Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?
|
|
- Tuulikki Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle, kun taas penet kaupunkseudut ja muu maaseutu kärsvät muuttotapposta ja luonnollsesta väestönvähenemsestä (Nvalanen & Haapanen 22; Myrskylä 26; Eskelnen & al. 27; Hekklä & Pkkaranen 28, 35 4; Gløersen 29). Perät 9 prosentta Suomen pnta-alasta ol posmuuttoaluetta vuosna (Hanell & al. 22, 22). Samankaltasta kehtystä tapahtuu myös muualla kehttynellä harvaan asutulla aluella, kuten esmerkks Ruotsssa (Gløersen 29), Kanadassa (Bryant & Joseph 21) ja Yhdysvallossa (Glaeser & Shapro 23; Berube 23; Pack 22). Suuret kaupungt ovat pärjänneet parhaten, ja nhn on keskttynyt suurn osa talouden kasvusta ja muuttovotosta. Väestökeskttymstä on seltetty elnkenorakenteen muutoksen myötä akasempaa merkttävämmks noussella yrtysten ulkoslla ja ssäsllä mttakaavaedulla (Krugman 1991; Kangasharju 23; Partrdge & al. 28). Syrjästen alueden näkökulmasta tämä lmö vodaan tulkta sjanthatan vahvstumseks yrtysten ollessa stä kykenemättömämpä käyttämään keskttymsen etuja, mtä kauempana ne sjatsevat suursta kaupungesta (Partrdge & al. 27, 131). Akasemmat tutkmukset ovat osottaneet, kunka sjannlla on merktystä talous- ja väestönkasvun muodostumseen. Mark Partrdge ja kumppant (27, 147) havatsvat, että Kanadassa talouskasvun työllsyys- ja väestövakutukset ulottuvat jopa 175 klometrn päähän kaupunkkeskukssta. Maro Polèse ja Rchard Shearmur (24) puolestaan havatsvat, että etäsyys ja keskuksen koko ovat hyvä muuttuja ennustamaan työpakkojen sjottumsta Kanadassa. Lsäks he laskvat, että keskusten vakutukset ulottuvat non tunnn ajomatkan etäsyydelle keskukssta. Partrdgen ja kumppanen (28) tutkmus Yhdysvallosta osottaa, että keskusten lähesyys vakuttaa vomakkaast aluetalouden kehtykseen sten, että työpakat keskttyvät suurkaupunken ympärstöön. Tetoyhteskunnan ytmen vakutus on velä tätäkn suppeamp. Luc Anseln ja kumppant (1997) estmovat tutkmus- ja kehttämstomnnan ulkosten hyötyvakutusten ulottuvan non 8 klometrn päähän keskuksesta, ja Mchael Funken ja Annekatrn Nebuhrn (25, 151) mukaan tutkmuksen ja tuotekehtyksen tuottavuutta kohottavat vakutukset ulottuvat Saksassa varsn suppealle maanteteellselle alueelle puolttuen 23 klometrn päässä keskuksesta. On kutenkn huomattava, että vakutukset ja nden suuruus vahtelevat tomalottan (Anseln & al. 23). Tässä artkkelssa tutkmme, kunka rppuvasta Itä-Suomen postnumeroalueden väestönmuutos ol pakallsen talouden kehtyksestä ja sen omnasuukssta sekä postnumeroalueen sjannsta suhteessa keskuksn Jaakko Kandern ja Pentt Vartan (1998) nmeämän suuren laman jälkesellä kymmenvuotskaudella , jollon tutkmus- ja tuotekehtyspanoksa merkttäväst käyttävä nformaatoteknologateollsuus ol keskesn talouskasvun lähde. Paljastaaksemme htaamman kasvun vakutukset väes- 498 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
2 tönkehtykseen mallnnamme erkseen ajanjakson Tutkmme teoraan ja havantohn perustuen kästystä, että keskttymsetujen merktyksen kasvu srryttäessä akasempaa tutkmus- ja kehtysntensvsempään osaamskeskusperustaseen talouteen keskttää kasvaneen sjanthatan myötä väestönkehtystä (Partrdge & al. 27; Krugman 1991; Kangasharju 23). Tutkmme määrttelememme väestön keskttymsen sytä kuvaaven kahden taloudellsen termn, sjanthatan alueellsen ja pakallsen vakuttavuuden, avulla sjanthatan esntymstä. Kun keskttymsedut ovat tärketä aluetalouden kehtyksessä ja sen ohjauksessa sekä parantavat yrtyskeskttymen klpaluasemaa suhteessa penn keskuksn ja muuhun maaseutuun, väestönkasvu suuntautuu suurmmlle kaupunkseudulle. Tässä tlanteessa penet kaupungt ja maaseutualueet ovat yrtykslle suura keskuksa epäedullsempa sjantpakkoja (vrt. Gløersen 29, 41 43). Kääntesest tulkten tämä tarkottaa, että nällä aluella on sjannn aheuttama kustannuksa, jotka kasvavat etäsyyden funktona sten, että ne ovat stä suuremmat, mtä kauempana yrtyskeskttymstä alue sjatsee. Tutkmme, mten vomakkaast tämä hatta vakuttaa postnumeroalueden väestönkehtykseen ja mten vakuttavuus vahtelee alueellsest. Mten talouden ja väestönkehtyksen mekansmt tomvat srryttäessä tetoyhteskuntaan? Tetoyhteskunnassa tuotannon kasautumnen keskuksn koskee tomaloja, joden e ole välttämätöntä maantarpeen ta luonnonvarojen taka sjata hajautuneest. Innovaatot muodostavat talouskasvun lähteen, ja nden synnyn on tapana keskttyä alueellsest (Feldman 1994; Jaffe & al. 1993). Paul Krugman (1991, 497) osottaa teorassaan, että tuotannon maanteteellnen keskttymnen aheutuu mttakaavaetujen vomakkuudesta, kuljetuskustannusten suuruudesta sekä luonnonvarojen perusteella sjottuvan ja vapaast sjottuvan tuotannon osuukssta (mttakaavaedusta ks. Kangasharju 23, 8). Yhdessä nämä kakk tekjät vomstavat keskttymskehtystä sellä, mssä tuotannon alkuvaheessa on muodostunut alkuetu. Kun keskttymnen on kerran lähtenyt käyntn, se vo lukkutua kumulatvseks prosessks, joka laajenee markknoden ja tuotannon tehokkuuden kasvaessa. Tämä lsää työvoman kysyntää ja vakuttaa väestönkehtykseen. Kuvattu prosess tasapanottuu ta kääntyy taantumaks, jos keskttymsen edut menetetään vakkapa ruuhkautumsesta aheutuven tuotantokustannusten nousun myötä. Keskttymsprosessn käynnstävä alkuetu on hstorallsten tapahtumen ja sattumen muodostama (Krugman 1991). Aemmn alkuetu synty tavallsest luonnonvarosta ja -olosuhtesta. Koska nhmllsestä pääomasta syntyvä tuotantopanos on tetoyhteskunnassa suhteellsest akasempaa tärkeämp tuotantotekjä, keskttymstä aheuttavana alkuetuna ovat nhmllseen pääomaan el tetoon, osaamseen ja kyvykkyyteen lttyvät sjanttekjät (Castells 1996; Maskell & Malmberg 1999). Phlp Cooke & Loet Leydesdorff (26) käyttävät tästä strategsen päätöksenteon ja tomnnan kautta syntyvästä edusta osuvast termä rakennettu etu. Inhmllsen pääoman merktyksen kasvaessa kaupunkseutujen klpalukyky ja houkuttelevuus paranevat ja penet kaupungt ja muu maaseutu taantuvat suhteellsest verrattuna kaupunkseutuhn (Sands 29). Inhmllsen pääoman merktyksen kasvun onkn havattu lsäävän tuottavuuden ja väestön kasvua kaupungessa sekä tulotason kasvua nässä kaupungessa ja nden lähympärstössä (Black & Henderson 1999; Glaeser 2; Lever 21; Glaeser & Saz 23; Florda & al. 28). Uudet työpakat keskttyvät suurmpn keskuksn, koska sjanttekjät ja keskttymsen edut ohjaavat kasvualojen yrtyksä keskuksn reuna-aluesjanta suurempen votto-odotuksen houkuttelemna. Kun keskuksssa syntyy keskttymsen vuoks kustannusetuja, jotka vamenevat etäsyyden funktona, nn mtä kauempana yrtysten klpaljat penssä keskuksssa ja muualla maaseudulla sjatsevat, stä hekomman klpalukyvyn ne omaavat keskuksssa sjatsevn yrtyksn verrattuna. Sten kasvava etäsyys, joka on operatonalsotu tässä tutkmuksessa maante-etäsyydeks, tuottaa lsääntyvää kustannusvakutusta el sjanthattaa yrtykslle. Sjanthatta hekentää tuotannon kannattavuutta ja yrtyksen votto-odotuksa (kuva 1). Mark Partrdge ja kumppant (27, 131) nmttävät tätä etäsyydestä aheutuvaa sjanthattaa termllä urban dstance dscount, UDD. Se vakuttaa alentavast työllsyyteen ja taannuttaa väestönkehtystä. Koska kustannusten suuruutta on vakea yr- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 499
3 C P C < P C < P yl 45 yl 45 2 alle 2 d Kuva 1. Tuotantokustannusten (C) ja tuotannon arvon (P) välsen suhteen vahtelu keskusetäsyydestä rppuen mttakaavaedusta hyötyvällä tuotannonalalla. Merkntä d tarkottaa etäsyyttä kysesen kokoluokan kaupungsta, joka sjatsee kunkn janan puolvälssä. Kaupunken kokoluoktus on tehty Itä-Suomen alueelta ja väestötheyden oletetaan alenevan etäsyyden funktona. Katso spataalssta kustannusrakentesta Smth (1981). tys-, tomala- ja aluetaloustasolla mtata, hatan suuruuden mttana on käytetty korvkemuuttujaa, joka on muodostettu vähentämällä toteutunut väestönkehtys oletetusta teoreettsesta väestönkehtyksestä lman etäsyyden väestötappota aheuttavaa vakutusta. Keskuksen koko vakuttaa välllsest vottoodotuksn (kuva 1), koska suurssa keskuksssa ulkoset hyötyvakutukset ja markknat ovat suuremmat (Krugman 1991) ja sjanttekjöden tarjonta monpuolsempaa kun keskkokosssa ta penssä keskuksssa (Kostanen 1999). Mtä suuremp keskus on, stä suuremmat mahdollsuudet sellä on palvelujen, tuotannon ja työvoman erkostumseen ja sten monpuolsempaan sjanttekjöden tarjontaan (mt.). Keskuksen koon on havattu vakuttavan väestönkasvun levämseen (Schmtt & Henry 2). Tässä tutkmuksessa keskukset on luokteltu maakuntakeskuksn ja ntä penempn keskuksn sllä perusteella, että maakuntakeskuksssa nhmllnen pääoma on taloudellsten tomntamahdollsuuksen kannalta merkttävämpää kun penemmssä keskuksssa (kuva 1). Tämä asetelma vastaa emprsest Itä-Suomen tlannetta. Hypoteest ja nden emprnen mallntamnen Tutkmme väestönkehtyksen spataalsuuden oletusta kahdella akajaksolla, koska talouden tomelasuuden aste vakuttaa väestönkehtykseen (Eskelnen & Nranen 23; Aro 27). Ajanjakso antaa yleskuvan suuren laman jälkesestä kehtyksestä, jollon talouskasvu ol Suomessa ptkän ajan keskarvoa vomakkaampaa. Erotamme tästä jaksosta lyhyemmän akajakson 2 23, jollon talouskasvu tasaantu. Hypotees alueen omnasuuksen vakutuksesta väestönkehtykseen ja sen mallntamnen Ensmmäsessä hypoteesssa lähdemme vättämästä, että sjanthatta sekä muut talouden rakenteeseen ja alueen väestöön lttyvät omnasuudet vakuttavat väestön alueellseen kehtykseen. Vätämme sten, että kuvassa 1 vsualsotu spataalnen kustannusrakenne vahtelee alueellsest ja se vakuttaa väestönkehtykseen (Smth 1981; Krugman 1991; Partrdge & al. 27). Mkäl talouden kasvualat keskttyvät suurmpn keskuksn suurempen votto-odotuksen seurauksena, on oletettavaa, että keskukssta etäällä sjatsevat alueet menettävät väestöään, koska ne taantuvat perntesen tuotannon ratonalsotuessa ja klpalukyvyn ollessa stä hekom- 5 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
4 p, mtä syrjemmässä alue sjatsee. Tätä hypoteesa tutktaan regressomallella. Lneaarnen regressomall vodaan krjottaa δ = α + β1 etäsyys + β 2talous + β 3väestö + ε (1), jossa suhteellsta väestönmuutosta δ alueella seltetään etäsyys-, talous- ja väestövektorella. β on rvvektor estmotavsta regressokertomsta, ja α on estmotava vakokerron. Kun seltettävä muuttuja luoktellaan kahteen luokkaan (luokka 1: väestönkasvualueet ja luokka : väestötappoja nollakasvualueet), vodaan mall (1) krjottaa myös logstsen regressoanalyysn muodossa θ P Y = 1; ) = exp( δ ) /(1 + exp( δ )) = ( X j j= 1,2, 3 (2), 1 θ = P( Y = X j ) j= 1,2, 3 = 1/(1 + exp( δ )) (3), jossa θ tarkottaa alueen todennäkösyyttä kuulua väestönkasvualuesn ja 1 θ tarkottaa alueen todennäkösyyttä kuulua väestötappo- ja nollakasvualueden joukkoon. Yhtälössä 2 ja 3 esntyvä Χ j tarkottaa yhtälössä 1 esntyvä rvvektoreta, alandeks j=1 tarkottaa etäsyysvektora, j=2 talousvektora ja j=3 väestövektora. Muut merknnät vastaavat yhtälön 1 merkntöjä. Logstsen malln yhteys lneaarseen malln näkyy muunnoksesta log( θ /(1 θ )) = δ (4). Mallntamnen logstsella regressolla postaa väestönmuutosten suureen spataalseen hajontaan lttyvä ongelma sllon, kun seltettävän muuttujan arvot evät kasva lneaarsest selttäven muuttujen arvojen kasvaessa ta laskessa. Tämä tarkottaa, että jos väestötappo e kasva ta snä on suura vahteluta etäännyttäessä keskukssta, lneaarnen mall selttää väestönkehtystä logststa malla huonommn (lte 1). Logstnen mall sop lneaarsta malla paremmn esmerkks tlanteessa, jossa väestönkasvu keskuksssa on hekompaa kun ntä ympärövllä aluella ja väestötappo e etäsllä aluella kasva etäännyttäessä keskukssta. Soveltamamme logstsen regresson mallratkasu sop myös tuonnempana määrttelemämme sjanthatan laskentaan. Täsmennämme malln valnnan perusteluja emprsten tulosten esttelyn alussa. Ensmmäsen hypoteesn testauksessa käytetyt muuttujat on kuvattu ltteessä 2. Etäsyysvektorn kymmenen muuttujaa kuvaavat alueen saavutettavuutta erkokossta keskukssta ja lkenne- ja tetonfrastruktuurn solmusta. Nämä muuttujat laskettn ArcMap-ohjelman Network Analyst -työkalulla pohjautuen Dgroadanestoon. Talousvektor kuvaa pakallstalouden työpakkojen kehtystä, erkostumsta sekä alkutuotantovaltasuutta. Väestövektor koostuu kolmesta muuttujasta, jotka kuvaavat mahdollsuutta luonnollseen väestönkasvuun (hedelmällsyysässä oleven nasten osuus), väestötheyttä sekä alueen väkluvun osuutta koko alueen väkluvusta. Talous- ja väestömuuttujat pomttn SuomCD-anestosta. Käytössämme ol SuomCD-anestot vuoslta 1996, 1998, 22, 24 ja 26. Kakk tlastollset analyyst ja laskennat tehtn R-ohjelmstolla. Hypotees sjanthatan vakuttavuudesta väestönkehtykseen ja sen testaus Tosessa hypoteesssa oletamme, että sjanthatta tyhjentää merkttävällä tavalla maakuntakeskusten ulkopuolsa alueta väestöstä Erk Gløersenn (29) hahmotteleman spataalsen rakenteen mukasest ja että sjanthatan pakallnen vakuttavuus lmenee ertysest aluella, jotka vosvat muuton hyötyä keskusten levämsvakutukssta. Väestönkehtys rppuu aluelle muodostunesta sjanthatosta, ja tämä rppuvuus vahtelee talouskasvun mukaan. Hypoteesa tutktaan Monte Carlo (MC) -smulonnn sovelluksella, jolla pyrmme osottamaan vastatodellstamsen (counterfactualzaton) (Elster 1978, ) avulla sjanthatan vakutuksen laajuuden ja merktyksen postnumeroalueden väestönkehtykseen. Hypoteesn testausta varten luodaan jakaumat Χ, = 1,...,k, jossa ndeksn arvo k tarkottaa tlastollsest merktseven muuttujen lukumäärää sovtetussa mallssa (yhtälö 2). Jakaumat kootaan logstsen malln (yhtälö 2) tlastollsest merktseven muuttujen havatusta arvosta van nltä postnumeroaluelta, joden väestönkehtys on ollut postvnen. Pokkeuksena ovat etäsyysvektorn muuttujen arvot, josta jakauma e luoda, koska etäsyysvektorn muuttujen arvot ovat postnumeroaluella vakota, sllä postnumeroalueen sjant suhteessa keskuksn e muutu. Arvodessamme sjanthatan pakallsta vakuttavuutta estmodaan MC-keskarvo estmaatlle θ. Saadaksemme postnumeroalueelle MC-estmaatn θˆ, joka perustuu m lukumäärään tos- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 51
5 toja, generodaan ensn lman takasnpanoa satunnasotoksa x = ( x 1 ( j) ( j) ( j) ( j), x2,, xk ), j = 1,, m jakaumasta X. Tämän jälkeen lasketaan satunnasotokslla tostot θˆ (j) = exp ( θˆ )/(1+exp ( θˆ)), j=1,, m sovtetun malln (yhtälö 2) estmodulla regressokertomlla ja tallennetaan tulokset ˆ θ j, jollon keskarvo tostosta alueelle ( ) on m ˆ 1 j) = ˆ ( θ θ (5), m j= 1 jota nmtetään väestönkehtyksen Monte Carlo -estmaatks. Vastatodellstamsen peraatetta käyttäen vodaan Monte Carlo -estmaatlla laskea sjanthatan vakuttavuus estmodun ja smulodun kehtyksen erotuksena, kun postnumeroalueen sjant pdetään vakona ja kun väestönkehtystä selttävät muut tekjät saavat smulonnssa postvseen väestönkehtykseen johtaneta arvoja. Nän määrtetään Partrdgen ja kumppaneden (27) kästteellstämä väestönkehtyksen teoreettnen odotusarvo, joka kuvaa mahdollsta väestönkehtystä lman vastatodellstamsen avulla määrteltyä sjanthattaa. Monte Carlo -estmaatta käytetään, kun tutkmme eksploratvsest ja unversaalst asetettua hypoteesa stä, mten sjanthatta vakuttaa maanteteellsest Itä-Suomessa ja kunka vomakasta sen vakutus on yksttäsellä postnumeroalueella. Sjanthatan alueellsta vakuttavuutta el stä, mssä maanteteellsessä laajuudessa (esmerkks pnta-alaan perustuen) väestönkasvu on jäänyt toteutumatta ja mllä todennäkösyyksllä, tutktaan vertaamalla regressomalllla estmodusta väestönkasvun todennäkösyyksstä ( θ ) laskettujen väestönkasvualueden alueellsta laajuutta smulodusta väestönkasvun toden- näkösyyksstä ( θˆ ) laskettujen väestönkasvualueden alueellseen laajuuteen. Sten sjanthatan alueellnen vakuttavuus kuvaa yksnkertasest väestönkasvualueden potentaalsta levämstä lman työpakkakadon väestönkasvua alentavaa vakutusta. Vsualsomme tulokset kartalla. Vomakkaast keskttyvässä väestönkehtyksessä evät estmodut (evätkä myöskään todellset) väestönkasvualueet levä alueellsest laajalle, koska sjanthatasta johtuvat kustannukset ovat suuret syrjäsllä aluella. Sjanthatan pakallnen vakuttavuus * ( θ ) yksttäsen postnumeroalueen väestönmuutokseen lasketaan vähentämällä ennustetus- ta väestönmuutoksen todennäkösyydestä ( θ ) väestönmuutoksen todennäkösyyden Monte Carlo -estmaatt ( θˆ ). Mtä suuremman negatvsen arvon tämä erotustodennäkösyys saa, stä vomakkaamp on etäsyydestä yksttäselle postnumeroalueelle aheutunut hatta ja stä enemmän se vakuttaa postnumeroalueen väestönkehtykseen. Erotustodennäkösyys on melekästä tulkta sten, että se kuvaa postnumeroalueelle kohdstuvaa väestönkasvua alentavaa sjanthattaa valltsevassa aluekehtyksen vaheessa. Sjanthatan pakallsen vakuttavuuden spataalsa rakenteta ja dynamkkaa tutktaan epäparametrsellä regressoanalyysllä. Tässä työssä käytämme Nadaraya-Watson-estmaattora selttäessämme väestönkasvun todennäkösyyksä sjanthattaa kuvaavlla muuttujlla. Estmaattor vodaan krjottaa seuraavast (Faraway 26, 213) n wy = 1 f λ ( z) = n (6), w = 1 jossa z z w = K / λ (7), λ * mssä z = θ. K tarkottaa ydnfunktota, joka tässä työssä on valttu normaaljakauman theysfunktoks ja λ tarkottaa tasotusparameträ, joka säätää tasotusleveyden ja sten määrttää sen, kunka etäällä tosstaan olevat havannot vovat vakuttaa f λ (z) estmontn. Sjanthattaa selttävnä muuttujna käytämme yhtälössä 2 estmotuja tlastollsest merktsevä etäsyysmuuttuja. Epäparametrnen regressomall estetään vsuaalsest, koska tosn kun parametrsessä lneaarsessa regressoanalyysssä snä e estmoda kntetä regressokertoma. Tasotusparametrn valnta tehtn rstnvaldontmenetelmällä, jossa anesto jaetaan osajoukkohn ja tasotusparametr valtaan nn, että nelösumma n 1 2 CV ( λ ) = ( y fˆ λ ( ) ( z )) 8), n j= mnmotuu (Bowman & Azzaln 1997). Ideana rstnvaldomsessa on ennustaa jokasta seltettävää muuttujaa y j jäljellä olevalla anestolla. Jatkossa merkntä fˆ * λ ( z) tarkottaa θ arvosta estmotua epäparametrstä pntaa. Mkäl hypotees sjanthatan pakallsen vakuttavuuden systemaattsesta lmenemsestä e saa tukea anestosta, jäsentyy sjanthatan pa- 52 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
6 kallnen vakuttavuus spataalsest satunnasest, jollon epäparametrseen pntaan e synny pokkeama, jotka eroasvat sjanthatan arvojen satunnasesta jakautumsesta pnnassa. Hypoteesn toteutumsta testattn permutomalla satunnasest emprsä sjanthatan vomakkuuden pntoja. Permutonteja varten epäparametrnen pnta jaettn tasasest ruuduks havatun pnnan estmonnssa käytettyjen estmontpsteden (evaluaton ponts) avulla. Nämä ruutujen keskpsteet ( x k, yk ), k = 1,...,n, jossa n on ruutujen keskpsteden lukumäärä x- ja y-aksellla, vodaan ymmärtää xy-koordnaattena, jossa x- ja y-arvot kuvaavat yhtälössä 2 estmotujen tlastollsest merktseven etäsyysmuuttujen arvoja. Permutonnssa estmontpsteden lukumäärä ol x- ja y-akselella 2, joten estmontpstetä ol 4. Permutonnt tehtn sten, että etäsyysmuuttujen arvot olvat vakota, mutta sjanthatan pakallsen vakuttavuuden arvot ( θ ), jotka muo- * dostavat jakauman U, permutotn pnnalle satunnasest käyttäen otantaa lman palauttamsta. Tämän jälkeen pnta estmotn täsmälleen samalla tasotuskkunalla ja estmontpstellä Nadaraya-Watson estmaattorlla (yhtälöt 6 ja 7) kun havattujen sjanthatan arvojen estmonnssa 1 kertaa (m=1 ) ja tulokset tallennettn pstelle ( x k, yk ). Vahesn jaoteltuna permutont suortettn seuraavast: j 1. Luo tostoja f λ ( z), j = 1, m tostamalla seuraavat vaheet: (s) a. Tee satunnasotos u sjanthatan pakallsen vakuttavuuden jakaumasta U lman j takasn panoa. j b. Laske f λ ( z) ja tallenna tulos erkseen jokasen ruudun keskpsteelle (x k, y k ). c. Tosta vaheet a ja b m kertaa. d. Järjestä jokaselle keskpsteelle (x k, y k ) j permutodusta pnnosta f λ ( z), j = 1, m tallennetut estmaatt kasvavaan järjestykseensaadakses (1) (2) (1) ( xˆ, ˆ ) ( ˆ, ˆ ) ( ˆ, ˆ k yk xk yk xk yk ). 2. Laske edellstä järjestettyä jakaumaa hyväks käyttäen ykssuuntanen pseudomerktsevyys jokaselle keskpsteelle (x k, y k ) emprsessä pnnassa fˆ λ ( z). Permutonnn tuloksa tulktaan nn, että jos estmodun pnnan ruudun keskpsteen todennäkösyys on alle valtun merktsevyys tason (tässä työssä α=,1), on tämä osotus stä, että suhteellnen sjanthatta on ylesest nällä aluella vomakkaampaa kun satunnasest. Tällön vodaan olettaa sjanthatan ja sen myötä työpakkoja luoneden tekjöden puuttumsen estäneen väestönkehtystä nllä postnumeroaluella, jotka sjatsevat ruudun keskpsteen lähesyydessä. Vastaavast, jos todennäkösyys on suuremp kun valttu merktsevyystaso, e nällä tekjöllä ole ollut vakutusta postnumeroalueen väestönkehtykseen. Itä-Suom suhteellsest taantuvana alueena Etelä- ja Pohjos-Savo ja Pohjos-Karjala muodostavat talousalueen, jolle on yhtestä suuntautumnen Samaan vesväylen kautta etelään. Nän määrtellyn Itä-Suomen osuus Suomen pnta-alasta on non 15,9 prosentta ja sen väkluku tutkmusajanjakson lopussa vuonna 23 ol yhteensä , joten non 11,6 prosentta Suomen väestöstä asu Itä-Suomessa. Manttujen maakunten osuus bruttokansantuotteesta ol 8,5 prosentta vuonna 23 (kuva 2). Itä- Suom on jäänyt selväst jälkeen sekä talouden että myös hyvnvonnn kehtyksessä koko maahan verrattuna (Eskelnen & Nranen 23; Karvonen & Kauppnen 29, 479). Tässä tutkmuksessa käytämme postnumeroaluejakoa vuodelta 22. Postnumeroalue on Suomessa penn vakutusaluetta kuvaava tlastoykskkö. Itä-Suom koostuu yhteensä 535 postnumeroalueesta, josta 46:tä votn käyttää tetosuojausten ja aluemuutosten vuoks (kuva 2). Tutkmuksessa mukana olevat postnumeroalueet kattavat kutenkn suurmman osan Itä-Suomen väestöstä, sllä aluella asu vuonna 23 yhteensä asukasta, joka on 97,7 prosentta koko Itä-Suomen väkluvusta. Itä-Suomen väestömäärä vähen suuren laman jälkesellä kasvukaudella. Vuosna Itä-Suomen väkluku alen henklöllä el 4,7 prosentta vuoden 1994 väkluvusta. Väestötappo aheutu pääasassa aljäämäsestä nettomuutosta, sllä Itä-Suomen muuttoaljäämä ol vuosna yhteensä henklöä. Itä-Suomen ssällä väestönkehtys jakaantu sten, että vuosna yhteensä 72 ja vuosna 2 23 yhteensä 85 postnumeroaluetta olvat väestönkasvualueta (kuva 3). Pdemmällä akajaksolla väkluvun muutos ol heman vomakkaampaa, koska tällön väestötappo ol keskmäärn postnumeroaluella,95 prosentta vuo- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 53
7 Kuruves Nurmes Isalm Leksa Lapnlaht Juuka Nlsä Slnjärv Kuopo Kontolaht Outokumpu Suonenjok Leppävrta Lper Peksämäk Eno Ilomants Joensuu Tutkmus- ja kehtystomnnan menot seutukunnttan 26 (mlj. ) 1 Pyhäselkä Varkaus Kuopo Ktee Kangasnem Juva Mkkel,1 1 1 Joensuu Karttaselte Kuntaraja 28 Savonlnna Postnumeroalue Tetosuojattu alue Mäntyharju Yl 45 asukasta Mkkel asukasta Km asukasta asukasta Kuva 2. Itä-Suomen postnumeroaluejako, suurmmat kuntakeskukset ja tutkmus- ja kehtystomnnan menot seutukunnttan sttan, kun se vastaavast lyhyemmällä akajaksolla ol vuosttan,9 prosentta. Sten väestötappota synty enemmän laman jälkesenä nopean talouskasvun kautena kun htaamman kasvun vuosna Väestön vähenemnen Itä-Suomessa kytkeytyy taantuneeseen talouskehtykseen (ptkän akaväln vakutukssta ks. Eskelnen & Nranen 23). Arvonlsäyksellä mtattuna Itä-Suomen osuus koko Suomen arvonlsäyksestä lask 9,5 prosentsta 8,4 prosenttn ajanjaksolla Kehttynessä globaalst ntegrotunessa aluetalouksssa talouden kasvu syntyy suhdannevahtelujen myötä uudstuvsta kysyntämpulssesta. Ne käynnstävät talouden kasvun ja sen dffuuson prosesseja, joden alueellseen kohdentumseen vakuttaa vomakkaast tetontensvsen aluetalouden dynamkka, jossa klpalukyky perustuu uuden tedon hyödyntämseen pats avan uuslla alolla nn myös perntesmmllä 54 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 mutta modernsodulla talouden sektorella. ItäSuomen kahdessa maakuntakeskuksessa, Kuopossa ja Joensuussa, valltsevat parhammat edellytykset nhmllsen pääoman kehttämseen. Nähn keskuksn on keskttynyt myös tutkmus- ja kehtystomnta (kuva 2), joten nällä kaupunkseudulla on tekjötä, jotka ovat parantaneet nden alkuetua ja rakentaneet ympärstöä korkeampaa klpalukykyä. Etelä-Savon maakuntakeskuksessa Mkkelssä on korkeampaa opetusta, mutta e varsnasta ylopstokampusta. Itä-Suomen kesksuura 2 45 asukkaan kaupunkeja ovat Isalm, Slnjärv, Varkaus ja Savonlnna. Itä-Suomessa monet yhdyskunnat ovat lähnnä tuotantopakkoja, joten teollnen rakenne e ole suotusa tuottamaan ertysest vuorovakutusta vaatva monmutkasa nnovaatota (vrt. Suomalasten nnovaatoden maantede 29). Metsäsektor on vakuttanut elntarvketuotannon ohella merkttäväst Itä-Suomen yhdyskun-
8 Frekvenss 2 23 Frekvenss Väkluvun muutos (%) Väkluvun muutos (%) Kuva 3. Hstogramm Itä-Suomen postnumeroalueden väkluvun muutokssta vuosna ja 2 23 tarakenteen ja lkenneverkkojen sekä nhmllsen ja sosaalsen pääoman muodostumseen (Eskelnen & Nranen 23, 45). Metsäteollsuuden sjantpäätökset ovat perustuneet ssäsn mttakaavaetuhn, jotka käynnstvät alueellsa keskttyms- ja kasvuprosesseja, joden tuloksena kehtty luonnonvaraperustaseen tuotantoon erkostuneta pkkukaupunkeja (Lemola 25), kuten esmerkks Leksa, Nurmes, Ktee (Puhos) ja Juankosk. Penmmssä yhdyskunnssa teollnen pernne e juur genero uuden teknologan kehttämstä tehtaan ulkopuolella. Tällanen muutosjäykkyys on varsn ylestä (Boschma & Lambooy 1999, 416). Akasemmn menestyneet teollsuusyhdyskunnat ja -alueet taantuvat, koska ne menettävät klpaluetuaan tuotesykln kypsyessä ja ovat alttta halvempen tuotantokustannusten maden klpalulle ta nden erkostunut teollsuusrakenne e vastaa kysyntää. Nän on käynyt globaaleja tuotantoketjuja palvelevassa alhankntateollsuudessa ja osn myös metsäteollsuudessa. Alkutuotanto työllstäjänä on taantunut vomakkaast, kun maatlojen lukumäärä on laskenut ja työn tuottavuus noussut metsätaloudessa. Prmaartuotannon tuottavuuden kasvu onkn tyhjentänyt syrjäsmpä alueta jo ptkään ja vnouttanut väestörakenteen. Haja-asutusalueden klpalukyky e ole ollut rttävää, jollon sjanthatta on muodostunut suureks ja korvaavaa tuotantoa e ole syntynyt. Tässä tutkmuksessa havannollstamme, kunka Itä-Suomen taloudellssta ja sjannllsta omnasuukssta ja nhn lttyvästä polkurppuvuudesta (termstä ks. Eskelnen & Nranen 23) aheutuva sjanthatta vakuttaa väestönkehtykseen Itä-Suomessa. Tulokset: Itä-Suomen keskttyvä väestönkehtys Regressomallen valnnan perusteet Yhtälön 1 mukaan lasketussa mallessa tlastollsest merktsevstä regressokertomsta huolmatta lneaarsuus on hekkoa ja väestönmuutoksssa on selväst pakallsen kehtyksen erosta ja alueden penuudesta johtuvaa satunnasuutta. Nnpä etäsyys-, väestö- ja talousmuuttujlla väestönkehtystä selttäven lneaarsten mallen kokonasseltysasteet ovat alhasa (lneaarset regressomallt: väestönkehtys 2 23 R 2,16; väestönkehtys R 2,221). Nnpä YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 55
9 Väestökehtys (%) Väestökehtys (%) 2 R².11 R² Etäsyys maakuntakeskuksesta (km) Väestökehtys (%) Väestökehtys (%) 2 6 R².2 R² < Etäsyys kesksuuresta keskuksesta (km) Kuva 4. Väestönkehtys seltettynä lneaarsn ja epäparametrsn mallen pelkällä etäsyysmuuttujalla. Epäparametrsssä mallessa tasotusparametr λ = 5 km emme käytä ntä väestönkasvu- ja väestötappoalueden määrttelyyn. Aemmat tutkmukset ja epäparametrset mallt paljastavat, että väestönkasvu muuttuu väestötappoks keskusten ja nden pendelöntalueden ulkopuolella (Hätälä & Rusanen 21; Malnen & al. 26; Myrskylä 26; kuva 4). Väestönkehtyksen hajonta on suur etäsyyden suhteen, mutta analyysmme paljastaa, että estmotu väestönmuutos on pysyväst negatvnen syrjäsllä aluella (kuva 4). Myöskään kaupunkseudulla väestönkehtys e noudata lneaarsta malla, koska väestönkasvu keskttyy keskuksen ympärlle e keskuksn. Kaupunkseutujen reunolla väestönkasvu muuttuu tappoks pendelönnn vähentyessä. Väestönkehtyksen suuren spataalsen hajonnan, epäparametrsen malln käyttäytymsen ja logststen regressomallen varsn hyven pseudoseltysasteden vuoks (ks. taulukko 1) käytämme logstsa regressomalleja sjanthatan alueellsuuden osottamseen. Logststen mallen hyvyyttä vodaan arvoda okenennustettujen väestönkehtysluokken osuukslla. Parhaten selttävässä mallssa, jolla saatn korken kokonasluoktusprosentt oken ennustetulle postnumeroaluelle, luoktusrajana ol,3. Kokonasluoktusprosentt lasketaan 2x2-taulukosta, jossa rstntaulukodaan postnumeroalueden havattu väestöluoktus ja estmotu väestöluoktus. Luoktusraja määrttää sen, mnkä todennäkösyysrajan ylttävät arvot luoktellaan väestönkasvualuesn, mutta se e 56 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
10 Taulukko 1. Väestökehtystä selttävän logstsen regressoanalyysn tulokset. Mallessa luoktusrajana on,3. Muuttujat on kuvattu ltteessä 2. Muuttuja B S.E Wald p-arvo Exp(B) Nagelkerke R Et_2 -,8,3 8,579,3,992,694 Et_45 -,27,3 62,88 <,1,973 Tyop_m,13,4 11,994 <,1 1,13 Tyop_mlag,28,12 5,986,14 1, Et_2 -,3,2 1,648,199,997,522 Et_45 -,21,3 56,64 <,1,979 Tyop_m,9,5 3,637,57 1,9 Tyop_mlag,55,25 4,618,32 1,56 vakuta regressokertomen estmontn. Valttu luoktusraja saatn estmomalla mall askeltaen,1:n todennäkösyyksllä. Tällä luoktusrajalla mallt luokttelvat oken väestön kasvu-, nollakasvu- ja tappoalueks postnumeroaluesta yhteensä 78,6 prosentta ajanjaksolla 2 23 ja 84,6 prosentta ajanjaksolla Alueen omnasuuksen vakutus väestönkehtykseen (I hypotees) Ensmmänen hypoteesmme väestönkehtyksen rppuvuudesta etäsyydestä, talouden rakenteesta ja väestötekjöstä toteutuu van osttan, koska van sjant suurmpn keskuksn ja työpakkojen määrän kehtys postnumeroalueella sekä sen lähaluella selttävät väestönkehtystä (taulukko 1). Estmodut postvset regressokertomet osottavat, että työpakkojen määrän kasvu kasvattaa ja vastaavast työpakkojen vähenemnen vähentää väestönkasvun todennäkösyyttä. Työpakkojen kasvu lsää työvoman tarvetta, mkä lsää myös muuttolkkeen todennäkösyyttä ja stä kautta väestön kasvumahdollsuuksa (Renkow 23). Läheset alueet ssältävän alueryppään työpakkamäärän muutosta kuvaava muuttuja (Tyopm_lag) vakuttaa enemmän kun pelkän asunpostnumeroalueen työpakkamäärän muutos, sllä työpakkojen vähentymnen myös asunalueen ympärstöstä on kohtalokkaampaa kun nden vähentymnen van omalta asunalueelta, koska korvaavaa työpakkaa on taantuvasta alueryppäästä vakeampaa löytää kun kasvavasta (taulukko 1). Vastaavalla tavalla työpakkojen laaja-alanen kasvu lsää väestönkasvun todennäkösyyttä pendelönnn kasvaessa enemmän kun suppea, pelkästään oman postnumeroalueen, työpakkojen kasvu. Postnumeroalueen sjant suhteessa keskusverkkorakenteeseen vakuttaa merktseväst väestönkehtykseen. Talouden kehtystä rajottavat sjanthatat etäsyydestä maakuntakeskuksn (yl 45 asukasta) ja kesksuurn keskuksn (2 45 asukasta) kumoavat työpakkojen lukumäärän kasvun aheuttamaa väestönlsäystä (taulukko 1). Mall selttää parhaten väestönkasvua ptkällä akavälllä , jollon sekä etäsyys yl 45 asukkaan keskukseen että työpakkakehtys omalla postnumeroalueella määrttävät tlastollsest erttän merktseväst sen, kasvaako postnumeroalueen väestö va e (taulukko 1). Sen sjaan usemmat muut etäsyysja talousvektoreden muuttujat evät selttäneet merktseväst väestönkehtystä, kuten e myöskään väestövektor, joten nämä muuttujat jätettn emprsen rppuvuussuhteen puuttumsen vuoks pos mallsta. Regressomallssa e ole tarpeellsta ptää mukana muuttuja, joden regressokertomen keskvrhe on suur ja nden systemaattnen vakutus tuloksn on nän olematon. Etäsyysmuuttujen regressokertomen erot negatvsuuden asteessa tukevat hypoteesa sten, että ajanjaksolla , jollon srtymnen tetoyhteskuntaan ol vomakasta, väestönkehtyksen kasvuprosesst olvat rppuvasa ertysest Itä-Suomen suurmpen keskusten muodostamasta aluerakenteesta. Kertomet osottavat, että postnumeroaluella toteutuva sjanthatta on suurempaa suhteessa yl 45 asukkaan kes- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 57
11 kuksn kun ntä penempn keskuksn, joten Itä-Suomen kolmen suurmman keskuksen merktys on väestönkehtyksessä penempä keskuksa merkttävämpää (taulukko 1). Maakuntatason keskusten lähesyys vakuttaa myös htaamman talouskasvun akana, sllä etäsyys maakuntakeskukseen ol tlastollsest erttän merktsevä väestönkasvun tekjä lyhyellä 3-vuotsperodlla 2-luvun alussa, jollon talouskasvu ol keskmäärästä htaampaa. Itä-Suomessa väestönkehtys on vomakkaast rppuvanen keskusetäsyydestä. Nän hypoteesn talousmaanteteellnen tulknta sjanthatan merktyksestä ja votto-odotuksen alueellsuuden vakutukssta alueellseen keskttymseen saa tukea (Smth 1981; Krugman 1991; Partrdge & al. 27). Tulokset tukevat kästystä stä, että suurmmat votto-odotukset ovat keskushakusa, ja sten ne ovat käynnstäneet sellä keskushakusa kasvuprosesseja, jotka ovat edelleen ylläptäneet keskuksen kehtystä. Tätä kehtystä vodaan tulkta sten, että tetoyhteskunnan kannalta merkttävät alkuedut ja keskttymsedut ovat olleet tarjolla paremmn suurssa kaupungessa kun penssä kaupungessa ja muualla maaseudulla, mstä ne puuttuvat lähes kokonaan. Aluekehtystä ohjasvat keskushakuset prosesst. Tutktulla ajanjaksolla logstsen regressomalln ennustamat väestönkasvualueet sjottuvat odotusten mukasest kolmen klpalukykysmmän maakuntakeskuksen, Kuopon, Joensuun ja Mkkeln, työssäkäyntaluelle (taulukko 2; kuva 5). Vuosna 2 23 ja mallt luokttelevat oken väestönkasvualueks 52,2 ja 66,2 prosentta väestönkasvualuesta, joten sjanthatta ja työpakkakehtys ennustvat väestönkasvualueet paremmn pdemmällä akavälllä kun lyhyellä akavälllä. Suhteellsen alhassta oken ennustetusta postnumeroalueden lukumäären prosenttosuukssta huolmatta Itä-Suomen väestönkasvusta kohdstu ennustetulle postnumeroaluelle 92,3 prosentta ajanjaksolla 2 23 ja 94,4 prosentta ajanjaksolla Vuonna 23 ennustetulla väestönkasvualuella asu 44 prosentta Itä-Suomen väestöstä ja nden pnta-ala kattaa 13 prosentta Itä-Suomesta. Koko kymmenvuotskauden ( ) malllla ennustettujen väestönkasvualueden alueellnen laajuus on 35 prosentta penemp kun lyhyen akaväln (2 23) malllla ennustettu laajuus (taulukko 2, kuva 3). Ero johtuu stä, että talouden kymmenvuotskautta htaamman kasvuvaheen akakaudelta 2 23 estmotu mall ssältää keskmäärästä hekomman suurten kasvukeskusten mun (kästteestä Sotarauta & Vljamaa 23) ja sen myötä vähäsemmän muuttolkkeen (Lehtonen & Tykkylänen 29), joten keskttymspyrkmys ol tällä ajanjaksolla koko kymmenvuotskautta hekompaa. Työmarkknat evät nän meneet uusa tuljota keskusten kasvavlle työ- ja asuntomarkknolle yhtä vomakkaast kun pdemmällä ajanjaksolla. Aluekehtyksen erot tasottuvat talouden taantuman akana, jollon muuttolke vähenee ja sen spataalnen pulss vamenee (emt.). Malln ennustamat väestötappo- ja nollakasvualueet sjottuvat pääosn maakuntakeskusten työssäkäyntalueden ulkopuolelle (kuva 5). Mall pelkstää todellsuutta, koska se ennustaa väestönkasvun alenevan todennäkösyyden rppuvan velä havattua selvemmn etäsyydestä maakuntakeskukseen (kuva 5). Vuosna 2 23 ja mallt luokttelevat oken väestötappo- ja nollakasvualueks 83,1 ja 88,9 prosentta väestötappo- ja nollakasvualuesta, joten ne ovat suhteellsest paremmn ennustettavssa kun väestönkasvualueet. Oken luoktellut postnumeroalueet kantovat suurmman osan a- Taulukko 2. Estmotujen ja havattujen väestökasvualueden osuuksa väkluvusta ja pnta-alasta Muuttuja Koko Itä-Suom Ennustetut Havatut Ennustetut Havatut % % % % % Väkluku , , , , Pnta-ala (km 2 ) 4 8,2 8, ,1 8, ,2 13, , ,3 1 N , , , YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
12 Isalm Kuopo Varkaus Joensuu Mkkel Savonlnna Yl 45 asukasta 2 45 asukasta asukasta asukasta Karttaselte Väkluku kasvanut Ennustettu todennäkösyys että postnumeroalueen väkluku ols kasvanut,,15,16,3,31, Km Kuva 5. Logstsen regressomalln ennustama todennäkösyys, että postnumeroalueen väestö on kasvanut, kun väestönmuutosta on seltetty työpakkojen lukumäärän suhteellsella muutoksella (%) sekä etäsyydellä keskukssta. kajaksojen väestötapposta, sllä vuosen 2 23 ja akana 7,5 ja 81,4 prosentta väestötapposta suuntautu ennustetulle väestötappoaluelle. Ennustetut väestötappoja nollakasvualueet ovat kokonasuutena hyvn harvaan asuttuja verrattuna väestönkasvualuesn (taulukko 2). Sjanthatan alueellnen ja pakallnen vakuttavuus väestönmuutokseen (hypotees II) Sjanthatasta aheutuva väestönmuutoksen keskttymsen alueellnen vakuttavuus Monte Carlo -smulont paljastaa, että väestönkasvun todennäkösyydet maakuntakeskukssta kaukana sjatsevlla postnumeroaluella ovat hyvn penä, vakka nden talous kehttys myöntesest el työpakkojen määrä postnumeroalueella kasvaskn (kuva 6). Taustavakuttajana on lmselväst epäedullnen demografnen rakenne. Käyttämällä parhaan sovtetun malln luoktusrajaa lyhyellä akavälllä 63,1 prosentta ja pdemmällä akavälllä 58,9 prosentta Itä-Suomen postnumeroaluesta jää MC-smulontmallen ennustessa väestötappo- ja nollakasvualueks työpakkojen lukumäärän kasvaessakn. Työpakkojen taantuman muuttumnen kasvuks jättäs velä yl kaks kolmasosaa Itä-Suomen pntaalasta väestötappoalueks (taulukko 3). Luvut osottavat tämän vastatodellstamsen avulla, että sjanthatan ja shen lttyvän väestörakennetta vnouttavan ja väestönkehtystä taannuttavan demografsen polkurppuvuuden vakutus on suur, sllä väestönkasvualueet evät alueellsest levä laajalle smulodusta työpakkojen kasvusta huolmatta. Verrattuna tosasallsta tlannetta kuvaavan estmodun regressomalln tuloksn (ks. taulukko 2) smulotujen väestönkasvualueden osuus postnumeroaluesta ols lyhyen akaväln (2 23) MC-malllla lasken van 12,8 prosenttykskköä estmotua lukumäärää suuremp YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 59
13 Isalm Slnjärv Kuopo Joensuu Varkaus Mkkel Savonlnna Karttaselte Väkluku kasvanut Yl 45 asukasta 2 45 asukasta asukasta asukasta MC estmaatt väestönkasvulle,1,15,16,3,31, Km Kuva 6. Todennäkösyydet postnumeroalueen väestönkasvulle käyttämällä smulontmallssa kertomna taulukon 1 regressokertoma. Nämä Monte Carlo -estmaatt on kullekn postnumeroalueelle smulotu postvseks havattujen väestönkasvualueden jakaumasta ehdolla, että työpakkakehtys postnumeroalueella ja stä ympärövällä alueella on postvnen. ja pdemmän akaväln ( ) MC-malllla lasken 21,1 prosenttykskköä suuremp (taulukot 2 ja 3). Erot pnta-alalla mtaten ovat samaa suuruusluokkaa. Sjanthatan alueellsen vakuttavuuden näkökulmasta väestö- ja talouskehtyksen ongelmat näyttäytyvät syrjäsen sjannn ongelmna. Suurten työssäkäyntalueden ulkopuolsten postnumeroalueden omnasuudet ovat rakentuneet homogeensks sten, että sjanthatan vakutus on suur ja väestömäärä alenee. Tetoyhteskunnan talouskasvu edellyttää sellasa alkuetuja ja nstä kasautuva klpaluetuja, jota syrjäseudulla e ole tarjolla. Tosn sanoen nltä puuttuu kasvua akaansaava klpaluetuja, jotka muodostuvat perustuen edullseen sjantn aluerakenteessa ja uudsteta luoneeseen akasempaan kehtykseen sekä kasvualttseen elnkenorakentee- Taulukko 3. MC-smulotujen ja havattujen väestönkasvualueden osuuksa väkluvusta ja pntaalasta. Smulodut todennäkösyydet on laskettu ehdolla, että työpakkakehtys alueella ja stä ympärövällä alueella on smulotu postvseks havattujen väestönkasvualueden jakaumasta käyttämällä mallssa kertomna taulukon 1 estmotuja kertoma. Muuttuja Koko Itä-Suom Smulodut Havatut Smulodut Havatut % % % % % Väkluku , , , , Pnta-ala (km 2 ) , , , , ,3 1 N , , , , YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
14 seen. Syrjäseudut hpuvat luonnonvaraperustasen tuotannon tehostuessa ja alan kysynnän menettäessä suhteellsest markknotaan. Hpumseen on myös muta Itä-Suomessakn pätevä sytä (teorasta ks. Krugman 1991; Puga 22). Tulosten laajuus ja yhtenäsyys osottavat, että klpalukyvyn menetys on ylesest kakka suurmpen keskusten ulkopuolsa alueta koskeva. Sjanthatan pakallnen vakuttavuus Kuvssa 7 ja 8 sjanthatan pakallnen vakutus yksttäsen postnumeroalueen väestönmuutokseen on laskettu vähentämällä logstsen malln ennustamsta todennäkösyyksstä Monte Carlo -smulonnlla saadut todennäkösyydet (yhtälö 5), jonka jälkeen erotustodennäkösyydet on mallnnettu epäparametrsellä regressoanalyysllä. Erotustodennäkösyys kuvaa etäsyydestä rppuvan hatan vakuttavuutta kysesessä aluekehtyksen vaheessa. Sjanthatan vakuttavuus realsotuu suurmpana molempna akajaksona postnumeroaluella, jotka sjatsevat non 4 8 klometrn päässä maakuntakeskukssta ja non 3 12 klometrn päässä kesksuursta kaupungesta (kuva 7 ja kuva 8). Sjanthatan suurn pakallnen vakuttavuus työssäkäyntalueden reunolla johtuu stä, että heman alhasemmlla etäsyydestä johtuvlla kustannukslla ta ruuhkautumsen aheuttamasta keskttymsetujen hekentymsestä johtuen ne vosvat olla väestönkasvualueta, koska väestönkasvu leväs sllon alueellsest laajemmalle talouskasvun edetessä myös nälle postnumeroaluelle. Käytännössä tulosta vo tulkta sten, että keskuksen kasvuvakutukset evät ole levnneet nälle demografsest hekost kehttynelle mutta potentaalslle kasvualuelle, joten hatta lmenee sten hyvn vomakkaana kun vertalukohtana ovat kaupunken läheset kasvualueet. Sjanthatan pakallnen vakuttavuus lmenee hyvn syrjäsllä postnumeroaluella huomattavast penempänä kun suurmpen keskuksen työssäkäyntalueden lähesyydessä sjatsevlla postnumeroaluella (kuva 7 ja kuva 8), koska yl 8 klometrn päässä suursta kaupungesta ta yl 12 klometrn päässä kesksuursta kaupungesta Sjanthatan pakallnen vakuttavuus Etäsyys 2 45 asukkaan kaupunkn (km) p arvo sjanthatan vakuttavuudelle, , ,1, Etäsyys yl 45 asukkaan kaupunkn (km) Kuva 7. Erotustodennäkösyydet sjanthatan vakutukssta väestönkasvun todennäkösyyteen vuosna Isokäyrä kuvaa sjanthatan pakallsta vakuttavuutta väestönkasvun todennäkösyyteen. Psteet kuvaavat postnumeroalueden sjanta. Pnnat on luotu epäparametrsella regressomalllla, jossa tasotusparametrna on 15 klometrä. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 511
15 .5 Sjanthatan pakallnen vakuttavuus Etäsyys 2 45 asukkaan kaupunkn (km) p arvo sjanthatan vakuttavuudelle,99 18, ,1, Etäsyys yl 45 asukkaan kaupunkn (km) Etäsyys yl 45 asukkaan kaupunkn (km) Kuva 8. Erotustodennäkösyydet sjanthatan vakutukssta väestönkasvun todennäkösyyteen vuosna Isokäyrä kuvaa sjanthatan pakallsta vakuttavuutta väestönkasvun todennäkösyyteen. Psteet kuvaavat postnumeroalueden sjanta. Pnnat on luotu epäparametrsella regressomalllla, jossa tasotusparametrna on 15 klometrä. sjanthatta menettää suhteellsta merktystään. Sten lähesyyden potentaalnen merktys vamenee etäsyyden kasvaessa. Ajanjaksolla sekä maakuntakeskusten että kesksuurten kaupunken ympärstöjen postnumeroalueet selvästkn hyötyvät keskusten lähesyydestä (kuva 8), kun taas lyhemmällä ja myöhäsemmällä ajanjaksolla 2 23 kesksuuret kaupungt evät enää kyenneet akaansaamaan keskttymsetuja sten, että väestö ols nden lähesllä postnumeroaluella kasvanut (kuva 7). Kesksuurten kaupunken läheset postnumeroalueet evät enää saaneet kasvun levämsvakutuksa 2-luvun alun htaan talouskasvuvaheen akana. Tulokset ovat tulkttavssa sten, että etäsyyden aheuttama hatta on suhteellsest suurnta väestönkasvua estävänä tekjänä työssäkäyntalueen välttömässä lähesyydessä. Suurten ja osn myös kesksuurten keskuksen työssäkäyntalueen raja on myös pakallnen väestönkehtyksen ja klpalukyvyn raja. Ssäpuolella sjatsevat väestönkasvualueet ja ulkopuolella edellsn verrattuna hyvn selväst epäedullsessa klpaluasemassa olevat taantuvat alueet. Tulosten perusteella nopea talouskasvu lsäs odotetust sjanthatan alueellsta vakuttavuutta ja pakallsta vakuttavuutta, mtä väestönkasvun levämsen erot ja erot vuosttasssa väestötappossa mplkovat. Johtopäätökset Tutkmuksemme osottaa, että sjannn mukaan vahtelevat omnasuudet ovat talouden tomntamahdollsuuksn ja sten väestönkehtykseen merkttäväst vakuttava tekjä ja että sjanthatan vakutukset ovat hyvn selkeäst havattavssa. Itä-Suomessa sjanthatta paljastuu valtaosn postnumeroalueen sjannsta suhteessa maakuntakeskukseen. Pakallnen vakuttavuus on suurn välttömäst kaupunken työssäkäyntalueden ulkopuolella sjatsevlla postnumeroaluella. Näden postnumeroalueden väestönkehtys kuten- 512 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
16 kn kääntyy, mkäl ne tulevat osaks suurmpen kaupunken työssäkäyntaluetta pendelöntrajan srtyessä ulommaks. Tällön nämä postnumeroalueet hyötyvät keskuksssa tuotetusta ulkosvakutukssta ja talouskasvun levämsestä, jollon tämä sjanthatan vakutus vamentuu ja srtyy ulommas. Työssäkäyntalueen supstumnen luo vastakkasen kehtyksen. Syrjäsmmllä postnumeroaluella väestönkasvun todennäkösyys on penn, vakka työpakkakehtys ols postvnen. Tästä paradokssta johtuen nden väestönkehtykseen on vakeampaa vakuttaa kun välttömäst työssäkäyntalueden ulkopuolella sjatseven postnumeroalueden. Nykymuotonen talouskehtys e akaansaa väestönkehtyksen suunnan muutosta syrjäsmmllä postnumeroaluella. Penet kaupungt ja muu maaseutu evät ole pystyneet kompensomaan sjannsta aheutuva kasvun ja kehtyksen menetyksä, koska nltä puuttuu sellasta klpalukykyä, jonka varaan tetoyhteskunnan kasvualat vosvat rakentua. Tetoyhteskunnan ja 199-luvun alun laman jälkesen talouskasvun alkuetu on rakennettu maanteteellsest tosn kun ennen (vrt. Markey & al. 28), ja tetoyhteskunnan kehtys e ole tostaseks tuonut mtään uutta suuntaa reuna- ja syrjäalueden kehtyksen ongelmn, vaan väestöllnen polarsotumnen on jatkunut ja ulottunut myös kesksuurn kuntakeskuksn Itä-Suomessa. Ilman absoluuttsten klpaluetujen muodostumsta penn kaupunkehn ja muualle maaseudulle nämä keskusten ulkopuolset seudut pysyvät työpakka- ja väestökadon kerteessä, mkäl talouskasvu perustuu yhä keskttymsedusta hyötyvn tomalohn, jotka evät verkostodu kasvaven ja kehttyven kaupunkseutujen ulkopuolelle. Pelkkä työpakkojen vähentymsen kääntymnen kasvuks e velä rtä torjumaan väestökatoa valtaosassa Itä-Suomea. Taantuvlla ja syrjäsllä aluella on sjantnsa vuoks hyvn hekot mahdollsuudet hyötyä suurmpen keskuksen keskttymsedusta ja kasvun leväms- ja seurannasvakutukssta (vrt. Gløersen 29, 41 43). Nän nden klpalukyky jää perustumaan usemmten absoluuttsn luonnonvaraperustasn klpaluetuhn ta sellasen osaamsen alolle, jossa ulkossta pakallssta hyötyvakutukssta, pakallsmarkknoden tuomsta mttakaavaedusta ja kuljetuskustannussäästöstä e synny nykysenkaltasella tavalla klpaluetua. Talous reago vomakkaast sjanthattaan ja spataalsn kustannusrakenneerohn. Tätä dynamkkaa tukevat nn alan teorat kun emprset tuloksetkn. Mkäl kehtystä halutaan muuttaa, on uusen tomntojen klpalukykysten tomntaedellytysten luomseen knntettävä akasempaa enemmän huomota. Sllon syrjäslle aluelle votasn saada akaan rakennettua etua ta muunlasta klpaluetua, johon perustuen talouskasvu käynnstys. Syrjäseutujen rakenteellset ongelmat ovat kutenkn snä määrn mttava ja rakenteellsa sekä Dego Pugan (22) osottamana myös Euroopan laajusest nsttutonalsotuneta, että uudenlasa tomntamalleja tarvttasn. Krjallsuus Anseln, Luc & Varga, Attla & Arcs, Zoltan: Local geographcal spllovers between unversty research and hgh technology nnovatons. Journal of Urban Economcs 42 (1997): 3, Anseln, Luc & Varga, Attla & Arcs, Zoltan: Geographcal Spllovers and Unversty Research: A Spatal Econometrc Perspectve. Growth and Change 31 (23): 4, Aro, Tmo: Valkova muuttolke osana ptkän akaväln maassamuuttokehtystä. Yhteskuntapoltkka 72 (27): Berube, Alan: Ganng but losng ground: Populaton change n large ctes and ther suburbs. Teoksessa: Katz, B. & Lang, R. (tom.): Redefnng urban and suburban Amerca: Evdence from Census 2. Washngton, DC: Brookngs Insttuton, 23 Black, Duncan & Henderson, Vernon: A Theory of Urban Growth. Journal of Poltcal Economy 17 (1999): 2, Boschma, Ron & Lambooy, Jan: Evolutonary economcs and economc geography. Journal of Evolutonary Economcs 9 (1999): 4, Bowman, Adran & Azzaln, Adelch: Appled Smoothng Technques for Data Analyss: the Kernel Approach wth S-Plus Illustratons. Oxford: Oxford Unversty Press, 1997 Bryant, Chrstopher & Joseph, Alun: Canada s rural populaton: trends n space and mplcatons n place. The Canadan Geographer 45 (21): 1, YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 513
17 Castells, Manuel: The Rse of The Network Socety. The Informaton Age: Economy, Socety and Culture. Vol. 1. Cornwell: Blackwell, 1996 Cooke, Phlp & Leydesdorff, Loet: Regonal Development n the Knowledge-Based Economy: The Constructon of Advantage. Journal of Technology Transfer 31(26): 1, 5 15 Elster, Jon: Logc and Socety. Contradctons and Possble Worlds. Chchester: John Wley and Sons, 1978 Eskelnen, Hekk & Nranen, Kmmo: Itä-Suomen talouskehtyksen ptkä lnja ja nykyset ongelmat. Kansantaloudellnen akakauskrja 99 (23): 1, Eskelnen, Hekk & Frtsch, Matt & Hrvonen, Tmo: Itä-Suomen aluerakenne: perusprtetä ja muutostrendejä. Raportteja N:o 2/27. Joensuun Ylopsto, Karjalan tutkmuslatos, 27 Faraway, Julan: Extendng the Lnear Model wth R. Generalzed Lnear, Mxed Effects and Nonparametrc Regresson Models. New York: Chapman and Hall/CRC, 26 Feldman, Maryann: The geography of Innovaton. Boston: Kluwer Academc, 1994 Florda, Rchard & Mellander, Charlotta & Stolarck, Kevn: Insde the black box of regonal development- human captal, the creatve class and tolerance. Journal of Economc Geography 8 (28): 5, Funke, Mchael & Nebuhr, Annekatrn: Regonal Geographc Research and Development Spllovers and Economc Growth: Evdence from West Germany. Regonal Studes 39 (25): 1, Glaeser, Edward: The new economcs of urban and regonal growth. Teoksessa: Gordon, Clark & Gertler, Merc & Feldman, Maryann (tom.): The Oxford Handbook of Economc Geography. Oxford: Oxford Unversty Press, 2 Glaeser, Edward & Saz, Albert: The rse of the sklled cty. Workng paper Cambrdge: Natonal Bureau of economc research, 23 Glaeser, Edward & Shapro, Jesse: Urban growth n the 199s: Is cty lvng back? Journal of Regonal Scence 43 (23): Gløersen, Erk: Strong, Specfc and Promsng. Towards a Vson for the Northern Sparsely Populated Areas n 22. Nordrego Workng Paper 29:4. Tukholma, 29 Hanell, Thomas & Aalbu, Hallger & Neubauer, Jörg: Regonal development n the Nordc countres 22. Nordrego Report 2:22 Hekklä, Ell & Pkkaranen, Mara: Väestön ja työvoman kansanvälstymnen nyt ja tulevasuudessa. Srtolasuustutkmuksa A 3. Turku: Srtolasnsttuutt, 28 Hätälä, Johanna & Rusanen, Jarmo: Suomen aluerakenteen vmeakanen ja tuleva kehtys. Norda tedonantoja 1/21, 21 Jaffe, Adam & Trajtenberg, Manuel & Henderson, Rebecca: Geographc localzaton of knowledge spllovers as evdenced by patent ctatons. The Quarterly Journal of Economcs 18 (1993): 3, Kangasharju, Ak: Alueellsen keskttymsen västämättömyys. Kansantaloudellnen akakauskrja 99 (23): 1, 6 16 Karvonen, Sakar & Kauppnen, Tmo: Kunka Suom jakautuu 2-luvulla? Yhteskuntapoltkka 74 (29): 5, Kander, Jaakko & Varta, Pentt: Suur lama. ETLA B143. Helsnk, 1998 Kostanen, Juha: Kaupunkseutujen klpalukyky ja elnkenopoltkka tetoyhteskunnassa. Teoksessa: Sotarauta, Markku (tom.): Kaupunkseutujen klpalukyky ja johtamnen tetoyhteskunnassa. Suomen kuntaltto, Acta 16, 1999 Krugman, Paul: Increasng Returns and Economc Geography. The Journal of Poltcal Economy 99 (1991): 3, Lehtonen, Oll & Tykkylänen, Markku: Muuttolkkeen alueellset muodostumat ja pulss Suomessa Terra 121 (29): 2, Lemola, Tarmo: Innovaatoympärstö nnovaatotomnnan ehtona, tukena ja talouskasvun lähteenä. Teoksessa: Hyytnen, Ar & Rouvnen, Petr (tom.): Mstä talouskasvu syntyy? Helsnk: Ylopstopano, 25 Lever, Wllam: Correlatng the Knowledge-base of Ctes wth Economc Growth. Urban Studes 39 (21): 5 6, Malnen, Pentt & Kytölä, Lsa & Keränen, Hekk & Keränen, Rejo: Suomen maaseututyypt 26. Maa- ja metsätalousmnsterön julkasuja 26/7, 26 Markey, Sean & Halseth, Greg & Manson, Don: Challengng the nevtablty of rural declne: Advancng the polcy of place n northern Brtsh Columba. Journal of Rural Studes 24 (28): 4, Maskell, Peter & Malmberg, Anders: Localsed learnng and ndustral compettveness. Cambrdge Journal of Economcs 23 (1999): 2, Myrskylä, Pekka: Muuttolke ja työmarkknat. Työpolttnen tutkmus 321. Helsnk: Työvomamnsterö, 26 Nvalanen, Satu & Haapanen, Mka: Ikääntyvä ja keskttyvä Suom. Kaupunken, maaseudun ja vuorovakutusalueden väestökehtys Aluekeskus- ja kaupunkpoltkan yhtestyöryhmän julkasu 1/2, 22 Pack, Janet: Growth and convergence n metropoltan Amerca. Washngton, DC: Brookngs Insttuton, 22 Partrdge, Mark & Bollman, Ray & Olfert, M. Rose & Alesa, Alessandro: Rdng the Wave of Urban Growth n the Countrysde: Spread, Backwash, or Stagnaton? Land Economcs 83 (27): 2, Partrdge, Mark & Rckman, Dan & Kamar, Al & Olfert, M. Rose: Lost n space: populaton growth n the Amercan hnterlands and small ctes. Journal of Economc Geography 8 (28): 6, Polèse, Maro & Shearmur, Rchard: Is Dstance Real- 514 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
18 ly Dead? Comparng Locaton Patterns over Tme n Canada. Internatonal Regonal Scence Revew 27 (24): 4, Puga, Dego: European regonal polces n lght of recent locaton theores. Journal of Economc Geography (22): 2, Renkow, Mtch: Employment growth, worker moblty, and rural economc development. Amercan Journal of Agrcultural Economcs 85 (23): 2, Sands, Gary: Prosperty and the New Economy n Canada s major cty regons. GeoJournal (29), onlne publshed Schmtt, Bertrand & Henry, Mark S.: Sze and growth of urban centers n French labor market areas: consequences for rural populaton and employment. Regonal Scence and Urban Economcs (2), 3: 1 21 Smth, Davd M.: Industral Locaton. 2 p. New York: Wley, 1981 Sotarauta, Markku & Vljamaa, Kmmo: Mtkä tekjät tekevät kasvukeskuksesta kasvukeskuksen? Teoksessa: Sotarauta, Markku (tom.): Tulkntoja kaupunkseutujen kehtyksestä ja kehttämsestä. Teknkan Akateemsten Ltto TEK ry: Tampere, 23 Suomalasten nnovaatoden maantede: Työ- ja elnkenomnsterön julkasuja, Innovaato 29/29, 29. Lte 1. Spataalsen vahtelun vakutus mallntamseen etäsyysmuuttujlla. Kuvat on muodostettu teoreettsesta anestosta. (%) Lneaarnen mall Lneaarnen osttasmall (%) Etäsyys keskuksesta (km) 4 (%) E malla Logstnen mall (%) Etäsyys keskuksesta (km) YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5 515
19 Lte 2. Ydn-perfera ulottuvuutta kuvaavat muuttujat. Kakk etäsyydet on laskettu postnumeroalueen keskustaajaman keskpsteestä ta postnumeroalueen keskpsteestä postnumeroalueden asunrakennusten keskarvona ArcGs-ohjelman Network Analyst tomnnolla Dgroad-anestosta. Muuttuja Kuvaus Vektor Et_5 Etäsyys yl 5 asukkaan taajamaan (km) Etäsyys Et_6 Etäsyys asukkaan kunnan keskustaajamaan (km) Etäsyys Et_1 Etäsyys asukkaan kunnan keskustaajamaan (km) Etäsyys Et_2 Etäsyys 2 45 asukkaan kunnan keskustaajamaan (km) Etäsyys Et_45 Etäsyys yl 45 asukkaan kunnan keskustaajamaan (km) Etäsyys Et_ylopsto Etäsyys ylopstoon ta ylopston svupsteeseen (km) Etäsyys Et_tedep Etäsyys tedepustoon (km) Etäsyys Et_satama Etäsyys ssävessatamaan (km) Etäsyys Et_rautateas. Etäsyys rautateasemaan (km) Etäsyys Et_lentok Etäsyys lentokentälle (km) Etäsyys Tyop_m Työpakkojen määrän suhteellnen muutos (%) Talous Tyop_mlag Työpakkojen määrän suhteellnen muutos työssäkäyntalueella (%) Talous Herfnd Herfndahln ndeks työpakkojen erkostumselle Talous TyopakatP Työpakkojen osuus Itä-Suomen työpakosta Talous AlkutP Alkutuotannon työpakkojen osuus Itä-Suomen työpakosta (%) Talous L_väestö Luonnollnen väestönkasvu Väestö P_väestö Alueen osuus Itä-Suomen väestöstä vuonna 24 Väestö T_väestö Väestöntheys (henk./km2) Väestö Englsh Summary Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen: Patterns of populaton relocaton n an emergng knowledge socety: Eastern Fnland as a case n pont (Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom) Ths artcle analyses the mpacts of the frcton of dstance or what s known as urban dstance dscount on the probablty of populaton growth n Eastern Fnland durng the emergence of a knowledge socety after the recesson of the early 199s. The study reveals the negatve effects suffered by small rural areas as a result of ther dstance from urban centres. Logstc regresson analyss shows that populaton trends are strongly dependent on the locaton of the area concerned n relaton to the three largest regonal centres, whch have compettve ndustral envronments and provde well-traned labour and external economes to new emergng ndustres. Many other varables, such as dstance to medum-szed and smaller centres, tradtonal transport nfrastructure, the area s economc characterstcs and populaton factors have no bearng on populaton trends. Urban dstance dscount causes the strongest relatve loss of populaton growth beyond urban-frnge areas that are not compettve enough to attract populaton as compared wthn areas wthn the travel-to-work area of a large centre. Nevertheless, they are on the verge of growth. The severty of absolute populaton loss ncreases lnearly wth dstance from the large centre. Our smulatons showed that n more than two-thrds of the areas of Eastern Fnland, the declne n populaton would not be halted even by the dscontnuaton of job losses. In the absence of compettve envronments sutable for the growth ndustres of a knowledge socety, dstant communtes are unable to offset the costs arsng from urban dstance dscount. The ntal advantage of a knowledge socety s constructed otherwse than n a resource-based socety and ndustral socety, where land and labour were central means of value producton. Urban-rural populaton polarzaton has thus contnued to advance and t now embraces not only rural areas but also smaller populaton centres. Unless they can develop a new compettve advantage that dffers from the current paradgm, perpheral areas wll become locked nto a vcous crcle of job losses and acceleratng populaton loss. Stagnant and dstant areas have very lmted opportuntes to beneft from the agglomeraton economes of centres and ther compettve envronments. Dstant areas wll have to make do wth the absolute advantages derved from natural resources or ndustres that do not beneft from local external economes, scale economes and potental savngs n transport costs as current growth economes do. The locatonal condtons of these knds of economc actvtes should receve more attenton. The targetng of polcy measures to such new competence would brng about a new constructed advantage and ntal advantage of development outsde the core areas and generate economc growth and more balanced populaton structures. Keywords populaton relocaton, Eastern Fnland 516 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 75 (21):5
Kuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotPaikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi
Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
LisätiedotMaanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta
Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotTUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen
The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto
Lisätiedot3D-mallintaminen konvergenttikuvilta
Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.204 Tlastollsen analyysn perusteet, kevät 2007 5. luento: Tlastollnen rppuvuus ja korrelaato Ka Vrtanen Muuttujen välsten rppuvuuksen analysont Tlastollsssa analyysessä tutktaan usen muuttujen välsä
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotTyöllistääkö aktivointi?
Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen
LisätiedotKansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely
Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden
LisätiedotJOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu
LisätiedotKuntoilijan juoksumalli
Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
LisätiedotGeneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio
Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset
LisätiedotPaikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa
Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY
LisätiedotSoile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi
Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1
LisätiedotSähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
LisätiedotANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton
LisätiedotKollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu
LisätiedotIlmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen
Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotEpälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)
Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat
LisätiedotSäilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma
Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department
LisätiedotTYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
LisätiedotModerni portfolioteoria
Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppateteden tedekunta Rahotus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA Kanddaatntutkelma Matt Jääskelänen 18.5.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotMat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:
Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,
LisätiedotSegmentointimenetelmien käyttökelpoisuus
Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotTKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24
Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
LisätiedotSEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta / LUT School of Energy Systems LUT Kone Koneensuunnttelu Elas Altarrba SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ Työn tarkastajat:
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.
MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
LisätiedotMittaustulosten käsittely
Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
LisätiedotTuotteiden erilaistuminen: hintakilpailu
Tuotteden erlastumnen: hntaklalu Lass Smlä 19.03.003 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1 Johdanto Yrtykset evät yleensä halua tuottaa saman tuoteavaruuden tlan täyttävä tuotteta (syynä Bertrandn aradoks)
LisätiedotHE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.
Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
LisätiedotIlkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot
Mat-.09 Sovellettu todeäkösyyslasku Systeemaalyys laboratoro Teklle korkeakoulu SYKSY 00 Ilkka Mell Sovellettu todeäkösyyslasku: Kaavat ja taulukot f XY x X x X y Y ( x, y) exp XY ( XY ) XY XY X X Y Tomttaut
LisätiedotLohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4
TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT
ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN SIJAINTI 8. 5. 6. 7. 4. 9. 1. 3. 1. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN SIJAINTI 1. 10. LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotPUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA
PUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Puuteknkka Tuotantopanottenen puuteknkka Opnnäytetyö Kevät 2007 Mka Vlppunen ALKUSANAT Tämä opnnäytetyö tehtn Genetrade Wood Products Oy:lle ja
LisätiedotKarttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö
Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotHanna-Kaisa Hurme Teräksen tilastollinen rakenneanalyysi Diplomityö
Hanna-Kasa Hurme Teräksen tlastollnen rakenneanalyys Dplomtyö Tarkastajat: professor Kejo Ruohonen (TUT) ja dosentt Esko Turunen (TUT) Tarkastajat ja ahe hyväksytty Luonnonteteden ja ympärstöteknkan tedekuntaneuvoston
LisätiedotPaperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo
LisätiedotVAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN
DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen
LisätiedotHallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
LisätiedotSUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA
SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotYrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
LisätiedotYrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
LisätiedotKUVIEN LAADUN ANALYSOINTI
KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotAINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET
N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella
LisätiedotSuomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila
El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu
LisätiedotFysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa
Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...
LisätiedotHakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on
5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM
LisätiedotSVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland
SVT XXIX : 7 0 kel 00 tekä 5 nmeke 6 rnnakkasn. fre 60 ulk. 0 sara fn 598 huom. 70 muu nmeketet. 650 svt ahealue 650 asasanat 650 tetov. 65 alue fmfre Eduskuntavaalt vuonna 96 Electons pour la dète en
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
Lisätiedot4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
4. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7..008 Thomas Hackman 4. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 4. Tähtteteellsten
Lisätiedot3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut
MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss
Lisätiedot2 YLEISTÄ SANDWICH-LEVYN VIBROAKUSTIIKASTA
SANDWICH -LEVYRAKENTEEN SEA -MALLINNUKSESTA Jukka Tanttar, Esa Nousanen VTT Tuotteet ja tuotanto PL 307 / Teknkankatu, 330 TAMPERE jukka.tanttar@vtt.f JOHDANTO Sandwch -rakenteella tarkotetaan tässä kolmkerrokssta
Lisätiedot5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7.4.006 Thomas Hackman 5. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 5. Tähtteteellsten
LisätiedotJohdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematkkaan Informaatoteknologan tedekunta Jyväskylän ylopsto 4. luento 24.11.2017 Neuroverkon opettamnen - gradenttmenetelmä Neuroverkkoa opetetaan syöte-tavote-parella
LisätiedotInfektiotautien ehkäisyn talousteoriaa - influenssarokotteen ottamiseen vaikuttavat tekijät Suomessa
Infektotauten ehkäsyn talousteoraa - nfluenssarokotteen ottamseen vakuttavat tekjät Suomessa Kansantaloustede Mastern tutknnon tutkelma Mkko Tuovnen 2009 Kansantalousteteen latos HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
Lisätiedotin 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI
n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena
Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
Lisätiedot