~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~
|
|
- Raimo Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~
2 E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa, asukkaidensa isensä määrielemää kylää. Osaan niisä kuuluu useia pienempiä kyliä. Asukkaia kylissä ja kirkonkylissä on runsaa eli reilu neljännes koko kaupungin asukkaisa. Kylä ova kaupungin pienimpiä oiminayksikköjä. Niillä on ärkeä merkiys elinvoimaisen kaupungin kokonaisuudessa. Kylä arjoava monipuolisia asumisen ja yriämisen mahdollisuuksia, aioa yheisoiminaa, lukuisia apahumia ja luonnonläheisiä virkisys- ja vapaa-ajanvieomahdollisuuksia. Kylien akiivisuuden ukeminen on perusedellyys, joa niiden omaehoinen vapaaehoisuueen ja alkooyöhön perusuva kehiämisyö säilyy ja vahvisuu. Lisäksi arviaan yheinen paikka, jossa oimia sekä ahoa huolehia palvelujen säilymisesä. Tähän esieeseen on keräy kylien väen yhdessä ekemä kyläsuunnielmien koosee. Kyläsuunnielma on ahdonilmaisu siiä, mien kylää kehieään. Kyläsuunnielmissa näkyvä kylien oma näkemykse sekä kylien ja kirkonkylien eriyispiiree. Niisä selviävä ärkeimmä kehiämisen kohee parin seuraavan vuoden aikana ja myös näköpiirissä oleva haasee. Nämä näkemykse on syyä huomioida kunasuunnielussa. Lisäksi kirkonkyläasolla oimii lukuisa määrä muia yhdisyksiä, joilla on ärkeä merkiys alueen kehiämisessä. Esieellä haluaan madalaa kynnysä kylien, eri yhdisysen, yriysen sekä viranomaisen ja päääjien yheisyölle. Toivoavasi yhdisysen yheysieojen esiely helpoaa vuoropuhelua. Kylä ova moivoiuneia alueensa ja samalla koko kaupungin kehiäjiä. Paikallisia asioia koskeva paras ieo löyyy paikallisila oimijoila. Toivon, eä esie kuluu käsissä ja lisää kylien unneuua sekä kasvaaa kiinnosusa kyliin myös asuinpaikkoina. Lämpimä kiiokse ämän julkaisun ekemiseen osallisuneille kylille ja kyläläisille! Ilmajoella Pirkko Annala kyläasiamies, Seudun Kehiämisyhdisys Liiveri ry Nurmo Peräseinäjoki seinäjoki Ylisaro S isällyslueelo Nurmon kirkonkylä... Alapään alue... Keski-Nurmo... Kiikku... Koliini Koura Veneskoski-Viialankylä Ylijoki Peräseinäjoen kirkonkylä Haapaluoma Honkakylä Kihniänkylä Lehimäenkylä Luomankylä Paso Sammai Silala-Juupakylä Viiala Niemisönmaa (Kaanaanmaa) Ämmälänkylä Ylisaron kirkonkylä Alapää (Isokylä) Asemanseuu Halkosaari Hanhikoski Hööpakka Järvirana Kainaso Kiinoja Kylänpää (Topparla) Kärkimäki Myllykoski Pouula Rajamäki Unamala... 72
3 Seinäjoki-Nurmo N urmon kirkonkylä Nurmon kirkonkylä sijaisee kymmenen kilomerin päässä keskusasa. Vaikka Nurmon keskusa on jääny vauhdikkaasi kasvaneen Hyllykallion liikekeskuksen varjoon, on Nurmon kirkonkylä vireä ja viihyisä paikka elää ja asua. Kirkonkylässä oimii uhannen oppilaan koulukeskus lukioineen, Nurmo-halli, Nurmo-alo, seurakunaalo ja paloasema. Nurmo-alon akaa löyyy valakunnallinen, suomalaisen painiurheilun kunniaksi pysyey painijapasas. Seurakunaalon akaa löyyy Äyräpään aiselun muisomerkki. Keskusasa kahden kilomerin päässä sijaisee Nurmoo-Seuran koiseuumuseo. Se on yli 200-vuoias alonpoikaisalo aioineen, lueineen, kyökämppineen ja pajoineen. Museo on erikoisunu valueollisuuden, köriläisyyden, painijamesareiden sekä Äyräpään aiselun esielyyn. Alueella sijaiseva myös vanhainkoi Kuusenlahi sekä Onnelan pienryhmäkoi. Nurmon kirkonmäki lähellä Nurmonjoen ranaa sijaisee 1870-luvulla rakenneun Oulun radan vaikuuksesa synyneesä asemankyläsä kasouna hieman sivussa. Makaa keskusaan on pari kilomeriä. Vuonna 1779 valmisuneessa kirkossa on 650 isumapaikkaa. Palvelu ja apahuma Nurmon keskusassa on kirjaso, erveyskeskus, nuorisoila, apeekki ja pizzeria. Keskusasa löyyy myös liikekeskus, jossa oimii ruokakauppa, R-kioski, kukkakauppa ja auokorjaamo. Nurmo-alossa on kaupungin palvelupise. Nurmo-alon iloissa on mahdollisuus järjesää kokouksia ja apahumia. Nurmo-hallisa löyyy kunosali, sulkapallokenä, juoksuraa, lyönipaika, ampumaraa, painisali, kahvila- ja kokousila sekä kasomoila noin henkilölle. Hallissa järjeseään runsaasi apahumia ja se oimii vuosiain järjeseävän Lakeus-maraonin keskipiseenä. keskusa Nurmon kirkonkylä Nurmon palveluoimiso puh. (06) sähköposi nurmon.palveluoimiso@seinajoki.fi Nurmoo-Seura ry Nurmon alueella oimivia yhdisyksiä Nurmoo-Seura, Nurmon MLL, Nurmon VPK, MTK Nurmo, Nurmon maaseuunuore, LC Nurmo, Nurmon Jymy, Seudun Urheilija, Lakeudun 4H, Valkeavuoren Urasisko ja Velje, Kurjennevan mesäsysseura, Nurmon Eläkeliio, Nurmon Eläkkeensaaja, Nurmon Kansallise Seniori, Nurmon Soaveeraani, Nurmon Rinamaveeraani, Nurmon Soainvalidi ja puoluejärjesö. Asuminen Keskusan ympärillä on kolme isoa asuinaluea: Tepon, Louon ja Koliinin asunoaluee. Tällä hekellä rakenaminen keskiyy pääasiassa Kerunlaakson suunaan, mua uusia asunoalueia on ulossa myös Nurmon keskusan unumaan Laikan alueelle ja Mäenkylään. Vahvuude ja haasee Nurmon kirkonkyläsä pääsee suoraan Paukanevalle, joka on 600 hehaarin keidassuo. Suon luonoreiisön piuus on seisemän kilomeriä, josa pikospuureiiä on 5,5 kilomeriä. Opaseun reiin varrela löyyy muun muassa linuorni, laavu ja nuoiopaikka. Paukanevan oisela laidala Seinäjoki-Vaasa pohjoisen ohikulkuien levähdyspaikala lähee eseeön 600 meriä pikä lähiliikunareii. Reiin loppupäähän rakenuu keväällä 2011 eseeön linuorni. Nurmon joki anaa elävyyä keskusalle ja arjoaa mahdollisuuksia virkisymiseen. Muun muassa Nurmoo-Seura vuokraa veneä, jolla voi uusua seudun kauniiseen jokimaisemaan. Lisäksi joella järjeseään melonaa. Alueella oimiva koulu ova ärkeiä kirkonkylälle. Ne piävä samalla huolen myös siiä, eä paikallisliikenne kulkee aina Hyllykalliolle ja keskusaan asi. Tärkeää on myös saada pideyä apeekki kirkonkylällä.
4 Seinäjoki-Nurmo A lapään alue Nurmonjoen molemmin puolin kulkeva perineikäs maaseuumainen asuinalue, jossa on asukkaia runsaa 600. Leimallisa alueelle on Nurmonjoen ja Nurmon kirkon läheisyys sekä joen molemmin puolin kulkeva maisemaie. Pohjoisen raa kulkee kylien kyljessä. Alueeseen kuuluva Länsiien puolella Loukon asunoalue, Jaskarinkylä, Mäenkylä, Mannilankylä, Manunkylä ja Marikkalankylä sekä Nurmonjoenien puolella osa Tepon asunoaluea, Pihlajanmäki, Laikanmäki, Hemminginmäki, Hipinmäki ja osa Koskelan kyläsä. Palvelu Kirjasoauo, leikkikenäoimina kesällä, myymäläauo, seurakunnan yö- ja poikakerho, kansalaisopison kursseja, kuluurihurauus, yksiyisen omisama hevosalli sekä maneesi Manunkylällä Länsiien varressa ja kaksi maneesia Nurmonjoenien varressa. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Haali-alo, anssilava, sauna, urheilu- ja leikkikenä, luisinraa, pulkka- ja hyppyrimäki, pururaa ja hiiholau sekä yksiyisen omisama alli ja maneesi. Merkiyjä luonopolkuja laavuineen molemmin puolin jokea sekä Länsiien puolella luonnonkaunis Marikkalan järvi. Kesäuimapaikkana puhdasveinen ja kaunis Leppilahden hiekkamonu. Myös Nurmonjoki mahdollisaa uimisen ja veneilyn. Viikoiaise voimiseluunni Haali-alolla. Alueella oimiva yhdisykse Alapää-seura Nurmo, Nurmon Maamiesseura, Nurmon Maa- ja koialousnaise, Nurmon Jymy, Seudun Urheilija, Nurmon mesäsysseura. Kylän apahumia Jokavuoinen, saoja lapsia kokoava Alapää-seuran järjesämä Pikkujouluvaellus, erilaise kesäise urheiluapahuma sekä pihaseura. keskusa Alapään alue Alapää-seura Nurmo ry pj Seppo Luomapuro, puh sähköposi seppo.luomapuro@neikka.fi Kaavoieuja asunoalueia Mäenkylän osayleiskaava- ja Laikan asemakaava-alueilla. Kylän vahvuude ja mahdollisuude Hyvä sijaini lähellä palveluja, lakeus- ja jokimaisema, nauhamainen asuus maisemaien varrella, hyvä kylähenki, iso oni, Haali-alon ja urheilukenän läheisyys, viihyisää maaseuu- ja maaalousaluea, jossa on yypillisä eeläpohjalaisa rakennuskuluuria. Uude kaupungin kaavoiama Mäenkylän ja Laikan asunoaluee, Arian läheisyys. Eriyispiiree Pesäpallo, paini ja lavaanssi ova oleellinen osa alueen hisoriaa. Haalin alueella on sijainnu myös kuuluisa raviraa. Alueella on eläny ja elää edelleen muun muassa ennusajia, olympiaurheilijoia ja kunnan päääjiä. Nähävyyksiä ova Nurmon kirkko ja sen vieressä enisen Louon karanon kolme viljamakasiinia, kaksifooninkinen Wanha Marikkala, Haalin alue, jokiranamaisema, maisemaie, Nurmon museoalue ja Simpuran sila. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Mahdollisuus väljään rakenamiseen, lyhye maka Seinäjoelle, Lapualle sekä Vaasan ielle. Maaalous, koneurakoini ja meallieollisuus mahdollisava monipuolisen yriämisen. Tärkeimmä kehiämiskohee Nurmonjoenien ja Länsiien päällysrakeneen uudisaminen ja kevyen liikeneen väylä molemmille eille. Jäeveden runkoviemäriverkon saaminen Nurmon keskusasa Länsiien vareen Lapuan rajalle saakka. Silojen kunnon ylläpio ja paranaminen. Simpuran luonnonkauniin ympärisön hyödynäminen virkisysalueena. Kioskiyyppinen kyläkauppa arviaan uusien asuinalueiden rakenamisen myöä. Väleävä uha Liikenee uoma vaara ja mahdollinen melu rakeneilla olevasa kaksoisraieesa.
5 Seinäjoki-Nurmo K eski-nurmo Keski-Nurmo on maaseuumainen ja maaalouspainoeinen asuinalue, jonka maamerkkinä on Ruuhikosken golfkenän maisemaseuu. Kyläsä on hyvä liikenneyheyde kaupungin suunaan. Keski-Nurmo on suosiu asuinalue, jonka asukas- ja oppilasmäärä ova ollee kasvussa useana vuonna. Tällä hekellä kylässä on koialouksia noin 400. Keski- Nurmoon on hiljaain rakenneu uusi koulu, kirjaso, päiväkoi sekä neuvolaila. Maaalouden asema kylän oiminnassa on oleellisa. Maaalouden parissa yöskenelevien lisäksi kylässä asuu suheellisen paljon muualla yössäkäyviä ihmisiä. Keski-Nurmossa oimii useia akiivisia koieläiniloja, joisa mone ova laajenanee viime vuosina. Keski-Nurmoniellä uoanoalue alkaa valaie 19 alkupääsä jakuen aina Keski-Luomanielle saakka. Lopu Keski-Nurmonieä ympäröivisä pelloisa ova akiivisessa viljelyssä. Jöllönien varressa on Arian omisama broilerinuorikkokasvaamo. Maamiesseura arjoaa puini- ja kuivauspalveluja seudun viljelijöille. Isokoskenien varressa on koieläinuoanoa koko makan painouen Soininien kohdan broilerihalleihin. Lisäksi ien varren pello ova akiivisessa viljelyssä. Palvelu Koulu, kirjaso, neuvola, kaksi päiväkoia, kansainvälise mia äyävä Ruuhikosken golfkenä, jonka yheydessä ravinola, hieroja ja eläinklinikka. Isokoskeniellä kalusealo Asiala. Lisäksi alueella oimii rakorimuseo, muuamia auokorjaamoja ja erilaisia koneurakoisijoia. Mäki-Hakolanien ja Keski-Nurmonien riseyksessä sijaiseva maamiesseuran kuivaaja, joiden kapasieeillä pysyään kuivaamaan saojen hehaarien vilja. Kauppa- ja ravinolapalvelu haeaan Hyllykalliola. Alueella oimiva yhdisykse Keski-Nurmoo seura, Keskikunnan Maamiesseura, Keski-Nurmon maa- ja koialousnaise ja Luukko-Soinin mesäsysseura ja Keski-Nurmon mesäsysseura. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Koulun salivuoro, luiselu koulun jäällä, hiiholadu, pelikenä koululla, jalkapallokenä Kuoraneenien varressa, mesäsysmaja. Kylän apahumia Pääsiäisvalkia kyläseuran oeuamana. Keski-Nurmoo seura ry pj Tiina Miilumäki, puh sähköposi iina.miilumaki@neikka.fi Kylälle on ekeillä kaava ja alue on rakennuskiellossa sen valmisumisen ajan. Kylän vahvuude Maaseuumainen asuinympärisö, rauhallinen ja viihyisä kyläympärisö, läheisyys, Arian ehdas. Kylän mahdollisuude Uusi koulu, hyvä sijaini, väesön kasvu, kylän mieläminen maaseuumaisena asuinpaikkana, onikaupan vilkasuminen, maaseuumaisen asumisen arvosuksen nousu. Eriyispiiree Erikoisilmeen luo kylän keskellä sijaiseva golfkenä. Kylän oiminaan ja elinkeinojen kehiämiseen golfkenä anaa sellaisia mahdollisuuksia, miä muilla lähiseuduilla ei ole. Omaa ilmeään alueelle luo myös Nurmonjoki, joka viraa Keski-Nurmon läpi. keskusa Keski-Nurmo
6 Seinäjoki-Nurmo K iikku Kiikku-Seura ry Ani Pöyälaakso, puh sähköposi ani.poyalaakso.oy@luukku.com Vain viiden minuuin auomakan päässä keskusasa sijaisee Kiikku, pieni maaseuumainen kylä Seinäjoki-Vaasa valaien varressa. suuosan oikaisu-uoma Kyrönjokeen kulkee kylän läpi uoden lisänsä kylää hallisevaan pelomaisemaan sekä kyläläisen harrasusmahdollisuuksiin. Kiikun kylämaisemaan kuuluu olennaisesi myös hevose, onhan kylässä rasasuskoulu maneeseineen. Hevosharrasuksen parissa viihyy myös moni kyläläinen, minkä mahdollisaa jo rauhallinen maalaisympärisö mua myös reno ilmapiiri. Koialouksia kylässä on noin 80 ja asukkaia runsas 130. Asukkaisa valaosa käy öissä kylän ulkopuolella. Palvelu Kirjasoauo, koulukuljeus ja seurakunnan kerho. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Kyläalo, jonka pihapiirissä on leikkipuiso. Pelikenä, joka on alvella valaisu ja jäädyey. Lehisalon louhosuimapaikka on osoiauunu suosiuksi uimapaikaksi, jonne ullaan kauempaakin. Paukanevan pikospuureii laavuineen ja linuorneineen on ahkerassa käyössä samoin kuin Kiikun padonalue kalasuksen harrasajille. Joenvarsi arjoaa hyvä mahdollisuude lenkkeilylle sekä harrasuksille hevosen ja koirien parissa. Alueella oimiva yhdisykse Kiikun kyläseura, Eelä-Pohjanmaan urheilurasasaja (E-pur ry). Kylässä on yksiyisen omisamia rakennuspaikkoja. Kylän vahvuude Kylän suurimpana vahvuuena on sen läheinen sijaini keskusaan nähden. Kaupungin palvelujen paljoueen on makaa vain kuusi kilomeriä. Hyvä kulkuyheyde akaava helpon ja nopean liikkumisen myös kevyelle liikeneelle. Kaupungin läheisyydesä huolimaa Kiikussa asuminen on väljää ja maaseuumaisa. Paukanevan eseeömän 600 merin lähiliikunareiin lähöpaikka on Seinäjoela Vaasaan kulkevan pohjoisen ohikulkuien (numero 18) levähdyspaikka. Tämän lähiliikunareiin loppupäähän rakenuu keväällä 2011 eseeön linuorni. Esiselviyshankkeessa valmisuu myös suunnielma hevosreiisösä Kiikun kaua Ylisaroon. Eriyispiiree Kiikun kyläsä, sen synymisesä, kehiyksesä ja nykyisyydesä on kirjoieu kirja Lyly keinuu Kiikussa. Kirja on julkaisu vuonna 2005 ja sen on kirjoianu Riia Ampuja. Tärkeimmä kehiämiskohee Viemäröini ja valaisus. Turvallisempi ja monipuolisempi hevosreiisö. Yheisöllisyyden lisääminen kylässä. Kiikku keskusa
7 Seinäjoki-Nurmo K oliini Koliinin kyläseura ry pj Hanna Mesälä, puh sähköposi hanna.mesala@elisane.fi Koliini sijaisee Nurmon enisen kunakeskuksen ja Prisman kauppakeskuksen väliömässä läheisyydessä. Koliini on aloua ja lähes 700 asukasa käsiävä kylä, johon laskeaan kuuluvaksi myös Solanon alue. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Koliinialo on kyläoiminnan keskus. Sielä käsin kyläseura pyöriää oiminaansa, ja siä on myös mahdollisa vuokraa erilasia ilaisuuksia varen. Koliinialon vieresä löyyy kenä, missä kesäaikaan onnisuu jalkapallon ja pesäpallon peluu sekä lenopalloilijoille varau oma kenä. Talvisin kenä on luiselijoiden ilona. Kyläläisen pikän ajan ponnisus on ollu koliinilaisen oma valaisu pururaa, missä kesällä voidaan lenkkeillä ja alvisin hiihdellä. Pururaa on vuoden 2010 aikana saanu uua ilmeä ja on reippailijoiden ilona vuosia eeenpäin. Kylän apahumia Kyläseura käynnisää uudelleen oiminaansa ja ämän myöä järjeseään erilaisia koko perheen apahumia, joisa luonnollisesi oivoaan muodosuvan perineiä. Kylä on rakenneu lukujen vaiheilla ja väesörakenne on viime vuosina kokenu sukupolven vaihdosa. Nuoria lapsiperheiä on muuanu alueelle paljon. Kylän vahvuude Hyvä sijaini, alueen asunnoilla on kysynää muun muassa isojen onien ansiosa. Turvallisuus, hyvä ja urvallise kouluie. Kylän mahdollisuude Tulevaisuus nähdään valoisana, mua alueen asukkaiden akiivisuudella nähdään olevan suuri merkiys erilaisissa kehiämishankkeissa. Eriyispiireiä Koliini on Nurmon kunnan ensimmäisiä asemakaavan saaneia alueia. Tärkeimmä kehiämiskohee Kylän viihyvyyden lisääminen ja urheilualueiden kunnossapio. Väleävä uha Kyläalon säilyminen jakossakin kyläläisen käyössä on eriäin ärkeää kyläläisen yheisoiminnan kannala. keskusa Koliini
8 Seinäjoki-Nurmo K oura Kouran kylän läpi viraa kaksi jokea, Nurmonjoki ja Kuorasluoma. Kylän iäpuolella sijaisee luonnonkaunis Kivijärvi, jossa on linuorni ja rekeilijöiden aukopaikkana oimiva laavu. Alue on kunnoseu linujärveksi. Kourassa on maailman suurin pokukelkkaehdas, joka yöllisää ällä hekellä noin 50 henkilöä. Kylässä on myös oimiva koulu sekä liikunahalli. Lisäksi Kourasa löyyy urheilukenä, enniskenä ja pururaa. Koura sijaisee Nurmon eeläpäässä, josa on makaa keskusaan 19 km ja Jyväskylään 177 km. Asukkaia Kourassa on lähes 400. Palvelu Kouran koulu, Kouran kirjaso, kaupungin uoama aeriapalvelu vanhuksille, erveydenhoiajan palvelu. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Kouran ala-ase, Kouran urheilukenä, enniskenä, pururaa, Kouran liikunahalli, liikunahallin upakeiiö sekä hankkeena rakenneu harraseila Kouran koululla. Alueella oimiva yhdisykse Koura Seura, Kouran VPK, Kouran Louhi, Kouran vanhusenkoiyhdisys, SPR:n Kouran osaso, Kouran mesäsysseura, Kouran maamiesseura, Kouran koialousnaise. Koura Seura ry hp://kouraseura.neisivu.org pj Tarja Riari, puh sähköposi riari.arja@neikka.fi Kylän apahumia Pääsiäiskokko poleaan joka pääsiäisenä. Syysmarkkinapäivä, joka on oeueu yheisyössä kaikkien kylän seurojen kesken. Vanhusenkoiyhdisyksen järjesämä pihaseura. Lisäksi Kouran Louhi järjesää liikunnallisa oiminaa muun muassa jumppaa naisille ja miehille, myös lenopalloa ja sählyä pelaaan liikunahallilla. Lisäksi ehdään vuosiain rekiä eri koheisiin. Kourassa on kaupungin omisamaa maaa sekä jonkin verran yksiyisen omisamia yhjiä aloja ja oneja. Kylän vahvuude Lähellä Seinäjokea, kylän koulu oiminnassa, ie hyvässä kunnossa, liikunahallin käyömahdollisuus, lisäänyny lapsiluku. Kourassa sijaisee Eelä-Pohjanmaalla ainulaauinen, hisoriallinen Loa-alo, jonka hisoriaa ja rauhallisa ympärisöä ulee vaalia. Eriyispiiree Kylämme ylpeys on pokukelkkaehdas E. S. Lahinen Oy, joka on oiminu vuodesa 1928 lähien. Tärkeimmä kehiämiskohee Ehdoomasi ärkein asia on viemäriverkoson rakenaminen kylään ja koulun säilyäminen. Uusien onien kaavoiaminen. Uimapaikan rakenaminen joen rannalle. keskusa Koura
9 Seinäjoki-Nurmo V eneskoski-viialankylä Veneskoski-Viialankylä sijaisee noin 12 kilomerin päässä keskusasa Kuoraneelle päin. Naapurikyliä ova Keski-Nurmo ja Koura. Veneskoski-Viialankylä on rauhallinen kyläyheisö, jonka läpi viraa Nurmonjoki. Maisema on maalaismainen peloineen ja mesineen. Alueella on reippaa 150 aloua ja asukkaia runsaa 600 henkilöä. Palvelu Kansalaisopison ja seurakunnan oimina. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Viialan eninen koulu on kylän keskus, joa käyeään moneen arkoiukseen. Siellä järjeseään erilaisia apahumia sekä kyläseuran järjesäminä eä kansalaisopison ja kaupungin sekä seurakunnan kanssa yheisyössä. Tällä hekellä alolla järjeseään muun muassa lasen musiikkileikkikouluoiminaa ja seurakunnan varhaisnuoren oiminaa. Koulun pihalla pelaaan kesäisin pesäpalloa ja alvisin kaukalopalloa. Lisäksi harrasusiloina käyeään Keski-Nurmon koulun iloja sekä Toivola-hallia. Koululla zumbaaan ja pelaaan sählyä ja Toivola-hallilla oimii kylän kunosali ja lisäksi kansalaisopison puuyöpiiri. Veneskosken louhoksella käydään ahkerasi kesällä uimassa. Talvisin louhoksella on avanouinipaikka saunoineen. Lauja vedeään alvisin laajalle alueelle. Hiihämällä pääsee louhoksen lisäksi muun muassa Lankariin ja Mykänrisinlaavulle. Alueella on kaksi leikkikenää, joisa oinen oimii Viialan enisen koulun alueella ja oinen Isokoskenien varressa. Alueella oimiva yhdisykse Veneskoski-Viiala -seura oimii alueella ehävänään lisää kyläläisen viihyvyyä järjesämällä erilaisia apahumia ja arjoamalla harrasusmahdollisuuksia. Kyläseuran yheydessä oimii mooorikerho Veneskoski-Viiala MC. Kylän apahumia Kyläseura järjesää vuosiain pääsiäiskokon, pyöräilykampanjan ja syksyisin onkikilpailun. Viime joulun alla järjeseiin ensimmäisä keraa jouluapahuma ja vasikään urvallisuuspäivä. Tapahumiin osallisuu suuri määrä kyläläisiä. Kyläseura pyrkii jakuvasi uudisamaan apahumiaan ja oiminaansa. Alueelle ollaan juuri ekemässä kaupungin oimesa kaavaa. Yksiyisilä voi kysellä oneja mua arkasa kaupungila rakennuslupa-asia ennen osamisa. Kylän vahvuude Erinomainen sijaini, yleinen akiivisuus, kyläläise, kylän halki viraava Nurmonjoki. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Hyvä sijaini ja kasvava kylä. Veneskoski-Viiala -Seura ry pj Anu Yli-Renko, puh sähköposi: veneskoskiviiala@gmail.com Tärkeimmä kehiämiskohee Palveluiden paranaminen alueella, pyöräieverkoson kehiäminen, viemäröini, Viialan enisen koulun kehiäminen, Veneskosken louhoksen maisemoini. Väleävä uha Kylän akiivisuuden ukeminen ja oiminaedellyysen mahdollisaminen on eriäin ärkeää, joa kylä kehiyisi edelleen. keskusa Veneskoski- Viialankylä
10 Seinäjoki-Nurmo Y lijoki Ylijoki-Seura ry ylijoki.seura@gmail.com pj Ani Niemisö, puh sähköposi ani.niemiso@neikka.fi Ylijoki sijaisee ja Alavuden puolivälissä lähellä valaie 18:sa. Ylijoki on enisen Nurmon eeläisin kylä, josa makaa keskusaan on noin 30 kilomeriä. Ylijoki on rauhallinen runsaan 200 asukkaan maalaiskylä, jonka läpi viraa Nurmonjoki. Maisemaa halliseva suure peloaukea ja mesä. Kylässä harjoieaan maaaloua, karjankasvausa, mesäaloua ja yriysoiminaa. Suurin osa kyläläisisä käy öissä kodin ulkopuolella. Palvelu Kylässä käy kirjaso- ja kauppa-auo kerran viikossa sekä jääelöauo joka oinen viikko. Lisäksi Ylijoella on muun muassa hieroja, huonekaluverhoomo sekä koneurakoinia. Yheise ila ja harrasusmahdollisuude Enisen koulun pihapiirissä sijaisee erillinen kokoonumisila, jossa Nurmon kappeliseurakuna järjesää diakoniaoiminnan lisäksi kerhoja ja erilaisia apahumia kyläläisille. Myös kansalaisopiso järjesää kursseja, kuen jumppaa, rivianssia, kankaankudonaa ja posliinimaalausa. Kylässämme oimiva myös koialousnaise, maamiesseura ja kyläseura, joka järjesävä omia eemaapahumia pikin vuoa. Kyläläisen vapaassa käyössä on myös Haapoosalon mesäauoien varressa sijaiseva koa, jonka omisaa Ylijoki-seura yhdessä Kouran mesäsysseuran kanssa. Koulun yheydessä on urheilukenä, jonka vieressä on Ylijoki-seuran omisama lämmin hirsirakennus, joa voi käyää pukukoppina ja kokoonumisilana. Urheilukenällä on alvisin jääkaukalo. Suure mesäpina-ala ja kylän läpi viraava joki mahdollisava myös mesäsyksen ja kalasuksen. Kylän apahumia Ylijoki-seura järjesää vuosiain suosiuja apahumia, kuen hiiho-, kesäurheilu- ja onkikisoja. Näkemisen arvoisia ova myös pääsiäiskokko sekä vuodenvaiheen iloulius. Kyläläisiä keräänyy myös seurakunnan järjesämiin jumalanpalveluksiin ja diakoniamyyjäisiin. Vapaia oneja löyyy varmasi. Tyhjiä alojakin on, mua ne eivä ole ainakaan ällä hekellä yleisesi myynnissä ai vuokraavissa. Aina voi kuienkin kysellä. Vahvuude Hyvä alkoo- ja yheishenki sekä luonnonläheisyys. Tärkeimmä kehiämiskohee Tiesö sekä ieoliikenne- ja puhelinyheyde (oimiva kyllä, mua paranamisen varaa on). Urheilukenälle lisää pelivälineisöä. Väleävä uha Palvelujen puuuessa uhkana on väen väheneminen. keskusa Ylijoki
11 Seinäjoki-Peräseinäjoki Peräseinäjoen kirkonkylä Peräseinäjoen vilkas kirkonkylä sijaisee 30 minuuin makan päässä keskusasa. Kirkonkylä on kaunis ja raiimainen, ja sen keskipiseenä on vuonna 1892 valmisunu puukirkko. Raiin varrella on pääosa kirkonkylän palveluisa sekä palveluoimiso Teräsalossa, jossa oimii myös Suomen Siirolaisuusmuseo. Siirolaisnäyely ja -rekiseripalvelu ova siirymässä uueen Peräseinäjoen kuluurialoon. Raiin oisessa päässä on olympiavoiaja Ville Riolan mukaan nimey Riola-halli. Riolan pasas sijaisee urheilukenän vieressä. Peräseinäjoki unneaan ällä hekellä parhaien Kalajärven virkisys- ja makailualueesa, joka sijaisee kolmen kilomerin päässä keskusasa. Kalajärven aluea on kehiey määräieoisesi ja sen karavaanarialue on valiu kolmesi Suomen parhaaksi. Kalajärven mökkikylässä on yksiyisen ja vuokraavia mökkejä sekä maailamajoiusa Peräseinäjoella. Kalajärvellä on erinomainen uimarana ja 150-paikkainen ravinola. Vuokraavana on souuveneiä ja polkupyöriä. Kesällä pyörähdellään Kalajärven anssilavalla, jossa järjeseään myös huuokauppoja. Kalajärvellä oimii puisogolf-raa, enniskenä sekä luonopolku, joka sisälää 15 luonorasia laavuineen. Polusa on kehiey eseeön elämysliikunakohde. Kalajärven ympäri kulkee 22 kilomerin pyöräilyreii. Kalajärvelä lähee myös pidempiä vaellusreiejä ja järvellä voi harrasaa virkisyskalasusa. Aisamäen 400-paikkainen kesäeaeri oimii Kalajärven rannalla. Harrasajaeaeri Peräseinäjoen Pennihää ry on profiloiunu sekä suuren kesäeaerieosen eä kevyiden jouluhupailujen uoamiseen. Kalajärven rannalla sijaiseva Maailman Raii keroo suomalaissiirolaisen asumisesa ja elinoloisa eri puolilla maailmaa. Hakalan Amerikan alossa voi uusua siirolaisesineisöön ja perineiseen eeläpohjalaisalon sisusukseen. Se oimii myös kyläalona. Ausralian sokerinleikkaajien parakki avaiin Maailman Raiille kesällä Palvelu, harrasusmahdollisuude ja apahuma Peräseinäjoella on monipuolise palvelu, kuen koulukeskus lukioineen, kirjaso ja erveysasema. keskusa Peräseinäjoen kirkonkylä Peräseinäjoen palveluoimiso puh. (06) makailuyriäjä ry Riola-hallissa voi harrasaa sisäurheilulajeja, kunosaliliikunaa ja sielä löyyy juoksusuora. Riola-hallin lisäksi Koivukaaren palvelukeskuksessa voi järjesää apahumia. Elokuussa järjeseään Peräseinäjoen markkina, joka lukeuuva Suomen suurimpiin yksipäiväisiin markkinoihin. Painiapahuma Mannin masi järjeseään ammi-helmikuussa ja Kalajärven alviapahuma helmi-maaliskuussa. Siirolaisuueen liiyviä apahumia ova muun muassa Heikinpäivä ammikuun lopulla, Urhonpäivä maaliskuussa, Siirolaisjuhla heinäkuussa ja Kiiospäivä marraskuussa. Pääsiääsvalakia. Kalajärvelle kokoonnuaan myös perheviikonlopun, kuluuriviikon, lavaanssien sekä kesäeaeriesiysen merkeissä. Asuminen Vapaia kaupungin oneja löyyy kirkonkylän, Kalajärven, Kalajärven Aurinkorannan ja Koukkarin alueila. Tarjolla on myös yksiyisen oneja ja lomaoneja. Toninmesäsäjän pakeia voi iedusella Eelä-Pohjanmaan Makailusa. Peräseinäjoen alueella oimivia yhdisyksiä Makailuyriäjä, Suomen Siirolaisuusmuseon Tukiyhdisys, Peräseinäjoen Mesäsysseura, Kalajärven kalasuskuna, Peräseinäjoen Riisanhoioyhdisys, Lakeuden 4H, Peräseinäjoen Susipario, Peräseinäjoen Vesaise, Peräseinäjoen VPK, MLL Peräseinäjoki, Peräseinäjoen Mooorikelkkailija, Peräseinäjoen LC, Peräseinäjoen Pennihää, Peräseinäjoen Yriäjä, FC-Pepsi 2002, Peräseinäjoen Toive, Molskiare, Toiveare, Peo-Jussi, Peräseinäjoen Vanhusenkoiyhdisys, Peräseinäjoki-seura, SF-Caravan Seuu. Tärkeimmä vahvuude Kalajärven makailualue, siirolaisuuskuluuri, luono. Kehiämiskohee makailu ja virkisys, siirolaisuuskuluurin esiely, kiviharrasuksen elvyäminen. Hyvä puole yriysoiminnan kannala oneja ja majoiuskapasieeia löyyy sekä yriäjien yheisoiminaa.
12 Seinäjoki-Peräseinäjoki H aapaluoma Paso-Haapaluoman kyläyhdisys ry Juha Heikkilä, puh sähköposi juha.heikkila1@neikka.fi Haapaluoman alueella asuu noin 200 asukasa. Haapaluoma sijaisee seisemän kilomerin päässä Peräseinäjoen aajamasa. Alavuudelle on makaa 22 kilomeriä. Haapaluoman kylässä on kaksiopeajainen koulu ja sen pihapiirissä oimii myös Haapakehdon ryhmäpäiväkoi. Koulussa voi opiskella englania ensimmäiselä luokala lähien ja ruosia viidennelä luokala lähien. Kaiken oiminnan lähökohana on oppilas. Oppimisen perusana on yli saavuoias ympärisö, jossa myös suurimman osan isovanhemma ja vanhemma ova kouluiensä aloianee. Palvelu Koulu sekä koulun iloissa oleva kirjaso. Kauppa, jossa oimii asiamiesposi. Lisäksi kylällä on erilaisia pienyriäjiä kuen ompelimo sekä monia maa- ja mesäalousurakoisijoia. Kaupunki järjesää koululla leikkikenäoiminaa ja seurakuna lasen ja nuoren kerhoa. Yheise ila ja harrasusmahdollisuude Haapaluoman koulu on kyläläisen käyössä. Koulun läheisyydessä on luonoreiisön laavu. Koulun pihassa on alvisin luisinraa ja koulun läheisyydessä 2,5 kilomeriä pikä valaisu hiiholau. Uimaan voi pulahaa joko uimarannala Kalajärven rannasa ai Haapaluoman vanhala louhoksela, jossa voi harrasaa myös sukellusa. Kylällä on yksi rasasusalli. Luonorekeily onnisuu hienosi esimerkiksi Haapaluoman ohi kulkevaa merkiyä rekeilyreiisöä pikin. Lisäksi mesä arjoava hyvä maaso mesäsykseen. Kylän apahumia Koi- ja kouluyhdisys järjesää keväalvella apahuman, jossa on mukavaa yhdessäoloa liikunnan ja myyjäisen muodossa. Joka vuosi on myös pyöräilyapahumia, maa- ja koialousnaisen järjesämiä rekiä ja siivouskökkä. Kylässä on yksiyisen maanomisajien vapaia onipaikkoja, joka näkyvä muun muassa kaupungin neisivuilla ja Komia oni -sivusolla. Alueella oimiva yhdisykse Paso-Haapaluoman kyläyhdisys, Haapaluoman Maa-ja koialousseura ja Haapaluoman koi- ja kouluyhdisys. Kylän vahvuude Koulumme oimii kuin suurperhe, jossa sekä opiaan ja opeeaan eä kasveaan ja kasvaeaan. Kylä on lähellä, mua kuienkin sopivan kaukana. Eenkin suurimma ie ova hyvässä kunnossa. Haapaluoma on perineinen pohjalaiskylä, jossa naapurisa välieään ja pideään huola. Tarviaessa löyyy myös alkoohenkeä. Kylä on hyvien ihmisen kylä! Tärkeimmä kehiämiskohee Koulun elinvoimaisuuden lisääminen ja sen pysyminen kylällä. Osa kyläeisä on huonossa kunnossa, joen niiden peruskunnossa on paranamisen varaa. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Kulkuyheyde ova hyvä ja suurimma ie ova hyvässä kunnossa. Väleävä uha Kyläkoulun säilyminen kylällä on ärkeää, samoin nuoren jääminen kylälle. Jäevesiasioiden peläään myös synnyävän muuoliikeä. Eriyisen suurena uhkana koeaan se, eä palvelu, eenkin kunnallise, siiryvä kauemmaksi vanhasa kunakeskuksesa. keskusa Haapaluoma
13 Seinäjoki-Peräseinäjoki H onkakylä Honkakylä sijaisee Seinäjoela noin 15 kilomeriä eelään, valaie 19 ja kanaie 694 välillä kulkevan Rengonharjunien varrella. Yheyde Honkakyläsä muualle Suomeen maaneise ai lenäen ova jouuisa. Kylää reunusava vehreä pelo- ja mesämaisema ja kylää halkoo kaunis Seinäjoki. Vireä kyläyheisö on aannu aajamalle hyvä palvelu ja vilkkaan harrasusoiminnan eriyisesi lapsiperheille. Honkakylä on viihyisä maaseuumiljöö kainalossa. Se on vireä ja akiivinen yli 200 asukkaan kylä, jossa asuu paljon nuoria lapsiperheiä. Honkakylän läheisyydessä sijaisee myös Rengonharjun lenokenäalue. Alueella palvelee Teboil Rengonhovi ympäri vuorokauden. Palvelu Oma koulu ja ryhmäperhepäiväkoi koulun yläkerrassa. Kylällä sijaisee valaisu kunoraa, joka oimii alvella launa. Kunoraa reiiyy lauverkosoon, joa pikin pääsee hiihämään Tähiornille sekä Rengonkylään. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Honkakylän kyläuvan yheydessä sijaisee edullinen ja monipuolinen kunosali. Kyläupa oimii kyläläisen yheisenä kokoonumisilana, jossa järjeseään kyläseuran kokoukse, erilaise illanvieo- ja juhlailaisuude, nuorisoilaoiminaa, pyhäkoulu ja seurakunailaisuuksia. Kylän keskusan läheisyydessä sijaisevan pururadan ja hiihoreiisön varrella on kylän oma laavu, jossa järjeseään muun muassa yheisiä illanvieoja, seurakunailaisuuksia sekä pienimuooisa leirioiminaa. Hiihoreiisöä pikin on kylälä lyhy paikoinimaka myös läheiselle Sahanevan ähiornille. Kylän apahumia Kyläseuran koko perheen pikkujoulu, kesäeaerireki, kökä, anssi Kalajärven ranalavalla, anssi-illa kyläuvalla ja koulun pääsiäismyyjäise, yöleiri ja koko perheen alvirieha. keskusa Honkakylä Honkakylän kyläseura ry Liisa Mäkinen, puh sähköposi liisa.makinen@honkakyla.ne Kylälle on ekeillä kaava, joka mahdollisaa omakoiasuusa maalaismaisemassa. Kylän vahvuude Erinomainen sijaini liikeneellisesi ja kaupunkiin nähden palvelu ova helposi saavueavissa. Viihyisä, luonnonläheinen alue. Tonimaaa on arjolla iso onikoo. Oma kyläkoulu ja päivähoio. Kylässä vahva kehiämisen meininki. Akiivinen kyläseura oiminnan kokoavana voimana. Kylän mahdollisuude Kaupungin asuus laajenee läheisille maaseuualueille. Kylä arjoaa luonnonläheisä asumisa kaupungin unumassa. Kyläalue on hyvä paikka myös yriyksille. Eriyispiiree Alueen luonoa, soia, jokimaisemaa voiaisiin käyää virkisykseen ja vapaa-ajan oiminaan enemmänkin. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Kyläalueella isoja oneja arjolla myös yriysoiminnan käyöön. Liikenneyheyde ova hyvä joka suunaan (maanie-lenoliikenne). Tärkeimmä kehiämiskohee Rakennuskaavan vahvisaminen alueelle sekä kyläkoulun oiminnan kehiäminen. Väleävä uha Rakenamisen pysähyminen kylällä alueen osayleiskaava piäisi saada mahdollisimman nopeasi valmiiksi. Yriysoiminnan ja asuuksen laajenemisen risiriida. Koulun säilyminen on nuorekkaalle ja akiiviselle kylälle eriäin ärkeää.
14 Seinäjoki-Peräseinäjoki K ihniänkylä Kihniänkylä on maaseuumainen noin 400 asukkaan kyläyheisö, jossa on hyvin hoideu alo sekä maanviljelys- ja karjanhoioila. Uusia aloja on viime vuosina rakenneu runsaasi ja kylässä oimii kaksiopeajainen koulu. Kylään rakenaville keräään vanhan perineen mukaan niin sanou kökkäpuu ja anneaan alkooapua. Kylässä on kaksi vanhaa myllyä, joisa Kalakosken Mylly on vielä käyökunoinen. Kylän helmi on kuienkin Kihniänjoki, jonka kuno on viime vuosina paranunu. Kylän halki kulkee myös luonopolku. Palvelu Kylällä oimii koulu kirjasoineen ja kyläkauppa asiamiesposeineen. Kylällä oimii myös paruri-kampaamo, valokuvaamo, kaksi maailamakailuyriysä, hirsiveisäjä sekä urakoisijoia ja muia yriäjiä. Vanhuksille on hoiva-, ruoka- ja kuljeuspalveluia ja Vanhusenkoiyhdisyksellä on 14 asunoa kolmessa rivialossa. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Honkavaaran kerhoila ja Nuorisoseura Sampola, jossa erikseen vuokraavissa 200 hengen piokaluso. Hieno maaso mahdollisava luonnossa liikkumisen ja rauhoiumisen. Koulula Hiiroonkalliolle 5 kilomerin valaisu lau. Koira- ja hevosharrasus on monimuooisa. Koreskylän harjoiusraviraa. Kansalaisopiso järjesää jumppaa, posliininmaalausa ja kudonapiirejä. Seurakunnan, 4H-yhdisyksen ja nuorisoseuran oimina on akiivisa. Maamiesseuralla kaksi kuivaaja ja konevuokrausoiminaa. Kudonapiiri Akkain aivas. Alueella oimiva yhdisykse Kihniänkylän Kyläyhdisys, Kihniänkylän Nuorisoseura, Maamiesseura ja Maa- ja koialusnaise, Vanhusenkoiyhdisys. Kylän apahumia Sampolassa kevä- ja syyspäivällise, pääsiäisvalkia, yheise liikunaapahuma, joululaaikoiden valmisusalkoo sekä pikkujoulu. keskusa Kihniänkylän kyläyhdisys ry pj Riia Ojaniemi, riia.ojaniemi@luukku.com Kihniänkylän Nuorisoseura ry pj Marja-Liisa Jokinen, malla.jokinen@jippii.fi Kylässä on vapaia rakennuspaikkoja ja niiä myös esiään yhdessä arviseville. Tyhjä alo ova mennee kaupan, osa niisä on lomakäyössä. Kylän vahvuude Kylän vahvuude ova vahva alkoohenki, avuliaisuus sekä akiivinen yhdisysoimina. Kylän mahdollisuude Kylän mahdollisuude ova yöhön ja asumiseen sekä maa- ja mesäaloueen liiyviä. Lähiseudun yö- ja eäyömahdollisuude ova yöllisyyden kannala keskeisiä. Asumisessa korosuu maaseuumaisuus ja arvosus asumisen väljyyeen. Eriyispiiree Kylässä on useia maailamakailuiloja. Hieno jokivarsimaisema, Hiironkallio, valaisu kunoraa sekä uimarana Sampolan rannassa. Kylässä on runsaasi musiikin osaajia ja kädenaiojen ammailaisia. NS Sampola on piäjän kauneimmalla paikalla kohisevan kosken rannalla. Kyläsä on myös koou 350-sivuinen kylähisoria Laillansa siä jokahinen kirnuaa. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Kylän halki vie hyväkunoinen valaisu ie; Peräseinäjoelle 10 km ja Seinäjoelle 35 km. Tärkeimmä kehiämisen kohee Kihniänkylän hankkeen valmiiksi saaaminen (NS Sampolan ja kunoradan kunnosus). Jokiranojen perkaus, jäevesijärjeselmien saaminen kyläläisille, Hiiroonkallion suojeleminen sekä kevyenliikeneen väylän saaminen välille Kalakoski-Luomankylä. Väleävä uha Koulun ja kyläkaupan säilyäminen sekä viljelijäväesön jaksaminen ova ärkeiä asioia. Kihniänkylä
15 Seinäjoki-Peräseinäjoki L ehimäenkylä Lehimäenkylä on voimakas ja edisyksellinen maaalouskylä, joka sijaisee vajaa 20 kilomeriä keskusasa ja 12 kilomeriä Peräseinäjoen kirkonkylälä. Seinäjoki viraa kylän eelä- ja länsipuolella, pohjoisessa on laaja luonnonilainen Karvasuo. Kylän alueella on noin 30 aloua ja 80 asukasa. Kylä on saanu nimensä kylän keskeisimmän mäen ja kievarialon nimien mukaan. Kylän posinumerona on Louko. Palvelu Koulu on Honkakylässä noin viiden kilomerin päässä. Lapsille on koulukuljeus koiporaila saakka. Ala-Viialassa, kolmen kilomerin päässä, on uusi liikunahalli, jääkiekkokaukalo ja valaisu kunoraa. Yläase ja lukio sijaiseva Peräseinäjoen kirkonkylässä. Kylää halkova seuuie 694 on valaisu ja sen vieressä kylän kohdalla on uusi kevyenliikeneen väylä. Kirjasoauo käy viikoiain, Ala-Viialan lainausasema on vieressä, kansalaisopison lukuisiin piireihin on mahdollisuus osallisua. Seurakunnallinen oimina on vilkasa. Alueen yhdisykse ja yheisessä käyössä oleva ila Lehimäen Kyläseura ja SLEY:n paikallisosaso. Lehimäkeläise ova jäseninä Viialan maamiesseurassa, maa- ja koialousnaisissa, Nuorisoseurassa ja Peräseinäjokiseurassa. Kyläaloksi on kunnoseu Ikolan alo. Alueen osayleiskaava on valmisumassa. Erinomaisa rakennusmaaa on saaavilla ja siä voi kysyä yksiyisilä maanomisajila. Siiroviemäri ja runkovesijoho kulkeva kylän läpi. Kylän vahvuude ja eriyispiiree Hyvä ieyheyde ja kaupunkikeskuksen läheisyys: Ollaan lähellä, mua ei jaloissa! Kylää halkova Seinäjoki on monipuolisen virkisäyymisen kohde, joka arjoaa keskusa Lehimäen kyläseura ry pj Jouko Pikärana, puh sähköposi jouko.pikarana@homail.com mahdollisuude kanooirekeilyyn ja kalasukseen. Isonväärän muka Seinäjoessa Pikärannanmäen eeläpuolella on erikoislaauinen luonnonnähävyys. Muia koheia ova Jokilakia, Pikärannanmäki, maisemaie 694:n ienvarsiasuus, maasila, kaksoisrauaie, harjumaise Loukas- ja Vasikkamäki. Karvasuolla ja sen reuna-alueilla on erinomaise mahdollisuude luonorekeilyyn, marjasukseen ja mesäsykseen. Kylämaisema koosuu laajoisa peloaukeisa, joka on mahdolliseu ilusjärjeselyn ansioisa. Tavanomaisen viljelyskasvien lisäksi viljellään muun muassa sokerijuurikasa. Kylässä on kaksi maaalousharjoieluilaa. Lehimäenkylässä on maaila, joka on palkiu Maaseuukeskuksien liion koipihakilvellä ja on mukana Maailahalliuksen julkaisussa Pihapiirien parhaa. Kylässä on valakunnallisa huomioa saaneia käsiyön aiajia, ilusjärjeselyn ja sääösalaojiuksen havainokoheia. Kylän apahumia Kyläseura järjesää vuosiain runsaasi oiminaa ja ilaisuuksia. Kyläseura järjesää kesäpyöräily, virkisyspäivän Kalajärvellä ja joulujuhlan Koivukaaressa. Tienvarsisiivoukse järjeseään keväällä. Talviriehassa on nuorison hiihokilpailun ja makkaranpaison lomassa perhekunien välinen mesaruusandemhiiho. Myös yheisiä rekiä on järjesey. Harausheke, lauluseura, ompeluseura, koipiiri, kinkeri ym. yheisoiminnassa seurakunnan ja SLEY:n kanssa. Tällä hekellä on ekeillä maasillan maisemahakkuu ja ruisprojeki, jossa vanhoilla meneelmillä ehdään leipävärkkiä käsinkylvösä klupuriiheen saakka. Samalla oimieaan ruisolkia Siirolaismuseon Hakalan alon kolinkuoriin ja parin ladon kaeeksi. Kylän mahdollisuude, uha ja ulevaisuus Perusmaaalouden kohdalla asia ova hyvin ja maaaloudelle oivoaan myös jakuvuua. Kylän auioiumisesa ei ole pelkoa, se sijaisee maakunakeskuksen kyljessä ja hyvien liikenneyheyksien varrella. Osayleiskaava on valmisumassa. Maaaloudenharjoiajien lisäksi monen alan ammailaisia löyyy kylälä jokseenkin joka lähöön! Pieni kyläkuna on sisäisesi yhenäinen. Keskuselun aiheeksi on noussu laaja, luonnonilainen Karvasuo, josa ehdään joko luonnonsuojelualue, Vapon urvekenä (521 ha) ai se säilyy nykyisellään. Lehimäenkylä
16 Seinäjoki-Peräseinäjoki L uomankylä Luomankylän lähes 300 asukkaan kylä sijaisee luonnon helmassa ja maaseudun rauhassa lähellä Peräseinäjoen keskusaa (3 kmvirroille päin). Luomanien vara kaunisaa Luomanjoki, jonka oinen pää yhyy Seinäjokeen ja oinen Kalajärven kanavaan. Luomankyläsä on lyhy maka ihaselemaan myös Kalajärveä, jonka pääsee kierämään niin auoreiiä kuin padon reunaa pikinkin vaikkapa polkupyörällä. Kalajärven kanavan vierusalla kulkevan Järviien varressa sijaisee Luomankylän laavu. Luomankylässä on paljon mökkiläisiä. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Lakkaueulla kyläkoululla järjeseään monipuolisa oiminaa eri järjesöjen ja yhdisysen oimesa. Suosiuja ova esimerkiksi kansalaisopison piiri sekä musiikin harrasajien harjoiukse ja kokoonumise. Myös Luomankylän oma yhdisykse eli Luomakylän maamiesseura, maamiesseuran naisjaoso sekä kyläoimikuna järjesävä koululla omia apahumiaan. Enisen koulun yheydessä sijaisee lasen leikkipaikka sekä urheilukenä. Luomankoulun viikoiaise ylläpiosiivoukse järjeseään kylän yhdisysen voimin. Kylän apahumia Vuoden ärkeimpänä apahumana on perineisesi ollu kesäjuhla ja pöyäanssi. Juhlia on avau järjesää vanhassa, nosalgisessa sekä kuluurillisesi näyävässä kyläalo Tapiolassa. Tapiolan ulipalon jälkeen ei kesäjuhlia ole muuamaan vuoeen järjesey. Tulevaisuudessa kesäjuhlia saaeaan järjesää Luoman enisellä koululla. Muia apahumia ova muun muassa perineise onkikisa, ienvarsisiivouskökkä sekä Kalajärven ympäripyöräily. Kylän yhdisyksillä on myös kokouksia ja illanisujaisia kyläläisen kesken. Kylän yhdisykse ova kerännee vapaisa oneisa karan. Lisäksi muuamia yhjillään olevia myyäviä aloja saaaa kylälä löyyä ajoiain. keskusa Luomankylän kyläoimikuna ry pj Terhi Uusi-Pohjola, puh sähköposi erhi.up@neikka.fi Alueella oimiva yhdisykse Luomankylän kyläoimikuna, Luomankylän maamiesseura, Luomakylän maamiesseuran naisjaoso. Kylän vahvuude Yksi kylän ärkeimpiä vahvuuksia on hyvä sijaini. Luomakyläsä on lyhy maka Peräseinäjoen keskusan palvelujen ääreen. Kalajärven läheisyys uo maisemaan omaa kauneuaan sekä mahdollisaa muun muassa veneilyn, kalasuksen, uimisen ja mökkeilyn. Muuenkin kylässä on hyvä mahdollisuude luonnossa liikkumiseen. Kylän eninen koulu arjoaa asukkaille harrasusmahdollisuuksia sekä mahdollisaa erilaisen apahumien ja juhlien järjesämisen. Kaiken kaikkiaan Luomankylä on rauhallisa ja luonnonläheisä seuua niin iäkkäämmälle väesölle, lapsiperheille kuin mökkiläisillekin. Kyläläisen keski-ikä on viime aikoina laskenu kylään synyneiden lasen ja kylään muuaneiden lapsiperheiden ansiosa. Kylän mahdollisuude Vapaiden onien ja uudisrakenamisen myöä kylän väkiluvun oivoaan jakavan kasvuaan ulevaisuudessakin. Tärkeimmä kehiämiskohee Tulevina vuosina ärkeimmä kehiämisen kohee ova maa- ja mesäalouden säilyminen, Luomanjoen rehevöiymisen esäminen, vapaiden alojen ja onien markkinoini sekä enisen kyläkoulun uomien harrasusmahdollisuuksien säilyminen vähinäänkin ennallaan. Väleävä uha Uhkana koeaan joen rehevöiyminen mikäli joen ruoppausa, jokivarren siisimisä sekä oikeanlaisa veden juoksuusa ei hoidea. Joki isessään uo maisemaan kauneua ja luonnon läheisyyä arjoen muun muassa ongina-, veneily- ja uinimahdollisuude. Joki olisikin ärkeä säilyää siisinä ja elävänä. Luomankylä
17 Seinäjoki-Peräseinäjoki P Paso Pason kyläsä on Alavudelle makaa noin 30 kilomeriä, Seinäjoelle 35 kilomeriä ja Peräseinäjoen keskusaan kahdeksan kilomeriä. Kylä on pieni maalaiskylä, jossa on vajaa 30 aloua, kylällä asuu kaikenikäisä ihmisä pienisä lapsisa vanhuksiin. Palvelu Kirkonkylään kulkee kerran viikossa pikkubussi. Myös Seinäjoelle pääsee aamupäivän linjaauovuorolla asioille ja ilapäivällä akaisin. Yheisessä käyössä oleva ila Pason eninen koulu, jossa on melko iso sali ja pieni keiiö. Yläkerrän vanhoissa luokissa on kansalaisopison kudonapiiri, siellä voi käydä kuomassa esimerkiksi maoja ja muia kangaspuilla valmiseavia kodineksiilejä. Harrasusmahdollisuude Kylän raiilla voi lenkkeillä kauniissa luonnossa oman mielymyksensä mukaan. Muua liikunaoiminaa ei ällä hekellä ole järjesey. Alueella oimiva yhdisykse Pason Maa- ja koialousseura ja Pason Maa- ja koialousseuran naisjaoso. Kyläoimikunakin virallisesi on, mua se ei oimi ällä hekellä. Kylän vahvuude Pieni rauhallinen maalaiskylä. Pason Maa- ja koialousseura ry pj Markku Jaskari, puh pj Tuija Hauakorpi, puh sähköposi hauakorpi@neikka.fi Tärkeimmä kehiämiskohee Enisellä koululla voi järjesää monenlaisa, esimerkiksi anssikursseja ai muua oiminaa, koska kiineisö on kaupungin omisuksessa. Väleävä uha Tie piäisi piää kunnossa, joa kylälle voisi rakenaa ja kylään muuaa uusia asukkaia. Liikenneyheyde äyyisi säilyää, eei vanhempien ihmisen arvisisi muuaa keskusaan palveluiden lähelle. keskusa Paso
18 Seinäjoki-Peräseinäjoki S ammai Sammain kyläoimikuna pj Raimo Ylinen, puh sähköposi hiealanpirssi@gmail.com Sammai on kaupungin eeläisin kaupunginosa Virain rajalla, Kihniänkylän naapurissa. Peräseinäjoelle Sammaisa on makaa 23 kilomeriä, Virroille 45 kilomeriä, Seinäjoelle 50 kilomeriä, Kihniölle 20 kilomeriä ja Alavudelle 40 kilomeriä. Sammain kylässä on asukkaia noin 80 henkilöä. Kylän mesäisissä maisemissa viraa kaksi kirkasveisä jokea Virainien molemmin puolin. Palvelu Asioinilinja kulkee kahdesi viikossa Peräseinäjoelle. Kylällä oimii aksiyriäjä Hiealan Pirssi. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Kyläalona kyläläisen apaamisiin ja apahumiin on käyössä kylän eninen koulu, jonka huolenpidosa kyläläise vasaava alkoovoimin. Kylässä on erinomaise mahdollisuude rekeilyyn, sillä kylään uleva ja merkiy luonopolku on osa 70 kilomeriä pikää reiisöä. Tonimaaa löyyy ja siä kannaaa kysyä yksiyisilä maanomisajila. Kylän vahvuude Kylän suurimpia vahvuuksia on Sammain upea mesäluono ja jokimaisema. Kylälä on erinomaise kulkuyheyde Seinäjoki-Virra-ien ansiosa. Myös kyläie ova suheellisen hyvässä kunnossa. Eriyispiiree Mesämaisema ja upea vesireiisö. Eenkin keväisin on mahdollisuus kanooi- ja veneilyrekiin jokia pikin. Väleävä uha Kyläalon, enisen koulun säilyminen kyläläisen käyössä. Alueella oimiva yhdisykse Sammain kyläoimikuna ja Sammain Maamiesseura. Kylän apahumia Yheinen äiienpäiväjuhla kyläalolla on vuoden ärkein kyläläisen yheinen juhla. keskusa Sammai
19 Seinäjoki-Peräseinäjoki S ilala-juupakylä Silalasa on 15 kilomeriä ja Juupakylälä 22 kilomeriä Peräseinäjoen keskusaan. Juupakylässä on sadan hehaarin kokoinen Juupajärvi, josa on ruopaua alaa kymmenen hehaaria. Silalassa asukkaia on noin 70 ja Juupakylässä noin 40 henkilöä. Palvelu Asioiniaksi keskusaan kerran viikossa. Lisäksi kansalaisopison palvelu ja seurakunnan Silalan koululla järjesämä ilaisuude joka oinen viikko. Kyläyhdisyksen kopiokone ja ruoka- ja kahviasiaso ova yheisessä käyössä korvausa vasaan. Silalan Maamiesseuralla on myös yheisä kalusoa (viljankuivaamo, viljanpuimuri, jyrä ja perunanisuuskone). Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Juupakylässä kyläläisen käyössä on Juupajärven koulu sekä siihen kuuluva ila. Juupajärven koululla on luokkamuseo sekä 23 vuoa oiminu Kansalaisopison kudonapiiri, nykyisin kädenaiojen piiri. Juupajärven koulun pihasa alkaa valaisu kunolau, joa kesäisin pysyy käyämään pururaana. Myös Silalassa on valaisu 1,5 km lau. Juupajärvi on monipuolinen linujärvi sekä virkisyskäyössä oleva alue, joka on niin linuharrasajien kuin mesäsäjienkin suosiossa. Järven rannassa on laiuri sekä pukuhuonee. Silassa Silalan koulu oimii yheisenä kokoonumispaikkana. Biljardipöyä on kyläläisen vapaassa käyössä. Silalan kylän läpi ja Juupakylän reunoila kulkee myös paikoinireiisö. Kuljunkosken mökki on Silalan Maamiesseuran jäsenen alkoilla rakenama yheinen alviasuava vapaa-ajanrakennus, jossa on neljän ähden loma-asunoa vasaava varuseaso. Mökkiä vuokraaan myös kokouskäyöön ja makailijoille. Mökkiin kuuluu grillikaos ja joen rannassa yleisessä käyössä oleva uimapaikka laiureineen. Silala-Juupakylä kyläyhdisys ry sih. Päivi Salo-Savunen, puh sähköposi paivi.salo-savunen@neikka.fi Maire Rana, sähköposi m.rana@neikka.fi Alueella oimiva yhdisykse Silala-Juupakylä kyläyhdisys, Juupajärven Maa- ja koialousyhdisys, Silalan Maamiesseura ja Silalan Diakoniakyläoimikuna. Silala-Juupakylän kyläyhdisys oimii kyläläisen hyväksi monipuolisesi ja ekee runsaasi yheisyöä muiden kylien, Peräseinäjoen ja oimijoiden kanssa. Silalan Maamiesseura kehiää maaalousharjoiajien yheisoiminaa ja piää yheyä alueen muihin maaalouden kehiämisyhdisyksiin ja ukee kylän kehiämisoiminaa. Silalan Diakoniakyläoimikuna muun muassa karoiaa oman kylän diakoniaarpeen, suoriaa yheisvasuukeräyksen, oeuaa Koivukaaren vierailun kerran vuodessa, jakaa seurakunnan jouluerveydyksen 75-vuoa äyäneille, järjesää seurakunnan kanssa yheisiä ilaisuuksia ja piää yheyä kylälä keskusaan ai muille kylille muuaneisiin vanhuksiin. Kylän apahumia Silala-Juupakylän kyläyhdisys järjesää kyläiloja, virkisys- ja opinorekiä, vuosiain kuuamohiihdon ai muun alviapahuman, naisen päivän ilaisuuden, saunailoja, paikkareken, eläkeläisen virkisyspäivän, pikkujoulu ja kesällä pyörälenkin kerran viikossa. Kyläyhdisys järjesää myös ienvarsien ja koulun siivousalkoo keväällä ja huolehii laupohjan kunnosa. Juupajärven joululauluila järjeseään joulukuussa, arkempi aikaaulu ilmoieaan JP-Kunnallissanomissa. Kylän vahvuude Juupajärvi ja puhdas luono. Tärkeimmä kehiämiskohee Järven uudelleen ruoppaus. keskusa Silala- Juupakylä
20 Seinäjoki-Peräseinäjoki V iiala Viialan nuorisoseura ry pj Virpi Lavala, puh , sähköposi virpi.lavala@anviane.fi Kylä alkaa vajaan 20 kilomerin pääsä keskusasa Peräseinäjoen suunaan. Lehimäen kylä jää pohjoispuolelle, kun nousaan rauaien yliävälle maaniesillalle. Eelässä kylä ulouu kirkonkylään saakka, iänaapureina ova Ämmälänkylä ja Ylijoki. Länsirajalla ova Ojajärven kylä sekä Jalasjärven kuna. Maaso on pääasiassa mesän reunusamaa asaisa pelomaisemaa, asuusa on ienvarrella koko kylän läpi. Joki kulkee maanien suunaisesi noin kilomerin päässä. Kylällä asuu kaiken ikäisä väkeä ja eriyisesi Riskunmäen asunoalueella on paljon lapsiperheiä. Palvelu Oma koulu ja ryhmäperhepäiväkoi, kirjason lainausasema. Kansalaisopison harrasepiiri. Kylällä oimii muun muassa ompelimo, auokoulu, koneyriäjiä ja -korjaajia, saha- ja höyläavarapalvelu, rakennusliikkeiä, maansiiro- ja kaivinkoneurakoinia, auofiksausa, sähköasennusliikkeiä, broilerikasvaamoia, broilerimuniamo, kirjapaino, aksi, valkosipuli- ja vadelmaila sekä koiraarha. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Nuorisoseuranalo Sovinola oimii yheisenä kokoonumispaikkana. Lisäksi kyläläisen käyössä on koulun liikunahalli, urheilukenä, kaukalo, valaisu pururaa ja hiiholau. Kyläsä löyyy upeia lenkki- ja luonopolkuja, joila on yheys Kalajärven luonoreiiin. Vuonna 2010 nuorisoseuran oimesa on valmisunu upea laavu. Kylällä kokoonuu kansananhuryhmä ja lavaanssikurssilaise. Tanssiseura Boafogo järjesää anssikursseja. Myös suunnisusa ja mesäsysä harraseaan kylän maasoissa. Kylälä on ehy suunnisuskara. Mesäsä löyyy useia pikkumökkejä, joissa voi poikea, esimerkiksi Tieran mökki. Alueella oimiva yhdisykse Peräseinäjoen Viialan nuorisoseura, Viialan Maa- ja koialousnaise, Maamiesseura, 4Hyhdisys, seurakuna ja Suunnisajien uki. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Väljä oni, vireä kylä ja hyvä liikenneyheyde. Kylän apahumia Tärkeimpiä apahumia ova pääsiäisvalakia, syyspäivällise ja ulkoiluapahumisa vaellukse ja hiihokilpailu sekä seurakunnan, yhdisysen ja muiden ahojen järjesämiä apahumia kaiken ikäisille kyläläisille. Kylän vahvuude Kylän vahvuuksia ova sijaini lähellä keskusaa, hyvä liikenneyheyde joka suunaan, oma, hyvä koulu, johon on urvallinen kouluie. Ryhmäperhepäiväkoi, väljä oni, monipuolise liikunamahdollisuude, valaisu ie ja kevyenliikeneen väylä sekä lenokenän läheisyys. Eriyispiiree Vuonna 1931 on Haasoja-Haasjärvi kuivaeu miesyövoimalla viljelysmaaksi paruuna Wasasjärnan oimeksiannosa luvulla oja on perau ulvasuojelun akia ja nykyisin se näyää paikoin jylhälä kanjonila. Riskunmäellä kaupungin oneja. Lisäksi yksiyisiä oneja. keskusa Viiala
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotHausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta.
Hausjärven omakoioni 0 Hausjärvellä on neljä aajamaa: Oiissa 6 asukasa, Ryylässä 8 asukasa, Hikiässä 5 asukasa ja Monnissa 800 asukasa. Eäisyyde kaupunkeihin: Helsinkiin 85 km, Laheen 5 km, Hämeenlinnaan
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotRÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013
RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
LisätiedotMore care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
LisätiedotI L M A I L U L A I T O S
I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla
LisätiedotRAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA
RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotHevoosella vaan- käyttäjäkysely
Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai
LisätiedotHoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050
VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotFinanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko
LisätiedotSELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotHARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.
PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotMaahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
LisätiedotTILITORI PUHDISTUS. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Kaavoituskatsaus. Eduskuntavaalit. Lomatontteja. Luut liikkumaan. Haukipudas-hiihto. Tiekunnat.
HAUKIPUTAAN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI /0..0 Nro JULKINEN TIEDOTE Nurkkanäyämön PUHDISTUS Ensi-ila la 5.. klo Kajaanin kauungineaerin alueeaeri vierailee.. ja.. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Eduskunavaali Luu liikkumaan
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotTALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017
TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotSuomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin
Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu
LisätiedotKUntotorni SAMKin liiketalouden opiskelijoiden toimittama julkaisu
KUnoorni SAMKin liikealouden opiskelijoiden oimiama julkaisu Juuja Kunoilun Maailmasa 1 OMISTAJAN SANAT.. SISALLYS Kunoorni on ollu ny paikallaan jo kuusi vuoa Ise uusuin ensikerran Kunoorniin vuonna 2008,
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
LisätiedotTietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
Lisätiedot2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
LisätiedotKari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.
LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehi ilmesyy 3.10. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl OmaNokia n:o 18/2013 Torsai 19.9.2013 ISSN 1799-0602 Kari Tapolan elämä on menny äysin uusiksi sivu 6 OmaNokia n:o
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
LisätiedotPainevalukappaleen valettavuus
Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
LisätiedotTervehdys Naantalin Musiikkiopistosta
Läheäjä: Huhala Sauli [mailo:sauli.huhala@naanali.fi] Läheey: 19. helmikuua 2018 12:20 Vasaanoaja: Leppänen Jorma Tervehdys Naanalin Musiikkiopisosa Kävin kasomassa ko.ilan, joka on varmasi hyvä kaikkien
LisätiedotSELOSTUS Pääskykallion muutos 1
SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotEpäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6
Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Kimmo Laaunen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Piloipäivä nro 9 Kimmo Laaunen, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering 6.2.2014 Kimmo Laaunen
LisätiedotSUSJ. Savolaisen Osakunnan hännänkannattaja Perustettu vuonna 1946
T 1/12 SUSJ T Savolaisen Osakunnan hännänkannaaja Peruseu vuonna 1946 T T S i s ä l ö 3 Pääoimiaja vaihui 4 Haasaelu: Kummajainen nimelä kuraaori 6 Kuraaorj ensi keraa äänessä 7 Seniorisiheeri iedoaa 9
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotTunnelivaihtoehto on paras
Juoksuleikkej Variokylss 9 2011 Keh I:n ja Ivyln riseys: Tunnelivaihoeho on paras Keh I:n ja Ivyln eriasoliiyms on laadiu kolme vaihoehoisa suunnielmaa: sila, unneli ja yhdiselm. Yleissuunnielman viimeiselemiseksi
LisätiedotKAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS
KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä 0...0 KH KV . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo.
LisätiedotPERUSTIETOJA KUNNASTA
PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun
LisätiedotKONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
LisätiedotKOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT
KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS
LisätiedotMinun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B
Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,
Lisätiedot-2, KV 2015-04-20 18:00
-, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,
LisätiedotTyöhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli
Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen
LisätiedotZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet
Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen
LisätiedotUusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja.
Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja. - pe 01.07.2016 (varaa pvm.: pe 01.07.2016) Naisten
LisätiedotPuhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009
Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi
LisätiedotMittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta
Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä
LisätiedotGeodemografinen luokitus
Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja
LisätiedotESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010
ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
LisätiedotAngelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.
Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI
KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotBETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010
DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä
LisätiedotNotor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi
Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin
LisätiedotLEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY
LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1
LisätiedotSELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi
LisätiedotToistoleuanvedon kilpailusäännöt
1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse
LisätiedotJalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!
www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
Lisätiedot2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.
00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotLINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla
LisätiedotF E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm
: A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ Â m â Ê ê î ô
LisätiedotSairastumisen taloudelliset seuraamukset 1
1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:
LisätiedotJuniorien vapaapainin SM-kilpailut, , Kuortane ja Valkeakoski
Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 14.-15.10.1961, Sunila-Halla ja Teuva 1. Vesa Haarala Ylivieskan Kuula 2. Ensio Kuismanen Sunilan Sisu 3. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 1. Pekka Alanen Lappajärven
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012
HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos
ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotTKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotKemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys
Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi
LisätiedotMittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M
Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa
LisätiedotAs Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä
Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä
LisätiedotYhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli
1 Yhdessä yheisyöllä ERITYIS- -oiminamalli OPETTAJA 2 Meidän hyvä fiilis Konflikien rakaisumalli Jälkikäsiely Seinäjoen kaupungin Yhdessä yheisyöllä oiminamalli sisälyy koulujen suunnielmaan oppilaiden
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN HYVÄN ELÄMÄN PERUSTEET
KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN HYVÄN ELÄMÄN PERUSTEET Esite asumis-, työ- ja päivätoiminta- sekä koulutusyksiköistä Heli Perälä Kehitysvammaisten Hyvän Elämän Perusteet -hanke Seinäjoen Seudun Kehitysvammaisten
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
Lisätiedot