F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20
|
|
- Mauno Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ - 0 Oalla eieyiä kyyykiä vaauke ova huoaavai pidepiä kuin iä eierkiki kokeea vaaukela vaadiaan. Kokeea on oaava vain olennainen aia per ehävä.
2 . Muua SI järjeelän ykiköihin a. 380 k / h eriä ekunnia V: 380 k / h 3,6 05,6 / c. 0 graania graaa V: 0 graania 0,06845 b. 3d 3h ekunia 7,44 graaa (k. SI aeriaali) V: 60 ec 60 in 4 h 3 d + 60 ec 60 in 3 h ekunia d dl 3 V: 9600 dl 960 l 960 d d 3,96 3. Kulaiella leikkaukella arkoieaan janan jakoa kaheen oaan niin, eä koko janan uhde uurepaan oaan on yhäuuri kuin uurean oan uhde pienepään. a + b a + a b a b Kuinka pikä on jana, jo a on 8 c pikä? + a 8 c V: a b b 7,3 c 7,3 c + 8 c 45,3 c Newonin voia anaa kappaleelle kiihyvyyden 3,6 /. a. kuinka uuri on kappaleen aa? F 480 N V: F a 33,3 kg a 3,6 b. kuinka uuren kiihyvyyden anaa 0 Newonin voia kappaleelle, jonka aa on,4 kg? F 0 N V: F a a 50,4 kg 4. Muokkaa lauekkeia ien, eä ainoaki uneaoaki jää anneu uure. a. kiihyvyy V: aka a a aika kiihyvyy a a b. uuuja b + V: a b b a +
3 c. iei, ikä on poeniaalien ja kineeien energian ero? V: Poeniaalienergia kuvaa energiaa, joa kappaleella on aeana uheen. Poeniaalienergiaa puhuaan, jo kappaleeeen vaikuaa painovoia ai ei. jouivoia ja on ehy yöä iirreäeä kappale nykyieen paikkaan. Tällöin kappaleen iiräieä ehy yö on uununu ja ikään kuin varaoiunu poeniaalienergiaki. Eierkiki kun laukku noeaan pöydälle, energian äilyilain ukaiei laukulle anneu kineeinen energia uuuu laukun poeniaalienergiaki, joka aa uuuu akaiin kineeieki- eli liike-energiaki kun laukku puoaa pöydälä. Kappaleen poeniaalienergiaa arkaelaea on aina oviava apaukohainen ao, joa poeniaalienergia on nolla (ei. laia). Poeniaalienergian unnu on E p. Poeniaalienergia voidaan lakea kaavalla: joa: E p kappaleen poeniaalienergia Gvoia, joka arviaan kappaleen noaieki hnookorkeu kappaleen aa gpuoaikiihyvyy (Maaa noin 9,8 / ) Eierkiki jo 3,5kg laukku noeaan 0,8 erin korkeudelle, kappaleen poeniaalinergiaki uodouu: E p gh 3,5 kg 9,8 / 0,80 7 N 7 J Kappaleella (laukulla) on ny poeniaalienergiaa 7 J V: Liike-energia eli kineeinen energia on kappaleen liikkeeeen varaoiunua energiaa. Kappalea kiihdyeäeä en kiihdyäieen käyey energia varaoiuu kappaleen liikeenergiaki. Klaien fyiikan ukaan levoa liikkeelle lähevän kappaleen liike-energia voidaan lakea kaavaa: Kappaleen uheelliuueoreeiea liike-energian lakeiea huoioidaan kappaleen aan kavu ulkopuolien arkkailijan näkökulaa nopeuden kavaea ja kappaleen liikeenergia voidaan lakea kaavaa:, iä E k on kappaleen liike-energia on kappaleen lepoaa v on kappaleen nopeu c on valon nopeu Paljon valon nopeua pieneillä nopeukilla kuakin kaava anava lähe aoja ulokia ja en akia klaien ekaniikan kaava on riiävän arkka uuripaan oaan lakuia
4 5. On perjanai-ilapäivä ja inulla on jo kiire koiin. Liiy uun liikeneen ekaan eriaorieyken ajoluikala. Joudu kiihdyäään 8 ekunnin ajan kiihyvyydellä /. a. Kuinka pikän akan joudu kiihdyäään, jo alkunopeuei oli 40 k / h ja loppunopeuei on 60 k / h? V: Merkiään enin kaikki iedo, joka unnee a / 8 v 40 k / h ja v 60 k / h oleeaan, eä auon aa on 90 kg lakeaan uuunu nopeu: Δv v v 60 k / h 40 k / h 6,7 /, / 5,567 /, joa aadaan aka v 5,567 / 8 44,4 b. Kiihdyä nopeueen 80 k / h Kuinka kauan kiihdyä? V: aadaan kaavalla: a v Δv v v a a v v v 80 k 40 k,, h h a 0,95 Kuinka pikän akan joudu kiihdyäään? V: lakeaan uuunu nopeu: Δv v v 80 k / h 40 k / h, /, /, /, joa aadaan aka v, / 0,95 0,7 Huoaa, eä noraaleia auoia ei ole ällaia / kiihyvyyä!! 6. Mikä on aau ulo ja kuinka ona erkievää nueroa on ulokea? Eli anna ulo järkevällä arkkuudella. a. 5, ,7 +,345 V: 9, ,89 b. ( 0,003 * 03,8 ) / 0, k V: 0, ,003 3 c. 6,54 kg 0,78 kg + 0,003 kg V: 5,765 kg 5,77 kg 7. Ole iannu euraava uloke: A400, B35 ja C678. Joudu aaduia ulokia lakeaan X:n kaavalla A X C B Miarin virhe on ±, %, joka inun yö äyyy oaa huoioon. a. ikä on iauuloken akii arvo? Enä inii arvo? V: A 400 +, % 404,8 -, % 395, B 35 +, % 38,78 -, % 3, C 678 +, % 686,36 -, % 669,864 A akii 404,8 MAX.: X Cakii 686,36 89,449 B inii 3, A inii 395, MIN.: X Cinii 669, ,448 B akii 38,78
5 b. kuinka paljon on iaria virheä? Anna ulo euraavai: A 400 V: X C X ,95 B 35 MAX.: 89, ,95 3,497 MIN.: 860,95 830,448 30,504 TULOS: 3,5 30,5 8. Seliä euraava uuree a. Newon X ± 86±, eli iauulo vaihelee välillä 830,5 89,5 akii virhe inii virhe V: Newon (unnu N) on SI-järjeelää ykikkö voialle, joka arviaan aan kiihdyäieen. Se on niey Iaac Newonin ukaan. Maapallo veää painovoiallaan puoleena aanpinnalla olevaa 0-graaia kappalea noin yhden newonin voialla. b. Pacal V: Pacal (unnu Pa) on paine, jonka newonin voia aiheuaa kohdiueaan neliöerin pina-alalle. Pacal on SI-järjeelän paineen ykikkö. Pacal ykikkö on niey Blaie Pacalin ukaan Pa bar, Pa N / ² c. Ohi V: Ohi (unnu Ω) on ähköinen vau, johon aiheuuu volin jänniehäviö apeerin virralla. Ohi on SI-järjeelää reianin, reakanin ja ipedanin ykikkö. Ohin kääneiykikkö on ieen. Ω V / A 9. Fyiikaa erkiään eri kirjainunnukilla joain ieyä uurea. Kerro iä euraava uuree ova. a. F Voia [N] b. aa [kg] c. a kiihyvyy [ / ² ] d. aika [] e. E Energia [J N] f. P Teho [W] g. W Voia [ J / ] h. h korkeu [] i. c valonnopeu / j. v nopeu [ / ] 0. Joudu ilaneeeen, joa näe henkilöauon ja kuora-auon öräävän oiiina. Arvioi, eä kuora-auon nopeu oli 35 k / h. Henkilöauon aa on 90 kg ja kuora-auon aa on 4000 kg. a. ikä oli henkilöauon nopeu, jo kupikin auo pyähyi öräykeä? (vihje: käyä kineeien energian kaavaa) V: ka ka ka E k E k v ka v ka v v v ka v ka v 36 k / h b. kuinka pikän akan kuora-auo jouuii jarruaaan liukkaalla jäällä, jo kikakerroin on 0,03? V: E v E μ v g μ 60 g μ k
6 . Puolijohee a. Miä arkoieaan analla puolijohde? V: Puolijohde on aine, joka oiii aalia läpöiloia erieenä, ua joka huoneenläöä oiii erinoaiei joheena. Puolijoheen ja erieen välinen ero ei ole kovin elvä. Eierkiki pii on puolijohde b. Miä ova puolijoheea P ja N? V: Puolijoheiden oinaiuukia voidaan uuaa helpoi liääällä aineeeen epäpuhaukia pieninä äärinä. Nää epäpuhaude liäävä joko elekronien ai aukkojen äärää. V: N-yyppiiä puolijoheia aadaan liääällä rakeneeeen aoeja (ei. A), joilla on eneän valenielkroneja kuin iänäaoeilla (ei. Si). Tällöin yliääräie elekroni voiva johaa ähköä. V: P-yyppinen puolijohde aadaan liääällä rakeneeeen aoeja (ei. B), jolla on väheän valenielekroneja kuin iänäaoeilla (ei. Si). Tällöin uodouva poiiivie auko oiiva varauken iiräjinä c. Mainie uuaa puolijohdekoponeni? V: diodi, raniori, ikropiiri. Elekroniikka a. Seliä euraava koponeni: kondenaaori, vau ja kela? V: Kondenaaori on laie, joka varaoi energiaa ähkökenään uodoaalla ähkövaraukien epäaapainon laieen iälle. Kondenaaori pyrkii vauaaan jännieen uuuia navoiaan johaalla lävieen jännieen uuuinopeua vaaavan virran. V: Vau (yö reiori) on elekroniikaa koponeni, joka vauaa aa- ja vaihovirran kulkua. Vaukoponenin ähkövau eli reiani iaaan oheia. Tarkkuu, jolla e ouu äärielyyn ohilukuun ilaiaan oleranilukuna. V: Kela eli kääi on ähköinen piirielin, joka varaoi energiaa agneeikenäänä ja pyrkii vauaaan lävieen kulkevan virran uuokia ynnyäällä napoihina virran uuuinopeua vaaavan jännieen. b. Mikä on Ohin laki? V: Ohin laki, akalaien Georg Sion Ohin 86 eiää ähköopin laki, jonka ukaan johiea kulkeva ähkövira I on uoraan verrannollinen johien päiden välieen jännieeeen U. Yleiein Ohin laki kirjoieaan kuienkin uooon U R I c. Kerro inkälainen koponeni on ulake? V: Sulake (varoke) on elekroniikaa ja ähköekniikaa käyey koponeni, jolla pyriään uojaaaan ähkölaieen ähköiiä oia ylikuoriu- ai vikailaneia. Liäki ulakkeilla uojaaan ähköjohoja liialliela kuoriukela (ulipalon vaara). Perineinen ulake on keraaiea ai laiea koeloa oleva pienivaukinen lanka, joka on ioieu niin, eä e keää lävieen kulkevaa viraa, ua jo ulakkeen niellivira ylieään, vaulanka alkaa läeä huoaavai ja palaa poikki, jolloin virapiiri kakeaa. Toiinnan hidaaieki ulake voi olla yö äyey eierkiki hiekalla
7 3. Sähkö a. Kuinka uuren kuoriuken keää 6 A ulake? V: 6 Apeerin ulakkeia käyeään yleiei 30 V jännieeä. Näin ollen P U I, eli P 30V 6A 3680W b. Kuinka uuri on vau, jo jännie U on 80 V ja vira I on 0,8 A? V: vaau aadaa kaavaa U R I R U / I, eli 80V 0,8A 5 Ω c. Miä arkoiaa vaihovira? V: Vaihovira on ähköviraa, jonka jännie nollakohaana verrauna vaihuu napaiuudelaan jakuvai ajan kuluea 4. Aaloliike a. Millä yheiellä niellä kuuaan näkyvää valoa, radioaaloja ja ikroaaloja? V: Sähköagneeinen äeily b. Miä ääniaalo on? V: väliaineea apahuvaa jakollia värähelyä c. Onko oleaa uunlaia aaloliikeä kuin a ja b kohdaa ainiu? V: kyllä, erilaien aeriaalien aaloliike, kuen veden aaloliike d. Merkie kuvaan 4d yhden () aallon piuu eli jako. V: kuva 4d 5. Mikä on aajuu euraavia apaukia? a. Näkyvän valon kekiininen, aallonpiuu on noin 460n? c c k V: käyeään kaavaa λ f f f λ 460 n 460 n Hz 65. THz b. Mikroaallon, kekiaallonpiuu on noin 5? V: 60 GHz c. Röngenaallon, kekiaallonpiuu on noin 0,5 n? V: 600 PHz 6. Näkyvän valon aallonpiuu on 380 n 740 n. (n nanoeri) a. Miä päävärejä ihinen näkee näkyvää valoa? Mainie ainakin neljä (4). V: punainen, orani, kelainen, vihreä, yaani, ininen ja violei b. Miä oinaiuukia voidan näkyvää valoa iaa? V: Kirkkau, väri ai väriläpöila, luinani ai valaiu [luki], valovira [luen], valon inenieei [candela] c. Miä värejä ekoiaalla aa yaania? Enä agenaa? V: Syaani on aio pekrinen väri, ua aa väriävy aadaan ekoiaalla yhä uuri äärä vihreää ja vaaleniniä. Likiääräinen eierkki yaania RGB-väriallia on nuero [87, 9, 4] kaalalla V: Violei on väri. Violei on inien ja punaien ekoiu. Violeia kuuaan yö niellä lila. Magena ja purppura ova lähellä violeia olevia inipunaiia värejä. Eierkki agenaa RGB-väriallia on nuero [55, 0, 55] kaalalla 0-55.
8 7. Radioaallo ova kaikkein piipiä aaloja. a. Miä radioaaloja käyeään? V: radio, eleviio, akapuhelin b. Voiko radioaalloia olla ihielle iaa? Jo voi, niin ien? V: ei voi olla, aajuu on aivan liian pieni. Energia ei riiä eierkiki olun rakeneen uokkaaieen c. Kuinka radioaaloja voi vaienaa? V: hyvä vaiennukeino on käyää n. Faradayn -häkkiä 8. Mikroaallo ova infrapuna-aaloa piepiä, ua radioaaloa lyhyepiä. a. Miä käyökoheia ikroaalloilla on? V: ikroaalouuni, uka, ikroaalolinki b. Miä ioja voi ikroaalloilla olla? V: ikroaallo ova uurenergiepia kuin radioaallo. Veeen ikroaalloilla on aivan poikkeukellinen vaikuu, vei aborboi ikroaaloäeilyn energiaa ja näin ollen läpiää c. Mikä on ikroaallon aallonpiuualue? V: aallonpiuu ulouu noin 00 illieriä (3 GHz) yheen illieriin (300 GHz) 9. (Infrapuna) IR äeilyn aallonpiuu on piepi kuin näkyvän valon aallonpiuu. a. Miä infrapuna äeilyä käyeään? V: CD oiiea, cd/dvd aea, kaukoääie, läpökaera (kadonnee ihie, oilaallie ähäie, aalineinälaiee, läpövuodo) b. Aiiiko ihinen infrapunaäeilyä? Jo aiii, niin ien? V: ihinen aiii infrapunaäeilyn läpönä ihollaan c. Miä ioja voi voiakkaaa infrapunaäeilyä olla? V: polava vaikuu, ai kapeana keilana ilään oueaan ilävaurio 0. (Ulraviolei) UV äeilyn aajuu on uuri, eli aallonpiuu on lyhy. a. Mihin koleen (3) luokkaan UV äeily jaeaa? V: UVA, UVB, UVC Muiako niiden aallonpiuude? V: UVA-äeily, aallonpiuu n UVB-äeily, aallonpiuu n UVC-äeily, aallonpiuu 80 0 n b. Mikä ai ikä näiä eri luokia aborboiuu aan ilakehää? V: UVB ja UVC, vain % läpäiee ilakehän Muiako ilakehän kerroken nien? V: ropofääri, kerro joa ooni uojaa aapalloa c. Mikä ai ikä näiä eri luokia on/ova ihielle vaaralliia? V: UVC on kaikkein vaaralliin, oiaala iä arviaan D viaiinin uoaieen UVB on oieki vaaralliin, e joaa DNA:a Mihin niiden vaaralliuu peruuu? V: UVC ja UVB -äeily on vaarallia, koka niillä on UV -äeilyalueea lyhiä aallonpiuude ja ien uurin foonin energia
9 Tarviava kaava ehäviin 0: c λ eli f aallonpiu u valonnopeu aajuu P U I eli Teho [W] Jännie [V] Vira [A] U R I eli Jännie [U] Reiani [Ω] Vira [A] Kineeinen energia: Poeniaalinen energia: E k v E p g h Kikaenergia: E μ g μ g voia: F a aka: v Δv kiihyvyy: Δv a Tarviava vakio ehäviin 0: c / k / Tehäviin 0 liiyvä kuva: Kuva 4d
OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2
OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
LisätiedotKOE 2 Ympäristöekonomia
Helingin yliopio Valinakoe.5. Maaalou-meäieeellinen iedekuna KOE Ympäriöekonomia Sekä A- eä B-oioa ulee aada vähinään 5 pieä. Mikäli A-oion piemäärä on vähemmän kuin 5 pieä B-oio jäeään arvoelemaa. B-OSIO
LisätiedotOPINTOJAKSO MEKANIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2
OPINTOJAKSO MEKANIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 016 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoaikiihyvyy 4 Voia 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotMEKANIIKAN PERUSTEITA
Copyrigh Io Jokinen 018 MEKANIIKAN PERUSTEITA TUTKINNON OSAAN FYSIIKKA JA KEMIA SISÄLTÖ SIVU Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoaikiihyvyy 4 Voia 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Energia 9 Paine 10 Copyrigh
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien
LisätiedotRak-54.116 Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti 30.8.2007
Rak-54.116 Rakeneden mekankka, RM (4 ov) Ten.8.7 Krjoa jokaeen koepapern elvä - koko nme, puhuelunm allevvauna - oao, vuokur, enn pävämäärä ekä enävä opnojako koodeneen - opkeljanumero, mukaan luken arkukrjan
LisätiedotÖljyshokkien talousvaikutusten heikkeneminen ja ilmiön syyt
Öljyhokkien alouvaikuuen heikkeneinen ja iliön yy Kananalouiede Pro gradu -ukiela Talouieeiden laio Taereen ylioio Ohjaaja: Jukka Pirilä Lokakuu 20 Terhi Lohander TIIVISTELMÄ Taereen ylioio Talouieeiden
LisätiedotRATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino
Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn
LisätiedotKertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.
5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41
LisätiedotKERTAUSTEHTÄVIÄ. LUKU v k = 12 m/s, x = 3,0 km, t =? x. LUKU v = 90 km/h = (90/3,6) m/s = 25 m/s, t = 1 s, s =? Kuljettu matka on m s
Phyica 4 Opettajan OPAS (8) LUKU 46 v k = /, x = 3,0 k, t =? x x Kekinopeuden uuruu on vk = Ratkaitaan aika t = t v 3,0 k t = = 50 = 50 in = 4,667 in 4, in 60 k 47 v k = 50 k/h, x =,5 k, v k = 80 k/h,
Lisätiedot1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.
Fotoni 4 Kertau - 1 Kertautehtäviä Luku 1 1. Oheinen kuvio eittää kolen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona. a) Kuka on kulkenut piiän atkan aikavälinä 0...7? b) Milloin B aavuttaa C:n? c) Kenellä
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011
MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotVallox TEKNINENOHJE. Vallox SILENT. Tyyppi 3510 Mallit: VALLOX 75 VALLOX 75 VKL VALLOX 95 VALLOX 95 VKL VALLOX 95 SILENT VALLOX 95 SILENT VKL
75 95.9.59F 9.. yyppi 5 VAOX yyppi 5 Mallit: VAOX 75 VAOX 75 VK VAOX 95 VAOX 95 VK Huoneitokohtaieen ilanvaihtoon pien-, rivi- ja kerrotaloihin ulo-/poitoilanvaihto läöntalteenotolla Hyvä uodatu Siäänrakennettu
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotS-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA 2. välikoe 5.5.2008. Saa vasaa vain neljään ehävään! Kimmo Silven 1. aske vira. = 1 kω, = 2 kω, 3 = 4 kω, = 10 V. Diodin ominaiskayra, aseikko 0... 4 ma + 3 Teh. 2.
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotIntensiteettitaso ja Doplerin ilmiö
Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002
MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0
LisätiedotRATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike
Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä
LisätiedotMetallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla
1 Metallikuulan vieriinen kaltevalla taolla Mikko Vetola Koulun nii Fyiikka luonnontieteenä FY1-Projektityö 4.6.2002 Arvoana: K+ (10) 2 1. Työn tarkoitu Tehtävänä oli tutkia illaiia liikeiliöitä eiintyy
LisätiedotKertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS
(4) Luku 57. a) Mekaaniea poikittaiea aaltoliikkeeä aineen rakenneoat värähtelevät eteneiuuntaan vataan kohtiuoraa uunnaa. Eierkkejä ovat uun uaa jouen poikittainen aaltoliike tai veden pinnan aaltoilu.
LisätiedotPD-säädin PID PID-säädin
-äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 010 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU , perussarja PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.009, peruarja PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 100
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte
4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.
LisätiedotHuomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotMP069 alueen sähköteknisten reunaehtojen laskeminen.
M069 alueen ähkötekniten reunaehtojen lakeinen. Kekiteho tälle alueelle aatiin kun otettiin Tornion irkkiötä ataaa oakotitalo alue ja niiden talojen kulututen peruteella äärättiin kullekin tontille kulutupite
LisätiedotMat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotBINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA
BINÄÄRINN SYNKRONINN IDONSIIRO KAISARAJOIAMAOMILLA MILIVALAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVIU SUODAIN JA SN SUORIUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaiia aalomuooja perupuleja yypilliei käyeään? 536A ieoliikenneekniikka
Lisätiedot53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ
53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka
LisätiedotLHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.
S-445 FSIIKK III (ES) Syksy 004, LH 5 Ratkaisut LHSf5-* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden läötilakerroin on R ( b ) R a b Huoaa, että läötilakerroin on annettu oolisen tilavuuden = / ν avulla
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotPhysica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotÄänen nopeus pitkässä tangossa
IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu
LisätiedotViikkotehtävät IV, ratkaisut
Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotC B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on tiitaina 23.5.2017. Ektra-tehtävät vataavat kolmea tehtävää, kun kurin lopua laketaan lakuharjoitupiteitä.
LisätiedotRATKAISUT: 5. Liikemäärä ja impulssi
Phyica 9 1. paino 1(9) 5. Liikeäärä ja ipuli : 5. Liikeäärä ja ipuli 5.1 a) Kappaleen liikeäärä on p, joa on kappaleen aa ja kappaleen nopeu. b) Ipuliperiaate: Syteein liikeäärän uuto Δ p aikaälillä Δt
LisätiedotANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään
LisätiedotJakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on maanantaina 8.8.2016. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen):
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotKOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ
KOHINAN JA VAIHVIRHN VAIKUTUS VAIHKOHRNTILLA JÄRJSTLMILLÄ Mie vaihee epävaruu vaikuaa kohereia ilaiua? Mikä o piloiigaali? 557A Tieoliikeeekiikka I Oa 6 Kari Kärkkäie Kevä 05 VAIHVIRHN YLINN ANALYYSI QSB
Lisätiedota. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:
ELEC-C Sääöeniia 7. lauharjoiu Vaaue. r - K u K C y a. Varinainen proei on uua ilaeiymuooa: A Bu y C Kuvaa nähdään, eä ilamallin iäänmenona on u r K. Salaaria ei voi vähenää mariiia, joen un on n -veori,
LisätiedotS-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006
S-55.0/4 Piirianalyyi. Välioe 0.3.006 ae tehtävät 3 eri paperille in tehtävät 4 5. Mita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanmero, rin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Mita
Lisätiedot1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.
1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu
LisätiedotOikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:
A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808
LisätiedotLuento 4. Fourier-muunnos
Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:
Lisätiedot3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0
7.lk matematiikka 1 Janne Koponen verio 2.0 Tämä monite on tehty 7.lk. geometrian opetukeen ja olen käyttänyt itä ite Hatanpään koulua. Jo joku opettaja haluaa tätä kuitenkin käyttää omaa opetukeaan, on
Lisätiedot2.4 Erikoistapaus kantalukuna 10 eli kymmenen potenssit
2.4 Kyenen potenit 2.4 Erikoitapau kantaukuna ei kyenen potenit Potenin kantaukuna käytetään kyentä erityieti, kun uku on erittäin uuri tai erittäin pieni. Tää auttaa näitten ääritapauten hahottaiea. Tarkateaan
LisätiedotS Piirianalyysi 2 1. Välikoe
S-55.0 Piirianalyyi. Välioe.3.0 ae ehävä eri paperille uin ehävä 3 5. Muia irjoiaa joaieen paperiin elväi nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehävä laeaan oreaoulun oepaperille. Muia papereia ei
LisätiedotPuolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017
OY/PJKOMP R 017 Puolijohdekomoeie erusee 571A Rakaisu, Kevä 017 1. Massavaikuuslai mukaisesi eemmisö- ja vähemmisövarauksekuljeajie ulo o vakio i, joka riiuu uolijohdemaeriaalisa ja lämöilasa. Kuvasa 1
LisätiedotDVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko
VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko
LisätiedotSUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND
97 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND WORKING PAPERS ISSN 0781-4410 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS The Acuarial Sociey o Finland 97 Auranen, Ani Omavauueu (2009) Omavauueu SHV-yö Ani Auranen
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtävät
Phyica 4 OPETTAJAN OPAS (7) Kertautehtävät : Kertautehtävät Luku Piirretään tangentti hetkeä, vataavaan kohtaan Kuvan ukaan tangentin kulakerroin on 4,5 4 oikea vaihtoehto Vatau: B eli B on Taainen liike,
LisätiedotFlow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi
Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa
LisätiedotKOHINA KULMAMODULAATIOISSA
OHI ULMMOULIOISS ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7 ulaoulaaio ouloii kohia vallissa iskiiaaoi koosuu ivaaoisa ja vhokäyäilaisisa. ivaaoi suaa -sigaali vaihkula uuosopua aajuu uuosa kskiaajuu C ypäillä.
LisätiedotMittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014
Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö
LisätiedotFYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely
FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien
LisätiedotLuentomoniste: Mekaniikka Pasi Repo & Pekka Varis (päivitetty 2.1.06)
Fyiia evät 006 JAMK/IT -Intituutti Luentoonite: Meaniia Pai Repo & Pea Vai (päivitetty..06) 0. Johdanto... 0.. Fyiian ääitelä... 0.. Mittau ja yiöt.... -ulotteita ineatiiaa... 3.. Keivauhti... 3.. Keinopeu...
LisätiedotEne-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015
Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotTelecommunication engineering I A Exercise 3
Teleouao egeerg I 5359A xere 3 Proble elaodulaaor lohkokaavo o eey oppkrja kuvaa 3.63. Pulodulaaor ääuloa o aoagaal ja reeregaal erou d. Tää gaal kerroaa pulgeeraaor gaallla rajouke, el erouke erk elväe,
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotSATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit
SATE1150 Piirianalyyi, oa 2 yy 2017 1 /10 auharjoitu 1: R ja Rpiirit Tehtävä 1. a) Millainen uodatin on yeeä uvaa 1? Perutele aia taratelemalla unin yittäien omponentin impedanin taajuuäyttäytymitä. b)
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.
AMMATIKKA top 7..005 MATEMATIIKAN KOE. ateen ammatillien oulutuen aiien alojen yteinen matematiia ilpailu Nimi: Oppilaito:. Koulutuala:... Luoa:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA. Teniia ja liienne:... Matailu-,raitemu-
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotCLEAR Virta 1 A 1 100100000 ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2
Sähkötekniet lakentaohjelmat. Helinki 24.11.2014 Selektiiviyy (1-1-29) ohjelman eittely Selektiiviyy ohjelma on Microoft Excel ohjelmalla tehty lakentaovellu. Ohjelmat toimitetaan Microoft Office Excel
Lisätiedot4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY
Väähelyekaiikka 4. 4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY 4. Johdao Mekaaise syseei ulkoisisa kuoiuksisa aiheuuvaa väähelyä saoaa akkoväähelyksi. Jos syseeissä o vaieusa, o kyseessä vaieeva akkoväähely,
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotFDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite
Rei iey seinään asenneava poisoilmalaie Lyhyesi Säädeävä Kiineä miausyhde Suuri poisoehokkuus Helposi puhdiseava Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O l/s Koko db(a) db(a)
Lisätiedot2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
Lisätiedot-jter.* toi*t* p,rolirt"u rutf-i'ä"]*'* bil* * i*',,s* t *st*t*.,*g& detaanvälitaajuuoasteen rajoittirl,exrssy nqgpti{v*ediä:ifltid*,f sl&.
LJ ffi*sfi ril,fln U1*-vir-iinsn *nenni- i* $,gkpie eq r mk*eänii{lerl,rraa;ri,ee}1a'iry* kokernuxa iq. nioa" *e xiiå ei L*ihi* h*rm**.j& oe, Sen rplxe&si oak'åf u*ei -jer.* grpsisl&vn ähän yrr{yl*een
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.
Lisätiedot2 1017/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE
07/03 Liitteet MUUOS LASKUPERUSEISIIN YÖNEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISA OIMINAA HARJOIAVILLE ELÄKESÄÄIÖILLE 07/03 3 Liite VAKUUUSEKNISE SUUREE Näiä laueruteia eiintyät auututeniet uureet laetaan yel:n muaien
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotYDINSPEKTROMETRIA TENTTI mallivastaukset ja arvostelu max 30 p, pisterajat 15p 1, 18p 2, 21p 3, 24p 4, 27p - 5
5573-5 YDISPEKTROMETRIA TETTI 9.5.05 mallivatauket ja arvotelu max 30 p, piterajat 5p, 8p, p 3, 4p 4, 7p - 5. Mittautehokkuu ja iihen vaikuttavat aiat/ilmiöt gammapektrometriaa (yht. 6 p) Vatau: ilmaiimea
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä
Eimerilaelma Jäyitävä CLT-einä 30.5.014 Siällyluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - 3-3 ATERIAALI... - 4-4 PANEELILEIKKAUSKESTÄVYYS... - 4-5 LAELLIN LEIKKAUSKESTÄVYYS... - 5-6 LAELLIEN
LisätiedotÄäniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna
Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011
S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω
LisätiedotJLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi
JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p
Lisätiedot