Automaatin tunnistama kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Täsmällinen muotoilu: δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä
|
|
- Tapani Lehtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.3 Äärellisen utomtin käsitteen formlisointi eknistinen mlli: syötenuh: nuhpää: ohjusyksikkö: i n p δ u q 1 q 2 Äärellinen utomtti koostuu äärellistilisest ohjusyksiköstä, jonk toimint säätelee utomtin siirtymäfunktio δ, sekä merkkipikkoihin jetust syötenuhst j nämä yhdistävästä nuhpäästä, jok kullkin hetkellä osoitt yhtä syötenuhn merkkiä. Pekk Orponen syksy 2005 q 0 t T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Automtin toimint : Automtti käynnistetään erityisessä lkutilss q 0, siten että trksteltv syöte on kirjoitettun syötenuhlle j nuhpää osoitt sen ensimmäistä merkkiä. Yhdessä toimint-skeless utomtti lukee nuhpään kohdll olevn syötemerkin, päättää ohjusyksikön tiln j luetun merkin perusteell siirtymäfunktion mukisesti ohjusyksikön uudest tilst, j siirtää nuhpäätä yhden merkin eteenpäin. Automtti pysähtyy, kun viimeinen syötemerkki on käsitelty. Jos ohjusyksikön til tällöin kuuluu erityiseen (hyväksyvien) lopputilojen joukkoon, utomtti hyväksyy syötteen, muuten hylkää sen. Automtin tunnistm kieli on sen hyväksymien merkkijonojen joukko. Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Täsmällinen muotoilu: Äärellinen utomtti on viisikko = (Q,Σ,δ,q 0,F), missä Q on utomtin tilojen äärellinen joukko; Σ on utomtin syötekkosto; δ : Q Σ Q on utomtin siirtymäfunktio; q 0 Q on utomtin lkutil; F Q on utomtin (hyväksyvien) lopputilojen joukko. Esimerkki. Relilukuutomtin formli esitys: = ({q 0,...,q 7,error},{0,1,...,9,.,E,e,+,-}, δ,q 0,{q 2,q 3,q 6 }), missä δ on kuten iemmin tulukoss; esim. δ(q 0,0) = δ(q 0,1) = = δ(q 0,9) = q 1, δ(q 0,.) = q 7, δ(q 0,E) = δ(q 0,e) = error, δ(q 1,.) = q 2, δ(q 1,E) = δ(q 1,e) = q 4, jne. Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
2 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Tilnne (q,w) joht suorn tilnteeseen (q,w ), merkitään (q,w) (q,w ), Automtin tilnne on pri (q,w) Q Σ ; erityisesti utomtin lkutilnne syötteellä x on pri (q 0,x). Intuitio: q on utomtin til j w on syötemerkkijonon jäljellä olev, so. nuhpäästä oikelle sijitsev os. jos on w = w ( Σ) j q = δ(q,). Tällöin snotn myös, että tilnne (q,w ) on tilnteen (q,w) välitön seurj. Intuitio: utomtti ollessn tilss q j lukiessn nuhll olevn merkkijonon w = w ensimmäisen merkin siirtyy tiln q j siirtää nuhpäätä yhden skelen eteenpäin, jolloin nuhlle jää merkkijono w. Jos utomtti on yhteydestä selvä, reltiot voidn merkitä yksinkertisesti (q,w) (q,w ). Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Tilnne (q,w) joht tilnteeseen (q,w ) t. tilnne (q,w ) on tilnteen (q, w) seurj, merkitään (q,w) (q,w ), jos on olemss välitilnnejono (q 0,w 0 ), (q 1,w 1 ),..., (q n,w n ), n 0, siten että (q,w) = (q 0,w 0 ) (q 1,w 1 ) (q n,w n ) = (q,w ) Erikoistpuksen n = 0 sdn (q,w) (q,w) millä thns tilnteell (q, w). Jälleen, jos utomtti on yhteydestä selvä, merkitään yksinkertisesti T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Automtti hyväksyy merkkijonon x Σ, jos on voimss muuten hylkää x:n. (q 0,x) (q f,) jollkin q f F; Toisin snoen: utomtti hyväksyy x:n, jos sen lkutilnne syötteellä x joht, syötteen loppuess, johonkin hyväksyvään lopputilnteeseen. Automtin tunnistm kieli määritellään: L() = {x Σ (q 0,x) (q f,) jollkin q f F}. (q,w) (q,w ). Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
3 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Esimerkki: merkkijonon 0.25E2 käsittely relilukuutomtill: (q 0,0.25E2) (q 1,.25E2) (q 2,25E2) (q 3,5E2) (q 3,E2) (q 4,2) (q 6,). Kosk q 6 F = {q 2,q 3,q 6 }, on siis 0.25E2 L(). 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään minimlinen utomtti. Annetun äärellisen utomtin knss minimointi (ekvivlentin minimiutomtin määrittäminen) on sekä käytännössä että teoreettiselt knnlt tärkeä tehtävä: siten voidn esimerkiksi selvittää, tunnistvtko kksi nnettu utomtti smn kielen. Tehtävä voidn rtkist seurvss esitettävällä tehokkll menetelmällä. enetelmän perusiden on pyrkiä smistmn keskenään selliset syötteenä nnetun utomtin tilt, joist lähtien utomtti toimii täsmälleen smoin kikill merkkijonoill. Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Olkoon äärellinen utomtti. = (Q,Σ,δ,q 0,F) Ljennetn :n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään δ (q,x) = se q Q, joll (q,x) (q,). :n tilt q j q ovt ekvivlentit, merkitään jos kikill x Σ on q q, δ (q,x) F jos j vin jos δ (q,x) F; toisin snoen, jos utomtti q:st j q :st lähtien hyväksyy täsmälleen smt merkkijonot. Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Lievempi ekvivlenssiehto: tilt q j q ovt k-ekvivlentit, merkitään jos kikill x Σ, x k, on q k q, δ (q,x) F jos j vin jos δ (q,x) F; toisin snoen, jos mikään enintään k:n pituinen merkkijono ei pysty erottmn tiloj toisistn. Ilmeisesti on: (i) q 0 q joss sekä q että q ovt lopputiloj ti kumpikn ei ole; j (ii) q q joss q k q kikill k = 0,1,2,... Esitettävä minimointilgoritmi perustuu syötteenä nnetun utomtin tilojen k-ekvivlenssiluokkien hienontmiseen (k + 1)-ekvivlenssiluokiksi kunnes svutetn täysi ekvivlenssi. Pekk Orponen syksy 2005 (1)
4 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Algoritmi IN-FA [Äärellisen utomtin minimointi] Syöte: Äärellinen utomtti = (Q,Σ,δ,q 0,F). Tulos: :n knss ekvivlentti äärellinen utomtti, joss on minimimäärä tiloj. enetelmä: 1. [Turhien tilojen poisto.] Poist :stä kikki tilt, joit ei void svutt tilst q 0 millään syötemerkkijonoll. 2. [0-ekvivlenssi.] Osit :n jäljelle jääneet tilt khteen luokkn: ei-lopputiloihin j lopputiloihin. 3. [k-ekvivlenssi (k + 1)-ekvivlenssi.] Trkst, siirrytäänkö smn ekvivlenssiluokkn kuuluvist tiloist smoill merkeillä in smnluokkisiin tiloihin. Jos kyllä, lgoritmi päättyy j minimiutomtin tilt vstvt :n tilojen luokki. uuss tpuksess hienonn ositust jkmll kunkin äskeistä ehto rikkovn ekvivlenssiluokn tilt uusiin, pienempiin ekvivlenssiluokkiin sen mukn, mihin luokkn kustkin tilst siirrytään milläkin kkosell, j toist koht 3 uudell osituksell. Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet On helppo osoitt, että skelen 3 (k + 1):nnen suorituskerrn (k = 0,1,...) luss kksi til kuuluu smn muodostetun osituksen luokkn, jos j vin jos ne ovt k-ekvivlenttej. Tästä seur, että lgoritmin suorituksen päättyessä, kun ositus ei enää hienone, muodostuneet tilluokt ovt täsmälleen :n tilojen -ekvivlenssiluokt (vrt. ominisuus (1.ii)). Algoritmin suoritus päättyy välttämättä in, sillä kullkin skelen 3 suorituskerrll, viimeistä lukuunottmtt, vähintään yksi tilluokk ositetn pienemmäksi. Luse 2.1 Algoritmi IN-FA muodost nnetun äärellisen utomtin knss ekvivlentin äärellisen utomtin, joss on minimimäärä tiloj. Tämä utomtti on tilojen nimeämistä pitsi yksikäsitteinen. Esimerkki. Trkstelln seurvn utomtin minimointi: Viheess 1 utomtist poistetn til 6, johon ei päästä millään merkkijonoll. Viheess 2 ositetn utomtin tilt 1 5 ei-lopputiloihin (luokk I) j lopputiloihin (luokk II), j trkstetn siirtymien käyttäytyminen osituksen suhteen: I : 1 2,I 3,I 2 4,II 2,I 3 2,I 3,I II : 4 3,I 5,II 5 1,I 4,II Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
5 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Luokss I on nyt khdentyyppisiä tiloj ({1,3} j {2}), joten ositust täytyy hienont j trkst siirtymät uuden osituksen suhteen: I : 1 2,II 3,I 3 2,II 3,I II : 2 4,III 2,II III : 4 3,I 5,III 5 1,I 4,III Nyt kunkin luokn sisältämät tilt ovt keskenään smnlisi, joten minimointilgoritmi päättyy. Sdun minimiutomtin tilkvio on seurv: I II III Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.5 Epädeterministiset äärelliset utomtit Epädeterministiset utomtit ovt muuten smnlisi kuin deterministiset, mutt niiden siirtymäfunktio δ ei liitä utomtin vnhn tiln j syötemerkin muodostmiin preihin yksikäsitteistä uutt til, vn joukon mhdollisi seurvi tiloj. Epädeterministinen utomtti hyväksyy syötteensä, jos jokin mhdollisten tilojen jono joht hyväksyvään lopputiln. Vikk epädeterministisiä utomttej ei voi sellisinn toteutt tietokoneohjelmin, ne ovt tärkeä päätösongelmien kuvusformlismi. Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Esimerkki. Epädeterministinen utomtti, jok tutkii sisältääkö syötejono osjono : q 0 q 1 q 2 q 3 Automtti hyväksyy esim. syötejonon, kosk sen on mhdollist edetä seurvsti: (q 0,) (q 0,) (q 1,) (q 2,) (q 3,). Automtti voisi päätyä myös hylkäävään tiln: (q 0,) (q 0,) (q 0,) (q 0,) (q 0,), mutt tällä ei ole merkitystä voidn jtell, että utomtti os ennust j vlit in prhn mhdollisen vihtoehdon. Pekk Orponen syksy 2005
6 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet ääritelmä 2.2 Epädeterministinen äärellinen utomtti on viisikko missä = (Q,Σ,δ,q 0,F), Q on äärellinen tilojen joukko; Σ on syötekkosto; δ : Q Σ P (Q) on utomtin joukkorvoinen siirtymäfunktio; q 0 Q on lkutil; F Q on (hyväksyvien) lopputilojen joukko. q 0 q 1 q 2 q 3 Esimerkiksi -utomtin siirtymäfunktio: q 0 {q 0,q 1 } {q 0 } q 1 /0 {q 2 } q 2 {q 3 } /0 q 3 {q 3 } {q 3 } Tulukost nähdään, että esimerkiksi δ(q 0,) = {q 0,q 1 } j δ(q 1,) = /0. Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Epädeterministisen utomtin tilnne (q, w) voi joht suorn tilnteeseen (q,w ), merkitään (q,w) (q,w ), jos on w = w ( Σ) j q δ(q,). Snotn myös, että tilnne (q,w ) on tilnteen (q,w) mhdollinen välitön seurj. Usemmn skelen mittiset tilnnejohdot, merkkijonojen hyväksyminen j hylkääminen ym. käsitteet määritellään smoin snoin kuin deterministisillä utomteill. Kosk yhden skelen johdon määritelmä kuitenkin nyt on toinen, niiden sisältö muovutuu hiemn eriliseksi. T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Luse 2.2 Olkoon A = L() jonkin epädeterministisen äärellisen utomtin tunnistm kieli. Tällöin on olemss myös deterministinen äärellinen utomtti, joll A = L( ). Todistus. Olkoon A = L(), = (Q,Σ,δ,q 0,F). Todistuksen iden on lti deterministinen äärellinen utomtti, jok simuloi :n toimint kikiss sen kullkin hetkellä mhdollisiss tiloiss rinnkkin. Formlisti: utomtin tilt vstvt :n tilojen joukkoj: missä ˆQ = (ˆQ,Σ,ˆδ,ˆq0, F), = P (Q) = {S S Q}, ˆq 0 = {q 0 }, F = {S Q S sisältää jonkin q f F}, [ ˆδ(S,) = δ(q,). q S Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
7 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet q 0 q 1 q 2 q 3 q 0 q 0,q 1 q 0,q 2 q 0,q 1,q 3 q 0,q 2,q 3 Esimerkiksi -utomttiin sovellettun em. konstruktio tuott seurvn deterministisen utomtin (vin lkutilst svutettvt tilt esitetty): q 0 q 0,q 1 q 0,q 2 q 0,q 1,q 3 q 0,q 2,q 3 inimoimll j nimeämällä tilt uudelleen tämä yksinkertistuu muotoon: q 0,q 3 s 0 s 1 s 2 s 3, q 0,q 3 Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet [Todistus jtkuu.] Trkstetn, että utomtti todell on ekvivlentti :n knss, so. että L( ) = L(). ääritelmien mukn on: j x L() joss (q 0,x) (q f,) jollkin q f F x L( ) joss ({q0 },x) (S,), missä S sis. jonkin q f F. Osoitetn siis, että kikill x Σ j q Q on: (q 0,x) (q,) joss ({q 0 },x) (S,) j q S. (2) Väite (2): (q 0,x) (q,) joss ({q 0 },x) (S,) j q S. Väitteen (2) todistus tehdään induktioll merkkijonon x pituuden suhteen. (i) Tpus x = 0: (q 0,) (q,) joss q = q 0 ; smoin ({q 0 },) (S,) joss S = {q 0 }. Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
8 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Väite (2): (q 0,x) (q,) joss ({q 0 },x) (S,) j q S. (ii) Induktioskel: Olkoon x = y; oletetn, että väite (2) pätee y:lle. Tällöin: (q 0,x) = (q 0,y) (q,) joss q Q s.e. (q 0,y) (q,) j (q,) (q,) joss q Q s.e. (q 0,y) q Q s.e. ({q 0 },y) ({q 0 },y) ({q 0 },y) ({q 0 },y) ({q 0 },y) (q,) j (q,) (q, ) joss (ind.ol.) (S,) j q S j q δ(q,) joss (S,) j q S s.e. q δ(q,) joss (S,) j q S q S δ(q,) = ˆδ(S,) joss (S,) j q ˆδ(S,) = S joss (S,) j (S,) (S,) j q S joss ({q 0 },x) = ({q 0 },y) (S,) j q S. T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet -utomtit Jtkoss trvitn vielä yksi äärellisten utomttien mllin ljennus: epädeterministinen äärellinen utomtti, joss sllitn -siirtymät. Tällisell siirtymällä utomtti tekee epädeterministisen vlinnn eri jtkovihtoehtojen välillä lukemtt yhtään syötemerkkiä. Esimerkiksi kieli {, } voitisiin tunnist seurvll -utomtill: Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Formlisti: -utomtti on viisikko = (Q,Σ,δ,q 0,F), missä siirtymäfunktio δ on kuvus δ : Q (Σ {}) P(Q). uut määritelmät ovt kuten tvllisill epädeterministisillä äärellisillä utomteill, pitsi suorn tilnnejohdon määritelmä: -utomttien tpuksess reltio (q,w) (q,w ) Lemm 2.4 Olkoon A = L() jollkin -utomtill. Tällöin on olemss myös -siirtymätön epädeterministinen utomtti, joll A = L( ). Todistus. Olkoon = (Q,Σ,δ,q 0,F) jokin -utomtti. Automtti toimii muuten ivn smoin kuin, mutt se hrpp -siirtymien yli suorittmll kustkin tilst lähtien vin ne idot siirtymät, jotk ovt siitä käsin jotkin -siirtymäjono pitkin svutettviss. on voimss, jos on (i) w = w ( Σ) j q δ(q,); ti (ii) w = w j q δ(q,). Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
9 T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T /1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Formlisti määritellään nnetun tiln q Q -sulkeum (q) utomtiss kvll (q) = {q Q (q,) (q,)}, so. joukkoon (q) kuuluvt kikki ne utomtin tilt, jotk ovt svutettviss tilst q pelkillä -siirtymillä. Automtin siirtymäsäännöt voidn nyt kuvt seurvsti: missä = (Q,Σ,ˆδ,q 0, F), ˆδ(q,) = [ q (q) δ(q,); Poistmll edellisen konstruktion mukisesti -siirtymät -utomtist sdn tvllinen epädeterministinen utomtti, esim.: F = {q Q (q) F /0}. Pekk Orponen syksy 2005 Pekk Orponen syksy 2005
Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään
T 79.00/002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2. Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään
LisätiedotOlkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)
T 79.148 Tietojenkäsittelyteorin perusteet 2.4 Äärellisten utomttien minimointi Voidn osoitt, että jokisell äärellisellä utomtill on yksikäsitteinen ekvivlentti (so. smn kielen tunnistv) tilmäärältään
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 25 Kierros 3, 26. 3. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,
Lisätiedot2.2 Automaattien minimointi
24 2.2 Automttien minimointi Kksi utomtti, jotk tunnistvt täsmälleen smn kielen ovt keskenään ekvivlenttej Äärellinen utomtti on minimlinen jos se on tilmäärältään pienin ekvivlenttien utomttien joukoss
Lisätiedot2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:
2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:
LisätiedotSäännöllisten operaattoreiden täydentäviä muistiinpanoja
Säännöllisten operttoreiden täydentäviä muistiinpnoj Antti-Juhni Kijnho 1. huhtikuut 2011 Vnht määritelmät Määritelmä 1. Äärellinen epätyhjä joukko on merkistö, j sen lkioit kutsutn merkeiksi. Määritelmä
LisätiedotAutomaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:
2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automttimlleist poikkev tp kuvt yksinkertisi kieliä. Olkoot A j B kkoston Σ kieliä. Perusopertioit: Yhdiste: A B = {x Σ x A ti x B}; Ktentio: AB = {xy Σ x A, y B}; Potenssit:
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2007) Harjoitus 5, ratkaisuja
58226 Lskennn mllit (syksy 27) Hrjoitus 5, rtkisuj. Muodostetn NF kielelle : ε ε Muunnetn DF:ksi: {,,} {,} {,} {,} Luennoll (s. 5) stiin kielelle seurv DF: Poistmll tästä svuttmttomt tilt sdn Tulos on
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()
LisätiedotQ = {q 1, q 2, q 3, q 4 } Σ = {a, b} F = {q 4 },
T-79.48 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 4 Demonstrtiotehtävien rtkisut 4. Tehtävä: Ldi epädeterministinen äärellinen utomtti, jok test onko nnetun inäärijonon kolmnneksi viimeinen merkki,
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 22. syyskuuta 2016
lusekkeet, lusekkeet, TIEA241 Automtit j kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhni Kijnho lusekkeet j smuus TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. syyskuut 2016 Sisällys lusekkeet, lusekkeet lusekkeet j smuus j smuus lusekkeet
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.
T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä
LisätiedotKertausta: kielet ja automaatit. ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Alue ja aiheet. Äärelliset automaatit
Kertust: kielet j utomtit Lskennllisen ongelmn rtkisevi tietokoneohjelmi j -litteit voidn trkstell utomttein ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Luento 2: Äärelliset utomtit Alto-yliopisto Perustieteiden korkekoulu
LisätiedotT /2 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T/Y
T-791001/2 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T/Y Tietojenkäsittelytieteen litos, Alto-yliopisto Alto-yliopisto Perustieteiden korkekoulu Tietojenkäsittelytieteen litos Syksy 2013 T 791001/1002 Tietojenkäsittelyteorin
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 2, 18. 22. tmmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Formuloi luennoll (monisteen s. 17) esitetty yksinkertinen khviutomtti täsmällisesti äärellisen
LisätiedotT /1002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T/Y
T-791001/1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T/Y Hrri Hnpää Tietojenkäsittelyteorin lortorio, TKK Syksy 2007 Hrri Hnpää 1 T 791001/1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T/Y Introduction to Theoreticl
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja
582206 Lskennn mllit (syksy 2010) 1. kurssikoe, rtkisuj 1. [2+2+2 pistettä] Säännöllisissä lusekkeiss on käytetty tuttu lyhennysmerkintää Σ = ( ). () merkkijonot, joiden kksi ensimmäistä merkkiä ovt joko
LisätiedotT /1002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T/Y
T-791001/1002 Tietojenkäsittelyteorin perusteet T/Y Hrri Hnpää Tietojenkäsittelyteorin lortorio, TKK Syksy 2006 Hrri Hnpää 1 Luento 0: Aiheen esittely j kurssin käytännöt Luento 1: temttisi peruskäsitteitä;
LisätiedotQ on automaatin tilojen äärellinen joukko; Σ on automaatin syöteaakkosto; δ : Q Σ Q on automaatin siirtymäfunktio; q 0 Q on automaatin alkutila;
Q on utomtin tilojen äärellinen joukko; Σ on utomtin syötekkosto; δ : Q Σ Q on utomtin siirtymäfunktio; q Q on utomtin lkutil; F Q on utomtin hyväksyvien tilojen joukko. Siirtymäfunktio δ on määritelmän
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja epädeterministisistä äärellisistä automaateista
Täydentäviä muistiinpnoj epädeterministisistä äärellisistä utomteist Antti-Juhni Kijnho 2. mrrsuut 25 NFA Trstelln seurv NFA:t. 2 3 Sen toimint merijonoll voidn esittää päätöspuun: 3 3 2 2 3 3 TIEA24 Automtit
Lisätiedot2.5 Säännöllisten kielten rajoituksista
68 2.5 Säännöllisten kielten rjoituksist Minkä thns kkoston formlej kieliä (= päätösongelmi, tunnistusongelmi) on ylinumeroituv määrä kun ts säännöllisiä lusekkeit (= merkkijonoj) on numeroituv määrä Näin
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C Tietojenkäsittelyteori Kevät 6 Kierros 8, 7.. mliskuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Määrittele Turingin koneen stndrdimllin muunnelm, joss koneen työnuh on molempiin suuntiin ääretön, j osoit
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Valinnaisten opintojen syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. Lauri Kumpulainen. Büchin automaateista
TAMPEREEN YLIOPISTO Vlinnisten opintojen syventäviin opintoihin kuuluv tutkielm Luri Kumpulinen Büchin utomteist Luonnontieteiden tiedekunt Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelm Huhtikuu 2017 Tmpereen
LisätiedotLaskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)
58226 Lskennn mllit Erilliskoe 4.2.2, rtkisuj (Jyrki Kivinen). [6+6+3+3 pistettä] () Kieli A koostuu niistä kkoston {, } merkkijonoist, joiss esiintyy osjono. Esitä kielelle A sekä deterministinen äärellinen
Lisätiedot3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
LisätiedotLaskennan perusmallit 2013: Kertausta
Lskennn perusmllit 13: Kertust Pekk Kilpeläinen Tietojenkäsittelytieteen litos, Itä-Suomen yliopisto sähköposti: pekk.t.kilpelinen@uef.fi 8. helmikuut 13 Lähtökoht j trkstelun kohde Lskentongelmt erityisesti
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden
LisätiedotKuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.
Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,
LisätiedotLaskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja
582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 1. Esitä tilakaaviona NFA N = (Q, Σ, δ, q 0, F ), missä Q = { q 0, q 1, q 2, q 3, q 4, q 5, q 6, q 7 }, Σ = { a, b, c }, F = { q 4 } ja δ on
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 29. toukokuuta 2013
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. toukokuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
Lisätiedotδ : (Q {q acc, q rej }) (Γ k {, }) Q (Γ k {, }) {L, R}.
42 Turingin koneiden laajennuksia 1 oniuraiset koneet Sallitaan, että Turingin koneen nauha koostuu k:sta rinnakkaisesta urasta, jotka kaikki kone lukee ja kirjoittaa yhdessä laskenta-askelessa: Koneen
LisätiedotLaskennan perusmallit (LAP)
Lskennn perusmllit (LAP) Kimmo Fredrikssonin j Mtti Nykäsen mterileist muoknnut Pekk Kilpeläinen Tietojenkäsittelytieteen litos, Itä-Suomen yliopisto sähköposti: pekk.t.kilpelinen@uef.fi Lukuvuoden 2014
LisätiedotArvostelu OHJ Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan syksy op. Viikkoharjoitukset. Materiaali. Kurssista voi selvitä parhaalla mahdollisella
OHJ-300 Johtus tietojenkäsittelyteorin syksy 006 6 op Luennot: prof Tpio Elom j DI Jussi Kujl m, to 6 T B 8 8 3 - työmtkt 6 9 j 6 309 - perioituko 9 3 0 Viikkohrjoitukset 59 Teknyo Timo Aho ti 0 sli T
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 16. marraskuuta 2015
ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho NFA:ksi TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. marraskuuta 2015 Sisällys ja NFA:ksi NFA:ksi Kohti säännöllisiä lausekkeita ja Nämä tiedetään:
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. marraskuuta 2015 Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4 a 5 00 k 11 i
LisätiedotAiheet. ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria M := Äärelliset automaatit vs. säännölliset lausekkeet. Äärelliset automaatit
Aiheet ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Luento 4: Säännölliset lusekkeet Alto-yliopisto Perustieteiden korkekoulu Tietotekniikn litos Kevät 2016 Säännöllisten lusekkeiden syntksi Säännöllisten lusekkeiden
LisätiedotRiemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
Lisätiedot5 Epäoleellinen integraali
5 Epäoleellinen integrli 5. Integrlin suppeneminen Olkoon f sellinen välillä [, b[ (ei siis välttämättä pisteessä b) määritelty funktio, että f on Riemnn-integroituv välillä [, ] kikill ], b[ eli on olemss
LisätiedotLaskennan perusmallit (LAP)
Lskennn perusmllit (LAP) Kimmo Fredrikssonin j Mtti Nykäsen luentomonisteest krsien muoknnut Pekk Kilpeläinen Tietojenkäsittelytieteen litos, Itä-Suomen yliopisto sähköposti: pekk.t.kilpelinen@uef.fi Lukuvuoden
LisätiedotHavaitaan: muuttujan NykyisetTilat arvot kuuluvat potenssijoukkoon P(Q).
Algoritmi SimulteNFA tulkk epädeterministisen lskennn deterministiseksi. Yksittäinen syötemerkki käsitellään (phimmss tpuksess) jss O( Q ). Tästä tulkkuksest päästään eroon kääntämällä lskent deterministiseksi,
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 22. toukokuuta 2013
TIEA24 Automaatit ja kieliopit, kesä 3 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 22. toukokuuta 3 Sisällys Äärellisiä automaatteja ON PUSH PUSH OFF Q T J Q C C H S C,Q C,Q 0 40 60 80 00, 70 90 Deterministinen
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015
TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen
LisätiedotTestaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin
Yhteydettömien kielioppien ja pinoautomaattien yhteys [Sipser s. 117 124] Todistamme, että yhteydettömien kielioppien tuottamat kielet ovat tasan samat kuin ne, jotka voidaan tunnistaa pinoautomaatilla.
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. syyskuuta 2016 Sisällys Neuvoja opintoihin tee joka päivä ainakin vähän uskalla mennä epämukavuusalueelle en
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
Lisätiedot(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3
T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w
LisätiedotTuringin koneen laajennuksia
Turingin koneen laajennuksia Turingin koneen määritelmään voidaan tehdä erilaisia muutoksia siten että edelleen voidaan tunnistaa tasan sama luokka kieliä. Moniuraiset Turingin koneet: nauha jakautuu k
Lisätiedotvaihtoehtoja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 13. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 13. lokakuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 13.10.2016 klo 9:42 passed waiting redo submitters
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista
Täydentäviä muistiinpanoja Turingin koneiden vaihtoehdoista Antti-Juhani Kaijanaho 15. maaliskuuta 2012 1 Apumääritelmä Määritelmä 1. Olkoon Σ merkistö, jolla on olemassa täydellinen järjestys ( ) Σ 2.
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 12. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Äärellisiä automaatteja PUSH ON PUSH OFF Q T Q J C C H S C,Q C,Q 0 50s 1e
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 2: Äärelliset automaatit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Kevät 2016 Kertausta: kielet ja automaatit Laskennallisen ongelman ratkaisevia
LisätiedotÄärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi
Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi Osoitamme seuraavan keskeisen tuloksen: Lause 1.8: [Sipser Thm. 1.54] Kieli on säännöllinen, jos ja vain jos jokin säännöllinen lauseke esittää
LisätiedotPinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 6. kesäkuuta 2013 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. Pinoautomaatit.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. kesäkuuta 2013 Sisällys Aikataulumuutos Tämänpäiväinen demotilaisuus on siirretty maanantaille klo 14:15 (Ag Delta).
LisätiedotRiemannin integraali
LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu
LisätiedotSäännöllisestä lausekkeesta deterministiseksi tilakoneeksi: esimerkki
Säännöllisstä luskkst dtrministisksi tilkonksi: simrkki Hikki Turiinn Yksinkrtistn säännöllistn luskkidn muuttminn dtrministisiksi tilkoniksi onnistuu usin plkästään lusktt tutkimll. Jos luskkn rknn on
LisätiedotM = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )
6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.
LisätiedotKertausta 1. kurssikokeeseen
Kertausta. kurssikokeeseen. kurssikoe on to 22.0. klo 9 2 salissa A (tai CK2). Koealueena johdanto ja säännölliset kielet luentokalvot 3 ja nämä kertauskalvot harjoitukset 6 Sipser, luvut 0 ja Edellisvuosien.
LisätiedotAUTOMAATTIEN SYNKRONISAATIOSTA
AUTOMAATTIEN SYNKRONISAATIOSTA John Kopr Pro grdu -tutkielm Huhtikuu 015 MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS TURUN YLIOPISTO TURUN YLIOPISTO Mtemtiikn j tilstotieteen litos KOPRA, JOHAN: Automttien synkronistiost
Lisätiedot6.2 Algoritmin määritelmä
6.2 Algoritmin määritelmä Mitä lgoritmill yleensä trkoitetn? Peritteess: Yksiselitteisesti kuvttu jono (tietojenkäsittely)opertioit, jotk voidn toteutt meknisesti. Käytännössä: luonnollist kieltä, pseudokoodi
LisätiedotYhteydettömän kieliopin jäsennysongelma
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa
LisätiedotOlkoon G = (V,Σ,P,S) yhteydetön kielioppi. Välike A V Σ on tyhjentyvä, jos A. NULL := {A V Σ A ε on G:n produktio};
3.6 Cocke-Younger-Kasami -jäsennysalgoritmi Osittava jäsentäminen on selkeä ja tehokas jäsennysmenetelmä LL(1)-kieliopeille: n merkin mittaisen syötemerkkijonon käsittely sujuu ajassa O(n). LL(1)-kieliopit
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 3.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause
MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 7: Integrli j nlyysin perusluse Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 20, 2017
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()
Lisätiedot1. Universaaleja laskennan malleja
1. Universaaleja laskennan malleja Laskenta datan käsittely annettuja sääntöjä täsmällisesti seuraamalla kahden kokonaisluvun kertolasku tietokoneella, tai kynällä ja paperilla: selvästi laskentaa entä
LisätiedotSARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 JOUNI PARKKONEN Sisältö 0. Tästä tekstistä. Funktiojonot 0. Tästä tekstistä Tämä moniste on trkoitettu käytettäväksi kurssin Srjt j differentiliyhtälöt luentomterilin.
LisätiedotLisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
LisätiedotMuunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja
sekä muita TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton
LisätiedotMutta esimerkiksi 0-kertaisesti pumpattaessa: Siten L ei voi olla säännöllinen.
2.8 Säännöllisten kielten rjoituksist Krdinliteettisyistä on oltv olemss (pljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituv määrä, säännöllisiä lusekkeit vin numeroituvsti. Voidnko löytää konkreettinen,
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 206 Kierros 0, 2. 24. maaliskuuta Huom! Perjantaina 25. maaliskuuta ei ole laskareita (pitkäperjantai), käykää vapaasti valitsemassanne ryhmässä aiemmin viikolla.
LisätiedotMääritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.
Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio
LisätiedotPinoautomaatit. Pois kontekstittomuudesta
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. joulukuuta 2015 Sisällys Pinoautomaatti NFA:n yleistys automaatilla on käytössään LIFO-muisti 1 eli pino Pino
Lisätiedot7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen
7 Funktiosrjoist 7. Funktiosrjojen suppeneminen Seurvksi trkstelln srjoj, joiden termit ovt (lukujen sijst) jollkin välillä I määriteltyjä funktioit. Täsmällisemmin funktiosrjll (ti lyhyemmin srjll) trkoitetn
Lisätiedot2.1 Vaillinaiset yhtälöt
.1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP
Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
LisätiedotTEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.
Topologi I Hrjoitus 10, rtkisuj AP TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jtkuvi funktioit f n : [, b] R, jok suppenee välillä [, b] tsisesti kohti funktiot f : [, b] R. Osoit, että tällöin f n (x) dx f(x) dx.
LisätiedotTuringin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 17. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen
LisätiedotTarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
Lisätiedotuv n, v 1, ja uv i w A kaikilla
2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko
LisätiedotÄärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi
Äärellisten automaattien ja säännöllisten lausekkeiden minimointi Timi Suominen, Riia Ohtamaa ja Pessi Moilanen Helsinki..01 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Äärellisten automaattien
Lisätiedot3 Mallipohjainen testaus ja samoilutestaus
Tietojenkäsittelytiede 24 Joulukuu 2005 sivut 8 21 Toimittj: Jorm Trhio c kirjoittj(t) Historiljennus mllipohjisess testuksess Timo Kellomäki Tmpereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikn litos 1 Johdnto
LisätiedotANALYYSI I, kevät 2009
ANALYYSI I, kevät 009 Sisältö Relilukujen peruskäsitteitä Lukujonoist 4. Lukujonon rj-rvo....................... 4. Monotoniset jonot..........................3 Osjonot.............................. 7.4
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
LisätiedotPRO GRADU -TUTKIELMA. Eeva Mäkelä. Hiloista ja Boolen algebroista
PRO GRADU -TUTKIELMA Eev Mäkelä Hiloist j Boolen lgeroist TAMPEREEN YLIOPISTO Luonnontieteiden tiedekunt Mtemtiikk Mrrskuu 2017 Tmpereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunt MÄKELÄ, EEVA: Hiloist j Boolen
LisätiedotSuorat, käyrät ja kaarevuus
Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.
LisätiedotPythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause
Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin
LisätiedotPinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS
.. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. lokakuuta 2016 Sisällys. Harjoitustehtävätilastoja Tilanne 6.10.2016 klo 8:28 passed potential redo submitters
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
LisätiedotYllä osoitettiin, että säännöllisten kielten joukko on suljettu yhdisteen
Yllä osoitettiin, että säännöllisten kielten joukko on suljettu yhdisteen suhteen, eli jos kielet A ja B ovat säännöllisiä, niin myös A B on. Tätä voi havainnollistaa seuraavalla kuvalla: P(Σ ) Säännölliset
LisätiedotT Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )
T-79.3001 Kevät 2009 Logiikk tietotekniikss: perusteet Lskuhrjoitus 7 (Predikttilogiikk 9.1 10.2) 19.3. 23.3. 2009 Rtkisuj demotehtäviin Tehtävä 9.1 Rtkisuss on käytetty usen otteeseen rjoitettuj universli-
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on
LisätiedotRekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää
Rekursiivinen Derives on periaatteessa aivan toimiva algoritmi, mutta erittäin tehoton. Jos tarkastellaan esim. kieliopinpätkää S AB CA... A CB...... ja kutsua Derives(S, abcde), niin kutsu Derives(B,
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria. Tähän mennessä: säännölliset kielet. Säännöllisten kielten pumppauslemma M :=
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Luento 5: Säännöllisten kielten pumppauslemma; yhteydettömät kieliopit Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Alue ja aiheet: Orposen prujun
LisätiedotLAP: Laskennan perusmallit
LAP: Lskennn perusmllit Mtti Nykänen Tietojenkäsittelytieteen litos, Itä-Suomen yliopisto sähköposti: mtti.nyknen@uef.fi Lukuvuoden 2011-12 III periodi Sisältö 1 Kurssin sem opetuksess 1 2 Kurssin sem
Lisätiedot12. Merkkijonot Merkkijonojen abstrakti tietotyyppi
12.1. Merkkijonojen strkti tietotyyppi 12. Merkkijonot Dokumenttien käsittely tietokoneiss on ksvnut vltvsti viimeisen prinkymmenen vuoden ikn. Tietokoneit käytetään dokumenttien kirjoittmiseen, muuttmiseen,
Lisätiedot