosaloonia, alvelurakennusen koreli sekä laaja n., ha:n koulukoreli. Kaavalla oeuuu uusi Länsikehän ieyheys Rannanielä Haukiväylälle. Ulkoilureiiyheyksien arve koulukeskuksesa ja yleensä Kirkonkylälä Viriniemen suunaan on kaavassa yriy urvaamaan mm. Länsikehän ylikululla. Valuuso Asemakylän Kaakkurinkankaan muuos ja laajennus Oulun seudun ammaioison alueella ja siihen liiyvällä Kiiminginien uoleisella uudella eollisuusalueella. Kaavalla osoieaan laaja oeusoiminaa alveleva koreli ammaioison uudisrakenamiseksi sekä n. ha:n laajennuksella oimiilarakennusen ja eollisuusrakennusen koreleia Kiiminginien ja valaien vareen. Palvelurakenaminen sijoiuu Kiiminginien ja Asemakylänien (en. Liioie) riseykseen.

14 . Marinniemi Onganrana-Vahola Kunnan ulee seuraa asemakaavojen ajanmukaisuua ja arviaessa ryhyä oimenieisiin vanhenuneiden asemakaavojen uudisamiseksi. (MRL 0 ) Yli vuoa voimassa olleen ja merkiävälä osalaan oeuumaoman asemakaavan eruseella ei rakennusluia ulisi enää myönää. Tarkoius on kumoa vanha, vuonna vahviseu, asemakaava, koska alueen rakenamisa ei ole arkoiuksenmukaisa oeuaa vanhan asemakaavan mukaisena loma-asunoalueena. Alue rajoiuu Kurinhaudan ja Vaholan asemakaava-alueisiin. Kumoaminen koskee koreleia -5 ja niihin rajoiuvia luonnonilassa säilyeäviä uisoalueia (PL) sekä vesija kaavaiealueia. Alueen omisava Haukiuaan jakokuna ja yksiyise maanomisaja. Alueella on ällä hekellä 0 omakoialoa ja loma-asunoa. Kumoavalla alueella on voimassa uusi Marinniemen osayleiskaava 05, joka ohjaa alueen ulevaa maankäyöä. Kumoamisa koskeva valmiseluvaiheen kuuleminen on ollu louvuodesa 00 ja julkinen nähävillä olo on keväällä 0. Yheyshenkilö: Aila Lomeri. e=0,0 n VERKKOMÄENTIE VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT : :5 AO e=0,5 0 a MÄKITIE I RANTAKUJA AO a I P I e=0,5 : VK a 5 le : le e=0,5 0% AR I le I- AKR e=0,0. Kirkonkylän keskusa Kunnanhallius hyväksyi vuonna 00 rakaisun ideakilailun sekä laadiujen ohjeellisen kaavarunkoluonnoksen ja keskusan käyösuunnielmaluonnoksen ohjala laadiun kaavaluonnoksen ja asei sen valmiseluvaiheessa nähäville. Ase makaavan muuoksella iiviseään keskusaan asuinkerrosalo- ja liikerakenamisa ja selkeyeään alueen liikennejärjeselyjä viihyisän, urvallisen ja esee ömän kävelykeskusan aikaansaamiseksi. Asemakaavan muuoksella osoieaan lisärakennusoikeua kerrosalo- ja liikerakenamiseen, kerroskorkeus IV V, yheensä n k-m² sekä uudiseaan kauverkkoa ja ysäköiniä. Rannanien eeläuolella on arve uudisaa Simulanhakan vuokra-asunoalue. Rannanien ohjoiuolisen koreleiden rakenamisesa ääävä osalaan alueen maanomisaja. Kaava yriään oeuamaan soimuksilla kiineisöjen omisajien ja kunnan kesken. Kirkkoien uudisaminen ja uuden Froseruksenien rakenaminen ova suurimma kynnyskusannukse koreleiden uudisrakenamiselle. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa. Kello, Hälinkujan ymärisö Kunnanhallius hyväksyi kaavaehdouksen..00 ja ehdous oli nähävillä Asemakaavan muuoksella ja laajennuksella iiviseään yhdyskunarakennea Kellon keskusan unumassa, mikä ukee olevien alveluiden ja verkosojen edelleen kehiymisä ja joukkoliikenneä. Tämä n., ha:n kaava-alue on yksiyi sessä omisuksessa. Uusia omakoialooneja osoieaan ja muia asuinienalooneja 5 sekä Kellon nuorisoseuran oni ja vähäisiä lisäalueia vanhoihin oneihin. Kaavoiuksesa ehiin aiesoimukse jo v. 00. Maankäyösoimukse on allekirjoieu yhä lukuun oamaa, minkä vuoksi PAPPILANPUISTO VERKKOMÄENPOLKU AKR e=0,0 I- a I 0 I- 0: VP 55 AP e=0,5 : 500 : I e=0,5 0 0 AO : I le e=0, V. I. 000 LT AK I LT IV AL- 50 I V 5. :5 Z 000 le AK e= AL IV 5 55 VP AL AKR IV VP le AK 5 VP... 0:.. AKR : 5 :.. 50 e=0.5 ORHIKUJA AR : 0 5. ma :0 : 0: 0 :0 :5. 5. : 0 0: 5 0: : I : RANNANTIE Kirkonkylän keskusa uudisuu vaiheiain. 0 0: 5 0: I V PUISTOTIE RANNANTIE PARSITIE 5. :0 :. :. 5. : :5 KAPPELITIE : :5 :5 VANHAN LPA VP 0 EH EH/s Hauausmaa 0LPA 5. YS e=0.0 : 00. (0, 0, 0) 5. e= AL 0 AL IV 5:: 5. FROSTERUKSENTIE - 5. AUPPAKUJA K HERRALANTIE 0 5. Z LPA : I hk 5 AK 5. Viriniemi saama Asemakaavoiuksen ilanne. 0: K h 0 YK- e= VP Z 0 YM YM sr- 5.5 KIRKKOTIE sr- 00 e=0.0 0: VP 5.5 0: KYH 0:5 -IV e= KESKUSKUJA L : 5 5. AL- Seurakunaalo 0: Kunnanviraso 0 :5 K 5.5 Tori +. ki 5. LT KIRKKOTIE 5. / sr- HERRALANP HAUTAUS- MAAN PUISTO 5.5 0: J V J hk 5 : 0: : LP 0: Onganrana- Vahola 5 (0 5 ja Z : VP Holma- Haaajärvi I - vaihe. Annalankangas.Viriniemi eläinurheilukeskus. Häälä - Vehkaerä. Kirkonkylä, keskusa Kiviniemen koulu. Haaakangas, kauaaikka kaavan hyväksyminen on viiväsyny. Mikäli soimuksia kaavan oeuamisesa ja kusannusvasuisa ei saada kaavasi allekirjoieuksi, jouduaan kaavan rajausa suisamaan ja käsielemään kaavaehdous uudesaan. Yheyshenkilö: Hanna Pöyäkangas. Viriniemen eläinurheilukeskus Kellonlahden uuden loma-asunoalueen ohjoiuolisen eläinurheilualueen oiminoja ohjaava kaavan laajennus oli luonnosvaiheessa nähävillä louvuodesa 00. Tämä ääosin kunnan omisaman n. 0 ha:n kaavan laajennus käsiää mm. raviradan ja oeuunee jo vuokrau allioni ja koiraharrasusaluee. Uusia allioneja osoieaan ja muulle eläinurheilulle sekä alvelurakenamiselle. Tällä mioiuksella hevosmäärä voi maksimissaan olla 5. Kaava sallii ääkäyöarkoiuksen mukaisen rakennuksen yheyeen ienehkön asunnon, eninään 0 k-m². Eläinurheilukeskuksen ieyheyde ukeuuva jo osin rakenneuun ja Kirkonkylälle jakuvaan Kellonlahdeniehen. Tieverkoso äydenyy ja kevyen liikeneen järjesely selkeyyvä arkaselemalla aluea osana Viriniemen virkisys- ja vaaaajanoiminojen kokonaisuua. Ravi- ja rasasusharrasuksen lähireii ja yheysaree arkenneaan. Eläinurheilukeskuksen kaava ukee Viriniemen avoielua kehiysä ja lisää harrasus- ja VIREILLÄ OLEVA KAAVA VIREILLE TULEVA KAAVA v.00 HYVÄKSYTTY KAAVA 5. Tekninen arkisaminen, Takkurana. Kello, Hälinkuja Asemakylä Kaakkurinkangas 0. Haukiharju. Hämeenjärvi rana-asemakaava alveluarjonaa oeuuessaan ymärisölään veovoimaisena ja viihyisänä osana Viriniemen seudullisa ulkoilukeskusa. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa 5. Asemakaavojen ekninen arkisaminen, Takkurannan osa-alue Haukiuaan asemakaavayhdiselmä koosuu lukuisa eri aikoina hyväksyyisä kaa voisa ja kaavamuuoksisa. Kaavojen ohjakara on uudiseu numee risiksi ja samalla on huomau laadiussa kaavayhdiselmässä eäarkkuuksia suheessa maasokoheiden odelliseen sijainiin. Vanha kaava eivä kaikila osin noudaa arkkaan miauja kiineisörajoja. Myös joholinjojen varaukse oikkeava odellisesa sijainnisa maasossa. Lisäksi kaavamerkinnä ja -määräykse kaiaava yhe näisä misä avoieena saada ne vasaamaan nykyisiä ymärisöminiseriön ohjeia. Teknisellä arkis uksella laadiaan osa-alueiaise asemakaava korvaamaan aiemman lukuisia eri ikäisiä asema- ja rakennuskaavoja sisälävän kaavayh diselmän. Tarkisuksella ei ehdä miään maankäyömuuok sia koreleiden käyöar koiukseen ai rakenamisoikeueen, vaan ne ehdään erilli sinä hankkeina, jos sellai seen arvea ilmenee. Valmiseluvaiheen kuuleminen on ollu louvuodesa 00. Osa-alueiainen

15 5 arkisus on aloieu Takkurannan alueela, jonka eknisesi korjau kaavaehdous aseeaan nähäville alkuvuodesa 0. Seuraava arkiseavaksi oeava osa-alue ääeään ämän jälkeen. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa ja Päivi Markuksela. Hämeenjärven ranaasemakaava Suunnielualue sijaisee Hämeenjärven ohjoisosassa ja koskee iloja RN:o :5, :, :0 ja :. Kaavoieavan alueen ina-ala on n. ha. Rana-asemakaavan avoieena on muodosaa kuusi uua, ei omaranaisa, lomarakennuaikkaa nykyisen ranaonien ja järven länsiuolelle vievän ien välimaasoon. Maanomisaja oimiava kunaan osallisumis- ja arvioinisuunnielman sekä kaavaluonnoksen, joka uleva nähäville alkuvuodesa 0. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa ja Päivi Markuksela VIREILLE TULEVAT KAAVAT. Annalankangas Annalankankaan eollisuusalueen asemakaavaa on arkoius laajenaa Annalankankaanien eeläuolella. Kaavan laajenaminen on ullu ajankohaiseksi onireservin louessa ja kunnan uusien maanhankinojen myöä. Samalla arkiseaan voimassa olevaa asemakaavaa mm. Koneien, Muoiien, Revonien ja Länsikehän varressa. Alueella on voimassa oikeusvaikueinen Kirkonkylän osayleiskaava, joka ohjaa maankäyön suunnielua. Vuonna 00 laadiiin kaavarunko, jolla on arkenneu Annalankankaan ja Holma-Haaajärvi-alueen yleiskaavaa. Yheyshenkilö: Aila Lomeri. Kiviniemi HääläVehkaerä Uuden laajahkon kasvusuunnan asemakaavoiusa on valmiselu rakennemalliarkaseluilla. Varsinaisen kaavoiuksen käynnisäminen on viiväsyny muuamien keskeneräisen maanhankinojen vuoksi. Kunnanhallius eki..00 ääöksen lunasusluvan hakemisesa viimeisen raakamaaalsojen hankkimisesa ja luaääös ymärisöminiseriölä saaiin joulukuussa 00. Kuna omisaa ulevasa kaava-alueesa ny n. ha. Koko kaavoieava kasvusuuna on n. 5 ha, joka on ääosin rakenamaona. Alueella on hajarakenamisa ja asukkaia n. 5. Seudullisesi arvioiuna ämä Eläinurheilukeskuksen kaavaluonnos. meren, saamaalveluiden ja Viriniemen unumassa sijaiseva Kiviniemen uusi asuinalue ulee olemaan veovoimainen. Paikallise alvelu sekä moniuolise ulkoilu- ja virkisysmahdollisuude ova eriyisekijöiä joka mahdol- lisava omaleimaisen ja viihyisän uuden rakenneun ymärisön. Kaavasuunnielu ulee olemaan vaaiva, mua mielenkiinoinen. Kaavoiuksen ehokkuudesa riiuen uusien onien määrä voi olla joa 00-0, asunoja ja asukkaia Kaavoieavan alueen erusselviykse ja alusavan rakennemallin on laainu dilomiyönään arkkiehioiskelija Hanna Pöyäkangas. Varsinaisesi kaavoius käynnisyy kunnanhalliuksen ääöksellä ja vireille ulosa ilmoiamalla. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa ja Hanna Pöyäkangas. Haaakangas I, kauaaikka Haukiharju. Haukiväylän ja Heionien riseyksen lounaisneljänneksen n. ha:n alueen kaavoius aloieiin jo 00. Tavoieena oli osoiaa osayleiskaavan mukainen aikallinen alvelukeskus ja kauallisia alveluja ähän liikeneellisesi edulliseen ja sijainnilaan keskeiseen Kirkonkylän ärkeimmän sisäänuloväylän vareen. Haukiväylän liikennemäärä on jo yli 000 ajoneuvoa/vrk. Kaavoius eeni luonnosvaiheeseen ja siinä yheydessä laadiiin myös alusava vaikuusarkaselu vähiäiskauan suuryksikön sijoiamisesa ähän Kirkonkylän keskusan unumaan Haaakankaalle. Kaavaluonnoksen mukaisella 000 k-m²:n äiviäisavarakaualla arvioiiin olevan aikallisia osiiivisia vaikuuksia, mua ei seudullisa merkiysä. Nykyinen ydinkeskusa on siinä määrin äyeen rakenneu, eä miavamaa uua kauaaikkaa ei kaavalla ole voiu osoiaa. Kaavoiuksen jakaminen on ny ullu välämäömäksi myös ko. riseysjärjeselyiden iesuunnielmaa varen niin, eä kaavalla osoieaan riiävä ila kieroliiymälle ja kevyen liikeneen alikululle. Asemakaavan vasaisa suunnielmaa ei voida hyväksyä. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa 5. Haukiharju Kirkonkylän osayleiskaavassa yksiyisille alveluille ja hallinnolle (PK-) sekä makailualveluille (RM) ja virkisyskäyöön osoieun Haukiharjun n. 0 ha:n alueelle laadiaan kaavarunko myöhemää asemakaavoiusa ennakoiden. Oulun seudun kauallisessa alveluverkkoselviyksessä Haukiharju on merkiy kauan reservialueeksi. Kaavarunkoyö aranaa asemakaavoiusvalmiua, heloaa kaavarosessia ja mahdollisaa sien alueen noeamman käyöönoon, mikäli arvea ilmenee. Kaavarunkoa varen ehdään arviava selviykse ja ukiaan mm. alueen rakennusoikeuden mioiusa, viemäröinnin oeuamismahdollisuuksia, iejärjeselyjä ja virkisysareia. Työ käynnisyi kunnanhalliuksen ääöksellä..0. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa ja Hanna ja Pöyäkangas. Viriniemen saama Kunnanhallius ääi Merivarioaseman viereisen Musakarinien ienvenesaaman kaavamuuoksesa, jolla yriään osoiamaan rakennusoikeua valmisumassa olevan saaman huolo- ja halliiloja varen. Laiurirakenee ja saama-allas ymärisöineen on jo rakenneu. Tarviava rakennusoikeus on n. 000 k-m². Työ käynnisyi alkuvuodesa 0. Yheyshenkilö: Markku Uusimaa

16 KISMITTÄÄKÖ? KERRO, MIKÄ! ONKO IDEOITA? Jos jokin kunnan asia harmiaa, ihmeyää, huoleaa, kismiää ai jos on joain kysyävää ai ideoia, laia asia oheiselle korille ja oimia Tilioriin. Asialliseen alaueeseen anneaan asiallinen vasaus. Nimeömiin ei luvaa vasaa, mua nime ideään vain Tiliorin oimiuksen iedossa. Palauea, kysymyksiä ja ideoia voi läheää myös sähköosilla osoieeseen Sähköosilla läheeyssä viesissä ulee olla mainina, eä se haluaan julkaisavan Tiliorissa. Vasaanoaja:, Haukiuaan kuna, PL, Kirkkoie 0 HAUKIPUDAS Palauea, kysymyksiä ja ideoia kunnalle: Läheäjä: Nimi Uusi haukiuaalainen! Jos halua ieoa uuden koikunasi alveluisa, äyä oheinen kori ja oimia kunnanvirasolle. Olen muuanu Haukiuaalle (vm) ja haluan ieoa seuraavisa kunnan alveluisa: äivähoidosa koulualveluisa Osoie Puh. Tiliori /0 erveyalveluisa vaaa-ajanalveluisa muusa: misä Nimeni ja osoieeni (ja uhelinnumeroni) on: Palaua kori kunnanvirasolle osoieella: Tieoalvelu, PL, Kirkkoie 0 HAUKIPUDAS ai jää johonkin kunnan oimiiseeseen, josa kori oimieaan edelleen kunnanvirasolle. Tiliori /0 Haukiuaan kunnan iedouslehi /0, nro Vasaava oimiaja Kirsi Lehinen Toimiuskuna Markku Karinen Riva Kiviniemi Jussi Muilu Aune "Kiru" Hinkula Taio Airi Vesa ja Kirsi Lehinen Aune "Kiru" Hinkula (Oison sivu) Sivunvalmisus Ranaohja Oy, Haukiudas Painoaikka Suomalainen Lehiaino, Kajaani Painosmäärä 500 kl ISSN 0-5 Seuraava Tiliori ilmesyy.5.0. Aineiso leheen..0 mennessä. LÖYTÖ- ELÄIMET Eläinsuojelulain 5 :n mukaan kunnan on huolehdiava alueellaan irrallaan avaujen ja aleen oeujen koirien ja kissojen sekä muiden vasaavien ienikokoisen seura- ja harrasuseläinen ilaäisen hoidon järjesämisesä vähinään 5 äivän ajan. Haukiuaalla löyöeläime viedään Juno-Juhekin kenneliin, joka sijaisee Asemakylällä Puueränie :ssa, Jos koirasi ai kissasi on kadonnu, kaso löyöeläime neisä Löyöeläinen luovuushinna Mikäli koira haeaan saman vuorokauden aikana (kennelin aukioloaika klo -) kuin se on aleenooiseeseen uou, ulee siiä maksaa aleenoomaksu,5 euroa. Seuraavila hoioäivilä eriään lisäksi hoiomaksu 0 euroa/vrk. (Esim. jos koira noudeaan klo.00 mennessä samana äivänä kuin on uou, luovuushina on,5 euroa, mua jos se haeaan seuraavana äivänä, hina on 5,5 euroa). Kissoisa eriään ainoasaan hoiomaksu 0 euroa/vrk. Löyöeläinen hakemisesa veloieaan 0,50 /km, minimimaksu kuienkin 5. Hinna sisälävä arvonlisäveroa %. Maksu suorieaan eläinä haeaessa. Maksuvälineenä käy ankki- ja luookori sekä käeinen. Omia eläimiä ei saa uoda löyöeläiminä kenneliin. KIRPPUTORI- TAPAHTUMA Jokikylän koululla.. klo Lisäksi mm. - onnenyörä - arvonaa - leivonnaismyyni - kahvila TERVETULOA! Toivoaa Jokikylän koulun väki Tiekunien kokouksia Halosenniemen yksiyisien iekunnan vuosikokous orsaina..0 klo.00 Leirikeskus Koivuhaassa. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia ja vahviseaan muuunee ieyksikö. Maksuunanolueelo ja ieyksikkölaskelma on nähävillä kunnan ilmoiusaululla Tiehoiokuna Jokikylän kouluien yksiyisien iekunnan vuosikokous erjanaina 5..0 klo Jokikylän koululla. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia ja vahviseaan v. 0 iemaksu. Maksuunanolueelo nähävänä hoiokunnan uheenjohaja Aaro Annalalla, Jokikylänie 0, ajalla Aaro Annala, uheenjohaja Kuivalanerän yksiyisien iekunnan vuosikokous iisaina..0 klo Jauli yläkerran kokoushuone. Kahviarjoilu. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia ja vahviseaan muuunee ieyksikö. Kokouksen asialisa, maksuunanolueelo ja ieyksikkölaskelma ova nähävänä kunnan ilmoiusaululla virka-aikana. Kari Halme, oimisijamies Marilanien yksiyisien iekunnan vuosikokous maananaina..0 klo Penalla, Marilanie :ssä. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia. Seija Karjalainen, oimisijamies Peninien yksiyisien iekunnan vuosikokous lauanaina 5..0 klo 5.00 Ilo Örnillä, Peninie. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia. Maksuunanolueelo nähävänä Ilo Örnillä.. alkaen. Ilo Örn, uheenjohaja Pönnän-Sarkkiharjun iekunnan vuosikokous sunnunaina 0..0 klo Sarkkiharjunie :ssa. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia, vahviseaan yksikkölueelo, v. 0 iemaksu, valiaan oimisija- ja varaoimisijamies. Yksikkö- ja maksuunanolueelo on nähävänä Sarkkiharjunie : n ulko-ovisyvennyksessä kahden viikon ajan ennen kokousa. Tiekuna Risikankaan yksiyisien iekunnan vuosikokous erjanaina 5..0 klo.0 Oravalla Risikankaanie 0:ssa. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia. Maksuunanolueelo ja yksikkölueelo ova nähävillä äivää ennen kokousa Oravalla. Suokkosen yksiyisien iekunnan vuosikokous oiminakeskus Jaulin oisen kerroksen kokoushuoneessa orsaina..0 klo. Esillä ova yksiyisielain mukaise vuosikokousasia ja maksuunanolueelon vahvisaminen. Maksuunanolueelo on nähävänä Suokkosenie 00 auoallin ovessa Mai Teräs, uheenjohaja Susijärven yksiyisien iekunnan vuosikokous iisaina..0 klo Parkumäen koululla. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia. Kalevi Högren, oimisijamies Tervakarin yksiyisien iekunnan vuosikokous iisaina..0 klo vaaa-aikakeskus Jaulissa, Jokelanie 0. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia. Maksuunanolueelo on nähävänä Kosi Siiolalla. Reijo Siiola, uheenjohaja Vehkaerä-Tilanrana yksiyisien iekunnan vuosikokous erjanaina..0 klo Kaisa Annalan ja Ani Liimaaisen alossa. Osoie on Vehkaeränie, 00 Kello. Käsiellään yksiyisielain mukaise vuosikokousasia ja valiaan oimisijahenkilö. Maksuunanolueelo on nähävänä kunnanvirason ilmoiusaululla Pirkko Jääskelä, oimisijahenkilö Yksiyiseiden kunnossaidon ja eruaranamisen kunnanavusukse Hakemukse liieineen on jäeävä mennessä kunnanvirasolle yksiyisieasioiden hoiajalle ai alveluise Lanssiin. - Kuna edellyää avususehdoissaan yksiyisielaisa oikeen, eä voidakseen hakea avususa on iekunnan ideävä vuosikokous huhikuun louun mennessä - Avususa voiva saada ne iekunna, joiden avususehdo äyyvä. - Lisäieoja löyyy kunnan koisivuila, josa avusushakulomakkeen voi myös ulosaa kohdasa: Kunaalvelu/Teknise alvelu/ Tie/Yksiyisie/Lisäieoja yksiyisieavusuksisa ja avusuksen ehdoisa. Kirkonkylän oiminauisosuunnielman yleisöilaisuus orsaina.. klo - kunnanvirasolla Tilaisuudessa esiellään keskuuison alusava suunnielma. Kunalaisilla on mahdollisuus uusua suunnielmaan ja lausua siihen mieliieensä loullisa rakennussuunnielua ja oeuusa varen. Suunnielussa on huomioiu myös vanhusväesön käyöarve uisolle. Kahviarjoilu. Terveuloa! Haukiuaan kuna ja Plaana Oy

17 ILMOITTAUTUMINEN PERUSKOULUIHIN AVUSTUKSET HAETTAVANA KIRJASTON KUULUMISIA Syksyllä 0 eruskoulun ensimmäisen luokan aloiavien (vuonna 00 synynee) kouluun ilmoiauuminen aahuu - sähköosise..0 mennessä osoieeseen sivisyalvelu@haukiudas.fi - uhelimise sivisyalvelujen oimisolle i..0 ai o..0 klo numeroihin (0) ai (0) 5. Sähköosiviesiin seuraava asia: - lasen koko nimi sekä synymäaika (v, kk, v) - osoie - huolajien nime, osoiee (jos eri kuin lasella) sekä uhelinnumero - lasen esikoulun nimi Mikäli erhe on muuamassa kunaan ai huolaja haluava iedusella lähikoulua ai muia koulua koskevia asioia, yydeään oamaan yheys. (0) 5. Kaikki eriyisoeukseen uleva ja ienryhmiin oivou uude oilaa ilmoieaan sivisyalvelujen oimisoon,. (0) 5. Koulunkäyniaikasa järjeseään arviaessa henkilökohainen neuvoelu. Mikäli oilas arvisee eriyierusein avusus-, kuljeus-, auväline- yms. alveluia, yydeään hakemukse asianunijalausunoineen oimiamaan mahdollisimman ian osoieella: Haukiuaan kuna, Sivisyalvelu, PL, 0 Haukiudas. Kouluun uusuminen järjeseään myöhemmin keväällä kouluiain. Täsä ilmoieaan vanhemmille kirjeise. Koulu alkava keskiviikkona..0 klo.00. Koululaisen aamu- ja ilaäiväoiminaan lukuvuodelle 0-0 haku ääyy..0. Sivisyslauakuna ääää oukokuun louun mennessä, missä oimiaikoissa oiminaa järjeseään lukuvuonna 0-0. Huolajille ilmoieaan myönneysä aikasa kesäkuun 0 aikana. Hakemuksia saa esikouluila, kouluila, aamu- ja ilaäiväoiminnasa, sivisyalveluisa, kunnanvirason neuvonaiseesä sekä kunnan neisivuila kohdasa lomakkee. Sivisyslauakuna julisaa avusukse haeavaksi..0 mennessä. Kuluurioimi Kuluurioimen avususa voiva hakea rekiseröidy seura ja yhdisykse, muu kuluurioiminaa harjoiava yhdisykse ja ryhmä sekä yksiyise henkilö.kuluurioimen avususa voidaan hakea mm. kouluukseen, oiminnan järjesämiseen ai ieynä ajankohana järjeseävän aahuman, kuen esimerkiksi kuluuriäivän ai -viikon, vierailun ai näyelyn järjesämiseen. Ammaimainen oimina ei kuulu sellaisenaan ämän avususjärjeselmän iiriin. Liikunaoimi Vuosiavusuksia voiva hakea rekiseröidy yhdisykse, joiden oimina on säänömääräisesi liikunaoiminaa. Vuosiavususa haeaan hakemuslomakkeella, joka on samalla myös oiminaselviys. Tila-avusus on arkoieu haukiuaalaisille urheiluseuroille muissa kuin kunnan ylläiämissä liikunaaikoissa aahuvasa harjoielusa aiheuuviin ilakusannuksiin. Avususa myönneään vain alle -vuoiaiden säännölliseen ohjauun oiminaan. Avususa haeaan erillisellä hakulomakkeella, johon liieään osiee aiheuuneisa ilojen vuokrauskusannuksisa. Kohdeavusuksia voiva hakea myös muu yhdisykse, erilaise yheisö ja ryhmä. Kohdeavususen haulla ei ole määräaikaa. Avususa haeaan vaaamuooisella hakemuksella, jossa on hakijan yheysieojen lisäksi selvieävä avusuksen käyöarkoius ja kusannusarvio aahumasa/oiminnasa, joa varen avususa haeaan. Nuorisooimi Vuosiavusuksia voiva hakea rekiseröidy yhdisykse, joiden oimina on säänömääräisesi nuorisooiminaa. Vuosiavususa haeaan hakemuslomakkeella, joka on samalla myös oiminaselviys edelliselä oiminavuodela. Kohdeavusuksia voiva hakea myös muu yhdisykse, erilaise yheisö ja ryhmä. Kohdeavususen haulla ei ole määräaikaa ja siä haeaan vaaamuooisella hakemuksella. Avusus- ja iliyslomakkeia on saaavilla Jaulisa, Jokelanie 0,. (0) 00 ai sivisyalvelujen oimisosa, Keskuskuja,. (0). Lomakkee ova myös uloseavissa kunnan www-sivuila. Avusushakemukse oimieaan..0 mennessä sivisyalvelujen oimisoon Keskuskuja, 00 Haukiudas. AUKIOLO 0.. asi Pääkirjaso Jokelanie 00 Haukiudas. (0), ma - o 0-0 e 0- la -5 Aseman kirjaso Aseman koulu A-alo. (0) 55 5 i - o -5 Suljeu.-.. Kellon kirjaso Nuorisoseuran alo. (0) ma, i, o - ke, e 0-5 Marinniemen kirjaso Jokisuunie. (0) 5 0 ma, ke - o, e 0-5 KENTTIEN VAKIO- VUOROJEN HAKU Liikunaoimi julisaa haeavaksi.. mennessä keskusurheilukenän ja muiden allokenien käyövuoro kesäksi 0. Kirjallise hakemukse, joissa ilmenee laji ja kenäoivomus sekä vasuuhenkilö, ulee oimiaa vaaa-aikaalvelujen oimisoon, os. Vaaa-aikakeskus Jauli, Jokelanie 0, 00 Haukiudas. Hakukaavakkeia saa Jaulin alveluiseesä. Lomakkee on uloseavissa myös kunnan wwwsivuila. Viriniemen kenävuoro haeaan suoraan liikunaoisola. KOULUJEN LOMA-AJAT Kevälukukausi alviloma (vko 0) Syyslukukausi syysloma (vko ) Mediasauhankkeen sauheke Mediasauunnisa uhuaan, kun sau ai arina saa ysäväkseen uuden median uoma mahdollisuude. Sauunia värieään erilaisilla medioilla, kuen aikakauslehdillä, eleillä ai Inernesivusoilla. Tavoieena on oasaa ja innosaa alle kouluikäisiä lasia urvallisesi median ariin, unohamaa sili sauja ja arinoia. Mediasauhanke oli Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoiama hanke, joka oeueiin OUTI-kirjasoissa ajalla Kirjasojen henkilökunaa koulueiin hyödynämään ieoekniikkaa ja verkkoaineisoja sauhekien järjesämisessä. Hankkeen aikana rojekiyönekijä Maria Turinen järjesi kirjasoissa erilaisia mallisauuneja. Haukiuaan ääkirjasossa mallisauuniin osallisui lasa muuaman aikuisen kera. Aseman kirjasossa oli ua lähes äynnä; noin 50 lasa ja aikuisa osallisui mediasauuniin. Lase saiva kuunnella ensin arinan kuvakirjasa, Kuva: Kaisu Suomela jonka jälkeen leikiiin ja elaiin verkkoaineisoja hyödynäen elejä Marian kanssa. Lase eivä suinkaan isunee kaikki yhden koneen äärellä, vaan näyön kuva heijaseiin videoykillä isolle kankaalle. Liikkuva kuva äänien kera oliva ienemienkin mieleen. Sauhekilä oisui iloisia lasia ja kiinnosuneia aikuisia. Maria sai useammalle äidille ja hoiajalle keroa verkkosivusojen osoieia, joisa löyyy mielekäsä ja hyväksi havaiua maeriaalia. Vaikka hanke on ny ohi, mediasauilu jakuu erilaisilla muodoilla sauhekissämme. Terveuloa! Terhi Haaaja kirjasoalan oiskelija Kirjason sauheke keräävä kuulijoia. Uuena lukumuoona on ullu mediasauilu.

18 Revonie 5 HAUKIPUDAS Liu Teaerikuoan esiyksiin: Ennakkovaraukse. (0) ja. Liuja myydään Kiiminkijoen oisossa oimison aukioloaikoina (ma-o -, e -5 os. Kirkkoie ) ja Teaerikuoalla.. asi (mao -0) ja unia ennen ovela. Liuja on myynnissä myös Oulun kauungineaerin myynialvelussa Kaarleväylä,. (0) Oikeude ohjelmanmuuoksiin idäeään. Ohjelmanmuuokse neisivuilla. Teaerikuoa ny myös facebookissa! Käyä ykkäämässä! RISTO JÄRVENPÄÄ JA PIKKUMETSÄN ORKESTERI la.. klo Lasen konseri Elina Könönen iano ja laulu. Tehny Pikkumesän aaisen ja lukukirjan leiki ja nuoi -kirjan, Taio Tekoniemi, konrabasso, Riso Järvenää, kiara, laulu ja Samo Rumu lyömäsoiime Orkeseri soiaa ääasiassa Riso Järvenään alakouluille ekemän Pikkumesän aaisen ja Pikkumesän lukukirjan musiikkimaeriaalia. Yleisöön soii koko erhe, alakoululaise, joille laulukirja ova uuja, oava uu kaalee innolla vasaan. Liu / e, erheliu 0 e (+). PUHDISTUS - NURKKANÄYTTÄMÖ La 5..0 klo ensi-ila. Muu näyökse: su.. klo, la.. klo, su 0.. klo, la.. klo, su.. klo, la.. klo, su 0.. klo Puhdisus on Finlandia-alkiun kirjailijan Sofi Oksasen koskeava näyelmä Virosa. Se avaa suomalaisille Viron vaieua lähimenneisyyä heijasaen siä nykyäivään. Tarina kerroaan risikkäin kahden monisävyisen naisroolin; nuoruusvuoensa 0-luvun Neuvoso-Viron miehiysvuosissa eläneen Aliide Truun ja hänen 0-luvulla elävän sisarensa yärenyären Zaran kaua. Ikäerosaan huolimaa molemmilla naisilla on samanlaisia väkivalaan ja vaaudenmeneykseen liiyviä kokemuksia. Puhdisus on vaauava kokemus. Se on näyelmä rakkaudesa maahan, mesiin, erineisiin ja sukuun. Teemana ova aisi ihmisen arina, heidän kauaan myös ahuus, viaomuus, rakkaus, syyllisyys, häeä ja uhdisauumisen arve. Kukaan ei ole yksiselieisesi hyvä ai aha. Kasojaa ei kuienkaan ääseä helolla kuvaaessa iinallisesi ja joa lohduomasi siä, mikä on elossaysymisen loullinen hina ja miä voi aahua, kun kaikki on kauan. Huom! Esiys sisälää voimakkaia kohauksia. Ohjaus Raija Päkkilä, musiikki Olli Roman, uvu ja lavasus Ulu Korua, valosuunnielu Jari Haavikko. Rooleissa Sau Alaalo- Rauio, Tarja Mari, Maija Männikkö, Timo Rauio, Elmo Rauio, Hannu Tihinen ja Juha Virranniemi. K-5 Liu 5/ e. E L L I N G KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN ALUETEATTERI ke.. klo (huom. aika!) Hyvän mielen komedia AMATSONIT JA HIRVIÖ la.. klo Musiikillinen draamakomedia Vielä kerran yleisön yynnösä esieään musiikkieaeriharrasajien musiikkinäyelmää! Jos missasi ämän viime syksynä, ny ehdi vielä korjaa ilaneen! Musiikkieaeriharrasajien arina sijoiuu eelämeren saarille. Kaukaisella saarella vuoren akana asuu hirviö. Saarella asuva myös äii ja hänen neljä yärään. Joka viikko on äidin vieävä hirviölle uhrilahjaksi mesäsyssaaliin arhaa ala. Eräänä aamuna yäre löyävä rannala karvaisen olennon ja miä sien aahuukaan? Ohjaus Vladimir Nedvihai, musiikin ohjaus ja koreografia Ljudmila Nedvihai. Ensi-ila oli.5.00 K-. Liu e. Symaainen kahden aikuisen ojan kasvuarina, lämminhenkinen keromus laioshoidossa yheen hisauuneiden ysävysen uusumisesa maailmaan, jossa he eivä ole koskaan oikein osannee elää. Kaverukse Elling ja Keijo-Pekka koiueaan ois laioksen urvasa omaan vuokra-asunoon. Hoiaja ja lääkäri luoava heihin. Ny on oma ua ja oma lua, vaaus ääää ihan kaikesa ihan ise ainakin melkein. Pikku hiljaa, kommellusen kaua erikoisen ysävysen arki alkaa luisaa ja uhelimeen vasaamisen ja ihmisen kohaamisen elko väisyä. Kun kuvaan usahaa vielä yläkerrassa asusava, viimeisillään raskaana oleva Reija, kaverusen elämä alkaa aseua omiin, erikoisiin uomiinsa ja he löyävä aikkansa normaalien joukosa omalla avallaan. Ohjaus Iirisiina Väinölä, lavasus Iida Vanaja, rooleissa Anne Ballini, Mika Silvennoinen, Esko Vaula ja Jukka Väinölä. Esiysä suosiellaan yli -vuoiaille. Esiyksen keso noin 5 min, sis. väliajan. Liu e.

19 Teaerikuoan kevä jakuu... KELVOTTOMAT KUN SEKÄÄN EI RTÄ su.. klo Skesishow KOIRIEN KALEVALA KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERIN ALUETEATTERI ke.. Koko erheen musiikkinäyelmä Kauan sien, silloin kun maailma oli vielä nuori, asui kaukana Kalevalan mailla leoisa koirien heimo. Ueilla lauluilla ja uljaalla laulamisella höysey skesishow. Aiheena elämän ihan älyömä iso eema arjoaa ekijöille harvinaislaauisen mahdollisuuden arkasella ihmisyyden ekriä sen kaikissa sävyissä. Tuloksena on koose biisei mis jengi diggaa ja skesei, mikä oivoavasi nauraais edes vähän. Reilu,5 uninen ekaakkeli marssiaa lavalle Kelvooma -ensemblen: Puni Valonen, Jussi Lami, Ani Tammileho, Tuomas Uusialo. Ohjaus Eero Saarinen, käsikirjoius Kari Puumalainen. Laulunekijöiä mm. Hecor, Juice, Kari Peisamo, Jaakko Teo, Markku Salo, Mikko Koivusalo. Tuoano Produmo. Keso väliaikoineen h 0 min. Liu 0 e. Sen naaurina imeässä Pohjolassa asusi hurjaäinen susien suku. Ja jossain niiden välissä eleli vielä omia olkujaan kulkeva kissojen kansa. Koirien Kalevalan arinassa on mukana Kalevalasa uuja hahmoja, kuen vanha Väinämöinen, koiraheimon suurin ieäjä, loisujen laulaja ja mahikoira, Ilmarinen, koirien suvun suurin seä ja Sammonakoja, Joukahainen, nuori kainallinen äkkiää, sekä Lieo Lemminkäinen, kissojen heimon omaäinen seikkailija ja karjaaimen. Koko erheelle soiva esiys on oeueu nukkeeaerin keinoin ja siinä käyeään runsaasi musiikkia. Esiys erusuu Mauri Kunnaksen lasenkirjaan vuodela. Dramaisoini Miko Jaakkola, ohjaus Eero-Taio Vuori, sävellys Juho Hannikainen, nuke Säde Oinonen. Rooleissa Anne Ballini, Mika Silvennoinen, Esko Vaula ja Jukka Väinölä. Keso n., ei väliaikaa. K-5. Liu / e, erheliu 0 e (+). KUTSU VETERAANEILLE Kiiminkijoen oiso haluaa kunnioiaa soiemme veeraaneja ja kusuu Haukiuaan ja Kiimingin veeraani saaajan kera kasomaan Koirien Kalevala esiysä Teaerikuoalle. Ennakkoilmoiauuminen Jaana Pokonen KANSAINVÄLINEN TANSSIN PÄIVÄN GAALA e.. klo Esiyksiä meilä ja muuala JORMA UOTINEN - RIKU LEHTOPOLKU TARU MIETTINEN (DANCE-FINALISTI) Yleensä rummuus on kiivas ja voimakas kokoonumiskusu. Pehmeämi, asainen rummuus viesii innosumisesa. Esiinymässä ammailaisia, mm. Jorma Uoinen (kuvassa, ei esielyjä kaiaa), Riku Lehoolku (Porin Dance Comany, Kansallisoeran vierailija ja Jorma Uoisen assiseni) ja Taru Mieinen (mm. TV:sä uu DANCE-finalisi). Lisäksi OAMK:n anssinoeajia ja Oulun seudun harrasajia yhdessä esiinymässä. Tanssi on kuria, yöä, oeamisa, kommunikoinia. Tanssi luo kaikkien ymmärämän kielen korvaamalla sana, joka eivä aina ole kaikille uuja. Tanssi anaa meille nauinoa, vaaua ja lohduaa kyvyömyydessämme lenää linujen lailla uoden meidä lähemmäs aivasa, yhää, ääymäönä. Tanssi on hämmäsyävää aidea, joka kera ainulaauisa, kuin rakaselu, joka jäää sydämemme ykyämään ja odoamaan seuraavaa keraa. Tanssin julisus 00 Julio Bocca. Liu 5/0 e. TEATTERIKUOPAN NÄYTTELYT Näyelyila avoinna ma-o klo -0 ja unia ennen esiysen alkua. Suljeu hiiholomaviikolla.-.. TILKKUJA TILKKU- VAKASTA Kiiminkijoen oison ilkkuvakkaryhmä..-.. KUVIA SARJOISTA JA Jorma Syng, MAALAUK- SIA KUVATAIDE JA KÄDEN- TAIDOT Kiiminkijoen oison ryhmiä.-.. ELÄVÄ VVA - KASVIT JA ELÄIMET Taidekoulun kuvaaide ja käevä käde.-.5. Viriinissä: KORUKIVET.-.. POSLNINMAALAUS.-.. LASITYÖT AIKUISTEN KERAMK- KA.-..

20 0 Kiiminkijoen oiso ja Taidekoulu Haukiudas ja Kiiminki - Kansalaisoiso - Taidekoulu - Kuluurialvelu Kirkkoie 00 HAUKIPUDAS. (0),,. Toimiso avoinna ma-o klo -, e klo -5. Hiiholomaviikolla.-.. ma-e klo -5. Kiiminkijoen oison löydä myös Facebookisa. Käyä ykkäämässä. w w w. k i i m i n k i j o e n o i s o. f i UUSIA KURSSEJA, JOILLA ON TILAA! 00k MOSAKKI Oiso, aideila. krs Keskuskuja e klo -, la-su klo 0-5. Ohj. Päivi Kuoala. Kurssimaksu e. Luo uua ilmeä koiin ja uuarhaan laaa- ja lasimosaiikkiöillä. Maeriaaleiksi soiva mm. rikkinäise lauase, kaakeli, eili ai valmii lasimosaiikkiala. Tuo mukanasi yön ohjaksi saviruukku, ieni öyälevy, arjoin ms. alusa. Ilm. HETI. 0k KÄSIN TEHTYÄ SAIPPUAA Oiso, aideila. krs Keskuskuja la-su.-0.. klo 0-5. Ohj. Marju Sarkkinen. Kurssimaksu e. Tuusuaan saiuan valmisusmeneelmiin. Kokeillaan myös saiuoiden kuvioimisa, koriseluaoja ja akkaamisa eri avoin. Maeriaalihankinnoisa ilmoieaan myöhemmin. Osan raaka-aineisa voi osaa ohjaajala. Tieduselu marju.sarkkinen@oulu.fi. Ilm. HETI. 005k IHONHOITO- TUOTTEIDEN VALMISTUS Oiso, aideila. krs Keskuskuja la-su.-0.. klo0-5. Ohj. Marju Sarkkinen. Kurssimaksu 5 e. Haluako osaa valmisaa isellesi ihon ja kehonhoioon käyeäviä rasvoja, kasvovesiä, uoksuja ai muia uoeia? Kurssin aikana oeueaan erilaisiin käyöarkoiuksiin soivia ohjeia ja kokeillaan eri yyisiä reseejä. Maeriaalihankinnoisa ilmoieaan myöhemmin. Osan raaka-aineisa voi osaa ohjaajala. Tieduselu marju.sarkkinen@oulu.fi. Ilm... mennessä. 0k HUOVUTETAAN PÄÄSIÄISEKSI Oiso, aideila. krs Keskuskuja e klo -0.0 ja la klo 0-. Ohj. Päivi Kuoala. Kurssimaksu e. Valmiseaan ääsiäiskorisee neula-, märkä ai vaaalankahuovuuksella. Soii myös aikuisille ja lasille yhdessä ekemiseen. Kurssimaksu henkilökohainen: aikuise e, lase yli 5 v 0 e. 0k VHTYISÄ MÖK- KIPIHA Oiso, ieoila. krs Keskuskuja la.. klo Ohj. Tarja Takala-Hoi. Kurssimaksu 0 e. Soivia kulkureiejä, viljelyalsoja ja oleskeluaikkoja mökkiymärisöön. Oeellaan erilaisen mesäyyien ja ranamaiseman uuarhanamisa sekä luonnonilaisen onin ihasuunnielua ja hoioa. 0k PUUTARHAN JA PUUTARHURIN PARHAAK- SI Oiso, ieoila. krs Keskuskuja.-.. e klo.0-0 ja la klo Ohj. Tarja Takala- Hoi. Kurssimaksu 5 e. Kurssi on arkoieu ihan ieniä muuoksia ai vanhan uudisamisa harkisevalle. Ensimmäisellä kokoonumiskerralla uusuaan ihoihin meillä ja maailmalla, suunniellaan isuusryhmiä ja saadaan vinkkejä omaan uuarhaan. Toisella kokoonumiskerralla aiheena käyännön yö kasvun varmisamiseksi, hyöyuuarhan hoio, rikkakasvi ja audi, uiden ja ensaiden leikkuu ja lisääminen. Tällöin mukana myös Oulun ylioison kasviieeellisen uuarhan yliuuarhuri Tuomas Kauila. 0k TORSTAIN TAI- TOPAJA Kahviussikori Oiso, aideila. krs Keskuskuja o..-.. klo -. Ohj. Pia Johanna Mikkonen. Kurssimaksu e. Kierräysä! Puno kahviusseisa kori ja oi unonaekniikka, jolla voi valmisaa myös laukkuja. Ilm. HETI. 05k TORSTAIN TAI- TOPAJA Korikurssi Oiso, aideila. krs Keskuskuja o.. klo -. Ohj. Keru Ollila. Kurssimaksu 0 e. Valmiseaan koreja leikeekniikalla kaikkiin kevään juhliin. Kooa voi oaa mukaan lauasliinoja, aereia ym. korin koriseluun arviavia maeriaaleja. Ohjaaja uo liima ja joiain erikoisyövälineiä. Ilm... mennessä. 0k TORSTAIN TAI- TOPAJA Pisibeoni (suuren kysynnän vuoksi oinen ryhmä!). Oiso, aideila. krs Keskuskuja o 5.5. klo -. Ohj. Pia Johanna Mikkonen. Kurssimaksu 0 e. Valmiseaan beonivalulla ja isillä korisellen esine koiin ai uuarhaan. Helo ja mielenkiinoinen ekniikka. UUTTA! 005k MAT- KAILUITALIA Haukiuaan lukio.-.5. ma.0-.5 ke Ohj. Marina Tosi. Kurssimaksu 5 e. Makailussa arviavaa Ialiaa ja aakuluuria vasa-alkajille oeajan moniseiden ohjala (sis. kurssimaksuun). 500k VHF - RADIO- PUHELINKURSSI Haukiuaan lukio.-.5. e klo.0-0.0, la klo 0- ja su klo -5. Ohj. Jarmo Pikänen. Kurssimaksu e. Rannikkolaivurin radiokurssi. Kurssin jälkeen mahdollisuus suoriaa SRC -ukino eri maksusa. Ilm... mennessä. HAKU MUSKIN SOITONOPETUKSEEN lukuvuodelle 0-0 UUDET OPPILAAT Taidekoulun ja oison uusien musiikin oilaiden ääsykokeisiin ja valinailaisuuksiin ilmoiauuminen huhikuussa osoieessa: Pianonsoioon hakijoille järjeseään ääsykoe, muihin soiimiin järjeseään arviaessa valinailaisuus oukokuun loussa. Tässä ämän hekise soiinvaihoehdo, joihin voi hakea: iano, viulu, sello, kiara, harmonikka, huilu, klarinei, rumei, kornei, asuuna, barioni, keyboard, sähkökiara, sähköbasso, rummu. Voi uusua soiimiin oison soiinmaineoissa. HAKU YKSINLAULUN JA MUSKIN RYHMÄ- TUNNEILLE lukuvuodelle 0-0 LAULUMUSKKI Yksinlaulu klassinen ja kevy musiikki: koelauluihin ilmoiauuminen elokuussa 0. RYHMÄTUNNIT Kuoro, bändikoulu, musiikineoria ja orkeseri: ryhmiin ilmoiauuminen elokuussa 0. Tarkemma ohjee laulu- ja ryhmäunneisa syksyn 0 esieessä. Ilmoiauumise neissä: Soiinmainea, konseri ja aidekouluviiko Kiiminkijoen oison soiinoilaa La.. klo Kellon seurakunakoi. Vaaa ääsy. Kiiminkijoen oison Taidekoulun soiinoilaa La.. klo Kellon seurakunakoi. Vaaa ääsy. Kiiminkijoen oison yksinlaulaja, Pekka Mannisen ja Anu Kunnarin oilaa. Ani Räy, iano. Ti.. klo.0 Seurakunakeskus. Liu 5 e. Päivi Järvenään ja Reijo Alaalon äiienäiväkonseri - Näyämösävelmiä. Ani Räy, iano. Su.5. klo Seurakunakeskus. Liu e. Taidekouluviiko Teaerikuoalla Tanssin viikko.-.5. Bändikoulun keväkonseri la.5. klo Teaerin viikko OULUN KONSERVATORIO HAKU KEVÄÄLLÄ 0 Musiikin erusaso: klassinen ja o & ja musiikki Hakulomakkeia konservaorion oinooimisosa (Käyniosoie: Linulammenie L) ai koisivuila osoieesa -> Ajankohaisa Maaliskuusa lähien hakulomakkeia myös Oulun keskusasa: Kuluurialo Valve ja Haukiuaala: Kunnanvirason neuvona. Hakuaika ääyy..0klo Kaavakkee alaueaan konservaorion oinooimisoon, PL 0, 005 OULUN KAUPUNKI. Musiikin erusason ääsykokee ideään