Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Transkriptio

1 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen, osaketuottokertomen, perustekoron ja vakuutusmaksukoron laskentaan ensmmäsen kerran eläkelatosten per antamen tetojen pohjalta tapahtuvassa laskennassa. Selvtystlassa ja konkurssssa olevat eläkelatokset evät ole mukana laskennassa. Rahastosrtovelvote RSV määrtellään seuraavast RSV = b λ j, b6 on kohdassa 2 määrtelty täydennyskerron, 0 on TyEL:n 79 :n 4 momentssa tarkotettujen perusteden mukanen rahastokorko, λ on TyEL:n 68 :n mukanen osaketuottosdonnasuuden aste ja j on kohdassa 3 määrtelty osaketuottokerron. 2. Keskmääränen täydennysperuste p Täydennyskertomen vertaluarvo lasketaan neljännesvuosttan. Vertaluarvo lasketaan neljän desmaaln tarkkuudella ja julkstetaan prosenttlukuna kahden desmaaln tarkkuudella. Jos täydennyskertomen arvo muuttuu, haetaan STM:ltä vahvstus uudelle arvolle. Täydennyskerron b6 määrtellään seuraavast: b6 = max [0; ( λ) α p 0], p on kohdassa 2. määrtelty eläkelatosten keskmääränen täydennysperuste ja parametr λ = 0,20 sekä parametr α = 0,8. Täydennyskertomen laskennassa käytettävä keskmääränen täydennysperuste p on eläkelatoskohtaslla panokertomlla w kerrottujen eläkelatoskohtasten täydennysperusteden p summa: ( ) p = w. p,

2 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7) 2.2 Eläkelatoskohtanen täydennysperuste p w on määrtelty tarkemmn kohdassa 2.3 ja p kohdassa 2.2. Eläkelatoskohtanen täydennysperuste määrtellään seuraavast: LMV A P p = max ; 0,0, V A on yhtölle TVYL 6 :n, säätölle ESL 48 a :n, kassolle VKL 83 b :n ja MEK:lle MEL 208 :n mukanen vakavarasuuspääoma LMV P on säätölle ESL 48 a :n ja kassolle VKL 83 b :n mukanen vakavarasuuslaskennassa käytettävä työnantajan lsämaksuvelvollsuuteen perustuva erä, joka yhtöllä ja MEK:llä = 0 V on yhtölle TVYL 4 :n, säätölle TyEL 68 :n, kassolle sltä osn kun kyse on laksäätesen eläkevakuutuksen harjottamsesta VKL 79 :n ja MEK:lle MEL 202 :n mukanen osttamattomalla lsävakuutusvastuulla ja YEL 39 :n 2 mom. mukaslla erllä vähennetty vastuuvelka. Täydennysperuste rajotetaan mnän 0 prosenttn, jotte yksttänen eläkelatos pokkeavan penellä täydennysperusteella vakuta täydennyskertomen arvoon. 2.3 Eläkelatoskohtanen panokerron w Eläkelatoksen pano w määräytyy eläkelatoksen täydennysperusteen laskennassa käytettävän vastuuvelan V suhteena kakken eläkelatosten täydennysperusteen laskennassa käytettävään vastuuvelkaan. Vastuuvelka keskellä vuotta lasketaan nterpolomalla ennustettu loppuvuoden vastuuvelka keskelle vuotta ja lsäämällä tähän osaketuottosdonnasen lsävakuutusvastuun osuus keskellä vuotta. Yksttäsen eläkelatoksen panoa rajataan, jotte suurlla eläkelatokslla ole lan merkttävä vakutus täydennyskertomen arvoon. Eläkelatoksen pano

3 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7) w = V mn 0, 5; V. V mn 0, 5; V 2.4. Täydennyskertomen korjaamnen Jos vahvstettu täydennyskerron on laskettu vrheellsstä tedosta ta sen laskenta on ollut muuton vrheellnen, huomodaan havattu vrhe seuraavassa täydennyskertomen vertaluarvon laskennassa. ETK laskee vrheellsest menneden kvartaalen täydennyskertomen vertaluarvot uudelleen ja huomo ne seuraavaks laskettavassa kvartaaln vertaluarvossa kaavalla + + b ( korjattu) b = + + b ', 0 6, ( ) 6 0 6, b6, ( korjaamaton) b 6, ' on kvartaaln mukanen täydennyskertomen vertaluarvo lman korjauksa, b6, ( korjaamaton ) on kvartaaln mukanen vahvstettu täydennyskertomen arvo ja 3. Osaketuottokerron j b6, ( korjattu ) on kvartaaln mukanen uudelleen laskettu täydennyskertomen vertaluarvo. Osaketuottokerron j lasketaan lan eläkelatoksen vakavarasuusrajan laskemsesta ja sjotusten hajauttamsesta :n mukaslle kehttynessä valtossa säännellyllä markknalla kaupankäynnn kohtena olevlle osakesjotukslle. Suoren osakesjotusten lsäks laskennassa on mukana rahastojen kautta tehdyt kätesosakesjotukset. Hedge-rahastoja ja osakesjotuksn lttyvä johdannasa e huomoda. Jos osakerahastossa on sekä kehttyneden että kehttyven markknoden osakketa, huomodaan se laskennassa eläkelatoksen valnnasta rppuen.

4 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7). Osakerahasto otetaan kokonasuudessaan huomoon, jos kysesen vuoden alussa yl puolet rahaston sjotukssta kohdstu kehttynelle markknolle. Muuten rahastoa e huomoda laskennassa ollenkaan. 2. Osakerahasto otetaan huomoon sen kehttyneden markknoden osuudella. Esmerkks, jos rahaston tuotto on 3 % ja kehttyneden markknoden osuus on snä 40 %, otetaan laskennassa sen tuotoks 3 % ja määräks 40 % rahaston kokonasmäärästä. Eläkelatoksen tulee käyttää kakken osakerahastojen kästtelyssä johdonmukasest samaa valntaa laskentahetkestä rppumatta. Osaketuottokerron lasketaan desmaallukuna kaavalla j = (+OOOO QQ ) 0,25 (+OOOO QQ2 ) 0,25 (+OOOO QQ3 ) 0,25 (+OOOO QQ4 ) 0,25 -, OOOO QQQQ on kvartaaln mukanen vuostasonen eläkelatosten keskmääränen osaketuottokerron. OT lasketaan nden eläkelatosten tedosta, jotka ovat olleet tomnnassa koko ko. kvartaaln ajan, kaavalla ( ) 4 2 OT = w OT. + 0, 0, OT on kohdassa 3.. määrtelty eläkelatoskohtanen kvartaaln Q n 2 osaketuotto ja w on kohdassa 3.2. määrtelty eläkelatoskohtanen panokerron. Vuoden v osaketuottokerron j vahvstetaan vuoden v+ alkupuolella, kun kakken kvartaalen tedot on saatavlla. Kerron lasketaan neljän desmaaln tarkkuudella ja julkstetaan prosenttlukuna kahden desmaaln tarkkuudella. Kunkn kvartaaln osaketuotto OT tedotetaan kvartaaln jälkeen.

5 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7) 3. Eläkelatoskohtanen osaketuotto OT Eläkelatoksen kvartaaln alku- ja loppupävän välnen osaketuotto on OT ja se lasketaan kaavalla OT + YTD = + YTD YTD on eläkelatoksen keskmääränen osaketuotto vuoden alusta kvartaaln loppuun (year to date). Osaketuotto lasketaan Fvan ohjestamalla mukautetulla Detz-kaavalla. Latokset lmottavat ETK:lle suureen OT arvon neljän desmaaln tarkkuudella. Esmerkk YTD Q = el 2.00 % OT = = % Q = YTD Q2 = el 5.00 % + 0,0500 OT Q2 = = = 2.94 % + 0,0200 YTD Q3 = el 4.00 % + 0,0400 OT Q3 = = = 0.95 % + 0,0500 YTD Q4 = el 8.00 % + 0,0800 OT Q4 = = = 3.85 % + 0,0400 ETK:n Webropol-lomakkeelle 0.95 ja OT syötetään prosenttena el luvut 2, 2.94, Eläkelatoskohtanen panokerron 2 w Eläkelatoksen pano 2 w kullekn kvartaallle määräytyy eläkelatoksen keskmääräsen sjotetun osakemäärän (stoutunut pääoma) OA suhteena kakken eläkelatosten keskmääräseen sjotettuun osakemäärään. Eläkelatokset lmottavat ETK:seen keskmääräsen sjotetun osakemäärän OA kvartaaln alku- ja loppupävän välsenä akana. Yksttäsen eläkelatoksen pano rajataan 20 prosenttn, jotte suurlla eläkelatokslla ole lan merkttävä

6 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7) vakutus arvoon. Eläkelatosten pano-osuudet saadaan etsmällä sellanen kertomen k 2 arvo ( k 2 ), jolla 2 w = mn 0, 20;k2. OA OA 2 ja w = 3.3 Osaketuottokertomen korjaamnen Jos osaketuottokerron on laskettu vrheellsstä tedosta ta sen laskenta on ollut muuton vrheellnen ja vrhe havataan kertomen arvon julkstamsen jälkeen, huomodaan havattu vrhe seuraavassa osaketuottokertomen laskennassa. Lähtökohtasest ETK laskee vrheellsest menneden kvartaalen osaketuottokertomet uudelleen ja huomo ne seuraavaks laskettavassa kvartaaln kertomessa kaavalla OT + OT ( korjattu) = ( + OT '), + OT ( korjaamaton) OT ' on kvartaaln mukanen osaketuottokerron lman korjauksa, OT ( korjaamaton ) on kvartaaln mukanen julkstettu osaketuottokertomen arvo ja OT ( ) korjattu on kvartaaln mukanen uudelleen laskettu osaketuottokertomen arvo. Penssä ensmmäselle, toselle ta kolmannelle kvartaallle kohdstunessa sjotusten hnnotteluvrhessä korjausta e tehdä edellä olevan mukasest. Tällön väärn tuottonsa lmottanut eläkelatos lmottaa seuraavan kvartaaln osaketuoton laskettuna sten, että osaketuoton jakajassa on edellsellä kvartaallla väärn laskettu vuoden alun ja kvartaaln lopun välnen osaketuotto.

7 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö (7) 4. Perustekorko b Perustekorko b lasketaan puolvuosttan neljännesprosenttykskön tarkkuudella. Jos perustekoron arvo muuttuu, haetaan STM:ltä vahvstus uudelle arvolle. Perustekorko b määrtellään seuraavast b = max [α p; 0], α ja p ovat kohdan 2 mukasa. Jos vahvstettu perustekorko on laskettu vrheellsstä tedosta ta sen laskenta on ollut muuton vrheellnen, huomodaan havattu vrhe seuraavassa perustekoron vertaluarvon laskennassa. 5. Vakuutusmaksukorko b7 ETK laskee vrheellsest menneden puolvuotsten perustekorkojen vertaluarvot uudelleen ja huomo ne seuraavaks laskettavassa puolvuoden Tn vertaluarvossa kaavalla b, Tx( korjattu) b = ( b, Tn '), + + b ( korjaamaton) Tx 0, Tx b, Tn ' on puolvuoden Tn mukanen perustekoron vertaluarvo lman korjauksa, Tx b, ( korjaamaton ) on puolvuoden Tx mukanen vahvstettu perustekoron arvo ja Tx b, ( korjattu) on puolvuoden Tx mukanen uudelleen laskettu perustekoron vertaluarvo. Vakuutusmaksujen ja kustannustenjaon eren korkoutuksessa käytetään vakuutusmaksukorkoa. Vakuutusmaksukorko perustuu Garantassa noteerattuun TyEL:n 2 kuukauden vtekorkoon. Vakuutusmaksukorko on kutenkn ana vähntään 2 prosentta. Korko määrtellään kahdest vuodessa päven 5.. ja 5.5. tlantesta ja arvo tulee vomaan vastaavast.. ja.7.