SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA
|
|
- Tommi Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93
2 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO
3 Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu saman suunntelman mukaan kun tämän julkasun edellset vuoskerrat. Shen ssältyy sten taulusto, jossa annetaan sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja tomnnasta vuonna 930 ynnä katsauksa edellsten vuosen tärkempn sekkohn. Taulustoon on sen lsäks otettu erätä tärkempä ykstyspankken tomntaa valaseva lukuja. Tauluston ohella on tässä julkasussa tekstosasto, jossa osaks lyhyest tehdään selkoa Suomen talouselämän kehtyksestä vme vuonna, osaks selvtellään Suomen Pankn vmevuotsta tomntaa ja tuloksa. - On syytä manta, että Suomen Pankn vottovarojen käyttöä valaseva taulu, n:o 22, ulkonasest pokkeaa vuoskrjan edellsten vuoskertojen vastaavasta taulusta, jonka järjestely e ollut oken havannollnen. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla, ja vastaa stä lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Nnkun ennenkn vuoskrja julkastaan suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä panoksena. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla lfuhtkuun 8 p:nä 93. A. E. TUDEER.
4
5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTOSASTO. TE X TE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn fjuonna 930. Re'lJUe gene'l'ale de la stuaton economque en Suomen Pankk fjuonna 930. La Banque de.fnlande en Setelnanto. EmBson de bllets Setelnantoa vastaavat varat. Oouverture de l'bmsson Kotmanen lanaus. Operatons de pr~ts nrerwurs Oblgatsonvarasto. Stock d'obugafjons Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements a '/lue Pankn tla ja omat varat. Blan et londa Tulot ja menot, vottovarojen käyttö. Recettes, depenses, b6nelce net Clearng-lke. Operatons de Olearng TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelnanto. Emsson de bllet-s. t.aulu. Setelnanto v EmBson de bulets en ~ Lkkeessä olevat setelt kunkn kuukauden lopussa vv Orculaton des bllets a la n de chaque mos en ) Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv Drot d'em8son en ) Yleskatsaus lkkeessä olevaan setelstöön vv Orculaton des bulets en ) Lkkeessä oleva setelstö kuukauskeskmäärn vv OrculafJon des bllets, montant moyen pour chaque mos en ~ Yleskatsaus setelnantoreservn vv Reserve d'embson de bllets en
6 V 7 taulu. Setelnantoreservn suhde setelnanto okeuteen vv Rapport entre la reserve d' emsswn de bllets et le drot d' emsson tota}, en Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n lopussa. Detal de la crculaton des bllets e la fn MS annees SetelnvalmstUl' vv Fabrcaton de buets pendant les annees Setelnpoltto vv Annulaton et destructon de bllets pendant les annees taulu. 2 ~ 3.> 4.> 5.> Setelnantoa fjastaafjat fjarat. Couverture de l' emsson. Setelnantoa vastaavat varat v Oouverture de l'emsson en 930 Yleskatsaus kultakassaan vv Enca8se or en Kultakassan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport entre l'encasse or et la crculaton MS bllets en Kultakassan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre l'encasse or et les engagements e vue en ".. 9 Setelnantoa vastaavan varan kokoonpano vv:n lopussa. Detal de la couverture de l' emsson de bllets a la n des annees Vaadttaessa maksettafjat stoumukset. Engagements e vue. 6 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v Engagements e vue en Kotmanen lanananto ja oblgatson'ljarasto. Opemtons de prets ntereurs et stock d'oblgatons. 7 taulu. Kotmanen lanananto ja oblgatsonvarasto v Prets ntereurs et stock d'oblgatons en ~ Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Prets ntereurs e la n de chaque mos en Konttoren lkefjahto. Mouvement general aux seges de la Ba'M}ue. 9 taulu. Pääkonttorn ja haarakonttorlen lkevahto vv_ Mouvement general au sege centml et dans les succursales en taulu Pankn tla ja omat fjarat. Blan et 0OOs. Tla vv:n lopussa. Blan e la n des exercces Votto- ja tappotl vv Comple prolts et pertes en Vottovarojen käyttö vv Repa tton des benelces de la Banque de Fnlande en Yleskatsaus omn varohn vv:n lopussa. Fonda la n des exercces
7 Clearng-lke. Operatons de Glearng. V 24 taulu. Pääkonttorn clearng-lke vv Operatons de Olearng du sege central en Haarakonttoren clearng-lke vv Operatons de Clearng des succursales en taulu taulu taulu Vekselkursst. Gours du change. Avsta myyntkursst v Oours du change a vue en Avstamyyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vv Oours moyens du change a vue pour chaque mos en Yleskatsaus avsta vekselkurssehn vv Resume des cours du change a vue en Korkomäärät. Taux d' escompte. Aln dskonttokorko vv Varaton du taux njereur de l'escompte durant la perode Aln dskonttokorko keskmäärn vv Moyenne du taux njereur de l'escompte durant la perode Ykstyspankt. Les banques prvees. Kotmanen. lananotto kunkn kuukauden lopussa vv Depdts a la j-n de chaque mos en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Prets ntereurs a la jn de chaque mos en Saatavat ulkomalta kunkn kuukauden lopussa vv Oredts a l'etranger a la n de chaque mos en Velat ulkomae kunkn kuukauden lopussa vv Dettes a l'etranger a la jn de chaque mos en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden 930 lopussa. Les DeUgues de la Ohatmhre des Deputes et la DrecUon de la Banque de F-nlande alan de l'annee
8
9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 930. Syksyllä 929 alkanut ylesmaalmallnen pula kehtty vuoden 930 akana vakeaks lamakaudeks, joka ratkasevast pano lemansa myös Suomen suhdannekehtykseen. Samaten kun kansanvälsllä markknolla vakutt myös Suomen taloudellsn olohn ennen kakkea ylenen ja vomakas hntanlasku. Tähän lttyvät lamakaudelle omnaset lmöt: menekn tyrehtymnen ja tuotannon supstumnen, työttömyys, vähentynyt ostokyky, ykstysten maksuvakeudet ja V'ararkot, ulkomaankaupan supstumnen y. m. s. Toselta puolen taas V'äheneV'ä yrtteläsyys joht luottotarpeen penenemseen ja rahamarkknan helpponemseen. - SeuraaV'assa kosketelaan lyhyest Suomen talouselämän tärkempä puola. Valton talouspoltkka. Valton ylesen talouspoltkan suunnassa e ole tapahtunut mtään muutosta, mutta lamakauden V'akutukset, jotka raskana kohtasvat toselta puolen talouselämää ja varsnkn erätä sen haaroja, toselta puolen valtotaloutta, aheuttvat erätä talouspolttsa tomenpte~tä. Vakeuksn joutunelta talouselämän taholta estettn joukko erlasa ehdotuksa aseman helpottamseks ja vaadttn valton välntuloa erlasssa muodossa. Nätä ehdotuksa on kutenkn van peneltä osalta votu toteuttaa. Maatalouden ja teollsuuden luotto-olojen helpottamseks valto stoutu takuuseen parsta ulkomasesta oblgatson. lanasta. :Maanvljeljän luotonsaannn helpottamsta tarkott myös kertomusvuoden alussa julkastu lak. metsäkfumtyksestä. Sen mukaan vodaan kasvavaan metsään saada knntys, jos metsänomstaja samalla stoutuu määrättyyn metsänkäytön rajottamseen ta seuraamaan vssä metsänhotosuunntelmaa. Hntanromahduksen seurausten leventämseks ja kotmasten tuotteden auttamseks klpalussa usen dumpngluontosen tuonnn kanssa
10 2 korotettn tuonttulleja välakasest jo marraskuun puolvälssä ja sttemmn vuoden vahteesta vuodeks 93. Nämä kotmasen tuotannon suojelemseks tarkotetut tullnkorotukset koskvat osaks erätä tärketä maataloustuotteta, osaks taas muutama teollsuustuotteta. Sen lsäks korotettn valtotaloudellssta systä sellasten suurten kulutustavaroden kun sokern, kahvn ja bensnn tuonttulla. Valton tulojeu lsäämseks korotettn edelleen tupakkavalmsteveroa ja otettn käytäntöön olutvero. Uussta lasta, jotka koskevat talouselämää, on velä manttava lak epärehellsestä klpalusta sekä lak valton vljavarastosta. Jälkmmäsen tarkotus on osaks vljanhanknnan järjestämnen valtonlatosten ja armejan tarpeks, osaks kotmasen vljan menekn edstämnen. Lopuks manttakoon, että kuluneen vuoden akana vahvstettn kauppa- ja merenkulkusopmus Portugaln kanssa sekä lsäys Suomen ja Vron välseen kauppasopmukseen ynnä uudstettn kauppasopmus Saksan kanssa. Elnkenot. Akanen ja lämmn kevät ja kauns kesä edstvät vuodentuloa, nn että huolmatta melkosesta kuvuudesta ja pakallssta hallosta saatn runsaanpuolenen sato, joka myös laadultaan ol hyvä. Tärkempen vljelyskasven sato, verrattuna edellsten vuosen vastaavn lukuhn, ol ennakkotetojen mukaan seuraava (tonnessa lmotettuna): Vehnä. Ruklta , , ,00 302, , , , , , , , ,000 Ohra. Kauroa. 40, ,600 56,00 592,700 43,00 633,000 25, ,800 36, ,200 35,500 62,900 Perunota. 723,00 85, , , , ,400 PeltohenL. 2,445,700 2,353,900 2,682,700 2,680,800 2,447,700 2,68,400 Myös karjatalouden tuotanto ol määrältään tyydyttävä. Vonvent nous 7,2 tonnn ollen sten suuremp kun mnään akasempana Vuonna. Juustonvent pysy entsellään, mutta tuoreen lhan ja munen vent lsäänty huomattavast. Huomota ansatsee myös yrtys saada akaan herkkuslavan ventä Englantn. lvutta vakka maatalouden tulos nässä suhtessa ol tyydyttävä, e taloudellnen tulos vastannut toveta. Maataloustuotteden jyrkän hntanlaskun johdosta sadon arvo rahassa lasken panu tuntuvast alle edells-
11 3 MK SAHATUN PUUTAVARAN HNNAP) VUOSNA , SMK STANDARTLTA rxmwynww.~xn~xmwynwm~xnmtrrmwvne~~r~m '" tOOO 3ooor o;;;;;;=;;;;;;;:::;;;::;;;::;;;==~=====::::::::::--~3000 ZOOO ,...:== 2000 ~ ~ ~.~.~ uua.-.:. ~uu , ,up... ;nr... nnte't.~:::.~~ MK o llmwvnylllll~x]lxl" llmwvyellxxxmlllmvzl.vl'yl~x~xl X9] -----~lf,x7"' Mäntyset.... 2X4~' 3X9::l. --, f.x 7 KllllslSet x4" ten vuosen tason, ja samon karjantuottesta e saatu läheskään ntä tuloja kun edellsnä vuosna. Kun maataloustyöväen palkat ja maanvljeljän ostettaven tarvkkeden hmnat evät laskeneet yhtä nopeast ja kun sahateollsuuden supstamnen vähens maanvljeljän metsänmyynnestä ja metsätöstä saama tuloja, maatalousväestön ahdnkotla entsestään vakeutu. Puutavaramarkknan huononemnen vakutt jo syksyllä 929 tapahtuvaan myyntn vuonna 930 suortettavaa lavausta varten. Suureks osaks Venäjän myyntpoltkan johdosta ostohalu varsnkn Suurbrtannassa ol huono; vakka avaushnnat olvat edellsen vuoden avaushntoja alemmat, myytn van non 240,000 standartta vastaten 350,000 edellsemä vuonna. Epävarmuutta jatku koko kuluneen vuoden ajan. Keväällä alko ylesen lamakauden vakutus yhä selvemmn tuntua myös puutavaran kysynnässä johtaen hntojen jatkuvaan panumseen. Kaken ka,kkaan vetn vuoden 930 kuluessa Suomesta suunnlleen se määrä, mkä. ol oarvotukn, el 907,000 standartta vastaten,206,800 standartta vuonna 929. Vakauttaakseen markknat Suomen ja Ruotsn sahanomstajat sopvat uussta tarjonnan rajotukssta, joten vodaan laskea vennn edelleen vuonna 93 supstuvan non 20 %. Kutenkn on ostohalu edelleen hyvn lamea, mkä näkyy m. m. stä, että syksyllä 930 evätmyynnt ) Käyrät osotta.vat asanomasna kuukausna. noteeratun puutavaran hntoja..
12 4 PAPERVANUKKEEN JA PAHVN HNNAT VUOSNA , SMK,000 KG:LTA MK rrmwy'2ll[xxxe lrll:y'2lllllxxxre nmlyv'll'lllllllxxxremk 25oo oo 200 t::=:~~---;;---;:,;---;;;:---;;---;--; ;_;~--= ;_;:--;;;---=_-~-~-4... ;: ~... ~;::::-_.._._. :,..::: ~ :.::.:..:=:.:.~.. ;.-~ 500 " "._._ _._ '-'-'- -'-' ' _ ,._+_ +" '"... ~ _.,._+ 500 o lmwv'll'2lldxx.le lryy'2lllllx XXE [m WY'2llllXXXm 0 SufttselluoBa. Sulfaattsellulosa _e Kuva puuvanuke Märkä puuvanuke. Pahv. vuonna 93 tapahtuvaa lavausta varten kunnolla päässeet vauhtn, vaan myynt rajottu sangen penn ern. Pyöreän puun vent, joka, saavutettuaan vuonna 927huppumäärän, 4,367,600 m 3, jatkuvast on vähentynyt, supstu edelleen 3,58,800 m 3 :stä vuonna 929 ana 2,709,900 m 3 :n kuluneena vuonna. Vähenemnen kohdstu pääasallsest paperpuhn, joden kysyntä lamakauden johdosta ol penentynyt. Kavospylvätä vetn sen sjaan suunnlleen sama määrä kun lähnnä edellsenä vuonna. Faneermarkknan kehtys vme vuonna ol paljon epäedullsemp kun vuonna 929. Lamakauden vakutuksesta kysyntä penen, mnkä. ohella Venäjän kasvava tuotanto ja myyntpoltkka myös täjlä alalla alkovat vakuttaa hatallsest markknohn. Hntanlasku ol kutenkn verraten pentä, ja usemmat Suomen faneertehtaat saattovat käyttää melken koko tuotantokykynsä. Rakennettnpa eräs uus faneertehdas, jonka vuostuotanto on non 0,000 m 3, mutta se e velä vuoden varrella ehtnyt alkaa tomntaansa. ]'aneern vent vähen 82,09 tonnn el samalle tasolle kun vuonna 928 sen noustua välllä 98,60 tonnn vuonna 929. Sellulosamarkknat olvat kertomusvuoden alkaessa synkät ja huononv'at edelleen vuoden varrella. Eräden uusen tehtaden valmstumnen ja vanhossa suortetut laajennukset lsäsvät tuotantoa huomattavast.
13 [) MK PAPERN HlNNAT VUOSNA , SMK KG:LTA m Y V "lz "l'l X. X "X Xr m llf Y"lZ 'l'lz[ lx X"XX ' :or llf Y "lz [Yml: X X."X MK 5~ r ~ r ~ ~4 3~ ~ ~~--~~~==~ ' o lmllfyu[wllxxxl.xll llllly'l'['llllxxxrxr nllllfyy'lymlxx:nxl Vomapaper. - Sanomalehtpanopaper. Luonnonruskea ldärepaper. Kun lsämäärä ol vakeata sjottaa, kasvovat varastot vuoden loppuun mennessä. Syksyllä saatn akaa l kansanvälnen sopmus sellulosan tuotantomaden kesken tuotannon supstamsesta. Mten tämä vastasuudessa vakuttaa, stä on velä lan akasta arvostella, mssään tapauksessa e manttu sopmus vonut mtään slle tosasalle, että hntojen lasku ol hyvn suur. Nnpä alen valkastun sulftn hnta 5-6 punnasta vuoden alkaessa puntaan sen lopussa ja vahvan sulfaatn velä. enemmän el punnasta puntaan engl. tonnlta. Kun myyntsopmukset tehdään ptkän akaa ennen tlausten suorttamsta. evät sellulosatehtaat velä kuluvana vuonna joutuneet kestämään koko hntanlaskun taakkaa, vakka nden usessa tapauksssa olkn pakko jälkeenpän myöntää alennuksa sovttuhn hntohn. Kauppatlaston mukaan sellulosan vent vähen 484,00 tonnsta vuonna , 70(} tonnn vuonna 930. Myynt vuonna 93 tapahtuvaa tomttamsta varten ol yleensä vähästä, anoastaan vahvaan sellulosaan nähden asema ol paremp. Myös homateollsuuden tomntaan vakutt lamakaus, vakkakn Suomen, Ruotsn ja Norjan tehtaden välnen sopmus ol omansa ptämään markknota V'akavna. Kutenkn ol hntanlasku varsnkn vuoden jälkpuolskolla huomattava, ja tehtaden ol pakko sopa entstä suu-
14 6 remmasta tuotannon rajottamsesta. Ven~määrä nous melken samalle tasolle kun lähnnä edellsenä vuonna el 57,4.42 tonnn vastaten 60,870 tonna vuonna 929. Samanlasena lmenee lamakauden vakutus pahvntuotantoon. Kauppatlaston mukaan sen vent alen 52,200 tonnsta vuonna ,900 tonnn vuonna 930, samalla kun hnta vuoden loppupuolella huonon. Vuoden lopulla valmstu alalla uus tuotantolatos, nsultttehdas, jonka tuotanto lasketaan 30,000 tonnks vuodessa. Papermarkknolla klpalu khty äärmmlleen, kun uusa tehtata jatkuvast rakennettn m. m. Kanadassa ja Ranskassa ja kun kulutus samohn akohn alko vähetä. Tämä johtu osaks lamakaudesta, osaks valtollssta levottomuukssta usessa paperntuontmassa. Yrtykset vakauttaa markknat epäonnstuvat, ja kuta ptemmälle vuos kulu, stä synkemmäks ylenen tla muuttu, hnnat alenvat tuntuvast ja useta paperkoneta pantn sesomaan. Papernvent Suomesta ol kutenkn määrältään tyydyttävä, se kun nous 259,637 tonnn vastaten 243,855 tonna vuonna 929 ja saavutt sten uuden hupun. Kotmarkknateollsuuden vakeata tastelua ulkomasta klpalua vastaan, joka usen sa dumpngn luonteen, jatku vuonna 930. Useden teollsuudenhaarojen asemaa koetettn auttaa suojelustulleja korottamalla, osaks vuoden 930 alusta luken, osaks uuslla korotukslla kertomusvuoden lopulla. Raaka-aneden halvetessa nämä teollsuudet sten savat parempa tomeentulomahdollsuuksa. Mutta toselta puolen laajojen kansankerrosten vähentynyt ostokyky ol omansa aheuttamaan menekkvakeuksa. Tuotannon supstumsta on tapahtunut usella alolla, varsnkn nssä teollsuuksssa, jotka valmstavat rakennusteollsuuden erlasa tarvkketa. Sllä rakennustomnta, jonka harvnanen vlkkaus ol tunnusmerkllstä nousukonjunktuurn vuoslle, ol kertomusvuonna hyvn vähästä. Julksa rakennustötä suortettn kyllä, mutta ykstynen yrtteläsyys ol lamassa tällä alalla. Työmarkknat olvat nässä olossa huonot. Työttömyys ol suuremp kun moneen vuoteen. Työnvältystomstojen luettelossa ol tammkuulla 2,750 työtöntä el lähes kolme kertaa enemmän kun vuotta akasemmn. Kevään ja kesän kuluessa työttömen luku tavallsuuden mukaan penen, mutta syksyllä kaustyöttömyyden taas kasvaessa työttömen luku jälleen nous toselle kymmentuhannelle. Kun nämä luvut
15 evät lmase työttömen kokonaslukua, pantn vuoden vahteessa tomeen erkonen työttömyystedustelu. Sen mukaan ol työttömen kokonasluku koko maassa 37,970, mhn on lsättävä ne 20,490 henkeä, jotka samaan akaan olvat valton ja kunten varatössä. Työpakkoja on monella taholla alennettu elnkustannusten halventuessa, ja tämä on tapahtunut lman mnkäänlasa työrauhan rkkomsa. Ulkomaankauppa.,Suomen kauppavahdon vmeakasta kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat: 926 e 0 5,667.7 Tuonnn (-) VolYYn,oo Tuont. Vent. ta vennn (+) (93 = 00). enemmyys. MUj. mk. MU. mk. :\Uj. mk. Tuont. Vent. 5, :> , , j ,02.9 6, , :l , , , , ~ 34.5 Kauppavahdon kokonasarvo ol kertomusvuonna 0, mlj. markkaa el 20.7 % penemp kun vuonna 929 ja 25.3 % penemp kun ennätysvuonna 928. Tämä huomattava arvonvähennys johtu lnelkoselta osaltaan hntanlaskusta, mutta osaks myös tavaramäären penenemsestä. Tuonnn arvo vähen kertomusvuonna 25.0 % vuoden 929 arvoon verrattuna johtuen stä, että tuonthnnat putosvat 7.9 % ja tuonnn volyym supstu 8.8 %. Vennn arvon vähenemnen ol penemp kun tuonnn, nm. 6.0 %, mutta volyym supstu enemmän el 0.2 %, kun taas venttavaran hntanlasku ol verraten vaatmaton el 6.3 %. Tämä erlanen hntanlasku ol maallemme hetkellsest edullnen, se kun samalla venttavaramäärällä vo ostaa enemmän tavarota ulkomalta kun lähnnä edellsenä vuonna. Mutta todennäkösest tästä kehtyksestä on se seuraus, että venttavaran hnnat lähakona tulevat alenemaan senkn jälkeen, kun tuonttavaran hnnat jo ovat saavuttaneet pohjan. Kauppatase ol kertomusvuonna ptkästä akaa jälleen aktvnen. Vennn arvo yltt näet tuonnn arvon 56.4 mlj. markalla, kun vuodesta 926 alkaen kauppatase muuten ol päättynyt tuontenemmyyteen, joka vuosna 928 ja 929 ol hyvn suur. Vennn kokoonpano näkyy seuraavasta yhdstelmästä, jossa venttavarat on ryhmtetty ntä tuottaven elnkenonhaarojen kesken ja jossa. e takasnventä öle otettu huomoon.
16 8 Vent 929 Vlj. mk. Dl,. Puuteollsuus... 3, Pa.perteollsuus..., Maatalous Muut elnkenot , Vent l\fj. mk. '0 2, , , Vähennys (-) ta lsäys (+) HJj. mk. ~~ , Ventarvon vähenemnen johtu ens sjassa puutavaroden vennn supstumsesta ja hntojen laskusta. Maataloustuotteden jyrkkä hntanlasku V'akutt samaan suuntaan, kun taas paperteollsuustuotteden vent kutakunkn sälytt asemansa ja»muden elnkenojen» tuotteden ventarv"o jopa lsääntykn. Tämä kehtys e tetenkään muuttanut stä tosasaa, että puutavaran vent edelleen on ensmmäsellä sjalla ulkomaankaupassamme. Tosella sjalla seuraa paperteollsuustuotteden vent, kun taas maataloustuotteden vent on verraten V'aatmaton ja muden tavaran vent sangen vähänen. Tuonnn jakaantumsta tavaroden tarkotuksen mukaan valasee seuraava asetelma. Tuont jaettuna tavaroden tarkotuksen mukaan Arvo a suhde koko tuontn., , , , , ,63.: ,04.,, 25.5, , , :, , , ,, , , ' , , : 5.7 Arvo v:n 93 hntojen mukaan a palouandeks, os 9-93=00._ : : 43., : l' : ;4 08 :: : 99 : Tuontarvon vähenemnen ol sangen suur kakssa neljässä tavararyhmässä. Elntarvkkeden ja nautntoaneden tuonnnarv"o alen 30.7 % ja ols lmesest supstunut veläkn enemmän, ellevät odotetut tulln-
17 korotukset ols johtaneet tuonnn kasvamseen. Myös valmden teollsuustuotteden sekä kuljetusneuvojen, koneden y. m. tuotantovälneden tuonnn arvo penen %. Stä vaston raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont supstu arvoltaan van 3.5 %. Mtä taas tulee tuonnn paljouteen, ol vähenemnen erkosen huomattava tuotantovälnesn ja suur myös valmsn teollsuustuottesn nähden. Myös elntarvkkeden ja nautntoaneden tuont supstu paljoudeltaan, nn että tuontmäärä ol penemp kun vuosna Stä vaston raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont volyymltään kasvo jonkn verran. Huomota herättää se tosasa, että kulutustavaran arvo ol 46.7 % tuonnn kokonasarvosta, kun se edellsenä vuonna ol 50.4 %. Tämä kehtys, joka e ole sopusonnussa lamakauslle tunnusomasen suunnan kanssa, johtuu toselta puolen stä, että nautntoaneden ja elntarvkkeden hnnat yleensä laskvat enemmän kun muden tavaran, toselta puolen taas stä, että suojelustullt vähensvät valmden teollsuustuotteden tuonta ulkomalta. Jos taas tarkastaa, kunka suur ol sellasten tavaran tuont, jotka on tarkotettu käytettävks vuoskausen kuluessa, saadaan tulokseks, että vuoden 930 tuontn ssälty tällasa tavarota (koneta, kuljetusneuvoja, metalleja, sementtä, tlä, huonekaluja, tade-esnetä y. m. S., joden kestävyys on arvotu vähntään 0 vuodeks),35q mlj. markan arvosta, mkä vastaa non 25 % tuonnn kokonasarvosta. Tämänlaatusten tavaran tuonnn arvo ol sten huomattavast penemp kun lähnnä edellsnä vuosna, jona vastaava arvo ol,898 ja 2,286 mlj. markkaa. Myös suhteessa tuonnn kokonasarvoon kehtys ol samansuuntanen vakka hekomp. Tuonnn ja vennn arvo sekä nden välnen erotus ol kuluneen vuoden er kuukausna seuraava (mlj. markon): Tuont Vent Tuonnn (+) ta vennn (-) enemmyys Tammkuussa Helmkuussa Maalskuussa Huhtkuussa Toukokuussa ;; : Kesäkuussa ;; 67. ö Henäkuussa ~ [ Elokuussa Syyskuussa Lokakuussa Marraskuussa J oulukuussa Yhteensä 5, ,
18 7, Rahamarkknat. Vakka rahamarkknat olvat parantuneet jonkn V'erran jo vuoden 929 kuluessa, ol nden tla vuoden 930 alkaessa kutenkn hyvn kreä. Talven ja kevään kuluessa tla kutenkn suurest helppon. Syynä tähän olvat osaks ulkomalta saadut lanat, joden johdosta lkepankkehn välakasest keräänty huomattava määrä lyhytakasa rahoja ja john nojaten osa lkepankken antama luottoja järjestettn ptkäakasks. Samaan suuntaan V'akutt penentynyt yrtteläsyys samaten kun myös suhteellsen edullnen kauppatase. Nässä olossa lkepankt V'oV'at vapautua suursta redskonttauksstaan. Syksyllä, kun lyhytakaset sjotukset jälleen vedettn pos lkepankesta ja kun tuont odotettujen tullnkorotusten taka kasvo huomattavan suureks, rahamarkknat jälleen krstyvät. Nnkun näkyy seuraavasta asetelmasta, tlanne V'Uoden päättyessä kutenkn ol V'errattomast kevyemp kun sen alkaessa. Rahannarkknat vuosna , rnlj. mk. Ykstyspankken Suomen Pankn lananotto. >< : Vuoden ta kuukauden j-"'-..,-----,--er-. --,';-~-'----- ~l -e-.-~---..,-r--[- päättyessä. ~ ~ '.::lcdcd="~. -~ ~ l'6 ~CD; ~ -~ :;:. ~.? ~~ [8 S ::s ~ Et g. ~ S "0;. l' ~::: g:fl < ~.?;;. =:::. ~~. l' f~ "'l F_~_ ~_~ _E~ ~ ~ g~ ~~?_ ~_~ ~~~'~_ _~ ~ ~ Tammkuu.... Helmkuu.... Maalskuu.... Huhtkuu.... Toukokuu.... Kesäkuu.... Henäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... 3,696.0, ,40.9 6,770.4, ,68.4, , ,506.7, ,648.5, ,0.3 7, ,286.7, ,98.6 8,7.8, ,843.2, , , ' ,995.2,486. 7,48.} 9,566. 2, ,985.4., ,54.0 9,540. 2, ,05.0,549.4; 7, , , ,00.9, , ,595.0, ,34.4, , ,525., ,33.2 2, , ,535.8, , , , ,354.4, ,283.5, , , ,238.0, ,3.2 9, ,23., ,977. 9,07.9, ,54.5, , ,9., ,089.7,589. 9,242.8, , 6,42.3,555.5, 7, ,200.0, : :
19 Varsfnaset ylesön talletukset (talletus- ja säästötlt) lsääntyvät vuonna 930 van non 47 mlj. markkaa el melken saman verran kun vuonna 929, kun lsäys vuosna keskmäärn ol non 558 mlj. markkaa. Kun lyhytakanen lananotto lsäänty avan vähän, kasvo lkepankken kokonaslananotto kuluneena vuonna non 27 mlj. markkaa. Vastaava lsäys ol edellsenä vuonna, jollon rahamarkknan kreys ol suurmmllaan, non puolta penemp el 0 mlj. markkaa, mutta stä vaston melken 400 mljoonaa vuonna 928 ja 880 mljoonaa vuonna 927, jollon nousukonjunktuur ol parhammllaan. Nstä systä, john edellä vtattn, lkepankken lanananto supstu non 366 mlj. markkaa. Tällanen kehtyssuunta pokkeaa avan edellsten vuosen kehtyksestä; vuonna 927 lanananto lsäänty,027 mlj., vuonna 928,407 ja velä vuonna mlj. markkaa. Kun myös Suomen Pankn suorananen lanananto vuoden 930 kuluessa penen 46 mlj. markkaa, ol ss luottovolyymn supstumnen varsn huomattava. Tämä lama- kaudelle omnanen kehtys eroaa jyrkäst nousukauden akana vallnneesta, jolle luottovolyymn nopea lsääntymnen ol omnasta. Rahamarkknan kevenemstä kuvaa havannollsest lkepankken lananannon ja oton välsen jänntyksen vähenemnen samaten kun Suomen Pankn aseman paranemnen, jota edellä oleva asetelma esttää. Lamakauden vakutuksesta pääomanmuodostus yleensä ol hekkoa. Stä osottaa myös talletuksa vastaanottaven latosten lananoton pen lsääntymnen. Tallettajan saamsten lsäykset olvat näet, osaks ennakkoarvoden mukaan, vme vuonna ja stä edellsnä vuosna seuraavat (mlj. markon): Säästöpankessa Postsäästöpankssa Osuuskauppojen säästökassossa Osuuskassossa ja nden keskuslanarahastossa Yhteensä Kun kauppatase kuluneelta vuodelta tuott non 50 mlj. markan yljäämän, vodaan laskea, että myös maksutase ol aktvnen, varovasen arvon mukaan kentes non 200 mlj. markan verran, kun pääomalkettä e oteta huomoon. Tämä tulos ol varsn edullnen verrattuna lähnnä edellsten vuosen suurn, 480 ja,600 mlj. markkohn nousevn vajauksn. Mutta juur noden vajausten taka kavattn kpeäst ulkomasten
20 2 maksusuhteden vakauttamsta. Kun ulkomaset pääomamarkknat vme vuoden alussa helpponvat, tarjoutukn shen tlasuus. Kolme oblgatonlanaa sjotettn ulkomalle: Osuuskassojen Keskuslanarahasto Oy ott 300 mlj. Ranskan frangn määräsen, 5 %:n nmellskorolla juoksevan lanan, Helsngn kaupunk ott 8 mlj. dollarn määräsen lanan, jonka nmellnen korko ol 6 '2 ~,~ ja vhdon Suomen Teollsuus-Hypoteekkpankk Oy ott 2 mlj. punnan lanan, jonka nmellnen korko ol 6%. Yhteensä näden 0 blgatsonen arvo nous,70 mlj. markkaan, m utta tästä summasta osa, tasaluvun 400 mlj. ma~kkaa, välttömäst käytettn lyhytakasten velkan maksamseen. Myös jäljellä olevasta osasta lanasummaa huomattava osa välllsest käyte~tn talouselämän ulkomalta saadun lyhytakasen velan järjestelyyn. Ulkomasen maksusuhteen paranemnen tulee näkyvn myös pankken tlasta. Lkepankken nettovelka ulkomalle ol vuoden 930 päättyessä 34 mlj. markkaa penemp kun vuotta akasemmn ja Suomen Pankk ol lsännyt ulkomasa saatavaan, nn että kakken pankken ulkomanen nettosaatava vuoden varrella kasvo 366 mlj. markkaa. Edelleen penenvät lkepankken ulkomaset takaukset non 300 mlj. markkaa. Nän ollen vodaan todeta, että kulunut vuos merkts maamme ulkomasten maksusuhteden huomattavaa paranemsta. Rahamarkknan helpottuessa kovn korkealle noussut korkokanta alko aleta. Suomen Pankk alens kahdest korkojaan, nn että ne er akona olvat seuraavat: Vuoden alusslt Puhtasta lkevekselestä, jolla maksupävään e ole kolmea kuukautta ptemp aka... 7 % Musta vekselestä rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta ~~-8 % Hypoteekklanosta ja kassakredtvestä, vakuudesta rppuen :-8 % Huhtkuun :8 p:n jälkeen 7-7 ~,~ ~,~ 7-7 ~ % Elokuun 26 p:n jälkeen 6 0/,0, 6 ~_7 % 6 :-7% Myös muden lkelatosten soveltamat korot alenvat vuoden kuluessa yleensä %- %, tosssa tapauksssa enemmänkn. Vuoden päättyessä suurpankt lananannossaan yleensä ottvat korkoa 8 %- %, muut lkepankt 9 %- % %, kun taas kuuden kuukauden talletukssta maksettn 6 % ja juoksevalta tlltä 4 %. Säästöpankt suorttvat säästöönpanostaylesmmn 7-8 % ja ottvat lanostaan 87'4-9 % %.
21 Huono aka vakutt lamauttavast myös uusen osakeyhtöden muodostamseen ja osakepääomen lsäämseen. Tätä valasee seuraava asetelma. UUSa osakeyhtötä. Osakeyhtötä kakkaan. Osakepäomll, Osakepääomn, Lh~ä) :o\, Lu.-u. mlj.mk. Luku. Lsä~ s. mlj.mk. mlj.mk , , , ,7.; , , ,462.6 T , ,486. +, , , , , ,539. u ,40 ""' 328 8,797. ;,.., Uusa osakeyhtötä perustettn tosn edelleen verraten runsaast, mutta nden yhteenlaskettu osakepääoma ol huomattavast penemp kun edellsnä vuosna. Velä jyrkemmn tulee tässä muodossa tapahtuvan pääomanmuodostuksen hekkenemnen näkyvn kakken osakeyhtöden pääomen edellsn vuosn verraten kovn vähäsessä lsääntymsessä. Stä vaston vodaan panna merklle, että kotmaslla markknolla laskettn lkkeelle verraten paljon uusa oblgatsonlanoja. Uusen oblgatsonen yhteenlaskettu arvo nous non 75 mlj. markkaan. Rahamarkknan helpponemh;esta huolmatta edelleen valltseva rahannukkuus ja yrtteläsyyden puute tulee myös näkyvn Helsngn arvopaperpörssn tomnnasta. Vahto olkertomusvuonna 80.4 mlj. markkaa, el ss hukan suuremp kun edellsenä vuoma, jollon vastaava luku ol 68.3 mlj. markkaa, mutta edelleen hyvn pen verrattuna vuosen 927 ja 928 vastaavn lukuhn, ja 50.8 mlj. markkaan. Ja noteerausten keskkursst panuvat velä kertomusvuoden lopulla uusn pohjahntohn. Untaksen laskeman ndeksn mukaan noteeraukset, joden keskkurss vuonna 928 ol 70, alenvat 24:stä joulukuussa 929 ana 4:ään joulukuussa 930. Slmäys vararkkojen ja vekselprotesten lukuhn osottaa, että talouselämällä edelleen on kestettävänään hyvn suura vakeuksa. Vararkkojen luku nous kakkaan,945:ään vastaten,40 vuonna 929 ja 884 vuonna 928. Protestattujen vekselen luku taas ol 9,824 oltuaan 7,07 vuonna 929 ja 7,354 vuonna 928, samalla kun määrä saavutt uuden hupun, 27.0 mlj. markkaa, vastaten 02.7 ja 42.6 mlj. edellsnä vuosna. Kutenkn on pantava merklle, että vekselprotestt näy-ttävät saavuttaneen huppunsa vuoden alkupuolella, mtä sekkaa kentes vo ptää ensmmäsenä paranemsen merkknä. 3
22 4 Yhteenvetona vodaan sanoa, että rahamarkknat tosn kllluneena vuonna huomattavast helpponvat, mutta että talouselämän er haarojen vakeudet vme vuonna olvat velä suuremmat kun edellsenä. Ennenkun suhdannekehtys maalmanmarkknolla käänt:yy edullsemmaks, e vone odottaa olosuhteden paranemsta myöskään Suomessa. Valton raha-asat. Lamakaus on tuntuvast vakuttanut myös valtotalouteen. Hntanlasku, menekn supstumnen, vä.hentynyt yrtteläsyys ja yleensä talouselämän vlkkauden vähenemnen ovat olleet omansa vähentämään usempen tärkeden tulolähteden tuottoa. Ens sjassa tämä koskee valton metsä, rautatetä ja muta lkelatoksa, mutta lmenee huomattavan vomakkaana myös m. m. tulo- ja omasuusveron, lemaveron ja valmsteverojen tuotossa. Tasapanon saavuttamseks, lähnnä vuotta 93 slmällä ptäen, eduskunta marraskuulla korott useden tärkeden sekä fnanss- että suojelustullen määrä sekä vuodeks 93 että sen lsäks myös loppuvuodeks 930. Kun tuontlkkeet krehtvät tuomaan maahan mahdollsmman suuren osan talvvarastoaan ennen tullnkorotusten vomaan tuloa, ol seurauksena, että tuonttulln tuotto vuonna 930 kasvo runsaast 200 mlj. markkaa arvota suuremmaks. Vakka tämä ol omansa tasottamaan valton tlnpäätöstä, se kutenkn jä hekommaks kun edellsnä vuosna. Tlnpäätöksen mukaan valton tulot ja menot vuonna 930, verrattuna saman vuoden tulo- ja menoarvon sekä vuosen 928 ja 929 tlnpäätösten lukuhn, olva,t seuraavat (mlj. markon): Tulot Tulo- ja menoarvo Tlnpäätös Vaknasa tuloja... 4, , ,37.7 4,275.5 Ylmääräsä tuloja ;, Tuloja budjetn ulkopuolella l.2 Yhteensä 4, ,342. 4, ,398.2 Lanaa Edellst. vuosen pääomasäästöä käytetty Kakkaan 5, ,508. 4, ,738.7 Menot Vaknasa menoja... 3, , , ,834.0 Ylmääräsä menoja..., Menoja budjetn ulkopuolella Yhteensä 5, ,508. 4, ,738.7 Yljäämä Kakkaan 5, ,508. 4,595. ;,
23 Valton vaknasten tulojen määrä ol kertomusvuonna tlnpäätöksen mukaan 27 mlj. markkaa penemp kun vuonna 929 ja 96 mlj. markkaa penemp kun tuloarvon mukaan sekä 200 mlj. markkaa penemp kun vuonna 928, jollon vaknaset tulot olvat suurmmllaan. Ylmäärästen tulojen lsäys johtu Suomen Pankn vottovarosta, jota ptkästä akaa jälleen ol käytettävssä valton menojen pettämseen. Menopuolella jatku tavanmukanen nouseva suunta. Sten lsääntyvät vaknaset menot vuodesta mlj. markkaa ja ylmääräset menot 38 mlj. markkaa. Tasapanon saavuttamseks ol jälleen pakko turvautua edellsten vuosen pääomasäästöön, jqnka määrä sten penen 653 mlj. markasta kertomusvnoden alkaessa 33 mlj. markkaan sen päättyessä. Kun valton juokseven asoden hotoon tarvtaan non mlj. markan suurunen pääomasäästö, ol tämän penenemnen nykyseen määräänsä omansa aheuttamaan melkosa kassavakeuksa. Arvosteltaessa valtotalouden tulosta vuodelta 930 on pdettävä melessä, että menohn ssältyy non 430 mlj. markkaa, jotka on käytetty valton tuloa tuottaven yrtysten laajentamseen ta lanoks erlasn tarkotuksn. Valtovelka muuttu vuoden 930 akana verraten vähän. Krjattu vakautettu velka ol vuoden alkaessa 2,924.3 mlj. markkaa ja vuoden päättyessä 2,878.5 mlj. markkaa. Lyhytakasta velkaa valtolla kertomusvuoden alussa ol 99.3 mlj. markkaa; vuoden akana stä lsättn valton kassan vahvstamseks ana lokakuuhun saakka, jollon se nous 43-7 mlj. markkaan, mutta stten suuret tulltulot jälleen tekvät sen penentämsen mahdollseks, joten se vuoden päättyessä ol 78.6 mlj. markkaa. Koko krjattu velka lsäänty sten 3,023.6 mlj. markasta vuoden alussa 3,057. mlj. markkaan sen päättyessä. Nnkun edellsssä vuoskatsauksssa on huomautettu, nämä luvut van kotmasen velan osalta ovat avan tarkkoja. llkomaset lanat on Suomessa, nnkun muuallakn on tapana, krjattu oman maan rahassa sen kurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esm. ennen sotaa otetut lanat melken vanhaan parkurssn. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on valtokonttorssa kuukaustta:r. tehty laskelma, joka osottaa, mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana koko valtovelan maksamseen valltsevan kurssen mukaan. Tämän laskelman. mukaan Suomen val~ovelka vuoden 930 alussa ol 3,547.4 mlj. markkaa ja sen lopussa 3,566.3 mlj. markkaa el 8.9 mlj. markkaa suuremp. lö
24 6 Rahan arvo ja hntataso. Ylesmaalmallsen lamakauden tärkempä lmötä ol hntanromahdus, joka samalla merkts rahan ostovoman huomattavaa lsääntymstä. Tämä muutos e kutenkaan vakuttanut kultavaluuttojen kesknäsn suhtesn. Nn myös Suomen markan arvo suhteessa muhn rahaykskköhn pysy muuttumattomana, vahdellen van tavallsuuden mukaan hu~asen pararvon kummallekn puolelle. Kun kauppatase ol edullnen ja melkonen osa Suomen kansantalouden lyhytakasa ulkomasa velkoja vuoden varrella saatn vakautetuks, e Suomen markan ulkomasen arvon ylläptämnen vaatnut erkosa tomenptetä. M:arkan.kotmasen ostokyvyn nousu kuvastuu hntatason laskussa. Hntandeksen kehtystä kuukaudesta seuraavaan valasee seuraava asetelma, jossa elnkustannusndeksn luvut on laskettu uudestaan, nn että vuoden 926 hntataso on kummankn lukusarjan pohjana. 929 'fukkuhnta- Muu- ElnkustaullUS- luundeks tos ndeks t.08 Joulukuu Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesä.kuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kumpkn hntandeks kuvastaa selväst kansanvälstä hntanlaskua, joskn varsnkn elnkustannusndeksssä samalla tulevat näkyvn tavanmukaset kausvahtelut_ Hntanlasku joulukuusta 929 joulukuuhun 930 ol sten tukkuhntandeksn mukaan 9 pstettä el 9.5 %, elnkustannusndeksn mukaan taas 0 pstettä el 9.8 %. Enmmn laskvat maataloustuotteden hnnat, joden ndeks putos 92:sta joulukuussa :ään joulukuussa 930 el 20.7 %. Kotmasessa tukkukaupassa käyven tuonttavaran hntandeks lask vastaavast 92:stä 83:een el 9.8 %, kun stä vaston kotmarkknateollsuustuotteden osalta hnta-
25 ndeks osott laskua 98:sta 94:ään el van 4. %. Kotmarkknateollsuustuotteden hntojen penemp lasku johtuu stä, että valtovalta tetosest on pyrknyt auttamaan kotmarkknateollsuutta lsäämällä tullsuojaa uselle tärkelle tuottelle. Kohospa tukkuhlntandeks juur tästä syystä välakasest marraskuulla. Täytyy edellyttää, että nämä erlaset hnnat ennemmn ta myöhemmn jälleen tasottuvat, ja suhdanteden samon kun koko kansantalouden kehtykseen vakuttaa suurest, tapahtuuko tasottumnen ylöspän va alaspän. Kuluneen vuoden keskhnnat verrattuna edellsten vuosen vastaavn lukuhn näkyvät seuraavasta asetelmasta: 7 Tukknhntandeks Elnkustannusndeks Nämä lukusarjat osottavat selväst, kunka vomakas vmevuotnen hntanlasku ol ja kunka pen vuosen 927 ja 928 hntatason nousu shen verrattuna ol.
26 . SUOMEN PANKK VUONNA 930. J. SETELNANTO. Suomen Pankn setenantoa osottavat jäljempänä olevan tauluston.-0. taulut. Nästä. taulu koskee yksnomaan vuotta 930, kun taas muut ssältävät katsauksa myöskn edellsn vuosn. Mantut taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukausblanssehn lukuun ottamatta 2. taulua, joka on laadttu yksnomaan kuukausblanssen nojalla. Vmeks manttuun nähden on huomattava, että setelnanto kuukausen lopussa yleensä on suuremp kun muullon. Setelnanto-okeus. Joulukuun 2 pävänä 925 annetun lan mukaan on Suomen Pankn setenanto-okeus = kultakassa ja Pankn rdattomat ulkomaset konttokuranttsaatavat +,200 mlj. markkaa kutenkn sllä rajotuksella, että se osa setelstöä ja vaadttaessa maksettava stoumuksa, joka e ole katettu kullalla ta konttokuranttsaatavlla, on katettu n. s. lsäkatteeseen kuuluvlla varolla. Nähn taas luetaan ulkomaset vekselt, ulkomasssa pörssessä noteeratut ulkomaset oblgatsont, ulkomaan rahan määräset erääntyneet korkolput ynnä ulkomaset setelt sekä vsst ehdot täyttävät kotmaset vekselt. Näden määräysten mukasest erotetaan Pankn tlalmotuksssa kahdenlanen setenantoreserv: käytettävssä oleva ja tossjasen katteen lsääntymsestä rppuva. Katsoen kutenkn shen, että lsäkate esm. vekseletä dskontattaessa samalla välttömäst lsääntyy, on jälkmmäsenkn luontonen setelnantoreserv tosasallsest käytettävssä. Suomen Pankn setelnanto-okeus lsäänty jälleen vuonna 930 nousten keskmäärn 2,377.3 mlj. markkaan oltuaan lähnnä edellsenä vuonna van 2,7.0 mlj. markkaa. Vastaava keskluku ol Vlonna.928 melken sama kun kuluneena vuonna el 2,367.9 mlj. markkaa, mutta vuonna 927 melkosta suuremp el 2,647. mlj. markkaa. Setelnanto-okeuden vmevuotnen kasvamnen ol luonnollnen seuraus stä, että Pankn saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta jälleen lsääntyvät.
27 SUOMEN PANKN LKKEESSÄ OLEVA SETELSTÖ W. 926 JA ~~L.. n m N V V v:n W X. X X X. ~~L ,--r r , r ~~J7~~~ r r---~~~---+--~ 00:::::::=±::=±=:=::==::::=±::=:::;;;::;==l:==:::::=±:::=±=:::::±===00 n m N V V W m ~ X ~ n Lkkeessä olevat setelt. Setelstön supstumnen, joka vuonna 928 tapahtuneen suhdannekäänteen jälkeen on ollut tunnusmerkllnen rahamarkknollemme, jatku myös vme vuonna. Vuoden alkaessa ol seteletä lkkeessä,360.6 mlj. markan arvosta, mutta sen päättyessä setelstö ol van,279.4 mlj. markkaa, s. o. 8.2 mlj. penemp. Vuoden akana setelstö, seuraten tavallsa vkko- ja kuukaushelahteluja, nous sekä suuremmaks että panu alemmaks kun äsken mantut määrät. Tätä kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat Lkkeessä oleva setelmäärä. Korken. l\j. mk. Aln. Mlj. mk. Kesldmäärn. Hj. mk.,385.8,239.6,307.3,522.,269.6,43.6,660.9,446.7,548.0,596.0,300.9,439.3,447.2,22.5,330.7 Setelstö ol sten keskmäärn 08.6 mlj. markkaa penemp kun vuonna 929 ja 27.3 mlj. penemp kun vuonna 928, jollon setelstö nousukauden johdosta ol suurmmllaan. Setelstön vahteluta valasee havannollsest yllä oleva prros.
28 20 Setelstön kokoonpano. Lkkeessä olevan setelstön penenemnen on ollut omansa vakuttamaan myös setelstön jakaantumseen erarvosten setelen kesken. Nnkun näkyy seuraavasta asetelmasta, penen kakken setelen kappalemäärä vme vuoden kuluessa lukuun ottamatta 20-markan setelen. Mutta nnkun edellsenäkn vuonna supstu,000-markan setelen käytäntö tuntuvast enemmän kun muden setelen. Vuosen lopussa ol lkkeessä seuraavat määrät er setelarvoja, kun vuotta 922 vanhempaa malla olevat setelt jätetään syrjään. 927 kp. 928 kp. 29 kp. 930 kp.,000 mk , , , ,07 500» , , ,38 467,99 00»... 5,3,4 5,30,097 4,800,538 4,582,5 50»... 2,6,054 2,088,696,930,808,849,99 20»... 2,33,663 2,648,587 2,546,038 2,563,276 0»... 4,776,3 4,428,90 3,892,608 3,60,344 5»... 5,340,007 5,526, ,823 4,953,780 Yhteensä 20,878,00 20,987,449 9,95,426 8,372,532 Kova raha. Vuoden 925 rahalan mukaan on lyöty 200 ja 00 markan kultarahoja. Vuosen varrella ntä on penssä ern otettu Suomen Panksta, nn että er vuosen lopussa kakkaan ol annettu seuraavat määrät (markossa ): 200 mk. 00 mk. Yhteensä ,600: - 23,600: ,200: - 25,00: - 452,300: ,800: - 99,200: - 637,000: ,200: - 273,400: - 779,600: ,800: - 32,700: - 890,500: - Ylesessä lkkeessä e kultarahoja käytetä, vaan lenee suurn osa Panksta annetusta kultarahosta, joden luku on van 6,06 kpl., joutunut kokoljan haltuun. Penempä seteletä vastaamaan on vuoden 928 jälkeen lyöty 0 ja 5 markan arvosa alumnumpronssrahoja. Tostaseks on kutenkn van verraten penet määrät ntä joutunut lkkeeseen. Vuosen 929 ja 930 lopussa ol seuraavat määrät (markossa) annettu Suomen Panksta: mk. 3,33,500: - 3,84,850: - 5 mk.,43,085: -,965,405: - YhteeDl3ä. 4,744,585: - 5,780,255: - Varsnasena vahtorahala käytetään nkkel- ja kuparrahoja. Edellsten lkkeellä oleva määrä (markossa) esttää seuraava asetelma:
29 mk. 9,335,66: - 20,828,895: - 23,093,954: - 25,524,984: - 25,995,8: - 26,57,093: - 50 p. 5,607,38: - 6,9,649: -- 6,879,43: - 7,568,62: - 7,738,946: 50 7,846,990: p. 4,732,736: - 5,26,748: 75 5,828,330: - 6,47,385: 50 6,749,768: 50 6,926,87: 75 Yhteensä. 29,675,535: - 32,237,292: 75 35,80,697: - 39,564,988: 50 40,484,526: - 4,344.90: 25 Erlasa pkkurahoja ol tlaston mukaan lkkeellä seuraavat määrät (markon): 0 pennä. ;; pennä penn. Yhteensä ,859,786: 60 3,090,927: ,884: 6 6,684,598: ,007,6: - 3,63,84: 70 73,053: 68 6,90,354: ,09,02: 60 3,222,07: ,73: 04 7,060,84: ,7,639: 30 3,256,528: ,53: 63 7,56,68: 78 Huomattava on, että nässä laskelmssa e ole votu ottaa huomoon hukkaan joutuneden ja ykstysten sulattaman rahojen määrä, jotka varsnkn pkkurahohn nähden ovat melkoset. Setelen valmstus ja poltto. Vme vuoden kuluessa setelpanossa valmstettujen setelen määrä ol sekä kappaleluvultaan että arvoltaan penemp kun lähnnä edellsnä vuosna. Valmstuneden setelen kappaleluku ol kakkaan 3,686,000 ja nden arvo 572,690,000 markkaa. Myös lkkeestä postettujen ja hävtettyjen setelen luku ol penemp kun lähnnä edellsenä vuonna, nm. 6,362,24. Nden yhteenlaskettu arvo 763,3,680 markkaa, ol suuremp kun moneen vuoteen. Käyttämätön setelnanto-okeus. Setelnanto-okeuden ja kakken vaadttaessa maksettavan stoumusten el n. s. käytetyn setelnantookeuden välnen erotus lmasee Suomen l?ankn käyttämättömän setelnanto-okeuden, jota myös sanotaan setelnantoreservks ta lyhest setelreservks. Tauluston. taulussa on estetty setelnantoreserv sekä suppeammassa että laajemmassa merktyksessä. Jälkmmäsellä tavalla laskettu setelnantoreserv ol vuoden alusslj. verraten pen mutta kasvo varsnkn huht- ja toukokuun akana nopeast ja pysy stten melkosen runsaana koko vuoden, lasken tosn vuoden loppukuukausna suuren tuonnn aheuttaman valuuttatarpeen taka jonkn verran. Aln määrä, mlj. markkaa, saavutettn jo tammkuun alussa, huppumäärä, mlj. markkaa taas syyskuun 23 pävänä.
30 22 Vuoden kuluessa setelnantoreserv kakkaan lsäänty mlj. markasta mlj. markkaan, joten lsäys ol mlj. markkaa el non 48 % lähtömäärästä. Keskmäärn setelnantoreserv ol mlj. markkaa, s. o. lähes kaks kertaa suuremp kun edellsenä vuonna, jollon vastaava keskluku ol van mlj. markkaa. Velä manttakoon, että keskmääränen setelnantoreserv lähnnä edellsenä akana ol mlj. markkaa VUonna 928 ja mlj. VUonna ~927. Käyttämätön setelnantoreserv ol suhteessa koko setelnanto-okeuteen vuonna 930 keskmäärn 3.46 % oltuaan. vuonna %, vuonna % ja vuonna %. Rahapulan aheuttamen vakeuksen jälkeen Suomen Pankk sten setelnantoreservn puolesta jälleen on saavuttanut täysn normaaln aseman. 2. SETELNANTOA VASTAAVAT VARAT. Suomen Pankn setelnantoa vastaava varoja esttävät.-5. taulu. Kakk nämä taulut perustuvat sekä vkko- että kuukausblanssehn, lukuun ottamatta 5. taulua, joka osottaa setelnantoa vastaava varoja vuosen 929 ja 930 lopussa, sellasna kun ne esntyvät vuostlnpäätöksssä. A. Varsnanen kate. Varsnasen katteen muodostavat Suomen Pankn kultakassa ja rdattomat saatavat ulkomaslta krjeenvahtajlta. Näden yhteenlaskettu määrä ol vuonna 930 keskmäärn,77.3 mlj. markkaa. VarsnaRen kaatteen määrä ol sten mlj. ~arkkaa suuremp kun vuonna 929 ja kutakunkn samalla tasolla kun vuonna 928. Varsnasen katteen v-ahtelut vuoden varrella olvat melkoset. Vuoden alkaessa se ol van mlj. markkaa, mutta saavutettuaan almman määränsä, mlj. markkaa, jo tammkuun puolvälssä varsnanen kate talven ja kesän kuluessa nopeast lsäänty saavuttaen korkemman määränsä,,329.2 mlj. markkaa, kesäkuun 7 pävänä. Syksyllä katemäärä jälleen vähen, mutta ol kutenkn vuoden päättyessä,4. mlj. markkaa, s. o mlj. markkaa suuremp kun vuoden alussa. Myös suhteessa vaadttaessa maksettaven stoumusten kokonasmäärään varsnanen kate ol runsaamp kun parna edellsenä vuonna. Keskmääränen kateprosentt ol näet kertomusvuonna % oltuaan vuonna 929 van % ja vuonna %. Katesuhteenparanem-
31 nen näkyy myös stä, että se kertomusvuoden alussa velä ol verraten alhanen. Aln määrä saavutettn jo tammkuun 8 p:nä jollon katesuhde ol 59.0 %. Keväällä ja kesällä suhde paran, nn että katesuhdeelokuun alussa nous %:n, mutta syksyllä suhde jälleen huonon jonkn V'erran. Vuoden päättyessä se kutenkn ol %, s. o. paljon paremp kun vuotta aka semmn, jollon vastaava luku ol van %. Kultakaasa. Kultakassassa e vuoden 930 akana tapahtunut sanottav'a muutoksa, V'aan se pysy säännöllsest vähän Pankn ohjesäännössä säädettyä mnmmäärää, 300 mlj. markkaa, suurempana. Vuoden varrella ostettn Suomen Panksta teknllsä tarkotuksa V'arten kultaa 8.8 mlj. markan arv'osta, ja Pankk korvas sen vuorostaan osta- malla kultaa ulkomalta 8. mlj. markan arvosta. Kultakassa ol keskmäärn % lkkeessä olevasta setelstöstä ja 9.08 % Pankn kaksta vaadttaessa maksettav'sta stoumukssta. Kumpkn suhdeluku ol setelstön supstumsen johdosta suuremp kun vastaava keskluku parna edellsenä vuonna. Saatavat ulkomaslta krjeenvahtajlta. Määrältään kultakassaa tärkeämmän ja samalla V'ahteleV'amman V'arsnasen katteen osan muo- dostavat Suomen Pankn rdattomat saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta. Nden 'määrä ol kertomusvuoden alussa mlj. markkaa, ja saavutt almman määränsä mll. markkaa, het tammkuun puolvälssä. Sen jälkeen valuuttavarasto nopeast kasvo ana kesäkuun 7 päv'ään saakka, jollon vuoden huppumäärä,,026.7 mlj. markkaa saavutettn. Kesällä V'aluuttavarasto pysy 900 mlj. markan yläpuolella, mutta syksyn suur tuont aheutt puheena olev'en saatav'en penenemstä, nn että nden määrävuoden päättyessä ol 82.9 mlj. markkaa, s.o. edelleen 43.4 mlj. suuremp kun vuotta akasemmn. Keskmäärn valuuttavarasto kertomusvuoden akana ol mlj. markkaa oltuaan vuonna 929 V'an 64.8 sekä vuosna 928 ja 927 vastaavast ja,009.6 mlj. markkaa._ B. Lsäkate. Edellä, sv. 8, on lueteltu_ne varat, jotka Suomen Pankn ohjesäännön mukaan saadaan lukea lsäkatteeseen. Nästä e Panklla lankaan ole ollut hallussaan ulkomasssa pörssessä noteerattuja ulkomasa oblgatsoneja., Muden lsäkatteeseen kuuluv'en varojen vahteluta V'alasee. taululte. 23
SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO
SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS
SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT
SUOMEN PANKK 924 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO V VUOSKERTA HELSNGSSÄ 925 :J:ELSNX 925 VALTONEUVOSTON KmJAPANO Täten saatetaan julksuuteen tämän julkasun vdes vuoskerta. Se on laadttu saman
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ X VUOSIKERTA
SUOMEN PANKK 929 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 930. HELSNX 930 VALTONEUVOSTON KBJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kymmenes vuoskerta. Se on laadttu
LisätiedotMaatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:
XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1938 XVIII VUOSI KERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO
SUOMEN PANKK 937 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO XV VUOS KERTA HELSNGSSÄ 938 HELSNK 938 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdeksastosta vuoskerta,
LisätiedotSuomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila
El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu
LisätiedotYrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA. HELSINGISsA 1941 XXI VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO
SUOMEN PANKK 940 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO XX VUOSKERTA HELSNGSsA 94 :'] " ( HELSNK 94 V A~TONE UV OST:ON KR,l AP,AN 0 Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesensmmänen
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotMajoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1
IV. Majotuslautakunta. Majotuslautakunnan kertomus vuodelta 907 on seuraava:»majotuslautakunnan tammkuun 28 pävänä 878 vahvstetun ohjesäännön 8 :n säännöksen täyttämseks saa Lautakunta täten antaa kertomuksen
LisätiedotM A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotPalkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotHallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1932 XII VUOSIKERTA LAATINUT
SUOMEN PANKK 93 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 932 HELSNK 932 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdestosta vuoskerta, joka on
LisätiedotSUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
Lisätiedot4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
Lisätiedot10.5 Jaksolliset suoritukset
4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ 1933 XIII VUOSIKERTA LAATINUT
SUOMEN PANKK 932 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 933 HELSNK 933 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kolmastosta vuoskerta, joka
LisätiedotSähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
Lisätiedot7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.
7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotKertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964
Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun
Lisätiedotasettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotValtuustoon nähden sitovat mittarit
Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotVIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto
VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotTYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan
Lisätiedotmukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa
21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,
LisätiedotVAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN
DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen
LisätiedotHE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.
Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä
LisätiedotModerni portfolioteoria
Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
LisätiedotKansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely
Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden
LisätiedotKOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA
KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
LisätiedotPohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa
KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINGISSÄ 1953 XXXIII VUOSI KERTA LAATINUT
SUOMEN PANKK 952 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOS KERTA HELSNGSSÄ 953 HELSNK 958 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kolmaskymmeneskolmas
LisätiedotKollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotLIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET
16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu
LisätiedotPaperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto
Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals
LisätiedotHakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on
5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
LisätiedotJOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu
LisätiedotTUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen
The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto
LisätiedotEV OUT ekovessat. Modernit kompostoivat wc-laitteet. Raita Environment Modernit kompostoivat wc-laitteet EV MINI L. Kompostointi on vaivatonta
,e ä s yk n n e a. yhj t t n l ä sto o E v p om k k jäl Modernt kompostovat wc-latteet LAAJA MALLISTO: 2 stunvahtoehtoa ECO, SEP 3 kompostvaunuvahtoehtoa 120, 200, 400 EV 200 KU EV OUT ekovessat Modernt
LisätiedotSVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.
SVT VI : 0 ; 0 0 0 00 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre osan tedot osan tedot fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Väenlasku Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
LisätiedotAquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607
046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa
LisätiedotSisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot
DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
LisätiedotESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn
LisätiedotValtion hankintojen digitalisointi toteutusohjelma Työpaja ohjelmapäällikkö Seija Friman, VK
Valton hankntojen dgtalsont toteutusohjelma Työpaja 18.1.2018 15.1.2018 ohjelmapäällkkö Seja Frman, VK Ohjelman tlannekatsaus 12.12.2017-15.1.2018 Hallnnonalatlasuudet toteutettu. Jatkotomenpteet ja vastaukset
Lisätiedotvoittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis
l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINKI 1955 XXXV VUOSIKERTA LAATINUT
SUOMEN PANKK 954 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXXV VUOSKERTA HELSNK 955 HELSNK 955 VAJ:l'OXWVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kolmaskymmenesviides
LisätiedotPRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet
Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve
LisätiedotXALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa
XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
LisätiedotEräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä
Mat-2.142 Optmontopn semnaar, s-99 28.9. 1999 Semnaarestelmän referaatt Joun Ikonen Lähde: Ross D. Schachter: Evaluatng nfluence dagrams, Operatons Research, Vol 34, No 6, 1986 Eräs Vakutuskaavoden ratkasumenetelmä
LisätiedotTaustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon
Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest
LisätiedotPalkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2017 Tarkstuslsta Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINGISSÄ 1947. XXVll VUOSIKERTA LAATINUT
SUOMEN PANKK 946 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXVll VUOSKERTA HELSNGSSÄ 947 HELSNK 947 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenesseitsemäs
Lisätiedot