Kuluttajahintojen muutokset

Transkriptio

1 Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä akavälllä. Nätä hntajäykkyyksä mallnnetaan usemmten joko aka- ta tlarppuvasest. Akarppuvasessa hnnottelumallssa yrtykset vovat muuttaa hntojaan tetyn välajon. Tlarppuvasessa hnnottelumallssa yrtysten annetaan muuttaa hntojaan jonkn tekjän mukasest, esmerkks kustannussokn seurauksena. Tämän artkkeln tavotteena on tarkastella hyödykeryhmäkohtasa eroja hnnottelussa Tlastokeskuksen kuluttajahntandeksn anestoa käyttäen. Peruslähtökohtana on arvoda, tukeeko Suomen hnta-anesto aka- va tlarppuvasta hnnotteluteoraa. Datapohjana on ns. mkroanesto, el anesto ssältää myymäläkohtaset yksttästen tuotteden hntatedot tavanomasen aneston hyödyke- ta hyödykeryhmäkohtasten keskarvotetojen sjaan. Artkkel on osa muutaman vme vuoden akana suosoon noussutta kuluttajahntojen mkroanestoon perustuvaa tutkmushaaraa. Se sa alkunsa Bllsn ja Klenown () tutkmuksesta, jossa datana sovellettn Yhdysvaltan mkroanestoa. Euroopassa EKP ja euroalueen kansallset keskuspankt käynnstvät vuonna tutkmusverkoston, jonka tehtävänä on muodostaa aempaa syvällsemp kästys euroalueen kuluttajahntamekansmesta mm. mkroanestojen avulla. Suomen osalta käytettävää anestoa on jo soveltanut Jouko Vlmunen (5). Kun Vlmusen tutkmus panottu keskmääräsn hntaduraatohn (yksttäsen hnnan sälymnen muuttumattoma- na), tämän työn näkökulma on akasarja-analyysssä el snä, mten hnnat muuttuvat er hyödykeryhmssä kuukaustasolla ja onko hnnotteluprosessssa havattavssa muutoksa 99- luvun ja tämän pävän välllä. Käytettävä anesto Tarkasteltava anesto on kuluttajahntandeksn kattavuuden ja laskennan muutoksen vuoks kaksosanen. Erätä tuotteta koskeva anesto e ole mkrotasolla. Kuluttajahntandeksn panojen perusteella laskettuna mkroaneston osuus tedosta on non 8 %. Vuosna kultakn kuukaudelta kerättävä tuotenmkketä on perusvuoden 995 kuluttajahntandeksn (KHI 995 = ) ndeksrakenteen mukasest vajaat 5, vuosna tuotenmkketä on perusvuoden kuluttajandeksn (KHI = ) rakenteen mukasest non. Ns. laatumuutokseen mahdollsest lttyven ongelmen vuoks hntojen muutokset lasketaan van samankaltasna sälyneden tuotteden välllä. Tarkasteltavks hyödykeryhmks on koko yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn (YKHI) mukasen nflaaton lsäks valttu YKHIn alaerät energa, teollsuustuotteet pl. energa, Perusvuoden mukasta kuluttajahntandeksä (KHI = ) alettn julkasta vasta tammkuun tedosta alkaen, joten tässä artkkelssa vuoslta 997 lasketaan tuoterakenteeltaan perusvuoden 995 (KHI 995 = ) mukasta ndekskora ja vuoslta perusvuoden mukasta ndekskora (KHI = ). Yhdenmukastettu kuluttajahntandeks (YKHI) lasketaan samasta perusanestosta kun kansallnenkn ndeks. Se on valttu tarkastelukohteeks mm. sks, että stä puuttuvat omstusasumseen lttyvät erät, jota koskeva tetoja e tässä anestossa ollut mkrotasolla saatavlla. Lsäks YKHIn käyttö mahdollstaa tulosten vertalun EU-tasolla. 98 Euro & talous 5

2 jalostamattomat elntarvkkeet, jalostetut elntarvkkeet sekä palvelut. Yhdenmukastetut kuluttajahnnat ovat tarkasteluajanjaksolla muuttuneet edellsestä kuukaudesta keskmäärn non,5 %. Suurn muutos on % ja penn,8 % (taulukko ). Alaerstä selväst suurmmat hnnanvahtelut ovat energassa sekä jalostamattomssa elntarvkkessa, kun taas muden alaeren hnnanmuutokset ovat selväst maltllsempa. Hnnotteluprosessn arvont dekompononnn avulla Hnnotteluprosessn mahdollsten muutosten tutkmsta varten kuukausttaset hnnanmuutokset jaetaan Klenown ja Kryvtsovn (5) esmerkn mukasest kahteen komponenttn, hntaansa muuttaven tuotteden osuuteen panotetussa ndeksssä ja tse hnnanmuutosten panotettuun keskarvoon: Inflaato on ss hntaansa muuttaven tuotteden osuuden (fr t ) ja hnnanmuutosten panotetun keskarvon (dp t ) tulo. Ensmmästä termä vodaan nmttää myös hntojen muutosten kattavuustermks (extensve margn) ja jälkmmästä hnnan muutoksen vomakkuudeks (ntensve margn). Varanssanalyysa varten kaavasta () vodaan Taylorn approksmaaton avulla johtaa varansshajotelma () var(π t ) = var(fr t )dp + var(dp t )fr 5 Jos kokonasvaranss tulee pääosn ensmmäsestä termstä el hnnanmuutosten kattavuuden varansssta, datan vo tulkta tukevan tlasdonnasta hnnotteluteoraa (SDP). Jos sen sjaan nflaaton varanss tuleekn hnnanmuutosten varansssta, tulema tuks akasdonnasta hnnotteluteoraa (TDP). () π t = fr t dp t. Saksan osalta vastaavankaltasta lähestymstapaa ovat käyttäneet Hoffmann ja Kurz-Km (5). Tarkalleen kaavassa () fr t = ω t I t, jossa ω t on kunkn tuotteen pano ndeksssä hetkellä t ja I t hnnan muuttumsesta kertova ndkaattor. I t saa arvon, jos p t p t el hnta muuttuu kuukausen välllä ja, jos hnta sälyy muuttumattomana. ω t (p t p t ) dp t =. ω t I t Kaavassa hnnat ovat logartmmuodossa. 5 Kaavassa () termen välnen kovaranssterm on oletettu nollaks. Tätä dataa käytettäessä se on nn pen, että sen mukaanotto kumpaan tahansa termn e muuta merkttäväst jäljempänä estettävä tuloksa. Taulukko. Yhdenmukastettu kuluttajahntanflaato ja sen alaerät, % edellsestä kuukaudesta Pano Keskarvo Medaan Suurn Penn Keskhajonta Yhteensä,5 (,8),8 (,), (,78),8 (,66),5 (,7) Energa 6,9,8 (,), (,8) 5, (5,7), (,),8 (,9) Teollsuustuotteet (pl. energa),8,6 (,), (,), (,95),5 (,66),79 (,68) Jalostetut elntarvkeet 5,7, (,),9 (,), (,7),8 (,5),9 (,8) Jalostamattomat elntarvkkeet 6,5,7 (,5), (,) 6,88 (6,96),5 ( 7,),66 (,6) Palvelut,, (,), (,), (,9),5 (,),5 (,) Pääluvut on laskettu Tlastokeskuksen sarjosta, ja sulussa on lmotettu krjottajan approksmaatot. YKHIn panot koskevat vuotta. Lähteet: Tlastokeskus ja Suomen Pankn laskelmat. Euro & talous 5 99

3 Kuvo. Yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn sekä sen alaeren komponentthajotelmat, % Yhteensä Energa,,5,,5 6, fr. dp. Inflaato. fr. dp. Inflaato Teollsuustuotteet (pl. energa) Jalostetut elntarvkkeet,5,,5,,5, , fr. dp. Inflaato. fr. dp. Inflaato Jalostamattomat elntarvkkeet 8 Palvelut,,8,,, , fr. dp. Inflaato. fr. dp. Inflaato Hnnanmuutokset (dp) ja nden osuudet (fr) on kuvoden selkeyden vuoks skaalattu sten, että dp on jaettu kymmenellä ja fr sadalla. Lähteet: Tlastokeskus ja Suomen Pankn laskelmat. Euro & talous 5

4 Yhdenmukastettua kuluttajahntanflaatota sekä sen alaeren nflaatohajotelma (kuvo ) vsuaalsest tarkastelemalla vakuttaa lmeseltä, että hnnanmuutokset lkkuvat hyvn samankaltasest nflaaton muutosten kanssa. Sen sjaan hntaansa kuukausttan muuttaven tuotteden osuus pysyy varsn vakaana alennusmyyntejä lukuun ottamatta. Ertysest teollsuustuottessa (pl. energa), jalostetussa elntarvkkessa sekä palvelussa hnnanmuutosten ja nflaaton välnen yhteys on hyvn selkeä. Tarkasteluajanjaksolla keskmäärn 6 % yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn panolla panotetusta hnnosta muuttuu kuukausttan (taulukko ). Tosn sanottuna keskmäärn 8 % el yl /5 hnnosta sälyy muuttumattomna kahtena perättäsenä kuukautena. Er alaerssä tässä osuudessa on selvä eroja. Energan hnta muuttuu edellsestä kuukaudesta 59 prosentssa havannosta, jalostettujen elntarvkkeden hnta van prosentssa. Energan ja jalostamattomen elntarvkkeden kuukausttaset hnnanmuutokset ovat selväst tavanomasemmat kun kolmessa muussa alaryhmässä. Taulukko. Keskmääränen panotettu hnnanmuutos on tarkasteluanestossa van, prosentn luokkaa. Keskarvo pettää kutenkn alleen sen sekan, että hntojen muuttuessa sekä nousut että laskut ovat ylesä. Joka kuukaus yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn hnnosta keskmäärn vajaat % nousee ja relut 6 % laskee. Keskmääränen panotettu hnnankorotus on non 6 %, ja hnnanlaskut ovat keskmäärn samaa kokoluokkaa. Postvnen nflaato johtuu ss stä, että hnnannousujen lukumäärä on suuremp. Korrelaatoanalyys ja kaavan () mukanen varansshajotelma tukevat kästystä, että nflaaton muutokset johtuvat pääosn hnnanmuutosten muutokssta (taulukko ). Hnnan ja nflaaton muutosten välnen korrelaato on koko YKHIn tasolla,96. Hnnanmuutosten ylesyyden ja nflaaton välnen korrelaato on hyvn pen ja negatvnen (,) 6. Koko anestossa nflaaton varansssta non 98 % selttyy hnnanmuutosten varansslla. Alaerssä hnnanmuutosten ja nflaaton välnen 6 Negatvnen korrelaato on seltettävssä sllä, että hnnanmuutosten osuus on suurmmllaan alennusmyynten akana, jollon hntojen muutokset ovat negatvsa. Inflaatokomponentt: keskarvot, korrelaatot sekä varanssosuudet dp, % fr, % Korrelaato Korrelaato TDP, SDP, (dp,π) (fr, π) % % Yhteensä, 6,96 -, 98 Energa, 59,9 -, Teollsuustuotteet (pl. energa),,9 -,5 99 Jalostetut elntarvkkeet,,87, 95 5 Jalostamattomat elntarvkkeet, 6,97 -, Palvelut,,76,6 89 Tässä dp on keskmääränen hnnanmuutoksen suuruus, fr keskmääränen hnnanmuutosten osuus, TDP hnnanmuutosten varanssn osuus nflaaton kokonasvaransssta ja SDP hnnanmuutosten osuuden varanssn osuus nflaaton kokonasvaransssta. Lähde: Tlastokeskus ja Suomen Pankn laskelmat. Euro & talous 5

5 korrelaato on hekommllaan palvelussa (,76), kun se mussa alaerssä on non,9 ta stä suuremp. Teollsuustuotteden (pl. energa), jalostettujen elntarvkkeden sekä palveluden osalta myös muutokset hnnanmuutosten ylesyydessä korrelovat suhteellsen vomakkaast nflaaton muutosten kanssa. Varansshajotelmassa TDP-termn osuus on hekommllaankn 89 % (palvelut), kun se mussa alaerssä on vähntään 95 %. Suomen nflaatoprosess Tässä artkkelssa estetty akasarjatarkastelu tuottaa kolme olennasta Suomen nflaatoprosessa kuvaavaa havantoa. Ensnnäkn van murto-osa hnnosta muuttuu kuukausttan. Tarkasteluajanjaksolla keskmäärn /5 hnnosta pysy muuttumattomna peräkkäsnä kuukausna. Toseks tulokset tukevat Vlmusen (5) tulkntaa, että postvnen nflaato johtuu hntojen nousujen hntojen laskua suuremmasta lukumäärästä, ja tse hnnanmuutosten suuruus on jokseenkn tasapanossa. Tämän lsäks estetyn vsuaalsten, korrelaatoanalyysn sekä varanssosuuksn perustuven arvoden perusteella muutokset kuukausttasessa nflaatossa näyttävät johtuvan ennemmnkn muutokssta hnnanvahteluden suuruudessa kun hntaa vahtaven tuotteden osuuden muutokssta. Koko yhdenmukastetun kuluttajahntanflaaton tasolla perät 98 % nflaaton varansssta tulee hnnanmuutosten suuruuden varansssta. Tarkastellussa YKHIn alaerstä hekommllaankn hnnanmuutosten suuruuden varanss selttää lähes 9 % kokonasvaransssta. Tulokset tukevat akasdonnasen hnnottelumalln käyttöä Suomea kuvaavan makromalln hntakehtyksen mallntamsessa. Saadut tulokset ovat myös kohtuullsen lähellä Klenown ja Kryvstovn (5) Yhdysvaltoja koskevalla anestolla saama tuloksa. Lähteet Blls, M. Klenow, P. J. () Some Evdence on the Importance of Stcky Prces. NBER Workng Paper 969. Klenow, P. J. Kryvtsov, O. (5) State-Dependent or Tme-Dependent Prcng: Does t Matter for the Recent U.S. Inflaton? Workng Paper 5/. Bank of Canada. Hoffmann, J. Kurz-Km, J.-R. (5) Consumer Prce Adjustment Under the Mcroscope: Germany n a Perod of Low Inflaton. Mmeo. Deutsche Bundesbank. Vlmunen, J. (5) Hntojen muutosten theys mkroaneston valossa. Euro & talous /5. Euro & talous 5