RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen"

Transkriptio

1 RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

2 Antennit

3 Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin Yleensä resiprookkisia (toimivat lähetyksessä ja vastaanotossa) Säteilykuvio, vahvistus

4 Säteilykuvio Antennin säteilemä kenttä voidaan kuvailla pallokoordinaatistossa Säteilykuvio on kolmiulotteinen Kuvio koostuu pääkeilasta ja sivukeiloista Pääkeila voimakkain säteily, -3 db leveys Sivukeilat säteilyteholtaan pienempiä Pääkeilan tasossa esitetty leikkaus usein käyttökelpoisin esitystapa

5 Pääkeila -3 db Sivukeilat Takakeila

6 Säteilyhyötysuhde Antennin säteilemän tehon suhde syötettyyn tehoon h rad = P P rad in Lisäksi otettava mahdollinen epäsovitus huomioon

7 Suuntaavuus, antennin vahvistus Suuntaavuus on antennin kyky säteillä pääkeilan suuntaan Prad,pääkeila D = Prad Kuvitteellisen isotrooppisen antennin suuntaavuus on 0 db (tästä vertailuyksikkö dbi, i=isotrooppinen), suuntakuvio on pallo Vahvistus ottaa huomioon säteilyhyötysuhteen G = P rad,pääkeila P in

8 Suuntaavuus ja antennin aukko Antennin aukko A on se pinta-ala, josta tehoa kuljettava tasoaalto näyttää säteilevän Tai jonka läpi vastaanottoantenni sieppaa saapuvan tasoaallon E H Avaruuskulma Ω r Kentän teho, Poyntingin vektori E P 2 Z 0 A r

9 Apertuuri ja sen hyötysuhde Apertuuri eli antennin aukko A, josta suuntaavuus D = max 4p A 2 l Apertuurihyötysuhde η ap ilmoittaa aukon käyttöasteen (A e on efektiivinen aukko) A e = h Efektiivinen aukko ottaa huomioon epätasaisen kentänjakauman aukossa ap A

10 Apertuuri ja suuntaavuus Eli suuntaavuus voidaan ajatella siten, että antenni on musta laatikko, ja teho näyttää säteilevän siinä olevasta aukosta eli apertuurista Mitä suurempi aukko suhteessa aallonpituuteen, sitä suurempi suuntaavuus D = max 4p A l 2

11 Polarisaatio Polarisaatio on sähkökentän suunta säteilykuviossa Antennien polarisaatioiden on oltava sama, jotta vastaanotto tapahtuu parhaalla mahdollisella sovituksella

12 Kaistanleveys Lisäksi antennin kaistanleveys on rajoittunut

13 Kauko- ja lähikenttä Lähellä antennia ei vielä esiinny vapaassa tilassa kulkevaa aaltoa Aalto ei ole irronnut antennista, käyttäytyy pikemminkin kuin kelan ja kondensaattorin varastoituneet kentät Reaktiivinen lähikenttä Kenttien, aaltoimpedanssin tai aallon vaihekäyttäytymisen muutos

14 Pienen dipolilähteen impedanssikuvaaja 700 Kentän impedanssi Z [W] r ,5 1 1,5 2 r [l]

15 Reaktiivisen lähikentän rajalle voidaan lausua r rnf = l 2p Tällä rajalla antennin reaktiivisesti varastoitunut energia ja kaukaisuuteen säteilty energia ovat yhtä suuret

16 Tehon siirtyminen antennien välillä Antennin säteilemä tehotiheys Toisen antennin vastaanottama teho Saadaan Friisin siirtoyhtälö 2 2 4, 4 l p p et t t t er r r A G r G P A S P = = = 2 4 ø ö ç è æ = R G G P P r t t r p l 2 4 r G P S t t r p =

17 Tehonsiirtoyhtälön käyttö P t G t λ R G r P r

18 Radioaaltojen eteneminen

19 Radioaaltojen taajuusallokointi Maailmanlaajuisesti ITU, International Telecommunication Union koordinoi ITU:ssa BR, Radiocommunication Bureau Päätökset vahvistetaan joka toinen vuosi järjestettävässä WRC:ssä, World Radio Conference Maapallo jaettu alueisiin Radio-ohjesääntö sisältää radiotaajuuksien jakotaulukon Suomessa taajuusalueiden käytöstä vastaa Viestintävirasto Taajuusalueiden käyttö radioliikenteen taajuusjakotaulukossa

20 Radioaaltojen eteneminen Vapaassa tilassa radioaallot etenevät suoraan heijastumatta ja vaimentumatta Vapaa tila = approksimaatio Radioaaltojen etenemiseen vaikuttavat mm. sironta, heijastuminen ja vaimeneminen etenemisreitillä olevien esteiden ja väliaineiden ominaisuuksien seurauksena

21 Radioaaltojen eteneminen Ilmakehän permittiivisyys on arvoltaan lähellä tyhjiön permittiivisyyttä Permittiivisyys riippuvainen ilmanpaineesta, lämpötilasta ja kosteudesta Permittiivisyyden arvo muuttuu korkeuden mukaan ja yleensä laskee korkeammalle noustaessa Ilmanpaine ja kosteus laskevat nopeammin kuin lämpötila Tämän ilmiön seurauksena radioaalto taipuu takaisin kohti maanpintaa

22 Radioaaltojen eteneminen Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc.

23 Muunnettu maanpinta Radioaalto taipuu, mutta myös maanpinta kaartuu Usein laskemissa maanpinnan sädettä muunnetaan siten, että voidaan olettaa aallon etenevän suoraviivaisesti Maan säde muunnetaan arvosta R (6370 km) arvoon KR Keskimääräisessä ilmakehässä KR on 8760 km eli K=1,375. Usein käytetään K:n arvoa 4/3.

24 Radioaaltojen eteneminen Seuraavassa kuvassa on esitetty radioaaltojen vaimeneminen ilmakehässä sekä merenpinnan korkeudella että 9150 m:n korkeudella Hapen määrä ilmakehässä lähes vakio, mutta vesihöyryn määrä vaihtelee huomattavasti Vesihöyryn vaimennuskerroin suoraan verrannollinen vesihöyryn absoluuttiseen määrään, joka on lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktio

25 Radioaaltojen eteneminen Huomioitavaa Vesihöyryn ja hapen resonanssipiikit Taajuusikkunat, joilla pieni vaimennus suunnilleen taajuuksien 35, 95, 140 ja 220 GHz:n lähellä (käytetään tutka- ja viestintäyhteyksiin) Resonanssitaajuuksia voidaan hyödyntää esim. ilmakehän mittaamisessa, lyhyen kantaman radiolinkeissä tai satelliittien välisissä yhteyksissä Alle 10 GHz taajuuksilla vaimennus ilmakehässä on hyvin pientä

26 Radioaaltojen eteneminen Lähde: Microwave engineering, 3rd ed. Pozar, D. M John Wiley & Sons, Inc.

27 Radioaaltojen eteneminen Ilmakehä voidaan jakaa radioaaltojen etenemisen kannalta kahteen eri kerrokseen Troposfääri Ilmakehän alimmainen kerros, joka ulottuu sijainnista riippuen noin km korkeuteen maanpinnasta katsoen Sääilmiöt Jatkuvasti muuttuva, gradientti Signaalin amplitudi, vaihe ja polarisaatio voivat vaihdella satunnaisesti Ilmakehä aiheuttaa kohinaa Ionosfääri Ilmakehän kerros, joka ulottuu noin 50 km:sta 1000 km:iin maanpinnasta katsoen

28 Radioaaltojen eteneminen VLF- (10 30 khz) ja LF-taajuuksilla ( khz) ionosfääri on erittäin johtava ja se heijastaa radioaallot takaisin maahan pienin häviöin

29 Radioaaltojen eteneminen HF-taajuuksilla (3 30 MHz) aallot taipuvat takaisin maahan, jos olosuhteet ovat sopivat. VHF- ( MHz), UHF- (0,3 3 GHz) ja SHFtaajuiset (3 30GHz) aallot läpäisevät normaalisti ionosfäärin. Ionosfääri saattaa kuitenkin kääntää niiden polarisaatiota

30 Radioaaltojen eteneminen Lähde: Radio Communication, 2nd ed. Green, D. C Pearson Education

31 Radioyhteyksien etenemismekanismit Matalilla taajuuksilla (VLF ja LF) radioaalto voi edetä maanpintaa pitkin maanpinta-aaltona Antennit lähellä maanpintaa Pieni vaimennus matalilla taajuuksilla Vaimennus kasvaa nopeasti taajuuden kasvaessa Eteneminen rajoittuu alle 10 MHz:n taajuuksille Pitkillä yhteyksillä maanpinta-aalto on hallitseva noin 150 khz:n taajuuteen asti Maanpinnan sähkönjohtavuus ja dielektrisyysvakio vaikuttavat pinta-aallon etenemiseen Aalto voi edetä horisontin taakse tuhansia kilometrejä Etenee erityisen hyvin merien yli (johtavuus)

32 Radioyhteyksien etenemismekanismit Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin Muistuttaa vapaan tilan etenemistä Aallon kaartumisesta johtuen radiohorisontti on geometrista horisonttia kauempana Tärkein etenemismekanismi UHF-, SHF- ja EHF-alueilla Vastaanottoasema lähetysaseman radiohorisontin yläpuolella Tyypillisesti Kahden maanpäällisen aseman Maapäällisen ja satelliittiaseman Kahden satelliitin väliset yhteydet

33 Radioyhteyksien etenemismekanismit Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin Aalto vaatii riittävän suuren vapaan tilan edetäkseen vaimentumatta Vapaaksi esteistä jätettävä 1. Fresnelin ellipsoidi r + - = l r r / r 0 h f = lr r r r 2 r h f 1 r 2

34 Monitie-eteneminen Yhdestä pisteestä lähetetty radioaalto kulkee useita eri reittejä aiheuttaen ongelmia vastaanottopäässä. Eri reittejä kulkevien aaltojen interferoidessa vastaanotetun signaalin taso saattaa vaihdella ajan funktiona voimakkaasti (häipyminen) Lähde: Radio Communication, 2nd ed. Green, D. C Pearson Education

35 Radioyhteyksien etenemismekanismit Eteneminen ilmakehän epähomogeenisuuksista tapahtuvan sironnan avulla Osa tasoaallon koherentista muodosta muuttuu epäkoherenttiin muotoon ja säteilee laajaan avaruuskulmaan Lisää yleensä yhteysvälin vaimennusta Ilmiötä voidaan myös hyödyntää

36 Radioyhteyksien etenemismekanismit Eteneminen ionosfäärin kautta Aalto voi heijastua ionosfäärin kautta alle 30 MHz:n taajuuksilla Heijastumalla uudelleen maanpinnasta radioaalto voi edetä ympäri maapalloa Ionosfäärin kautta tulevan aalto on vallitseva pitkien yhteysvälien etenemismuoto taajuusalueella 1,5-30 MHz

37 Signaalin voimakkuus vastaanottopäässä Vastaanotettavan radiosignaalin tehoa on vaikea ennustaa luotettavasti Samalla etenemisreitillä signaalin teho saattaa vaihdella ajan funktiona huomattavasti, jopa kymmeniä desibelejä Radioaaltojen etenemisen tarkastelu jollakin etenemisvälillä tulee perustua myös tilastoituun tietoon

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Radioastronomian käsitteitä

Radioastronomian käsitteitä Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa

Lisätiedot

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen Professori Jari Porras 1 Luennon aiheet Radiotaajuudet ja niiden käyttö Radioaaltojen eteneminen Tärkeimmät etenemismekanismit Radioaaltojen

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 12 / versio 1. joulukuuta 2015 Antennit (Ulaby 9.1 9.6, 9.9) Hertzin dipoli Kaukokenttä Säteilykuvio ja suuntaavuus Antennin vahvistus ja

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) 1 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 2 Johtimettomat siirtotiet Signaali

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Yleisen antennin säteily k enttien ratk aisem isen v aih eet:

Yleisen antennin säteily k enttien ratk aisem isen v aih eet: Sä te ily k e n ttie n ra tk a ise m in e n Yleisen antennin säteily k enttien ratk aisem isen v aih eet: 1. E tsi A integ roim alla y h tälö A = µ e jβr 4π r V Je j βˆr r dv, (40 ) 2. L ask e E E = jωa

Lisätiedot

Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa

Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Taneli Lepistö Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Tekniikka Tietotekniikan tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi

Lisätiedot

LIITTEET. Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen

LIITTEET. Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen LIITTEET Leena Korpinen, Jarmo Elovaara, Lauri Puranen SISÄLLYSLUETTELO Liite 1 Voimalinjojen sähkö- ja magneettikentän laskenta... 530 Liite 2 Radiotaajuisen kentän laskentamalleja... 537 Liite 3 Mikroaaltoantennin

Lisätiedot

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen. 1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho

Lisätiedot

Antenni ja säteilykuvio

Antenni ja säteilykuvio POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Scanned by CamScanner

Scanned by CamScanner Scanned by CamScanner ELEC-C414 Kenttäteoria ESIMERKKIRATKAISUT 2. välikoe: 13.12.216 4. (a) Ominaisimpedanssi (merkitään Z ) on siirtojohdon ominaisuus. Se on siis eri asia kuin tasoaaltojen yhteydessä

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Sami Mustonen WLAN-ANTENNI AJONEUVOKÄYTTÖÖN

Sami Mustonen WLAN-ANTENNI AJONEUVOKÄYTTÖÖN Sami Mustonen WLAN-ANTENNI AJONEUVOKÄYTTÖÖN Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tietotekniikan koulutusohjelma Kevät 2006 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Tekniikka

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Esimerkki: Kun halutaan suojautua sähkömagneettisia

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

AALTO-OPAS H-BEND VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Juhana Kankainen j82081 Teemu Lahti l82636 Henrik Tarkkanen l84319

AALTO-OPAS H-BEND VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Juhana Kankainen j82081 Teemu Lahti l82636 Henrik Tarkkanen l84319 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Juhana Kanainen j8081 Teemu Lahti l8636 Henri Taranen l84319 SATE010 Dynaaminen enttäteoria AALTO-OPAS H-BEND Sivumäärä: 1 Jätetty tarastettavasi:

Lisätiedot

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen Mikä muuttuu 2015? WRC2015 Pasi Toivonen World Radiocommunication Conference 2015 WRC15 kokoontuu 2-27.11.2015, International Telecommunication Union (ITU), Geneve, Sveitsi Asialistalla lähes 30 kohtaa,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TIETOKONEOHJATTU ANTENNIMITTAUSJÄRJESTELMÄ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TIETOKONEOHJATTU ANTENNIMITTAUSJÄRJESTELMÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TIETOKONEOHJATTU ANTENNIMITTAUSJÄRJESTELMÄ Työn tekijä: Soile Sallinen Työn valvoja: Antti Koivumäki Työn ohjaaja: Antti

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Maarit Vesapuisto SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA. Opetusmoniste: Antennit

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Maarit Vesapuisto SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA. Opetusmoniste: Antennit VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto SATE.010 DYNAAMINEN KENTTÄTEOIA Opetusmoniste: Antennit Vaasassa 04.1.009 ALKULAUSE Tämä opetusmoniste laadittiin marras-joulukuun

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA

AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA 1 AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA Miten aallot käyttäytyvät väliaineissa & esteissä? Mitä ovat Maxwellin yhtälöt? HUYGENSIN PERIAATE 2 Aaltoa voidaan pitää jokaisesta aallon jo läpäisemästä väliaineen pisteestä

Lisätiedot

Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008

Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008 Antennin impedanssi Antennin sy ö ttö impedanssi on se impedanssi, jolla antenni näk y y sen sy öttöpisteisiin. S y öttöimpedanssiin v aik u ttav at k aik k i antennin läh istöllä olev at rak enteet ja

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 9 / versio 9. marraskuuta 2015 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Antennialan tekniikkapäivä 18.11.2010 Kari Kangas, radioverkkojen erityisasiantuntija Viestintävirasto Sisältöä Eri viranomaisten roolit valtioneuvosto liikenne-

Lisätiedot

Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot

Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot 26.3.2013 1 (8) Radioamatööriviestinnän taajuusalueet ja suurimmat sallitut lähetystehot Taulukko on kooste Viestintäviraston radiotaajuusmääräyksen taajuusjakotaulukosta. https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/lainsaadanto/maaraykset/radiotaajuusmaarays4.html

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 17. marraskuuta 2016 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori 2 (18)

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ AKTIIVISEN PERHOSDIPOLIANTENNIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ AKTIIVISEN PERHOSDIPOLIANTENNIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ AKTIIVISEN PERHOSDIPOLIANTENNIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Työn tekijä: Jan Katz Työn ohjaajat: Olavi Aho Työ hyväksytty:.. 2009 Olavi

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

SATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys

SATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys SATELCOM OY DI Leif Saarela Esiselvitys Tuulivoimapuiston televisiovastaanotolle mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden minimointi Salo-Ylikoski-alueella 27.4.2017 Selvitystyö Ilmatar Kauhava Oy Tuuliveikot

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Siirtolinjat - Sisältö

Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)

Lisätiedot

80m antenneista kotimaan työskentelyssä

80m antenneista kotimaan työskentelyssä 80m antenneista kotimaan työskentelyssä Pekka Ketonen, OH1TV 16.11.2016 OH1TV 1 Vertailua 80m kotimaan antenneista 1. Yleistä 2. λ luuppi 3. Magneettinen luuppi 4x4m 4. λ/2 dipoli 5. Yhteenvweto ja johtopäätökset

Lisätiedot

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Radioaaltojen perusteoriaa Eroja langattomien ja langallisten järjestelmien välillä Radioaallot sähkömagneettisen spektrin osana Radiotaajuuksien käytön säätely Radiotaajuusalueiden

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista

Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista SIIRTOTIET 75 Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johtimellinen (parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu) Johtimeton (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit,

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT 1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä

1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä 1 Perussuureiden kertausta ja esimerkkejä 1.1 Vuontiheys ja pintakirkkaus Vuontiheys ( flux density ) kertoo, kuinka paljon säteilyenergiaa taajuskaistassa [ν,ν+1hz] virtaa 1 m 2 pinta-alan läpi sekunnissa.

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 8 Tavoitteet Sähkömagneettiset aallot Sähkömagneettisten aaltojen energia ja liikemäärä Seisovat sähkömagneettiset aallot

Lisätiedot

SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA

SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Simo Mikkonen Kadettikurssi 99 Maasotalinja Maaliskuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA

IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA Pro Gradu Kadetti Valtteri Kuusisto Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntalinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa Antennit Antenneilla lähetetään ja vastaanotetaan radioaaltoja. Lähetysleho pyritään saamaan antennilla mahdollisimman tehokkaasti radiotielle tai radiotieltä vastaanottimeen. Antenneja tarvitaan lahes

Lisätiedot

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon

Lisätiedot

3.32. On tärkeätä muistaa, että tehosta desibeleissä puhuttaessa käytetään kerrointa 10 ja kentänvoimakkuuden yhteydessä kerrointa 20.

3.32. On tärkeätä muistaa, että tehosta desibeleissä puhuttaessa käytetään kerrointa 10 ja kentänvoimakkuuden yhteydessä kerrointa 20. 3.3 3. Desibeli Tasoaallon vaimenemisen häviöllisessä väliaineessa voi laskea aaltoluvusta β. Aaltoluvun imaginaariosa on mitta vaimenemiselle, ja usein puhutaankin β i :stä yksiköissä neperiä/metri eikä

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot. OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja syöttöjohdot. OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja syöttöjohdot OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Desibeli Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Yleisiä antenneja Aallonpituus Aallonpituus = valon

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16. päivänä marraskuuta 2001 radiotaajuuksista

Lisätiedot

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951 Käyttöohje Anvia TV Oy Rengastie 10 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 3 3. Painikkeet...

Lisätiedot

CAVEL CAVEL DKTCOMEGA:n tehtävä

CAVEL CAVEL DKTCOMEGA:n tehtävä koaksiaalikaapelit Italiana Conduttori Srl on valmistanut koaksiaalikaapeleita CAVEL tuotemerkillä vuodesta 1968 alkaen. Näiden vuosien aikana yritys on jatkuvasti kasvanut. CAVEL on tunnettu ja saanut

Lisätiedot

Sisäverkon peittotuotteet

Sisäverkon peittotuotteet Sisäverkon peittotuotteet Laatuantennin sisäverkon peittotuotteilla voitte helposti parantaa kuuluvuutta tai nostaa mobiililaajakaistan nopeutta. Ulkoantennin avulla hitaasti toimivan laajakaistaliittymän

Lisätiedot

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014 Tukiasema-antennien asentaminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Oppaan kirjoittajat: Tommi Toivonen Sami Kännälä Lauri Puranen

Lisätiedot

-Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.

-Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. 1 -Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat t sovellukset valtaavat t alaa joka puolella. ll -Keskustelua ryhmissä: Mieti Oulun seudulla toimivia

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015 1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.

Lisätiedot

Desibeli. Desibeliasteikko. Desibelilaskentaa. Desibeliyksiköitä. Peukalosääntöjä. Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia

Desibeli. Desibeliasteikko. Desibelilaskentaa. Desibeliyksiköitä. Peukalosääntöjä. Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, OH3HNY Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P i = 100000 B = P o /P

Lisätiedot

HÄVIÖLLISEN PYÖREÄN AALTOJOHDON SIMULOINTI

HÄVIÖLLISEN PYÖREÄN AALTOJOHDON SIMULOINTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jukka Hautala j82212 Toni Takalo n86196 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria HÄVIÖLLISEN PYÖREÄN AALTOJOHDON SIMULOINTI Sivumäärä: 13 Jätetty tarkastettavaksi:

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Antennitarvikkeet. Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet

Antennitarvikkeet. Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet Antennitarvikkeet Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet Antennit ULA-antenni Tilausnro: A100193/SSTL-koodi 75 001 02 ULA- radioantenni vaaka- ja pystypolarisaatio vastaanotolla

Lisätiedot

Antennitarvikkeet. Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet

Antennitarvikkeet. Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet Antennitarvikkeet Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet Antennit ULA-antenni Tilausnro: A100194/SSTL-koodi 75 001 02 ULA- radioantenni vaaka- ja pystypolarisaatio vastaanotolla,

Lisätiedot

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria MIKROAALTOUUNI Sivumäärä: 12 Jätetty tarkastettavaksi:

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

EMC Suojan epäjatkuvuudet

EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista

Lisätiedot

PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN

PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN Pekka T. Pussinen, OH8HBG Marko Autti, OH9LMP/OH9CW Testikäyttöön tarvitaan joskus GPS-vastaanotinantennia, jonka koolla ja painolla ei ole juurikaan merkitystä. Tässä

Lisätiedot

Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949

Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Ins. J. HOLOPAINEN: Yleisradioasemien kuuluvaisuudesta vuonna 1949 Yleisradiotoimintaan kuuluu myös tietää kuinka laajalla alueella maan kukin yleisradioasema on kuultavissa. Kuuluvaisuus määritellään

Lisätiedot

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Ammattiliikkeen suunnittelema TV-antennipaketti, jolla lisäät HD-teräväpiirtokanavat omakotitalon tai kesämökin antennijärjestelmään. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF

Lisätiedot