4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

Transkriptio

1 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä, jota kuluttajat enten arvostavat. Yrtykset lsäävät tuotteden tarjontaa, jos - tuotosten hnta P nousee - panosten hnta w laskee - yrtys saa haltuunsa tuottavampaa teknologaa 2) kuluttajat vestttävät arvostuksaan yrtykslle hyödykkeden hntojen ja kysyttyjen määren avulla. Yrtykset saavat tehokkaast tetoonsa kuluttajen arvostukset markknoden kautta, jolla hnnat ja määrät sopeutuvat vapaast

2 D(P) = S(P) (-) (+) Jos D(P) > S(P) ----> tuotteen hnta nousee markknolla, jollon a) tuotteen tarjonta kasvaa b) tuotteen kysyntä laskee Jos D(P) < S(P) ----> tuotteen hnta laskee markknolla, jollon a) tuotteen tarjonta laskee b) tuotteen kysyntä laskee 44

3 4..2. Kuluttajen välnen ylenen tasapano * Akasemmn on tarkasteltu osttasta tasapanoa yhden tuotteen hnnan suhteen: kakk muut pats tarkasteltavan hyödykkeen hnta on oletettu vakoks. * Seuraavaks tarkastellaan ylestä tasapanoa, jossa kakk hnnat ovat muuttuja ja ylenen tasapano vaat, että kakk markknat ovat tasapanossa. * Seuraavassa ylesen tasapanon tarkastelussa: a) Kakk taloudenptäjät ovat kuluttaja b) Kuluttajlla on tetyt alkuvarannot ja meltymyksensä mukaset preferensst c) Kuluttajat käyvät kauppaa keskenään, jollon hyödykkelle muodostuu suhteellset hnnat d) Graafsest kaupankäyntä vodaan kuvata Edgewortn laatkolla 45

4 4... Walrasn tasapano Jokanen yksttänen talouden tomja ptää hntoja annettuna. Jokanen maksmo hyötyään ratkasemalla optmont-ongelman max U(X) ehdolla PX = Pw, jossa X on kysytty hyödykemäärä ja w on hyödykkeen alkuvaranto. Maksmonttehtävän ratkasuna saadaan hyödykkeen kysytty määrä X(P, Pw), jossa ostovomaa m kuvaa alkuvarannon arvo Pw Walrasn tasapanossa hnnat P* ja kysytyt määrät X* tasapanottuvat sten, että X ( P', P' w ) w 45

5 Walrasn lak Walrasn lan mukaan markknolla on löydettävssä hnnat, jotka tasapanottavat kakk markknat. Kuluttajen kysyntäfunktot ovat nollannen asteen homogeensa funktota el Tällön myös kakken yhteenlasketut kysyntäfunktot ovat nollannen asteen homogeensä funktota. Markknoden ylkysyntäfunkto on myös nollannen asteen homogeennen funkto z(p). Koko markknoden ylkysyntä on summa kakken kuluttajen ylkysynnästä el n [ ] z( P) = X ( P. Pw ) w = Walrasn lan mukaan hyödykkeden ylkysynnän arvo on nolla el P z(p) = 0. Tällön n n n Pz( P) = P X P Pw w [ PX P Pw Pw ] (. ) (. ) = = 0 = = =

6 koska X täytyy toteuttaa budjettrajote ( P, Pw ) jokasen kuluttajan osalta PX = Pw Markknoden tasapano saavutetaan, jos kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret k- markknolla, nn tasapano valltsee myös vmesten markknoden osalta. Jos Walrasn tasapanossa jostakn hyödykkeestä on yltarjontaa, nn sen ptää olla lmanen hyödyke Kun hyödykkeet ovat haluttava ja nden hnta on nolla, nn hyödykkeestä valltsee ylkysyntää el Z(P) >

7 Esm. Tarkastele tasapanohntaa taloudessa, jossa on kaks kuluttajaa ja kaks hyödykettä: a 2 kuluttaja, jonka hyötyfunkto on U X X a = ja alkuvarallsuus w=(,0) ( ) ( ) b ( ) ( 2 ) kuluttaja 2, jonka hyötyfunkto on U = X X ja alkuvarallsuus w=(0,) b Tasapanossa hyödykkeen kysyntä ja tarjonta ptää olla tasapanossa. Ratkastaan molempen kuluttajen hyödykkeen kysyntä ja asetetaan yhteenlaskettu kysyntä yhtäsuureks tarjonnan kanssa. Kuluttajan hyödykkeen kysyntä on X ( P, P, m ) = 2 am P Kuluttajan hnnolla (P, P2) tulot ovat m = P* + P2*0 = P el kuluttajan hyödykkeen kysyntä vodaan krjottaa X ap ( P, P2, ) = = a P 47

8 Kuluttajan 2 hyödykkeen kysyntä on X 2 ( P, P, m ) = 2 bm P 2 Kuluttajan 2 hnnolla (P, P2) tulot ovat m2 = P*0 + P2* = P2 el kuluttajan 2 hyödykkeen kysyntä vodaan krjottaa X 2 ( P, P, ) = 2 bp 2 P Tasapanossa hyödykkeen kysyntä ja tarjonta ovat yhtäsuuret. X ( P, P ) + X ( P, P ) = a b P 2 + = P P P 2 = b a 48

9 SIIS Walrasn lan mukaan kahden hyödykkeen tapauksessa tarvtsemme löytää hnnan, jossa tosen hyödykkeen kysyntä ja tarjonta ovat tasapanossa: tosen hyödykkeen tasapano seuraa automaattsest. Tasapanossa hnnat ovat ss suhteellsa hntoja. 48

10 4.2. Pareto-tehokkuus Vodaanko jodenkn kuluttajen asemaa parantaa huonontamatta tosten asemaa. Jos e ----> talous on Pareto-tehokas Jos vodaan ----> Pareto-parannukset ovat mahdollsa Vodaanko hntasäätelyn olosuhtessa tehdä Pareto-parannuksa? 49

11 4.3. Vahdanta Edgeworthn laatkko - henklöt A ja B - hyödykkeet ja 2 kysytyt varannot = alkuvarannot X + X = W + W A B A B hyödyke X + X = W + W A B A B hyödyke 2 Hyödykketä vahdetaan kunnes MRSA = MRSB (d-käyren kk sama) Kaupan lopputuloksena kuluttajen ndfferensskäyrät svuavat tosaan 49

12 Kaupan lopputuloksena kuluttajen ndfferensskäyrät svuavat tosaan ----> kumpkn korkemmalla mahdollsella d-käyrällä. ----> tosen hyvnvonta e voda parantaa huonontamatta tosen Yhdstetään kakk psteet, jossa d-käyrät svuavat tosaan -----> sopmuskäyrä (contract curve) (kuvo 28.2) Sopmuskäyrä esttää boxn kakk pareto-tehokkaat psteet (ol alkuvarannot mtkä tahansa) Alkuvarantojen jako -----> yhteskunnan okeudenmukasuus Hnnat: Hntojen oltava sellaset, että hyödykkeen kysyntä = tarjonta Jos jotan hyödykettä kysytään enemmän kun stä tarjotaan, hnnan ptää nousta.

13 Hyvnvontteoreemat. hyvnvontteoreema: klpalutasapano on pareto-tehokas Tällön oletetaan: - e ulkosvakutuksa - kuluttajat käyttäytyvät klpalullsest Määrtellään mekansm, jolla päästään Pareto-tehokkaaseen tulemaan. 2. hyvnvontteoreema: jos preferensst ovat konvekseja, mkä tahansa Pareto-tehokas allokaato vodaan saavuttaa klpalullsten markknoden avulla. Mkä tahansa pareto-tehokas allokaato vodaan saavuttaa klpalullsten markknoden avulla > Tehokkuus ja tulonjako vodaan erottaa tosstaan > Hntoja e kannata manpuloda tetyn tulonjaon saavuttamseks > Jos tuloja halutaan jakaa uudelleen, nn jaetaan tuloja uudelleen ekä manpuloda hntoja. 50

14 Pohd ) Kump on paremp (a va b) uudstus yhteskunnassa a) Tomenpteen a seurauksena kakk köyhtyvät, mutta varakkaat köyhtyvät enemmän kun köyhät. Tuloerot penenevät b) Tomenpteen b seurauksena kakk vaurastuvat, mutta varakkaat vaurastuvat enemmän kun köyhät. Tuloerot kasvavat 2) Ptääkö yhteskunnan salla se, että kansalaset vovat rahalla ostaa parempaa pävähotoa, koulutusta ta saraanhotoa? A) Kyllä B) E 3) Ptääkö hyvn tomeentuleven kansalasten rppuvuutta yhteskunnasta a) vähentää? b) lsätä?

15 4) Ptääkö yhteskunnassa tasata ennen kakka a) hmsten lähtökohta? b) lopputuloksa? 5) Onko ahkeruudella ja yrttämsellä votava luoda selväst paremmat edellytykset kun elämällä muden varassa? a) Kyllä b) E 6) Voko työnantaja maksaa parempaa palkkaa nlle työntekjölle, jolla on vähemmän possaoloja? a) Kyllä b) E 7) Kumman okeus on tärkeämp? a) Luennotsjan okeus ryypätä tänä ltana ja ptää huomenna krapulapävä. b) Opskeljoden okeus saada huomenna ylopsto-opetusta.