MEKANIIKAN PERUSTEITA
|
|
- Elina Korpela
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Copyrigh Io Jokinen 018 MEKANIIKAN PERUSTEITA TUTKINNON OSAAN FYSIIKKA JA KEMIA SISÄLTÖ SIVU Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoaikiihyvyy 4 Voia 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Energia 9 Paine 10
2 Copyrigh Io Jokinen 018 Mekaniikka Mekaniikan onie iälää perukäiee lakueierkkeineen. Lakuehävien rakaieinen Fyiikaa ehävien rakaiu vaaii lakeia. Lakeinen on uein helpopaa kun noudaaa euraavaa rakaiuapaa: 1. Miei iä kyyään ja erkie e oalla uureunnukella. Ei. kun kyyään aaa erkie e euraavai: =? Suureunnuen oaainen on välääönä.. Kao ehävää iä iedeään ja erkie ne oilla unnukilla. Ei. kun iedeään voia ja kiihyvyy erkie ne euraavai: F = 500 N ja a = 5 /. 3. Selviä ikä lakukaava opiva lakeieen. Ne ova ellaiia joia eiinyy kyyy eri ( ) ja iedey eri ( F ja a ). 4. Jo lakukaavoia on ehävä ekijän yhälön uokkaua ee e. Jo arviaan eri lakukaavojen yhdiäiä, niin ee ekin. 5. Tee arviaea laauuunnoke ( ei. k / h uooon / ) 6. Sijoia arvo ja rakaie ehävä Nopeu Nopeu on kuljeavan akan uhde aikaan eli: v iä v = nopeu ( / ) = aka ( ) = aika ( ) Kekinopeu Yleenä jonkin kappaleen, kuen auon nopeu ei ole aaia vaan nopeu vaihelee. Tällöin kuljeu aka jaeuna kulueulla ajalla on kekinopeu v k Nopeuden ykikkö on /. Hyvin uein kuienkin käyeään ykikköä k/h. Lakennaa ykikköjä jouduaan uunaaan koka uuoin vaauke eivä olii ykiköilään oikeia eiväkä lukuarvokaan. Nopeuden ykikköjen uunainen: Alkuperäinen Muunneu Kerroin / k/h 3,6 k/h / 0,77 Lakueierkki: Mikä on ollu juokijan kekinopeu kun hän on juou 100 eriä aikaan 1? Vaau: Lakueierkki: Mikä on auon nopeu ykiköä / kun en iarilukea on 80 k/h? Lakueierkki: 100 v k 8, 33 1 k 0 v 3,6 h 7 Vaau: k h Mikä on uulen nopeu ykiköä k/h kun en nopeu on 0 /?
3 Copyrigh Io Jokinen 018 Vaau: k v 80 0,777, h k h Kehänopeu Kun pyöreä kappale kuen auon renga pyörii, on renkaalla kaki pyöriinopeua. a) Kierrokia ekunnia ( 1 / ai r / ) Uein käyeään yö ykikköä rp joka on ( kierroa inuuia = round per inue ). b) Kehänopeu ( / ) Kehänopeu voidaan lakea kaavalla: v kehä = d n iä: v kehä = pyörän kehänopeu ( / ) = 3,14 d = pyörän halkaiija ( ) n = pyörän pyöriinopeu ( 1 / ) Vaau: 1 v kehä 0,5 4 6, 8 Kiihyvyy Taaiea liikkeeä nopeu ei uuu vaan pyyy koko ajan aana. Kun nopeu uuuu apahuu kiihyvyyä. Eierkiki auolla ajeaea nopeu on harvoin aaia. Nopeu joko liäänyy ai vähenee; kiihyy ai hidauu. Kiihyvyy on nopeuden uuo jaeuna kuluneella ajalla eli: a iä v v a = kiihyvyy ( / ) v = loppunopeu ( / ) v1= alkunopeu ( / ) = uuokeen kulunu aika 1 Kuva 1. Kehänopeu Kuva. Kiihyvyy Lakueierkki: Auon pyörä pyörii nopeudella 5 r/. Mikä on en kehänopeu kun pyörän halkaiija on 50 c? Lakueierkki: Mikä on auon kiihyvyy ykiköä /, kun e kiihyy k/h ajaa 10?
4 Copyrigh Io Jokinen 018 Rakaiu: 1. a =?. v 1 = 0 v =100 k/h = v v1 a 4. Ei uuokia lakukaavaan koka lakeava eri ( a ) on ykinään yhälön vaealla puolella. 5. Nopeuden uuo ykikköön / on ehävä, joa vaau aadaan oikeaan ykikköön ja lukuarvolaan oikeaki. 100 k/ h 0,77 7, 7 k h 6. Kiihyvyyden lakeinen 7,7 a 10 Puoaikiihyvyy 0,77 Maa veää puoleena kappaleia. Eierkiki kun ihinen irroaa oeen kappaleea puoaa kappale aahan. Puoaien aiheuaja on painovoia, jonka odellia yyä ei ede iedeä. Painovoia aiheuuu graviaaioa, joa kappaleilla on veovoia oiiaan kohaan. Miä aiiviepi kappale on, iä voiakkaain e veää oiia kappaleia puoleena. Maapallolla graviaaio aiheuaa painovoiakiihyvyyden. jonka arvo on 9,81 /. Lakueierkki: Kivi pudoeaan ala ornia. Mikä on en nopeu 3 kuluua? Rakaiu: 1. v=?. =3 g=9,81 / 3. g v1=0 Koka v 1 =0,voidaan e jäää poi kaavaa. Tällöin aadaan: v =g v v v 9,81 / 3 9, 4 Tulo ei oa huoioon ilan vaua. 1 Kuva 4. Painovoia aa aikaan kiihyvyyden puoavaan kappaleeeen Voia
5 Copyrigh Io Jokinen 018 Kun kappale aaeaan pyähdykiä liikkeeeen ai liikkuvan kappaleen nopeua uueaan arviaan uuokeen voiaa. Tarviavan voian uuruu riippuu liikkeelle laieavan kappaleen aaa ja kappaleelle aaavaa kiihyvyydeä. On elvää, eä uuren aan liikkeelle aaainen vaaii eneän voiaa kuin pienen aan liikkeelle aaainen. Saoin uuren kiihyvyyden aikaanaainen vaaii eneän voiaa, koka juuri kiihyvyyden liäy anaa kappaleelle liää nopeua. Voia on aa kerrouna kiihyvyydellä eli: F iä a F= voia ( kg/ = N) = aa ( kg ) a= kiihyvyy ( / ) Voian ykikkö on Newon ( N ) Kuva 3. Voia aa aikaan kiihyvyyden 1. F=?. =1500 kg a=6/ 3. F= a 4. Ei kaavan uokkaua 5. F=1500 kg 6 /= 9000kg/ = 9 kn Lakueierkki: Mopo kiihyy nopeudea 15 k/h nopeueen 45 k/h 5 ekunnia. Mopon ja kuljeajan aa on yheenä 150 kg. Mien uuri voia kiihdyykeen arviaan? Rakaiu: 1. F =?. v1=15 k/h ( = 4,165 /) v=45 k/h ( = 1,49 / ) = 5 = 150 kg 3. F = a ; a=(v- v1) / 4. Kaavan ijoiu oieen kaavaan: F = (v- v1) / ) 5. F = 150kg [(1,49 / 4,165 /) / 5 ]= 50 kg/= 50 N Lakueierkki: Lakueierkki Mien uuri voia arviaan kiihdyäään 1500 kg:n aainen auo kiihyvyydellä 6/? Rakaiu: Auon ooori kykenee uoaaan 4000 N voialla 6 / kiihyvyyden. Mikä on auon aa? Rakaiu: 1. =?. F = 4000 N ; a = 6/ 3. F = a
6 Copyrigh Io Jokinen = F / a 5. kg 4000 N kg 6 6 Kika Kika on liikeä vauava voia jonka aiheuajana on pinojen kokeu oiiina. Kikan uuruueen vaikuaa ainoaaan pinojen laau. Kikaa on kahdenlaia; lepokikaa ja liikekikaa. Lepokika on liikekikaa uurepaa ikä huoaaan. yönneäeä jokin kappale liikkeelle. Alua kappale on vaikea aada liikkeeeen lepokikan vuoki, ua kun e on aau liikkeeeen e liikkuu helpoin. iä F Fn = kikakerroin Fn = noraalivoia ( N ) Fu = kikavoia ( N ) Kuva 6. Kikavoia, kiihyvä liike Sekä lepokikalla eä liikekikalla on pinojen laadua riippuva kikakerroin. Kikakerroin on kikavoian uhde noraalivoiaan. µ = Fu / Fn,iä µ= kikakerroin Fn = noraalivoia ( N ) Fu = kikavoia ( N ) Noraalivoia on kappaleen aa kerrouna puoaikiihyvyydellä. Tää kaua kappaleen aa vaikuaa kikavoiaan. Kuva 7. Hidauva liike F n = G Noraalivoia on Newonin 3. lain ukaan vaakkaiuunainen kuin g. Tää ei vaikua kuienkaan lakuulokiin, joen yllä olevaa lakukaavaa voidaan käyää. Kuva 5. Kikavoia, aainen liike Kikaa pyriään vähenäään koneen oia voielulla ja ekeällä kappaleiden pinna ileiki. Kun kika on pieni eivä oa kulu
7 Copyrigh Io Jokinen 018 eiväkä kuuene kikan vaikuukea. Kikaa pyriään liääään kun haluaan ei. pioa auon renkaiiin ai laiapinnoieiden ja kenkien välille. Kikan uuruu riippuu aina olepien pinojen yheivaikuukea. Lakueierkki: Kelkan ja jään välinen kikakerroin on 0,08. Kelkan aa on 10 kg. Mien uurella voialla kelkkaa on yönneävä, joa nopeu pyyy vakiona ( aana)? 1. F=? Kun kelkkaa vedeään ieyllä voialla laiaa pikin, ehdään yöä. Työn äärä riippuu arviavaa voiaa joka aa riippuu kelkan ja laian välieä kikaa ja vedeävän kelkan aaa. Jo kikakerroin on uuri arviaan eneän voiaa ja aalla ehdään eneän yöä. Jo vedeävän kelkan aa liäänyy niin aalla liäänyy yö yö. Saoin jo kelkkaa vedeään pidepi aka niin yö liäänyy. Kuva 6. Työ vedeäeä ai yönneäeä kappalea. = 0,08 = 10 kg a = 0 3. Fu = Fn Fn = g Koka nopeu ei uuu on kikavoian ja yönövoian olava yhä uuria. Näin ollen: Fu = F 4.Sijoieaan kaava Fn = x g kaavaan Fu = Fn ;aadaan F= µ x x g 5. F = 0,08 10 kg 9,81 / = 1177, N Työ Työ ääriellään euraavai: W = F iä; W = yö F = voia = voian uunnaa kuljeu aka Työ kappaleen liikuaiea Työnnöä ai vedoa yön äärään vaikuava ii: - Kappaleen aa ( ) - Painovoia ( g = vakio ) - Maka ( ) - Kikakerroin (µ ) Huoaa eä aika ei vaikua yön äärään. Lakueierkki Iä veää laaan pulkaa 300 akan. Lapen ja pulkan yheiaa on 35 kg ja pulkan ja luen välinen kikakerroin 0,. Mien uuren yön iä ekee? 1. W=?. = 300 = 35 kg µ = 0, 3. W = F F = µ g
8 Copyrigh Io Jokinen Sijoieaan kaava F = µ g kaavaan W = F aadaan: W = µ g 5. W = 0, 35 kg 9,81/ 300 = 0601 N. = 30 kg g = 9,81/ h = 0,8 3. W = x g x h 4. Ei kaavauuokia ai ijoiukia 5. W= 30 kg x 9,81/ x 0,8 = 35,44 N Työ nooa Kun joain kappalea noeaan ylöpäin arviaan nooon voiaa, koka aan veovoia vauaa nooa. Kuva 7. Työ noeaea kappalea Teho Teho on ehy yö jaeuna yöhön kuluneeeen aikaan eli W P iä W N P = eho ( N / =W ) W= ehy yö ( N ) = yöhön käyey aika ( ) Tehon ykikköä on Wai ( W ) Nooyön äärään vaikuava ii: - Kappaleen aa ( ) - Nookorkeu ( h ) - Painovoia ( g = vakio ) Lakueierkki Mie noaa 30 kg aalipurkin aaa 80 c korkealle pöydälle. Mien uuren yön hän ekee? Koka yö on voia keraa aka ( W = F S ), niin eho voidaan lakea yö kaavalla: P F Teho nooa W N Noeaea kappalea ylö ehdään yöä. Jo kappale noeaan hiaai ai nopeai aalle korkeudelle ehdään aa yö. Nopeaa nooa on kuienkin eho uurepi vaikka yö onkin aa koka noo ehdään nopeain. 1. W =? Lakueierkki
9 Copyrigh Io Jokinen 018 Maalari kiipeää poraia kädeään 0 kg painava aalipurkki 5 15 ekunnia. Maalarin oa paino on 60 kg. Mikä on eho nouua? 1. P=?. = 0 kg + 60 kg = 80 kg h = 5 = W = x g x h Sijoiu: W P g h P 80kg9,81 / 5 P 61W 15 Energia Energia on arkieläää kekeinen käie. Ihinen arviee elääkeen ruuan kaua energiaa. Saoin läiäieen, valaiukeen, auojen liikuaieen, koneiden käyöön jne. arviaan energiaa. Energia on häviääönä, ua e voi uuaa uooaan onilla eri avoilla. Eierkiki auringon äeilyn iälään läpöenergian avulla kavi kavava. Tapahuaa läpöenergiaa on uuunu kavien yheyäien kaua keiallieki energiaki. Ihinen voi yödä kavin, ja kavia aaallaan energiallaan ajaa polkupyörää, jolloin keiallinen energia uuuu liike-energiaki. Ylääkeä ajaeaan pyöräilijään varaoiuu yö poeniaalienergiaa, jonka avulla hän voi lakea alaäkeä polkeaa. Polkupyörän renkaiden ja ien välinen kika hidaaa oiain pyörän liikeä. Kikavoia aa aikaan renkaiden läpeneiä, jolloin liikeja poeniaalinergia uuuu läpöenergiaki. Fyiikaa ärkeiä energiauodo ova liike-energia, poeniaalienergia, läpöenergia ja ähköenergia. Mekaniikaa liike- ja poeniaalienergia. Energian ykikkö on Joule ( J ). Liike-energia Joa jokin kappale aadaan liikkeeeen on ehävä yöä. Työn ekeieen aa arviaan energiaa. Liike-energian äärä voidaan lakea kaavalla: E k iä v Ek = liike-energia ( kineeinen energia ) = liikkeeä olevan kappaleen aa v = liikkeeä olevan kappaleen nopeu Liike-energian ykiköki aadaan E k kg / kg/ Liike-energian ykikkö joule ( J ) joka oiaala on yö newoneri ( N). Näin ollen yö voi uuua energiaki ja energia yöki. Lakueierkki: N Auon aa on 1400 kg ja en nopeu on 80 k/h. Mikä on auon liike-energia? 1. Ek =?. = 1400 kg v = 80 k / h J
10 Copyrigh Io Jokinen E k v k / h =, / kg, / E k 345kJ iä Ep = aeaenergia = kappaleen aa g = aan veovoiakiihyvyy h = nookorkeu Aeaenergian ykiköki aadaan: Lakueierkki: Paljonko auon nopeua piää lakea joa liike-energia puoliuii? E p kg/ Lakueierkki: N J 1. v =?. Ek = 34,5 kj / = 17,5 kj Paljonko auoon jonka aa on 100 kg iouuu poeniaalienergiaa kun e nouee äkeä ylö 15 eriä? 3. E k v 1. E p =?. = 100 kg 4. E v k g = 9,81 / h = v = 15,7 / = 56,6 k/h ( uui nopeu ) Liike-energian kaavaa havaiaan eä liikeenergian kavu riippuu eneän nopeuden kuin aan liäykeä. Jo kappaleen aa kakinkeraiuu ja aalla nopeu pyyy aana niin liike-energia kakinkeraiuu. Jo aa nopeu kakinkeraiuu ja aa pyyy aana niin liike-energia nelinkeraiuu. Poeniaalienergia ( aeaenergia) Kun jokin kappale noeaan ylöpäin aaa on ehävä yöä aan veovoiaa vaaan. Jo kappale noon jälkeen jää korkeapaan aeaan aan pinaan nähden kuin iä e oli alua, on iihen varaoiunu aeaenergiaa. Työ on uuunu energiaki. Aeaenergian uuruu voidaan lakea kaavalla: E p g h E p g h E p 100 kg9, , 5kJ Lakueierkki: Jo edelle olevan auon poeniaalienergia uunneaiiin liike-energiaki niin ikä olii auon nopeu? Oleu on, eä auo lähee pyähdykiä eikä liikeä vauava voia vaikua loppunopeueen? 1. v =?. E k = 1471,5 kj = 100 kg v E 3. k E v 4. k
11 Copyrigh Io Jokinen 018 kg v 49,5 / 100kg A=1 c ; 1 c =0, F = x a Nopeu vaaii 178 k/h uninopeua. Kappale joka iälää poeniaalienergiaa kykenee ekeään yöä. Eierkiki rakennuken peruan paaluukea ylö noeu paino pudoeaan alapäin, jolloin e lyö beonipaalua aan iään. Kappaleen kokonaienergia Kappaleen kokonaienergia on en yheenlakeu liike-energia ja aeaenergia eli: E v g h 4. Sijoieaan kaava F = a kaavaan P = F/A P P F A g A 60kg9,81 P Pa 0,0001 Puriu ja veo N Kun voia painaa pinaa oia pinaa vaen on pinojen välille paine joka on puriua. Pa Paine Kun voia veää pinaa iri oiea pinnaa on pinojen välillä paine joka on veoa. Kun voia vaikuaa pinaan aiheuaa e paineen. Paine on ii voia jaeuna pinaalalla. Paineen ykikkö on Pacal. Puriu ja veo ova oiena vaakohia. Molepien ykikköinä on paineen ykikkö Pacal. P F A Kuva 8. Puriu ja veo Miä uurepi on voian vaikuu pinaalaan nähden, iä uurepi on paine. Ei. jo uhannen kilon paino on 1 c:n alan päällä on paine aluaa vaen 100 keraa uurepi kuin jo paino olii 1 d :n alan päällä. Lakueierkki P A g Mikä on 60 kg:n aiheuaa paine pinaan kun paino kohdiuu 1 c:n alalle? 1. P=?. =60 kg
12 Copyrigh Io Jokinen 018 Maalin arunaa aluaan voidaan iaa veokokeella. Hyvin aluaan arunu aali keää veoa MP:a. Koe ehdään liiaaalla veonuppi aalipinaan ja liian kuivuua nuppia vedeään iri laieella joka näyää uruiheken vedon ( paineen ). Lakueierkki Maalin arunnan iaua varen kaoon on liiau pyöreä nuppi jonka halkaiija on 0. Jo aalin veolujuu yliää MPa, niin ien paljon painoa nuppiin voiaiiin ripuaa joei e iroii pinnaa? 1. =?. P = MPa = Pa A = π r 3. P = F/A ; F= g P = g / A 4. = P A / g 5. = Pa 0, / 9,81 / = 64 kg Voi arkaaa aadun ykikön oikeelliuuden euraavaa eierkiä. Ilanpaine Maapallon ilakehällä on aa. Ilan aa aiheuaa ilakehän paineen joka on eren pinnan korkeudella n. 101 kpa. Kun nouaan yleä erenpinnaa ilan paine lakee, koka yllä olevan ilan äärä ja aa vähenee koko ajan ylöpäin enäeä. Ihinen ei havaie ilakehän painea, koka en vaikuu on joka uunaan aa. Liikkeeä ilan oleaaolo on helpoi havaiavia ilan vaukena. Kaau puriuva kaaan paineen vaikuukea. Tällöin niiden paine kavaa. Saaa yyä ilan ihey alenee kun nouaan ylöpäin erenpinnan aoa. Lakueierkki: Mien uura aaa vaaavan paineen ilan paine aiheuaa neliöerin alalle? 1. =?. A=1 P=101kPa= Pa 3. P= F/A ; F= g 4. Sijoiu: g P A Kaavan uokkau: = P A / g 5. Lakeinen kg kg 9,81 Kaikki ykikö on uueu peruykiköiki, jolloin voidaan upiaalla odea eä vaauken ykikkö on oikea. Tulokea on havaiavia eä ilakehän paine on neliöerinpina-alaa kohden on uuri. Se vaaa uunnilleen veden aiheuaaa painea kyenen erin yvyydeä. Jo veiäiliön korkeu on 10 ja en pohjan pina-ala 1, niin illoin veiäiliöön ahuu veä 10 3 ja veden aa olii kg. Tällöin en aiheuaa paine 1 alalle olii noin 100 kpa.
OPINTOJAKSO MEKANIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2
OPINTOJAKSO MEKANIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 016 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoaikiihyvyy 4 Voia 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9
LisätiedotOPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2
OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9
LisätiedotF Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20
F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ - 0 Oalla eieyiä kyyykiä vaauke ova huoaavai pidepiä kuin iä eierkiki kokeea vaaukela vaadiaan. Kokeea on oaava vain olennainen aia per ehävä. . Muua SI järjeelän ykiköihin
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
LisätiedotRATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino
Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn
LisätiedotKOE 2 Ympäristöekonomia
Helingin yliopio Valinakoe.5. Maaalou-meäieeellinen iedekuna KOE Ympäriöekonomia Sekä A- eä B-oioa ulee aada vähinään 5 pieä. Mikäli A-oion piemäärä on vähemmän kuin 5 pieä B-oio jäeään arvoelemaa. B-OSIO
LisätiedotFYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen
FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN
LisätiedotÖljyshokkien talousvaikutusten heikkeneminen ja ilmiön syyt
Öljyhokkien alouvaikuuen heikkeneinen ja iliön yy Kananalouiede Pro gradu -ukiela Talouieeiden laio Taereen ylioio Ohjaaja: Jukka Pirilä Lokakuu 20 Terhi Lohander TIIVISTELMÄ Taereen ylioio Talouieeiden
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
Lisätiedota. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:
ELEC-C Sääöeniia 7. lauharjoiu Vaaue. r - K u K C y a. Varinainen proei on uua ilaeiymuooa: A Bu y C Kuvaa nähdään, eä ilamallin iäänmenona on u r K. Salaaria ei voi vähenää mariiia, joen un on n -veori,
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LisätiedotRATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike
Phyica 9. paino () 7. Gaitaatiooia ja heittoliike : 7. Gaitaatiooia ja heittoliike 7. a) Gaitaatiooia aikuttaa kaikkien kappaleiden älillä. Gaitaatiooian uuuu iippuu kappaleiden aoita ja niiden älietä
LisätiedotA-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!
MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)
LisätiedotBINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA
BINÄÄRINN SYNKRONINN IDONSIIRO KAISARAJOIAMAOMILLA MILIVALAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVIU SUODAIN JA SN SUORIUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaiia aalomuooja perupuleja yypilliei käyeään? 536A ieoliikenneekniikka
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotPD-säädin PID PID-säädin
-äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.
LisätiedotDEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 6, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset
DEE- ineaarie järjeelmä Harjoiu 6, harjoiuenpiäjille arkoieu rakaiuehdouke Tää harjoiukea käiellään aplace-muunnoa ja en hyödynämiä differeniaaliyhälöiden rakaiemiea Tehävä Määrielmän mukaan funkion f
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotKERTAUSTEHTÄVIÄ. LUKU v k = 12 m/s, x = 3,0 km, t =? x. LUKU v = 90 km/h = (90/3,6) m/s = 25 m/s, t = 1 s, s =? Kuljettu matka on m s
Phyica 4 Opettajan OPAS (8) LUKU 46 v k = /, x = 3,0 k, t =? x x Kekinopeuden uuruu on vk = Ratkaitaan aika t = t v 3,0 k t = = 50 = 50 in = 4,667 in 4, in 60 k 47 v k = 50 k/h, x =,5 k, v k = 80 k/h,
LisätiedotDerivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan
87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Rakaiuia Nämä Derivaaa -kurin kerauehävien ja -arjojen rakaiu peruuva oppikirjan ieoihin ja meneelmiin. Kuakin ehävää on yleenä vain yki rakaiu, mikä ei kuienkaan arkoia iä, eä rakaiu olii ainoa ai ede
Lisätiedot1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.
Fotoni 4 Kertau - 1 Kertautehtäviä Luku 1 1. Oheinen kuvio eittää kolen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona. a) Kuka on kulkenut piiän atkan aikavälinä 0...7? b) Milloin B aavuttaa C:n? c) Kenellä
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotC B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on tiitaina 23.5.2017. Ektra-tehtävät vataavat kolmea tehtävää, kun kurin lopua laketaan lakuharjoitupiteitä.
LisätiedotKertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS
(4) Luku 57. a) Mekaaniea poikittaiea aaltoliikkeeä aineen rakenneoat värähtelevät eteneiuuntaan vataan kohtiuoraa uunnaa. Eierkkejä ovat uun uaa jouen poikittainen aaltoliike tai veden pinnan aaltoilu.
LisätiedotJakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on maanantaina 8.8.2016. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen):
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte
4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.
LisätiedotIntensiteettitaso ja Doplerin ilmiö
Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0
Lisätiedot2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
LisätiedotCopyright Isto Jokinen MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017
AEAKKA aeaiikkaa piakäsielijöille Ogelarakaisu so Jokie 207 SSÄLÖ. aeaaise ogelie rakaisu laskukaaoilla 2. ekijäyhälö 3. Laskukaaoje yhdisäie 4. Yhälöide uodosaie aeaaisee ogelaa Käyöoikeus opeuksessa
LisätiedotKOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ
KOHINAN JA VAIHVIRHN VAIKUTUS VAIHKOHRNTILLA JÄRJSTLMILLÄ Mie vaihee epävaruu vaikuaa kohereia ilaiua? Mikä o piloiigaali? 557A Tieoliikeeekiikka I Oa 6 Kari Kärkkäie Kevä 05 VAIHVIRHN YLINN ANALYYSI QSB
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien
LisätiedotVallox TEKNINENOHJE. Vallox SILENT. Tyyppi 3510 Mallit: VALLOX 75 VALLOX 75 VKL VALLOX 95 VALLOX 95 VKL VALLOX 95 SILENT VALLOX 95 SILENT VKL
75 95.9.59F 9.. yyppi 5 VAOX yyppi 5 Mallit: VAOX 75 VAOX 75 VK VAOX 95 VAOX 95 VK Huoneitokohtaieen ilanvaihtoon pien-, rivi- ja kerrotaloihin ulo-/poitoilanvaihto läöntalteenotolla Hyvä uodatu Siäänrakennettu
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtävät
Phyica 4 OPETTAJAN OPAS (7) Kertautehtävät : Kertautehtävät Luku Piirretään tangentti hetkeä, vataavaan kohtaan Kuvan ukaan tangentin kulakerroin on 4,5 4 oikea vaihtoehto Vatau: B eli B on Taainen liike,
LisätiedotS Fysiikka III (Est) Tentti
S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 010 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotÄänen nopeus pitkässä tangossa
IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen
/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO : Yhden vapausaseen vaieneaon pakkoväähely, haoninen kuoiusheäe JOHDANTO Ulkoisisa kuoiuksisa aiheuuvaa väähelyä sanoaan pakkoväähelyksi. Jos syseeissä on vaiennusa, on kyseessä
Lisätiedot1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020
1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which
LisätiedotMore care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU , perussarja PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.009, peruarja PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 100
LisätiedotKertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.
5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41
LisätiedotPhysica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän
Lisätiedot( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt
SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5
LisätiedotTelecommunication engineering I A Exercise 3
Teleouao egeerg I 5359A xere 3 Proble elaodulaaor lohkokaavo o eey oppkrja kuvaa 3.63. Pulodulaaor ääuloa o aoagaal ja reeregaal erou d. Tää gaal kerroaa pulgeeraaor gaallla rajouke, el erouke erk elväe,
Lisätiedot2.4 Erikoistapaus kantalukuna 10 eli kymmenen potenssit
2.4 Kyenen potenit 2.4 Erikoitapau kantaukuna ei kyenen potenit Potenin kantaukuna käytetään kyentä erityieti, kun uku on erittäin uuri tai erittäin pieni. Tää auttaa näitten ääritapauten hahottaiea. Tarkateaan
LisätiedotPARTIKKELIN KINETIIKKA
PTKKELN KNETKK Newonin laki ma m& - on paikkeliin aikuaien oimien eulani - m on paikkelin maa - a & on paikkelin aboluuinen kiih Suoaiiaien liikkeen liikehälö (liikeuuna : m a 0 z 0 Taoliikkeen liikehälö
LisätiedotRak-54.116 Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti 30.8.2007
Rak-54.116 Rakeneden mekankka, RM (4 ov) Ten.8.7 Krjoa jokaeen koepapern elvä - koko nme, puhuelunm allevvauna - oao, vuokur, enn pävämäärä ekä enävä opnojako koodeneen - opkeljanumero, mukaan luken arkukrjan
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotSUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND
97 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND WORKING PAPERS ISSN 0781-4410 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS The Acuarial Sociey o Finland 97 Auranen, Ani Omavauueu (2009) Omavauueu SHV-yö Ani Auranen
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002
MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0
LisätiedotOH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.
Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo
LisätiedotAlipäästösuodatuksesta jää kuitenkin pieni vaihtovirtakomponentti, joka summautuu tasajännitteen päälle:
. Saainen analyyi.. Buck-opoloia Käiellään enin buck-yyppiä hakkurieholähdeä (kuva 2.2a ja 3.). ää eimerkiä kuorma on puhaai reiiivinen (R), mua yleiei e on yöeävien laieiden ominaiuukia muodouva impedani.
LisätiedotKuva lämmönsiirtoprosessista Käytössä ristivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet sekoittumattomat)
Kemian laitetekniikka Kotilaku 3..008 Jarmo Vetola Kuva lämmöniirtoproeita Käytöä ritivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet ekoittumattomat) kuuma maitovirta, eli ravaton maito patöroinnita virtau vaippapuolella
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa
Lisätiedotx v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.
Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen
Lisätiedotrad s rad s km s km s
otoni 5 6- Ketautehtävien atkaiut Luku. Satelliitti kietää Maata päiväntaaajataoa 50 k Maan pinnan yläpuolella. Sen kietoaika on 90 in. Määitä atelliitin kulanopeu ja atanopeu. Maan ekvaattoiäde on noin
LisätiedotFy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5
y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä
LisätiedotXII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA
II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =
LisätiedotMat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,
LisätiedotMEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta
MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana
LisätiedotRATKAISUT: 5. Liikemäärä ja impulssi
Phyica 9 1. paino 1(9) 5. Liikeäärä ja ipuli : 5. Liikeäärä ja ipuli 5.1 a) Kappaleen liikeäärä on p, joa on kappaleen aa ja kappaleen nopeu. b) Ipuliperiaate: Syteein liikeäärän uuto Δ p aikaälillä Δt
LisätiedotLuentomoniste: Mekaniikka Pasi Repo & Pekka Varis (päivitetty 2.1.06)
Fyiia evät 006 JAMK/IT -Intituutti Luentoonite: Meaniia Pai Repo & Pea Vai (päivitetty..06) 0. Johdanto... 0.. Fyiian ääitelä... 0.. Mittau ja yiöt.... -ulotteita ineatiiaa... 3.. Keivauhti... 3.. Keinopeu...
LisätiedotKULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA
1 KULMMOULOITUJEN SIGNLIEN ILMISU ISKRIMINTTORILL Millaisia keinoja on PM & FM -ilmaisuun? 51357 Tieoliikenneekniikka I Osa 17 Kai Käkkäinen Kevä 015 ISKRIMINTTORIN TOIMINTKÄYRÄ J -YHTÄLÖ FM-signaalin
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotElektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
TEKNIINEN KORKEAKOUU Elekroniikan, ieoliikeneen ja auomaaion iedekuna Suanna Pöyhönen IIKKUVAAN MATERIAAIIN SYNKRONOITUVA EIKKAUS TAAJUUSMUUTTAJASOVEUKSENA Diplomiyö, joka on jäey opinnäyeenä arkaeavaki
LisätiedotMetallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla
1 Metallikuulan vieriinen kaltevalla taolla Mikko Vetola Koulun nii Fyiikka luonnontieteenä FY1-Projektityö 4.6.2002 Arvoana: K+ (10) 2 1. Työn tarkoitu Tehtävänä oli tutkia illaiia liikeiliöitä eiintyy
LisätiedotKUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille
Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial
Lisätiedot= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0
Kertaustehtävät. c) Loppunopeus on v = as =, /s 55 /s. 8 7 v v0 3,6 s 3,6 s. c) Kiihtyvyys on a = =,0. t 5 s s Kolessa sekunnissa kuljettu atka on 7 s3 = v0t + at = 3,0 s + (,0 /s ) (3,0 s) 55,5. 3,6 s
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
Lisätiedot2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.
00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
LisätiedotFDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite
Rei iey seinään asenneava poisoilmalaie Lyhyesi Säädeävä Kiineä miausyhde Suuri poisoehokkuus Helposi puhdiseava Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O l/s Koko db(a) db(a)
LisätiedotTKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
LisätiedotSanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli
Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
LisätiedotToistoleuanvedon kilpailusäännöt
1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse
LisätiedotSISÄLLYS. Sivu Tuoteryhmä 3 Liikenteenohjaustuotteet 4-5 Kilpipussit 6-7 Yksittäiset kilvet 8 SPR Ensiapulaukut
a a im o k i l va n nni O v l i k o i ä n a i p k Y a ak i v r ip nt p l i m K So o ja h o n n Liik SISÄLLYS Siv Toryhmä 3 Liiknnohjao 4-5 Kilpipi 6-7 Ykiäi kilv 8 R Eniaplak Somn Trvakappa Oy on Trvallidn
LisätiedotViivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli
hum.9. oiman potentiaalienergia Potentiaalienergiata puhutaan, kun kappaleeeen vaikuttaa jokin konervatiivinen voima. oima on konervatiivinen, jo en tekemä tö vaikutupieen iirteä tiettä paikata toieen
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
LisätiedotKonvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotTeknistä tietoa TARRANAUHOISTA
Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä
Lisätiedotjoka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =
HY / Maemaiikan ja ilasoieeen laios Differeniaalihälö I kevä 09 Harjois 4 Rakaisehdoksia. Rakaise differeniaalihälö = (x + + Rakais: Tehdään differeniaalihälöön lineaarinen mnnos z(x = x + (x + jolloin
Lisätiedot2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23
LISÄTEHTÄVÄT. Maemaainen malli ja funkio 9. a) f (-) = - (-) + = - + = -6 b) f (-) = (-) - (-) + = - (-8) + = 8 + 8 + = 80. a) f ( ) = + f ( ) = 0 + = 0 ( ) = ± = ± = ai = Vasaus: = - ai = b) + = + = 0
LisätiedotBETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010
DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.03 SÄHKÖTKNIIKKA 20.5.999 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,8,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,0 Oletko muitanut täyttää palautekyelyn Teeenytja hauku amalla kokeet.. ake jännite
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus
Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen
LisätiedotTriathlon Training Programme 12-week Sprint Beginner
12 viikon kilpailuuunnitelma--kilpailumatka: printti Urheilijan tao: aloitteleva urheilija, 1 tai 2 vuoden kokemu printtitriathlonkilpailuita Tunteja viikoa: 5-6 Tätä harjoituuunnitelmaa käytetään Garminin
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset
SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn
LisätiedotMat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie
Lisätiedot