Tietoa työnantajille 2010

Transkriptio

1 Tetoa työnantajlle 2010

2 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen kanssa tomva tahoja 15 Kanuussa tomvat hankkeet 18 Lähteet ja lsätedot 20 3

3 Alkusanat Työpakolla tapahtuvan ohjauksen tarve on vme vuosna lsääntynyt. Nuorten lsäks ohjausta tarvtsevat uudet työntekjät, akuset työelämän tutkntohn valmentautuvat opskeljat, oppsopmusopskeljat, työhön tutustujat, kesäharjotteljat jne. Suomalanen työelämä on monmuotostumassa ja kansanvälstymässä, mkä antaa uusa haasteta nn työpakkaohjaamseen, perehdyttämseen, johtamseen kun työyhtesöjen tomntaankn. Tähän krjaseen on kerätty tetoa maahanmuuttajuuteen lttyvstä termestä, käytännöstä ja tomjosta. Tavotteena on tutustuttaa lukja aheeseen pats pakallsest myös antaa tarpeellsta ylestetoa maahanmuuttoon lttyvstä asosta. Tavotteena on, että henklö, jolla e ole ollut mtään ertystä tetoa maahanmuuttajsta ta maahanmuutosta akasemmn, saa kästyksen stä, mtä er tomjat tekevät, kenen kanssa ja mstä vo saada apua ja lsätetoa. Tämän krjasen avulla halutaan tuoda eslle er tomjoden työtä ja vastuualueta sekä selkeyttää tomjoden rooleja. Työnantajan kannalta on tärkeää tetää, mtkä ovat työnantajan velvollsuudet ja mllasta tukea vo er taholta saada maahanmuuttajataustasen työntekjän tullessa työpakalle harjotteljaks, työhön perehtymään ta työntekjäks. Tovottavast löydät Snulle tarpeellsta tetoa tästä krjasesta. Tervesn, Kanuun maahanmuuttotomjat Kanuun maahanmuuttotomjoden yhtestyö Tavotteenamme on, että maahanmuuttajat saavat tarvtsemansa neuvonnan, ohjauksen ja yhdenvertaset palvelut. Hyvä palvelu luo hyvnvonta, edstää tasaarvoa ja yhdenvertasuutta erottelusta yhtesöllsyyteen. Teemme työtä kansanvälsen ja monkulttuursen Kanuun hyväks. 4 5

4 Sanasto Maahanmuuttaja on maasta toseen muuttava henklö. Yleskäste, joka koskee kakka er perusten muuttava henklötä. Ulkomaalanen on henklö joka e ole suomen kansalanen. Kntöpakolanen on henklö, jolla on YK:n pakolasasan päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolasen asema ja hän saapuu maahan valton määrttelemän pakolaskntön puttessa. Vme vuosna Suomen pakolaskntö on ollut 750. Pakolanen on henklö, jolle on myönnetty kansanvälstä suojelua kotmaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotmaastaan hmsokeusrkkomuksa, sotaa ja levottomuuksa. Hän on joutunut jättämään kotmaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vanotuks. Turvapakanhakja on henklö, joka hakee turvaa veraasta valtosta. Suomesta turvapakkaa hakeva vo hakea stä het rajalta ta maahantulon jälkeen polsta. Turvapakanhakjalle vodaan myöntää pakolasstatus, joka perustuu henklökohtaseen vanoon ta oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella, kun häntä uhkaa epänhmllnen kohtelu kotmaassaan. Köyhyys snänsä e kutenkaan okeuta saamaan turvapakkaa. 6??? Turvapakanhakjat vovat tehdä työtä kolmen kuukauden maassaolon jälkeen. Tällön he maksavat veroja evätkä saa ylmäärästä tukea. Lapslsään ta esmerkks opntotukeen turvapakanhakjat evät ole okeutettuja. Dubln-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvalto (myös Norja, Islant ja Svets), jossa turvapakanhakja ensmmäsenä hakee turvapakkaa ta jonka kautta hän tulee unonn alueelle, on velvollnen kästtelemään turvapakkahakemuksen. Jokaselta yl 14-vuotaalta turvapakanhakjalta otetaan sormenjäljet hänen hakessaan turvapakkaa EU:ssa. Sormenjälkä vertalemalla vodaan selvttää, onko hakja hakenut turvapakkaa jossan muussa EUmaassa. Tällön hakja palautetaan vastuussa olevaan maahan turvapakkamenettelyyn. Vakka sormenjälkä e ols otettu, mutta selvää, mhn EU-maahan henklö ensmmäsenä on saapunut, hänen turvapakkahakemuksensa kästellään sellä. Perheenyhdstämnen tarkottaa stä että, pakolanen vo saada lähomasensa Suomeen perheenyhdstämsen kautta. Lähomaseks katsotaan puolso ja alakäset lapset. Muden kun pakolasstatuksen ta oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella saaneden tulee osottaa vovansa elättää perheensä, jotta vo saada perheensä Suomeen. Paluumuuttajat 1990-luvun alusta lähten entsen Neuvostolton alueella asuven nkernsuomalasten ja muden suomalasta syntyperää oleven henklöden on ollut mahdollsuus muuttaa ertyssäännösten perusteella Suomeen. Yhteensä paluumuuttaja on saapunut non lähnnä Venäjältä ja Vrosta. Valto korvaa kunnlle paluumuuttajsta aheutuva kustannuksa. Srtolanen on henklö, joka muuttaa maasta toseen rakentaakseen sellä tselleen uuden elämän. Ulkomaalaselle opskeljalle vodaan myöntää oleskelulupa opskelun perusteella, jos hänellä on opskelupakka suomalasessa opplatoksessa ja opnnot ovat ammattn ta tutkntoon johtava. Van perustellusta syystä muhn kun tutkntoon ta ammattn johtavn opntohn vodaan myöntää oleskelulupa. Luvan myöntämnen edellyttää lsäks, että opskeljalla on rttävät varat Suomessa opskelua varten (käytännössä non 500 euroa / kk ta euroa vuos) ja vomassa oleva rttävän kattava sarausvakuutus. Opskeljan on haettava oleskelulupaa joko polslta ta Suomen edustustossa. Työperusteset maahanmuuttajat Okeus tehdä ansotyötä Suomessa määräytyy kansalasuuden mukaan. Työperustesen maahanmuuttajan maahantulon syy lttyy työhön. EU/ETA-maat Euroopan unonn jäsenvaltoden kansalaset saavat työskennellä Suomessa lman työntekjän oleskelulupaa. Vastaava okeus on myös Norjan, Islannn, Lechtenstenn ja Svetsn kansalaslla. EUkansalasen sekä Islannn, Lechtenstenn, Norjan ja Svetsn kansalasen on reksterötävä oleskeluokeutensa, jos maassa oleskelu kestää yl 3 kuukautta. Reksterönt suortetaan pakallspolsn luona. Lsätetoja antaa Läns-Kanuun TE-tomstossa EURESneuvoja p Suomeen lähetetyllä työntekjällä tarkotetaan työntekjää, joka työskentelee tavallsest muussa valtossa kun Suomessa ja jonka toseen valtoon sjottautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajotetuks ajaks tarjotessaan valtoden rajat ylttävä palveluja. ETA-alueen ulkopuolset maat Muden maden kansalaslta vaadtaan lähtökohtasest työntekjän oleskelulupa. Ulkomaalaslassa on säädetty tlantesta, jollon työnteko on mahdollsta tavallsen oleskeluluvan, vsumn ta vsumvapauden nojalla. Työnantajan velvollsuutena on varmstua stä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalasella on vaadttava työntekjän oleskelulupa ta että hän e tarvtse oleskelulupaa. Lsätetoja antavat pakallspols sekä Maahanmuuttovrasto. Metsämarjan pomjoden oleskelu ja okeudet Okeus poma marjoja sekä ykstysstä että valton metsstä perustuu jokamehenokeuksn. Jokamehenokeukslla on perntesest ymmärretty vapaata kulkuokeutta sekä muun muassa okeutta poma marjoja ja senä. Jokamehenokeuksen käyttämseen e tarvta maanomstajan lupaa ekä stä tarvtse maksaa mtään. Jokamehenokeuksa e ole sdottu ntä käyttävään henklöön ta tomnnan tarkotukseen. Jokamehenokeudet ovat jokasen okeuksa ekä nden käyttöä ole rajotettu anoastaan Suomen kansalasn. Pommsokeuden kansalasneutraalsuus merktsee käytännössä stä, että suomalasten lsäks ulkomaalanenkn vo poma marjoja oleskellessaan maassa vsumlla, vsumvapaast, oleskeluluvalla sekä EU:n vapaan lkkuvuuden puttessa. Jokamehenokeuksa vo myös käyttää ansatsems- ta kaupallsessa tarkotuksessa. Marjanpomjat ovat Suomessa pääsääntösest turstvsumlla. Vsumvelvollsen maan kansalanen vo saapua Suomeen metsämarjanpomntaan Schengen-vsumlla sen vomassaoloajan ja oleskeluajan puttessa, korkentaan kolmen kuukauden ajaks. Sama akaraja koskee vsumvapaan maan kansalasta. Ulkomaalasen on täytettävä maahantuloedellytykset, vakka työntekjän oleskelulupaa e häneltä edellytetäkään.??? 7

5 Maahanmuuttajan kotouttamnen Faktat Lak maahanmuuttajen kotouttamsesta ja turvapakanhakjoden vastaanotosta (kotouttamslak) on säädetty edstämään maahanmuuttajen kotoutumsta, tasa-arvoa ja valnnan vapautta tomenptellä, jotka tukevat yhteskunnassa tarvttaven keskesten tetojen ja tatojen saavuttamsta. Lan tarkotus on myös turvata turvapakanhakjoden välttämätön tomeentulo ja huolenpto järjestämällä turvapakanhakjoden vastaanotto. Kotouttamslan prn kuuluvat kakk vaktusest Suomeen asettuneet maahanmuuttajat kolmen ensmmäsen maassaolovuotensa ajan. Kotoutumskoulutus on tarkotettu maahanmuuttajlle, jotka tarvtsevat työllstymstä ja muuta kotoutumsta edstävää koulutusta. Kotoutumskoulutuksen enssjasena kohderyhmänä ovat työttömnä työnhakjona olevat maahanmuuttajat. Koulutus on tarkotettu sellaslle työelämässä tomvlle maahanmuuttajlle, jotka tarvtsevat tetoa suomalasesta yhteskunnasta ja kulttuursta ja/ta suomen ta ruotsn kelen opntoja. Kotoutumsella tarkotetaan maahanmuuttajan ykslöllstä kehtystä. Kotoutumsen tavotteena on se että maahanmuuttaja osallstuu työelämään ja yhteskunnan tomntaan sälyttäen kutenkn samalla omaa keltään ja kulttuuraan. Kotouttamsella tarkotetaan vranomasten järjestämä kotoutumsta edstävä tomenptetä ja vomavaroja. Ulkomaan kansalaset Suomessa Suurmmat pysyväsluontosest oleskelevat kansalasuusryhmät Suomessa Venäjä Vro Ruots 8500 Somala 4900 Kna 4500 Thamaa 3900 Saksa 3500 Turkk 3400 Iso-Brtanna 3200 Irak 3200 Ulkomaan kansalaset Kanuussa Kanuuseen tullaan pääsääntösest avolton ta perhesteen kautta, mutta myös humantaarssta systä (pakolaset ja turvapakanhakjat), työperustesest ta paluumuuttajna Kanuussa puhutaan suomen ja ruotsn lsäks non 50 er keltä, ja täällä asuu ulkomaalasa lähes 70 er maasta. Kakkaan Kanuussa asuu pysyväst non 2000 ulkomaalasta. Tähän lukuun evät kuulu Suomen kansalasuuden saaneet ulkomaalastaustaset henklöt, evätkä ulkomaalaset tutknto- ja vahto-opskeljat. Kotoutumssuunntelmassa sovtaan kunnan, TE-tomston ja maahanmuuttajan kesken tomenptestä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteskunnassa ja työelämässä tarvttaven tetojen ja tatojen hankkmsessa. Kotoutumssuunntelmassa vodaan sopa suomen ta ruotsn kelen opskelun, työvomapolttsen akuskoulutuksen, maahanmuuttajan omaehtosen koulutuksen, ammatnvalnnanohjauksen ja kuntoutuksen, työharjottelun, työelämävalmennuksen, valmstavan opetuksen, lasten ja nuorten kotoutumsen tukemsesta sekä muden nhn rnnastettaven kohtuullsks katsottaven kotoutumsta tukeven tomenpteden järjestämsestä. Maahanmuuttajalla, jolla on okeus kotoutumssuunntelmaan, on velvollsuus osallstua kotoutumssuunntelman laatmseen sekä suunntelmassa sovttuhn palveluhn ja tomenptesn. Maahanmuuttovrasto (Mgr) on ssäasanmnsterön alanen vrasto, joka kästtelee ja ratkasee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolasuuteen sekä Suomen kansalasuuteen lttyvä asota. Tomntansa vrasto alott nmellä Ulkomaalasvrasto, mutta vuoden 2008 alusta nm vahtu Maahanmuuttovrastoks. 8 9

6 Oleskeluluvat Tlapänen oleskelulupa (B) myönnetään ulkomaalaselle, jonka tarkotuksena e ole jäädä Suomeen pysyväst. Lupa on uusttava määräajan päätyttyä. Jatkuva oleskelulupa (A) myönnetään ulkomaalaselle, joka on tullut Suomeen pysyvässä maahanmuuttotarkotuksessa. Lupa on uusttava määräajan päätyttyä. Pysyvä oleskelulupa (P) myönnetään henklölle, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksosest jatkuvalla oleskeluluvalla neljä vuotta. Lupa myönnetään tostaseks ekä stä tarvtse uusa. Työntekjän oleskelulupa (ent. työlupa) Työntekjän oleskelulupa anotaan ennen Suomeen saapumsta joko Suomen ulkomaanedustustosta, työ- ja elnkenotomstosta (TE tomsto) ta khlakunnan polslatokselta. Lupa on joko tlapänen ta jatkuva. Lupaa hakessa on oltava jo työpakka Suomessa. Työntekjän oleskelulupahakemuksen vo tehdä joko työntekjä ta työnantaja. EU:n jäsenmaden kansalaset ja hehn rnnastettavat Islannn, Lechtenstenn, Norjan sekä Svetsn kansalaset evät tarvtse työntekjän oleskelulupaa, jos työ kestää enntään 3 kuukautta. Kolmea kuukautta pdempään kestävään työhön ulkomaalasen on reksterötävä oleskeluokeutensa polslla. Pols reksterö oleskeluokeuden ulkomaalasrekstern ja antaa reksterötymsestä todstuksen. Elnkenonharjottajan oleskelulupaa on haettava ennen Suomeen tuloa, jos akoo harjottaa tsenästä elnkenoa Määräakanen Jatkuva (A) jatkoa enntään 4 v. kerrallaan Tlapänen (B) jatkoa enntään 1 v. kerrallaan 4 v. Jatkuvan (A) oleskelun jälkeen Pysyvä Vsum on maahantulolupa, joka myönnetään ulkomaalaselle matkalua ta shen verrattavaa lyhytakasta oleskelua varten. Vsumlajeja ovat kauttakulkuvsum, kertavsum, lentokentän kauttakulkuvsum, paluuvsum ja tostuvasvsum. Oleskelulupa on lupa saapua tostuvast maahan ja oleskella maassa. Oleskelulupa myönnetään ulkomaalaselle muuta kun matkalua ta shen verrattavaa lyhytakasta oleskelua varten. ta ammatta Suomessa. Elnkenonharjottajan oleskelulupaa evät tarvtse EU:n jäsenmaden kansalaset ja hehn rnnastettavat. Hakemus jätetään Suomen edustustoon, osapäätöksen luvasta tekee ELY-keskus ja lopullsen päätöksen luvan myöntämsestä tekee Maahanmuuttovrasto. Oleskelulupaa perhesteen perusteella vo hakea henklö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Perheenjäsenks lasketaan avo- ja reksteröty puolso, alakänen laps ja alakäsen huoltaja. Avopuolso vo saada luvan, jos puolsot ovat asuneet yhdessä kaks vuotta ta hellä on yhtenen laps. Muu omanen vo saada luvan van pokkeustapauksessa. Akusten maahanmuuttajen koulutus Kanuussa Kotoutumskoulutukset Kanuun ELY-keskus klpaluttaa työvomapolttsena koulutuksena hankttavat kotoutumskoulutukset. Hakeutumnen koulutuksn tapahtuu TE -tomston kautta. Kanuun opsto Kanuun opsto tarjoaa maahanmuuttajlle ammattllsn opntohn ja lukoon valmstavaa koulutusta, sekä mahdollsuuden hankka peruskoulun päättötodstus. Kanuun ammattopsto Kanuun ammattopsto järjestää maahanmuuttajen kotoutumskoulutuksen lsäks ammatllsn opntohn valmstavaa koulutusta. Koulutuksen jälkeen opskeljat pyrkvät valtsemalleen ammattalalla normaalehn opetusryhmn ta akuskoulutukseen. Osaamsen tunnstamnen -Osaamskartotus Realstsen kuvan saamnen maahanmuuttajan ammatllsesta osaamsesta saattaa vaata ertystomenptetä kuten työnäyttöjä ta pdempkestosta työskentelyn seurantaa. Opplatokset järjestävät osaamskartotuksa ja nhn lttyvää lsäkoulutusta mm. erlaset korttja passkoulutukset. Osaamskartotusten tuloksena opskeljalla on kästys omasta osaamsestaan ja selkeä polku työelämään ta koulutukseen valtsemallaan alalla. Kaukametsän opsto Opsto järjestää maahanmuuttajen kotoutumskoulutuksen lsäks maahanmuuttajlle suunnattua koulutusta Opetushalltuksen hankerahotuksella sekä avonta kansalasopsto-opetusta ryhmä- ja ykslöopetuksena. Opsto järjestää yhtestyössä Kajaann Vastaanottokeskuksen kanssa turvapakanhakjoden suomen kelen ja arjen tatojen kursseja. Kansalasopstot-omaehtonen opskelu Maahanmuuttajat vovat opskella muun muassa suomea omaehtosest kansalasopstossa er puollla Kanuuta. Nämä opnnot ovat maksullsa ja nhn hakeudutaan normaalst koulutuksen järjestäjän kautta

7 Maahanmuuttaja työntekjänä Työvomakoulutus Maahanmuuttajalla on mahdollsuus päästä työ- ja elnkenotomston kautta työvomakoulutukseen hankkmaan työelämässä tarvttava lsätatoja. Työvomakoulutus on suunnteltu pääsääntösest yl 20-vuotalle työttömlle työnhakjolle. Työvomakoulutus on pääasassa ammatllsta koulutusta ja sen tavotteena on parantaa osallstujen mahdollsuuksa pysyä työmarkknolla ta päästä snne takasn. Sks koulutus on pääasassa ammatllsta. Työvomakoulutus vo olla myös valmentavaa koulutusta, esmerkks kelkoulutusta. Ulkomalla suortettujen tutkntojen tunnustamnen Ulkomalla kouluttautunut tarvtsee yleensä päätöksen tutkntonsa tunnustamsesta, jos hän haluaa saada kelposuuden julkseen vrkaan ta sellaseen tehtävään, johon vaadtaan vähntään kolmvuotnen korkeakouluta opstotutknto. Ykstysellä sektorlla päätöstä tutknnon tunnustamsesta e tavallsest vaadta, mutta stä vo kutenkn olla hyötyä työpakkaa haettaessa. Henklöt, jolla on ulkomalla suortettu korkeakoulututknto, vovat hakea Opetushalltuksen päätöstä tutkntonsa tunnustamsesta Suomessa. Opskeljan työnteko Euroopan unonn kansalaset ja hehn rnnastettavat vovat olla opskeluakanaan tössä. Musta masta tulevat opskeljat vovat tehdä rajo- Kelen oppmnen työpakalla Ennen kun maahanmuuttaja tulee työyhtesöön, on hyvä pohta etukäteen seuraava sekkoja: - kuuluuko keskustelu olennasest työtehtävn (esm. myyjä, asakaspalvelja)? - tehdäänkö työtä tmssä, jollon tehtävästä suorutumnen edellyttää vestntää työtovereden kanssa (mm. autonkorjaus?) - vaatko työsuortuksen oppmnen kelenymmärtämstä va voko sen oppa van kat-somalla (esm. ompelutyö)? - tarvtaanko työssä krjallsta keltatoa? - odotetaanko uuden työntekjän osallstuvan työpakan erlasn yhtesn tlasuuk-sn? - mllanen sosaalnen lmapr työpakalla valltsee? tetust työtä opskelua varten myönnetyn oleskeluluvan perusteella, jos työ on tutkntoon ssältyvää työharjottelua ta jos työ on osa-akasta, ekä stä ole enempää kun 20 tunta vkossa. Kokoakasta työtä vo tehdä akana, jollon opplatoksessa e järjestetä varsnasta opetusta el tavallsest kesä- ja joululoman akana. On tärkeää, että perehdyttämsen yhteydessä työpakalla kerrotaan selkeäst työntekjän ykslöllsstä vastusta ja velvollsuukssta ja stä, mhn työsopmus Suomessa velvottaa. Esm. possaolohn lttyvät menettelytavat ja työehtosopmuksn pohjautuvat ns. hyväksyttävät possaolot evät maahanmuuttajataustaselle työntekjälle ole tsestäänselvyyksä. Tavotteena monkulttuurnen työyhtesö ta työympärstö? M 14-hankkeen kautta vodaan tarvttaessa järjestää työyhtesölle ja työnohjaajlle koulutusta ja valmennusta. Rakennamme työyhtesön tarpesta lähtevän koulutuskokonasuuden. Ahena vo olla mm. er kulttuuresta tuleven työntekjöden ohjaamsen ja perehdyttämsen ertysprteet, tulkn käyttö kommunkonnn tukena ja maahanmuuttaja asakkaana. Kansanvälsten opskeljoden ntegront Kanuuseen Työnantajlle tetoa ulkomaalasten opskeljoden ja työnhakjoden tuomsta mahdollsuukssta, käytännön apua ulkomaalasen harjotteljan palkkaamseen tukea työnantajlle kansanvälsten työharjotteljoden ottamseen tetoa ammattkorkeakoulun tarjoamsta tukpalvelusta Kansanvälnen työharjottelja on yrtykselle vomavara! markknatuntemusta ja kanava opskeljan kotmaahan, keltatoa, harjotteljan työpanoksen, mahdollsen opnnäytetyön resurssn ja valmstumsen jälkeen myös mahdollsuuden työntek-jänä www. kajak.f 12 13

8 Työntekoa turvaavat lat ja työehtosopmukset Palkkaa, työakaa, työsuhdeturvaa ja työturvallsuutta koskeva säännöksä sovelletaan pääsääntösest samalla tavalla kakkn Suomessa työtä tekevn. Samon työnantajalla on velvollsuus suorttaa eläkevakuutuksen, sosaalturvan, työttömyysvakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen maksut sekä ulkomaalassta että suomalassta työntekjöstä. Usemmlla alolla on vomassa työnantajalttojen ja työntekjälttojen solmma työehtosopmus, jossa sovtaan palkan määräytymsestä ja musta työsuhteen ehdosta. Kaklla työntekjöllä on okeus tasapuolseen kohteluun. Työnantaja e saa syrjä ketään sukupuolen, syntyperän, etnsen alkuperän, kansalasuuden, kansallsen alkuperän, uskonnon, än, terveydentlan, vammasuuden, polttsen tomnnan, ammattyhdstystomnnan ta muun vastaavan syyn taka. Työlnjan venäjänkelnen puhelnpalvelu auttaa työnantajaa puh ma-pe klo Neuvonta on maksutonta. Tukea työllstämseen Työttömänä työnhakjana oleva maahanmuuttaja saa samaa työttömyysetuutta, samon perusten kun suomalanen (kotoutumstuk vastaa määrältään työmarkknatukea ja stä saadakseen maahanmuuttajan on osallstuttava hänelle osotettuhn tomenptesn). Pakolaset, kuten muutkn, maksavat saamstaan tulosta veroa. Maahanmuuttajen työllstymnen on usen huomattavast htaampaa ja vakeampaa kun muden työttömen. Työttömänä työnhakjana olevan maahanmuuttajan työllstymstä vodaan auttaa myöntämällä työnantajalle palkkatukea. Tuken tason ja okeuden tukn päättää TE-tomsto jokasen kohdalta henklökohtasest. TE -tomsto huoleht yhdessä työvoma- ja elnkenokeskuksen kanssa työvomapolttsten tomenpteden mm. kotoutumskoulutuksen (suomen kelen kursst) sekä työvomapalvelujen järjestämsestä. Maahanmuuttajen kanssa tomva tahoja Kajaann maahanmuuttajapalvelut Kajaann kaupungn maahanmuuttajapalvelut vastaa pakolasten vastaanoton käytännön järjestelystä. Kajaan vastaanottaa vuosttan 50 pakolasta. Kajaann vastaanottokeskus Kajaann vastaanottokeskus huoleht turvapakanhakjoden vastaanotosta. Asakas asuu Kajaann Vastaanottokeskuksen asunnossa yleensä shen saakka, kunnes on käynyt Maahanmuuttovraston turvapakkapuhuttelussa. Puhuttelun jälkeen asakas srretään toseen vastaanottokeskukseen sen mukaan, mstä tlaa löytyy. Oleskelu vastaanottokeskuksessa vahtelee kuukaudesta yhteen vuoteen. Pols Pakallspols myöntää maassa oleskelevan Suomen kansalasen ulkomaalaselle perheenjäsenelle ja tämän alakäselle namattomalle lapselle ensmmäsen oleskeluluvan, Suomessa oleskeleven ulkomaalasten määräakasa jatko-oleskelulupa sekä pysyvä oleskelulupa ja työntekjän ja elnkenonharjottajen oleskelulupa jatkolupna sekä pysyvä oleskelulupa. Pols ta rajavartja selvttää turvapakanhakjoden henklöllsyyttä ja matkarettä muun muassa haastattelemalla ja lähettämällä sormenjälkvertalupyyntöjä muhn Euroopan mahn. Varsnasen turvapakkapuhuttelun vanon perusteden osalta tekee Maahanmuuttovrasto. Vastaanottokeskus Asakkata 219, josta 9 ykstysmajotuksessa, kansalasuuksa 27, asumsen kesto kes-km. 121 vrk Vastaanottokeskus on 250 pakkanen transt-keskus. Kntöpakolaset valtaan YK:n pakolasjärjestö UNHCR:n reksterömen ja Suomelle esttämen henklöden joukosta. Suomeen sjotettavat valtaan ehdotettujen joukosta haastattelun, jotka suomalanen delegaato tekee pakan päällä esmerkks pakolaslerllä. Vme vuosna suomen pakolaskntö on ollut 750. YK:n pakolasjärjestön UNHCR kautta tulevlle kntöpakolaslle myönnetään Suomessa pakolasstatus. Mastraatt Ulkomaden kansalasten on käytävä henklökohtasest lmottautumassa mastraatssa henklötetojen reksteröntä varten, jos oleskelu Suomessa tulee kestämään yl vuoden. Suomessa asuvsta henklöstä merktään perustedot väestötetojärjestelmään. Ulkomaalasen on lan mukaan lmotettava rekstern samat tedot kun Suomen kansalasenkn, jos oleskelu Suomessa kestää vähntään vuoden

9 KELA (Kansaneläkelatos) Vaknasest Suomeen muuttaven on haettava Suomen sosaalturvan prn pääsyä KELAn lomakkeella. Hakemuksen lsäks hakjalla tulee olla tarvttava oleskelulupa. KELA antaa krjallsen päätöksen sosaalturvan prn pääsystä. Jos päätös on myöntenen, asakas saa kela-kortn ja hän vo anoa Kelan maksama etuuksa. Suomen sosaalturvaan kuuluvlle annetaan krjallnen päätös asasta ja helle myönnetään Kela-kortt. Tomntakeskus MONIKA (Vänämösenk. 12, Kajaan) Monkassa on järjestöjen olohuone- ja vertastomntaa, suomen kelen kursseja, kerhoja, matalan kynnyksen omakelstä neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttajlle. Tapahtumat ja tlasuudet ovat avoma kaklle kansalaslle. Tomntaa koordno MLL:n Kanuun prn Juuret ja Svet hanke vuosna Henklöllä e ole okeutta Suomen sosaalturvaan, jos hän saa EU-lansäädännön ta sosaalturvasopmuksen perusteella etuuksa jostakn tosesta maasta ta kuuluu muuten jonkn tosen maan sosaalturvan prn. Tällasa henklötä ovat esmerkks tosesta EU/ ETA-maasta ta Svetsstä lähetetyt työntekjät, rajatyöntekjät, tosesta Pohjosmaasta lähetettyjen työntekjöden perheenjäsenet sekä veraan valton ta valtoden välsen järjestön palveluksessa olevat työntekjät ja hedän perheenjäsenensä. Juuret ja Svet hankkeen neuvokt ovat tarvttaessa keltukena työntekjän alottaessa työn ta työharjottelun: Naaman Mohammed (araba, kurd, persasuom) p Tatana Golub (venäjä, suom) p Wlly Shabulnzenze (ranska, englant, swahl) p Työ- ja elnkenotomsto (TE-tomsto) TE tomsto on päävastuussa työkästen (17v 64v) maahanmuuttajen kotouttamsesta. TE tomstossa laadtaan kotoutumssuunntelma yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Läns-Kanuun TE-tomsto (Kajaan, Paltamo, Vaala, Rstjärv) Puh. vahde: Sähköpost: lans-kanuu@te-tomsto.f Itä-Kanuun TE-tomsto (Kuhmo, Sotkamo) Puh. vahde: Sähköpost: ta-kanuu@te-tomsto.f Ylä-Kanuu TE-tomsto (Puolanka, Hyrynsalm, Suomussalm) Puh. vahde: sähköpost: yla-kanuu@te-tomsto.f Yrttäjä! Juuret ja Svet hankkeen kotouttaja perehdyttää maahanmuuttaja työhön ja suomalaseen työelämään. Lsätetoa: ONKI-ohjaus/Kotouttaja Krs Helstö p krs.helsto@mll.f Tötä ja tekjötä Euroopasta - EURES EURS-neuvoja Hannele Ojalehto puh, Olsko yrtykselles hyötyä kansanvälsestä opskeljasta? Englannn kelsten Internatonal Busness ja Toursm, Sports&Lesure Management -koulutusohjelmen tutknto- opskeljoden osaamnen on käytettävssä. Ota yhteyttä: Kansanvälsten opskeljoden ntegront Kanuuseen hanke Kajaann ammattkorkeakoulu puh emal: nora.muller@kajak.f 16 17

10 Kanuussa tomvat hankkeet Juuret ja Svet, MLL:n Kanuun pr Hankkeen tavotteena on auttaa uuskanuulasa kotoutumaan Kanuuseen yhteskunnan tasavertasks jäsenks, edstää hedän työmarkknolle pääsyään ja lsätä suvatsevasuutta, kulttuurenvälsyyttä ja kesknästä vuorovakutusta väestössä. Projekta rahottavat Euroopan Sosaalrahasto, Kajaann kaupunk ja Kanuun maakunta kuntayhtymä Maahanmuuttajanuoren HEKS, Kajaann kaupungn nuorsotyö Hankkeen tavotteet: Tehdä nuorlle henklökohtanen kehttymssuunntelma (HEKS) vapaa-ajalla tapahtuvaan oppmseen jotta he vosvat paremmn hakeutua ammatllseen koulutukseen ja sen jälkeen työelämään. Laata nuorsotyöhön monkulttuurnen tomntasuunntelma, mkä auttaa maahanmuuttajaperhetä, hedän lapsaan ja nuoraan kotutumaan Kajaann. Suunntelma laadtaan edstämään suvatsevasuutta ja ennaltaehkäsemään rassma sekä jatkokoulutusvalmuksen parantamseen. Projekta rahottavat Euroopan Pakolasrahasto, Kajaann kaupunk ja Kanuun maakunta kuntayhtymä Matkakumppan, Kanuun sosaalturvayhdstys ry Tavotteena on luoda uusa tomntamalleja ja käytäntöjä erttän vakeast työllstyven vomaantumseks ja jatkopolkujen löytämseks. Kohderyhmänä hankkeessa ovat syrjäytyneet ja syrjäytymsuhan alaset nuoret vuotaat, maahanmuuttajataustaset naset sekä syrjntää ja rassma kokeneet henklöt. Projekta rahottavat Euroopan Sosaalrahasto, Kajaann kaupunk ja Kanuun maakunta kuntayhtymä. Lsätetoa: vastaava kenttätyöntekjä, puh Kylätalo eläväks projekt, Kajaann Lohtaja-Huuhkajanvaara-Kettu kyläyhdstys ry Sen tarkotuksena on: - vakuttaa myöntesen lmaprn luomseks monkulttuurslle asunaluelle. - palkata nuorlle ohjaaja (2-4 kpl), jotka tomvat tukhenklönä arjen hallnnassa, omasta ympärstöstä huolehtmsessa ja työharjottelun työtehtävssä - kehttää kylätalot (Lohtajan ja Kuurnan nettkahvlat) elävks tomntakeskuksks - aktvoda kyläläset yhteseen tomntaan Projekta rahottavat Kanuun maakunta -kuntayhtymä, Kajaann Petar sekä Maahan-muuttajapalvelut M14-Itä-Suom aktvsen maahanmuuttopoltkan plottalueeks; Etelä Savon, Kanuun, Pohjos-Savon ja Pohjos-Karjalan yhtenen hanke. -ets maahanmuuttoon pohjautuva ratkasuja elnkenoelämän ja julksen sektorn työvomatarpesn -edstää jo maassa oleven maahanmuuttajen työllstymstä -nopeuttaa maahanmuuttajen kotoutumsta suomalaseen yhteskuntaan -auttaa uuden työvoman rekrytonnssa -valmentaa työyhtesöjä monkulttuursuuteen -jakaa tetoa yhtestyötaholle ja suurelle ylesölle Hankkeen rahotus: Euroopan Sosaalrahasto Kansanvälsten opskeljoden ntegront Kanuuseen, Kajaann ammattkorkeakoulu Tarkotuksena on ntegroda ulkomaalasa tutknto-opskeljota alueelle. Sopeuttamseen lttyy esmerkks harjottelupakkojen saamnen. Tavotteena on laajentaa ja monpuolstaa yhtestyötä yrtysten kanssa sekä luoda tomva käytäntöjä ja yhtestyömalleja ulkomaalasten opskeljoden kanssa tekemsssä oleven tahojen kanssa. Projekta rahottavat Euroopan sosaalrahasto ja Kajaann ammattkorkeakoulu

11 Lähteet ja lsätedot Ssäasanmnsterö: Työ- ja elnkenotomsto: Työmnsterö: Opetushalltus: Pakolasneuvonta: Maahanmuuttovrasto: Elnkenoelämän keskusltto: Infopankk: Suomen punanen rst: Pols: Kela: Juuret ja Svet hanke/tomntakeskus Monka Juuret ja svet M14 - Itä-Suom aktvsen maahanmuuttopoltkan plottalueeks Kuvat, tatto ja suunnttelu: Roma Rukhlyadko KAO/graafnen vestntä 20 21