LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2015 2/2004 1/2005 Roosa nauha -keräys ennäysulokseen 35-vuoias Sykerö uo iloa syöpälapsille Veraisuella yhdessä eeenpäin HPV-rokoe apuna syövän ehkäisyssä Nuori leski-isä oppi pyöriämään arkea Lahjoiamalla aua meiä auamaan

2 N:o 1 Vapaaehoisoiminaa parhaimmillaan Syöpäjärjesöissä avoieena on syövän voiaminen. Syövän voiaminen on ajauksena moniahoinen. Se voi arkoiaa ennalaehkäisyä: jos emme ee miään, syöpään sairasuneiden määrä voisi olla paljon suurempi. Syöpään sairasuneen elämässä syövän voiamisesa ulee henkilökohainen asia. Syöpäyhdisyksen ehävä poilasjärjesönä on olla rinnalla kulkija ja ukija siinä, eä syöpä sairauena voieaan avalla ai oisella. Syöväsä parannuaan ai audin kanssa opiaan elämään, niin eei se hallise arkea liikaa. Oikea ja riiävä ieo on ensiarvoisa. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys on ärkeä erikoissairaanhoidon kumppani ensiiedon, erilaisen esieiden, neuvonnan ja uen anajana sekä sopeuumisvalmennuskurssien järjesäjänä. Arkielämään paluussa parhain apu saadaan kuienkin veraisila, ihmisilä, joka ova ise kokenee syövän. Syöpäjärjesöjen ehävä on mahdollisaa veraisen oimina ja veraisuki. Veraisuus on sponaania, sydämesä ja kokemuksesa lähevää oisen ihmisen auamisa ja kohaamisa. Veraisuki aas on järjeselmällisesi ohjaua oiminaa. Siinä veraisela edellyeään soviua osaamisa ja apaa oimia, hän on saanu siihen kouluuksen. Näiden kahden ärkeän roolin selkeyäminen on meillä ämän vuoden avoie, joka näkyy kouluuksessamme sekä paikallisosasojen ja poilaskerhojen yheisissä apaamisissa. Lukemalla juu Salon paikallisosason ja lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerön oiminnasa saa hyvän käsiyksen yhdisyksen oiminnasa juuri poilasjärjesönä. Missä kaikkialla haluaa vapaaehoisesi omalla ajallaan vaikuaa ja millä avoin? Siiä alkaakin kolmannen sekorin monimuooisuus ja rikkaus, johon myös nuore mahuva mukaan akiivisina oimijoina. Tule iäsä riippumaa mukaan vaikuamaan kansalaisjärjesön jäsenenä ja osallisu ärkeään vapaaehoisyöhömme omalla avallasi! Toimiusjohaja Tiina Surakka, Lounais-Suomen Syöpäyhdisys r.y. Frivilligverksamhe när den är som bäs Cancerorganisaionerna har som mål a vinna över cancern. Som anke är de a man övervinner cancern mångfaceerad. De kan beyda förebyggande ågärder: om vi ine gör någo, skulle anale insjuknade kunna vara mycke sörre. För dem som insjukna blir de en personlig sak a övervinna cancern. Som paienorganisaion är de cancerföreningens uppgif a så vid paienens sida och a söda anken på a cancersjukdomen kan övervinnas på e eller anna sä. Man kan boas från cancer eller lära sig a leva med sjukdomen så a den ine dominerar vardagen för mycke. Rikig och illräcklig informaion är yers vikig. Sydväsra Finlands Cancerförening är en vikig samarbesparner för specialsjukvården då de gäller a ge inledande informaion, olika broschyrer, rådgivning och söd sam som organisaör av anpassningsräningskurser. Den bäsa hjälpen för a åergå ill vardagen fås emellerid av personer som vari i samma siuaion dvs. av personer som själva har upplev hur de är a ha cancer. Cancerföreningarnas uppgif är a möjliggöra södverksamhe och kamrasöd. Med södverksamhe avses här en sponan och genuin vilja a hjälpa och bemöa en annan människa och a dela med sig av sin erfarenhe. Kamrasöd är sysemaisk handledd verksamhe. Personer som fungerar som kamrasöd förvänas ha en viss överenskommen kunskap och handlingsmodell som de få ubildning i. Klarläggande av dessa vå vikiga roller är e av våra mål dea år, vilke syns i våra ubildningar och på de gemensamma möena med lokalavdelningarna och paienklubbarna. Genom a läsa ariklarna om verksamheen vid Salos lokalavdelning och klubben för barncancerpaiener Sykerö får man en bra uppfaning om föreningens verksamhe uryckligen som en paienorganisaion. AUTETAAN SUOMEA YHDESSÄ Sääsöpanki jakava joka vuosi osan voiosaan paikallisesi niille, joka apua arviseva. Haluamme kusua sinu avuksemme pääämään, mihin apumme piäisi sinun koipaikkakunnallasi kohdisaa. Osallisu äänesämällä osoieessa saasopankki.fi/facebook ai poikkea konorissamme. Äänesäneiden kesken arvomme kolme 300 euron rahasosijoiusa. Liedon Sääsöpankki Kaarina Lieo Loimaa Naanali Paimio Raisio Turku P *) *) 8,35 sn/puh. + 6 sn/min., makapuhelimisa 8,35 sn/puh. + 17,17 sn/min. maailman ensimmäinen EKO-MONITOIMILAITE ulosa ai kopioi ja PYYHI PAPERI TYHJÄKSI käyä paperi uudelleen JOPA VIITEEN KERTAAN Frågan är hurdan frivilligarbee man vill dela i på sin friid och på vilke sä? De är jus här som den redje sekorns mångsidighe och rikedom börjar och som även de unga kan a del i som akiva akörer. Kom med oberoende av ålder. Som medlem i en medborgarorganisaion kan du för egen del påverka och dela i vår vikiga frivilligarbee! Verksällande direkör Tiina Surakka, Sydväsra Finlands Cancerförening r.f. Seiskarinkau 35, Turku puhelin (02) (keskus) Sähköposi: Pääoimiaja: Tiina Surakka Toimiussiheeri: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdisys r.y. Painos: Painopaikka: Turun Sanoma Lue leheä verkossa: lssy.fi/jasenille/julkaisu Seuraava lehi ilmesyy syyskuussa 2015 KANNEN KUVA Nuore vapaaehoise Elina Ala-Juusela (vas.), Mikko Kairas ja Maria Luosarinen kampanjoiva hyvän asian puolesa HK Areenalla lokakuussa. Kuva: Aleksi Rajamäki Toshiba TEC Nordic AB, Finland Joukahaisenkau 6, TURKU Puh Pyydä esiely ai lisäieoja:

3 N:o TAPAHTUMIEN VILINÄSSÄ Teksi: Aleksi Rajamäki Kuva: Tiina Surakka, Niina Ollikainen, AR Ysävänpäivänä kuljeiin yhdessä eeenpäin Kavlila euroa syöpäsairaille lapsille Elinarvikekonserni Kavli haluaa lahjoiuksellaan ukea Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerön oiminaa. Vara suunnaaan pienen syöpäpoilaiden ja heidän läheisensä aloudelliseen ja henkiseen auamiseen. Kavli-konsernin omisaa sääiö, joka jakaa osan konsernin uooisa hyvänekeväisyyeen vuosiain. Sääiön pääavoieena on rahoiaa humaniaarisa avususyöä, kuluuria ja lääkeieeellisä ukimusa. Lisäksi konserni avusaa paikallisesi valisemiaan koheia. Lasen ja nuoren hyvinvoinnin edisäminen on meille ärkeä lahjoiuskohde, ja siä olemme ukemassa henkilökunamme aloieesa. Kavlin Turun oimipise osallisuu ensimmäisä keraa lahjoiuksen kohdenamiseen. Kavli muisi rahalahjoiuksella myös Lasenklinikoiden Kummeja Ysävänpäivä 14. helmikuua oli oikea superlauanai, kun Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen yönekijä ja vapaaehoise jalkauuiva kaheen kauppakeskukseen Turun alueella: Hansaan ja Myllyyn. Kauppakeskus Hansassa yhdisys esieli palveluiaan eriyisesi veraisukioiminnan näkökulmasa. Päivän eemana oli Yhdessä eeenpäin. Hansaorille leviäyyneessä yleisöapahumassa kuuliin muun muassa veraisukihenkilöiden haasaeluja sekä musiikkia Timo Raualan ulkisemana. Paikan päällä oli mahdollisuus jäää kannususerveise syövän kanssa kamppaileville. Myllyssä sen sijaan muiseiin syöpäsairaia lapsia ja nuoria perineisellä uoliapahumalla. Kansainväliseen lasen syövän päivään liiyvässä empauksessa yleisön nähäville aseeliin punaisia ja sinisiä uoleja, joka edusiva niiä yöjä ja poikia, joka ova sairasunee syöpään edelävän vuoden aikana. Tapahuman järjesi Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerö, joka lahjoii osan päivän lipaskeräysuoosa Aamu Suomen Lasen Syöpäsääiölle. Kauppakeskuksessa oli uolien lisäksi esillä pienen syöpäpoilaiden aiseluarinoia. Moni osoksilla ollu pysähyi lukemaan arinoia ja anoi oman panoksensa lasen syövänhoidon ukemiseksi, keroo Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksessä vasikään lapsiperhekoordinaaorina aloianu Niina Ollikainen. Ollikaisen ehäviin kuuluva muun muassa lapsisyöpäpoilasperheille suunnaun virkisysoiminnan ja veraisuen koordinoiminen sekä iedoaminen. Kevään aikana aloian ryhmäoiminnan nuorille ja nuorille aikuisille yhdessä veraisukihenkilön kanssa. Lisäksi avoieena on suunniella ja käynnisää Arjen ysävä -oiminaa, jossa arjoaan apua syöpäpoilaille ja heidän perheilleen sairauden ja hoiojen aikana. ja Icehears ry:ä, keroo Turun yksikön ehdaspäällikkö Oui Prykäri. Sykerö on syöpäsairaiden lasen vanhempien vuonna 1980 perusama poilaskerho, joka arjoaa syöpälapsiperheille muun muassa virkisysä ja veraisukea. Kerhon keskeisenä avoieena on uoda syöpään sairasuneelle edellyyksiä elää mahdollisimman normaalia elämää raskaisa hoiojaksoisa ja infekioerisyksesä huolimaa. Lapsen ja nuoren vakava sairasuminen vie myös vanhempien voimavaroja. Tämänkalaisilla lahjoiuksilla pysymme kokonaisvalaisesi ukemaan perheiden jaksamisa järjesämällä muun muassa erilaisia infekioriskiömiä apahumia ja keskuseluilaisuuksia, Sykerön puheenjohaja Mikko Pohjanheimo iloisee. Kavli on O. Kavli og Knu Kavli s Almennyige Fond -sääiön omisama elinarvikekonserni, joka Syöpäyhdisys esiäyyi oiminapäivässä Lounais-Suomen Syöpäyhdisys järjesi ensimmäisen kerran oiminapäivän, jossa maakunnallisa syövän vasaisa yöä esieliin eri oimialojen, paikallisosasojen ja vapaaehoisyönekijöiden näkökulmasa. Toiminapäivä pideiin Meri-Karinassa lauanaina 11. lokakuua. Päivän aikana kuuliin ieoiskuja muun muassa kurssi- ja vapaaehoisoiminnasa, saaohoidosa, luoamushenkilönä oimimisesa sekä Meri- Karinan ruoka-, juhla- ja ravinolapalveluisa. Tapahumassa oli myös mahdollisuus juuaa vasuuhenkilöiä ja ilmoiauua vapaaehoisyönekijäksi. Halusimme paisi esiellä palveluarjonaamme myös keroa jäsenisölle, miä yhdisyksessä Syöpäsääiön viime vuoden Roosa nauha -keräys innosi suomalaisia ukemaan syöpäukimusa ja rinasyöpään sairasuneia paremmin kuin koskaan aikaisemmin; kokoon saaiin euroa. Keräyksen ulosa kasvaiva eriyisesi yksiyisen ihmisen ekemä lahjoiukse ja nauhamyyni. Roosa nauha on Syöpäsääiön apahuu ällä hekellä ja mihin suunaan ollaan menossa, iivisää uuena oimiusjohajana viime vuoden oukokuussa aloianu Tiina Surakka. Toiminapäiväsä on arkoius ehdä perinne. Tapahumapaikkana on myös änä vuonna Meri- Karina ja ajankohana lokakuu. Yhdisyksen on luonevaa esiellä monipuolisa oiminaansa juuri silloin, sillä lokakuun oisena lauanaina vieeään vuosiain kansainvälisä saaohoiopäivää. Lokakuu on myös Roosa nauhan kampanjakuukausi. Hirvensalossa sijaiseva Meri-Karina on Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen omisama oimina- ja palvelukeskus, jonka kampusalueella oimiva ehoseun palveluasumisen koi Karinarana, unneuin keräyskampanja, jonka uoolla ueaan koimaisa syöpäukimusa. Tieeellinen ukimus on syövän ehkäisyn, varhaisen oeamisen, diagnosiikan, hyvien hoiojen ja poilaiden kunouumisen perusa. Viime vuonna Roosa nauha -rahasosa jaeiin ukimusapurahoja yheensä euroa. Roosa nauha -keräyksellä rahoieaan myös Syöpäjärjesöjen valakunnallisa, maksuona neuvonapalvelua sekä maakunnissa ehävää neuvonaa. Syöpäjärjesöjen neuvonahoiaja auava syöpään sairasuneia ja heidän läheisiään sairauden eri vaiheissa. Osalla uoleisa paloi kynilä syöpään menehyneen muisoksi. Idea Kansainvälisen lasen syövän päivän vieosa on lähöisin syöpäsairaiden lasen vanhempien kansainväliselä kaojärjesölä ICCCPO:la. Kansainvälisä lasen syövän päivää vieeiin ny jo 14. kerran yli 60 maassa. Vuoden 2015 eemana oli hoioyön ukeminen, joa mahdollisimman moni syöpään sairasunu lapsi paranuisi ulevaisuudessakin. Suomessa syöpään sairasuu joka vuosi noin 150 lasa. Heisä kolme neljäsä paranee. Hansaorilla jaeiin ieoa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen veraisukioiminnasa. Kavli Oy myönsi euron lahjoiuksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerölle lasen oikeuksien päivänä 20. marraskuua. Paikalla oliva poilaskerhon puheenjohaja Mikko Pohjanheimo (vas.) Nisse-poikansa kanssa, ehdaspäällikkö Oui Prykäri sekä Turun oimipiseen henkilökunaa. saaohoioon erikoisunu Karinakoi ja Pyhän Henrikin ekumeeninen aidekappeli. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys ekee yöä syöpäpoilaiden ja heidän läheisensä hyväksi arjoamalla muun muassa eriyiskouluuksen saaneiden ammailaisen apua sopeuumisvalmennuskursseilla. Forssan paikallisosason mieskuoro Enise nuore kajaui vierailijoiden iloksi uudisuneella Heikin Pihalla. Roosa nauha -keräys uoi uuden ennäyksen Vaikka Roosa nauhan virallinen kampanjoini osuu lokakuulle, rahasoon voi ehdä lahjoiuksia ympäri vuoden: Syöpäsääiö FI (viie 5445). Lue lisää osoieesa valmisaa muun muassa sulaejuusoja, mausekasikkeia, majoneesia sekä riisi-, kaura- ja soijapohjaisia valmiseia. Yhiöllä on oimipiseiä Norjassa, Ruosissa, Suomessa ja Isossa-Brianniassa. TPS puki hallin ja pelaaja pinkkiin Roosa nauha -päivää vieeiin perjanaina 10. lokakuua, jolloin rinasyöpää vasaan aiselevaa kampanjaa vauhdii muun muassa TPS yheisyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen, Terveysalon, Avis Auovuokraamon, Vilperi Digimedia Oy:n ja Lumenen kanssa. TPS eki ennennäkemäömän hyvänekeväisyysempauksen pukemalla pelaajansa ja koko HK Areenan pinkkiin koioelussaan Bluesia vasaan. Vaaleanpunaisen pelipaiojen huuokauppauoo meni lyhenämäömänä hyvänekeväisyyskeräykseen. Roosa nauha -kampanjan unnus on nimensä mukaisesi roosan värinen silkkinauha. Päivän oelussa monen akin pielusa korisikin Minna Parikan suunnielema vaaleanpunainen rusei, joia sai osaa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen vapaaehoisyönekijöilä. Kampanjaa saaoi ukea myös osallisumalla lipaskeräykseen. Tempauksen suojelijana oimi Minna Arve.

4 N:o 1 Ilmoiauumise ja lisäiedo: Makari Oy puh Raskauden hormoniehkäisy sekä kohoaa eä pienenää syöpäriskiä Makanjohaja: Pirkko Hallanoro Lounais-Suomen Syövänorjunasanoma Uude hieno, muodikkaa peruukkimalli Peruukin pohja muooillaan asiakkaan päänmuooon sopivaksi. Peruukin hiukse leikaaan asiakkaan haluamaan malliin. Monipuolinen ja muodinmukainen Liikkeesämme saaavana kaikki PERUU K K I L I IKE Suomeen uoava peruukkimalliso. Laadukkaa monofilamen-peruuki Heioimiuksessa laaja varaso. anava luonnollisen ilmeen Nykyaikaise muodikkaa malli Revlon, Ellen Wille, Dimples, LaadukasAdolfo, kesävä maeriaali Henri Naural Image, Wig, OmaMargu, pesu- ja hoiouoee Ehkäisyvalmiseiden syöpä- ja veriulppariskeisä kohisaan ajoiain runsaasi. Osa raskauden ehkäisyssä luoeavaksi unneujen hormonaalisen ehkäisyvalmiseiden syöpäriskeisä unneaan, lisää ieoa kuienkin arviaan. Muisaa kuienkin kannaaa, eä syöpäriskiin vaikuava myös mone elinapaekijä, kuen upakoini, runsas alkoholin käyö, ylipaino ja vähäinen liikuna, joihin nainen voi ise vaikuaa. Hormonaalisella ehkäisyllä arkoieaan joko ns. yhdiselmäehkäisyä, jossa ehkäisyvalmiseessa on sekä esrogeenia eä kelarauhashormonia, ai pelkäsään kelarauhashormoniehkäisyä. Yhdiselmäehkäisyn valmisee ova yypillisimmillään ableeja, mua niiä on saaavilla myös 18laasareina ai emäimeen laieavana ehkäisyrenkaana. Kelarauhashormoniehkäisyvalmisee ova joko ableeja ( minipilleri ) ai implaneja (ihon alle asenneava ehkäisykapseli ai hormonikierukka). Rinasyöpäriski nousee hieman Yhdiselmäehkäisyn on ukimuksissa odeu lisäävän hieman rinasyöpäriskiä. Riski häviää vähiellen kymmenen vuoden kuluessa käyön lopeamisesa. Koska rinasyöpä on harvinainen alle 40-vuoiailla naisilla, joka ova yypillisimpiä yhdiselmäehkäisyn käyäjiä, on vähäisen riskin lisäänymisen vaikuus odeuihin syöpäapauksiin pieni. Myös kohdunkaulansyöpää odeaan jonkin verran enemmän yhdiselmäehkäisyn käyäjillä kuin ehkäisyä käyämäömillä naisilla, mua on epäselvää, onko ehkäisyn käyö isenäinen riskiekijä, vai onko kysymyksessä voimakkaampi alisuminen papilloomavirukselle suojameneelmän (kondomin) puuuessa. Munasarjasyöpäriski laskee jopa puoleen Yhdiselmäehkäisyn munasarjasyöpäriskiä vähenävä vaikuus on luoeavasi osoieu. Ly- hyaikainenkin yhdiselmäehkäisyn käyö pienenää naisen munasarjasyöpäriskiä, ja yli viiden vuoden käyön on arvioiu lähes puoliavan naisen elämänaikaisen munasarjasyöpäriskin. Vaikuus perusuu ovulaaion esoon, sillä naisen elämän aikana apahuneiden ovulaaioiden määrä kasvaaa munasarjasyöpäriskiä. Vasaavaa hyöyä ei saada pelkällä kelarauhashormoniehkäisyllä, jonka ehkäisyvaikuus ei perusu munasolun iroamisen esoon. Kelarauhashormoniehkäisyn syöpävaikuuksisa ei vielä ole riiäväsi ieoa, keroo doseni, naisenauien erikoislääkäri Annika Auranen. Neuvona, opasus jahairline kampaamopalvelu Raquel Welch, EERIKINKADUN Raquel Welch European Collecion Ma-To Pe Punarissa mona asiaa Hormonaalinen ehkäisy lisää siis hieman rinasyöpäriskiä. Kohdunkaulan syövän ilmaanumiseen hormonivalmiseiden vaikuuksia ei äysin unnea. Munasarjasyövän riskiä yhdiselmävalmiseiden käyö saaaa jopa puoliaa. Tärkeää on kuienkin huomaa, eä ehkäisyn rinnalla on monia asioia, joihin nainen voi syöpäriskissään ise vaikuaa. Lopeamalla upakoinnin, rajoiamalla alkoholin käyöä, syömällä erveellisesi ja liikkumalla runsaasi voi ise pienenää riskiä sairasua erilaisiin syöpiin, iivisää Annika Auranen. Doseni Annika Auranen luennoi aiheesa Tyks ukii ja hoiaa -yleisöluenosarjan ilaisuudessa joulukuussa Teksi: Tuula Vainikainen Fordi Turun alueella myy ja huolaa LAAKKONEN. Laakkonen TURKU Nikkarinkau 1, Raisio Ford-myyni Puheluhinna 010 yriysnumeroon: Kiineän verkon liiymäsä 8,35 sn/puh + 6,00 sn/min. Makaviesinverkon liiymäsä 8,35 sn/puh + 17,17 sn/min. Hinna sisälävä arvonlisäveron 24 %. T E R V E T U L O AM E H I L ÄI S E E N! Sähköisesä ieopalaueesa ukea syöpäpoilaille E l ämä e i aina s uju s uunni e l mie n muk aan.m o nipuo l is e pal v e l ummeja mo iv o i une e as ian un ijammeo v a uk e nas i aina,k un apua arv i s e. Rinasyöpää sairasavan poilaan sädehoioa koskevan iedon asoa voiiin lisää e-ieopalaueen avulla. Tiedon lisääminen kohoi myös psykososiaalisa hyvinvoinia. Tämä kävi ilmi TM Mervi Siekkisen joulukuussa arkaseusa väiösukimuksesa. Samaa palauesyseemiä voiaisiin käyää muidenkin syöpien hoidon ja kunouuksen ukena. Sädehoioa saavien poilaiden hoidon laaua voidaan kehiää arjoamalla poilaille ieoa sähköisen e-ieopalaueen avulla. Palaue lisäsi ieoa eriyisesi sädehoidon sivuvaikuusen isehoidosa, vähensi ahdisusa ja paransi elämänlaaua varsinkin sädehoidon jälkeen. Syövän hoidossa käyeään yleisesi sädehoioa kasvaimen kirurgisen poison ja lääkehoidon rinnalla. Suomessa sädehoioa saa vuosiain yli syöpää sairasavaa. Sädehoidon ekninen hoioympärisö ja hoidon aiheuava haiavaikuukse heräävä pelkoja, joka heikenävä poilaan hyvinvoinia. Sädehoiojakso voi kesää viikkoja, mua yksi käynikera kesää vain kymmenen minuuia. Siinä ajassa poilaan iedonarpeisiin ei välämää ehdiä vasaa, eikä arvioida, onko poilas ymmäräny saamansa iedon. Tämä olisi kuienkin ärkeää, joa poilas pärjäisi hoiojen jälkeen koona, pohii Mervi Siekkinen. Siekkinen kehii väiösukimuksessa sähköisen e-ieopalaueen, joka sisälsi ieoesin ja siiä saaavan palaueen. e-tieopalaueeseen kooiin ieoa sädehoidosa, joka vasasi rinasyöpää sairasavien poilaiden odouksia. Tukimuksessa selvisi, eä sädehoiopoilaa odoava varsinkin biofysiologisa ja oiminnallisa ieoa esimerkiksi siiä, unuuko säeily, millaisia haiavaikuuksia se aiheuaa ja mien niiä voi ise hoiaa. Mien oimia arjessa sädehoiojakson aika- Eerikinkau Turku Wiklundin puh viereinen valopiha Ma-To Pe 10-16, la sulj. Eerikinkau 9 B Turku Puh na ja sen jälkeen kiinnosi myös, keroo Siekkinen. e-tieopalaueen lopullinen sisälö muovauui yheisyössä ammailaisen ja rinasyöpää sairasavien poilaiden kanssa sädehoioyksikössä sekä syöpäyhdisyksen veraisukiryhmässä keskuselujen ja koeesauksen jälkeen. Tieoesi ennen sädehoioa Sädehoioa odoava poilas sai linkin e-ieopalaueeseen sähköposiinsa. Läheysä linkisä aukesi e-ieoesi, jonka väiämiin poilas vasasi kyllä ai ei. Jokaisen vasauksen jälkeen hän sai palaueen, joka keroi oikean vasauksen ja lisäieoa väiämän aiheesa. e-tieoesiin osallisuneiden iedonasoa, ahdisusa ja elämänlaaua verraiin sädehoiojakson pääyyä ja kolmen kuukauden kuluua hoidosa konrolliryhmään, joka oli saanu normaalia poilasohjausa. Tulokse oliva posiiivisia, ja e-ieopalaue hyödyi poilaia riippumaa siiä, mikä oli esimerkiksi poilaan ikä ja kouluus ai kuinka hän osasi käyää inerneiä. Siä voidaankin suosiella normaalin poilasohjauksen ueksi niille rinasyöpää sairasaville poilaille, joilla on käyössä sähköposi. Sama meneelmä on varmasi käyökelpoinen muidenkin syöpäauien hoidon ukena, iivisää Siekkinen. Teksi: Tuula Vainikainen V araa aik ao s o i e e s a me h il aine n. fi ai nume ro s a T urk u,k auppias k a u 8 me h il aine n. fi S o i ok iin e än v e rk o nl ii y mäs ä0, 0 8 / puh.+0, 0 6 / min. M a k apuh e l inl ii y mäs ä0, 0 8 / puh.+0, 1 7 / min. TUE LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMINTAA lahjoiamalla ee hyvää! Syöpäpoilasoimina TOP FI Lapsisyöpäpoilasoimina TOP FI Tukimusoimina TOP FI Saaohoiooimina TOP FI Tuusu neisivuihin:

5 N:o ENEMMÄN MAKUJA ELÄMÄÄSI. Omisajan käynikori KIITOS, ETTÄ VALITSET PAIKALLISTA HOITOA. Eloni peruseiin keväällä 2013, joa Turussa olisi jälleen paikallinen koko perheen lääkäriasema. Työllisämme jo yli 150 erveydenhuollon ammailaisa: lääkäreiä, asianunijoia ja hoiohenkilökunaa. Olemme iloisia, eä niin mone yriykse ja yksiyisasiakkaa ova löyänee meidä. Valisemalla urkulaisen ja suomalaisen Elonin sinäkin ue paikallisa yöllisymisä ja koiseuumme elinvoimaa. Avoinna ma o 8 20, pe 8 18, la 10 15, su Puhelinajanvaraus aukeaa 1 h aikaisemmin. VARAA AIKA: ai Yliopisonkau 20, Kauppakeskus Hansan 3. krs.

6 N:o 1 Moikoisen Syövänukimussääiö jakoi vuoden 2014 apuraha Lähes euroa alueelliseen syöpäukimukseen Moikoisen Syövänukimussääiö r.s. ukee Varsinais-Suomessa ehävää syöpäauien ieeellisä ukimusyöä yheensä eurolla. Vuoden 2014 apuraha myönneiin perineisessä Lounaissuomalaisen Syövänorjunapäivän ilaisuudessa 14. joulukuua. Syövän ehkäisy, sen varhainen oeaminen, ehokas ja hyvän elämänlaadun säilyävä hoio sekä kunouus perusuva ukimukseen, jonka varaan myös Lounais-Suomen Syöpäyhdisys perusaa oiminansa, Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen halliuksen puheenjohaja, kauppaneuvos Riso Korpela avasi juhlailaisuuden. On arvioiu, eä vuonna 2020 syöpään sairasuu Suomessa vuosiasolla yli ihmisä ja syövän aiheuama kusannukse kasvava noin 1,5 miljardiin euroon vuodessa. Keskuudessamme on enisä enemmän syöpäpoilaia, ja heidän määränsä lisäänyy edelleen. Nykyaikaisin keinoin yhä useampi syöpäpoilas pysyään hoiamaan. Toivon apurahojen edesauavan saajiensa määräieoisa yöä syövän ongelman rakaisemisessa. Keskiössä nuore ukija Väiöskirja-apurahoja jaeiin kahdeksalle ja ukimusapurahoja neljälle syöpäukijalle. Lisäksi myönneiin neljä maka-apurahaa. Eusijalla oliva väiöskirjojen ekijä ja nuore väiellee syöpäukija. Suurimman yksiäisen ukimusapurahan, euroa, sai filosofian ohori Saara Hämälisö syöpäsolujen lysosomeja, soluille elinärkeiä hajousrakkuloia, selvielevään ukimukseensa. Apuraha myönneiin Irja Keosen muisorahasosa sekä Jukka ja Marja Ruolan rahasosa. Hämälisö yöskenelee ällä hekellä pos doc -ukijana Tanskassa, josa hän lähei juhlaan lämpimä erveise. Suuri kiiokseni äsä rahasa, joka on eriäin ärkeä eriyisesi ny yöni alkuvaiheessa. Tukimukseni arkoiuksena on selviää, mien syöpäsolujen muuuneia lysosomeja säädellään sekä solun sisälä eä solun pinnan väliämänä. Lisäksi ukin, mien voiaisiin kehiää ehokkaia syöpälääkkeiä sääelymekanismeja hyödynämällä. Apurahoja haki änä vuonna 26 ukijaa ai ukimusryhmää. Lisäksi jäeiin kuusi maka-apurahahakemusa. Apurahojen jaosa pääää vuosiain Moikoisen Syövänukimussääiön hallius apuraha-asianunijayöryhmän esiyksesä. Osmo Järvi -miali Jukka Wesermarckille Lounaissuomalaisen Syövänorjunapäivän ilaisuudessa on perineisesi kuulu Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen perusajajäsenen, professori Osmo Järven nimeä kanava juhlaesielmä. Tänä vuonna sen pii Suomen Syöpäinsiuuin Sääiön ukijaprofessori, Turun bioekniikan keskuksen ukimusjohaja Jukka Wesermarck. Palkiu ukijaprofessori Wesermarck on nosanu useissa puheenvuoroissaan esille ajankohaisen ja ärkeän kysymyksen iedehallinnon ja ieeen visionäärisyydesä. Wesermarck johaa lääkeiedeä ja eknologiaa yhdisävää ukimushankea, jossa arkasellaan aivosyövän uua hoiosraegiaa sekä lääkekuljeusekniikkaa, joka mahdollisaisi Kari Ojala yksi vuoden erveysalan vaikuajisa Sosiaalineuvos, Turun yliopison lääkeieeellisen iedekunnan kunniaohori Kari Ojala on nimey erveysalan sadan vaikuajan joukkoon. Terveydenhuollon ammailaisen siouumaon uuislehi Mediauuise valisee saa erveydenhuollon vaikuajaa vuosiain. Peruselujen mukaan viime vuonna Lounais- Suomen Syöpäyhdisyksen oimiusjohajan yösä eläköiyny Ojala on ehny merkiävän uran syöpäukimuksen ja -kunouuksen kehiäjänä. erilaisen akiivisen molekyylien äsmäannoselun. Lounaissuomalaisen Syövänorjunapäivän ilaisuudessa häne palkiiin Osmo Järvi -mialilla. Juhlassa muiseiin myös muia syövän vasaisessa yössä ansioiuneia. Lounaissuomalaisen Syöpäjärjesöjen yheinen kulainen miali myönneiin professori Peni Seppälälle unnusuksena hänen pikäaikaisesa syövänorjunayösään, joka alkoi jo 50 vuoa sien Turun Radium-kodisa. Professori Seppälä oimii ällä hekellä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen halliuksen varapuheenjohajana. Lauri Rauramo -miali myönneiin keväällä eläkkeelle siiryneelle oimiusjohaja, sosiaalineuvos Kari Ojalalle. Lauri Rauramo -mialia on myönney vuodesa 1978 alkaen, ja sen on ensimmäisenä saanu maaherra emeria Sylvi Silanen. Mai Koivurina -mialin puolesaan vasaanoi professori Toivo T. Salmi, joka yöskenelee väsymää korkeaasoisen lasen syövänhoidon puolesa niin Lounaissuomalaisissa Syöpäjärjesöissä kuin Aamu Suomen Lasen Syöpäsääiössä. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen viirin saiva Mediauuisen sadan vaikuajan lisaus koosuu kymmenesä kaegoriasa, joisa kärkikymmenikkö on eroeu sijaluvuin. Muiden kaegorioiden vaikuaja ova aakkosjärjesyksessä. Lisan kärkeen valiiin sosiaali- ja erveysminiseriön sosiaali- ja erveyspalvelualan johaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Mediauuise lisasi erveydenhuollossa vaikuavia ekoja ehnee jo neljännenoisa kerran. Vuoden 2014 lisaus julkaisiin joulukuussa. Salon seudun paikallisosason johokunnan akiivinen siheeri Sirkka-Liisa Virpi, Turun paikallisosason oiminnassa mukana oleva lehori Seija Vesala, yhdisyksen joulumyyjäisen järjesämisessä uuerasi jo vuosia auanu Kari Juvonen ja Turun yliopisollisen keskussairaalan lasen hemaologian yksikkö. Turun paikallisosaso puolesaan anoi yhdisykselle rahalahjoiuksen käyeäväksi muun muassa saaohoiooiminaan. Vuonna 1989 peruseu Moikoisen Syövänukimussääiö rahoiaa Varsinais-Suomessa ehävää syöpäauien ukimusyöä sekä ukimushankkeia. Syövänukimussääiön vuosiain jakamasa rahasa noin puole on makseu ukimusapurahoina. Lounaissuomalaisa Syövänorjunapäivää vieeiin sunnunaina Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa. Teksi: Aleksi Rajamäki Kuva: Ari Peuho / Sudio Brahe Tukijaprofessori, ukimusjohaja Jukka Wesermarck valiiin vuoden 2014 Osmo Järvi -mialin saajaksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen piirissä on aina ymmärrey syöpäukimuksen merkiys uloksellisen syövänorjunayön lähökohana, painoi ilaisuuden avannu LSSY:n halliuksen puheenjohaja, kauppaneuvos Riso Korpela. Ennen varsinaisa apurahojenjakoilaisuua kuuliin Pyhän Henrikin ekumeenisessa aidekappelissa musiikkia Reea Haavison ja Jouni Someron ulkisemina. Moikoisen Syövänukimussääiö r.s. haluaa apurahojen myönämisellä edisää eriyisesi nuoren lupaavien ukijoiden yöä. Väiöskirja-apuraha: Myönney apuraha FM Anna Paaso Ihmisen papilloomavirus (HPV) -infekion aiheuama immuunivase ja sen merkiys audin kulkuun naisilla. Terveysbioieeiden maiseri Taina Korpela Esriinin rooli syövän eenemisessä. FM Hanna-Mari Koskimaa Ihmisen papilloomavirusinfekio vasasynyneillä ja varhaislapsuudessa sekä niihin liiyvä immuunivase ja sen ilmeneminen. LL Aida Kiviniemi Gliooman somaosaiinireseporien PET/TT kuvanaminen. LL Emmi Rogers Reinoblasoomaproeiiniperhe kiveksen kehiyksen sääelijänä. LL Heli Repo PTTG1-geeni ja sen merkiys rinasyöpäsolukon jakauumisessa. FM Jenni Mäki-Jouppila MikroRNA-molekyyli ja pienyhdisee syöpäsolujen jakauumisen salpaajina. TM Loa Kauhanen Syöpää sairasavien lasen fyysisen akiivisuuden ukeminen. Tukimusapuraha: Myönney apuraha FT Saara Hämälisö Syöpäsolujen lysosomi kohdenneu lääkehoio. LT Pauliina Kronqvis Securin rinasyövän aggressiivisen audinkulun arvioinnissa. FT Johanna Tuomela Sisäsynyisen immunieein reseporin (TLR9n) vaikuus eurauhassyövässä. LT Gaber Komar Rinasyövän diagnosinen ja oiminnallinen kuvanaminen MRI:llä. [18F]FDG PET:illä ja [15O]H20 PET:illä prospekiivinen kohori ukimus. Maka-apuraha: Myönney apuraha FM Maias Knuuila 700 maka-apuraha Iso-Briannia LT Pauliina Kauhanen maka-apuraha USA FT Elisa Närvä 700 maka-apuraha Ialia LT Sanna-Mari Maula 500 maka-apuraha Tanska Apurahoja myönneiin seuraavisa rahasoisa: Aili ja Toivo Kivirineen muisorahaso, Anja ja Juhani Lundenin rahaso, Anneli ja Hannu Niemisen rahaso, Anneli ja Peni Seppälän rahaso, Arja ja Ani Koivurinnan rahaso, Asser ja Siiri Serjamon rahaso, Elvi ja Emil Heikkilän lahjoiusrahaso, Jukka ja Marja Ruolan rahaso, Irja Keosen muisorahaso, Lauri Rauramon muisorahaso, Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoiusrahaso, Mari ja Mikael Ruolan rahaso, Sairaanhoiaja Aune Hyhkön rahaso Edellisen lisäksi LT Minna Koskenvuolle myönneiin jo alkuvuodesa kolmivuoisen apurahan viimeinen osuus euroa Moikoisen Syövänukimussääiön käyörahasosa sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdisykselle 4000 euroa käyeäväksi erveydenhuollon ammaihenkilöiden maka-apurahoihin.

7 N:o Henkilökohaisa verkkopalvelua! Neuvoelu pankki- ja vakuuusasioissa onnisuu vaikka koisohvala. Varaa aika verkkoneuvoeluun joko op.fi :ssä ai soiamala *Puhelu 010-numeroihin maksava lankaliymisä 0,0835 /puhelu + 0,07 / min. ja makapuhelinliymisä 0,0835 /puhelu + 0,17 /min. (hinna sis. alv). Yhdessä hyvä ulee.

8 N:o 1 SYKERÖ peruseiin vanhempien ueksi Raiius- ja urheiluseura Zoom ja Sykerö Team ova jo useana vuonna pelannee hyvänekeväisyysoelun lapsisyöpäpoilaiden hyväksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen lapsisyöpäpoilasperheiden kerho Sykerö on oiminu 35 vuoa. Sen perusajajäseniä oliva lapsisyöpäpoilaan vanhemma Liisa ja Gusav Rönnholm, joka oiva yheyä LSSY:n silloiseen oimiusjohajaan Kari Ojalaan vuonna Yksi syy kerhon perusamiseen oli vanhempien arve veraisuelle. Lapsisyöpäpoilaiden hoio oli 1980-luvun alussa vielä äysin oisella asolla kuin nykyään. Tuolloin pienisä poilaisa menehyi neljä viidesä. Ny neljä viidesä lapsesa paranee sairaudesaan. Professori Toivo T. Salmi eki yöuransa Tyksin lasenklinikalla. Hän muiselee lapsisyöpäpoilaiden hoioa 1970-luvulla. Lapsisyöpäpoilaien hoio apahui aluksi milloin missäkin osasolla. Kun (lasenklinikan ylilääkäri ja lasenauiopin professori) Tuomas Pelonen ja (lasenauien erikoislääkäri) Peni Kero hoieliva 1970-luvun alussa, oliva leukemiapoilaa joko osasolla 415 ai 416:lla, ja polikliininen hoio apahui polin silloisen osasonhoiajan Ulla Blumbergin kanssa. Näin jakui myös silloin, kun asuin remmiin 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Solidi uumori (kiineä kasvaime) hoideiin kokonaan kirurgisella osasolla kirurgien oimesa luvun lopussa oimina muuui vähiellen sien, eä myös solidi uumori uliva pediarien (lasenlääkäreiden) hoideaviksi, koska oleellinen osa hoidosa muuui eli mukaan uliva syosaai leikkausen ja sädehoidon lisäksi. Hoidin lääkärin ehävä aluksi sivuoimisesi eli vähän aikaa apulaislääkärinä (nykyään erikoisuva lääkäri), sien eri erikoislääkärin ehävissä, pisimmän aikaa apulaisopeajana (nykyään kliininen opeaja). Rekiä ja mukavaa puuhaa Suomen syöpäsairaiden lasen ja nuoren yhdisyksen Sylvan oiminnanjohaja Anne Vähäkylä- Aulo uli mukaan Sykerön oiminaan hakemaan veraisukea vuonna Pikkuhiljaa lasen vanhemma alkoiva järjesää erilaisia rekiä ja muua mukavaa lapsille. Raha saaiin myyjäisillä, Vähäkylä-Aulo muiselee. Äidi, mummi ja kummi leipoiva myyjäisiin erilaisia uoeia. Ternimaio oli kova sana, ja siä saimme muisaakseni Loimaan ja Perniön suunnala pakaseena, sen menekki oli hyvä. Myyjäisiä pideiin Turun Iäisellä Pikäkadulla Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen monioimialo Karinassa 2 3 keraa vuodessa. Sykeröllä oli myyjäisissä kirppuori, jossa myyiin omia ja ysävien avaroia. Tuohon aikaa kirppuoreja oli vähemmän kuin nykyään, joen avaroilla oli hyvä menekki. Lisäksi osallisuimme LSSY:n muihin empauksiin, olimme myymässä arpoja vappuorilla, lis- Janne Kaaja oi aikaa Sykerön sunnunaihin Niilo Ylenius, 6 v, aikoo isona Aku Hirviniemeksi. Paraislaisen nuorenmiehen urasuunnielmasa kuulee ensimmäisenä Akun julkkiskaveri Janne Kaaja. Janne on viihdyämässä Turun Meri-Karinassa Sykerön väkeä vinkeillä aikaempuilla. Lounaissuomalaisen lapsisyöpäperheiden kerholla on meneillään iloinen oiminapäivä. Eleään vuoden 2014 ensimmäisä advenisunnunaia: ilmassa on jo joulunkin aikaa. Janne Kaajan hupsunhauska aikaempu saava ankaran arjen unohumaan. Esradille on Jannen kanssa päässy Samu Mainalo. Tänä vuonna 35 vuoa äyävä Sykerö on järjesäny jäsenilleen oiminapäiviä vähinään kerran kuussa. Osa niisä on infekiosuojauja, niin adveniriehakin. Janne Kaajan aikashow a apiaa muiden mukana koko joukko pieniä kaljupäiä, joille isoon porukkaan pääseminen on harvinaisa herkkua. Maailman parhaaksi iedey syöpähoio syö vasususkykyä. Tavallinen flunssakin saaaa käydä kohalokkaaksi; lasa ei voi viedä edes maiokauppaan. Eleään kuplassa, kuen syöpälasen vanhemma usein kuvaava. Jokainen voi auaa Janne Kaajan ova herkisänee pikkupoilaiden asialle ausa lasenklinikoiden kummeissa ja oma isyys. Isäksi synnyään sillä hekellä, kun vauva ulee maailmaan. Äidiksi on synnyy jo odousaikana, Janne pohdiskelee. Isänä olo onkin sien huola 24/7. Voi vain kuviella, milä unuu, kun lapsi sairasuu vakavasi. Lapsen sairaus on odella kohuuona. Meillä erveiden lasen vanhemmilla on suorasaan velvollisuus auaa. Ilmaiseksi aikaemppuilevan Jannen mielesä kuka ahansa voi kanaa korensa kekoon. Aina ei arvia rahaa vaihdanavälineeksi. Voi arjoa käyöön oma aionsa. Laskupäällä varuseusa esimerkiksi saisi varmaan kelpo kirjanpiäjän.

9 N:o akerääjinä syövänorjunayössä ja niin edelleen. Tähän vapaaehoisyöhön osallisuiva lähinnä ne perhee, joissa lapsen hoido oliva jo ohi ai ilanne oli muuen sellainen, eä pääsi irauumaan kooa. Rahoilla eimme rekiä koimaassa muun muassa Ähäriin ja Sylvan keväpäiville. Lisäksi eimme myös ulkomaan makoja Ruosiin, Tanskan Legolandiin (Toivo T. Salmi oli lääkärinä mukana) Hampuriin ja Osloon. Infekioriskiläisille lapsille järjeseiin urvallisia koimaan makoja. Meillä oli hyvä yheishenki ja innokkaia vanhempia, aivan kuen nykin on. Ennen Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksen valmisumisa Sykerö kokoonui LSSY:n oimison kokoushuoneessa Karina-monioimialossa. Meillä oli vanhempainiloja, joiden eemana oli jokin syöpäsairaan lasen hoioon liiyvä asia, sekä asianunijalueno. Juoiin kahvia ja keskuseliin. Oli ärkeää olla yhdessä, avaa oisia ja saada ieoa lasen syöpähoidosa, koska siihen aikaan ei ollu miään kirjallisuua aiheesa. Neisä ei edes unelmoiu. Lapsille oli Karinan alakerrassa omaa ohjelmaa. Syöpälapse osasolle 416 Toivo T. Salmi oli kahdesi Yhdysvalloissa ja 1980-luvun aieessa. Kun palasin oisen kerran Yhdysvalloisa syksyllä 1981, saaiin sairaalan ilaneeseen muuoksia. Osasosa 416 uli vähiellen lasen syöpäosaso. Se oli siä ennen isojen lasen infekio-osaso, Toivo T. Salmi keroo. Aivan arkkaan ei voi sanoa, milloin osaso kokonaan uli lapsisyöpäpoilaiden osasoksi. Yksi muuos apahui silloin, kun osaso 417 muuui päiväosasoksi, ja sielä siiryi 416:lle muiden muassa diabeeiko, anorekiko ja niin edelleen. Tää jakui usean vuoden ajan, ja vasa sien, kun Lahja Laakso nimieiin 412:n osasonhoiajaksi, siiryivä edellä mainiu poilaa hänen mukanaan ja 416 oli puhdas syöpä- ja veriauiosaso. Mirja Pyykön TV-ohjelma Helsingin Lasenklinikan osaso 10:sä esieiin ammikuussa vuonna Ohjelma keroi osaso lapsisyöpäpoilaisa ja heidän vanhemmisaan. Lapsisyöpäpoilaiden hoio nousi valakunnan ykkösaiheeksi. Ohjelman synnyämä kansalaiskeräys kokosi vuodessa neljä miljoonaa markkaa. Mirja Pyykön kuuluisan TV-ohjelman jälkeen oli arkoius korjaa ilanne vain Helsingissä, mua (Oysin lääkäri) Marjaa Lanningin ja minun ankaran oiminnan ansiosa saaiin ilanne korjauksi myös Oulussa ja Turussa. Hemaologierikoislääkärin virka ja kaksi hemaologisen sairaanhoiajan virkaa peruseiin, professori Salmi keraa 1980-luvun apahumia. Vanhempien kannala ärkeää oli se, eä he saiva olla osasolla lasensa kanssa. Anne Vähäkylä-Aulo muiselee aikaa osasolla. Osasolle 416 hankiiin lahjoiuksina TV, vanhemmille uoli, pelejä ja leluja. Vuonna 1982 osasolla ei ollu uoleja vanhemmille. Huoneessa oli pieni lasenuoli ja leikkipöyä sekä yksi kova sairaalauoli. Kun jouduin juhannuksena 1982 olemaan lapseni kanssa sairaalassa, eräs hoiaja huomasi osason parvekkeella kankaisen kesäuolin. Se uoiin minulle, koska siinä oli hieman mukavampi olla, sehän oli lähes lepouoli. Meri-Karinaa odoaessa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen oimina- ja palvelukeskus Meri-Karina valmisui vuonna Odoelimme kovasi Meri-Karinaa, miä kaikkea siellä voi ehdä, ja ieysi odoimme lapsille suurempia iloja. Karinan uima-allas oli osi pieni, ja oli kiva saada isompi allas, Vähäkylä- Aulo keroo sykeröläisen unnelmisa. Meri-Karinaa varen oli keräy lahjoiusvaroja. Esimerkiksi yhdisyksen oimialueen koululaise keräsivä hankea varen lähes 1,5 miljoonaa markkaa vuosina Myös Sykerö-perhee osallisuiva keräykseen muun muassa lisakeräyksin. Meri-Karinan oisen vaiheen laajennus valmisui vuonna LSSY:n palveluksessa 25 vuoa ollu lasenarhanopeaja Anna-Liisa Pohjanen keroi laajennuksen merkiyksesä Syövänorjunasanomissa vuonna Haaveilimme vuosia omasa ilasa. Viimein pääsimme suunnielemaan Meri-Karinan leikkihuonea. Esikuvana oliva ruosalaisen sairaaloiden leikkiila, joissa on oma ilansa eri-ikäisille lapsille, eri oiminnoille sekä iso yheinen ila. Nykyään Meri-Karinan leikkihuoneessa on ila pelikonsoleille, koileikeille ja puiselle pienoisrauaielle. Liukuovien kaua ila laajeneva suurempaan saliin, jonka yheydessä on hiekka- ja vesileikkihuone. Toiminaan varoja lahjoiuksin Sykerö on oiminansa aikana saanu lukuisia lahjoiuksia. Toisinaan lahjoiava eivä halua julkisuua, mua eräs hyvänekeväisyysapahuma näkyi koko kaupungille. Saarisomeren Meloja järjesi Dragon-melonoja Aurajoessa vuosina Kyseessä oli hyvänekeväisyysapahuma, jonka yhenä koheena oliva lapsisyöpäpoilaa. Jussi Paaonen oimi apahuman järjesäjänä kymmenen vuoden ajan. LSSY valikoiui hyvän lahjoiuskoheen kaua. Anomus oli hyvä, ja sijaini on suoraan melonakeskusamme vasapäää oisella rannalla, Paaonen keroo. Kaikkiaan Dragonmelonna uoiva yli euroa lapsisyöpäpoilalle. Sykerön oiminasäänö on päiviey vuonna Sykerön arkoiuksena on lapsisyöpäpoilasperheiden kokonaisvalaisen kunouuksen sekä fyysisen, psykososiaalisen sekä aloudellisen ilaneen edisäminen. Lisäksi Sykerö osalaan paranaa lapsisyöpäpoilaiden hoio-oloja. Sykerö ukee lasen kehiysä muun muassa osallisumalla henkilösökusannuksiin. Perhee liiyvä Sykeröön liiymällä LSSY:n jäseniksi. Sykeröllä isellään ei ole jäsenmaksua. Sykerön oiminnasa vasaa Sykerö-oimikuna, joka valvoo Sykerön aloua, osallisuu varainhankinaan ja laaii oiminakeromuksen. Teksi: Pekka Remes Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen kuva-arkiso Turun Sanoma / Jori Liimaainen LSSY:n vapaaehoisyönekijä Maissi-äi eli Maissi Haapanen on ullu uuksi monelle Sykerö-perheelle varsinkin monila kursseila. Professori Toivo T. Salmi on nähny lasen syöpähoiojen kehiyksen 1970-luvula alkaen. Saarisomeren Melojien Aurajoessa järjesämä Dragon-melonna keräsivä varoja hyvänekeväisyyeen vuosina Yksi lahjoiuskoheisa oliva lapsisyöpäpoilaa. Sykerö osallisui melonoihin omalla joukkueellaan. Jannen oma vahvuude ova unneusi esiinymisen ja komiikan puolella. Hyvin hän näyää Turussakin saavan yleisön mukaan. Kun lapse ja aikuise kailoava yheen ääneen aikasanoja Hössön hössön haa, vesi kaoaa, kupisa häipyy vesi, isien ja äiien osila siliävä huolikuru. Takana yli saa sairaalapäivää Tuleva Aku Hirviniemi alias Niilo Ylenius on harmissaan, kun ei pääsekään aikashow n jälkeen Meri-Karinan leikkihuoneeseen, paikka on näe ilapäisesi varau muuhun käyöön. Toimeomuus ei senään uhkaa, sillä lähesyvän joulun kunniaksi halukkaa saava leipoa piparkakkuja ja korisella kuusia. Leikkihuonepulaa pahempaakin Niilo on ehiny nuoressa elämässään kokea. Viime vuoden alkukesäsä pojalla odeiin Burkiin lymfooma. Kasvain ilmesyy avallisesi vasan alueelle, Niilolla poskioneloon. Niilon äii Taina Ylenius laskee, eä sairaalapäiviä keryi viiden kuukauden aikana 115. Mielä rauhoii, eä vanhemma saiva oleilla sairaalassa vuorokaude ympäri. Yleniuksilla sairaalavuoro lankesiva lähinnä äidille. Taina kun jäi pois yösä hei Niilon sairasuua. Tällainen rakaisu on aivan väisämäön joka syöpälapsen perheessä, Taina ähdenää. Äii voii videopeli Niilon ei arvise hekeäkään mieiä, mikä on ollu kivoina sairaalajaksoilla. Kun äii oli siellä. Äidin läsnäolo päihii jopa osason jännä videopeli. Koimiehiin isä-teemuun ja ihanaan isoonveljeen Leeviin Niilo pii yheyä Skypen väliyksellä. Isänpäiväkorikin pukahi perille ää ieä. Kori on saajansa mielesä supermainio. Sairaalassa Niilo ikävöi kovasi myös karvaisia perheenjäseniä. Kun pikkuisänä on koona, siperianhusky Luna ja Ruusa ahauuva mukaan sänkyyn ilasaua kuunelemaan. Kurjin juu sairasamisessa on paidan alle käkeyyvä neula. On kuienkin hyvin paljon mahdollisa, eä kapisuksesa pääsään eroon, kun Niilo menee hoidonlopeamisukimuksiin. Ja ei kun ensisyksyisä koulunalkua odoelemaan! Esimakua ulevasa Niilo on jo saanu pieninä annoksina. Paraislainen esikouluryhmä on niin piskuinen, eä se on kasou urvalliseksi infekioriskiä ajaellen. Naurua ja kyyneleiä Leipomoksi aioussa luenosalissa kaulii pipariaikinamöikkäänsä yhä uudesaan kaksivuoias Peeu Laihonen Nousiaisa. Nelivuoias Konsaveli on änään liian väsyny leipomispuuhiin. Konsa sairasui leukemiaan samoihin aikoihin kuin Niilo Burkiin lymfoomaan. Poikien äidi uusuiva Tyksissä. Tuavuus on siemmin vain syvenyny. Sykerön kyydissä viehäää kaiken muun hyvän lisäksi luoneva veraisuki. Täällä me kaikki ymmärrämme oisiamme puolesa sanasa. Ulkopuoliselle ei osaa eikä jaksakaan seliää unemuksiaan kunnolla, Johanna Laihonen selviää. Sykeröä ei hevin malea jäää edes hoiorumban jälkeen. Toiminapäivän pelipaikala oiselle sukkuloiva puheenjohaja Mikko Pohjanheimo on hänkin ikuisuusjäseniä. Ny 10-vuoias Nils-poika on jo selääny leukemian, mua liki kolmen vuoden akainen hullunmylly pysyy perheen muisissa. Kodin, koulun ja sairaalan pyhä kolmiyheys auoi selviyymään arjesa, Mikko muiselee. Avoimuus oli ärkeää. Jos jonkun Nissen kaverin koona oli vaikkapa vasaauia, ieo kulki sujuvasi ja aas välyiin infekioila. Puheenjohaja Pohjanheimon kalaisen onnenpekkojen rinnalla Sykerön riennoissa viihyy sellaisiakin vanhempia, joiden lasen hoido ova pääynee surullisella avalla. Karu ouus on, eä vaikka 75 prosenia syöpälapsisa selviyyy, 25 prosenia menehyy, Mikko ieää. Kaiken surun ja murheen keskelläkään ei pidä unohaa iloa. Ikemme, nauramme ja viljelemme väliin rankkaakin huumoria. Teksi: Marja Myllyluoma Kuva: Tero-Juhani Kojo, Lari Järnefel Taina-äidin seura on parasa lääkeä Niilo Yleniukselle.

10 N:o 1 Lasenhoioapu erveulleina ukea Nuori leski-isä oppi pyöriämään arkea Kun Rikun vaimo muuama vuosi sien sairasui ja menehyi syöpään, miehen suruun kieouui huoli. Mien selviyyä arjessa, kun jäi yksin huolehimaan kolmesa pienesä lapsesa? Rikua kanoiva pahimman yli niin ysävä kuin ammaiauaja. Riku ei epäröiny pyyää apua hän urvauui jopa lasensuojeluilmoiukseen, kun kaupungila ei muuen ukea herunu. Rikun vaimon sairasumisen aikoihin Suomen aloudessa koiiva ankea aja. Leikkuri karsi lapsiperheiden palveluia niin rankasi, eä vasa lasensuojeluilmoiuksen myöä lähdeiin liikkeelle. Viranomaisen velvollisuus on selviää jokainen ilmoieu apaus. Sairaalassa sosiaalihoiaja ehdoi, eä hän voisi ehdä lasensuojeluilmoiuksen perheesämme, hyvin ieäen prosessin helposi aiheuama loukauksi ja leimauksi ulemisen pelo, Riku keroo ja huomauaa, eä jokaisella on oikeus ehdä lasensuojeluilmoius, jos lapsen ulevaisuus ai urvallisuus on vaakalaudalla. Nykyisin ieäväsi apua saa jo helpommin, hän oeaa. Julkisa ahoa jousavammin oimi kolmas sekori. Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Arjen auajien Inkeri uli apuun soviusi, väliin vuoron sai Pelasakaa lapse ry:n varamummo. Lisäksi Rikun ysävisä aina joku riensi arviaessa häiin. Piää vain uskalaa pyyää apua. Varsinaissuomalainen ei hevin yrkyä ukeaan mua auaa mielellään, jos pyydeään, Riku rohkaisee. En ienny miään lasen vaaeisa Kaipasin ennen muua lasenhoioapua. Siivoukse ja sen sellaise hoielin mieluusi ise. Paiselin kyllä lapsiakin ajan miaan koihommiin, mua lähinnä kasvausmielessä, Riku selviää. Aikoinaan jopa kaupassa käynnissä oli haaseensa, kun pikkuisia ei voinu jäää keskenään. Ja varsinkin pikien yömakojen ajaksi oli pakko saada lasenkaisija paikalle. Ny Rikua jo hymyilyää aannoinen osaamaomuus, esimerkiksi lasen vaaeisa hän ei ienny miään. Olin aina uskonu ekeväni paljonkin koiöiä. Ilmeisesi kuienkin olin jääyyny apulaisen rooliin, arumaa mihinkään oma-aloieisesi. Tässäkin alossa perheenäii oli piäny pyörä pyörimässä. Syövän edeessä hän meni niin huonoon kunoon, eei enää jaksanu. On ärkeää aaa lapselle urvallinen elämä oisen vanhemman poismenon jälkeenkin. Kaksi vuoa aikaa mukauua Vaikeimpia aikoja perheessä eleiin, kun karu ouus oli paljasunu. Rikun vaimon munuaissyöpä oli levinny keuhkoihin, eikä parannuskeinoja enää ollu. Riku muisi uavan, jolla oli samanlainen syöpä. Tämä oli murskadiagnoosin jälkeen eläny vielä kaksi vuoa. Toivoin saavani samaise kaksi vuoa, joa ehisin mukauua arjen pyöriykseen. Sain kaksi vuoa ja yhden kuukauden. Sairauden loppuvaiheessa alkoi jo oivoa kuolemaa ja uskien loppumisa. Aina sanoaan, eei kenenkään piäisi jouua kärsimään sieämäömisä kivuisa. Mua pahimmassa apauksessa kivu kokonaan karkoava lääkiys vie ajun. Ja ihmisenhän piäisi voida elää iedosavana ja unevana olenona loppuun asi. Surullisina on jäädä ypöyksin Henkisä voimaa Riku ammensi muun muassa Nuore leske ry:n leskien veraisryhmäsä. Vaihoehoja lähimailla on muiakin, esimerkiksi seurakunien puolella. Oli erveellisä huomaa, eä jollakulla menee vielä huonommin kuin minulla. En ieenkään arkoia, eä olisin nauinu oisen kurjuudesa. Mua muiden leskien kokemukse anoiva perspekiiviä omaan olemiseen, Riku pohii. Ymmärsin myös olla yyyväinen vaikeassa ilaneessani. Psykologin juusilla Riku kävi muuaman kerran, mielesään hyvin uloksin. Toa kai voi puhua ysäville. Mua siä pelkää helposi kuormiavansa kuulijaa liikaa, ämähän saaaa olla vielä ahdisuneempi kuin miä ise on. Ammaiauajalle avauuessa ei arvise murehia ällaisia. Pääasia lienee, eä olisi edes joku, jonka kanssa selviellä ajauksiaan. Surullisina on varmasi jäädä äysin yksin maailmaan. Pakei kasassa Tää nykyä Rikun elämä on mallillaan pakei kasassa, kuen hän muooilee. Pakeiin kuuluu uusi ihmissuhde. Rikun lapsisa on varunu asapainoisia nuoria ihmisiä, joila koulunkäyni ja harrasukse sujuva. Äidisä he puhuva vain silloin ällöin, yleensä kun jokin asia liiyy häneen. Rahankin puolesa perhe pärjää, vaikkei isän palkkapussi kuulemma järin pullea olekaan. Eikä äidille ullu hankiuksi aikanaan henkivakuuusa. Riku kasoi arpeellisemmaksi vakuuaa isensä, joa perheellä olisi aloudellinen urva, jos hänelle sauisi joakin. Rikun vaimo ei ehiny olla kauankaan yöelämässä: leskeneläke jäi minimiin. Vaikka vaimoni kuoli aivan liian nuorena, en anna kakeruudelle valaa. Sen sijaan olen kiiollinen vuosisa, joka saimme elää yhdessä, Riku mieii. Teksi: Marja Myllyluoma Kuva: Sock Exchange MIKSI VARMA? Sparrausa hyvään yökykyyn Työ & eläke. Lue lisää: miksi.varma.fi

11 N:o LUONNONLÄHEINEN Meri-Karina oimina- ja palvelukeskus urun hirvensalossa Vuodesa 1990 oiminu Meri-Karina sijaisee merellisessä ympärisössä hyvien kulkuyheyksien päässä Turun keskusasa. Meri-Karinasa on vuosien varrella kehiyny hyvinvoini-, kokous-, ravinola-, juhla- ja majoiuspalveluia uoava monioimikeskus. Meri-Karina soveluu erinomaisesi perhejuhlien kuen synymäpäivien, häiden, valmisujaisen ja muisoilaisuuksien järjesämiseen sekä erilaisen kokous-, kongressi- ja kouluusilaisuuksien apahumapaikaksi. Monioimikeskuksessa on oeu huomioon lapsiperheiden ja eriyisryhmien, kuen liikunaeseisen henkilöiden sekä kuulo- ja näkövammaisen, arpee. pienryhmäiloja henkilölle luenosali henkilölle ruokasali henkilölle kongressi-/juhlasali 250 henkilölle akkahuone sauna- ja uima-allasosaso kuno- ja liikunasali Hyvinvoiniloma Meri-Karinan kurssioimina arjoaa virkisäyymismahdollisuuksia ympäri vuoden. Valiavana on sekä liikunnallisia eä musiikkierapia- ja kuvaaidepainoeisia kursseja. Virkisyskursseille haeaan sähköisellä lomakkeella ai soiamalla kurssioimisoon Lue lisää osoieesa Keskuksessa on leikkihuone sekä pienoisgolfraa urvallisessa pihapiirissä. Aivan naapurissa on leikkipuiso sekä lapsiysävällinen, maala uimarana beach volley -kenineen. Meri-Karinassa on lisäksi kosmeologinen hoiola, fysioerapiapalveluia uoava Turun Kunokolmio ja paruri-kampaamo. Palveluja monipuolisaa oimina- ja palvelukeskuksen väliömässä läheisyydessä sijaiseva Pyhän Henrikin ekumeeninen aidekappeli. Tule uusumaan keskuksen oiminaan, vieämään vapaapäivää ja nauimaan kauniisa luonnosa! Tuusu palveluarjonaamme! 30 kahden hengen majoiushuonea, joisa kymmenessä pienoiskeiiö. Huoneisa kaksi eriyisvaruseluja inva-huoneia. Osassa huoneisa lisävuodemahdollisuus. Yhden hengen huone lisämaksusa. Meri-Karina kokoaa yheen kurssiapaamise edullisin pakeihinnoin Kurssilaisen apaamise Meri-Karinan ja Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen oman palveluarjonnan ulkopuolella ova mahdollisia. Sovi apaamisesa uujen ja mukavien kurssilaisesi kanssa ja ule Meri-Karinaan vaihamaan kuulumisia rennoissa merkeissä! Oa yheyä Meri-Karinan keskukseen ( , ja iedusele vapaia viikonloppuja! ESTEETÖN MONITOIMIKESKUS Meri-Karinan kaikki ila ova eseeömiä. Kaksikerroksisessa majoiussiivessä on hissi sekä kaksi erillisä porraskäyävää, muu ila sijaiseva yhdessä asossa. Kongressi- ja luenosalissa on indukiosilmukka. Hyvinvoiniloma Kokouspalvelu Juhlapalvelu Aeriapalvelu Majoiuspalvelu Siivouspalvelu Pyydä arjousa ruoka-, juhla- ja kokouspalveluisa käeväsi osoieessa > arjouspyynö Meri-Karina Seiskarinkau 35, Turku

12 N:o 1 Veraisukea ja vapaaehoisyöä Paras palkka on, kun ihminen saa avun Syöväsä seuraa joskus iloisiakin asioia voi esimerkiksi saumoisin örmää lapsuuden leikkikaveriin. Näin kävi Marja-Leena Louhelle. Marja-Leenan rinasyöpä uli ja meni viime vuosiuhannen loppumereillä. Hyvä sivuvaikuukse kuen uude ysävä ja elämänmakuinen arki jäivä jäljelle. Kokemaansa Marja- Leena jakaa muiden kanssa, sekä rinasyöpään sairasuneiden veraisukihenkilönä eä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen vapaaehoisena yömyyränä. Marja-Leena Louhen apaa harva se päivä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen päämajassa Meri-Karinassa Turun Hirvensalossa. Esiellessään aulan pikkupuodissa käsiyöpiiri Ahkerien Kerujen aikaansaannoksia Marja-Leena ulee jo siinäkin ananeeksi pienimuooisa veraisukea. Kun kävijä kuulee, eä minäkin olen sairasanu syövän, saaamme alkaa juella aiheesa, Marja-Leena keroo. Iloiselle ja ulospäin suunauuneelle naiselle on varmasikin helppo avauua. Sili Marja- Leena empi aikoinaan, ohisiko ihan veraisukihenkilöksi ryhyä. Ei minusa ole siihen, hän muisaa ajaelleensa. Jossakin vaiheessa hän kuienkin uskalauui mukaan. Kymmenkuna kiiollisa veraisukiysävää piää jakuvasi yheyä. Tukihenkilöiden kurssilla opiiin ennen kaikkea kuunelemaan ja jäämään kuulu omaksi iedoksi. Hoio-ohjeia emme ieenkään jakele, emmehän ole lääkäreiä, Marja-Leena huomauaa. Omisa kokemuksisamme voimme aina keroa ja oivoa, eä oinen saisi niisä eväiä makalleen. Vaikka jokainen ihminen on erilainen, samanlaise koeelemukse yhdisävä. Marja-Leenan mukaan edes oma rakas perhe ei pääse sairasuneen pään sisälle sien kuin kohalooveri. Hämmennys ja pelko ova yleensä ensimmäisiä unemuksia syövän puhjeua. Mua kun isun siinä ilmielävänä, oinen oivalaa, eei käsillä olekaan maailmanloppu. Marja-Leena unnusaa, eä lähimmäisen murheia on joskus raskasakin kuunnella. Hänesä olisi hyvä saada purkaa sydänään oisen ukihenki- löiden kanssa ieenkin vaiiolon velvoiee mielessä. Aiemmin veraisukihenkilö kokoonuivakin ahkerasi, nyemmin neuvonpio on vähenyny. Marja-Leena oivoo haraasi, eä joku elvyäisi käyännön enisiin mioihin. Arpamyyniä Vapaaehoisyöhön heiäyymisä Marja- Leena ei kauan pähkäilly. Hän sairasui rinasyöpään Vuonna 2000 hän jo löysi isensä poilaiden kurssila ja Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Turun paikallisosason johokunnasa. Ahkera Keru on osa paikallisosason akiivisa oiminaa. Aluksi keruja oli usinan verran, ny meiä on noin 35, hän kehaisee. Arpoja syöpäyhdisyksen vapaaehoise jalkauuva myymään enisä harvemmin. Taannoin Laiilaan suunauuneela arvanmyynimakala Marja-Leenalla on allella mieluisa muiso. Eräs nainen uli kysymään, iedänkö missä hänen porukkansa myynipise sijaisee. Myynipaikka löyyi. Lisäksi huomasimme, eä mehän olemme vanhoja leikkikavereia! Saa akaisin Marja-Leena unee olevansa omassa elemenissään. Ja aikoo piää samaa ahia yllä niin kauan kuin jalka nousee ja henki pihisee. Syöpään sairasuuaan hän eki kaksi isoa pääösä. Pääin kuulua niihin 85 proseniin, joka selviyyvä syöväsä ja ruvea vihdoinkin ekemään miä ise haluan. Kuulun ikäpolveen, jonka naisen pii lähinnä passaa perheään, 73-vuoias eninen kampaaja, neljän äii ja seisemän isoäii sanoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys on muisanu Marja-Leenaa hopeisella ja kulaisella ansiomerkillä sekä viirillä. Yhdisyksessä ymmärreään, kuinka korvaamaona väkeä vapaaehoise ova. Jos he häipyisivä, oimina aausi rampauuisi pahan kerran. Marja-Leena arvosaa saamaansa unnususa. Paras palkka yösä ei kuienkaan ole kullalla eikä hopealla miaavissa. Kun anaa, saa aina akaisin. Ihanin palkka äsä ouhusa on se, kun huomaa, eä ihminen on saanu avun. Teksi: Marja Myllyluoma Kuva: Aleksi Rajamäki Veraisukihenkilöksi? Veraisukihenkilöiden peruskouluus järjeseään la ja la klo 8 16 Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksessa (Seiskarinkau 35, Turku). Peruskouluus on suunnau uusille veraisukihenkilöiksi aikoville. Ennen kouluusa järjeseään haasaelu. Kouluuksessa käsiellään veraisukihenkilöoiminnan periaaeia ja käyänöä. Jakuvaa arvea on muun muassa hemaologisen, keuhkosyöpäpoilaiden sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairasavien poilaiden veraisukihenkilöille. Tieduselu ja ilmoiauuminen haasaeluun pe mennessä: vapaaehoisoiminnan koordinaaori, p , minna. Lue lisää veraisukioiminnasa äsä lehdesä osiosa Toiminaa syöpäpoilaille ja heidän läheisilleen. Ahkerien Kerujen myynipise on ullu uuksi vapaaehoisena yöskenelevälle Marja-Leena Louhelle vuosien myöä. Salon Seudun Paikallisosason luenno kiinnosava yleisöä Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen Salon Seudun Paikallisosaso käsiää Salon ja Someron kaupungi. Osaso on peruseu vuonna Miä osasolle kuuluu? Kiios, hyvää kuuluu. Tapaamisissa riiää kävijöiä. Somerolla oli ilaisuus eurauhassyöväsä. Paikalla oli 190 henkeä, keroo osason puheenjohaja Juhani Ivanoff. Osasolla on yheensä jäsenä, joisa Salosa on noin 2000 ja Somerola noin 500. Osasolla on oma ila, joissa pideään muun muassa luenoja. Tilaan mahuu 60 henkeä, ja monena ilana ila on ollu äynnä, Ivanoff oeaa yyyväisenä. Osason siheeri Siru Virpi äydenää, eä kiinnosava aihe saa ihmise ulemaan. Tapaamise ova kaikille avoimia. Esimerkiksi maaliskuussa keskusellaan suolisosairauksisa. Maaliskuussa on myös sydänkirurgi Anne Lahden lueno sepelvalimoaudin hoiolinjasa. Huhikuussa on ylilääkäri Tiina Backmanin lueno gynekologisisa syövisä. Tapaamisilojen lisäksi palveluasemalla voi avaa paikallisosason veraisukihenkilöiä. Lounais- Suomen Syöpäyhdisys järjesää neuvonapalvelua palveluaseman iloissa. Neuvonahoiaja käy Salossa kaksi keraa kuukaudessa. Hänen vasaanooaikansa varaaan Meri-Karinasa. Osason oiminaan kuuluva pilaes, kahvipussiaskarelu, reke ja maka sekä keskuseluryhmä. Seisemän veraisukihenkilöä Osasolla on ällä hekellä seisemän veraisukihenkilöä. Virpi ja Ivanoff ova mukana ryhmässä. Kun ihminen haluaa veraisukea, hän oaa yheyä osasoon, jossa mieiään, misä löyyisi sopiva uki. Meillä on useia rinasyövän ja eurauhassyövän veraisukihenkilöiä, mua on vaikea löyää harvinaisen syöpien veraisukea. Yksiäisiä apauksia on paljon. Ikävää, eä meilä ei ole arjoa keään, Virpi ja Ivanoff sanova. Veraisukihenkilöksi ei ryhdyä pysymesäsä, vaan LSSY anaa ehävään kouluuksen. Tehävään saa myös yönohjausa. Tarvisemme uusia henkilöiä verkosomme vahvisamiseksi. Toivon, eä ihmise rohkaisuisiva ilmoiamaan isesään. He voisiva mieiä kouluusa ja sopivuuaan veraisueksi. Ivanoff painoaa, eä käyännössä veraisukihenkilöoiminnaksi riiää se, eä on puhelimel-

13 N:o Diagnoosi saau. Mien äsä eeenpäin? Kun ihminen kuulee sairasavansa syöpää, eeen ulee monia kysymyksiä, moni asia askarruaa, mien äsä eeenpäin ja miä siellä edessä on? Yksi uki syöpää sairasavalle ova saman kokenee ja samassa elämänilaneessa oleva. Veraisuen merkiys on uneessa, eä kuulija ymmärää minua, ymmärää pelkojani, ymmärää epäoivoani ja ymmärää, jos käärin kaiken huumoriin. Turkulaise Kirsi ja Jari Aalo sekä Irma ja Pekka Korpela Paraisila osallisuiva eurauhasyöpäpoilaille ja heidän läheisilleen arkoieulle Me miehe -parisuhdekurssille ammikuussa. He kuuluva myös Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen ETUSET-ryhmään, joka on arkoieu eurauhaspoilaille ja heidän läheisilleen. Jari Aalo oeaa, eä sairaalasa ei saa ieoa, mien eurauhassyöpäpoilas jakaa elämässään eeenpäin. Lounais-Suomen Syöpäyhdisys onkin se aho, josa saa ieoa. Aalo neuvoo uorea syöpäpoilasa esimään käsiinsä joko LSSY:n esieen ai menemään LSSY:n inernesivulle ja liiymään yhdisyksen jäseneksi. Pekka Korpela ähdenää, eä inerne on äynnä eksejä, mua on eri juu, onko ieo oikeaa ja luoeavaa. Sien löysimme arkkipiispa John Viksrömin arikkelin eurauhassyöväsään. Se rauhoii meiä. Se oimi meille veraisukena, Irma ja Pekka Korpela kerova. Luoeavan iedon löyäminen on kaiken a ja o. Kurssille puoliso mukana ETUSET Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen eurauhaspoilaille ja heidän läheisilleen arkoieu ryhmä, ETUSET, aloii oiminansa vuonna Ryhmän arkoiuksena on arjoa ieoa eurauhassyöväsä, sen hoidosa ja sairauden vaikuuksisa elämään. Samalla ryhmä luo poilaille läheisineen mahdollisuuden avaa muia saman sairauden kokeneia. ETUSET järjesää lueno- ja keskuseluilaisuuksia. Esimerkiksi maaliskuun luennon aiheena ova lakiasia. Huhikuussa aiheena ova muisiongelma. Luenno järjeseään Meri-Karinassa. Me miehe -kurssilla miehe pääsevä keskuselemaan keskenään, mua ärkeää on myös se, eä puoliso ova mukana kurssilla. Syöpä koskeaa koko perheä. Moni saa ukea jo sopeuumisvalmennuskurssila, jonka yhenä avoieena on anaa voimavaroja sairauden kanssa elämiseen. Koska monen kurssilaisen sairasumisesa on vain suheellisen vähän aikaa, ova kurssilaisen unee pinnassa. Irma Korpela kusuukin sopeuumisvalmennuskurssia ikemiskurssiksi, mua asia, joia kurssilla kuulee ai joia ise puhuu, myös kurssille jäävä. Kursseilla on luenoja syöväsä, erveellisesä ravinnosa, on keskuseluja ja liikunaa. Jari Aalo muisuaa, eä yli 90 prosenia eurauhassyöpäpoilaisa on hengissä viisi vuoa diagnoosin jälkeen. Syöpädiagnoosi ei siis merkise kaiken loppua, se on uuden elämänvaiheen alku. Lisäksi syöpähoido kehiyvä jakuvasi. Esimerkiksi roboiavuseinen leikkaus ehdään ähysyksenä, jolloin leikkauksesa jää vain pieniä pisohaavoja verrauna avoleikkauksen leikkausviiloon. Syöpäkonrolli jänniävä varmaan kaikkia syöpäpoilaia. Aina, kun saamme konrolleisa hyviä uuisia, skoolaamme sille, Irma ja Pekka Korpela hymyilevä. Teksi ja kuva: Pekka Remes Irma ja Pekka Korpela Paraisila sekä Kirsi ja Jari Aalo Turusa osallisuiva Me miehe -parikurssille, joka oli arkoieu eurauhassyöpäpoilaille ja heidän läheisilleen. Yksi kurssin anneisa on veraisuki ja keskuselu samassa ilaneessa olevien kanssa. Älä jää yksin valakunnallise poilasverkoso syöpäpoilaille Suomen Syöpäpoilaiden ylläpiämissä syöpäkohaisissa, inerneissä oimivissa verkosoissa on mahdollisuus uusua saman sairauden eri vaiheissa eläviin sekä saada ajanmukaisa ieoa. Verkoso ova avoimia aikuisille syöpäpoilaille ja heidän läheisilleen, mukaan ova erveulleia myös erveydenhuollon ammailaise. Syöpädiagnoosin kuuleminen sekoiaa ihmisen elämän. Syövän hoidon lisäksi arviaan ieoa, ukea ja mahdollisuus veraisuueen. Suurimmisa syöpäryhmisä usein iedeään, ja niisä puhuaan medioissa paljon. Kun sairasuu pienemmän syöpäryhmän auiin, on avallisa, eei kyseisesä syöväsä ole kuullu, ieoa ei löydy, eikä samaa sairaua sairasavia kohaa. Tiedon ja veraisuuden puue lisää epävarmuua ja pelkoa. Syöpäpoilaa odoava olemassa olevan järjesöoiminnan rinnalle ieoa ja veraisuua hiljaain sairasuneille, omaan syöpäryhmään kohdenneuna ilman siouumisa ja pääsäänöisesi sähköisenä. Toiveena on mahdollisuus valia iselleen sopiva uen muodo, ajankoha ja keso. Suomen Syöpäpoilaa ry oeuaa poilasverkosooiminaa kaikkien syöpäryhmien iedon ja veraisuuden urvaamiseksi. Poilasverkosojen oimina perusuu pääsäänöisesi sähköiseen oiminaan ja sen mahdollisamaan vapaaseen verkosoiumiseen. Jokaisella poilasverkosolla on oma verkkosivu Suomen Syöpäpoilaa ry:n koisivujen alasivuina. Niisä löyyy ieoa ja uuisia kohderyhmän syöväsä ja verkoson oiminnasa, ja jokaiselle verkosolle uoeaan poilasopas. Verkosoilla on oma verkosokohaise, suljeu Facebook-ryhmä. Vuosiain pyriään myös oeuamaan verkosoapaamisia. Yhdisys vasaa oiminnan oeuuksesa ja kehiämisesä sekä verkosokohaisen Facebook-ryhmien ylläpidosa. Poilasverkosojen oiminnan luova siihen kuuluva ihmise, veraise, joka jakava vinkkejä arjesa selviyymiseen, kokemuksia, oivoa, hyväksymisä, kapinamielä ja ukea sekä oava mukaansa näiä samoja asioia juuri sen verran kuin arviseva. Verkosoon voi ulla pikaisesi käymään ai jäädä pidemmäksi aikaa. Verkosoon saa myös aina palaa! Leena Rosenberg, oiminnanjohaja Suomen Syöpäpoilaa ry Poilasverkoso Allogeeninen kanasolujensiiro -poilasverkoso GIST-poilasverkoso Gynekologise syövä -poilasverkoso Keuhkosyöpä-poilasverkoso KLL-poilasverkoso (krooninen lymfaainen leukemia) KML-poilasverkoso (krooninen myelooinen leukemia) Lymfooma-poilasverkoso Melanooma-poilasverkoso Munuais- ja virsarakkosyöpä -poilasverkoso Myelooma-poilasverkoso Myeloproliferaiivise sairaude -poilasverkoso (myelofi broosi, polysyemia vera, essenielli rombosyemia) Pseudomyxoma perionei -poilasverkoso Sarkooma-poilasverkoso Waldensröm-poilasverkoso Nuore aikuise syöpäpoilaa -verkoso Yheysiedo verkosokoordinaaorisi avoia: sähköposi: verkoson koisivu: la avoieavissa. Toimina ei välämää vaadi ukea arvisevan henkilön apaamisa. Veraisukihenkilöllä piää olla ieoa siiä, misä ihminen voisi saada arvisemaansa apua, ja veraisukihenkilö auaa oisa löyämään ieoa. Veraisukihenkilöoimina on vapaaehoisa ja palkaona. Veraisukihenkilön omaa jaksamisa auaa hyvä kouluus ja sen päiviäminen. Huomaava kuienkin on, eä veraisukihenkilö ei oimi erveydenhuollon ammailaisena, eikä hän oa kanaa lääkeieeeseen eikä hoioyöhön liiyviin kysymyksiin. Verausukihenkilöllä on vaiiolovelvollisuus. Kuunelu on ärkeämpää kuin vasausen anaminen, Virpi ja Ivanoff ähdenävä. Osason inernesivu ova osoieessa sspo.ne. Osasolla on myös Facebook-sivu. Teksi ja kuva: Pekka Remes Salon Seudun Paikallisosasossa harraseaan kahvipussiaskarelua. Siheeri Siru Virpin askarelemaan jouseneen uusumassa osason puheenjohaja Juhani Ivanoff.

14 N:o 1 Tulevaisuuden HPV-rokoee voiva mullisaa syöpien ehkäisyn Sääsävää äsmähoioa pään ja kaulan alueen syöpiin Pään ja kaulan alueen syöpiä hoideaan aiempaa arkemmin kohdisuvalla sädehoidolla, kudosa sääsävämmillä leikkauksilla ja yksilöllisemmillä siirrännäisillä. Tulevaisuus näyää, voidaanko näiäkin syöpiä ehkäisä ehokkaasi papilloomavirusrokoeella. Pään ja kaulan alueen syöpien varhainen diagnosoini on ärkeää, koska se paranaa ennusea ja vähenää hoidon haiavaikuuksia. Nämä syövä vaikuava moneen keskeiseen arkielämän oiminoon: syömiseen, nielemiseen ja puhumiseen sekä niiden lisäksi ulkonäköön. Varhaisessa vaiheessa odeu kasvain voidaan hoiaa menesyksellisesi ja niin, eä syöminen ja puhuminen sujuva oimenpieiden jälkeen hyvin, oeaa doseni, osasonylilääkäri Ilpo Kinnunen Tyksin korva-, nenä- ja kurkkuauien klinikala. Pienen pään ja kaulan alueen kasvainen hoidoksi riiää usein joko pelkkä leikkaus ai sädehoio. Isomma ja levinnee kasvaime vaaiva yleensä leikkauksen ja sädehoidon ai sädehoidon, joa ehoseaan solunsalpaajahoidolla. Tällaisissa leikkauksissa synyny kudospuuosalue yleensä korvaaan poilaasa isesä oeulla kudossiireellä. PET/TT auaa diagnosoinia ja hoioa PET/TT-kuvanamisen myöä myös pään ja kaulan alueen syöpiä voidaan hoiaa enisä yksilöllisemmin ja äsmällisemmin. Kuvanamismeneelmä anaa arkkaa ieoa muun muassa audin levinneisyydesä, aggressiivisuudesa ja herkkyydesä eri hoiomeneelmille. - PET/TT:n avulla kyeään esimerkiksi laaimaan poilaille arkka sädehoiosuunnielma. Lisäksi modernilla sädehoiolaieella voidaan arkisaa ennen jokaisa hoiokeraa, eä hoioa anneaan juuri oikeaan kohaan, keroo doseni, osasonylilääkäri Paula Lindholm Tyksin syöpäklinikala. Sädehoio on ehokkaampaa, kun siihen yhdiseään lääkehoio. Kemosädehoidossa syöpälääke ehosaa sädehoidon vaikuusa kasvaimeen, ja paranemismahdollisuus kasvaa. Kemosädehoio lisää mahdollisuua elinä sääsävään hoioon esimerkiksi kurkunpään syövässä, Lindholm oeaa. Modernin sädehoidon sivuvaikuukse ova akavuosia vähäisemmä. Hoiomuoo myös sääsää sylkirauhasia aiempaa paremmin. Siireissä monia maeriaalivaihoehoja Kasvainen poison aiheuamien kudospuuosen korjauskirurgiassa on edisyy parissa vuosikymmenessä suurin harppauksin. Nykyisin on käyössä useia eri maeriaaleja, joilla kudospuuoksia korjaaan. Kehosa voidaan oaa omaa kudosa monesa kohaa, esimerkiksi kyynärvarresa ai sääriluusa. Lisäksi rekonsruoinnissa käyeään muun muassa iaania, kulaa sekä biolasia ja muia biomaeriaaleja, Ilpo Kinnunen lisaa. Korjauskirurgialla saavueaan sekä oiminnallisesi eä eseeisesi yhä parempia uloksia. Siiree kyeään nykyekniikalla ekemään ismalleen arviavaan muooon ja kokoon. TT-kuvaukseen pohjauuvalla suunnielulla pysyään määrielemään eukäeen arkalleen koha, johon siirre ulee sekä myös omasa kehosa oeavan varaosan koko, oeaa doseni, osasonylilääkäri Tero Soukka Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikala. Tiaanilevykään eivä ole enää hyllyavaraa, vaan ne on suunnielu poilaille yksilöllisesi ruuveineen ja reiänkohineen. Näin implani noudaava kudosen anaomisia muooja ja esimerkiksi hermojen kulku voidaan huomioida, Soukka lisää. HPV-ukimus käy kuumana Tyksin yleisöluenosarjassa käsieliin pään ja kaulan alueen syöpiä. Kuvassa puheenvuoroaan piämässä doseni Ilpo Kinnunen. Tupakoini ja runsas alkoholinkäyö ova merkiävimmä pään ja kaulan alueen syöpien riskiekijä. Niiden rinnalle ova noussee papilloomavirukse (HPV), joka aiheuava noin kolmasosan kaikisa pään ja kaulan alueen syövisä. HPV:n aiheuama suunielun syövä ova lisäänynee länsimaissa voimakkaasi. Suomessakin yhä useampi nuori aikuinen sairasuu papilloomavirusen aiheuamiin kielen yven ja nielurisojen syöpiin. Uskon, eä HPV-esaus ulee hyvin nopeasi diagnosiikan ruiininomaiseksi osaksi pään ja kaulan alueen syövissä, ennusaa suupaologian professori Sina Syrjänen Turun yliopisosa. Nykyisillä HPV-rokoeilla pysyään orjumaan ehokkaasi geniaalialueen syövän esiaseiden synyä. On mahdollisa, eä rokoeilla voidaan ehkäisä myös muu HPV:n aiheuama syövä. Rokoeuilla on osoieu HPV-spesifisiä vasaaineia sekä syljessä eä geniaalialueilla, Syrjänen keroo. Lähiulevaisuus uo hänen mukaansa ullessaan eriäin lupaavia HPV:n L2-proeiiniin kohdisuvia rokoeia. Ne saaava jopa esää kokonaan papilloomavirusinfekion synnyn. Teksi ja kuva: Vappu Pikänen Pään ja kaulan alueen syövä: - Huulen, suuonelon, nenän ja sen sivuoneloiden, nielun, kurkunpään sekä suuren sylkirauhasen pahanlaauisia kasvaimia. - Tärkeimmä riskiekijä ova upakoini ja runsas alkoholinkäyö. - Noin kolmasosa auiapauksisa johuu papilloomaviruksisa, joka aiheuava enien suunielun syöpiä. - Uusia sairasapauksia Suomessa yli 700 vuosiain. - Kaksi kolmasosaa auiapauksisa odeaan miehillä. - Valaosa syövisä on odeaessa paikallisia, eäpesäkkeiä odeaan harvoin. - Uusiuuva herkäsi.

15 N:o Keväuuuuksia Aniala. Erikoisunu Henkilökohainen Avusajapalvelu Säilyä isemääräämisoikeuesi! Täydellisä hauauspalvelua yli 112 v HAUTAUSTOIMISTO Elämäsi Adao Oy Henkilökohainen Avusajapalvelu Linnankau 9, Turku puh peruukkien erikoisliike Turussa! Kuljeuspalvelumme päivysää 24 h Tule ja ihasu liikkeemme keveisiin ja helppohoioisiin peruukkeihin. Monien muiden avoin löydä asianunijan avulla sinulle sopivan malliin! Terveuloa uusumaan laajaan valikoimaamme! Olemme VSSHP: hyväksymä palveluseeliuoaja. Uuuus! ear Chrisine headw -päähinee Yli 100 peruukin valikoima ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY peruukkipalvelua yli 30 vuoden kokemuksella Rauhankau 6 Puh Ma-Pe Kaso lisää Krisiinankau 3, Turku, puh , fax Muu oimiso: Pohjoisrana 4 A 1, Helsinki Isokau 21, Rauma, puh , fax Syövän hoidon sivuvaikuuksena esiinyvä suun ulehduskivu vaikeuava usein syömisä, nielemisä, puhumisa sekä nukkumisa. episil suusuihke lieviää kipua muodosamalla ohuen kalvon joka suojaa haavaumia ulkoisila ärsykkeilä jopa 8 unnin ajan. Syövän hoidon sivuvaikuuksena esiinyvä suun ulehduskivu vaikeuava usein Syövän sivuvaikuuksena esiinyvä suun ulehduskivu vaikeuava usein episil hoidon on CE merkiy erveydenhuollon arvike ja se on saaavana ilman resepiä. syömisä, nielemisä, puhumisa sekä nukkumisa. episil suusuihke syömisä, nielemisä, puhumisa sekäilausohjee nukkumisa. episil suusuihke lieviää kipua lieviää kipua Lisäieoa episil suusuihkeesa sekä löyyvä sivula muodosamalla ohuen kalvon joka suojaa ulkoisila ärsykkeilä jopa 8 muodosamalla ohuen kalvon jokahaavaumia suojaa haavaumia ulkoisila ärsykkeilä jopa 8 unnin unninajan. ajan. episil on CE merkiy erveydenhuollon arvike100, ja se on saaavana ilman resepiä. Wansår Corporaion, Uudenmaanie Piispanrisi episil on CEsuusuihkeesa merkiy erveydenhuollon arvike ja sewww.episil.fi on saaavana ilman Lisäieoa episil sekä ilausohjee löyyvä sivula resepiä. Lisäieoa episil suusuihkeesa sekä ilausohjee löyyvä sivula Wansår Corporaion, Uudenmaanie 100, Piispanrisi Wansår Corporaion, Uudenmaanie 100, Piispanrisi ma-pe 9-18 la 9-14 Iloisen palvelun saa kaupan päälle! KAR LOUHISAAREN H KARTANON KAHVILA Louhisaarenie 229, ASKAINEN puh T Äiienpäiväsä elokuun loppuun ON KA LOUHISAAREN H AN Muina aikoinakartanon ilauksesa! A ON KA VIL Suun Suun ulehduskipujen Suun lieviykseen ulehduskipujen ulehduskipujen lieviykseen lieviykseen KYSY KULJETUSPALVELUA! Avoinna ma-pe Muina aikoina Oppipojankau 5, Loimaa AN A SUUSUIHKE KAR SUUSUIHKE VIL -Vesipesu -Kemiallinen pesu -Emulsiopesu -Pöyäliinavuokraus -Pyykinpesuaineiden myyni SUUSUIHKE T LOIMAAN PESULA OY KAHVILA Louhisaarenie 229, ASKAINEN puh Äiienpäiväsä elokuun loppuun Muina aikoina ilauksesa! Avoinna joka päivä Hauausmaanie 30 puh. (02) ,

16 N:o 1 kurssioimiso Seiskarinkau 35, Turku p lounais-suomen syöpäyhdisyksen Sopeuumisvalmennuskurssi 2015 AIKUISET AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi (RAY) Parikurssi (RAY) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Me miehe -parikurssi ikäänyneille (RAY) Me miehe -parikurssi ikäänyneille (RAY) Parkurs för personer över 68 år, FPA nr GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Me naise -parikurssi ikäänyneille (RAY) HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osiainen perhekurssi, KELA nro Osiainen perhekurssi, KELA nro Osiainen perhekurssi, KELA nro KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Liikunapainoeinen parikurssi (RAY) sekä 2. jakso Levinnyä syöpää sairasavien ja läheisen parikurssi (RAY) Osiainen perhekurssi alle 68-vuoiaille, KELA nro Taideerapiapainoeinen yksilökurssi (RAY) Oikea oe melonaan ja elämään -pari/yksilökurssi yli 45-vuoiaille (RAY) Oikea oe melonaan ja elämään -pari/yksilökurssi alle 45-vuoiaille (RAY) Levinnyä syöpää sairasavien ja läheisen parikurssi (RAY) Liikunapainoeinen parikurssi (RAY) Luonnonvoimaa -kurssi (RAY) Taideerapiapainoeinen yksilökurssi (RAY) Liikunapainoeinen parikurssi (RAY) MELANOOMAPOTILAAT JA LÄHEISET (IHO JA SILMÄ): Parikurssi (RAY) RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi alle 68-vuoiaille, KELA nro Parkurs för personer över 68 år, FPA nr SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osiainen perhekurssi, KELA nro VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osiainen perhekurssi, KELA nro Osiainen perhekurssi, KELA nro PERHEKURSSIT AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuua ukeva kurssi (RAY) LASTEN JA NUORTEN KURSSIT HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA SAIRASTAVAT LAPSET JA NUORET: Lasen perhekurssi, KELA nro LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Sopeuumisvalmennuskurssi, KELA nro Sopeuumisvalmennuskurssi, KELA nro NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Osiainen perhekurssi, KELA nro Nuoren aidekurssi (15-19 v.) (RAY) Nuoren aidekurssi (20-30 v.) (RAY) OSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela): Osiaisella perhekurssilla kunouujan kurssiohjelman keso on 5 vuorokaua ja läheisen 2 vuorokaua. Läheinen voi haluessaan lasua Meri-Karinassa äysihoidolla 3 lisävuorokaua, hina 165 /hlö (sis. majoiuksen ja aeria) MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? Ole sairasunu syöpään, ja sairasumisesasi on kulunu aikaa vähinään puoli vuoa. Voi hakeuua Kansaneläkelaioksen ai RAY:n rahoiamalle sopeuumisvalmennuskurssille Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskukseen. Myös syövän uusiuuessa ai sairasuessasi uueen syöpään sinulla on mahdollisuus hakeuua kursseillemme. Lisäieoja: Kelan paikallisoimisosa ai Meri-Karinasa (Seiskarinkau 35, Turku), p (kurssioimiso) ai (keskus), HUOM! Muuokse kurssiaikaauluun mahdollisia. Kaso arkemma iedo Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen neisivuila Tuusu kurssiarjonaan ja valise isellesi sopivin kurssiajankoha. Kursseja kohdenneaan ikäryhmiäin eri syöpäpoilasryhmille. Lisäksi kurssi kohdenneaan joko kunouujalle, koko perheelle (lapse ja nuore syöpäpoilaa) ai pareille (poilaalle ja hänen läheiselleen). Mikäli hae Kelan rahoiamalle kurssille, äyä Kelan hakemuslomake KU132. Hakemuslomakkeia on saaavana Kelan paikallisoimisoisa, Meri-Karinan kurssioimisosa sekä Kelan inernesivuila (www.kela.fi). Liiä hakemukseen epikriisi eli sairauskeromus ai lääkärin B-lausuno. Edellä mainiuisa asiakirjoisa on käyävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä ämänhekinen ilanne, joen epikriisi ai lääkärin lausuno ulisi olla kirjoieu hakemusa edeläneen vuoden aikana. Palaua hakemus liieineen suoraan Kelalle. Mikäli hae RAY:n rahoiamalle kurssille, äyä RAY:n hakulomake ja läheä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkau 35, Turku. Hakemuslomakkeia on saaavana koisivuilamme (www.lssy.fi) sekä Meri-Karinan kurssioimisosa. MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMAT Virkisysloma Virkisysloma Kuva: Pasi Leino 2 hh 1hh 220 /hlö 260 /hlö LUE LISÄÄ VIRKISTYSLOMISTA JA TÄYTÄ HAKULOMAKE: Virkisyslomien ohjelmaan sisälyy äysihoio, majoius, uini- ja saunavuoro, ohjaua liikunaa, asianunijaluenoja mm. erveellisisä elämänavoisa sekä virkisävää ohjelmallisa oiminaa. Hinaan vaikuaa valiu majoius yhden ai kahden hengen huoneessa.

17 N:o AVOINNA TUNNIN PIDEMPÄÄN JOKA PÄIVÄ ma pe 9 20 la 9 16 Moikoisen liikekeskus Pikäpellonkau Turku puh SALORANTA Uudenkaupunginie 594, Taivassalo HIRVENSALON APTEEKKI PALVELEE SIELLÄ, MISSÄ SINÄ OLET. Puh. (02) Ani Pirjo , Mai Hirvensalon apeekisa saa monipuolisesi hyvinvoiniisi ja erveyeesi liiyvä uoee ja palvelu. Verkkokauppamme saarisoapeekki.fi oimiaa lääkkee posise koiin, mökille ai vaikka yöpaikalle. Sairaanhoiajan palvelu apeekin Terveyspiseesä NAANTALI NAANTALI Voi miauaa helposi ja nopeasi verenpaineen, kokonaiskoleseroliarvo, pikäaikaisen verensokerin, hemoglobiinin ai CRP:n ilman erillisä läheeä. Myös piene hoiooimenpiee, kuen ikkien poiso ai rokoukse onnisuva lähiapeekissasi. Varaa aika numerosa ai ule ilman ajanvarausa. Sinu oaa vasaan sairaanhoiajamme Hanna-Mari. Terveyspise palveluksessasi ma, ke ja pe klo 9 16 i ja o klo Sydämellisesi erveuloa! NAANTALI Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse NAANTALI Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse Soraa, sepeliä, mulaa Hieka ja luonnonkive, myös ise nouaen Soraa, sepeliä, mulaa Hieka ja luonnonkive, myös nouaen Kaivojen yhjennykse Viemärien avaukse ja pukisokuvaukse Soraa, sepeliä, mulaa Hieka ja luonnonkive, myös ise nouae Vaiholava Kuljeukse Vesikuljeukseise Soraa, sepeliä, mulaa Kuljeukse Hieka ja luonnonkive, myös ise nouaen Vaiholava Vesikuljeukse Vaiholava Kuljeukse Vesikuljeukse Vaiholava Kuljeukse Vesikuljeukse 60v 60v 60v ksia. ulkoilumahdollisuu amaon määräwww.j-pajunen.fi a mi ja a i on 0 20Puh Pöyyällä on lähes Puh Puh Pöyyällä on lähes 60v llisuuksia. amaon määrä 200 onia ja mia ulkoilumahdo Riihikoski Puh Toivoko hyviä erveys- ja liikunapalveluia? Olisiko palloiluhalli kova juu perheen pelihenkisille ikään kasomaa? Kisariihessä voi harrasaa melkein miä vain ja joukkuehengessä löyyy. Akiiviliikkujan oivee äyää Riihikoski Haukkavuoren maasoliikunakeskus valaisulla hiiho- ja kunoradalla. Kodin paikka on mesäisellä rinneonilla, vain puolen unnin Toivoko hyviä erveysja liikunapalveluia? Olisiko ajomakan palloiluhalli kova juu perheen pelihenkisille ikään kasomaa? Kisariihessä voi harrasaa päässä Turusa. on lähes Pöyyällä ja Kyrö ia 200 on on määrä a m a mia uksia. ahdollisu m u ulkoil melkein miä vain ja joukkuehengessä löyyy. Akiiviliikkujan oivee äyää Haukkavuoren maasoliikunakeskus valaisulla hiiho- ja kunoradalla. Kodin paikka on mesäisellä rinneonilla, vain puolen unnin ajomakan päässä Turusa. Tuleeko monipuolisen palvelujen, koulujen ja kirjason olla mahdollisim- man lähellä? Kyrössä Kyrö koioni löyyy kivenheion pääsä kaikisa palveluisa. Helppohoioisella asamaalla on pihayö suunnielavissa omaa inoa ja Tuleeko monipuolisen palvelujen, koulujen ja kirjason olla mahdollisimresursseja vasaaviksi. evää ja n o a s a r Pa spuu! nää piko Yläne man lähellä? Kyrössä koioni löyyy kivenheion pääsä kaikisa palveluisa. Helppohoioisella asamaalla on pihayö suunnielavissa omaa inoa ja resursseja vasaaviksi. Kaipaako rauhaa Yläneperuspalveluisa inkimää? Yläneellä luono voi alkaa hei ulko-ovela. Tilavalla onilla on suojaa kaseila ja oma rauha oleskella. Kaipaako rauhaa peruspalveluisa inkimää? Yläneellä luono voi alkaa Voi valia järviuulen, maiseman korkeala ai kaseila oman pihan hei ulko-ovela. Tilavalla onillamäelä on suojaa ja oma liepeilä rauha oleskella. lähevä pikospuu. Ulkoilevaa Kuhankuonon Voi valia järviuulen,perheä maisemanilahduaa korkeala mäelä ai oman pihanrekeilyliepeilä reiisön läheisyys. kierros on reippailijan helppo kohde! rekeilylähevä Savojärven pikospuu. Ulkoilevaa perheä ilahduaa Kuhankuonon reiisön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo kohde! Milä alueela haluaisi oneja kasoa? Milä alueela haluaisi oneja kasoa? Kaso koko Kaso arjona onien sijainiiedo osoieesa kokojaarjona ja onien sijainiiedo osoieesa > Toni >jatoni uudisrakenaminen ja uudisrakenaminen Alina on maineensa veroinen... Kari Jokela , Jussi Leho Olli-Pekka Hannu , Markku Kaurila Kuva: TIMO KESTI Kuva: TIMO Kari Jokela KESTI434, Jussi Leho Olli-Pekka Hannu , Markku Kaurila Pöyyän kuna: (02) , Meille on Meille onhelppo Sujuvaa apeekkipalvelua helppo makasi varrella! ulla ulla Meille on Jokaiselle löyyy kengä Ihan oa! helppo Meille on helppo ulla ulla Tule Alinaan. Ilmaise parkkipaika oven edessä Invapaikka, pyöräuoliluiska ja Ilmaise Ilmaise parkkipaika oven edessä Invapaikka, pyöräuoliluiska ja auomaaiov auomaaiove parkkipaika oven edessä Avoinna: arkisin 9-19 ja lauanaisin 9-15 Invapaikka, pyöräuoliluiska ja auomaaiove Auisenkau 1, Turku (Saakunnanien varrella) Saakunnanie 19, Turku Avoinna: arkisin 9-19 ja lauanaisin 9-15 puh ja fax Saakunnanie 19,9Turku Avoinna: arkisin - 19 ja lauanaisin Ilmaise parkkipaika oven edessä puh ja fax Syöpäyhdisyksen jäsenkorilla -10% 60 Kenkäkauppa Alina Alinenkau 36, Uusikaupunki puh Ark , la 9-14 Kyrön Seudun Osuuspankki Kari Jokela 050kuna: Jussi Leho Pöyyän (02), , Olli-Pekka Hannu , Markku Kaurila Pöyyän kuna: (02) , Tähkä KUKKAKAUPPA Invapaikka, pyöräuoliluiska ja auomaaiove Avoinna: arkisin 9-19 ja lauanaisin 9-15 Saakunnanie 19, Turku puh ja fax Aninkaisenkau Turku Puh. (02) Fax (02) % kukisa! a Terveulo

18 N:o 1 Tohori Ilmo Parvinen: Seisemänkymppise rinasyöpäseulonaan! Turun kaupungin hallinoylilääkärinä 1980-luvun alusa vuoeen 2000 oiminu, siemmin Siran erveydenhuollon oimialajohajana pikän uran ehny Ilmo Parvinen pääi eläköiymisensä rajapyykillä kunnosauua myös ukijana. Parviainen halusi selviää, millaisia erveysvaikuuksia Turussa käynniseyllä, muua maaa laajemmalla mammografiaseulonnalla on odellisuudessa ollu. Marraskuussa puolusamassaan ohorinväiöksessä Parvinen osoiaa, eä Turussa oeueun, yli 70-vuoiaisiin kohdisuvan seulonnan avulla saaiin rinasyöpäkuolleisuua vähenneyä yli sadan apauksen verran. Jos seulona olisi ollu muuallakin yhä laajaa, olisi maassamme voiu välää oisa uhaa ennenaikaisa kuolemaa. Jokainen apaus on jonkun äii, puoliso ai lähimmäinen, suomenaa Parvinen lääkärien käyämää viileää ammaikielä. Parvinen pysyi käyämään ukimuksessaan valavan laajaa pohja-aineisoa. Suurennuslasin alle oeiin iedo vuoiaisa naisisa 23 vuoden ajala Helsingissä, Turussa sekä koko muussa Suomessa. Tieoja verraiin seulonaa edeläneeseen 11 vuoden ajanjaksoon. Mielenkiinoiseksi verailun ekee se, eä Turku kusui hei käynnisysvaiheessa mammografiaseulonoihin vuoiaa naise, Helsinki aluksi vain vuoiaa. Koko maassa noudaeu yleinen käynnisyskäyänö oli vuoiaiden kusuminen. Saadu ulokse osoiava sen, eä Turussa, varsinkin iäkkäimmissä naisryhmissä, havaiu rinasyöpäkuolleisuuden lasku johui kaupungin oeuamasa laajasa mammografiaseulonnasa. Omakohainen projeki Ilmo Parvisella on hyvin henkilökohainen side urkulaiseen seulonaurakkaan. Kun kaikkien Turun kaupunginvaluuson naisjäsenen läpiajama aloie velvoii erveydenhuollon aloiamaan laaja mammografiaseulonna 80-luvun puolivälissä, sai hallinoylilääkäri Parvinen varsinaisena aloieenekijänä ehäväkseen oiminnan organisoimisen. Minun ei kauan arvinnu kasella ympärilleni löyääkseni osaaja ja oeuaja. Lounais- Suomen Syöpäyhdisys oli ehny asiassa uraauuravaa pohjayöä. Tuore oiminnanjohaja Kari Ojala ja lääkärinä asiaan vihkiyyny Osmo Räsänen sekä Tyksin ammaiväki on erikseen mainiava ässä kohden, Parvinen kiiää. Turussa pääsiinkin rakaisun uloksena rinasyövän kuolleisuuden alenamisessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä aivan ylimmälle kansainväliselle huippuasolle: Nuorimman ikäluokan rinasyöpäkuolleisuus aleni alle puoleen ennen seulonaa vallinneesa asosa, ja iäkkäimmässä, yli 75-vuoiaiden ikäluokassa saavueiin noin 25 prosenin väheneminen. Nuorimman ikäluokan kohdalla ei voiu osoiaa, eä huippuulos johui pelkäsään seulonnasa. Iäkkäiden naisen kohdalla mammografian ansio on ohiamaon. Tukimusuloseni pohjala suosielen, eä rinasyöpäseulona uloeaisiin jakossa koko maassa myös vuoiaisiin. Se, eä edelläkävijä Turku on uosa kohderyhmäsä luopunu, on mielesäni sekä surullisa eä lyhynäköisä. Piäisin niin ikään arpeellisena, eä myös ainakin vuoiaille urkulaisnaisille arjoaisiin edelleen seulona, sanoo uore ohori. Ylidiagnosiikkaa urhaan peläy Mammografiaseulonnasa käydyssä kansainvälisessä keskuselussa on noseu esiin ylidiagnosisoinnin mahdollisuus. On ukijoia, joiden mielesä jopa kolmasosa rinasyöpäseulonnoissa ehdyisä löydöisä on urhia. Ilmo Parvinen keroo väiösukimuksensa kumoavan uon näkemyksen. Käyämäni aineison peruseella ylidiagnosisoinia apahui korkeinaan joka kymmenennen löydöksen kohdalla, jos silloinkaan. Tämä merkisee siä, eä lehdisössäkin usein esiey viiaukse mammografian haiallisuudesa näyävä älä osin perusuvan liian haaralle ukimusnäyölle. Mammografian hyödyisä käyävä keskuselu jakuu ukijapiireissä yhä, joskus ärhäkkänäkin. Ilmo Parvinen sai huomaa ämän arveluaan lehdisölle hieman liian hääisesi, eä Turun mallin mukaisilla seulonnoilla olisi voiu Suomessa pelasaa 23 vuoden aikana kaksi uhaa naisa rinasyöpäkuolemala, vaikka odellinen luku on ilmeisesi jonkin verran oisa uhaa. Muuamila kollegoila saau palaue oli kiusallisen purevaa. Parvinen keroo oaneensa oikaisu vasaan nöyrin mielin, sillä hänen väiöskirjaansa ei äsä asiasa sisälyny arkkaa laskelmaa. Ny sellainen laskelma olisi kuienkin välämää saaeava lukuja koskevana suomalaisen naisväesön ieoisuueen. Tällaisen laskelman ekeminen on mielesäni kansallinen velvollisuus, Parvinen napauaa. Teksi: Markku Heikkilä Kuva: Ulla Roine / Kuva-Paijula Ilmo Parvinen halusi virallisen ohorinkaronkkansa ja illalla pideyn ysäväjuhlan välillä pysähyä peruskysymysen äärelle. Hän johdai väiösilaisuuden vieraa Turun uomiokirkkoon, missä pideiin koskeava ohjelmallinen heki: 50 vuoden akainen ylioppilaskaveri Porin lyseosa, pasori Tapio Aalonen puhui ja hänen yärensä (angokuningaar) Elina Veenrana esii säesäjänsä Janne Maaralan kanssa ilaisuuden laulu. Ruusu Aula Marinkau 1 % Marinsillan kulmassa -10 % leikkokukisa Avoinna: ark. 9-17, la , su 9-14 Piikkiön auokorjaus ja pesu Repolanie Piikkiö/Kaarina Puh Jouni Vigren Löydä meidä myös webbisivuilamme! Kuvassa ohorikaronkan osanoaja vasemmala: Pekka Klemi, Anne Kaljonen, Kaija Vuorinen, Pirkko Parvinen, Arvi Parvinen, Pirjo Immonen-Räihä, Pekka Puska, Heikki Minn, Lea Kauhava, Liisa Pylkkänen, Tero Parvinen, Ilmo Parvinen, Osmo Räsänen, Essi Pöyry, Anna Parvinen-Linko, Kari Ojala ja Peni Seppänen. Doseni Liisa Pylkkänen ja Pekka Klemi ohjasiva väiöskirjayön, professori Heikki Minn oli kusos ja professori Pekka Puska vasaväiäjä. Erikoislääkäri Osmo Räsänen, sosiaalineuvos Kari Ojala ja professori Peni Seppälä edusiva LSSY:n vahvoja vaikuajia. Doseni Pirjo Immonen-Räihä, suunnielija Lea Kauhava sekä saisikko Anne Kaljonen ova ukijakumppaneia. Kaija Vuorinen on väielijän elämänkumppani ja muu kuvan henkilö väielijän lähiomaisia. Kuvasa puuuu väielijän poika, professori Peri Parvinen. Väiösilaisuus heräi laajaa kiinnosusa Ilmo Parvisen väiösilaisuus Turun yliopisossa heräi normaalia enemmän kiinnosusa. Täysi luenosalillinen asiasa kiinnosuneia seurasi, mien ansioiunu vasaväiäjä, professori Pekka Puska enasi Parvisa väiöksen yksiyiskohdisa. Yleisön joukossa nähiin monia urkulaisen erveydenhuollon veeraaneja, muun muassa Kelan pääjohaja Liisa Hyssälä. Myös mone Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen akiivi oliva paikalla.

19 N:o HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUKEA TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME? Kun vaikea sairaus ylläää, on luoeava ieo lähellä ILVES KIELEKKEELLÄ ESITYS KUUSISTON PIISPANLINNAN keuhkosyopa.fi RAUNIOILLA LAUANTAINA krooninenlymfaainenleukemia.fi Kaarinan kaupungin 700-vuoisjuhlien kunniaksi Kaarina-Teaeri esiää Kuusisonlymfooma.fi piispanlinnan, keskiajan upeimman suomalaisen residenssin raunioilla Leena Landerin kirjoiaman hisoriallisen rinasyopa.fi näyelmän Ilves kielekkeellä. Se keroo piispanlinnan elämäsä 1500-luvulla ja sen viimeisesä piispasa Arvid Kurjesa. Ennen näysuolisosyopa.fi elmän esiysä uusuaan Kuusison karanoon ja kirkkoon. Nämä kolme ja kaunis luono muodosava ainulaauisen kuluuriympärisökokonaisuuden, jossa on helppo uppouua hekeksi menneeseen aikaan. TERVETULOA Makaohjelma TUTUSTUMAAN UUDISTETTUUN APTEEKKIIMME! Lähö klo Orodoksisen kirkon luoa, Yliopisonkau 19, Turku. Ajo Kaarinaan, jossa uusuaan Kuusison vuonna 1792 pysyeyyn saarisolaisyyliseen hirsikirkkoon. Täälä siirryään Kuusison karanolle, jonka päärakennus vuodela 1738 on maamme vanhimpia säilyneiä puisia asuinrakennuksia. Se rakenneiin Suomen soaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmenin eversin virkaaloksi. Karanossa kuullaan elämäsä keskiaikaisessa piispanlinnassa, mikä käynee esipu24,esiyksen Turku puh. (02) heesa Hämeenie ise näyelmälle. Tyksin T-sairaalaa vasapäää jälkeen paluu Turkuun noin klo , Avoinna Kasomoark. ei ole kaeu. la 10-18, su ja pyhäpäivä JULKAISUT: valakunnallinen Syöpä-Cancer-lehi viidesi vuodessa Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen kahdesi vuodessa ilmaisjakeluna Yhdisyksen jäseniedoelehi kerran vuodessa osoieellisena ALENNUKSET: Meri-Karinan oimina- ja palvelukeskuksen majoius-, ravinola-, liikuna- ja siivouspalveluisa Makaoimiso Makarin järjesämisä makoisa jäsenalennusliikkeisä yksiyisilä lääkäriasemila (ks. arkemmin: > jäsenille > jäsenedu) maksuoma luomiarkasukse (ei-jäsenille alkaen) FI/ROCH/1502/0023 PROTEESIASIAKAS VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: yhdisyksen oimisossa, Iäinen Pikäkau 30, Turku puhelimise osoieessa posiamalla alla olevan liiymislomakkeen Jäsenmaksu vuodessa 17. Tuusu rekiseriseloseeseen: Nimi: Lähiosoie: Posioimipaikka: Tämä lomake palaueaan osoieella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Iäinen Pikäkau 30, TURKU Huom. Muuokse jäsenrekiseriin on mahdollisa ehdä vaivaa nein kaua: > jäsenille > muuokse jäsenrekiseriin RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI! Tue arvokasa syövän vasaisa yöä lahjoiamalla kuukausiain haluamasi summan Lounais-Suomen Syöpäyhdisyksen ilille FI (viesikenään ukilahjoius ). Voi haluessasi ehdä myös keralahjoiuksen. APTEEKKI NUMMENMÄEN APTEEKKI Osaessasi meilä Rinaliivi, kokoliivi ai uima-asun Teemme valisemaasi malliin proeesiaskun KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Liivien ja ranamuodin Ykköspaikka Auokau 12 Orikeo Auokau 12 Orikeo Turku puh , fax OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. Eerikinkau 6 Eerikinkau 6 Krisiinankau 10 Krisiinankau 10 TURKU puh.turku Kuva: Peri Jauhiainen/Plugi OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ -LIIKENNE OY Ari Lehinen Kurkisuonkau 8, Kaarina Puh. (02) Kello- ja Kulaliike J. MÄKELÄ OY Turunie 12, Loimaa puh VVS-insallaioner och försäljning LVI-asennuksia ja arvikemyyni Obs.. shushåll avdrag RÖR AB PUTKI OY Linnankau 8, Turku Hyvien muookuvien merkeissä Ruusukorelin Palvelukeskus Puisokau 11 B, Turku (02) Rekiseröiy jalkojenhoiaja Huom. skoialouys vähenn Beng Karlsén Herber Karlsson Fax (02) Örnvägen 4 Kokaie - Pargas Parainen Turun Jalkaerapia LUOMAMAA LIISA AUTOHUOLTO SUVANTO Puh JÄSENETU SOPIMUKSEN MUKAAN KELLO- JA KULTALIIKE LINDHOLM Kalevanie TURKU (Iäharjun Prisma) Puh./Fax Projekinjoho, rakennuaminen, valvona, kusannus- ja rakennussuunnielu sekä kunoarvio yli 30 v. kokemuksella A Suikkari Oy Niemelänie 3 D Kaarina Puh Pompen Saunarani Kalasavankissankuja Parainen GSM Yriyksille ja perhejuhliin ASUNTO- JA KIINTEISTÖKAUPPA T.Janger Oy Orvonie Turku puh Tuureporinkau 17, TURKU Tavoia meidä myös käsipuhelinnumeroisa: Tapani Raaikainen Karri Hällfors , Timo Riski Huolomiehenie 11, Lieo Härkäien Hauauspalvelu TURVALLISESTI! Tehokas myyni yli 20-vuoden kokemuksella SOITA ILMAINEN ARVIO! OpimiAsunno Oy LKV AUTOKORJAAMO Puuarhakau Turku Hämeenkau Turku Avoinna: ma-o pe 10-17, la Karjaie 5, Lieo , h Härkäien Hauausoimiso Aninkaisenkau 6, Turku h

20 N:o 1 TERVETULOA MATKARIN MATKOILLE! JUHANNUSMATKA VIHREÄLLE SAARELLE IRLANNIN DUBLINIIN Vihreän saaren pääkaupunki Dublin on monipuolinen ja helposi lähesyävä kohde, jonka kaduilla ja pubeissa pääsee hekessä pois arjesa sen vieraanvaraiseen henkeen. Dublinissa kaikki uneva isensä erveulleiksi. Keskusa on pienehkö ja siellä voi helposi kävellen liikkua paikasa oiseen. Kesäaikaan Dublinin puiso ova erinomaisia paikkoja nauia aurinkoisisa ilmoisa ja Temple Bar in huvielualue ja kaupungin uha pubia uova mahdollisiin sadepäiviinkiin iloa. Tällä makalla uusuaan kaupunkiin, Irlannin puuarhaksi kusuuun Wicklow n vehreään kreivikunaan, Jamesonin viskiehaaseen sekä seuraaan perineisä irlanilaisa esiysä. MATKAOHJELMA: Torsai Kokoonuminen Turun lenoasemalla klo Flyben leno AY0224 lähee klo Helsinkiin, jonne saavuaan klo Helsingisä jakeaan klo Flyben lennolla AY0929 Dubliniin. Tuloaika Dubliniin on klo Kuljeus neljän ähden Camden Cour Hoeliin, jonne majoiuaan kolmeksi yöksi. Illallinen hoellissa. Juhannusaao, perjanai Aamiainen hoellissa. Aamupäivällä uusuaan Dubliniin kaupunkikierroksella. Käydään myös Jamesonin viskiehaalla. Ilapäivällä jää omaa aikaa uusua Dubliniin. Illallinen kävelymakan päässä hoellisa. Juhannuspäivä, lauanai Aamiainen hoellissa. Aamupäivällä ajeaan noin puolenoisa unnin makan päähän Wicklow n kreivikunaan, jossa kohokohia ova vierailu Powerscourin arisokraaisella 20 hehaarin puuarha-alueella, joa korisava pensasaida, lamme, aidokkaa veisokse ja upea puu sekä Glendalough, varhaiskrisillinen luosari. Ilapäivällä paluu Dubliniin, jossa omaa aikaa. Ilaa vieeään seuraamalla perineisä irlanilaisa esiysä illallisen kera. Sunnunai Aamiainen hoellissa. Aamiaisen jälkeen kuljeus Dublinin lenoasemalle, josa Flyben leno AY0930 lähee Helsinkiin klo Klo saavuaan Helsinkiin. Täälä jakeaan Turkuun Flyben lennolla AY0225 klo Turun lenoasemalle saavuaan klo Makalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi ai virallinen voimassaoleva EUhenki-lökori, josa ilmenevä myönämis- ja voimassaolopäivä. Makavakuuus, johon sisälyvä myös makaavaravakuuus sekä riiävän kaava peruuusurvavakuuus oman, lähiomaisen ai makaoverin vakavan sairasumisen ai kuoleman varala, on syyä ehdä hei makava-rauk sen ekemisen jälkeen sekä huolehia perusrokousen voimassaolosa ja arviaessa MPR-rokouksesa. Valuuaksi euroja. Camden Cour Hoel**** Lower Camden sree, Dublin 2 puh Hoelli sijaisee 10 minuuin kävelymakan päässä Temple Bar -alueesa sekä 500 merin päässä S. Sephen s Green -puisosa. Hoellissa ravinola, baari, hissi, sauna, sisäuimaallas ja kunokeskus. Huoneia 246, joiden valoisasi sisuseuissa huoneissa on TV, suihku, WC, Wi-Fi, hiusenkuivaaja ja kahvin/een keiovälinee. Makan hina: jäsene 1245 euroa, ei-jäsene 1270 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesa 228 euroa. Hinaan sisälyy: lenomaka Flyben lennoilla Turku-Helsinki-Dublin-Helsinki-Turku linja-auokuljeukse koheessa ohjelman mukaan 3 yön majoius Camden Cour Hoellissa kahden hengen huoneessa 3 aamiaisa ja 3 illallisa sisäänpääsymaksu ja opasukse ohjelman mukaan paikallisoppaan palvelu Makarin makanjohajan palvelu Makanjohaja: Ralf Löfsröm SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT Savonlinnan Oopperajuhla ova yksi Suomen kuluurielämän valovoimaisimmisa ja kansainvälisesi merkiävimmisä apahumisa. Korkealaauinen oopperaesiys romanisen, keskiaikaisen linnan pihalla on ainukerainen ja unohumaon elämys. Ensimmäisenä ilana seuraaan Giacomo Puccinin Tosca -oopperaa. Tosca on oopperakirjallisuuden yksi suosiuimpia ja rakaseuimpia eoksia. Menesyksen salaisuuena ova Puccinin vahvan dramaaise ja oisaala lyyrisen kaunii eema, joka kanava väkevää draamaa ensisäveleisä loppuhuipennukseen. Toisena ilapäivänä seuraaan Savonlinnan Oopperajuhlaorkeserin Giuseppe Verdin La Traviaaa, jonka samppanjan lailla kupliva kolorauuri ja melodiakaare seuraava oinen oisiaan säihkyvänä helminauhana hemmoellen kuulijansa aina uudelleen ja uudelleen. Toscan ja La Traviaan esiyksissä mukana Savonlinnan Oopperajuhlaorkeseri sekä Oopperajuhlakuoro. MATKAOHJELMA: Perjanai Lähö klo Orodoksisen kirkon luoa, Yliopisonkau 19, Turku. Ajo Forssan kaua Hämeenlinnaan, jossa aamupäiväkahvi Cafe Laurellissa sekä uusuminen Sibeliuksen synymäkoiin. Hämeenlinnasa ajo Lahden ja Heinolan kaua Hirvensalmelle ruokailemaan Vain elämää -sarjan kuvauspaikkana olevaan Saulinnaan. Ruokailun jälkeen ajo Savonlinnaan, jossa majoiuaan kahdeksi yöksi Hoelli Pieari Kylliäiseen. Klo seuraaan Olavinlinnassa Tosca -oopperaa. Esiyskieli ialia ja eksiys suomeksi ja englanniksi. Oopperan keso 2 unia 45 minuuia väliajan kanssa. Lauanai Aamiainen majoiushoellissa. Tämä päivä vieeään rauhallisemmissa merkeissä. Aamiaisen jälkeen vapaaa aikaa käydä orilla ai nauia oopperakaupungin unnelmasa. Klo seuraaan Olavinlinnassa La Traviaa -oopperaa. Esiyskieli ialia ja eksiys suomeksi ja englanniksi. Esiyksen keso 3 unia 15 minuuia kahden väliajan kanssa. Esiyksen jälkeen siirryään ravinola Linnakrouviin, jossa nauiaan kolmen ruokalajin illallinen. Sunnunai Aamiainen majoiushoellissa. Aamupäivällä ajo Punkaharjulle uusumaan Johanna Oraksen Taidekaranoon. Tuusumisen jälkeen ajo Ranasalmelle ruokailemaan luonnonkauniissa ympärisössä sijaisevaan Karanohoelli Ruusuhoviin. Ruokailun jälkeen ajo Juvalle. Klo seuraaan Juvan kirkossa Joroisen Musiikkipäivien Sibelius -juhlakonserissa sopraano, kamarilaulaja Camilla Nylundin esiysä, säesäjänä pianisi Helmu Deusch. Camilla Nylund on ehny miavan kansainvälisen uran. Helmu Deusch on iävalalainen huippupianisi, joka on erikoisunu kamari- ja laulumusiikkiin. Konserin jälkeen ajo Lahden, Riihimäen ja Forssan kaua Turkuun, jonne saavuaan noin klo Hoelli Pieari Kylliäinen Olavinkau 15, Savonlinna puh Sijaisee pääkadun varrella lähellä Olavinlinnaa. Viihyisä ja ilmasoidu hoellihuonee ja kodikas ruokaravinola. Makan hina: jäsene 855 euroa, ei-jäsene 872 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesa 101 euroa. Hinaan sisälyy: linja-auokuljeukse ohjelman mukaan kahden yön majoius Hoelli Pieari Kylliäisessä 2 hengen huoneessa 2 aamiaisa, kahviarjoilu, 2 lounasa ja illallinen Toscan ja La Traviaan -oopperoiden A-kasomon lipu Camilla Nylundin konserin lippu sisäänpääsymaksu ja opasukse ohjelman mukaan makanjohaja palvelu Makanjohaja: Ulla Halsas

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004 Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien

Lisätiedot

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu

KUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia

Elintarvikealan pk yritysten markkinointiosaamisen kasvattaminen: kohti tutkijoiden, kehittäjien ja pk yrittäjien yhteistyömallia Tukimusprofessori Hrri Luoml Elinrvikeln pk yriysen mrkkinoiniosmisen ksvminen: kohi ukijoiden, kehiäjien j pk yriäjien yheisyömlli Esiys Ruok Suomi seminriss 20.11.2008, Arkikum, Rovniemi Hnkkeen lähökohd

Lisätiedot

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6 Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1 1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite Rei iey seinään asenneava poisoilmalaie Lyhyesi Säädeävä Kiineä miausyhde Suuri poisoehokkuus Helposi puhdiseava Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O l/s Koko db(a) db(a)

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehi ilmesyy 3.10. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl OmaNokia n:o 18/2013 Torsai 19.9.2013 ISSN 1799-0602 Kari Tapolan elämä on menny äysin uusiksi sivu 6 OmaNokia n:o

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

Helpompaa korjausrakentamista HB-Priimalla s. 7 NEWS

Helpompaa korjausrakentamista HB-Priimalla s. 7 NEWS Helpompaa orjausraenamisa HB-Priimalla s. 7 NEWS Tuu ja urvallinen HB-PRIIMA -väliseinälevy Hiljaisuus vaiona HB-PRIIMA Silence -uoeperhe Laaduas ja miaara Turvallinen Edullinen Nopea ja helppo asenaa

Lisätiedot

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO VENÄJÄN TALOUDEN PELASTUS? Kansanalousiede Pro Gradu -ukielma Joulukuu 2008 Ohjaaja: Jukka Pirilä Tuomo Huhanen TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise

Lisätiedot

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~ S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~ E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa,

Lisätiedot

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, ),II1 1 SATAMA ILMOITTAMIE YMPÄRISTÖ- SUOJELU TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA SATAMA JÄTEHUOLTOSUUITELMA ranomaisen yheysiedo Merkiy ympärisönsuojelun ieojärjeselmään A. SATAMA TOIMITAA VALVOVA

Lisätiedot

ter v e i e? s r +V is

ter v e i e? s r +V is rossa e m u n ä Täss er v eise N ibblisien ajan Suur eisnej oh er v e i e? Mikä on TT o Fuksivyasyyaav is esiä +V is a! Fuksin ar inaa ia s ia r H aala ely Tuor ien esi olkoon, olee saanee koulun e s

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Kunnan ja seurakunnan tiedotuslehti syyskuu 2013 41. vuosikerta YPÄJÄN TAKSI

Kunnan ja seurakunnan tiedotuslehti syyskuu 2013 41. vuosikerta YPÄJÄN TAKSI Kunnan ja seurakunnan iedouslehi syyskuu 2013 41. vuosikera Perun päivä ja Ypäjän Yö 2013 Suure kiiokse yheisyösä kaikille Perun päivien ja Ypäjän Yön suunnieluun ja oeuamiseen osallisuneille oimijoille,

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023

HUHTALA & KIVINIEMI p. 040 089 5367, 040 506 6023 Alavieska 19.12.2012 vko 51 Puolueeon paikallislehi Ylivieska Nivala Sievi Hyvää joulua ja onnellisa uua vuoa oivoo Kallion Seudun henkilökuna Jamava-korjaamo palvelee oisaiseksi pelkäsään yksiäin soviuina

Lisätiedot

SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946

SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946 T 1/12 SUSJ T Savolaisen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 T T S i s ä l ö 3 Pääoimiaja vaihui 4 Haasaelu: Kummajainen nimelä kuraaori 6 Kuraaorj ensi keraa äänessä 7 Seniorisiheeri iedoaa 9

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946

SUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946 T 2/13 SUSJ T Savolaisen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 T T S i s ä l ö 3 Pääkirjoius: Why on Earh Did You Go o Tripoli? 4 Kuraaorj: Tarvisemme iloja ja ila meiä 5 Osakunaseikkailu Virossa:

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo

OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Puittinen Marko Vornanen Timo -1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Tunnelivaihtoehto on paras

Tunnelivaihtoehto on paras Juoksuleikkej Variokylss 9 2011 Keh I:n ja Ivyln riseys: Tunnelivaihoeho on paras Keh I:n ja Ivyln eriasoliiyms on laadiu kolme vaihoehoisa suunnielmaa: sila, unneli ja yhdiselm. Yleissuunnielman viimeiselemiseksi

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta.

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta. Hausjärven omakoioni 0 Hausjärvellä on neljä aajamaa: Oiissa 6 asukasa, Ryylässä 8 asukasa, Hikiässä 5 asukasa ja Monnissa 800 asukasa. Eäisyyde kaupunkeihin: Helsinkiin 85 km, Laheen 5 km, Hämeenlinnaan

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KAUPPATIETEIDEN OSASTO Laskenaoimen ja rahoiuksen laios Rahoius Euroopan kehiyvien osakemarkkinoiden yheisinegraaio ja kausalieei Aarne Björklund Rahoius 4 0239210 Sisällyslueelo

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.

Working Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja

Lisätiedot

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Tammikuu 2009 Ohjaaja: Hannu Laurila Tero Särkijärvi TIIVISTELMÄ Tampereen yliopiso

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Yrittäjä suuntaa ylöspäin Petri Riihikallio s.52 1 2008 6,50. Ikääntyvä väestö, antelias valtio s. 10. Avaruusteknologia bisneksenä s.

Yrittäjä suuntaa ylöspäin Petri Riihikallio s.52 1 2008 6,50. Ikääntyvä väestö, antelias valtio s. 10. Avaruusteknologia bisneksenä s. 1 008 6,50 > Y H T I S K U N T A Ikääyvä väesö, aelias valio s. 10 > T & T Avaruusekologia bisekseä s. 8 > U L K O M A A T Tue Veäjä yriyskuluuri s. 40 > K U L T T U U R I - V I N T I Rockilla o vieiä

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot