Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
|
|
- Petri Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu 1990-luvulle tultaessa ja tomtlojen rakentumsen seuranta jä vähemmälle huomolle. Nyt kun tomtlojen rakentamnen Vantaalla on jo usean vme vuoden ajan taas ollut varsn vlkasta, on rakentamsen seuranta kohonnut tärkeään asemaan: tuovathan tomtlat mukanaan uusa työpakkoja. Tehtyjen yksttästen mustoden lsäks katson tärkeäks tehdä aempaa kokonasvaltasemman selvtyksen tomtlojen rakentamsesta ja tomtlakannasta. Lsäks selvtn rakentamsen alueellsta kehtystä. Lähdeanestona käytn pääkaupunkseudun kunten ja YTV:n yhtestyössä tuottaman seutucd:n tedostoja. Nämä tedostot mahdollstavat myös kehtyksen kuvaamsen kartalla, josta on esmerkkejä selvtyksen lopussa olevssa ltekartossa. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa Hannu Kyttälä Tetopalvelupäällkkö Yhteystedot: Asemate 10 A, Vantaa Puheln Sähköpost
2 Teollsuutta ja varastoja: tomtlojen rakentamnen Vantaalla Ssällys Tomtlojen rakentamnen ja tomtlakanta 1 Lähes kolmannes tomtlakannasta rakennettn 1980-luvulla 1 Yl neljännes tomtlosta teollsuustloja, varastojen osuus relu vdennes 1 Lähes puolet tomtlakannasta sjatsee Tkkurlan palvelualueella 2 Tomtlojen rakentamnen Myyrmäk: teollsuustlosta lkerakentamseen 3 2. Martnlaakso: teollsuustlosta tomsto- ja varastorakentamseen 4 3. Tkkurla: teollsuus- ja lkennettä palvelevsta rakennukssta lkeja tomstorakentamseen 6 4. Korso-Kovukylä: pääosn olemassa oleven tlojen täydentämstä 8 5. Hakunla: teollsuutta ja varastoja 10 Tomtlojen rakentamnen 1990-luvulla Lkerakennukset Tomstorakennukset Lkenteen rakennukset Hotoalan rakennukset Kokoontumsrakennukset Opetusrakennukset Teollsuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustomen rakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset 19 Yhteenveto: tomtlarakennuskanta Vantaalla 21 Tomtlat palvelualuella 21 Ltekartat: Tomtlarakennuskanta sekä tomtlojen rakentamnen vuosna käyttötarkotuksen mukaan Lte: Käytetty rakennusten käyttötarkotusluoktus (rakennusluoktus 1994) 35-37
3 Teollsuutta ja varastoja: tomtlojen rakentamnen Vantaalla Tomtlojen rakentamnen ja tomtlakanta Lähes kolmannes tomtlakannasta rakennettn 1980-luvulla Vantaalla ol rakennettua tomtlaa vuoden 2000 alussa kakkaan 5.05 mljoonaa kerrosnelömeträ. Tomtlosta vajaa vdennes on rakennettu ennen vuotta 1970, lähes neljännes 1970-luvulla, lähes kolmannes 1980-luvulla ja runsas neljännes luvulla. Kuva 1. Tomtlarakentamnen Vantaalla vuosna k-m luvun puolväln hupun jälkeen tomtlojen rakentamnen Vantaalle vähen puoleen stä mtä se ol enmmllään luvulla rakentamnen khty para hekompaa vuotta lukuun ottamatta lähes nelnkertaseks vuonna 1990 stä mtä se ol kymmenen vuotta aemmn. Vdessä vuodessa tomtlarakentamnen putos alle kymmenesosaan vuonna 1995, mstä se on lähtenyt varsn rpeään nousuun nn, että vuos 1999 ol tomtlarakentamsessa Vantaan hstoran kolmanneks paras kerrosalossa mtattuna. Yl neljännes tomtlosta teollsuustloja, varastojen osuus relu vdennes Vantaasta puhutaan varastojen kaupunkna: kaupungn muusta kun asunkerrosalasta relu vdennes on varastoja. Varastojen kaupunk Vantaa onkn, mutta kerrosalassa mtattuna teollsuustloja on kaupungssa kutenkn yl k-m 2 enemmän kun varastorakennuksa. Tomsto- ja lkerakennusten osuus on nn kään heman relu vdesosa ja lkennettä palveleven rakennusten osuus runsas kymmenesosa kakesta tomtlakerrosalasta.
4 2 Velä vuoden 1969 lopussa teollsuusrakennusten osuus ol 34 %, lkennettä palveleven rakennusten osuus 15 % ja tomstorakennusten osuus van runsas 4 % koko kunnan muusta kun asunkerrosalasta. Tlanne on 30 vuodessa muuttunut oleellsest, kuten taulusta 1 käy lm. Taulu 1. Er käyttötarkotuksn rakennettujen tomtlojen osuus (%) Vantaan tomtlakannasta vuosen 1970, 1980, 1990 ja 2000 alussa Ajankohta Lke Tomsto Lkenne Teollsuus Varasto Muut Kakk ,7 4,2 14,9 34,0 7,7 33, ,2 8,2 13,2 35,5 15,6 22, ,1 10,7 10,1 30,6 22,3 20, ,7 12,8 11,1 26,4 22,2 18,9 100 Lähes puolet tomtlakannasta sjatsee Tkkurlan palvelualueella Yl 47 % Vantaan kaksta tomtlosta on Tkkurlan palvelualueella. Martnlaaksoon sjottuu 21 % ja Myyrmäkeen 18 % kaupungssa olevasta tomtlakerrosalasta. Korso-Kovukylässä ja Hakunlassa tomtlosta on van 7 % kummassakn. Ennen vuotta 1970 rakennetusta tomtlosta Tkkurlassa ol perät 59 %. Martnlaakson osuus ol 14 %, Korso-Kovukylän 10 %, Hakunlan 9 % ja Myyrmäen van 8 %. Taulu 2. Er palvelualueden osuudet (%) Vantaan tomtlakannasta vuosen 1970, 1980, 1990 ja 2000 alussa Ajankohta Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Kovukylä Hakunla ,4 13,4 58,8 9,6 9, ,7 18,0 47,7 7,8 7, ,9 18,7 45,4 7,5 7, ,6 20,7 47,1 7,3 7,3 Myyrmäen osuus kaupungn tomtlakerrosalasta kasvo vomakkaast, mutta on 1990-luvulla supstunut. Martnlaaksossa on ollut tasasta kasvua. Korso-Kovukylän ja Hakunlan osuus on taas tasasest vähentynyt. Tkkurlan osuus penen luvulle saakka, mutta on nyttemmn jälleen kasvanut.
5 3 Tomtlojen rakentamnen Myyrmäk: teollsuustlosta lkerakentamseen Vuoden 1970 alussa Myyrmäen palvelualueen tomtlakerrosala ol k-m 2. Yl puolet stä ol teollsuusrakennuksssa luvun akana alueen tomtlakanta yl vsnkertastu. Samalla varastorakennusten osuus alueen tomtlosta kasvo. Kuva 2. Tomtlarakentamnen Myyrmäen palvelualueella k-m luvulla tomtlojen rakentamnen ol velä 1970-lukua vlkkaampaa. Nyt alueen tomtlakanta lähes kaksnkertastu vuoskymmenen alun luvusta luku ol Myyrmäessä tomstorakentamsen akaa. Kuva 3. Tomtlarakentamnen er vuoskymmennä käyttötarkotuksen mukaan Myyrmäen palvelualueella ennen vuotta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % osuus tomtlakerrosalasta lke tomsto lkenne teollsuus varasto muut
6 luvulla tomtlarakentamnen vähen kolmannekseen edellsten vuoskymmenten vauhdsta ja nyt pääpano ol lähes yksnomaan lketlossa. Vuoden 2000 alussa Myyrmäen tomtlarakennuskanta ol k-m 2 el lähes 12 kertaa suuremp kun mtä se ol 30 vuotta aemmn. Rakennuskanta : Myyrmäessä yl neljännes Vantaan varastosta ja enten lkerakennuksa Myyrmäen lähes tomtlakerrosnelöstä heman yl neljännes on varastorakennuksssa, runsas vdennes teollsuusrakennuksssa ja vajaa setsemäsosa nn tomsto- kun myös lkerakennuksssakn. Kuva 4. Myyrmäen tomtlakanta käyttötarkotuksen mukaan muut 18 % lke 13 % tomsto 14 % varasto 27 % lkenne 7 % teollsuus 21 % Kanta k-m 2 2. Martnlaakso: teollsuustlosta tomsto- ja varastorakentamseen Vuoden 1970 alussa Martnlaaksossa ol tomtlarakennuksa kakkaan k-m 2. Kolmannes nstä sjats teollsuusrakennuksssa luvulla alueen tomtlarakentamnen panottu teollsuus- ja varastotomntaa palveleven tlojen rakentamseen. Myös tomstorakentamnen vlkastu luvulla sama suuntaus jatku vahvana luvulla tlanne muuttu selväst: varastorakentamsen määrä kasvo edelleen, mutta tomstotlojen osuus kasvo nopemmn. Samalla teollsuustlojen osuus vähen puoleen edellsten vuoskymmenten määrästä.
7 5 Kuva 5. Tomtlarakentamnen Martnlaakson palvelualueella k-m Kaken kakkaan tomtlojen rakentamnen on Martnlaakson palvelualueella kasvanut vuoskymmenestä toseen. Vuoden 2000 alussa alueella ol tomtlarakennuksa yhteensä k-m 2 el kahdeksankertanen määrä vuoden 1970 alkuun nähden. Kuva 6. Tomtlarakentamnen er vuoskymmennä käyttötarkotuksen mukaan Martnlaakson palvelualueella ennen vuotta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % osuus tomtlakerrosalasta lke tomsto lkenne teollsuus varasto muut
8 6 Rakennuskanta : Martnlaaksossa teollsuutta ja varastoja Kuva 7. Martnlaakson tomtlakanta käyttötarkotuksen mukaan muut 17 % lke 4 % tomsto 14 % lkenne 6 % varasto 26 % teollsuus 33 % Kanta k-m 2 Martnlaakson relun mljoonan kerrosnelön tomtlakannasta kolmannes palvelee teollsuutta ja neljännes varastonta. Tomstotlojen osuus on samansuurunen kun naapurssa, Myyrmäessä. Lketlojen osuus on penemp. 3. Tkkurla: teollsuutta ja lkennettä palvelevsta rakennukssta lkeja tomstorakentamseen Kuva 8. Tomtlarakentamnen Tkkurlan palvelualueella k-m k-m2
9 7 Vuoden 1970 alussa Tkkurlan palvelualueelle rakennetussa tomtlarakennuksssa kerrosalaa ol kakkaan k-m 2. Lähes kolmannes stä ol teollsuusrakennuksssa ja neljännes lkennettä palvelevssa rakennuksssa luvun tomtlarakentamnen panottu alueella teollsuustlohn, mutta myös tomsto- ja varastorakennusten osuus alueella kasvo luku ol varastorakentamsen kulta-akaa: kaks vdesosaa vuoskymmenen tomtlosta rakennettn varastoks luvulla panotus srty lke- ja tomstorakentamseen, varastorakennusten osuus putos vajaaseen vdennekseen. Kuva 9. Tomtlarakentamnen er vuoskymmennä käyttötarkotuksen mukaan Tkkurlan palvelualueella ennen vuotta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % osuus tomtlakerrosalasta lke tomsto lkenne teollsuus varasto muut Tkkurlassa tomtlarakentamsen määrä kerrosalossa mtattuna on Martnlaakson ohella jatkuvast kasvanut. Vuoden 2000 alussa alueella ol kakkaan k-m 2 tomtlaa el yl neljä kertaa enemmän kun 30 vuotta aemmn. Rakennuskanta : Tkkurlassa teollsuutta, varastoja ja lkenteen rakennuksa Tkkurlan palvelualueella on lähes puolet Vantaalle rakennetusta tomtlakerrosalasta. Neljäsosa stä on teollsuusrakennuksa, relu vdennes varastoja ja vajaa kuudesosa lkenteen rakennuksa (mm. lentoasema).
10 8 Kuva 10. Tkkurlan tomtlakanta käyttötarkotuksen mukaan muut 12 % lke 9 % tomsto 15 % varas to 22 % lkenne 17 % teollsuus 25 % Kanta k-m 2 4. Korso-Kovukylä: pääosn olemassa oleven tlojen täydentämstä Vuoden 1970 alussa Korso-Kovukylän palvelualueen tomtlarakennuskanta kerrosalossa mtattuna ol k-m 2. Tästä yl kolme vdesosaa sjottu hotoalan, kokoontums-, opetus-, maatalous- ym. rakennuksn. Kuva 11. Tomtlarakentamnen Korso-Kovukylän palvelualueella k-m2
11 luvulla alueen tomtlakanta kaksnkertastu. Yl kaks vdesosaa uussta tomtlarakennukssta valmstu teollsuusrakennuksn luvulla vajaa vdennes uudesta kerrosalasta rakennettn sekä teollsuus- että myös lkerakennuksn. Kuva 12. Tomtlarakentamnen er vuoskymmennä käyttötarkotuksen mukaan Korso-Kovukylän palvelualueella ennen vuotta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % osuus tomtlakerrosalasta lke tomsto lkenne teollsuus varasto muut 1990-luvun tomtlarakentamsesta neljä vdesosaa sjottu muuhun kun lke-, tomsto-, teollsuus-, varasto- ta lkenteen rakennuksn. Korso-Kovukylässä tomtloja on rakennettu melko tasaseen tahtn koko tarkastelujakson ajan. Alueen tomtlakanta ol k-m 2 vuoden 2000 alussa el nelnkertanen vuoden 1970 kantaan nähden. Rakennuskanta : Korso-Kovukylässä kakkea vähän, enten teollsuutta Kuva 13. Korso-Kovukylän tomtlakanta käyttötarkotuksen mukaan lke 11 % tomsto 4 % lkenne 2 % muut 58 % teollsuus 22 % varas to 3 % Kanta k-m 2
12 10 Korso-Kovukylän runsaasta tomtlakerrosalasta teollsuusrakennusten osuus on vdennes ja lkerakennusten osuus relu kymmenesosa. Suur osa alueen tomtlakannasta sjottuu opetus-, hoto-, talous- ym. rakennuksn 5. Hakunla: teollsuutta ja varastoja Kuva 14. Tomtlarakentamnen Hakunlan palvelualueella k-m Vuoden 1970 alussa Hakunlan palvelualueen tomtlarakennuskanta ol kerrosalassa mtattuna k-m 2 el suurn prten yhtä suur kun Korso-Kovukylässä. Yl puolet kannasta sjats teollsuusrakennuksssa luvulla tomtlarakentamnen Hakunlassa panottu teollsuustlojen rakentamseen, mutta myös varastoja rakennettn alueelle. Kuva 15. Tomtlarakentamnen er vuoskymmennä käyttötarkotuksen mukaan Hakunlan palvelualueella ennen vuotta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % osuus tomtlakerrosalasta lke tomsto lkenne teollsuus varasto muut
13 11 Velä 1980-luvulla teollsuustlojen osuus uudesta tomtlakerrosalasta ol suurn, mutta 1990-luvulla jo yl kolmannes rakennetusta tomtlakerrosalasta rakennettn varastorakennuksn. Velä vuoden 2000 alussakn Hakunlassa ol lähes saman verran tomtloja kerrosalassa mtattuna kun Korso-Kovukylässä el k-m2. Alueen työpakkakerrosala nelnkertastu vuodesta Rakennuskanta : Hakunlan suhteessa vähstä tomtlosta kolmannes teollsuustloja Hakunlassa tomtlakerrosalaa on saman verran kun naapurssa, Korso-Kovukylässä. Hakunlan tomtlosta yl kolmannes on teollsuusrakennuksa ja vdennes varastoja. Kuva 16. Hakunlan tomtlakanta käyttötarkotuksen mukaan muut 28 % lke 7 % tomsto 4 % lkenne 5 % varas to 21 % teollsuus 35 % Kanta k-m 2
14 12 Tomtlojen rakentamnen 1990-luvulla 1 1. Lkerakennukset Lähes puolet Vantaan käytössä olevsta lkerakennukssta on rakennettu 1990-luvulla. Kaks kolmasosaa nästä valmstu Tkkurlan palvelualueelle ja neljännes Myyrmäen palvelualueelle. Taulu 3. Vantaalle 1990-luvulla rakennettu lkekerrosala palvelualuettan käyttötarkotusluokan mukaan 2 VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 LIIKETILAT % ,8 3,6 66,1 1,8 2,9 Myymälärakennukset Majotuslkerakennukset Asuntolarakennukset Muut lketlat Myymälärakennuksa rakennettn 1990-luvulla kaklle palvelualuelle, mutta nstäkn yl puolet valmstu Tkkurlaan ja vajaa kolmannes Myyrmäkeen. Majotuslkerakennuksa (mm. hotellt) tul van Tkkurlaan. Asuntolarakennusten kerrosalasta (mm. palvelutalot) 96 % valmstu Tkkurlaan. Ravntolarakennuksa tehtn Martnlaaksoa ja Korso-Kovukylää lukuun ottamatta kaklle palvelualuelle, selväst enten kutenkn Myyrmäkeen. Taulu 4. Vantaan lketloks tarkotettujen rakennusten kerrosala palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 LIIKETILAT % ,7 8,8 50,8 9,3 5,5 Lketloks tarkotettuja rakennuksa ol Vantaalla lähes k-m 2. Puolet rakennusten kerrosalasta sjats Tkkurlassa ja neljännes Myyrmäessä. Vähten lketloks tarkotettuja rakennuksa ol Hakunlassa. 1 Tässä käytetty käyttötarkotusluoktus on ltteenä. 2 Tämä tarkottaa rakennuksen pääkäyttötarkotusta. Esm. jos asunkerrostalon pohjakerroksessa sjatsee ravntola- ta myymälätloja, luoktellaan rakennus nästä huolmatta asunrakennukseks.
15 13 2. Tomstorakennukset Lähes kaks vdesosaa Vantaalla vuoden 2000 alussa sjatsevasta tomstokerrosalasta ( k-m 2 ) rakennettn 1990-luvun akana. Runsas puolet stä valmstu Tkkurlan palvelualueelle ja relu kolmannes Martnlaakson palvelualueelle. Vähten tomstokerrosalaa rakennettn Myyrmäkeen. Taulu 5. Vantaalle 1990-luvulla rakennettu tomstokerrosala ja tomstorakennuskanta palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 TOIMISTORAKENNUKSET % 100 1,2 37,8 58,0 1,7 1,3 TOIMISTORAKENNUSKANTA ,4 22,8 53,3 2,1 2,3 Tomstorakennuksa Vantaalla ol vuoden 2000 alussa lähes k-m 2. Tomstorakennustenkn kerrosalasta enemmän kun puolet ol Tkkurlan palvelualueella. Martnlaaksossa stä ol relu neljännes ja Myyrmäessä vajaa neljännes. Korso-Kovukylässä ja Hakunlassa tomstorakennuksa e juurkaan ollut. 3. Lkenteen rakennukset Lkenteen rakennuksa ol Vantaalla vuoden 2000 alussa k-m 2, josta kolmannes valmstu vuosna Lentoaseman sjottumnen Tkkurlan palvelualueelle näkyy selkeäst, kun tarkastellaan rakentamsta aluettan. Lkenteen rakennuksn valmstuneesta kerrosalasta perät kolme neljäsosaa sjottu Tkkurlan palvelualueelle ja kuudesosa Martnlaaksoon. Taulu 6. Vantaalle 1990-luvulla rakennetut lkenteen rakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 LIIKENTEEN RAKENNUKSET % 100 2,0 15,0 78,3 1,8 2,9 Termnaalt Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset Pysäkönttalot Muut
16 14 Termnaalrakennukset tehtn kakk Tkkurlan palvelualueelle. Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksa rakennettn kaklle palvelualuelle, kutenkn lähes kolme neljäsosaa nästäkn sjottu Tkkurlan palvelualueelle. Taulu 7. Vantaan lkenteen rakennusten kerrosala palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 LIIKENTEEN RAKENNUKSET % ,0 10,5 73,8 1,4 3,2 Termnaalt Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset Pysäkönttalot Muut Lkenteen rakennusten kerrosala ol vuoden 2000 alussa lähes k-m 2. Lähes kolme neljäsosaa stä sjats Tkkurlassa. Korso-Kovukylässä kun myös Hakunlassa lkenteen rakennusten osuus ol varsn pen. 4. Hotoalan rakennukset Hotoalan rakennuksa Vantaalla ol 1990-luvun lopussa k-m luvulla stä on rakennettu yl kolmannes. Pejas-Rekolan saraalan valmstumnen tarkastelujakson alussa Korso-Kovukylän alueelle nostaa alueen osuuden 1990-luvulla rakennetusta hotoalan rakennusten kerrosalasta 63 prosenttn. Tkkurlan osuus 1990-luvun rakentamsesta ol yl 15 prosentta. Taulu 8. Vantaalle 1990-luvulla rakennetut hotoalan rakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 HOITOALAN RAKENNUKSET % 100 4,6 10,6 15,6 62,9 6,3 Terveydenhuoltorakennukset Huoltolatosrakennukset Sosaaltomen muut rakennukset Terveydenhuoltorakennuksa tul van Korso-Kovukylään ja Hakunlaan, suurmpana yksttäsenä kohteena em. Pejas-Rekolan saraala. Huoltolatosrakennuksa valmstu muta enemmän Martnlaaksoon ja Korso-Kovukylään. Sosaaltomen muta rakennuksa (mm. päväkodt) rakennettn kaklle aluelle, enten kutenkn Tkkurlaan.
17 15 Taulu 9. Hotoalan rakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 HOITOALAN RAKENNUKSET % ,8 18,0 22,5 37,0 5,6 Terveydenhuoltorakennukset Huoltolatosrakennukset Sosaaltomen muut rakennukset Hotoalan rakennusten k-m 2 :sta lähes kaks vdesosaa sjottuu Korso- Kovukylään, yl vdennes Tkkurlaan ja vajaa vdennes Martnlaaksoon. Hakunlassa hotoalan rakennusten osuus on vähänen. 5. Kokoontumsrakennukset Kokoontumsrakennuksa ol Vantaalla vuoden 2000 alussa kakkaan k-m 2. Nästä valmstu vuosna kakkaan k-m 2 el relu vdennes koko kannasta on peräsn 1990-luvulta. Lähes kakk uudet rakennukset olvat urhelu- ta kuntolutomntaan tarkotettuja. Rakentamnen kesktty 1990-luvulla lähes yksnomaan Myyrmäkeen ja Hakunlaan. Uskonnollsten yhtesöjen tloja valmstu Korso-Kovukylään ja Myyrmäkeen. Muta kokoontumsrakennuksa (esm. teatter, krjasto, nuorsotalo, seurantalo) valmstu merkttävässä määrn Myyrmäkeen (mm. Myyrmäktalo). Taulu 10. Vantaalle 1990-luvulla rakennetut kokoontumsrakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 KOKOONTUMISRAKENNUKSET % ,1 1,9 8,4 4,6 32,0 Urhelu- ja kuntolurakennukset Uskonnollsten yhtesöjen rakennukset Muut kokoontumsrakennukset Vantaan kokoontumsrakennusten k-m 2 :n kerrosalasta, josta lähes puolet on urhelu- ta kuntolurakennuksa, sjatsevat Myyrmäessä, Tkkurlassa ta Hakunlassa. Urhelu- ja kuntolurakennukssta lähes puolet on Myyrmäessä ja loput Tkkurlassa ja Hakunlassa. Korso-Kovukylässä ntä e ole käytännössä lankaan.
18 16 Taulu 11. Kokoontumsrakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 KOKOONTUMISRAKENNUKSET % ,2 6,0 43,6 6,8 14,4 Urhelu- ja kuntolurakennukset Uskonnollsten yhtesöjen rakennukset Muut kokoontumsrakennukset Opetusrakennukset Opetusrakennusten k-m 2 :n kerrosalasta vajaa setsemän prosentta on rakennettu 1990-luvulla. Lähes kaks kolmasosaa vuosna rakennetusta opetusrakennusten kerrosalasta sjottu Tkkurlan palvelualueelle ja kolmannes Korso-Kovukylään. Läntselle Vantaalle e rakennettu lankaan opetusrakennuksa vme vuoskymmenellä. Taulu 12. Vantaalle 1990-luvulla rakennetut opetusrakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan ja opetusrakennusten kerrosala VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 OPETUSRAKENNUKSET % 100 0,0 0,0 63,1 33,5 3,3 OPETUSRAKENNUSKANTA % ,9 15,4 30,8 21,9 12,0 Kaksta Vantaalla sjatsevsta opetusrakennukssta vajaa kolmannes on Tkkurlassa, runsas vdennes Korso-Kovukylässä ja vajaa vdennes Myyrmäessä. 7. Teollsuusrakennukset Teollsuusrakennuksa pystytettn Vantaalle 1990-luvun akana yl kerrosnelömetrn verran, mkä on setsemäsosa kaupungssa vuoden 2000 alussa sjatsevasta teollsuusrakennusten kerrosalasta. Puolet tästä uudesta kerrosalasta sjottu Tkkurlan palvelualueelle ja runsas kolmannes Martnlaakson palvelualueelle. Korso-Kovukylään teollsuusrakennuksa valmstu van kerrosnelömetrn verran.
19 17 Taulu 13. Vantaalle vuosna rakennetut teollsuusrakennukset palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 TEOLLISUUSRAKENNUKSET % 100 3,9 37,7 49,0 1,6 7,2 Energantuotanto- yms. rakennukset Muut teollsuuden tuotantorakennukset Vuoskymmenen akana rakennetusta teollsuusrakennukssta ol van vajaat neljä prosentta energantuotantoon tarkotettuja rakennuksa kakk muut olvat teollsuuden tuotantorakennuksa. Yl kaks vdesosaa Vantaan teollsuusrakennusten kerrosalasta on Tkkurlan palvelualueella ja relu neljännes Martnlaakson palvelualueella. Korso-Kovukylän osuus teollsuusrakennusten kerrosalasta on varsn vähänen. Taulu 14. Teollsuusrakennuskanta palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 TEOLLISUUSRAKENNUKSET % ,3 26,0 43,9 5,9 9,9 Energantuotanto- yms. rakennukset Muut teollsuuden tuotantorakennukset Vantaan teollsuusrakennusten kerrosala ol vuoden 2000 alussa k-m 2. Lähes kakk kerrosala ol teollsuuden tuotantorakennuksssa, van kolmsen prosentta ol energantuotantorakennuksssa. 8. Varastorakennukset Varastorakennuksa valmstu Vantaalle 1990-luvulla runsaast, yl k-m 2. Kaupungn varastorakennuskanta kasvo vuosen akana relulla kolmanneksella. Enemmän kun kaks vdesosaa uudesta varastokerrosalasta valmstu Tkkurlaan ja kaks vdesosaa Martnlaaksoon. Korso-Kovukylään varastoja rakennettn van kerrosnelömeträ.
20 18 Taulu 15. Vantaalle 1990-luvulla rakennetut varastorakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan ja varastorakennuskanta VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 VARASTORAKENNUKSET % 100 4,9 39,6 42,7 0,6 7,3 VARASTORAKENNUSKANTA % ,3 24,5 47,3 1,0 6,0 Van sadasosa Vantaalla sjatsevasta varastokerrosalasta sjatsee Korso-Kovukylän palvelualueella. Tkkurlaan sen sjaan stä on rakennettu lähes puolet ja neljännes Martnlaaksoon. Hakunlassa varastoja on Korso-Kovukylän ohella melko vähän. 9. Palo- ja pelastustomen rakennukset Palo- ja pelastustomen rakennuksa rakennettn Vantaalle 1990-luvulla non kerrosnelömetrn verran. Uussta rakennukssta kolmannes rakennettn Myyrmäkeen. Palo- ja pelastustomen rakennuksa e rakennettu vuosna Martnlaaksoon ekä Korso-Kovukylään lankaan. Taulu 16. Vantaalle 1990-luvulla rakennetut palo- ja pelastustomen rakennukset (k-m 2 ) palvelualuettan ja palo- ja pelastustomen rakennuskanta VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 PALO- JA PELASTUSTOIMEN RAKENNUKSET % ,4 0,0 2,2 0,0 66,5 PALO- JA PELASTUSTOIMEN RAKENNUSKANTA % ,3 6,0 53,5 0,6 27,5 Palo- ja pelastustomen rakennuksa on kaklla palvelualuella. Kerrosalassa mtattuna yl puolet nstä on Tkkurlassa ja van 0.6 % Korso-Kovukylässä. Myyrmäk ja Hakunla savat palo- ja pelastustomen rakennuksensa 1990-luvulla.
21 Maatalousrakennukset Maatalouden rakennuksa valmstu Vantaalle 1990-luvulla relu kerrosnelömetrn verran. Yl puolet kerrosalasta rakennettn Martnlaakson palvelualueelle. Maatalousrakennuskanta kasvo vuosna lähes 60 prosentlla. Taulu 17. Vantaalle vuosna rakennetut maatalousrakennukset palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 MAATALOUSRAKENNUKSET % 100 0,9 55,5 18,9 18,4 6,3 Kotelänrakennukset Muut maatalousrakennukset luvulla rakennetut maatalousrakennukset olvat pääosn muta kun kotelänrakennuksa. Kotelänrakennuksa valmstu enten Korso-Kovukylään. Myyrmäkeen ja Tkkurlaan ntä e tehty lankaan. Taulu 18. Maatalousrakennuskanta palvelualuella VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 MAATALOUSRAKENNUSKANTA % 100 1,2 50,0 24,5 14,4 9,9 Kotelänrakennukset Muut maatalousrakennukset Kotelänrakennuksa on suurn prten saman verran Hakunlassa, Martnlaaksossa ja Korso-Kovukylässä. Myyrmäessä ntä e ole lankaan. Martnlaaksossa on puolet Vantaan maatalousrakennuskannasta ja Tkkurlassa neljäsosa. Myyrmäessä maatalousrakennuksa e juurkaan ole. 11. Muut rakennukset Muta kun edellsssä kohdssa (1-10) manttuja rakennuksa rakennettn vuosna non kerrosnelömetrn verran. Lähes kakk nästä sjottuvat talousrakennusten luokkaan. Kolmannes kerrosalasta valmstu Korso-Kovukylän palvelualueelle. Myyrmäkeen kerrosalaa valmstu vähten.
22 20 Taulu 19. Vantaalle vuosna käyttötarkotusluokkaan "muut rakennukset" valmstuneet rakennukset palvelualuettan VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 MUUT RAKENNUKSET % 100 6,2 24,5 23,0 32,3 14,0 Saunarakennukset Talousrakennukset ja muut rakennukset Saunarakennuksa Vantaalla ol vuoden 2000 alussa kerrosnelömetrn verran. Kaks vdesosaa saunarakennusten kerrosalasta sjatsee Korso-Kovukylässä. Myös mulla vanholla omakotaluella, Martnlaaksossa ja Tkkurlassa, saunarakennusten kerrosala on suur. Taulu 20. "Muden rakennusten" rakennuskanta palvelualuella VANTAA Myyrmäk Martnlaakso Tkkurla Korso- Hakunla Kovukylä k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 k-m 2 MUUT RAKENNUKSET RAKENNUSKANTA % 100 6,6 29,7 22,9 28,8 12,1 Saunarakennukset Talousrakennukset ja muut rakennukset Talousrakennusten kerrosala on suurn Martnlaaksossa, mutta myös Tkkurlassa ja Korso-Kovukylässä stä on muta alueta runsaammn. Myyrmäessä "muden rakennusten" kerrosala on palvelualuesta penn.
23 21 Yhteenveto 3 Tomtlarakennuskanta Vantaalla Vantaalla ol vuoden 2000 alussa k-m 2 kakkaan rakennuksessa tomtloks luokteltua kerrosalaa. Tlavuudessa mtattuna tomtloja ol k-m 3. Yhden rakennuksen keskkooks saadaan nän laskettuna 564 k-m 2 ja tlavuudeks k-m 3 (lman "muut rakennukset" -luokkaa k-m 2 ja k-m 3 ). Taulu 21. Vantaan tomtlakanta käyttötarkotuksen mukaan Käyttötarkotus Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus Lkerakennukset Tomstorakennukset Lkenteen rakennukset Hotoalan rakennukset Kokoontumsrakennukset Opetusrakennukset Teollsuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastust. rakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Kakk yhteensä Kerrosalaltaan suurmpa rakennuksa ovat tomsto- ja opetusrakennukset ja penmpä kokoontumsrakennukset. Tlavuudeltaan suurmpa ovat luonnollsest varastorakennukset sekä myös tomstorakennukset ja penmpä hotoalan rakennukset ja kokoontumsrakennukset. Tomtlat palvelualuella Lkerakennukset: Kerrosalaltaan keskmäärn suurmmat lkerakennukset ovat Myyrmäessä ja Tkkurlassa ja penmmät Korso-Kovukylässä ja Martnlaaksossa. Vähten lkerakennusten kerrosalaa alueen asukasta kohden on Hakunlassa ja Korso- Kovukylässä ja selväst enten Tkkurlassa. Taulu 22. Lkerakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,2 Martnlaakso ,6 Tkkurla ,3 Korso-Kovukylä ,0 Hakunla ,8 Vantaa ,5 3 Tämän yhteenvedon tedosta saa ehkä paremman kuvan selaamalla ltekarttoja, jossa on kuvattu tomtlarakennusten sjottumsta Vantaan er aluelle rakennuksen käyttötarkotuksen mukaan.
24 22 Tomstorakennukset: Vantaan tomstorakennukset keskttyvät kolmelle palvelualueelle: Tkkurlaan, Martnlaaksoon ja Myyrmäkeen. Korso-Kovukylässä ja Hakunlassa tomstorakennuksa e juur ole. Alueen asukasta kohden laskettuna Korso-Kovukylässä on tomstorakennusten kerrosalaa van 0,3 k-m 2, kun taas Tkkurlassa stä on lähes kolmekymmentäkertanen määrä 8,3 k-m 2 /asukas. Taulu 23. Tomstorakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,7 Martnlaakso ,8 Tkkurla ,3 Korso-Kovukylä ,3 Hakunla ,5 Vantaa ,7 Lkenteen rakennukset: Enten lkenteen rakennuksa ja suurmmat lkenteen rakennukset löytyvät Tkkurlan palvelualueelta. Alueella on tämän käyttötarkotuksen rakennuksssa kerrosalaa lähes 10 k-m 2 jokasta alueen asukasta kohden. Korso- Kovukylässä stä on selväst vähten, asukasta kohden laskettunakn van 0,2 k-m 2. Taulu 24. Lkenteen rakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,8 Martnlaakso ,3 Tkkurla ,9 Korso-Kovukylä ,2 Hakunla ,6 Vantaa ,2 Hotoalan rakennukset: Hotoalan rakennukset ovat levttäytyneet Vantaalle tasasmmn. Kerrosalassa ja tlavuudessa mtaten ntä on enten Korso-Kovukylässä (Pejas-Rekolan saraala) ja Martnlaaksossa (Katrnan saraala) ja vähten Hakunlassa. Taulu 25. Hotoalan rakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,9 Martnlaakso ,3 Tkkurla ,0 Korso-Kovukylä ,6 Hakunla ,4 Vantaa ,0
25 23 Kokoontumsrakennukset: Kokoontumsrakennuksa on lukumääräsest kuta kunkn sama määrä kaklla palvelualuella Tkkurlaa lukuun ottamatta. Kerrosalassa ta tlavuudessa mtattuna selväst enten kokoontumsrakennuksa on Myyrmäessä ja Tkkurlassa. Korso-Kovukylässä ja Martnlaaksossa ntä on selväst vähten. Taulu 26. Kokoontumsrakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,4 Martnlaakso ,4 Tkkurla ,7 Korso-Kovukylä ,3 Hakunla ,8 Vantaa ,9 Opetusrakennukset: Opetusrakennusten keskmääränen koko kerrosalassa ta tlavuudella mtattuna penenee mtä kauemmas Myyrmäestä tään srrytään. Asukasta kohden laskettu kerrosala on selväst suurn Tkkurlassa ja penn Hakunlassa. Taulu 27. Opetusrakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,1 Martnlaakso ,2 Tkkurla ,7 Korso-Kovukylä ,9 Hakunla ,5 Vantaa ,1 Teollsuusrakennukset: Vantaan teollsuusrakennukset sjatsevat Tkkurlassa ja Martnlaaksossa, jossa myös nden kesktlavuus on suur. Jonkn verran ntä on myös Myyrmäessä ja Hakunlassa, mutta Korso-Kovukylässä varsn vähän. Taulu 28. Teollsuusrakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,6 Martnlaakso ,6 Tkkurla Korso-Kovukylä ,8 Hakunla ,6 Vantaa ,5
26 24 Varastorakennukset: Varastorakennukset sjatsevat lähes yksnomaan Tkkurlan ja Martnlaakson palvelualuella. Keskmääräseltä tlavuudeltaan suurmmat varastorakennukset ovat Myyrmäen palvelualueella ja selväst penmmät Korso- Kovukylässä, jossa varastoja e kakkaankaan ole juur lankaan. Taulu 29. Varastorakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,9 Martnlaakso ,6 Tkkurla ,5 Korso-Kovukylä ,3 Hakunla ,3 Vantaa ,3 Palo- ja pelastustomen rakennukset: Palo- ja pelastustomen rakennuksa on Vantaalla van 17 kpl. Jos kerrosalan määrä suhteutetaan alueen asukaslukuun, paras tlanne on Tkkurlassa ja Hakunlassa ja selväst hekon Korso-Kovukylässä, jossa on van yks 214 k-m 2 :n suurunen palo- ja pelastustomen rakennus. Taulu 30. Palo- ja pelastustomen rakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,1 Martnlaakso ,1 Tkkurla ,4 Korso-Kovukylä ,0 Hakunla ,3 Vantaa ,2 Maatalousrakennukset: Kaks kolmasosaa Vantaan maatalousrakennukssta sjatsee Martnlaakson palvelualueella. Kerrosalassa mtattuna toseks enten maatalousrakennuksa on Tkkurlassa. Myyrmäessä rakennuksa on kaklla mttarella mtattuna vähten. Taulu 31. Maatalousrakennukset palvelualuella Alue Rakennuksa Kerrosala,k-m 2 Tlavuus, k-m 3 Keskm. k-ala Keskm.tlavuus K-ala/asukas Myyrmäk ,0 Martnlaakso ,3 Tkkurla ,4 Korso-Kovukylä ,2 Hakunla ,2 Vantaa ,4
27 25 Ltekartat: Tomtlarakennuskanta sekä tomtlojen rakentamnen vuosna käyttötarkotusluokan mukaan Kukn ympyrä kuvaa yhtä rakennusta. Ympyrän suuruus kuvaa rakennuksen suuruutta kerrosnelömetressä. Svujen suuruusastekot pokkeavat tosstaan, mutta saman svun kuvat ovat samassa astekossa. Mukaan on otettu van kakk yl 100 kerrosnelön suuruset rakennukset. Vantaan lkerakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet lkerakennukset (yl 100 k-m2)
28 26 Vantaan tomstorakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet tomstorakennukset (yl 100 k-m2)
29 27 Vantaan lkenteen rakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet lkenteen rakennukset (yl 100 k-m2)
30 28 Vantaan hotoalan rakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet hotoalan rakennukset (yl 100 k-m2)
31 29 Vantaan kokoontumsrakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet kokoontumsrakennukset (yl 100 k-m2)
32 30 Vantaan opetusrakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet opetusrakennukset (yl 100 k-m2)
33 31 Vantaan teollsuusrakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet teollsuusrakennukset (yl 100 k-m2)
34 32 Vantaan varastorakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet varastorakennukset (yl 100 k-m2)
35 33 Vantaan palo- ja pelastustomen rakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet palo- ja pelastustomen rakennukset (yl 100 k-m2)
36 34 Vantaan maatalousrakennukset (yl 100 k-m2) Vuosna valmstuneet maatalousrakennukset (yl 100 k-m2)
37 35 Lte Käytetty rakennusten käyttötarkotusluoktus (rakennusluoktus 1994) 1. Lkerakennukset ( ) Myymälärakennukset 111 Myymälähallt 112 Lke- ja tavaratalot, kauppakeskukset 119 Muut lkerakennukset Majotuslkerakennukset 121 Hotellt, motellt, matkustajakodt, kylpylähotellt 123 Loma-, lepo- ja vrkstyskodt 124 Vuokrattavat lomamökt ja -osakkeet (lketomnnallsest) 129 Muut majotuslkerakennukset Asuntolarakennukset 131 Asuntolat, vanhusten palvelutalot, asuntolahotellt jne. 139 Muut majotusrakennukset Ravntolat yms. 141 Ravntolat, ruokalat ja baart 2. Tomstorakennukset (151) 3. Lkenteen rakennukset ( ) Termnaalt 161 Rautate- ja lnja-autoasemat, lento ja satamatermnaalt Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset (162) Pysäkönttalot (163) Muut 164 Tetolkenteen rakennukset 169 Muut lkenteen rakennukset 4. Hotoalan rakennukset ( ) Terveydenhuoltorakennukset 211 Keskussaraalat 213 Muut saraalat 214 Terveyskeskukset 215 Terveydenhuollon ertyslatokset (mm. kuntoutuslatokset) 219 Muut terveydenhuoltorakennukset Huoltolatosrakennukset 221 Vanhankodt 222 Lastenkodt, koulukodt
38 Kehtysvammasten hotolatokset 229 Muut huoltolatosrakennukset Sosaaltomen muut rakennukset 231 Lasten päväkodt 239 Muut sosaaltomen rakennukset 241 Vanklat 5. Kokoontumsrakennukset ( ) Urhelu- ja kuntolurakennukset 351 Jäähallt 352 Umahallt 353 Tenns-, squash- ja sulkapallohallt 359 Muut urhelu- ja kuntolurakennukset Uskonnollsten yhtesöjen rakennukset 341 Krkot, kappelt, luostart, rukoushuoneet 342 Seurakuntatalot 349 Muut uskonnollsten yhtesöjen rakennukset Muut kokoontumsrakennukset 311 Teattert, konsertt- ja kongresstalot, oopperat 312 Elokuvateattert 322 Krjastot 323 Museot, tadegallerat 324 Näyttelyhallt 331 Seuran-, nuorso- yms. talot 369 Muut kokoontumsrakennukset 6. Opetusrakennukset ( ) 511 Peruskoulut, lukot ja muut 521 Ammatllset opplatokset 531 Korkeakoulut 532 Tutkmuslatosrakennukset 541 Järjestöjen, lttojen, työnantajen yms. opetusrakennukset 549 Muut opetusrakennukset 7. Teollsuusrakennukset ( ) Energantuotanto- yms. rakennukset 611 Vomalatosrakennukset 613 Yhdyskuntateknkan rakennukset Muut teollsuuden tuotantorakennukset 691 Teollsuushallt 692 Teollsuus- ja penteollsuustalot 699 Muut teollsuuden tuotantorakennukset
39 37 8. Varastorakennukset ( ) 711 Teollsuusvarastot 712 Kauppavarastot 719 Muut varastorakennukset 9. Palo- ja pelastustomen rakennukset ( ) 721 Paloasemat 722 Väestönsuojat 729 Muut palo- ja pelastustomen rakennukset ml. hälytyskeskukset 10. Maatalousrakennukset ( ) Kotelänrakennukset 811 Navetat, skalat, kanalat yms. 819 Elänsuojat, ravhevostallt, maneest Muut maatalousrakennukset 891 Vljankuvaamot ja vljan sälytysrakennukset, slot 892 Kasvhuoneet 893 Turkstarhat 899 Muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset 11. Muut rakennukset ( ) Saunarakennukset (931) Muut rakennukset 941 Talousrakennukset 999 Muut rakennukset
HIRSITALOTEOLLISUUS Ähtäri/Mesikämmen. Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila
HIRSITALOTEOLLISUUS 6.4.2018 - Ähtäri/Mesikämmen Rakennustutkimus RTS Oy Aarne Jussila YHTIÖMUOTOINEN PIENTALORAKENTAMINEN ALOITUKSET 2015 2018, 1000 AS. 2015 2016 2017 2018E A. OMAKOTITALOT 1,1 1,4 1,9
Lisätiedot215, 219 221, 229 131 24 12 223, 229 24 222 24 231 24 239 121, 123, 129
Valvontakohteiden tarkastusvälit 21.8.2015 Liite 2. Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten
LisätiedotYmpärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1)
Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden valvonta (A1) Valvontakohteiden A1 luoaan kuuluvat kohteet, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä. On huomioitava, että kiinteistössä yöpyvät eivät
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotLUONNOS Liite 2 (2018)
1 LUONNOS 3.10.2017 Liite 2 (2018) RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN LUOKITTELUASTEIKOT Energiatodistuksessa rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä
LisätiedotRAKENTAMINEN VANTAALLA 2014
RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotValvontakohteiden tarkastusvälit
Valvontakohteiden tarkastusvälit.1.2018 Taulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli Rakennusluokitus 1994 kk kk kk kk kk 96 kk 0 kk Keskussairaalat
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotVTT:n sarjat 6 % Tieteelliset artikkelit 15 % Muut julkaisut 39 % Konferenssiesitelmät 40 % 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234 12345678901234
LisätiedotAsuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2018
TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2011
Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2013
Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2012
Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin
Lisätiedotriii 2/3kIV 2/3kVI rvi rvii
105 6 12 13 SOPENKORP 104 7 105 2 105 9 16 KRESKATU 104 4 105 9 26 12:2 106 4 105 7 30 127 27 105 8 1550 ju-2 28 r r 105 8 2040 a400 ju-2 SOPENKORENKATU ajo 107 5 15 26 ju/s. ju/s 25 p-1 (24,25) 2110 ju-2
LisätiedotLAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS
AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
LisätiedotK A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT
K A I K K I E N J A L O I S S A NOVA KASETTIMATOT ENSIVAIKUTELMAN TEKEMISEEN EI SAA KOSKAAN UUTTA MAHDOLLISUUTTA Hyvin suunniteltu ja toimiva sisääntuloalue antaa ihmisille mielikuvan yrityksestä tai rakennuksesta.
LisätiedotSOPENKORPI. AL-1 työ ma le-1 hu-1 pv TL riii k588 sr-1. pima. 2/3kIV. pima. p-1 (24,25) 2/3kV ju-1. pima ju-2 III.
1 SOPENKORP 104 7 105 6 105 105 9 16 KRESKATU 105 9 6 106 4 105 7 13 17 SOPENKORENKATU 105 8 7 107 5 50 6 ju/s 108 6 5 p-1 (4,5) 1900 107 9 667 4 r k588 sr-1 5dBA /3k 300+30 ju-1 107 3 pp 110 7 30dBA /3k
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015
Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698
LisätiedotKeskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B
B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261
LisätiedotSuomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila
El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577
LisätiedotPalkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet
Lisätiedot7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista
1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS
SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs
LisätiedotHallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
LisätiedotIlmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa
Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2010
Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen
LisätiedotKollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802
LisätiedotHormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot
Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet tulipalot 1 Tulipalojen syitä Hormeista ja tulisijoista aiheutuneet palot Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Aineisto-ongelmia Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2
LisätiedotPainotetun metriikan ja NBI menetelmä
Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotValtuustoon nähden sitovat mittarit
Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus
LisätiedotRakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU
Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,
LisätiedotSähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA
SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotRakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU
Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotM A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.
LisätiedotPaloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT
Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009 Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
Lisätiedot9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli
lueto9.ppt S-38.45 Lkeeteora perusteet Kevät 5 Ykskertae lkeeteoreette mall Puhdas jakojärjestelmä Asakkata saapuu keskmäär opeudella asakasta per akayks. / keskmääräe asakkade välaka Asakkata palvellaa
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
LisätiedotYrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
Lisätiedot9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli
Ssältö Kertausta: ykskertae lkeeteoreette mall M/M/-PS asakasta palvelja asakaspakkaa M/M/-PS asakasta palveljaa asakaspakkaa Sovellus elastse datalketee malltamsee vuotasolla M/M//k/k-PS k asakasta palvelja
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotBase unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?
17773 Telebus 48a-48b 2017 Taloustutkmus Oy Total Sukupuol All ntervews Nanen Mes Base unweghted 1006 498 508 Base weghted 4298 2155 2144 TK1 - TK1. Mssä määrn tetä huolestuttaa altstumnen kemkaalelle
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotNokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010
2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka
LisätiedotPalautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen
Palautekooste: Tilastokeskuksen Rakennusluokitus muutosehdotusten hyväksyminen 8.3.2018 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 6 - MMM - Kotimaisten kielten keskus - Maanmittauslaitos - ympäristöministeriö,
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
LisätiedotMaatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:
XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,
Lisätiedotin 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI
n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotVaasan kaupungin kiinteistövarallisuuden johtamisstrategia
Vaasan kaupungin kiinteistövarallisuuden johtamisstrategia Kaupunginhallituksen hyväksymä: 19.9.2005 /spy Kiinteistö Rakennus Pääkäyttötarkoitu Huoneistoala 1. KAUPUNGIN OMISTUKSESSA SÄILYVÄ OMA KIINTEISTÖ-/RAKENNUS-/TILAKANT
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
Lisätiedot