JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja: Professor Jaakko Pehkonen

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tekjä Terh Maczulskj Työn nm Julksen ja ykstysen sektorn välset palkkaerot Suomessa 2000-luvulla Oppane Kansantaloustede Aka Huhtkuu 2007 Tvstelmä Abstract Työn laj Pro gradu-tutkelma Svumäärä Tutkmuksessa selvtetään julksen ja ykstysen sektorn välsä palkkaeroja Suomessa luvulla. Anestona käytetään vuoden 2001 Tlastokeskuksen mkroanestoa, joka kattaa vuotaat palkansaajat, jotka tarkasteluvuonna ovat työllstettynä 12 kuukautta joko julksella ta ykstysellä sektorlla. Otos kästtää non henklöä, josta 45 prosentta on nasa ja 33,5 prosentta työskentelee julksella sektorlla. Tutkmuksen teoreettnen vtekehys muodostuu nhmllsen pääoman ja endogeensen valkotumsen teorosta. Tutkmuksessa luodaan lsäks katsaus julksen ja ykstysen sektorn työmarkknoden eroavasuuksn ja palkkakehtyksn. Aemmat tutkmukset osottavat, että julksen sektorn palkkatulot ovat keskmäärn kuus prosentta alhasemmat. Kontrollodut palkkaerot ovat mehllä suuremmat kun naslla. Naslla e havata palkkaeroja juur lankaan. Sektoreden välsä palkkaeroja tutktaan OLS-regresson ja Heckmann valntamalln avulla. OLS-regresson tulokset tomvat tutkmuksen perusrunkoja, johon valntamalln tuloksa verrataan. Heckman-estmonnssa luodaan erllset palkkayhtälöt julkselle ja ykstyselle sektorlle sekä mehlle ja naslle. OLS-regresson tulokset osottavat, että ykstysen sektorn palkansaajlla on non kuuden prosentn palkkapreemo. Probt-korjatussa estmonnssa palkkaero laskee naslla neljään prosenttn, kun mehllä palkkaeroa e esnny lankaan. Heckman-estmonnssaa palkkaero nousee mehllä setsemään ja naslla kymmeneen prosenttn. Sukupuolten välnen ero julksella sektorlla on kolme prosentta, kun ykstysellä sektorlla palkkaeroa e esnny. Valkotumskorjaus lsää sektoreden välsä palkkaeroja, varsnkn naslla. Sukupuolten välsn palkkaerohn sllä on ollut vähentävä vakutus. Asasanat julknen sektor, ykstynen sektor, palkkaerot, nhmllnen pääoma, valkotumnen Sälytyspakka Jyväskylän ylopsto / Talousteteden tedekunta

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINAT Julknen sektor työnantajana Julksen sektorn kehtys Tomalojen eroavasuudet Työsopmusten tyypt Palkkaus ja palkkaneuvottelut Julksen sektorn palkkakehtys Sopmusjärjestelmstä PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Inhmllsen pääoman teora Palkkayhtälön muotolemnen Human captal- malln tomvuuden tarkastelua Endogeennen valkotumnen Valkotumsen mallntamnen Palkkayhtälön estmomnen Emprsä tutkmuksa valkotumsesta SEKTOREIDEN PALKKAYHTÄLÖIDEN ESTIMOINTI Katsaus akasempn tutkmuksn Aneston kuvalu Palkkayhtälön muuttujat Valkotumskorjauksen muuttujat Anestokrtkk Tutkmusmenetelmä Tutkmuksen tulokset Valkotumnen Julksen ja ykstysen sektorn välset palkkaerot JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

4 1 1 JOHDANTO Julksen sektorn nopea kasvu vme vuoskymmennä on ollut yhtenen prre kaklle OECDtaloukslle. Nopean kasvun on seltetty johtuvan julksten kulutusmenojen ja sosaalsten tulonsrtojen kasvulla. Nopea kehtys ajottuu luvulle. Tämän kehtyksen myötä julksen sektorn tarjoamen työpakkojen määrä on kasvanut runsaast vme vuoskymmennä. Tällä hetkellä julknen sektor työllstää Suomessa non 30 prosentta kaksta palkansaajsta, kun se vuonna 1960 ol yhdeksän prosentta (Lokkanen & Pekkarnen & Varta 2002; Mäk 1995; Gemmell 1993, 17 32). Kasvava työllsyyskehtys on nostanut keskustelua julksen ja ykstysen sektorn välsestä palkkaerosta ja sektoreden välsestä palkanmääräytymsestä; nätä aheta ovat tutkneet Suomessa muun muassa Rta Asplund (1993, 1997) ja Oss korkeamäk (1999, 2000). Asplund on tutkmuksssaan tarkastellut nhmllsen pääoman tuottoa palkansaajen ansotulohn ykstysellä ja julksella sektorlla. Korkeamäk on analysonut julksen ja ykstysen sektorn palkkaan vakuttava tekjötä ja sektoreden palkkakehtystä paneelanestona Tlastokeskuksen mukaan julksen ja ykstysen sektorn välset palkkaerot 2000-luvulla ovat non kuus prosentta. Pelkkä keskmääränen palkkavertalu e rtä sektoreden välsten palkkaerojen tarkasteluun. Tässä tärkeä tekjä on endogeennen valkotumsen mall. Teora olettaa, että henklö e välttämättä valkodu työskentelemään tetyllä sektorlla satunnasest. Mallssa korostuu oletus, jonka mukaan anakn osa palkansaajsta valkotuu julkselle sektorlle er omnasuuksen perusteella. Kun endogeensuus huomodaan, palkkaerojen tarkastelusta tulee luotettavampaa. Tämän tutkmuksen aheena on vertalla julksen ja ykstysen sektorn välsä palkkaeroja Suomessa 2000-luvulla. Tutkmuksessa halutaan vastata kysymyksn Esntyykö sektoreden välllä palkkaeroja? ja Mtkä tekjät määräävät palkkaeroja?. Kysymyksn vastataan estmomalla mahdollsmman luotettavat palkkayhtälöt, ja tutkmalla saatujen estmaatten arvoja.

5 2 Palkkaerojen mttaamseen käytetään perntestä palkkayhtälömenetelmää ja endogeensen valkotumskorjauksen ssältävää malla. Palkansaajan logartmsta kuukausansota seltetään nhmllsen pääoma-teoran mukasella koulutuksella ja työkokemuksella. Palkkayhtälöden estmonnssa hyödynnetään aneston tetoja myös palkansaajen musta henklökohtassta ja alueellssta tekjöstä. Nällä pyrtään mahdollsmman tarkast kuvaamaan henklön palkanmääräytymstä. Kysesä omnasuuksa ovat muun muassa koulutustaso, kä, ädnkel, ammattasema, työpakan tomala ja seutukunta. Anestona käytetään Tlastokeskuksen kokoamaa, vuoden 2001 mkroanestoa, joka kästtää 7 %:n satunnasotoksen Suomen väestöstä. Tutkmuksessa estmodaan palkkayhtälöt neljälle er ryhmälle, jota ovat julksen sektorn mes- ja nastyöntekjät, sekä ykstysen sektorn mes- ja nastyöntekjät. Nän vodaan tarkastella er tekjöden vakutuksa palkansaajen ansotulohn sektorettan ja sukupuolttan. Palkkayhtälöden estmonnssa käytetään aempen tutkmusten (Korkeamäk 1999; Kanellopoulos 1997; Tansel 2005; yms.) tapaa jakaa anesto kahteen selttäven muuttujen ryhmään, jota ovat varsnasen palkkayhtälön muuttujat ja valkotumskorjauksen muuttujat. Valkotumskorjauksen tavotteena on mallntamaa ntä henklön omnasuuksa, jotka evät suoranasest vakuta ansotuloon, vaan anoastaan valkotumseen työskennellä tetyllä sektorlla. Akasemp krjallsuuskatsaus osottaa, että kysesä omnasuuksa vovat olla esmerkks henklön tutkntoala ja perhetaustaset tekjät. Tässä tutkmuksessa valkotumsta mallnnetaan muun muassa henklön puolson sosoekonomsella asemalla ja koulutustasolla. Tutkmus rakentuu neljästä pääluvusta. Ensmmäsessä pääluvussa tarkastellaan julksen ja ykstysen sektorn työmarkknota Suomessa. Tässä luodaan katsaus julksen sektorn rooln Suomessa työnantajana tutkmalla työllsyyskehtyksä ja vertalemalla sektoreden välsä työmarkknota ja eroavasuuksa. Nätä eroavasuuksa tarkastellaan muun muassa tomalakohtasten työllsyysosuuksen ja työsopmustyyppen muodossa. Lopuks käydään läp emprstä anestoa (Korkeamäk 1999; yms.) julksen ja ykstysen sektorn välsstä palkkaerosta ja palkkakehtyksstä. Tässä hyödynnetään Tlastokeskuksen kattavaa anestoa. Tässä yhteydessä kästellään myös suomalasta sopmusjärjestelmää, ja pohdtaan julksen sektorn palkanmuodostusprosessa.

6 3 Tutkmuksen tosessa osassa estellään nhmllsen pääoman teora. Luvussa tarkastellaan nhmllsen pääoman mallntamsta, ja henklöden palkkayhtälöden muotolemsta. Inhmllsen pääoman teora e ole kaklta osltaan uskottava, joten tässä käydään läp teoralle estettyä krtkkä. Luvussa tutktaan lsäks endogeensta valkotumsta, mkä on akasempen tutkmusten valossa osottautunut tärkeäks tekjäks. Lopuks käydään läp akasempn julksen ja ykstysen sektorn välsä palkkaeroja koskevn tutkmuksn. Nästä tutkmukssta otetaan eslle päätulokset henklön valkotumseen vakuttavsta tekjöstä. Kolmas pääluku ssältää kuvauksen tutkmuksessa käytetystä anestosta, emprsstä tutkmusmenetelmstä ja estellään tutkmuksen tulokset. Tutkmuksen neljännessä ja vmesessä luvussa raportodaan tutkmuksen päätulokset

7 4 2 JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINAT Tämän tutkmuksen tarkotuksena on vertalla julksen ja ykstysen sektorn välsä palkkaeroja Suomessa 2000-luvulla. Täten tässä tutktaan ykstysen ja julksen sektorn työmarkknota Suomessa. Pääpano on julksen sektorn työmarkknossa sten, että luvun alussa tarkastellaan julksta sektora työnantajana ja sektorn kehtystä. Luvussa vertallaan myös ykstysen ja julksen työmarkknoden eroavasuuksa tomalottan ja tutktaan työsopmustyyppen jakautumsta sektorettan. Tosessa alaluvussa käydään läp julksen ja ykstysen sektorn palkkakehtystä ja sektoreden välsä palkkaeroja. Luvussa luodaan katsaus myös sopmusjärjestelmn ja julksen sektorn palkanmuodostukseen. 2.1 Julknen sektor työnantajana Julknen sektor työllstää Suomessa non relut neljäsosan kaksta palkansaajsta. Vuoden 2005 tlastojen mukaan julknen sektor työllst non 27 prosentta kaksta palkansaajsta. 1 Tämä osuus on pysynyt melko vakona 1980-luvun lopulta lähten. Julksen sektorn työllsyysosuus on kutenkn kasvanut verrattaessa akasempn vuoskymmenn. Esmerkks vuonna 1960 julksen sektorn työpanos työllsstä ol yhdeksän prosentta ja 1938 kuus prosentta. (Lokkanen et. al. 2002, 30). Julksen sektorn työllsten määrä Työntekjöden lkm/tuhatta KUVIO 1 Julksen sektorn työllsyyskehtys (Tlastokeskus) 1 Tlastokeskuksen mukaan vuonna 2004 julknen sektor työllst 31,7 % työntekjöstä. Tämä luku ssältää van kokoakapalkansaajat.

8 5 Kuvo 1 esttää julksen sektorn työllsyyskehtystä. Tässä nähdään selväst laman vakutus julksen sektorn työllsten määrään. Kun vuonna 1991 julknen sektor työllst non työntekjää, ol se vuonna Laskua ol yl 13 prosentta. Ykstysen sektorn palkansaajen lukumäärä penen laman myötä vomakkaammn. Vuosen akana työllsyys ol laskenut yl 20 prosentta. (Tlastokeskus). Julksen sektorn palkansaajen lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla tasasest. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 tultaessa työntekjöden määrä on noussut non kolme prosentta. Ykstysen sektorn työntekjöden määrä on kasvanut kysesenä ajanjaksona samat kolme prosentta. (Tlastokeskus). Julkshallnnon tehtävät ja henklöstö jakautuvat valton, kunten ja krkon sektorehn, jossa kunnat työllstävät suurmman osan julksen sektorn palkansaajsta. Vuonna 2004 kunten osuus kaksta julksen hallnnon työllsstä ol non 75 prosentta. Valton osuus on non 21 prosentta ja krkon loput neljä prosentta. 2 Naset työllstävät kuntasektorn työpakosta 77 prosentta, mutta valton tehtävssä osuus on non puolet. (Naset ja mehet työmarkknolla 2003). Tlastokeskuksen mukaan vuonna 2004 naset työllstvät non 70 prosentta kaksta julksen sektorn palkansaajsta. Valton henklöstömäärä on laskenut vomakkaast 1980-luvulta. Vuonna 1988 valton palkansaajen määrä ol relut , kun se vuonna 2004 ol työntekjää. Muutos johtuu osn yhtöttämsestä, kunnallstamssta sekä vrastojen lkelatostamsesta. Valton budjetttaloudessa suurn valton henklöstöryhmä on ylopstossa työskentelevät, jotka muodostavat valton palkansaajsta non neljänneksen. Maanpuolustus ja rajavartonttyöntekjät sekä pols- ja pelastustom työllstävät yhteensä neljänneksen kaksta valton työntekjöstä. (Julknen sektor työnantajana 2006). 3 2 Krkon luvut ovat vuodelta Ltteessä 1 on julksen sektorn palkansaajen jakautumnen vrastotyypettän ja hallnnonalottan

9 70 LIITTEET LIITE 1 Valton ja kunten henklöstön jakautumnen työtehtävttän (Julknen sektor työnantajana 2006). Valton henklöstö vrastotyypettän 2004 Henklöstöä yhteensä Ylopstokoulutus Maanpuolustus ja rajavartont Pols- ja pelastustom Valtovaranhoto sekä vakuutus- ja rahotuspalvelut Elnkenotomnnan palvelut Tutkmustomnta Okeustom Mnsterötason tomnta Alue- ja ympärstöpalvelut Muut opetus- ja koulutuspalvelut Lkenne ja lkennepalvelut Sosaal- ja työvomapalvelut Kulttuurpalvelut Muut palvelut Kunnallnen henklöstö hallnnonalottan 2004 Henklöstöä yhteensä Terveydenhuolto Svstystom Sosaaltom Lke- ja palvelutomnta Kaavotus ja yleset työt Yleshallnto Kntestöt Järjestystom

10 6 Kunnallsesta henklöstöstä terveydenhuolto työllstää suurmman osan palkansaajsta, jota on non kolmannes. Seuraavat kaks suurnta hallntoalaa ovat sosaal- ja svstystom, jotka yhteensä muodostavat relun puolet kunten työpakosta. Lopun vdenneksen muodostavat vs hallnnonalaa, jotka ovat lke-ja palvelutomnta, kaavotus, yleshallnto, kntestöt sekä järjestystom. Kunnallsen henklöstön määrä on vmesten kolmenkymmenen vuoden akana kaksnkertastunut. Tämä selttyy ptkält laksäätesten hyvnvontpalvelujen lsäämsellä ja 1980-luvulla. (Julknen sektor työnantajana 2006). Krkko työllstää non neljä prosentta julksen sektorn työntekjöstä. Tähän kuuluvat pats Evankelsluterlasen krkon suorttamat jumalanpalvelukset ja pyhät tomtukset, myös työ kasvatuksen ja sosaalasoden parssa. Edellä manttuja työmuotoja ovat muun muassa dakonatyö ja lasten ja nuorten parssa tehtävä kasvatustyö. Sosaalasat sekä kasvatustyö työllstävät non kolmasosan krkon palkansaajsta. (Julknen sektor työnantajana 2006) Julksen sektorn kehtys 1900-luvun alussa julksen hallnnon tehtävä olvat pääasassa rautateden rakentamnen sekä koululatoksen luomnen. Suomen tsenästymnen lsäs julksen sektorn kehtystä ja kasvua, ja tämä laajens valton tehtävä. Tällön järjestettn muun muassa ulkoasanhallnto ja oma puolustuslatos. Kun vuonna 1900 julkset kokonasmenot suhteessa BKT:hen olvat non kymmenen prosentta, olvat ne vuoteen 1938 tultaessa nousseet jo vdennekseen luvun lama kasvatt julksta sektora edelleen, kun valtot ja kunnat levttvät laman aheuttamaa työttömyyttä laajentamalla tomntaansa erlasn julksn tön, kuten maa- ja vesrakennustyötehtävllä. (Lokkanen et. al. 2002, 30 31) luvun laman jälkeen julknen sektor kesktty kehttämään koulutus-, saraanhoto-, ja sosaaltomen sektoreta. Sotavuodet hdastvat julksen hallnnon kehttymstä, ja sodan jälkeen julksen hallnnon panopste srty yhä enemmän kuntn. Ertysest koulutuksen, terveydenhuollon sekä sosaalturvan tomeenpanosta huolehtvan kuntasektorn osuus kasvo vomakkaast. Säännöstelykauden päättyessä 1950-luvun puolvälssä julksen kulutuksen merktystä suhdannevahteluden tasaajana ja täystyöllsyyden ylläptäjänä kasvo vomakkaast. Julksen hallnnon keskeseks tehtäväks muotoutu taloudellsen kasvun edstämnen ja turvaamnen.

11 7 Julksten menojen osuus BKT:stä vuonna 1950 ol 23 prosentta ja vuonna prosentta. Hyvnvontvalton kaudella vomakkammn kasvaneet hallnnonalat olvat opetusmnsterö sekä sosaal- ja terveysmnsterö. (Lokkanen et. al. 2002; Saukkonen 2006; Mäk 1995). Suomen julknen sektor kasvo luvulla melko nopeast luvulla Suomen julksen sektorn kehtys ol nopeampaa muhn OECD-mahn verrattuna. (Mäk 1995). Nänä vuoskymmennä julksten menojen osuus BKT:stä nous prosenttn luvulta lähten julknen sektor kok suura muutoksa, jota olvat pyrkmys vähentää julksta kulutusta sekä hallnnon tehostamnen. Tärkeä uudstuksen muoto ol lsääntynyt markknaohjaus; lkelatostamnen, yhtöttämnen sekä useden valton yrtystomnnan myynt, mtkä paransvat julksen hallnnon tehokkuutta. Julksa palveluja tuottavlle kunnlle sekä keskushallnnon vrastolle annettn enemmän lkkumavaraa sekä hallnnon rakenteta kevennettn ja julksen palvelujen tuottamsta tehostettn osana valtonosuusuudstusta. (Holm et. al. 1999). Tulosohjausuudstus käynnsty 1980-luvun lopulla, jonka tärkemmät peraatteet olvat tulossopmukset ja tulosbudjetont. Nällä elementellä pyrttn korostamaan määrättyjen tulostavotteden ja nden edellyttämen määrärahojen yhteys. Tulosohjausuudstukseen ltty myös muta tekjötä, kuten laskentatomen ja krjanpdon uudstamnen ja tulosten arvonnn ja seurannan kehttämnen. Tämä uudstus mahdollst kustannustetosuuden lsääntymstä ja vomavarojen kohdentamsta keskesn tavottesn. Myös tuloksellsuuteen knntettn enemmän huomota. (Holm et. al. 1999; EMUn vakutukset julksen sektorn uudstuksn). Suomen lttymnen Euroopan unonn ja rahalttoon 1995 lo paneta julksen sektorn kehttämselle. Tämä joht ernäsn hallnnollsn uudstuksn. Laman vakutuksen myötä 1990-luvulla julksen sektorn menojen suhde BKT:hen kasvo prosenttn. Korkemmllaan se ol vuonna 1993, jollon sen osuus ol 62 prosentta (Mäk 1995). Vuoteen 1997 tultaessa Suom ol saavuttanut EMU- krteert ja pääs mukaan rahalton ensmmäseen vaheeseen ja julksen talouden sopeutumnen EU:n talous- ja rahalton jäsenyysvaatmuksn tapahtu melko nopeast. Valton talouden tasapanoa paransvat vuosna tehdyt julksten menojen säästötomet sekä verojen korotukset. Parhaten tasapanon parantumseen vakutt vuonna 1994 käynnstynyt vomakas talouskasvu, mkä vakutt shen, että julksen sektorn menot suhteessa BKT:hen kääntyvät laskuun vuosna Tämän vuostuhannen alussa Suomen julksen menojen osuus bruttokansantuotteesta ol non 50 prosentta. (Kander 2005).

12 Tomalojen eroavasuudet Julksen sektorn kasvun myötä tomnnan kehttämstä ja laajentamsta rahotettn usessa massa velanotolla. Täten budjettaljäämen rajottamseks alettn pohta julksen sektorn tehtävä ja mten nämä tomnnat tuls järjestää. (Korkeamäk 2000). Ylesks peraatteks julksen sektorn tehtäväkentästä muotoutu peruspalvelujen tuottamnen ja varojen kohdentamnen tasapuolsest. Tämä tarkottaa muun muassa koulutuksen ja terveydenhuollon sekä tomvan nfrastruktuurn tarjoamnen kansalaslle. (Lokkanen et. al. 2002). Sektoreden välsä tomalaeroja tarkasteltaessa tulee ottaa huomoon työmarkknoden erlasuus, kuten julksen sektorn klpalun puute ja se, että monlla julksen sektorn tomalolla e löydy ykskästtestä vastaavuutta ykstysellä sektorlla. (Korkeamäk 2000). Suurmpa julksen sektorn työllstävä tomaloja ovat koulutus, sosaal- ja terveydenhuolto, muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut, julknen hallnto ja maanpuolustus sekä kntestö, vuokraus ja tutkmuspalvelut. (Tuomala 1997). Julknen sektor työllstää myös mulla tomalolla, mutta työllsyysosuus e ole nssä kovnkaan merkttävä. Tarkasteltaessa er tomalojen työllsyysosuuksa, on hyvä tarkastella nasten ja mesten sjottumsta tomalojen välllä. Tätä tarkastelua on tehnyt muun muassa Oss Korkeamäk (1999). Kysesessä tutkmuksessa tomalat on jaettu kahdeksaan luokkaan, jota ovat maatalous, teollsuus, rakentamnen, kauppa, lkenne, rahotus, palvelut ja tomala tuntematon. Tutkmusanesto jaettn tässä sukupuolttan ja sektorettan. Nasten sjottumnen tomalolla 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maatalous Teollsuus Rakentamnen Kauppa Lkenne Rahotus Palvelut Tuntematon Mesten sjottumnen tomalolla 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maatalous Teollsuus Rakentamnen Kauppa Lkenne Rahotus Palvelut Tuntematon Nasten ja mesten sjottumnen er tomalolle sektorettan Ykstynen sektor Julknen sektor KUVIO 2 Tomalojen työllsyysosuudet sektorettan ja sukupuolttan (Korkeamäk 1999).

13 9 Kuvossa 2 on jaoteltu mesten ja nasten sjottumnen tomalottan ja sektorettan. Korkeamäen (1999) mukaan ykstysellä sektorlla naset sjottuvat enten teollsuuden, kaupan ja rahotuksen tomalolle. Nässä tehtävssä työskentelee yhteensä 83 prosentta kaksta ykstysen sektorn nastyöntekjöstä. Julksen sektorn osalta nähdään selvä osuus palvelualojen kohdalla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa koulutus-, sosaal- ja terveysala. Yl 80 prosentta kaksta julksen sektorn nastyöntekjöstä sjottuu tälle tomalalle. Non kymmenen prosentta työskentelee rahotuksen ja lkenteen tomalolla. Mesten osalta ykstysellä sektorlla tärken työllsyyden tomala on teollsuus, jossa työskentelee non puolet kaksta ykstysen sektorn mestyöntekjöstä. Kaupan ja rahotuksen puolella työskentelee yhteensä non 30 prosentta työntekjöstä. Ykstysen sektorn osalta mesten työllsyydessä hajonta on laajemp tomalojen kesken kun naslla. Mehllä palvelujen osuus on suur julksella sektorlla, osuus e kutenkaan ole yhtä vahva kun naslla. Mehet sjottuvat myös julksella sektorlla useammalle tomalalle kun nasten tapauksessa; muun muassa lkenteen, rahotuksen ja rakentamsen tomalat työllstävät hyvn julksen sektorn mespalkansaaja. (Korkeamäk 1999). Yhteenvetona vodaan todeta, että ykstysellä sektorlla teollsuuden, kaupan ja rahotuksen tomalat halltsevat työllsyysosuutta. Kaksta ykstysen sektorn naspalkansaajsta non 80 prosentta työskentelee nällä tomalolla. Mesten kohdalla tulos antaa samansuuntasa tuloksa. Vakka teollsuuden tomala halltsee mesten osalta vahvemmn kun nasten, näden kolmen edellä mantun tomalan osuus kaksta ykstysen sektorn mespalkansaajsta on samat 80 prosentta. Tosn luvut evät ole keskenään verrannollsa, sllä Korkeamäen aneston mukaan nastyöntekjöstä 58 prosentta työllst tsensä ykstysellä sektorlla vastaavan luvun ollessa 74 prosentta mehllä. 4 Julknen sektor työllstää enemmän lkenteen sekä palvelujen tomaloja kun ykstysen sektor. Nassta non 90 prosentta työskentelee nällä tomalolla kun mesten kohdalla vastaava luku on non 74 prosentta. Mesten kohdalla myös rakentamsen tomalalla julknen sektor on ykstystä sektora suuremp työnantaja. (Korkeamäk 1999). 4 Yhteensä anestossa ol mehä ja nasa

14 10 Tlastokeskus on tlastonut sektoreden ja tomalojen välsä työllsyysosuuksa vuodesta 1975 lähten. Tlastossa on käytetty Tlastokeskuksen ohjestamaa tomalaluoktusta (lte 2). Aneston mukaan julknen sektor halltsee täysn julksta hallntoa ja maanpuolustusta. Koulutuksen tomalalla työskentel vuonna 2004 non 83 prosentta henklöstä julksella sektorlla. Vuonna 1991 vastaava osuus ol 90 prosentta. Syynä tähän on ykstysen opetuksen kasvu. Sosaal- ja terveystomalalla työskentelee kaksta kysesen tomalan palkansaajsta 72 prosentta julksella sektorlla. Tässä on havattavssa samanlasta laskua kun koulutuksen osalta. Vuonna 1991 julksen sektorn osuus sosaal- ja terveystomalalla ol 80 prosentta. (Tlastokeskus). Muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut-tomalalla työskentelee suurn osa ykstysellä sektorlla. Julksella puolella osuus vuonna 2004 ol 16 prosentta luvun alussa vastaava suhdeluku ol velä 22 prosentta. Kntestö-, vuokraus- ja lke-elämän palvelutomalalla työskentel vuonna 2004 yhdeksän prosentta julksella sektorlla. Tomalalla on esntynyt henosta laskua vuodesta 1992 vastaavan osuuden ollessa non 11 prosentta. (Tlastokeskus). Rakentamsen tomala työllst julksella sektorlla vuonna 2004 non kaks prosentta tomalan työntekjöstä. Samansuurunen osuus ol myös kuljetus-, varastont- ja lkennetomalalla, mssä vastaava osuus 1990-luvun alussa ol non kolme prosentta. Rakentamsen puolella on havattavssa suhdantesta johtuvaa vahtelua. Mulla tomalolla e juur esnny julksen sektorn tomntaa. (Tlastokeskus) Työsopmusten tyypt Osa-akatyöntekjöden osuus on noussut vomakkaast Suomessa 1990-luvun alusta lähten. Työvomatutkmuksen mukaan vuonna 2005 palkansaajsta 13,1 prosentta tek osa-akatyötä, kun vuonna 1989 osa-akatyön osuus ol 8,9 prosentta. Tässä tutkmuksessa käytetään vuoden 2001 anestoa, ja vastaava osa-akasten osuus työväestöstä ol tuollon non 12 prosentta. Osa-akasuuden kasvun seltyksks on nähty monta syytä; muutokset lansäädännössä, lama ja klpalun krstymnen.

15 11 Seltykset vahtelevat sektorettan, sllä esmerkks julksella puolella osa-akaeläkkeen suoso on nostanut osa-akatyön merktystä. (Hulkko & Pärnänen 2006). Lastenhoto on myös osa-akasuuden yks selttäjstä. Tämä on ylesempää julksella sektorlla. (Tähtnen 2002). Ykstysellä puolella osa-akasuuden kasvu johtuu markknoden muutokssta. (Hulkko & Pärnänen 2006). Vuonna 2005 osa-akatyön osuus ol julksella sektorlla non 10 prosentta, ykstysellä non 14 prosentta. Hulkon ja Pärnäsen (2006) mukaan osa-akatyötä tehdään julksella ja ykstysellä sektorlla erlasssa elämänvahessa. Julksella sektorlla non 27 prosentta osaakatyölässtä lmott vuonna 2005 osa-akatyön pääasallseks syyks osa-akaeläkkeen, kun ykstysellä sektorlla osa-akaeläkkeen osuus ol alle 13 prosentta. Ykstysellä sektorlla lähes 40 prosentta osa-akatyön tekjöstä olvat opskeljota. Täten osa-akasten työntekjöden kärakenteessa on selvä ero; julksella sektorlla lähes kolmannes osa-akassta on yl 55-vuotata, ykstysellä yl 40 prosentta alle 25-vuotata. Tämä tulos vttaa julksen sektorn suosttuun osa-akaeläkejärjestelmään ja opskeljoden merktykseen ykstysellä puolella. (Hulkko & Pärnänen 2006). Ykstysen sektorn ylesmmät osa-akaset tomalat ovat kauppa ja hotell- ja ravntolatomnta. Koska nämä alat ovat nasvaltasa, naset työskentelevät keskmäärn mehä runsaammn osa-aka- ja määräakasssa suhtessa. Näden tomalojen kasvu on ollut huomattavaa vmesen 15 vuoden akana, kun muden tomalojen osa-akaosuudet ovat pysyneet melko vakona. Julkselta sektorlta vastaavaa jaottelua tomalojen kesken e juur ole tehty, sllä osa-akasuuden suurn peruste on osa-akaeläkkeelle srtymnen. (Naset ja mehet työmarkknolla 2003). Kuvo 3 esttää osa-aka- ja kokoakatyöntekjöden osuudet sukupuolen ja sektoreden mukaan vuonna Jatkuva kokoakatyö on suurn sopmustyypp molemmalla sukupuolella sekä sektorlla. Ykstysen sektorn mehllä sen osuus on non kymmenen prosenttykskköä suuremp kun julksella sektorlla, kun naslla ero on non kaks prosenttykskköä julksen sektorn hyväks. Jatkuven kokoakatyölästen osuus on naslla huomattavast penemp mehn verrattuna. (Naset ja mehet työmarkknolla 2003).

16 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työsuhteden tyypt sukupuolen ja sektorn mukaan 2001 Ykstynen sektor/mehet Julknen sektor/mehet Ykstynen sektor/naset Julknen sektor/naset Määräakanen osa-akatyö Määräakanen kokoakatyö Jatkuva osaakatyö Jatkuva kokoakatyö KUVIO 3 Työsuhteden tyypt ja jakauma sukupuolen ja sektorn mukaan vuonna 2001 (Naset ja mehet työmarkknolla 2003; Tlastokeskus, työvomatutkmus). Määräakanen kokoakatyö on toseks suurn työsopmuksen tyypp. Nn mehllä kun nasllakn nden osuudet evät juur vahtele sukupuolten välllä. Julksella sektorlla osuus on non 20 prosentta ja ykstysellä sektorlla non 10 prosentta. Yhteenvetona vodaan todeta, että mehllä kokoakatyöntekjöden osuus molemmlla sektorlla on non 93 prosentta. Naslla on selvä ero julksen sektorn hyväks. Non 90 prosentta kaksta naspalkansaajsta työskentelee kokoakasest, kun luku ykstysellä puolella on non 80 prosentta. (Naset ja mehet työmarkknolla 2003). Jatkuvan osa-akatyön osuus on suuremp naslla kun mehllä. Mesten osuudet molemmlla sektorlla ovat samaa luokkaa, non muutaman prosenttykskön verran. Naslla osuus on suuremp ykstysellä puolella. Kuvasta nähdään, että määräakasten osa-akatyön osuus on penemp mehllä kun naslla. Mehet työskentelevät keskmäärn kahden-kolmen prosenttykskön verran määräakasena osa-akatyöntekjänä, kun nasten osuus on non vs prosentta. (Naset ja mehet työmarkknolla 2003). Mesten osuus osa-akatyöntekjöstä e juur vahtele sektoreden välllä; molemmssa nden yhteenlaskettu osuus on non setsemän prosentta. Nasten kohdalla on merkttävä ero. Kakken osa-akasten työntekjöden osuus julksella sektorlla on non 11 prosentta. Ykstysellä sektorlla osuus on jopa vdennes. Tulosten mukaan osa-akatyön merktys on tärkeämp ykstysellä sektorlla ja ertoten naslla. (Naset ja mehet työmarkknolla 2003).

17 Palkkaus ja palkkaneuvottelut Julksen ja ykstysen sektorn välnen kontrollotu palkkaero on tutkmusten mukaan laskenut vmesen kahdenkymmenen vuoden akana non kymmenestä prosentsta kuuteen prosenttn. (Korkeamäk 2000; Tlastokeskus). Luvussa tutktaan julksen ja ykstysen sektorn palkkakehtystä ja palkkaeroja. Lsäks tässä luodaan katsaus Suomen työmarkknoden sopmusjärjestelmn ja tutktaan julksen sektorn palkanmuodostusta Julksen sektorn palkkakehtys Oss Korkeamäk on tutknut valton ja ylesten työmarkknoden (kunta- ja ykstynen sektor) kehtystä paneelanestolla vuosna Tutkmus osott, että keskarvopalkkajako näyttäs olevan paremp valton sektorlla kun ylesllä työmarkknolla. Koska sektoreden välllä on vomakkata rakenteellsa eroja, tulos e anna okeaa kuvaa tlanteesta. Anesto jaettn tässä ammattaseman ja koulutuksen mukaan. Tulosten mukaan valton tomhenklöllä palkat ovat selväst alemmat kun ylesllä työmarkknolla. Tämä ero on suuremp mehllä kun naslla. Työntekjöden kohdalla alkuasetelma näyttää samansuurusta palkkaa molemmalla sektorlla, mutta ero kasvo ylesten työmarkknoden hyväks. Palkkakehtys valton sektorlla on ollut ss htaampaa ja palkat keskmäärn alempa tutktulla ajanjaksolla. (Korkeamäk 2000). Koulutusasteluoktuksen mukaan valton palkat ovat nousseet vertaluryhmää htaammn. Ero on suurn ylempen ja alempen tomhenklöden sekä korkea- ja keskasteen tutknnon suorttaneden kohdalla. Erot olvat Korkeamäen mukaan erlaset mehllä ja naslla. Mehllä erot olvat suuremmat ja panottuvat ylempn tomhenklöhn ja korkeast koulutettuhn. Nasten kohdalla alempen tomhenklöden ja työntekjöden palkat ovat nousseet valtolla muta vähemmän. (Korkeamäk 2000). Tutkmuksessa tarkasteltn sektoreden välstä palkkaeron kehtystä jakamalla palkkaero kahteen osaan, josta tonen kertoo työvoman laatuerosta johtuvan palkkaeron osan ja tonen työvoman omnasuuksen arvostuserosta johtuvan osan. 5 Palkkaero lask vuoden 1989 kymmenestä prosentsta non vteen prosenttn vuoteen 1997 tultaessa. 5 Jos tarkasteltasn nasten ja mesten välsä palkkaeroja, sanottasn tätä palkaneroa palkkasyrjnnäks.

18 14 Omnasuuksen arvostuseron vakutus lask yl kahdeksan prosentta negatvseks. Tämä tulos on tulkttavssa sten, että jos valton työntekjä srtys ykstyselle sektorlle, hänen palkkansa nouss samat non kahdeksan prosentta. (Korkeamäk 2000). Korkeamäen tutkmuksessa kuntasektor ssälty ykstyseen sektorn. Koska kuntasektorn palkat ovat kehttyneet samassa suhteessa valton palkojen kanssa, erot palkossa ja nden kehtyksssä johtus van ykstysen sektorn muutokssta. (Korkeamäk 2000). Tlastokeskuksen mukaan vuonna 2004 kuntasektorn palkat olvat keskmäärn non euroa kun valton palkat olvat non euroa kuukaudelta. Ykstysen sektorn keskmääräseks kuukauspalkaks vuonna 2004 muodostu non euroa. (Tlastokeskus). Kuntasektorn palkat olvat vuonna 2004 non kymmenen prosentta ykstystä sektora alemmat, ja valton non vs prosentta korkeammat. Työntekjämäärllä panotetun keskarvon mukaan julksen ja ykstysen sektorn välnen palkkaero on täten kuus prosentta luvulla palkkaerossa e ole ss tapahtunut suura muutoksa 1990-luvun loppupuolelta lähten. Valtosektorn palkansaajat ansatsevat täten enemmän kun ykstysen sektorn työntekjät. Kuntasektorn palkansaajlla puolestaan on alhasmmat ansotasot. Prosentta Kunten ja valton palkkaerot ykstyseen sektorn verrattuna Kunnat 20 % Valto 16 % 12 % 8 % 4 % 0 % -4 % -8 % -12 % KUVIO 4 Kunta- ja valton sektorn palkkaerot ykstyseen sektorn verrattuna (Suomen tlastollnen akakauskrja 2006). Kuvossa 4 on akasarja-anestoa vuoslta Tässä on tarkasteltu kuntasektorn ja valtonhallnnon palkansaajen palkkaeroja ykstyseen sektorn verrattuna. Tulosten mukaan valtonhallnnon palkkaero on supstunut yl kymmenestä prosentsta non neljään prosenttn.

19 15 Kuntasektorn palkkaero ykstyseen sektorn verrattuna on kasvanut vuodesta 1995 lähten. Almmllaan kunten ja ykstysen sektorn välnen palkkaero on ollut vuonna Sllon ero ol 1,7 prosentta ykstysen sektorn hyväks. (Suomen tlastollnen akakauskrja 2006). Vuoden %-muutos 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Palkkakehtys ansotasondeksn mukaan Ykstynen Kunnat Valto 0 % KUVIO 5 Palkansaajen ylenen ansotason ndeks sektorettan (Suomen tlastollnen akakauskrja 2006). Kuvossa 5 estetään sektoreden palkkakehtystä. Tarkastellaan ykstystä ja julksta sektora erkseen sten, että julknen sektor on jaoteltu valton ja kunten sektorehn. 6 Palkkakehtys er sektoreden välllä on ollut tarkasteluajankohtana melko tasasta. Kuvassa näkyy vuoden 1973 aheuttaman öljykrsn vakutus. Kuntasektorn ansotason muutos on ollut keskmäärn maltllsempaa kun ykstysellä ja valton sektorella. Vasta vuoden 2004 jälkeen kuntasektorn palkat ovat nousseet enemmän verrattaessa kahteen muuhun sektorn. Valton palkkausjärjestelmän uudstus kehtettn julksen sektorn tuloksellsuuden ja tehokkuuden parantamseks. Valton tulospalkkauskokelut alotettn vuonna Valton palkkausjärjestelmen uudstamnen toteutettn sten, että palkkaus perustuu tehtäven vaatvuuteen ja henklökohtaseen työsuortukseen sekä työn tuloksellsuuteen. (Valtotyönantajan palkkapolttnen ohjelma 1992). Palkkausjärjestelmä on kehtetty velä ja tämän vuostuhannen akana useaan otteeseen luvun palkkakehtystä julksella sektorlla vodaan kuvata maltllseks. Vuostuhannen loppupuolelle tultaessa vasta non 10 prosentta valton henklöstöstä ol srtynyt uuteen palkkajärjestelmään. Syksyllä 2004 uudet palkkausjärjestelmät kattovat vasta non 40 prosentta henklöstöstä, kun vuoteen 2006 tultaessa runsaat 96 prosentta ovat srtyneet uuden palkkausjärjestelmän prn. (Holm et. al. 1999, Valtovaranmnsterö 2006). 6 Ltteessä 3 reaalnen % - muutos taulukko ja palkkakehtys ansotasondeksn mukaan vuoslta

20 Sopmusjärjestelmstä Suomessa sopmnen on tapahtunut kesktetyst kuten mussakn Pohjosmassa. Palkkaratkasujen suuntautumstendenssnä on vme vuosna nähty lukumaa koht hajautetumpaa sopmusjärjestelmää. Sopmusmahdollsuudet ovat monpuolstuneet ja pakallnen sopmnen yrtystasollakn on ollut mahdollsta. (Pekkola & Marjanen 2003). Täten suomalanen palkkakehtys e ana kulje käs kädessä palkkanormen mukaan, vaan palkankorotuksssa on havattu pakallsempaa kehtystä. (Sauramo 2004a, 2004b). 7 Tosn matalan nflaatovaatmuksen edellytyksenä on, että palkanmuodostuksen srtymnen entstä enemmän yrtys- ja tomalatasolle tapahtuu koordnodust. Tämä koordnaaton onnstumnen palkanmuodostuksessa edellyttää stä, että työmarkknaosapuolet ovat hyvn järjestäytynetä ja työehtosopmukset ovat kattava. (Pekkola & Marjanen 2003; Allén 1997). Suomessa edunvalvonnan prssä oleven järjestäytymsaste vuonna 2001 ol 71,2 %, kun se vuonna 1994 ol 78,5 % (Ahtanen 2003). Ongelman matalan nflaatovaatmuksen kannalta muodostaa julksen sektorn palkanmuodostus; tämä ahe on lamnlyöty monssa sopmusjärjestelmen keskttynesyyttä koskevssa tutkmuksssa. 8 Julksen sektorn palkanmuodostukselle on estetty jotakn teorota. Nätä ovat monopollttomall ja palkkalnkk-mall. Monopollttomall on oletuksltaan puhtaast teoreettnen. Tämän mukaan ykstysen sektorn asettaman palkkatason vakutus vo kohdstua julksen sektorn kautta muun muassa tulonsrtojen vähenemseen ta verojen krstymseen. Palkkojen nousu johtaa julksen sektorn tulojen lsääntymseen tuloverojen kautta, mutta työllsyystason hekentymnen aheuttaa julkselle sektorlle menoja tulonsrtojen muodossa. Täten julknen sektor sopeuttaa mahdollsta budjettaljäämää ernäsn lekkauksn. Nätä vo olla muun muassa verotuksen krstymnen ta työttömyysturvan hekentämnen. Tämä johtaa matalampaan palkkatasoon. Tulemana todetaan, että mtä selkeämmn julksen sektorn budjettrajote täsmennetään ja otetaan huomoon työmarkknaneuvottelussa, stä hlltympää on palkannousu. (Holm et. al. 1999). 7 Tutkmuksen mukaan suomalasten työnantajaosapuolet evät pdä nykystä sopmusjärjestelmää tarpeeks joustavana. Korotukssta votasn sopa enemmän ykslö- ja yrtystasolla. (Alho & Hekklä & Lassla & Pekkarnen & Pekkola & Sund 2003). 8 Esmerkks tuottavuusnormn perustuvaa palkanmääräytymstä on vakeaa mtata julksella sektorlla. Vakka peruspalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla, se e ole näkynyt toteutunessa palkkakehtyksssä (Hjerppe & Luoma 1997; Mäktalo & Ruotnen 2006).

21 17 Palkkalnkk-mall olettaa, että ykstysen ja julksen sektorn välllä valltsee palkkalnkkejä. Tämän mukaan ykstysen sektorn palkankorotukset hejastuvat myös julkselle sektorlle. Palkkalnkk-malla on tutkttu emprsest muun muassa Suomessa (Hartman 1997; Holm et. al. 1999) ja Ruotsssa (Holmlund & Ohlsson 1992; Holmlund 1997). Tutkmusten mukaan tetyt tomalat tomvat nn sanottuna palkkajohtajna mulle tomalolle. Hartmann (1997) tutkmuksen perusteella paper- ja metallteollsuus tomvat yhdessä palkkajohtajana mulle teollsuus- ja palvelusektorn tomalolle. Julksen sektorn palkanmääräytymnen tapahtuu samon kun ykstysen sektorn tomalolla. Julksella sektorlla tomalojen palkat perustuvat sektorn ammattlttojen ja julksen vallan välsssä neuvottelussa. Julksen sektorn ammattlton hyöty on ss kasvava funkto jäsentensä reaalsesta palkasta (veronjälkesestä), työttömen jäsenten reaalsesta veronjälkesestä työttömyyskorvauksesta ja julksesta kulutuksesta. Julksen sektorn nmellspalkka puolestaan rppuu postvsest tuloveroasteesta, kuluttajahnnasta sekä työttömyyskorvauksesta. Negatvsest nmellspalkka rppuu työnantajat sosaalvakuutusmaksusta. Mall olettaa, että sektoreden välllä esntyy palkkaeroja. Tarkotuksena on tutka, mten ykstysen sektorn nmellspalkat (referensspalkat) vakuttavat julksen sektorn nmellspalkkohn. Suomesta on tehty tutkmus kosken ykstysen ja julksen sektorn välsä palkkalnkkejä (Holm et. al. 1999). Tutkmuksessa etsttn sektoreden välsä palkkalnkkejä käyttämällä hyväks paneelanestoa vuoslta Anesto ol jaettu neljään er sektorn, jotka olvat valto, kunta, suljettu (lähnnä palvelut) ja avon (lähnnä teollsuus). Emprsessä analyysssä avomen sektorn nmellspalkkaa käytettn malln referensspalkkana valton ja kunten palkkayhtälössä. Nmellspalkkayhtälöden estmonttulokset osottvat, että avomen sektorn (palkkajohtajana teollsuuden tomalat) palkkojen lsäys selttäväks muuttujaks parans kunten ja valton palkkayhtälöden seltyskykyä. Test osott, että referensspalkan lsäämnen malln tputt kakken muden selttäven muuttujen t-testsuureden arvot emerktsevks. Tulosten mukaan referensspalkan nousu vdellä prosentlla nostaa valton ja kunten palkkoja neljällä prosentlla. (Holm et. al. 1999). Suhteellslla palkolla on ss merktystä julksen sektorn palkanmuodostukselle, ja sen keskenen rool palkanasetannassa vahvstaa tarvetta koordnotuhn palkkaratkasuhn.

22 18 3 PALKAN MÄÄRÄYTYMINEN Palkanmuodostus on ollut ptkään talousteteljöden tutkmuskohteena ja se on edelleen monmutkanen prosess. Snä ptää ottaa huomoon taloudellset rakenteet ja yhteskunnallset nsttuutot, jotka omalta osaltaan muokkaavat palkanmuodostusprosessa. Tarkasteltaessa sektoreden välsä palkkaeroja, ykslökeskenen näkökulma nousee merkttävmmäks palkanmuodostukseen vakuttavaks tekjäks. Tämän mukaan yrtetään selvttää ntä omnasuuksa, joden perusteella palkkaa maksetaan. Työntekjöden henklökohtaset omnasuudet ss korostuvat ja täten teoreettseks vtekehykseks on valttu nhmllsen pääoman teora, josta luodaan katsaus seuraavassa kappaleessa. Palkkayhtälöden estmont vo osottautua harhaseks, jos henklön valkotumnen työskentelyyn tetyllä sektorlla oletetaan eksogeenseks. Akasemp tutkmuskrjallsuuden tarkastelu osottaa, että valkotumskorjauksella on tärkeä merktys tutkttaessa sektoreden välsä palkkaeroja (Tansel 2005; yms.). Endogeensta valkotumsta kästellään kappaleessa 3.2. Tässä raportodaan myös akasempa tuloksa valkotumseen vakuttavsta tekjöstä Inhmllsen pääoman teora Ylesest työntekjöden palkkaeroja seltetään nhmllsen pääoman teoralla. Tällä teoralla vtataan shen, että palkkaerojen esntymnen johtuu erlassta työtehtävstä ja stä, että myös työntekjät ovat erlasa. Työntekjät omaavat erlasa kykyjä ja tatoja, jota he tuovat työmarkknolle. Puhuttaessa pääomasta, sllä e tarkoteta tässä tapauksessa fyysstä pääomaa, vaan työntekjät tarjoavat omaa osaamstaan, nhmllstä pääomaa, yrtykslle. (Borjas 2005). Tärkemmät nhmllsen pääoman lähtetä ovat koulutus ja työkokemus. Työntekjöden oletetaan käyttäytyvän ratonaalsest maksmomalla elnkäsä tulojaan joko kouluttautumalla ta hankkmalla tarvttavan tedon ja tadon työkokemuksen vältyksellä. (Borjas 2005). 9 Kakssa tutkmuksssa valkotumsta e ole otettu huomoon, katso esm. Läns-Saksasta kertova työpaper (Dustmann & Van Soest 1997).

23 19 Seuraavassa luvussa estetään tässä tutkmuksessa käytetyn nhmllsen pääoman teoreettnen palkkayhtälö, mkä perustuu Mncern vuonna 1974 julkasemaan teokseen Schoolng, Experence and Earnngs 10. Inhmllsen pääoman teoreettsta palkkayhtälöä käytetään ylesest työntalousteteen tutkmuksssa, jossa kästellään palkanmuodostusprosessa ja palkkaeroja. Luku perustuu ptkält Chswckn (2003) laatmaan julkasuun Jacob Mncer, Experence and the Dstrbuton of Earnngs. Kysesessä tutkmuksessa Chswck selvttää Mncern laajaalasta tutkmustyötä nhmllsen pääoman parssa Palkkayhtälön muotolemnen Palkkayhtälö perustuu oletukseen, jonka mukaan työntekjät ovat täydellsä substtuutteja toslleen hanktun nhmllsen pääoman muodossa. Sten henklöt, jolla on sama koulutus ja kyvykkyys, ovat yhtä tuottava. Inhmllsen pääoman teora olettaa täydellset työmarkknat. Sten henklön palkka vastaa hänen (raja)tuottavuuttansa. Mncern mukaan nhmllnen pääoma on myös homogeensta. Tämä tarkottaa, että henklön tuottavuus rppuu van ykslön jo olemassa olevasta kyvykkyydestä, opskelusta, työkokemuksesta ja koulutuksesta kertyneen nhmllsen pääoman määrästä. (Chswck 2003). Mncern oletusten mukaan henklöllä on ennen opskelun alottamsta hetkellä t = 0 tetty määrä nhmllstä pääomaa, mtä merktään jatkossa yhdsteellä IP 0. Koulunkäynnn oletetaan olevan kokopävästä ja anoat koulunkäynnstä kotuvat kustannukset ovat menetetyt ansot. Lsäks nhmllsen pääoman nvestomsen rajatuoton oletetaan olevan vako r. Opskeluvuosen K jälkeen henklöllä on karttunut nhmllstä pääomaa määrä rk (1) IP ( K) = IP 0 e = IPK Oletetaan seuraavaks, että henklö e enää kouluttaudu ja karttunut nhmllnen pääoma e kulu ajan myötä. Nän hänen tulonsa vastasvat koko työän ajan opskellessa kertynyttä pääomaa, el ss W ( K) = IP( K) = IP, jossa W merktsee palkkaa. Henklön oletetaan kutenkn K jatkavan nvestontejaan opskeluajan jälkeen. Jos ykslö nvesto koulutukseen uransa alkuakona osuuden δ 0 verran koko työkapasteetstaan, ja kun koko työuran ptuutta merktään T:llä, nn hetkellä t ykslö käyttää työkapasteetstaan osuuden (2) δ ( t) = (1 t / T ) δ0 10 Inhmllsen pääoman teoreettsta palkkayhtälöä kutsutaan talousteteessä myös nmellä Mncerlänen palkkayhtälö.

24 20 nhmllsen pääoman kartuttamseen. Henklön nhmllnen pääoma oltuaan työelämässä t vuotta, on yhtälöden (1) ja (2) perusteella t ( = K δ 0dt, 0 (3) IP t) IP exp r ( 1 t / T ) mssä työkapasteetn osuutta ntegrodaan alkuhetkestä hetkeen t. Integronnn jälkeen saadaan yhtälölle muoto rδ0 2 (4) IP( t) = IPK exp rδ 0t t. 2T Seuraavaks lasketaan henklön tuloja työelämän hetkellä t. Ykslön tulonhankkmskapasteetsta vähennetään se osuus, joka kulu opskeluun, el ss δ ( t) IP( t). Täten henklön tulot hetkellä t ovat (5) W ( t) ( 1 δ ( t) ) IP( t) =. Sjottamalla kaavaan (5) kaavat (1) ja (4), saadaan rδ0 2 (6) W ( t) = IP0 ( 1 δ ( t) ) exp rk + rδ0t t, 2T ja logartmsonnlla rδ0 2 (7) ln( W ( t) ) = ln( 1 δ ( t) ) + ln IP0 + rk + rδ0t t. 2T Seuraava oletus koskee nvestonten rajatuottoa r. Teoran mukaan nhmllnen pääoma koostuu koulutuksesta ja työkokemuksesta, joten rajatuotto r jaetaan kahteen osaan, r K ja r h, Tarkastellaan kaavan (8) okean puolen ensmmästä termä ( ) mssä ensmmänen kuvaa koulutuksen, ja jälkmmänen työn rajatuottoa. Nyt kaava (7) vodaan krjottaa muodossa rhδ 0 2 (8) ln( W ( t) ) = ln( 1 δ ( t) ) + ln IP0 + rk K + rhδ 0t t. 2T ln 1 δ ( t). Tämä vodaan approksmoda tosen asteen Taylor-kehtelmällä 2 (2) δ ( t) 0 0, (9) ln( 1 δ ( t) ) δ ( t) = ( 1 t / T ) δ ( 1 t / T ) δ sllä kaavan (2) mukaan δ ( t) = (1 t / T ) δ0. Kaava (8) vodaan krjottaa edelleen muotoon 0 (10) ( ) [ ] ( h ) δ r γ + γ ln W ( t) = ln IP0 + rk K δ0 + rhδ 0 + γ + δ0γ t t, 2 2

25 21 jossa δ γ = 0. t Kaava (10) kuvaa ss henklön palkkaa W työelämän hetkellä t. Kaava vodaan krjottaa uudelleen selkeämpään ja tutumpaan versoon 2 (11) ln( W ) = β + β k + β t + β t + ε, 0 mssä vrhetermn odotusarvo on nolla, E ( ε ) = Tämä mall on monen tutkjoden käyttämä ekonometrnen muotolu henklön teoreettselle palkkayhtälölle. Tätä malla laajentamalla vodaan ottaa huomoon myös muta palkkaan vakuttava muuttuja, muun muassa työpakan tomalakohtaset tekjät. Parametr β0 kuvaa yhtälön vakotermä ja β :t suora prosentuaalsa muutoksa muuttujn k ja t nähden, ceters parbus. Esmerkks β 1 kuvaa stä prosentuaalsta muutosta, kun opskelua lsätään yhdellä vuodella. Nyt estmodaan tämän tutkmuksen oleellsmmat yhtälöt; palkkayhtälöt julkselle ja ykstyselle sektorlle. (12) lnwpr = β 0,Pr + βpr X Pr + ε Pr ln W β + β X + ε, Pub = 0, Pub Pub Pub Pub mssä β 0 kuvaa sektoreden palkkayhtälön vakota, X Pr / Pub β Pr / Pub tuntematonta parametrvektora ja on matrs ykslön tuottavuustekjöstä (kuten koulutus ja työkokemus) ja musta eksogeenssta palkkaan vakuttavsta muuttujsta. (Chswck 2003: Korkeamäk 1999). Kyseseen yhtälöparn (12) palataan myöhemmn tässä tutkmuksessa Human captal- malln tomvuuden tarkastelua Kuten edellsessä kappaleessa todettn, Mncern kehttämä nhmllsen pääoman kästteeseen perustuvaa palkkayhtälöä käytetään ylesest talousteteellsssä tutkmuksssa. Tässä kappaleessa selvtetään malln tomvuutta. Vakka mall on saanut osakseen myös krtkkä, e slle ole löytynyt korvaavaa teoraa. Luvussa estellään myös lyhyest kaks malla, erotteluhypotees sekä sgnalontmall, jotka täydentävät perntestä Mncerlästä palkkayhtälöä.

26 22 Yks malln anso on sen selkeäluontonen estys. Palkkayhtälön logartmsen muunnoksen vuoks sen parametrella β, on suorat numeraalset tulknnat. Teoran ylestettävyys takaa velä sen, että mall sall vertalun yl ajan, pakan ja erlasten ryhmen. Mncern teoreettsta palkkayhtälöä onkn käytetty paljon esmerkks vertaltaessa sukupuolten, alueellsten ja er etnsten ryhmen välsä palkkaeroja. (Chswck 2003). Chswckn mukaan malla vo sovttaa myös muhn palkkohn vakuttavn tekjöhn ja teora on ylestettävssä muhn samankaltasn mallntamsn, e ole ss ad hoc. Hän todentaa velä, että koska mall optmo ykslön nvestontkäyttäytymstä, se selttää työmarkknaprosessn tulemaa hyvn. Inhmllsen pääoman malln hyvänä omnasuutena pdetään myös sen logartmsta muotoa. Koska tulojakauma on postvsest vno ja tuloero nousee koulutuksen myötä, logartmmuunnos korjaa jäännöstermä sten, että se on lähempänä normaalsuutta ja homoskedastsuutta. (Chswck, 2003). Huomon arvosta velä on, että yhtälö kertoo tulojen olevan ajan suhteen konkaav. (Becker, 1962). Inhmllsen pääoman mall e kaklta prteltään ole uskottava. Se perustuu vahvohn oletuksn, jotka hankalottavat malln emprstä käyttöä. Koulutuksen eksogeensuusoletus on yks krtkn ahe. Tonen ahe on malln suppeus; ykslön palkkaa seltetään koulutuksella ja työkokemuksella, ja sks stä puuttuu mahdollsest muta tärketä henklön palkkaan vakuttava muuttuja. (Korkeamäk 1999). Mallssa esntyy myös harhan lähtetä. Tarkastellaan palkkayhtälötä (10 ja 11), jossa esntyvät vakot δ 0 ja r. Nämä kuvaavat henklön ykslökohtasa omnasuuksa. Vakoden välllä esntyy eroavasuuksa er ykslöden välllä, kuten perhetaustosta johtuvat erot. Nämä erot kertyvät vrhetermn ε. Sten vrheterm saattaa korreloda tulojen kanssa. Postvsta korrelaatota vo esntyä myös koulutuksen ptuuden, tuottavuuden ja kyvykkyyden välllä. (Korkeamäk, 1999). Malln nvestonten rajatuotto-oletuksessa esntyy myös puutteta. Yhdysvaltalasssa emprsssä tutkmuksssa havattn koulutuksen rajatuoton r alenemsta. Talousteteen parssa epältn, nostaako koulutus ja työkokemuksen harjaantumnen todellsuudessa tuottavuutta, va tomko se van sgnaalna henklön omaavsta kyvystä ja tadosta. (Becker, 2002).

27 23 Tässä estellään kaks korjaavaa teoraa koulutuksen ja työkokemuksen suoraan tuottavuusongelmaan. Ensmmäseks estellään Spencen vuonna 1974 julkasema teora sgnalontmallsta. Tässä mallssa hylätään koulutuksen ja tuottavuuden välnen yhteys. Teora olettaa, että työntekjöden ja työnantajen välllä valltsee epäsymmetrnen nformaato. Ykslö tuntee ss potentaalsen kykynsä työnantajaa paremmn. Sgnalontmalln mukaan koulutus e nosta henklön palkkaa tuottavuuden kasvun myötä, vaan sks, että työntekjä on sopva haastavmpn työtehtävn. Koulutuksen rool tom sgnaalna, sllä työnantajalla on vakeuksa määrttää työnhakjan pätevyys ja tatotaso. Ykslöt puolestaan ottavat nämä krteert huomoon tehdessään koulutuspäätöksään vodakseen vestttää työnantajlle tuottavuudestaan. Kun tuottavlla henklöllä on suhteellnen etu koulutuksen hanknnassa vähemmän tuottavn nähden, koulutuksen saanelle henklölle maksetaan muta korkeampaa palkkaa, vakka koulutus e tuottavuuteen vakuttaskaan. (Borjas 2005, ; Markets Wth Assymmetrc Informaton 2001). Tonen teora koskee Andrew Wessn (1995) kehttämää erotteluhypoteesa. Mall asettuu oletuksltaan nhmllsen pääoman ja edellä mantun sgnalontmalln väln. Wessn mukaan koulutuksella on tuottavuutta nostava vakutus, mutta se tom myös sgnaalna työnantajlle. Inhmllsen pääoman mukaan kaks henklöä ovat substtuutteja keskenään, jos hellä on sama määrä koulutusta ja työkokemusta. Helle maksetaan ss samansuurusta palkkaa. Erotteluhypotees vättää, että työntekjän rajatuottavuus määräytyy ptkält työtehtävän ja työpakan mukaan, ekä pelkästään koulutuksen ja tatojen perusteella. Korkea koulutus vo myös vestttää työnantajalle muta tärketä elementtejä. Yleensä korkeakoulutuksen saaneet ovat muta terveempä, evät tupako ta käytä alkohola usen ekä käytä lattoma huumausaneta. Monta vuotta opskelleet myös pysyvät työpakassaan kauemmn kun hekommn koulutetut ykslöt. Tällaset tekjät, jota muuten ols vakea mtata, vovat olla havattavssa (oletettuja luonteenprtetä) koulutustaustasta. (Wess 1995).

28 Endogeennen valkotumnen Palkkayhtälöden emprsssä mallntamsssa on perntesest käytetty lneaarsta regressomalla. Kun vertallaan er ryhmen välsä palkkaeroja, kuten tässä julksen ja ykstysen sektorn, perntesen regressomalln soveltamnen vo aheuttaa harhaa. (Korkeamäk 1999). Jotta er ryhmen välnen palkkavertalu ols luotettavaa, ptäs er sektorella työskenteleven hmsten olla satunnasotos väestöstä. Nän e ana kutenkaan ole. Esmerkks tutkttaessa nasten ja mesten välsä palkkaeroja, on hyvä ottaa huomoon nasten valnta olla työelämässä. Samaa peraatetta käyttäen valkotumsen malla on tarvttu vertaltaessa palkkaeroja nden henklöden välllä, jotka kuuluvat ammattlttohn ta evät. (Heckman, 1979). Tässä tutkmuksessa kaks er sektora muodostaa vertaluryhmät, ja täten valkotumsmalllla on tärkeä merktys. Esmerkkenä valnnasta mantaan henklön tutkntoala. Oletettavast henklö, jolla on terveydenhuollon tutknto ta tom maanpuolustuksen hyväks, työskentelee julksella sektorlla. Vastaesmerkknä mantaan matkalualan tutknto; Suomessa julksella sektorlla tuskn tom montakaan matkalualan yrtystä. Nämä esmerkt vovat helpottaa lukjaa ymmärtämään valntamalln merktystä perntesessä palkkayhtälössä. Ykslö vo ss valta jo varhan työskentelysektornsa, ekä ana valtse stä satunnasest ta tulevan elnakasen tulomääränsä perusteella Valkotumsen mallntamnen Tämä kappale perustuu Heckmann vuonna 1979 julkasemaan tutkmukseen. Endogeensen valkotumsen mall alotetaan olettamalla, että on olemassa jokn muuttuja y, joka saa postvsen arvon jos ja van jos henklö työskentelee sektorlla. Lsäoletuksena muuttujan y arvojen vahtelu on osttan systemaattsta ja henklön sektorvalntaa vodaan kuvata lneaarsella malllla (13) y = α z + ν mssä α on tuntematon parametrvektor (vrt. parametr β ), z selttäven muuttujen vektor ja ν malln resduaal, joka kuvaa sektorvalntaan lttyven satunnastekjöden vakutusta. Term αz kertoo henklön sektorvalntaan lttyven rakenteellsten tekjöden vakutusta.

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan? Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat: Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland

SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland SVT XXIX : 7 0 kel 00 tekä 5 nmeke 6 rnnakkasn. fre 60 ulk. 0 sara fn 598 huom. 70 muu nmeketet. 650 svt ahealue 650 asasanat 650 tetov. 65 alue fmfre Eduskuntavaalt vuonna 96 Electons pour la dète en

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

PJELAX VINDKRAFTSPARK

PJELAX VINDKRAFTSPARK VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGAA 5. Naturutrednngar på fnska (Botop-Fåglar-Flygekorre) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Luontoselvtykset 1 (41) Sallnen Paavo Ssällysluettelo

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppateteden tedekunta Rahotus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA Kanddaatntutkelma Matt Jääskelänen 18.5.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA

PUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA PUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Puuteknkka Tuotantopanottenen puuteknkka Opnnäytetyö Kevät 2007 Mka Vlppunen ALKUSANAT Tämä opnnäytetyö tehtn Genetrade Wood Products Oy:lle ja

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta / LUT School of Energy Systems LUT Kone Koneensuunnttelu Elas Altarrba SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ Työn tarkastajat:

Lisätiedot

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A: Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4 TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen

Lisätiedot

Infektiotautien ehkäisyn talousteoriaa - influenssarokotteen ottamiseen vaikuttavat tekijät Suomessa

Infektiotautien ehkäisyn talousteoriaa - influenssarokotteen ottamiseen vaikuttavat tekijät Suomessa Infektotauten ehkäsyn talousteoraa - nfluenssarokotteen ottamseen vakuttavat tekjät Suomessa Kansantaloustede Mastern tutknnon tutkelma Mkko Tuovnen 2009 Kansantalousteteen latos HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Epätäydelliset sopimukset

Epätäydelliset sopimukset Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman 4. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7..008 Thomas Hackman 4. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 4. Tähtteteellsten

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman

Lisätiedot