TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA"

Transkriptio

1 TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a

2 - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen osalla että lnja-autolkenteessä. Tällön ne hmset, jotka evät vo käyttää henklöautoa,, jäävät yhä hekompen lkennepalvelusten varaan, joskn tosaalta ykslöllsen henklöautolkenteen laajetessa se suo.suurelle osalle väestöä monpuolsempa lkkumsmahdollsuuksa. Myös saaste ja meluhatat sekä asumsen vhtysyyden hekkenemnen taajamssa ja muuallakn suurempen lkenneväylen tuntumassa muodostuvat yhä suuremmaks fyysseks ja psyykkseks rastukseks hmslle. Myöskään tasa-arvo ja okeudenmukasuus e nän muodostuvassa lkennejärjestelmässä kansalasten enemmstön kohdalla toteutus. t Polttsest tärkeden päätösten teko on srrettävä keskusvrastolta lkennemnsterön asaks. Tällön on myös lkennemnsterölle annettava okeus ottaa päätettäväkseen jokanen alasensa keskusvraston tomvaltaan kuuluva asa nn harktessaan. Vakka suurten lnjojen lkenneratkasut kesktetään lkennemnsterölle, on tosaalta lsättävä valton aluehallnnon ja kunten vakutusmahdollsuuksa oman alueensa lkenneolojen muovaamsessa. Valtoneuvoston apuna on ylläpdettävä parlamentaarnen komtea, joka tekee estykset lkennepoltkan tavottesta ja lkennepoltkan pääsuuntavvosta. Eduskunnan lkennevalokunnan edellytyksä hotaa käy'tännön lkennepoltkka eduskuntatasolla on lsättävä srtämällä lkenneasoden kästtelyä enemmän valokunnalle. Lkennepolttsta keskustelua eduskunnan prssä lkenneasosta tulee lsätä tedonantomenettelyn avulla. Lkenneasoden hodon koordnomseks on kakk lkenteen hallntomuodot srrettävä lkennemnsterön alasuuteen, mm. merenkulkuhalltus. J Lkenneturvallsuusasoden johto ja lkenneturvallsuustyön ylenen hoto kuuluu myös lkennemnsterölle. Lkenneturvallsuustyötä on nykysestään huomattavast tehostettava. Lkennemnsterön suunntteluresursseja on lsättävä er lkennemuotojen koordnomsen edellyttämällä tavalla. Lkenteen hallntoa kehtettäessä on ertysest huolehdttava stä, että lkennepolttset ratkasut perustuvat er lkennemuodosta saatavn rttävn ja tasapuolsn tetohh ja ettevät esm. elnkenoelämän ykspuolset lketaloudellset edut pääse vakuttamaan ratkasuhn, jotka tulee tehdä yhteskuntatalouden kannalta edullsmmalla tavalla. 'T t

3 - 6 - : ä Valton tomenptellä on luotava runko-ohjelma ptkäjänntteselle perustutkmukselle ja polttsten päätöstentekjöden on näärteltäk» vä er osa-alueden tärkeysjärjestys. Tällön lkenneturvallsuuteen, julkseen lkenteeseen sekä jalankulun ja pyörälyn asemaan muden lkkumsmuotojen joukossa on knntettävä ertystä huomota. Tä-. män runko-ohjelman perusteella on valtoneuvoston ohjattava er taholla, mm. korkeakoulussa, keskusvrastossa ja valton teknllsessä tutkmuskeskuksessa tapahtuvaa tutkmustyötä. Valton tulo- ja menoarvossa tulee osottaa jalankulku- ja polkupyöräteden rakentamseen ja kunnossaptoon määrärahoja tarvetta vastaavast. Tällön on myös kevyen lkenteen ertystarpeet kuten valastus ja sadekatosten sjottamnen otettava huomoon. Taajamssa on pol kupyören sälytyspakat myös katsottava osaks pyörälytejärjestelmää, ja nden tekemsestä on yhteskunnan huolehdttava. Ykstyset tontnomstajat tulee velvottaa erkosest lketontten osalta myös tähän. Jokaseen suurempaan asutustaajamaan on laadttava jalankulkuun Tärkemmks katsotut tutkmukset tulee suorttaa polttsest vastuunalasten elnten tomesta ja valvonnan alasena. Tällasa tutkmuksa ovat cm. lsäks anakn kustannusmuodostus ja kustannusvastuukysymykset, lkennepoltkan avulla hodettavat tulonsrto- ja tulonjakokysymykset, hallnnon kansanvaltastamnen, teknllsten määräysten sopeuttamnen hmsten lkennetarpesn ja yhteskunnan rahotusmahdollsuuksn. Suunnttelua koskevat päätökset on tehtävä julksest polttsssa päätöksentekoelmssä rttävän laajan julksen keskustelun jälkeen. Suunnttelua suortettaessa tulee olla tedossa palvelusten käyttäjen melpteet ja suunnttelun tulee olla näden tedossa. Ertysest taajama-aluella teden, ratalnjojen, lentoasemen ja muden tällasten sjotusten suunnttelussa on päätäntävaltaa nykystä enemmän srrettävä valton vranomaslta kunnallslle ja seudullslle luottamuselmlle. Erkosest joukkolkenteen suunnttelussa on kunten vakutusmatdollsuuksa lsättävä. Suunnttelutyö on mahdollsuuksen mukaan pyrttävä suorttamaan kunten ja valton omssa vastuunalasssa elmssä. Suunnttelutötä on annettava ulkopuolslle konsultelle van perustellussa tapauksssa. Kunten keskusjärjestöjen palvelumahdollsuuksa suunnttelutehtävssä ols lsättävä. 1(11: f n " (

4 - 7 - ja polkupyörätesuunntelma julksen lkenteen järjestamssuunntelman osana. Taajamen lkenneratkasussa jalankulku-, polkupyöräsekä joukkolkenteen käyttö or asetettava etusjalle. Lkennesäännössä on kevyen lkenteen tasavertasuus ja turvallsuus taattava. 4 Ertysest kevyen lkenteen väylen suunnttelussa ja toteuttamsessa on otettava huomoon lkuntavammasten tarpeet ja ertyset teknllset vaatmukset. ^» ' Ympärstöhattojen vuoks moottorkelkkojen ja,muden maastoajoneuvojen käyttö on rajotettava välttämättömn ajohn ja muuton sallttava van tarkon rajatussa olosuhtessa ja aluella. Tätä asaa on tarkemmn kästelty puolueen yhdyskuntasuunnttelun ohjelmassa. 6. Rautatelkenne 6.1. nvestontpoltkka Uusen rautateden rakentamsta koskevat päätökset tulee ratkasta er kuljetusmuotojen välsen kansantaloudellsest edullsmman työnjaon puttessa ekä van rautatetaloudellsten laskelmen avulla. Laskelmssa tulee ottaa huomoon myös vahtoehtoslle lkennemuodolle ja lkenneympärstölle aheutuvat hyödyt ja hatat sekä valtovallalle kuuluva velvollsuus kansalasten työllstämsestä. Lähajan nvestonten panopste on asetettava rautatelatoksen teknllsen ja palvelustason kehttämsen puolelle. Tätä varten tulee mm. suunntella kuljetuspaketteja ovelta ovelle, rakentaa teollsuusrateta, kehttää termnaaltomntaa, kehttää kontt- ja suurykskköjärjestelmä ja muuta kuljetuskalustoa, laajentaa automaattsta junaohjausta ja kesktettyä lkenteen valvontaa snä laajuudessa, kun se on sopusonnussa työllsyyspoltkan tavotteden kanssa, ja kehttää pakallslkennettä myös slmälläptäen suurmpen kaupunken joukkolkenteen järjestelyyn osallstumsta. 11 Matkustajlle pakallslkenteessä on myös taattava rttävä palvelutaso muun muassa vhtysyyttä ajatellen, ja sen vuoks on esmerkks sesakkelle varattava odotuskatokset ja laturkcroke Tarffpoltkka Tarffpoltkan keskeset peraatteet kuuluvat eduskunnan ja valtoneuvoston päätettäväks. Tavaralkenteen tarffpoltkan tulee perustua kustannusvastuun peraatteelle. Kuljetusalennuksa tulee myön-

5 tää van tapauksssa, jossa se edstää kansantaloudellsest edullsen työnjaon toteutumsta, ta aluepolttsn ertysperusten. Tosaalta suhdannenousujen akana ta lkennemuotojen välsen klpalun sallessa tulee olla mahdollsuus perä myös kuljetustehtäven aheuttama kokörlaskustannukca ylttävä maksuja. Nykysn käytössä olevsta kehtysalueden teollstamsta hdastavsta arvotarffesta tulee luopua. «Henklölkenteen osalta on rautatelatos nähtävä palvelulatoksena, jollon tältä osn kuljetusmaksujen e tarvtse pettää aheutuneta kustannuksa. Todenmukasten perusteden saamseks päätöksentekjölle ja Vcltonrautateden lkelatoksena sälyttämsen vuoks tulee todellset kustannukset pyrkä erttelemään kunkn lkennetapahtuman osalta. Mssä laajuudessa lketaloudellsest ja rautatetaloudellsest kannattamatonta lkennettä ylläpdetään ja mssä muodossa stä subventodaan budjettvaron, on eduskunnan vuosttan päätettävä. Valtonrautateden e kutenkaan henklölkenteen palveluluonteesta johtuen voda salla lman ykstyskohtasta kokonasselvtystä supstaa henklölkennettä ja matkustamsen kustannusten alentamseks tulee markknonta tehostaa muun muassa tarjoamalla muden lkennemuotojen karssa yhteensovtettuja matkoja. Yhtestyömahdollsuudet tulee tällön tutka myös takslkenteen ja muun joukkolkenteen kanssa Yhteskuntapolttset tarffen alennukset Kun kuljetuskustannuset muodostavat monlla elnkenoelämän aluella merkttävän, jopa ratkasevan kustannuserän, on nällä keskenen merktys kehtysalueden teollstamseen. Sen vuoks on perusteltua myöntää kuljetusavustusta kehtysalueden yrtykslle mm. teollsuustuotteden ja tosaalta myös raaka-aneden kuljetukslle muualta maasta kehtysaluelle. Nämä subventot vodaan maksaa budjettvarosta julksen vallan ostamna palveluksna valtonrautateltä. Valton kuljetuslatoksena rautatet vovat kutenkn parhaten hotaa nämä valton varosta subventodut> ennen kakkea rautatelle parhaten soveltuvat raskaat kuljetukset. Henklölkenteessä on myös syytä samon perusten myöntää alennuksa muun muassa varusmehlle, opskeljolle, eläkeläslle ja nvaldelle. -J 1 1 -n s 6.^1. Akataulut ja nopeudet Junan käyttöön matkustusvälneenä, etenkn työ- ja koulumatkohn, vakuttaa suurest akatauluje sopvuus. Pakallslkenteen osalta on sen vuoks akataulukokoukset pyrttävä järjestämään nn julksna, että junan käyttäjät vovat tulla lausumaan omat tovomuksensa. Myös

6 - 9 - rautateden työntekjöden järjestöjä on kuultava akatauluja suumteltaessa. Kaken lkenteen tulee mahdollsmman suuressa määrn sopeutua myös muden lkennemuotojen palvelujen kanssa. Sen takaamseks ols pakallsella tasolla tehtävä erkosest henklölkennepalvelusten tuotantosuunntelma talousalue- ta läänkohtasena. Matkustusakojen lyhentämseks tulee teknllstä kehtystä seuraten pyrkä lsäämään matkanopeuksa. Matkanopeuden määräämsessä tulee ottaa huo- moon kansxntaloudellset sekä turvallsuus- ja vhtysyystekjät sekä matkustajen että ympärstön osalta. Sopvmpa matkanopeuksa määrteltäessä tulee ratkasevana tekjänä ptää matkustajen enemmstön etua.. t n Näyttää lmeseltä, että lähvuosna pääkaupunkseudun lsäks e metroa ole taloudellsest mahdollsta toteuttaa muualla n.aassamme. Sen sjaan saattaa sähkökäyttönen radelkenne ympärstöystävällsenä lkennekenona muodostua täysn klpalukykyseks lkennemuodoks. Kysymykseen vo tulla myös tosnsa nve3tyvä ratovaunu- ja rautatelkenne nmenomaan kesksuurssa kaupungessa, jossa on jo olemassa suhteellsen vähän kuormtettu rataverkko ja suhteellsen edullnen lsärateden rakentamsmahdollsuus. Edellytyksenä tällön on, että maankäytön suunnttelu ohjataan tätä lkennömsmahdollsuutta käyttämään hyväks. Lkennemnsterössä tulee seurata teknkan kehtystä mussa massa uusen radelkennevälneden kohdalla ja selvttää nden käyttömahdollsuudet Suomen olossa. 8. Telkenne 8.1. nvestontpoltkka Jokasen nvestontpäätöksen perusteena tulee olla kansantaloudellnen kannattavuus. Stä arvosteltaessa on otettava huomoon myös tehtävän nvestonnn vakutukset muden kuljetusmuotojen kannattavuuteen ja maksutaseeseen sekä lkenneturvallsuuteen. Arvostuskysymyksnä on erkosest otettava huomoon jokasen uuden ta laajenevan lkenneväylän vakutukset ympärstöön mm. saastumsen, melun ta masemallsten sekkojen kautta. Yhteskunnan tomesta suortettaven nvestonten toteuttamsjärjestystä määrättäessä e shen saa vakuttaa, kuka on tenptäjänä, esraerkks valto ta kunta, ekä myöskään se, mnkä tyyppsenä le toteutetaan (moottortenä, moottorlkennetenä, maantenä, pakallstenä, katuna, rakennuskaavatenä vako yks- # L! t» / 1 «' S. M 1,1 t r,-l f < f 1 A.- 'l' J! t f V1J. S.-

7 tystenä) kuten e sekään, mnkä lkennemuodon avulla lkennetarve tyydytetään. Rahotuksen järjestämnen valton ja kunten taholta säännöksä muuttamalla on täten turvattava yhteskunnan lkennekustannusten mnnon jekö lkenneväyläkustannuksa c tule myöskään ssällyttää katurastusten muodossa asumskustannuksn, vaan ne on pdettävä erllsenä ja saatettava ens sjassa lkennepalvelusten käyttäjen maksettavaks. Lkenneväylät on sjotettava nn, että nstä on mahdollsmman vähän hattaa asutukselle sekä maa- ja metsätalouden harjottamselle Joukkolkenne Joukkokuljetuslkenteen kansantaloudellsen edullsuuden vuoks on stä edstettävä ertysllä tomenptellä. Lnja-autojen ajonopeuden lsäämseks ruuhkalkenteessä on suurmmssa kaupungessa varattava omat kadut ta kastat lnja-autoja varten. Lsäks lnja-autopysäkltä lähtevlle autolle on annettava etuajo-okeus muuhun lkenteeseen nähden. Lnja-autojen matkustajlle on myös varattava rttävä mukavuus sekä väljyyteen että autojen ssteyteen nähden. Pysäkelle on varattava katokset huonoa säätä varten. Lkennesuunnttelussa on jo otettava huomoon joukkolkenteen käyttömahdollsuudet ja suurmpn taajamn on tehtävä ertyset kevyen lkenteen ja julksen lkenteen suunntelmat, joden tulee nveltyä yhdeks kokonasuudeks. Ertysest lkenneverkkoa suurssa taajamssa suunnteltaessa on otettava huomoon sopven lnja-autolkenteelle tarkotuksenmukasten retten akaansaamnen. Kenona joukkokuljetuslkenteen suoson lsäämseks tulee kuljetusmaksuja alentaa ja tutka mahdollsuudet asteettan ptkän tähtämen tavotteena srtyä maksuttomaan joukkolkenteeseen. Tähän vodaan päästä joko tukemalla verovarolla, myös valton varolla, kunnallsa lkennelatoksa ta avustamalla ykstysä lkennötsjötä srtymäkautena. Ertysest maaseudulla on lnja-autolkenne mahdollsmman suuressa määrn yhdstettävä post- ja koululaslkenteen kanssa. Tappollsten lnjojen lopettamsen estämseks on ntä avustettava ta alcnta*r.alla polttoanevur-oa vähennettävä lkennötsjöden kustannuksa. Epätaloudellsen klplun estämseks on lkenneluvat nyönnettävä kokonastarpeen puttessa. Akataulusta päätettäessä tulee akatauluko Vrkstysalueden, velä jäljellä oleven erämaa-alueden sekä porotaloudelle tärkeden alueden prstomsta lkenneväylllä on vältettävä. Vesstöjä yltettäessä on pyrttävä tulemaan tomeen mahdollsmman vähn pen^erryksn, koska nämä ana hattaavat veden vrtauksa.

8 L. ^ kouksn kutsua töysvaltasna edustajna myös lkennepalvelujen käyttäjen ja työntekjäjärjestöjen edustajat. Yhdyskuntasuunntbolun huomocn ot.tands.en.. ohjelmaan ssältyvän kannanoton/lsäks lnja-autolkenneasosta päätettäessä on kuultava asanomasta kuntaa ja nssä tapauksssa, kun kyseessä oleva lkenne palvelee pääasassa tätä kuntaa, annettava sen lausunnolle ratkaseva merktys. Kunnan nn halutessa on slle annettava okeus ottaa hotaakseen pakallslkenne joko yksn ta yhdessä tosten kunten kanssa.? Lkenneturvallsuudelle on lnja-autolkenteen hodossa annettava suur merktys, en vuoks on kuljettajen aramatttatoa rttävällä koulutuksella lsättävä, Ku]jettajan asena on myös turvattava nn, että häntä e vo työnantajakaan panostaa ajamaan turvallsuudeltaan vajaakuntosella ajoneuvolla. Akataulut on tehtävä sten, että ne ovat sopusonnussa lkenneturvallsuuden kanssa ja antavat mm. rttävät lepotauot kuljettajlle sekä ajan välttämätöntä huoltoa varten Takslkenne Korkeatasonen ja rttävän halpa takslkenne on myös yleensä ykstystä henklöautolkennettä taloudellsempaa. Sen vuoks on myös tätä lkennemuotoa suosttava erlaslla tuktomenptellä. Taksasemat tulee rakentaa yhteskunnan tomesta suuremmlla pakkakunnlla varustettuna radolattella ja yhteskunnan tomesta palkatulla apuhenklöstöllä. Sekä valton että kunten vrka-autolla suortettava ajoja ols mahdollsmman paljon srrettävä suortettavaks taksautolla. Rajotettaessa lkennettä alueellsest on taksautolle lnj a-autolkenteen ohessa annettava etuokeus ajojen suorttamseen. Myös ykstysten lkelatosten taksn käyttöä ols harkttava suosttavaks verovähennysten muodossa, mkäl yrtyksessä kokonaan luovutaan omen henklöautojen käytöstä. Harvaan asutulla maaseudulla joukkolkenteen ulkopuolella tuls koululaskuljetukset joustavuuden lsäämseks ja takslkenteen palvelutason parantamseks suorttaa mkäl mahdollsta taksautolla. Lsäks on tutkttava mahdollsuudet lsätä t2uslkenteen ja er joukkolkennemuotojen yhtestyötä muun muassa tosnsa lttyven matkojen järjestämseks sekä taksbussen käyttömahdollsuudet penempen yhdyskunten ja haja-asutusalueden joukkolkennevälneenä. Tällön on otettava huomoon ertysest autottonden vähävarasten hmsten lkennepalvelusten turvaamnen. s - j- 8.Ykstynen henklöautolkenne Yhteskunnan ols pyrttävä edstämään auton yhteskuntataloudellsest järkevää ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuvaa käyttöä sekä ehkäsemään sen epämelekästä ja kohtuuttoma kustannuksa aheuttavaa käyt-

9 töä. Ptken matkojon suorttamftta henklöautolla vodaan väbontää muun muassa luomalla koko maan kattava autonvuokrausj ärj es telmt. Henklöautolkenteen suuren tlantarpeen sekä suurten autonälren aheuttanan melun ja saasteen vuoks on suurmpen taajamen keskustossa ja r.uullokn tarvttaessa rajotettava ykstysten henklöautojen käyttöä. Nssä tulee rajottamattomana kysymykseen van jalankulku- ja polkupyörä- sekä muu kevyt lkenne, julknen lkenne ja takslkenne. Hajottamstomenptocen laajuus on rppuvanen taajaman suuruudesta sekä lkenneväylen laadusta ja musta pakallssta tekjöstä. Nstä päätettäessä on pääpano asetettava taajaman asukkaden melptelle, koska.asukkaat joutuvat ens kädessä lkenteen hatosta kärsrään. Lkenneverkkosuunnttelulla vodaan hattoja vähentää mm. keskttämällä taajaman ssästä lkennettä tetylle vähemmän häröarkohn taajaman osn sjotetu]le väyllle ja erstämällä nämä rttävällä suoja-alueella asutuksesta ja musta häröalttsta tomnnosta. Ykstysen henklöautolkenteen laajuuteen vakuttavsta sekosta päätettäessä on erkosest knntettävä huomota sen aheuttamn lukusn lkenneonnettomuuksn ja ulkomasen työn tuontn. Erkosest henklöautolkenne on saatettava vastaaraan edellä :nantun peraatteen mukasest yhteskunnalle aheuttamstaan kaksta kustannukssta. Tällön on otettava hunnoon se, että juur nämä aheuttavat usemmssa tapauksssa ne lkenneruuhkat, jotka pakottavat mtottamaan lkenneväylät korkeammalle tasolle ja sten välllsest aheuttavat suura lsäkustannuksa yhteskunnalle. Täten yhteskunnalle aheutuvn kustannuksn on otettava mukaan myös kunnlle ja mulle tenptäjlle aheutuneet kustannukset samon kun tuonnn lsääntymsestä välllsest aheutuvat työllstämskustannukset. Pysäkönt on tärkeä keno yhdyskunten lkennepoltkan välneenä. 3en järjestämsessä on otettava huomoon kannanotot, jotka on akasemmn hyväksytty puolueen yhdyskuntasuunnttelun ohjelmassa ertysest pysäköntpoltkasta..f >? rl 3! 8.5. Ammattmanen lkenne Valtakunnan laajusest ols ryhdyttävä suurempen kuljetusryhmen kuten puutavara- ja naarakennusajojen koordnontn sten, että kuljetushuppuja votasn tasata ja olevalle kuljetuskalustolle ja alan yrttäjlle taata sten tasasemp työllsyys. Lkennelupen määrän ptäs vastata lkennetarvetta, mkä puolestaan takas kalllle kalustolle suuremman työllsyysasteen ja kuljetukset tulsvat talouden s emrks. \ f - 3 r j

10 Ammattmase autolkenteen hodettavaks ptäs jättuä slle pcjj'lten soveltuva pakallnen lkenne, nopeutta vaatva plaantuvan tavaran kuljetus ja laajojen alueden muden lkennemuotojen tavottan.attornssa olevat kuljetukset. Tätä lkennettä tulee suosa luomalla slle mahdollsmtan edullset kehtysedellytykset sekä kaluston käytön että muhn kuljetusmuotohn nveltlmsen avulla. Nllä aluella ja tellä, mssä akselpanojen korotukset teknllsest ovat mahdollsa ja kansantaloudellsest sekä yhteskuntapottsest edullsa, ols se sallttava kuljetuskustannusten alentamseks. Ammattmasen kuorma-autolkenteen ajoneuvohn kohdstuva verotus ols pyrttävä kokonasuudessaan permään polttoaneverona, jollon alan yrttäjät selvytysvät paremmn maksuvakeukssta, mm. työttömyyskausna. Verotus tuls saattaa yhtäläseks ammattmasta lkennettä harjottaven traktoreden ja autojen kohdalla. Polttoaneen hnta tuls tasata samaks koko maassa. Kuormtusmääräykset ptäs yhdenmukastaa kakssa kuljetuksssa ervapauksa myöntämättä. Ammattmaseen lkenteeseen käytetyt autot ptäs saattaa knntyskelposks lansäädäntöä tältä osn muuttamalla. Etenkn lnjalkenteessä tulee tarkentaa henklökunnan työakamääräyksä sten, että rttävä lepo on mahdollnen. Teden varslle tulee rakentaa tarvttavat lepopakat. Kuljettajen ammattkoulutus on otettava yhtenä uutena alana normaaln ammattkoulutuksen prn. Valton ajossa on etusja annettava kotmaslle autolle. Termnaalen sjotuksessa on otettava huomoon myös sen sjotuksen vakutukset lkenteeseen ja sen työntekjöden mahdollsuudet sjottua asumaan normaalst palvelukykysn taajamn. Päätökset termnaalen sjotuksesta tulee alstaa lkenteen kokonassuunnttelusta vastaavan polttsen elmen vahvstettavaks. Ulkomaset lkennötsjät on saatettava verotuksellsest samaan asemaan oman maan yrttäjen kanssa kansanvälsten sopmusten puttessa. Sosaldemokraatten melestä on mahdollsmman monelle lkenteen orssä työskentelevälle luotava mahdollsuus omalle yrtystomnnalle, ja sks tulee pyrkä käytäntöön, että samalle yrttäjälle myönnetään van yks lkennelupa. s 9. YS^^llSGDS Uttoa, ssäves- ja rannkkolkennettä sekä soveltuvn osn kauopamerenkulkua koskevat ratkasut on tehtävä muden lkennepolttsen ratkasujen osana noudattaen samoja ylasä peraatteta kun muunkn lkenteen suhteen.

11 - l^ - Maaune talven crtyolosuhtect tulee ottaa huomoon veslkennettä suunnteltaessa ja laskettaessa kannattavuutta er lkennemuotojen VfJlll/. Kaksnkertasen kuljetuskapasteetn varaamsen estämseks ertysest pohjosen Suomen osalta on selvtettävä, käytetäänkö pääasallsena kuajetusnuotona maa- va veslkennettä. Jäänmurtajakaluston hanknnat on myös suortettava tähän perustuen lkennepolttsten ratkasujen osana kansontaloucellsen kokonasedun pohjalta. Huomota on knntettävä tässäkn työllsyysvakutukseen sekä kehtysaluepolttsn sekkohn yhtenä ratkasuun vakuttavana tekjänä Satamat Satamen kehttämsessä tulee pyrkä kokonasvaltaseen suunntelmallsuuteen, jollon nden kehttämskustannuksa arvotaessa on ertysest otettava huomoon myös snne johtaven lkenneväylen parantamskustonnukset ja vakutukset aluepoltkkaan. Satamen ylkapasteetn rakentamnen kansantaloudellsena tuhlauksena on estettävä, ja sen vuoks on valton vranomasten tomesta vahvstettava satamen kehttämssuunntelmat. Stä varten on tehtävä tarpeellset tutkmukset ja selvtykset muun lkennetutkmuksen rnnalla ylesä lkennepolttsa peraatteta noudattaen. Satanden käytöstä rppuvasen teollcuu- ' den sjottamsessa tulee ottaa huomoon satamen kokonassuunntelman mukanen kapasteett, ja maankäytön suunnttelussa tulee nden lähel- ^ le varata alueta tällasta teollsuutta varten. -4 «Ö.2. Fenvenely T Penvenelyn kasvaessa on kunten varauduttava tarjoamaan tasa-arvosest venepakkoja kaklle venelyn harrastajlle. Lsäks tuls kunten huolehta stä, että myös nälle on käytössä sopva matkaluakn palveleva mahnlaskupakkoja, ja yhtestyössä kunten ja valton kesken on luotava rannkolle sekä suurmpn ssävesstöhn ja saarstoon rttävän theä lerntäalueverkko. n > X }- Kovaäänsten ja nopeden moottorveneden käytöstä svullslle aheutuven jattojeu vähentämseks on laadttava rannkko- ja ssävesstöjä koskevat melunormt ja ajan vaatmuksa vastaava merenkulkusäännöstö. " lmalkennettä on sten kehtettävä, että sen palvelut sekä kotmaan että kansanvälsessä lkenteessä ovat kasvavass?.' mcärn koko kansan ulottuvlla. Lkenteen järjestelystä päätettäessä on soveltuvn osn noudatettava sauoja peraatteta kun maalkt?nteenkn osalla. 1.

12 ,1. nvestonnt lmalkenteen nvestonten suhteen tulee noudattaa ntä ylesä peraatteta, jota sovelletaan muhnkn lkennemuotohn. Nstä päätettäessä on mm. otettava huomoon kuljetun matkan ptuus suhteessa muden lkennemuotojen vaatmaan matkan ptuuteen. Kun lmalkenteen palveluksa vo nykysn käyttää suhteellsen vähälukunen väestönosa, e ole perusteltua tukea stä ylesstä varosta puolustuslatoksen $ määrärahat huomoonottaen enempää kun muta lkennemuotoja. Pääpano nvestonnessa on asetettava kansanvälseen lkenteeseen, joka on kansantaloudellsest kannattavnta. Yläänkoneden hanknnosta svlkäyttöön maassamme tulee luopua nden aheuttamen meluhattojen vuoks ja sks, että nden vaatmat suurenmat kustannukset joutusvat. nstä Jyötymättömen lentomatkustajen enemmstön maksettavakst f ^ Penlentotomnta Fenkonelkenne on osttan harrastustomntaa, jota ylesstä varosta tulee tukea samojen peraatteden mukaan kun muutakn harrastustomntaa. Penlentokenttä tulee kutenkn tukea julksn varon pckkakunnlla, jolla ptken etäsyyksen vuoks nykyslle lentokentlle on saraslentojen, pelastuspalvelutomnnan, palovartonnn ta muden tällasten syden talva ertysä perusteta. Lentosatamen varaamsen ylesölennätystä ja muuta lentotom:ntaa varten tulee tapfxhtua huomoon ottaen melu- ja vhtysyystekjät sopusonnussa pakallsen maankäyttösuunnttelun tavotteden kanssa ja pakallsten kunnallsten elnten päättämänä. Lentoturvallsuuden lsäämseks on lentotomnnan ja koulutuksen valvontaa lsättävä. Tyyppkohtanen koulutus ja vuotuset tarkastuslennot on määrättävä ykstyslentolupakrjojen vomassaolon ehdoks. > j «fc M Meluhatat Ertysest lentotomnnan osalla on kansantaloudellsn kustannuksn otettava mukaan myös melun aheuttamat vhtysyysarvojen menetykset, jotka erkosest lentokentten lähellä ovat tuntuvat. Ääntä nopeampen koneden käyttö tulee maassamme pohjosmaden neuvoston suostuksen mukasest lalla keltää. Melualueden rakennusten meluntorjuntakustan^nukset tulee asettaa lentolkenteen maksettavaks kustannusvastuuperaatteen mukasest. Meluhatan vähentämseks on laadttava konekohtaset normt. ' Í 1 1

13 Tetolkenne Puhelnlkenne Puhelnlkenteestä aheutuven kansantaloudellsten kustannusten penentämseks ja koko maassa mahdollsmman yhtenäseen ja tasa-arvoseen taksa- ja maksujärjestelmään pääsemseks sekä halltusmuodon takaarnan puhelnsalasuuden toteuttamseks on koko puhelnlkenne srrettävä valton hotoon. Valton hotamana vodaan harjottaa myös paremmn kansantalouden kannalta edullsta hankntapoltkkaa. Kun puhelmesta on tullut jokapäväsessä elämässä välttämättömyysesne, on pyrttävä shen, että se ols jokasen saatavssa yhtä hyvn asutuskeskuksssa kun syrjäseudulla. Tämä tavote on mahdollsta toteuttaa parhaten valton hotaman puhelnlatoksen tomesta. Tämän tomenpteen toteuttamse jälkeen on mahdollsta päästä myös tcsasempn taksohn puhelumatkcsta rppumatta automatsonnn tapahtuessa tällön nopeammn Postlkenne Post tulee sälymään puhelnlkenteen ohella tärkempänä tetojen välttäjällä. Sen vuoks sen palvelutasoa on kehtettävä koskemaan tasaarvosest kakka kansalasa asunpakasta rppumatta. Ylesperaatteena tulee olla postn kuljettamnen kotn saakka. Kansantalouden kannalta on perusteltua, että kakk postn jakelu tapahtuu valton postlatoksen tomesta, mkä myös lehten osalta on toteutettava. Postn kuljettamnen on perustuslalla säädetyn salassaptovelvollsuuden alanen. Sen vuoks sen on tapahduttava vrkavelvollsuuteen sdotun suojan vartomana valton tomesta anasn krjepostn osalta. Tällön e ole valtontalouden ekä kansantalouden kannalta tarkotuksenmukasta, että muu paremmn kannattava post kuljetettasn ykstysten tomesta, vaan on tutkttava, mten koko postn kuljetusorgansaato on järjestettävssä yhtenäseks tarkotuksenmukasmmalla tavalla. Kuljetusten suorttamsessa on edelleen tarkotuksenmukasnta käyttää pääasassa rautateden palveluksa sekä postautolkennettä, joka vo samalla toma muun joukkolkennejärjestelmän osana ja hotaa osaltaan myös koululasten kuljetuksa. Postautolkennettä on sen vuoks jatkuvast kehtettävä ja pdettävä myös kaluston osalta samalla palvelutasolla kun muukn lnja-autolkenne. Arvopostn kuljetukssta huolehtvat ajoneuvot on lsäks ana varustettava vähntään kahdella vrkavastuulla tomvalla henklöllä. Snä tapauksessa, että postn palveluta

14 l soa halutaan taloudellsten sekkojen vuoks alentaa, on se saatettava eduskunnan ja valtoneuvoston ratkastavaks'. 11.3» 'uu tetolkenne Tetolkenteen hoto on kokonasuudessaan pdettävä valton hotamana myös teknllsen kehtyksen mukanaan tuomat uudet sovellutukset mukaan luken. Kun koko tetolkenne, mm. puheln-, rado-, lennätn- ja shen mm. ssältyvät telex- ja datalkenne ovat valton hodossa, vodaan yhtenäsest ja tasa-arvoa noudattaen aluesta ja tetolkennealasta rppumatta järjestää ja lsätä tarpeellsa ja teknllsen kehtyksen suoma palveluksa, kuten hätäpalvelulta, erlasa nformaatota ja vältyksä. Yhden latoksen tomesta kesktetyst hodettuna tulevat nämä myös kansantaloudellsest edullsmmaks. 11.^. Tetolkennealan hanknnat Kuluvan vuoskymmenen tetolkennealan nvestonnt arvodaan non mljoonaks markaks, josta valton osuus on non puolet. Nästä kustannukssta muodostavat suureks osaks ulkomaset latteet tuntuvan osan. Sen vuoks on kansantaloudellsest edullsta kehttää tämän alan teollsuutta laajassa mtassa. Uus teollsuus tulee pyrkä sjottamaan kehtysaluelle. Häden hankntojen suuruus ja sen avulla mahdollseks tuleva kehtysalueden teollstamnen puoltaa sekn osaltaan koko alan keskttämstä valton hodettavaks alan uus teollsuus mukaan luken. 1 1 h t! 12. t SSDD?^ BYs^^yy^^G-lS^tt^lD^D >uom on eräs telkenneturvallsuudeltaan hekommsta masta. >en vuoks on turvallsuuden lsäämnen lkenteessä asetettava yhdeks tärkemmstä ja keskesmmstä tavottesta. Mnkään eturyhmän pyrkmykset evät saa olla esteenä lkenneturvadlauden parantamseks tarpeellsten tomenpteden suorttamselle. Lkenneturvallsuuden oleellselle parantamselle on edellytyksenä asenteden myöntenen muutos kakken lkenneympärstöön vakuttaven ja lkenteeseen osallstuven kohdalla. On pyrttävä parantamaan ertysest jalankulku- ja kevyen lkenteen sekä nden turvallsuutta, joden lkkums- ja havantokyky on rajotettu. Myös elänten kasvava lkennekuollesuus on mustettava^ Tehtäessä valntoja er lkennemuotojen välllä on lkenneturvallsuus ja stä johtuvat kakk taloudellset seuraamukset otettava keskesenä tekjänä huomoon sen vuoks, että er lkennemuotojen turvallsuus on hyvn erlanen. Lkennesääntöjen ja turvallsuusmääräysten valvontaa on er lkennemuotojen kohdalla tehostettava käyttäen hyväks nykyteknkan suoma mahdollsuuksa. / \mk 1 1 A:

15 Telkenne Lkenneympär ston kehlttämnen Lkonneväylät on suunnteltava sten, että ne ulkoslta putteltaan ohjaavat lkenteessä oleva noudattamaan turvallsta lkennetapaa, ja kullekn väylätyyplle on luotava selväprteset normt lkennömstä varten tavotteena mahdollsnman turvallnen lkenne. Lkenneväylän käytön telokkuus ja nopeus on otettava vasta tossjasena huomoon normejn tehtäessä. Vaarallsmmat lkennemuodot, kuten 1'askas ja nopea autolkenne sekä kevyt lkenne on pyrttävä erottamaan tosstaan, ja m lon se olosuhteden vuoks c ole raahdollsta, on rnoottorajoneuvolkenteen vastuuta turvallsuudesta entsestän korostettava ja selvennettävä. Taajamn mm. vanhankoten, lastontarhojen ja koulujen lähesyyteen on sjotettava rttävä määrä sjannlta-n käyttökelposa suojatetä Nopeusrajotukset Nopeus on tärkeä tekjä lkenneonnettomuuksssa ja nden seurausten suuruudessa. Sen vuoks on nopeuksen rajottamnen välttämätöntä, nn kun melken kakssa autostunessa massa on tehty. Pats että jo käytössä oleven pakallsten rajotusten ja suostusten käyttöä on jatkettava, on maassamme toteutettava ylenen telajkohtasest määräy.tyvä pysyvä nopeusrajo tusjärjestelmä useden kehttyneden lkenncmaden esmerkkä seuraten. Talaamnen rajottamattomn nopeuksn tulee salla van, mkäl täysn stovast vodaan osottaa se mahdollseks lkenneturvallsuutta huonontamatta. Nopeusrajotustutkmuksa e saa suorttaa vaarantaen hmshenkä sallmalla rajottamattomat nopeudet vertaleven tutkmustulosten saamsta varten. Tämäntapasten tutkmustulosten saamseks on käytettävä hyväks kansanvälsä tutkmuksa. Kuorma-autojen ja lnja-autojen ajonopeudet tulee yhtenästää muden autojen ajonopeuksen kanssa mahdollsmman suuressa määrn vaarallsten ohtusten välttämseks, Ajoneuvojen kehttämnen l ; r'.. * l n m Autolle ja mune ajoneuvolle on luotava yhtenäset turvallsuusmääräykset, john tuls ssältyä myös paloturvallsuusmääräykset. Ajoneuvokohtaset nopeudet on sdottava ajoneuvojen turvallsuustasoon. Ajoneuvojen turvalattesta, kuten turvavöden pakollsuudesta, tuullasesta sekä renkaden rakenteesta on samon annettava stovat, kutenm kn myös kansantaloudellset näkökohdat huomoon ottavat ohjeet. Lkennevakuutusmaksujen suuruus on :.dottava ajoneuvojen turvallsuustr.goon.

16 Tämä ols omaan kehttämään ajoneuvoja turvallsemmaks. Lkennevakuutus on eräänä pakollncna vakuutusmuotona srrettävä valton hodettavaks. 12 ^. Lkennekasvatus Ajokoulutus on tulevasuudessa srrettävä annettavaks nuorsoasteen koulutuksen yhteydessä stä haluavlle. Stä ennen on kutenkn kehtettävä nyt olevan järjestelmän puttessa ajo-opettajen koulutusta vastaamaan tehtävän vaatvuutta pdentämällä autokoulunopettajen koulutusakaa. Ajo-opetukseen on tähänaststa enemmän sjotettava lkenneturvallsuusopetusta ja asennekasvatusta okean lkenneympärstön luomseks. Kakkn opplatoksn, erkosest myös akusopetusta antavn", on otettava pakollseks aneeks lkennekasvatus, jossa tulee opettaa pats lkenteen perussäännöt myös keskeset lkenneturvallsuuteen vakuttavat teljät. Asevelvollsuuden suorttamsen yhteydessä on annettava lsäks Vertaus- ja täydennysopetusta lkenneasossa nykystä enemnän. Asevelvollsuuden suorttamsen yhteydessä ptäs jokaselle halukkaalle antaa tlasuus vapaa-akana ajo-opetuksen saantn sekä sten ajokortn hankkmseen. Väestökcskuksn ptäs perustaa lasten lkennekaupupkeja, ja nden yhteydessä tulee lapslle antaa lkenneopetusta koulutetun lkenneopettajan johdolla. j Lkenteen valvonta ja tedottamnen Ertysest telkenteen valvontaa on huomattavast nykysestä tehostettava. Pats polsvomn ols palkattava lkennemnsterön tomesta telkenneasetuksen mukasa valvoja ja myös valton vrkamehlle, jolla on edellytykset valvontaan, kuten temestarelle, ols annettava täydet valvontaokeudet. Tulevasuudessa tulee pyrkä luomaan pysäkönnn valvontajärjestelmän tapaan myös kunnallnen lkenteen turvallsuuden valvontajärjestelmä. Lkennevalvonnan välttämättömyys turvallsuuteen vakuttavana tekjänä ols saatettava yleseen tetouteen asenteden saamseks myöntesemmäks valvontaa kohtaan. Lkennesääntöjen ja muun lkennetetouden saattamnen kakken tetoon on yks tärkemmstä asosta myös turvallsuuden kannalta. Sen vuoks tedottamsta ols radossa ja televsossa sekä lehdssä lsättävä. Yhteskunnan tulee valvoa tedotustomnnan ssältöä ja hotoa. Yhteskunnan osuutta tedotustonnan hodossa on vomakkaast lsättävä. Lkennesäännöt kansantajusessa muodossa sekä nden muutokset ols jaettava jo<asecn kotn lmasjakeluna. ^'kte *

17 Raut at e kenne Taooröteyöten turvallsuuden parantamnen Koska jokanen tasorstcyjonnottomuus aheuttaa suura taloudellsa ja usemmten nyös henklövahnkoja, on nden torjumseen pats varovasuuteen velvottava saäntujä lsäämällä nyös ene^aän varoja käyttäen ryhdyttävä. Hekon näkyvyyden vuoks vaarallset rsteykset on korjattava sekä varolatteden, ens sjansa puolpuon?n käyttöä on lsättävä kaklla vlkkanan lkennödyllä ta muuten vaarallsks kö.tbottavssa tasorsteyksssä. Tomenpteet on tarvttaessa ulotettava koskemaan myös pakalls- ja ykstystetä sekä kevyen lkenteen väylä valton tomesta. Tlapäsenä tomenpteenä ja nn kauan, kun maassamme esntyy työttömyyttä, on perusteltua järjestää vlkkampn taoorsteyk sn henklövartont, kuten usessa massa on tehty. Kän tulee menetellä mm. vähemmän lkennödyssä teollsuusrateden tasorsteyksssä. Rakennettaessa uusa ratoja ta perusparannettaessa vanhoja on tavotteena pdettävä ertasorsteyksä. Junaturvallsuussääuökset on tarkstettava vastaamaan paremmn nykysä tu-vallsuusvaatmuksa. Myös rautateden omat näkemäalueella olevat näköesteet on postettava, mkäl tasorsteys e ele puomlla vartotu. Erässä vaa^allsnmssa tasorsteyksssä on junanopeu-.ta rajotettava. f 1 E n 12,7. Muun junaturva.llsuuden lsäämnen Radopuhelmen ja automaattsten varolctteden lsäämsellä on junaturvallsuutta ylesest pyrttävä lsäämään. Kaluston kunnon rttävällä tarkastustonnalla on teknllsstä vosta johtuvat onnettomuudet pyrttävä välttämään. Turvallsuudesta vastuussa oleven henklöden työolosuhteet ja työajat on järjestettävä sten, että väsymyksestä ja musta nhmllsstä tekjöstä johtuvat onnettomuudet jäävät mahgcll' smman vähn. Lasten sekä väkjuoma ja muta huumausaneta nauttne den joutumnen vaaralle alttks on vältettävä rttäväst järjestyksenpdosta huolehtmalla rautatealueella ja junssa sekä pyrkmällä a taamaan vlkkammn lkennödyt rataosat taajamssa.!! Veslkenne Alusten tarkastukset on saatettava sellaselle tasolle, että nden teknllnen kunto vastaa muussa lkenteessä käytettyjä normeja turvallsuuden suhteen. Myös alusten kuormaamsesta annetut säännökset ja naen valvonta on sten uudstettava, ette taloudellsen edun hanklmsmelessä ekä muuten ole mahdollsta aheuttaa vaaraa m.atkustajlle. l

18 SJl] Jokaseen alukseen on koosta rppumatta mä^r^ttävä tarkotukseen copva pelastusvflne vähntään jokasta matkustajaa varten. Suuren nopeuksen käyttöä on rajotettava penllä vesllä ja kapessa salmssa sekä penten alusten lähesyydessä.,5 > e t l 41, jr n! 1 V 1 j

19 Hyv!k>yoty SDP:n puolueneuvoston kokouksesfja KANNANOTTO PENEN JA KESKSUUHEN yrtttäjätomnnan TOF^NTAEDHLLYTYSTEN PARANTAMSEKS ' t 1. Pen ja kesksuur yrttäjätomnta markknavomen purstuksessa Vomakas teknnen klpalu ja teknnen kehtys pakottaa yrtyksä uusn tuotantomenetelmn ja tomnt«tapohn, jotka johtavat t»-;otantoelämsn entstä vomakkaampaan keskttymseen ja suurtuotantoon. Yrtyksen keskkoon suurentumnen on ollut nopenta nllu alolla, jo:ll- 9 la ulkomaankaupan o^uus on suur. Suuryrtysten muodostamen monopolen ja kartellen uhka penelle ja kesksuurelle yrttäjätomnnalle on selväst lsääntynyt. Myös pernteellsest penyrtysvaltaslla sektorella kuten kaupassa ja mussa palveluelnkenossa on ollut havattavssa keskttymstä ja monopolsotumsta. Työllsyyden ja hmslähesten palvelusten tarjonnan turvaamseks sekä kohtuuttomen kuluttajahntojen estämseks ptää Suomen Sosaldemokraattnen Puolue välttämättömänä penen ja kesksuuren yrttäjätomnnan kehttämatä. 2. Neuvonta- ja koulutustomnta Suom.en Sosaldemokraattnen Puolue katsoo^ että penen ja ko;f;ksuuren yrttäjätomnnan neuvonta- ja koulutustomnnan kehttämnen ja lsäämnen on toteutettava kauppa- ja teollsuusmnst-rön ja opetusmnsterön organsaatoden sekä Kehtysaluerahasto Oy:n kautta. Neuvontapsteden määrää ja nformaatota er neuvontamahdollsuukss-- ta on lsättävä» Penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan koulutukcen tason nostamnen on välttämätöntä, jotta nämä yrttäjät pysysvät kehtyksen mukana. Koulutuksen ssällön on tähdättävä demokraattseen lkkeenjohtamseen ja yrtysdemokratan edellytysten luomseen. Tenokkaan tuotekehtys- ja menetelmen uudstanstomnnan edellytys on tedon ja tadon korkea taso sekä tomnnan ptkäjäntenen suunnttelu. Penen ja kesksuuren yrttäjätomnnan prssä kehtystyöhön osallstuvat pääasallsest ammatttyöntekjät sekä koulu- ja opf:'tctasonen tomhenklöstö. Näden henklöryhmen koulutuksen lsäämnen on penen ja kesksuuren yrttäjätomnnan tulevasuuden kannalta erttän tärkeää. 3. Rahotus ten halltsemlla pankkvaltas11a rahotusmarkknolla. Harvanvall ' l \ \\ t r L 1. H- l: K H ly n «' 1 ) Penet ja kcskouuret yrtykset ovnt hekossa asemassa suuryrtys- *

20 1-2 - tästen ykstysten rahotusmarkknoden vastapanoks on valton ohjaamaa rahotustomntaa vomakkaast kehtettävä. Yhteskunnan ohjaamat rahotuspäätökset vodaan tehdä johdonmukasest kokonastaloudellsten tavotteden mukaan ottamalla huomoon myös penten ja kesksuurten yrtysten sekä alueellset että pakallset edut. 7 Nykysten valton rahotuskanaven, Valtontakauslatoksen, kauppa- ja teollsuusmnsterön, Kehtysaluerahasto Oy:n, Postpankn ja STRAn tulee pyrkä suuntaamaan rahotustukeaan nykystä enemmän penelle ja kesksuurelle yrttäjätomnnalle. Valton tuen tulee suuntautua kehtyskelposlle yrtykslle, jolla on mahdollsuus kannattavaan tomntaan ja jotka noudattavat työehtosopmuksa sekä vomassa oleva työsuojelumääräyksä. Takaukset ja korkotuk Valton takaustomntaa on kehtettävä ja ratonalsotava. Takaustomnta on suunnattava kansantalouden kannalta tärkelle sektorelle. Valton on kontrollotava takauksen antaessaan ja sen jälkeenkn yrtyksen kehttymstä sekä sen tomnnan suuntaamsta. Takaustomnta vodaan ulottaa myös käyttöpääomaan jollakn tärkellä sektorella, mutta sllon on tarkast pystyttävä seuraamaan yrtyksen tomntoja. Valton tulee lanotuksessa huomoda alueellset näkökohdat ja pyrkä korkotuen muodossa kehttämään teollsuutta ja palveluelnkenoja yhteskunnallsen ja alueellsen tasa-arvosuuden saavuttamseks. 5. Verotus Erästä suortetusta verouudstukssta huolmatta lkeyrtykslle myönnetyt posto-okeudet sekä väljyys varastojen arvostuksessa suovat suuryrtykslle mahdollsuuden verotuksellsest edullsn hankntohn. Sen sjaan tuo mahdollsuus e hyödytä penä ja kesksuura yrtyksä, joden on pakko säästää tuotantovälnetään ja muuta pysyvää pääomaa mahdollsmman ptkään, jollon ne joutuvat klpalussa entstä huonompaan asemaan. Suomen Sosaldemokraattnen Puolue katsoo, että nykysen lkevahtoverojärjestelmän kertaantuva vakutus kohdstuu lähnnä suuryrttäjn. Jos srrytään lkevahtoverotuksessa arvonlsäverojärjestelmään, antaa se huomattavan edun suuryrttäjlle ja täten hekentää penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan klpalukykyä ja tomntaedellytyksä. j

21 - 3 - Penen ja kesksuuren yrttsjätomnnan laatu on yleensä varsn työvaltasta. Sks on jatkettava vero- ja sosaalturvamaksuperusteden tarpeellsten muutosten kehttelyä. Työvaltasen yrtyksen hejastusvakutukset ympärstön työllsyyteen ovat huomattavat. Suomen Sosrldemokraattsen Puolueen melestä elnkenoverotuksen lansäädäntöä on syytä tarkstaa ja edelleen' kehttää yhdessä muun verolansäädännön kanssa. Uudessa elnkenoverotuksessa on postettava havatut veronkertomahdollsuudet. Harkntaverotus on muodostettava sellaseks, ette se johda kohtuuttomuuksn ja epäokeudenmukasuuksn. Samalla kunnallsverotuksen perusteet on tedotettava yrttäjlle. On tutkttava, mtä mahdollsuutta ols kohdella verotuksessa muta levemmn tomntaansa alottava penä ja kesksuura yrtyksä. 6. Sdonnasuudet r f ^ l< Vme akona on tapahtunut vomakasta keskttymstä suurn ykskköhn. Palveluelnkenojen prssä tämä lmenee ketjuuntumsena, joka jättää yhä penenevän osan päätösvallasta tse yrttäjälle. Teollsuustuotannon prssä taas pankken pernteellsen vakutusvallan rnnalla on kelttymässä alhankntajärjestelmä, jonka puttessa suur- ^ yhtöt osottavat tselleen soveltumattoman osan tuotannostaan penemmlle yrtykslle, jollon nämä taas puolestaan joutuvat rppuvasuussuhteeseen tlaajasta. Tosaalta kaupan jakeluverkostossa sekä pakallslkenteen prssä on vrellä vomakas muutosvahe. Vähttäskaupan jakelupsteet lopettavat tomntansa, ja pakallslkenne vähenee kehtysaluella ja penssä taajamssa. Tästä aheutuu usen alueellsen palvelutason selvää alentumsta, ja vähttäskauppa joutuu yhä enemmän rppuvaseks tukkukaupan päätösvallasta. Sks julksen vallan ja kaupan yhtestyössä on ryhdyttävä tomn, jolla vodaan kehttää vähttäskauppaa nn, ette alueellnen palvelutaso laske. Tukkukaupan ja vähttäskaupan työnjakoa on selvennettävä, jotta vähttäskaupan edut vodaan turvata. 7. Kunnat yrtystomnnan edstäjnä Kunnan on huolehdttava omalla alueellaan elnkenoelämän ylesten edellytysten luomsesta ja kehttämsestä. Tähän työhön kuuluvat kak- k ne tomenpteet, jotka tarkottavat kunnan hallnnon ja talouden hotaasta tehokkaast ja taloudellsest. Mtä paremmat ovat maanteteellsten olosuhteden, lkenneyhteyksen, asunto-olojen, kauppa- ja. S (h!! 1»

22 - l - palveluelnkenojen ohella kunnallshallnnon taso ja sen asukkalleen tarjoamat palvelukset, ja mtä vakavammalla kannalla on kunnan talous, stä paremmat ovat yrttäjätomnnan edellytykset. Kunnallsten elnkenoasamesten tehtävn tuls lttää myös yrtysneuvonta. Kunnan maapoltkkaan on vme akona knntetty ertystä huomota. Tonttpoltkkaa on kunnassa votava hotaa ptkällä tähtäyksellä nn, että kunta saa ana haltuunsa tarvtsemansa maa-alueet. Kunnan on maankäytössään otettava huomoon myös yrttäjätomnnan vaa- * * * tmuksgt lkenneyhteyksen, maaperän laadun yms. omnasuuksen osalta. Kunnollset teyhteydet, ves ja vemärönt sekä sähkönjakelu ovat yrttäjlle tärketä - nätäkn kunnan on pystyttävä tarjoamaan. Kunnallsten teollsuuskylen rakentamnen näyttää olevan tarkotuksenmukasta penä ja kesksuura yrtyksä varten. Samalla kun tätä työtä edelleen jatketaan, on myös huolehdttava stä, että tarjottavlle tlolle turvataan tehokas käyttö. r l 8. Muu tomntaedellytysten parantamnen 8.1. Sponsor-tyyppnen tomnta Valton tulee lsätä osallstumstaan penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan yrtysten kehttämseen. Osallstumalla kehtysalueella osakkaana yrtykseen valto helpottaa yrtyksen pääomansaanta ja lsää yrtyksen omaa pääomaa, jollon yrtyksen vakavarasuutta ja kannattavuutta vodaan paremmn kehttää ja samalla annetaan yrtykselle paremmat mahdollsuudet uusen deoden kehttämseen taloudellseen ja teknseen soveltamseen saakka Valton hanknnat Valton yrtysten tulee kehttää ptkäakasn sopmuksn perustuvaa alhankntatomntaansa ja kehtystyötään yhtestomnnassa penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan kanssa. Tällä tavon yrttäjät saavat mahdollsuuksa kehtystomntansa edstämseen ja samalla parantavat tomntaedellytyksään kreässä klpalussa. Valton tulee ottaa hanknnossaan huomoon penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan tarjoamat mahdollsuudet Lattestojen käyttömahdollsuudet Varsnkn tetokoneden ja nden sovellutusten hyväkskäyttö vaat yrttäjäkunnan lsäkoulutusta ja parempa ATK:n käyttömahdollsuuksa penelle ja kesksuurelle yrttäjäkunnalle. V H n 8.^. Reksterönt ja tlastont Yrtysreksteren kehttämnen nformaaton ja neuvontatomnnan

23 - 5 - < parfc..tamöta varten sekä antamaan julkselle vallalle paremmat koordnontmahdollsuudet yrtystomnnan kehttämseks tulee toteuttaa. Tlastonta on kehtettävä ja saatava se paremmn palvelemaan yrttäjen tarpeta Markknont Teollsuuden, lkenteen, kaupan sekä muden palveluelnkenojen pen- ja kesksuur yrtystomnta on rppuvanen markknoden kehtyksestä ja musta markknatalouden tekjöstä. Sks julksen vallan tulee huolehta ulkomaankaupan tasapanosta ja edstää ventä kokonastalouden tarpeden puttessa sekä suunnata markknoden kehtystä alolle, jotka tukevat yhteskunnan hyvnvonnn kehtystä. Nämä tomenpteet muodostavat myös yrtystomnnalle jatkuvuuden perustan. Julksen vallan tulee auttaa yrttäjä mahdollsuuksen mukaan erk^usest ulkomaan mutta myös kotmaan markknonnn edstämsessä. On tehostettava valton ja ykstysen sektorn yhtestomntaa markknontorgansaaton ja koulutuksen parantamseks. p 8.6. Työvomapoltkka Penet ja kesksuuret yrtykset ovat yleensä työvaltasa ja nden työllsyysvakutukset suuret. Tällön tulee knnttää huomota shen, että tällasen yrtystomnnan edellytysten parantamnen samanakasest monpuolstaa yhdyskunnan elnkenor-akennetta. Yrtystomnnan tulee sopeutua yhdyskunnan kä-, sukupuol- ja elnkenor.-kenteeseen. Tavotteena tulee olla tasapanonen yhdyskunnan väestörakenteen kehtys, jota varten julksen vallan tomenpten on kehtettävä ammatllsta perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta dänkauppa Penten ja kesksuurten yrtysten on yksnään vakea osallstua laajoja tomtuksa vaatvaan dänkauppaan. Valton on tämän vuoks luotava organsatorset edellytykset yrtysten välselle yhtestyölle ventkaupassa Klpalun edstämnen Monopolsotumsen estämnen on perusedellytys penyrtystomnnan sälymselle. On säädettävä uus kartelllak, jolla nykystä te- hokkaammn estetään ja valvotaan keskttymstä. Valvonnan toteuttamnen tuls keskttää elnkenohalltukselle. Pentä ja kesksuurta yrttäjätomntaa on suojattava monkansallsten yrtysten klpalulta ja vakutusvallan kasvulta, jolle on asetettava rajotuksa. *

24 LTU.»«< Menettelytapavalokunnan estys puoluetomkunnalle puolueneuvoston julklausumaks Suomen kansanvälnen asema on jatkuvast veovstunut harjotetun rauhantahtosen puolueettomuuspoltkan ansosta. Tämä poltkka perustuu hyv:^ naapursuhteden ylläptämseen Neuvostolton kanssa tänä vuonna 25 vuotta täyttäneen ystävyys-, yhtestomnta- ja avunantosopmuksen pohjalta. Puolueneuvosto korostaa, että myös vastasuudessa Suomen ulkopoltksn keskenen tehtävä on näden suhteden kehttämnen, jonka onnstumsesta rppuu ulkopoltkkamme kokonasmenestys. Aktvsen rauhanpoltkan jatkamnen ertysest Euroopan turvallsuus- ja yhtestyökysymyksssä sekä soldaarsuuspoltkan tehostamnen srtomaden vapautumsta ja kehtysmaden aseman parantamsta koskevssa kysymyksssä kuuluvat samon ulkopoltkkamme perustehtävn. V ^ ' a Puolueneuvosto toteaa, että Suomen tavotteena sekä ulkomaankauppaa kehtettäessä että monenkesksssä neuvottelussa tulee olla sellanen ' kansanvälsen kaupallsen ja muun taloudellsen yhtestyön lsäämnen, joka perustuu kakken osapuolten etuun ja sosalststen maden syrjnnän postamseen. Suomen kauppapolttnen kokonasratkasu luo fl^ >r perustan taloudellsten ja kaupallsten suhteden kehttämselle tasapanosest sekä sosalststen että markknatalousmaden kanssa. SDP edellyttää, että nän avautuva mahdollsuuksa käytetään tehokkaast hyväks kehttämällä ventteollsuutta ja sen tuotteden markknonta sekä vahvstamalla tuonnn kanssa klpalevaa teollsuutta. Suomen polttslla vomlla ja elnkenoelämällä on vastuu stä, että f l maamme taloudellsa suhteta kehtettäessä noudattamamme ulkopolttnen lnja, Paaskven-Kekkosen lnja jatkuu ja lujttuu. Euroopan talousyh- tesön kanssa solmmamme sopmus on luonteeltaan tullsopmus ekä se

25 t s ssällä pdemmälle tähtäävä aneksa. Se e mssään muodossa sdo Suomea polttsest. Mkäl sopmus estää metä kehttämästä yhtestyötämme Neuvostolton kanssa solmmemme sopmusten edellyttämällä tavalla, se on sanottava rt käyttäen hyväks sopmukseen ssältyvää. kolmen kuukauden rtsanomsakaa.!.. o V j vvj:^ Puolueneuvosto toteaa Läh-dässä jälleen käydyn kaklle osapuollle tuhosan sodan. Tultaukosopmus ja stä seuraavat rauhanneuvottelut tarjoavat mahdollsuuden päästä pysyvään ratkasuun YK:n päätöslauselmen pohjalta. Ne edellyttävät, että srael vetäytyy mehttämtään ' y n- ' arabmaden aluelta ja Läh-dän kakken valtoden olemassaolo tunnustetaan. Pysyvän rauhan edellytyksenä on myös palestnalasten kansallset okeudet turvattava. Neuvottelutetse saavutetun rauhansopmuksen pohjalta vodaan kehttää rakentava yhtestyö Läh-dän valtoden kesken. Krekan kansan toveet demokratan palauttamsesta ovat saaneet uuden» 1 vakavan skun sotlasvallankaappauksessa. SDP tuomtsee Krekan dktatuurn ja stä tukevat ulkopuolset vomat. 1. Chlen sotlasjuntta jatkaa hrmuvaltaa ja työväenlkkeen vanoamsta. Puolueneuvosto ptää okena halltuksen toma sotlasjuntan vanoamen auttamseks ja edellyttää, että tätä tomntaa jatketaan. Puolueen jäsenä kehotetaan osallstumaan aktvsest SDP:n soldaarsuuskeräykseen Chlen kansanvaltasten vomen hyväks., Vastakohtasuuksen kärjstymnen eteläsessä Afrkassa muodostaa uhkan maalmanrauhalle ja edellyttää Suomelta aktvsta poltkkaa. Halltusohjelmassa manttu selvtys Suomen suhtesta Etelä-Afrkan tasavaltaan on tehtävä vpymättä ja toteutettava sen edellyttämät tomenpteet. Humantaarsta tukea alueen tsenäsyyslkkelle on tuntuvast lsättävä. Edellytykset Gunea-Bssaun tasavallan tunnustamselle ovat olemassa, ja halltukselta odotetaan asassa tomenptetä.

26 - 2 - / ssällä pdemmälle tähtäävä aneksa. Se e mssään muodossa sdo Suomea polttsest. Mkäl sopmus estää metä kehttämästä yhtestyötämme Neuvostolton kanssa solmmemme sopmusten edellyttämällä tavalla, se on sanottava rt käyttäen hyväks sopmukseen ssältyvää kolmen kuukauden rtsanomsakaa. Puolueneuvosto toteaa Läh-dässä jälleen käydyn kaklle osapuollle vv:.- tuhosan sodan. Tultaukosopmus ja stä seuraavat rauhanneuvottelut tarjoavat mahdollsuuden päästä pysyvään ratkasuun YK:n päätöslausel- 1 men pohjalta. Ne edellyttävät, että srael vetäytyy mehttämltään r - arabmaden aluelta ja Läh-dän kakken valtoden olemassaolo tunnustetaan. Pysyvän rauhan edellytyksenä on myös palestnalasten kan- n- f'5/ sallset okeudet turvattava. Neuvottelutetse saavutetun rauhansopmuksen pohjalta vodaan kehttää rakentava yhtestyö Läh-dän valtoden kesken. Krekan kansan toveet demokratan palauttamsesta ovat saaneet uuden vakavan skun sotlasvallankaappauksessa. SDP tuomtsee Krekan dktatuurn ja stä tukevat ulkopuolset vomat. Chlen sotlasjuntta jatkaa hrmuvaltaa ja työväenlkkeen vanoamsta. Puolueneuvosto ptää okena halltuksen toma sotlasjuntan vanoamen auttamseks ja edellyttää, että tätä tomntaa jatketaan. Puolueen jäsenä kehotetaan osallstumaan aktvsest SDP:n soldaarsuuskeräykseen Chlen kansanvaltasten vomen hyväks. t' Vastakohtasuuksen kärjstymnen eteläsessä Afrkassa muodostaa uhkan maalmanrauhalle ja edellyttää Suomelta aktvsta poltkkaa. Halltusohjelmassa manttu selvtys Suomen suhtesta Etelä-Afrkan tasavaltaan on tehtävä vpymättä ja toteutettava sen edellyttämät tomenpteet. Humantaarsta tukea alueen tsenäsyyslkkelle on tuntuvast lsättävä. Edellytykset Qunea-Bssaun tasavallan tunnustamselle ovat olemassa, ja halltukselta odotetaan asassa tomenptetä.

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan? Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA 8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43) Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa.

23.1.1989. Työajan lyhennyspäivien pitämisajankohdasta sovittu. tekijä sairastuu ennen pitämisjankohtaa. HaaseututyOvSen Ltto r.y. TYÖVALOKUNTA Lte 4 ^ 23.1.1989 t js. TY5AJANLYHENNYS / SARASLOMA f. y Tulkntaa edellyttsvs tlanne: l \ f - \r K 1. Työn- Työajan lyhennyspäven ptämsajankohdasta sovttu. tekjä

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 4.1 Muutettu vmeks: 13.12.2005 Svu: 1/6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX SPEZIAL HAERTER - Kyttötarkotus: Kovetnane

Lisätiedot

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 5.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX BASIS-BINDEMITTEL NKL (5L) 93162 - Kyttötarkotus:

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 6.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 853 BRILLANTBLAU MIX

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

Puheenjohtaja: Talousvaliokunnan esitys hyväksyttäneen. Vahvistettiin.

Puheenjohtaja: Talousvaliokunnan esitys hyväksyttäneen. Vahvistettiin. .196. 197. myönnettäsn vastuuvapaus. Erkk Väre: Talousvalokunta esttää puoluetomkunnan ; 11' - f m Puheenjohtaja: On kuultu talousvalokunnan estys. taanko asan johdosta keskustelua. Talousvalokunnan estykseen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 7.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 861 SMARAGD MIX 861

Lisätiedot

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 1/2016 TERVE IRKANMAA Jarmo Hautamäk selätt kaks SYÖÄÄ Uus tankkauspste MUNUAISOTILAILLE Lääkär venyy VIIKOSSA MONEEN Knkknen KILIRAUHANEN 1/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

X310 The original laser distance meter

X310 The original laser distance meter TM Leca DISTO touch TMD810 Leca DISTO X10 The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT

ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN SIJAINTI 8. 5. 6. 7. 4. 9. 1. 3. 1. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN SIJAINTI 1. 10. LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO TYÖVÄEN ARKSTO KEMAN TYÖNTEKJÄN LTTO RULLA 757 KUVANNUT MONKKO OY 1999 TYÖVÄEN ARKSTO 331.88.660 Keman Työntekjän Ltto Halltuksen, valtuuston ja työttömyyskassan pöytäkrjat 1977 M, 21/1977 Pöytäkrja Keman

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot