Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Transkriptio

1 Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa

2 Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun Opetussuunntelman perusteet kehottavat kouluja yhtestyöhön yrtysten kanssa Monpuolnen teollsuusyrtys Käytännössä toteutettua... 7 Se e ookkaan pelkkää teoraa projektmme sähkömoottortehtaan kanssa... 8 Suunnon kompassesta magnetsmn Teknologateollsuuden yrtykset tovottavat tervetulleks Kelluvatko lavat sks, että ne on valmstettu lavaraudasta? Alumn ana ympärllämme opskelukäynt Alteams Oy:ssä Puusta paperks nopeammn, laadukkaammn, puhtaammn Mten teet tämän? Mustlsta/Mten suunnttelet tehtävä? Van yskkaako? Lähteet Tehtävät Julkasja: Teknologateollsuus ry Eteläranta HELSINKI Puh. (09) Tekjät ja Teknologateollsuus ry ISBN Tatto: Publc Desgn Oy Kuvtus: Nkola Punn Panopakka: Tammer-Pano Oy, Tampere 2005

3 Fyskan opettajalle M stä merktyksellsyyttä yskan opskeluun? Me samme vastauksen tähän kysymykseen toteuttaessamme yskan opetusta yhtestyössä teknologateollsuuden yrtysten kanssa. Kakkea koulussa opskeltavaa yskkaa tarvtaan työelämässä. Fyskka, sen sovellukset ja soveltamnen ovat monen yrtysmaalmassa työskentelevän arkea. Yhtestyössä opskelemnen tom herättäjänä myös teknsä ja luonnonteteellsä jatko-opntoja kohtaan. Tämä opas ssältää esmerkkejä ja käytännön neuvoja yrtysten kanssa yhtestyössä toteutetusta yskan opskelusta. Opas avaa mahdollsuuksa koko kurssn rakentamseks ta sen osassällön toteuttamseks yhtestyön pohjalle, mahdollsuuksa oppa yskan teora osana käytäntöä. Sekä perusopetuksen että lukon opetussuunntelman perusteet ohjaavat kouluja tekemään yhtestyötä er tahojen kanssa, sllä opskelu asantuntjoden kanssa lttää opskeltavat tedot ja tadot kontekstn, jossa ntä okeast pävttän tarvtaan. Opskelu on ss nuoren tulevasuutta, e koulua varten. Luvussa kaks pohdtaan nätä opetussuunntelman perusteden näkökulma syvällsemmn. Luvussa kolme kurkstetaan teknologateollsuuden yrtyksen ssälle ja avataan sen tomntoja yskan sovellusten näkökulmsta. Oppaan neljännessä luvussa estellään kaks yrtysten kanssa yhtestyössä toteutettua opskeluprosessa. Opetuskokelujen postvsten kokemusten pohjalta pyysmme kolmen muun yrtyksen asantuntjota pohtmaan kanssamme yhdessä hedelmällsä yhtymäkohta koulussa opetettavasta yskasta ja yrtysten arjesta. Tästä yhtestyöstä syntyneet opetuskokonasuudet on kuvattu vdennessä luvussa. Luvussa 6 esttelemme kokemuksemme pohjalta arksa vnkkejä toteuttaa opskeljalle merktyksellstä yskan opskelua yhdessä yrtysten kanssa. Oppaan lopussa on yhtestyöyrtyksn lttyvä yskan tehtävä, jota saa vapaast kopoda opetuskäyttöön. Mukana on myös työturvallsuuteen, ergonomaan ja etkkaan lttyvä tehtävä, jotka soveltuvat käytettäväks toteutettaessa opskelua yhtestyössä mnkä tahansa yrtyksen kanssa. Luvussa 7 annamme vnkkejä, kunka laata tehtävä toteutettaessa opskelua yhdessä oman pakkakuntanne yrtysten kanssa. Lsäks se laajentaa näkökulmaa johnkn muhn oppanesn antaen ntegrontesmerkkejä. Ktämme lämpmäst mukana olleta kouluja, opplata ja opettaja. ABB Oy:n, Aker Fnnyards Oy:n, Alteams Oy:n, Metso Paper Oy:n ja Suunto Oy:n edustaja ktämme nnokkaasta ja asantuntevasta yhtestyöstä. Oppaan työstämnen on ollut antosaa. Tovomme telle yhtä postvsa ja kannustava kokemuksa jatkaessanne tätä prosessa omen opskeljottenne kanssa. Annka Ampuja, Fl. yo., Helsngn ylopsto Suv Vanhatalo, Fl.yo., Helsngn ylopsto Hannele Levävaara, FM, KT, Teknologateollsuus ry. 3

4 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun Tetävätkö opskeljas, mks yskkaa opskellaan ja mhn stä tarvtaan? Ymmärtävätkö he esmerkks, mten hedän opskelemansa yskka lttyy arkpävään? Olpa opetus kunka monpuolsta tahansa, kuulee sllon tällön opskeljan suusta kommentn: Mtä hyötyä tästä yskan opskelusta on? Fyskkaa opskellaan ja opetetaan koulussa monn er tavon, mutta kunka toteuttaa opetus nn, että se uusen tetojen ja tatojen oppmsen lomassa antaa opskeljalle monpuolsen kuvan yskan tarpeellsuudesta nykypävässä ja tulevasuudessa? Yhtestyössä yrtysten kanssa toteutettu opetus tarjoaa vastauksa, nnostusta ja postvsa kokemuksa. Opskeltaessa oppaneen oppssältöhn kuuluva tetoja ja tatoja tällä tavon opskelja ovaltaa, mtä mahdollsuuksa yrtysmaalma vo tarjota uraansa suunnttelevalle nuorelle sekä mhn er alojen ammattlaset tarvtsevat yskkaa. Opskeljan henklökohtanen kästys tulevasuudesta laajenee kokemusten myötä. Hän saa myös tlasuuden suunntella tulevasuuttaan sellä, mssä työtä Kakenkäset ovat opskeljota, sllä oppmnen on aktvsen opskelun tulos. Nnpä tässä oppaassa myös opplata kutsutaan opskeljoks. tehdään. Yhtestyöllä opskelun hyöty on molemmnpuolnen: yrtykset tarvtsevat yskan osaaja myös tulevasuudessa. Nnpä yrtyksen edustajat tovottavat opskeljat tervetulleks. Tämä opas tarjoaa apua yhtestyön toteuttamseks arksena osana yskan opetusta. Opas ssältää kokeltuja ja yrtysten asantuntjoden kanssa yhdessä suunnteltuja esmerkkejä ja tehtävä melekkääseen yskan opskeluun. Opas antaa toteutusehdotuksa stä, mten koko yskan kurss rakennetaan yhtestyön pohjalle ta mten osa kurssn ssällöstä ja tavottesta toteutetaan yhtestyössä. Opskelu yhtestyössä yrtyksen kanssa on prosess, joka sdotaan elmellseks osaks koko kurssn kokonasuutta ssältönsä ja opskelulle asetettujen tavotteden kautta. Nän opskelusta tulee ehjä prosess, jossa yhdstyvät teora ja ark. Hedelmällsestä yhtestyöstä kehttyy jatkuva prosess, jota toteutetaan ja kehtetään vuorovakutuksessa opettajen, opskeljoden ja yrtysten asantuntjoden kesken. Opskelukäynt on yks osa koko yhtestyöprosessa. Parhammllaan yhtestyö kattaa koulun kakk luokka-asteet. OPISKELU VALMISTELUT ENNAKKO- TYÖSKENTELY OPISKELU- KÄYNTI JATKO- TYÖSKENTELY PALAUTETTA JA KEHITYSIDEOITA Opskelukäynt on se osa opskeluprosessa, jollon opskellaan yrtyksessä. 4

5 2 Opetussuunntelman perusteet kehottavat kouluja yhtestyöhön yrtysten kanssa r oppaneden opetukseen tulee ssällyttää kokonasuuksa, jotka lttävät opskeltavan aneen antamat E tedot ja tadot työelämän vaatmuksn ja mahdollsuuksn (POPS 2004; s. 23). Tämä toteutuu luonnollsmmllaan yhtestyössä ympärövän yhteskunnan, kuten yrtysten, kanssa. Uusssa valtakunnallsssa opetussuunntelman perustessa kehotetaankn useaan otteeseen tekemään yhtestyötä koulun ulkopuolsten tahojen kanssa. Nän toteutuu myös opetussuunntelmen ylesessä osassa asetettu tavote kehttää omakohtasen kokemsen kautta valmuksa elää ja rakentaa tulevasuuden yhteskuntaa vastuullsest. (POPS 2004; esm. s. 21 ja LOPS 2003; esm. s. 12) Perusopetuksen Ihmnen ja teknologa ja lukon Teknologa ja yhteskunta ahekokonasuuksen tavotteena on mm., että opskelja hankk koulussa välnetä ymmärtää, arvoda ja käyttää teknologaa jokapäväsessä elämässään nyt ja tulevasuudessa. Tehdessään elämäänsä lttyvä penä ja suura ratkasuja opskelja kästtelee omen kokemustensa pohjalta hmsen suhdetta teknologaan. Koulussa hänet tuls johdattaa pohtmaan teknologaan lttyvä kysymyksä kaklla yhteskunnan alolla er akakausna (POPS 2004; s. 40 ja LOPS 2003; s. 28). Näden ahekokonasuuksen tavotteden ja ssältöjen toteutumnen on vakeaa, jos opskeljalla e ole omakohtasta kosketusta nykypävän yhteskuntaan ja sen työelämään. Erlaset opskelukäynnt tarjoavat luonnollsen tlasuuden suunntella oma opskeluun lttyvä valntoja ympärstössä, jossa koulussa opttuja tetoja ja tatoja todella tarvtaan sekä sovelletaan. Opetussuunntelman perustessa todetaan myös, että parhammllaan tuoreen luonnonteteellsen tedon lähtenä ovat alan asantuntjat (POPS 2004; s. 38, LOPS 2003; s. 144). Opskelukäynnn teema valtaan yskan opetussuunntelman anekohtassta ssällöstä tavotteta unohtamatta. Lsäks sen akana toteutuu samalla mudenkn Yrtyksessä opskellaan yskkaa. oppaneden tavotteta ja ssältöjä (ks. s. 20 jossa ntegronttaulukko). Esmerkks tähän oppaaseen on mallnnettu, kunka magnetsmkokonasuus opskeltn yhtestyössä kompasseja valmstavan Suunto Oy:n kanssa. Opskelukäynnllä opskeljat ensnnäkn ovalsvat, kunka koulussa erllsnä opskeltaven yskan osa-alueden tetoja ja tatoja tarvtaan yhden ja saman sovelluksen toteutuksessa. Tämän lsäks yrtyksen yyskko esttel kompassn valmstuksen yhteydessä myös kompassn materaalen kemallsa omnasuuksa. Tosessa mallnnetussa esmerkssä taas korostuu ertysest, kunka monpuolsest yskan tavotteet vovat toteutua opskelukäynnllä. Opskeltuaan ABB Oy:ssä moottorn tomntaan lttyvä yskan ssältöjä opskeljat kertovat ymmärtävänsä nyt paremmn yskan teteellstä luonnetta ja yskan sovelluksa. Esmerkessä saadut kokemukset olvat erttän postvsa. Kun opskelja ymmärtää yskan lanalasuuksen toteutumsen ympärstössä, opp hahmottamaan ympärstöä yskan näkökulmasta ja ratkasemaan oppmansa perusteella arkpävän ongelma, hänen motvaatonsa ja halunsa opskella kasvavat. 5

6 TUOTANTO TUOTEKEHITYS MYYNTI JA MARKKINOINTI Fyskkaa sovelletaan teknologateollsuuden yrtyksen er osastolla. 6

7 3 Monpuolnen teollsuusyrtys SUUNNITTELU Mtä tekee analyysassstentt, analyys-nsnöör, asennuspäällkkö, asakaspalveluteknkko, automaatopäällkkö, avartaja entä ympärstöpäällkkö? Tämä on näyte Metso Paper Oy:ssä työskenteleven osaajen työnmkkestä. Mllä perustella opskeljas valtssvat nmkkeden joukosta oman haaveammattnsa? Tätä valntaa hän e onneks tee nmkkeen vaan opskelualan pohjalta. Yrtyksessä er alojen asantuntjat työskentelevät osaamsensa perusteella er osastolla. Kaklla osastolla tarvtaan yskan ymmärtämstä sekä soveltamsen ja tutkmsen tatoja, joten yrtyksessä on mona opskelukäynnlle sopva kohteta. Jatkossa esteltyhn yhtestyötoteutuksn tutustumalla vot suunntella ja toteuttaa omen opskeljottes kanssa telle sopva yhtestyömalleja. 4 Käytännössä toteutettua Keväällä 2005 kaks koulua toteutt osan peruskoulun yskan opetuksesta ja opskelusta yhtestyössä teknologateollsuuden yrtyksen kanssa. Toteutukseen osallstuvat tosen koulun yks 8. luokan opetusryhmä ja tosen koulun 7. sekä 9. luokalta yks opetusryhmä opettajneen. Yhtestyöyrtyksnä olvat ABB Oy ja Suunto Oy. LAADUNTARKKAILU 7

8 Se e ookkaan pelkkää teoraa projektmme sähkömoottortehtaan kanssa Yhtestyöyrtys Kunka montaa moottora käytät pävttän? Tedätkö, mten nden kakken tomnta pohjautuu yskan tetoon? Nähn kysymyksn helsnkläsen peruskoulun 7. ja 9. luokan opskeljat etsvät vastausta opettajansa johdolla yhtestyössä ABB Oy:n Helsngn ykskön kanssa. ABB Oy on johtava sähkövoma- ja automaatoteknologayhtymä. Helsngn tompsteen tuotantoon kuuluvat pääasassa asakkaden tlauksesta valmstetut moottort ja generaattort. Jos pohdt vastausta ensmmäseen kysymykseen, nn ota huomoon, että jo autossas on kymmenä moottoreta, hustenkuvaajassa yks ja rullaportassa muutama. Valmstelut Peruskoulun yskan sähkömagnetsmn opskelu päätettn toteuttaa osttan yhtestyössä lähesen ABB:n ykskön kanssa. Tavotteena ol lttää myös aemmn opskeltu yskka sovelluksn. Valmsteluden yhteydessä opettaja käv tutustumassa yrtykseen ja sen koululle tarjoamn mahdollsuuksn. Kun opettaja ol perehtynyt yrtykseen, yrtyksen asantuntjoden kanssa sovttn opskelukäynnn teemosta ja tavottesta, käytettävstä kästtestä, opskeljolle suunnattujen tehtäven ssällöstä sekä käytännön järjestelystä. Yhtesenä tavotteena ol saada vakuttava oppmskokemus. Opskelu ENNAKKOTYÖSKENTELY Ennen opskelukäyntä opskeljat jaettn ryhmn. Kullekn ryhmälle annettn oma ahe, joka ol yks jo opskeltu yskan osa-alue. Aheta olvat esmerkks lämpö- ja sähköopp. Kunkn ryhmän tehtävänä ol ottaa projektn akana selvää, mtä tämän yskan osa-alueen tetoja ja tatoja tarvtaan moottorn ja generaattorn suunnttelussa, valmstamsessa ja vastuullsessa käytössä. Opettajan ja yrtyksen asantuntjan ennakkoon laatmat ABB OY Tuotteet: sähkövoma- ja automaatoteknologatuotteet Tomnta Suomessa: 40 pakkakunnalla Tomnta ulkomalla: yl 100 maassa Vent: n. 70 % Henklöstö Suomessa: n TEHTÄVÄT: s kysymykset auttovat alkuun. Projektn akana opskeltava uus yskan osa-alue ol sähkömagnetsm. Sen opskelemnen alotettn koulussa ennen opskelukäyntä rakentamalla ryhmssä alkesmoottor, jonka rakennusohje on svulla 22. Rakennettaessa opttn, mhn moottorn tomnta perustuu, ja tutustuttn sähkömagnetsmn lttyvään kästtestöön. Alkesmoottorn rakennetta verrattn moottorn penosmalln ja yrtyksen asantuntjalta saatuun son moottorn rakennekuvaan sekä peneen generaattorn. h OPISKELUKÄYNTI Koko luokka e vonut käytännön systä kulkea yrtyskerroksella yhdessä. Opskeljat jaettnkn kolmeen ryhmään, josta kullakn ol oma säntänsä. Isäntnä tomvat yrtyksen työnjohtajat. Nämä kuljettvat aluks verataan valmstuvan moottorn matkassa ja keskustelvat opskeljoden kanssa stä, mllä tavon yskka lmenee yrtyksen arjessa. Opskeljat esttvät sännlleen kysymyksä ja krjasvat havantojaan stä, mtä ahealueelle kuuluvaa yskkaa yrtyksessä tarvtaan. Tämän jälkeen yrtyksen työpajassa tehtn koketa, jotka kästtelvät moottorn suunnttelussa tarvttavaa ja koulukurssn sähkömagnetsmkokonasuuteen lttyvää yskkaa. Opskelukäynnn lopuks osallstuttn velä lekkmelseen ABB- tetoklpaluun, jonka aheena olvat henklöstöön ja yrtyksen tuottesn lttyvät kysymykset. 8

9 Fyskan opskelua ABB:n työpajassa. Opskeljat tekevät mustnpanoja ABB:llä. JATKOTYÖSKENTELY Koululla kukn ryhmä esttel havantonsa ja kokemuksensa muulle luokalle. Opettaja kokos ja työst opskeljoden krjottamat havannot ja lähett koonnn yrtyksen asantuntjalle kommentotavaks. Keskesstä optusta asosta keskusteltn het opskelukäynnn jälkeen, ja kokemuksn palattn sopvssa yhteyksssä myöhemmässä opetuksessa. Sekä 7. ja 9. luokan Moottorn yskka -projektsta raportotn myös koulun www-svulla. Palautetta ja kehtysdeota Projektn tärkempänä antna opskeljat ja opettajat ptvät omakohtasta kokemsta ja myös uuden oppmsta. Yllätyksen tuott esmerkks, että tse rakennetun penen alkesmoottorn ja suuren tuulgeneraattorn tomnnan peraate on sama. Myös runsas robotttyövoman käyttö hämmästytt. Yks yhdeksäsluokkalanen kerto näkevänsä yskkaa nyt projektn jälkeen kakkalla ympärllään. Opskeljat kertovat, että hedän melkuvansa teollsuudesta, teknologasta ja yskasta teteenä ol laajentunut ja tarkentunut projektn akana. Yks opskelja totes: Se e ookkaan pelkkää teoraa Monet muut olvat samaa meltä ja kertovat samalla melenkntonsa yskkaa kohtaan lsääntyneen. Heräs halu opskella lsää. Jatkoa suunnteltn jo snä vaheessa, kun opettajat ja opskeljat keskustelvat kokemuksstaan. Päädyttn shen, että ssällytetään sähkömagnetsm -projekt pysyväks osaks tämän peruskoulun yskan tosta el yhdeksännellä luokalla opskeltavaa kurssa. Fyskan opettaja suunnttelee yhtestyön ulottamsta myös opettamlleen lukokursselle. Kun yhtestyö yrtyksen kanssa jatkuu, stä tehdään krjallnen sopmus, jossa sovtaan yhtestyön tavotteet ja nmetään yhtestyöstä vastaava opettaja ja yrtyksen edustaja sekä hedän varahenklönsä. Nän henklövahdokset evät vakuta yhtestyöhön. Sopmuksen allekrjottavat rehtor ja yrtyksen edustaja, esmerkks tomtusjohtaja. Yrtyksen sähkösuunnttelunsnöör ehdott, että samanlanen projekt toteutettasn myös lukossa. Ehdotuksensa hän perustel ertysest moottoren mallnnuksessa tarvttavalla lukotasosella sähköopn osaamsella. Kun moottoreta mallnnetaan suunntteluosastolla, hyödynnetään mm. Ohmn, Ampéren ja Krchon lakeja. Vrtaprehn lttyvät laskut ovat tuotekehtyslaboratoron arkea. Yrtyksen työpajan välneet tarjoavat mahtavan mahdollsuuden lukon yskan kokeellseen opskeluun. Nnpä lukolasten opskelukäynt ABB:llä ols luontevaa lttää syventävn sähkö- ta sähkömagnetsmn kurssehn. 9

10 Suunnon kompassesta magnetsmn Yhtestyöyrtys Vodaanko kompass valmstaa sähkösenä? Tätä erään helsnkläsen koulun kahdeksasluokkalaset yhdessä opettajansa kanssa lähtvät selvttämään Vantaalla sjatsevaan Suunto Oy:öön. Suunto Oy valmstaa kompasseja maalle, merelle ja lmaan sekä rannetetokoneta nn harrastajlle kun pelastusalan ammattlaslle. Nämä penet, kellon näköset rannetetokoneet kätkevät ssäänsä esmerkks kellon, kompassn, korkeusmttarn ja sykemttarn. Valmstelut Magnetsmlla on runsaast arkpävän sovelluksa. Stä hyödynnetään nn kauttmssa kun junan rateella ptämsessäkn. Monn sovelluksn tutustumnen on koulussa vaatvaa, koska magnetsmn perustuvat latteet saattavat olla valtavan suura ta magnetsmn hahmottamnen nstä on hankalaa. Opskelukäynt magnetsma hyödyntävässä yrtyksessä avaa opskeljalle avan uuden magnetsmmaalman. Koska kakk opskeljat olvat käyttäneet koulun lkuntatunnella kompassa, se ol opskeljolle ennestään tuttu. Perehtymskäynnllä opettaja tutustu yrtyksen asantuntjohn, jotka olvat keskesessä asemassa opskelukäynnn toteuttamsessa. Opettaja perehty myös tulevan opskelukäynnn puttesn. Tuotanto esteltn hänelle samalla tavalla, kun se tultasn esttelemään opskeljolle. Monet kompassn osat valmstetaan Suunnossa, ja kokoonpanossa on paljon kästyötä, joten tuotannossa ol runsaast katseltavaa. Opettaja keskustel Suunto Oy:n edustajan kanssa yhtestyöhön lttyvstä tovestaan ja sop opskelukäynnn ssällöstä sekä akataulusta. Opskelu SUUNTO OY Tuotteet: kompasst ja rannetetokoneet Tomnta: Vantaalla Vent: n. 95 % Henklöstö Suomessa: n TEHTÄVÄT: s ENNAKKOTYÖSKENTELY Koulussa pdettn ennen opskelukäyntä yks opptunt magnetsmsta. Opptunnlla metttn, mtä aneessa tapahtuu, kun se magnetotuu, ja mten magnetotumnen lmenee erlasssa tlantessa. Tämän jälkeen pohdttn magneetn vuorovakutusta muden kappaleden kanssa. Vuorovakutukset seltettn magneettkentän kästettä käyttäen. Metttn myös, kunka Maalla vo olla oma magneettkenttä. Nämä opptunnlla optut asat tulvat uudestaan eteen opskelukäynnllä ja olvat jo opskeljolle tuttuja. Opskelukäynnllä votn keskttyä kompassn tomntaan ja Maan magneettkenttään. h OPISKELUKÄYNTI Opskelukäynnn aluks Suunto Oy:n yyskko kerto magnetsmsta, magneettkentstä ja Maan magnetsmsta. Metttn, kunka Maan magneettkenttä vakuttaa kompassn neulaan. Lsäks pohdttn, mtä asota kompassn suunnttelussa ja valmstuksessa on otettava huomoon. Opttn, että kompasssta vodaan tehdä myös sähkönen, jollon se mahtuu penen rannetetokoneen ssälle. Kompass on heno osotus stä, että monmutkanen, moneen yskan lakn nojaava late vo näyttää varsn yksnkertaselta. Mon opskelja yllätty, ette sama kompass tom kakkalla maapallolla. Tuotantoon tutustuttn kahdessa ryhmässä. Sellä nähtn kompassn muovosen valamnen, nden srto valukoneesta lukuhhnaa ptkn laatkkoon ja valamsen svu- 10

11 tuotteena syntyven muovpalojen erottelu yksnkertasella automaatolla kompassn ossta. Tutustuttn koneeseen, jolla panettn valettuhn osn asteluvut muovkalvosta. Lsäks seurattn, mten kompassn neula tasapanotetaan ja mten neulaan ja kompassn saadaan pmeässä hohtava pstetä ja vvoja. Lkkuva varaus synnyttää magneettkentän alkesmagneett, N-napa, S-napa Magneettkentän vakutus anesn: paramagneettset aneet damagneettset aneet erromagneettset aneet (tavallset magneett ovat erromagneetteja) Demonstraato: Penllä magneetella ja rautaesnellä stä, mten magneett magneto rautaesnetä, jollon nästä rautaesnestä tulee myös magneetteja. Mten magneettkenttä havataan? Magneettkenttä hyödynnetään: magneettkuvaus kauttmet revontulet generaattor magneettset junat kompasst Maan magneettkenttä Kompass: neula pyrk kääntymään sekä vaakatasossa että pystytasossa neulan kallstumnen gravtaato vs. magneettkenttä pano neulan tosessa päässä tasapanottamassa Kompassn tasapanotus er aluella Kompassn käyttö (navgont, suunnstus) okea suunnan varmstamnen Sähkönen kompass Suunnon yyskon ptämän opptunnn runko. JATKOTYÖSKENTELY Opskelukäynnn jälkeen koulussa e enää tehty aheeseen lttyvä yskan tehtävä. Sen sjaan opskeljoden kanssa keskusteltn stä, mtä opskelukäynnltä ol jäänyt hedän meleensä ja mtä he olvat oppneet. Palautetta ja kehtysdeota Kompassn ja sen käyttöön kannattaa tutustua etukäteen. Tällön opskelukäynnllä jää enemmän akaa tuotantoon perehtymseen ja nden asoden opskeluun, jotka vakuttavat kompassn suunntteluun ja tuotantoon. Myös kompassn suunnan okeellsuutta kannattaa pohta etukäteen. Esmerkks sot rsteljät ja jäänmurtajat ovat terästä, jonka vakutus kompassn näyttöön on merkttävä. Nnpä kunkn lavan kompasslle laadtaan eksymätaulukko. Stä vodaan lukea, kunka paljon kompasssuunta eroaa tossuunnasta er kulkusuunnssa. Ero vo olla jopa 10 astetta, joten se täytyy ottaa huomoon navgonnssa. Rannetetokonesn tutustumnen yrtyksessä tuo lsää näkö- urheljan käytössä. Suunnon rannetetokone kulma yskan opskeluun. Nssä on paljon mm. lämpöoppn ja sähköoppn perustuva sovelluksa. Rannetetokone määrttää kpeltäessä korkeuden ja sukellettaessa syvyyden saman paneanturn avulla. Lämpötlan mttaus perustuu lämpötlarppuvaseen vastukseen, termstorn. Shen tutustumalla Ohmn lak ja sen pätevyysalue tulevat tutuks lukolaslle. Kvaltatvsest tähän vovat tutustua myös nuoremmat opskeljat. Sähkösen kompassn tomnta perustuu magnetoresstvseen komponenttn. Tuotantoon tutustumnen kannattaa tehdä penssä ryhmssä nn, että jokasella ryhmällä on oma tutustumsalueensa. Esmerkks yks ryhmä tutustuu muovosen valamseen, tonen kompassneulojen tasapanotukseen, kolmas vakkapa neulan magnetontn ta kompassn loppukokoonpanoon. Ryhmät tekevät mustnpanoja omsta osa-aluestaan ja opettavat oppmansa mulle ryhmlle koulussa mustnpanojensa pohjalta. Tässä vodaan hyödyntää myös Suunnosta saatuja kompassn mallosa. 11

12 5 Teknologateollsuuden yrtykset tovottavat tervetulleks Teknologateollsuus ry:n jäsenyrtykset ovat halukkata toteuttamaan yhtestyötä koulujen kanssa yskan opskelun näkökulmasta. Kolmen yrtyksen asantuntjoden kanssa yhtestyössä suunnteltn, mtä kunkn yrtyksen arkeen kuuluvaa yskkaa opskeljat vosvat sellä opskella ja mten tämä toteutettasn. Nässä esmerkessä esntyvät yrtykset ovat Aker Fnnyards Oy:n Helsngn ykskkö sekä jyväskyläläset Alteams Oy ja Metso Paper Oy. Yrtysten muutkn tompsteet tekevät melellään yhtestyötä. Kahden ensn mantun yrtyksen asantuntjoden kanssa tuotettn oppaaseen samantyyppset esmerkt, el lähtökohtana yrtyksestä löytyvälle yskalle ovat ertysest yrtyksen tuotteet ja nden tuotantoprosesst. Metso Paper Oy:n kohdalla lähestymstapaa muutettn. Yrtyksessä lmenevää yskkaa etsttn tomhenklöden työn kautta. Tästä syystä Metso Paper Oy:n kohdalla käytetään mm. yrtyksen asantuntjoden nmä. Samalla tarkotuksena ol myös avata erlasa mahdollsuuksa, mten toteuttaa yskan opskelua yhdessä yrtysten kanssa. Kelluvatko lavat sks, että ne on valmstettu lavaraudasta? AKER FINNYARDS OY Tuotteta: rstelyalukset, autolautat, rahtlavat, jäänmurtajat, mervomen alukset Tomnta Suomessa: Helsngssä, Turussa ja Raumalla Tomnta ulkomalla: Norjassa, Saksassa, Romanassa ja Braslassa (emoyhtö Aker Yardsn tomntaa) Vent: 90 % Henklöstö Suomessa: n TEHTÄVÄT: s Aker Fnnyards Oy on yks maalman johtavsta alusten suunntteljosta ja rakentajsta. Aker Fnnyardslla valmstetaan monenlasa aluksa: rsteljötä Itämerelle, lostorsteljötä Karballe, erlasa aluksa Suomen ja muden maden puolustusvomlle, jäänmurtaja, tutkmusaluksa, rahtlavoja sekä tankkereta. Aker Fnnyardsn telakalla on mahdollsuus nähdä, että nykysn valmstettaven lavojen ja alusten kakk osat ovat jättläsmäsä. Lavan ympärllä häärvät työntekjät näyttävät penltä muurahaslta. Esmerkks valtaven alusten potkurt ovat halkasjaltaan nn suura, ette hmnen ole edes potkurn yhden lavan ptunen. Rakentella olevan lavan ssällä näyttää sltä, kun rakennettasn kaupunka. Erona on van se, että hytt, svtt, ravntolat, saunat, uma-altaat, teattert ja jopa jäähallt nousevat samojen senen ssäpuolelle. Valms lostorsteljä on kelluva kaupunk. Lavojen suunnttelussa ja rakentamsessa monen yskan laken tuntemnen ja tato soveltaa ntä ovat välttämättömä. Peruskoulussa ja lukossa opskeltavaan yskkaan lttyvä ahealueta Aker Fnnyardslla on useta. Mettessään mks lavat kelluvat, opskeljat tutustuvat Arkhmedeen lakn ja nosteeseen. Samalla tulee tutuks myös nosteen ja gravtaatovoman tasapano. Toseks ahealueeks sop panopste. Valmn lavan panopsteen saamnen suunnteltuun pakkaan on äärmmäsen tarkkaa työtä. Esmerkks keskkokosessa rsteljässä, jonka ptuus on non 200 m ja korkeus 50 m, panopsteen on sjattava 4 m x 0,3 m kokosella alueella. 12

13 Rstelyalus Color Fantasy:n potkur. Alus on luovutettu tlaajalleen Turun telakalta Kolmanneks vodaan opskella vapaa nestepnta. Tällä tarkotetaan lavanrakennuksessa yhtenästä vespntaa, jota mkään senä ta muu so esne e katkase. Vapaan nestepnnan huomoon ottamnen on yks lavanrakennuksen kulmakvstä. Opskelja vo ovaltaa tämän esmerkks kokemalla, että hänen on helpomp ptää vedellä täytettyä koeputkea läkyttämättä kun saman tlavuukssta täyttä laakeaa astaa. Lavohn rakennetaan tyhjennettävä ta täytettävä varastotankkeja, joden vapaat nestepnnat vakuttavat lavan vakauteen. Mtä useamp tankk on vajaa, stä epävakaamp lava on. Lavan er osastot erotetaan tosstaan lapolla el vestvllä välsenllä mahdollsten vuoto-onnettomuuksen varalta. Lapot rajaavat tloja nn, ette vuodon sattuessa lavan ssälle pääse syntymään suura vapata nestepntoja. Neljänneks haasteena on pohta, mllä kenolla lava saadaan lkkumaan vedessä. Tämä onnstuu anakn potkurlla, vessuhkulla, sprattaalla ta lmapotkurlla. Er tavolla lkkuven lavojen penosmallen rakentamnen onnstuu kakenkäsltä. Vdes ahealue lttyy lavan nopeuden ja veden aheuttaman vastuksen rppuvuuteen. Penosmalla testattaessa on melenkntosta havata ja pohta, että lkuttamseen tarvttava voma e ole suoraan verrannollnen tavoteltavaan nopeuteen. Vmeseks vodaan perehtyä ktkaan. Esmerkks jäänmurtajan ja jään välnen ktka vakeuttaa selväst murtajan lkkumsta ja jään murtamsta. Tämän taka jäänmurtajan ja jään kosketuspntaa lukastetaan erlasn kenon, alus maalataan lukaspntasella maallla, ja kosketuspntaan suunnataan ves- ta lmasuhku. Rakentella luovutettaessa maalman suurn Freedomluokan rstelyalus Freedom o the Seas, joka valmstuu keväällä 2006 tlaajalleen. 13

14 Alumn ana ympärllämme opskelukäynt Alteams Oy:ssä ALTEAMS OY Tuotteet: valetut alumn- ja magnesumkomponentt Tomnta Suomessa: Jyväskylässä, Lahalla ja Oulussa Tomnta ulkomalla: Ruotsssa, Eestssä, Venäjällä ja Knassa Vent: % Henklöstö Suomessa: n TEHTÄVÄT: s Alumn arjessas Mtä yhtestä on matkapuhelmella, mehupurklla, rekkaautolla ja 40-luvun arkun jalalla? Vastaus on kolmanneks ylesn alkuaneemme hapen ja pn jälkeen. Alumn on kevyttä, korroosota kestävää ja lujaa, hyvn muovautuvaa, lämpöä ja sähköä johtavaa sekä kerrätettävää. Kevytmetallkomponenttehn erkostunut Alteams Oy tomttaa alumnn omnasuuksa hyödyntävä tuotteta tlauksesta tetolkenne-, auto-, elektronkka-, konepaja- ja terveydenhotoalan teollsuudelle. Alteamsssa vo opskella materaalyskkaa asantuntjoden johdolla. Pane pakallaan Mten 150 kpa pane, jollanen valltsee yl 10 km meren pnnan alapuolella, lttyy rekka-auton astnlautaan? Sataklosen hmsen astuessa astnlaudalle yhden jalan varassa kohdstuu shen van non 3 kpa:n pane. Myös matkapuhelmen valmstuksessa on käytetty hyvn suurta panetta? Alteams tuottaa alumnn panevalumenetelmällä Jyväskylän tompsteessä muun muassa matkapuhelmen ja nden tukasemen osa, mutta myös autojen ja kodn elektronkkalatteden osa ja runkoja. Jyväskylän tompsteessä käytetään panevalumenetelmää ja alumnpyhdstetä. Koulun kanssa toteutettavsta yhtestyömahdollsuukssta kertovat asaan myöntesest suhtautuvat kehtyspäällköt. Panevalumenetelmässä alumn sulatetaan ensn suuressa, 700 C:ssa uunssa ja kuljetetaan truklla sossa lämpöerstetyssä astossa valukonelle. Metallsula syötetään sulkuvomaltaan kn:n valukonessa suurella nopeudella ja paneella asakkaan tlauksen mukasest teräksestä valmstettuun kestomuottn. Valun jälkeen kappaletta velä työstetään automaaton avulla. Jälktyövaheet ovat konestus, jäysteden posto ja pntakästtely. Valmstusmenetelmänä panevalun klpaluvaltteja ovat, hyvä mttatarkkuus ja ernomanen pnnan laatu. Tämän todetakseen opskelja vo kerroksen lopuks määrttää tuotantohalln mttahuoneen tarkon säädellyssä olossa jäähtyneen valukappaleen mtat 3d-mttalatteella sekä määrttää valukappaleen theyden. Elektronsest vodaan mtata myös valukappaleen lämpökapasteett, lujuus, sähkönjohtavuus ja lämmönjohtavuus. Opskeljaryhmät Alteamslla Alteamslla on runsaast kokemusta yhtestyöstä koulujen kanssa. Työssään yskkaa tarvtsevat asantuntjat opastavat opskeltaessa adossa ympärstössä esmerkks mttausta, materaalyskkaa ta lämpöoppa. Mttausta opskeltaessa vodaan mttahuoneessa perehtyä mm. sähkönjohtavuuden, lujuuden, paneen ja lämpötlan määrtykseen. Materaalyskkaa opskeltaessa nätä mttauksa tehdään yrtyksen valmstamlle metallslle valukappalelle, joden omnasuuksa verrataan keskenään. Lämpöopsta yrtyksen arkeen kuuluvat ertysest lämpölaajenemnen, lämpökapasteett, lämmönjohtavuus ja pane. Peruskoululasa opskelukäynnllä Alteams Oy:ssä. 14

15 Puusta paperksnopeammn, laadukkaammn, puhtaammn METSO PAPER OY Päätuotteet: sellu- ja paperteollsuuden prosesst, latteet, koneet ja nhn lttyvä asantuntemus Tomnta Suomessa: mm. Jyväskylässä, Järvenpäässä ja Valkeakoskella Tomnta ulkomalla: 30 maassa Vent: 90 % Henklöstö Suomessa: n TEHTÄVÄT: s K unka ptkä on yhtä paperkonetta kuljettaven rekkaautojen jono? Tämän 64 rekka-autoon Jyväskylässä lastatun paperkoneen määränpää vo olla tosella puolella maapalloa, esmerkks Knassa ta Kanadassa. Mten ruuhkasta selvtään määränpäässä, kun tämä erlaslla paperkoneen oslla lastattu 50 klometrn ptunen rekkaautojono saapuu purettavaks paperkonehalln phalle? Metso Paper Oy on maalman johtava sellu- ja paperteollsuuden koneden, latteden ja järjestelmen tomttaja. Yrtys tomttaa asakkaan tlauksesta vakkapa kokonasen 10 meträ leveän paperkonelnjan, jolla tehdään jopa 110 klometrn tuntvauhdlla sellusta ta hokkeesta valmsta papera, kartonka ta pahva. Jyväskylän Rautpohjassa runsaan 50 hehtaarn laajusella tehdasalueella sjatsevat paperkoneen tuotanto koelaboratoroneen, ajankohtasta tetoa opettava teknologakeskus sekä paperkoneden huoltokeskus. Metso Paper Oy:n suurmmassa tompakassa er osastojen myynt ja markknont, suunnttelu, tutkmus, laaduntarkkalu ja testauslaboratoro sekä prosessanalyys osaajat kertovat työstään ja deovat yhtestyömahdollsuuksa. Tutkmus ja tuotekehtys Tutkmus- ja tuotekehtysosastolla kehtetään uutta teknologaa yhtestyössä mm. ylopstojen ja TKK:n kanssa. Tällä osastolla vhtyvät hmset, jotka haluavat kehttää uutta ja kehttyä tse. Uutta teknologaa kehttävän erkostutkjan Rsto Taljan ja paperkoneen ajettavuudesta vastaavan tuotekehtyspäällkkö Matt Kurjen työ on vahtelevaa ja vauhdkasta. Shen ssältyy hmsten tapaamsa er puollla yrtystä, maata ja maalmaa sekä kehttämstyötä päätteen ääressä. Metrn levysellä koepaperkoneella testataan uusa deota ja koetuotetaan papera asakkaden lähettämästä raaka-aneesta. Koekoneen papera vovat opskeljat tutka paperlaboratorossa. Myynt ja projektanalyysosasto Myyntosastolla vo tavata dplom-nsnöör Antt Ketolasen ja teknkan lsensaatt Hannu Korhosen. Kehtysnsnöörnä Antt Ketolanen kehttää tutkmusosaston tutkmustyön pohjalta myynnn prosesseja. Paperkoneen tlaaja ss kertoo Antlle toveensa, joden pohjalta Antt mtottaa paperkoneen kokonasuuden tetokoneensa Paperkoneen ptuus on 150 m ja korkeus sekä leveys 10 m. 15

16 yskkaan perustuvlla mallnnusohjelmlla. Hannu työskentelee projektanalyysosastolla, joka tom myynnn tukena ja määrttelee sen, mnkälasa takuta myytävälle paperkoneelle vodaan luvata. Fyskan laaja ymmärtämnen on kummankn, koko paperntuotantoprosessn halltsevan osaajan työn perusta. Esmerkks hedän on työtä tehdessään huomotava samanakasest sekä mekankan, materaalyskan, lämpö- että sähköopn lat. Suunnttelu Paperkonetta e osteta kun autoa kaupasta, sllä myydyks kutsutun paperkoneen osa e ole velä valmstettu: mtottamsta seuraa suunnttelu. Asakkaan vaatmusten tarkkaan toteuttamseen tarvtaan kone-, automaato- ja tehdassuunnttelua. Konesuunnttelussa työskentelevä osastopäällkkö Antt Lenonen vastaa paperkoneen vraosan suunnttelusta. Antn työ on tetokonepohjasta ja snä keskesellä sjalla on teknllnen mekankka. Hänen työkavernsa, Metso Paperlla 30 vuotta erlasssa tehtävssä työskennellyt kehtysjohtaja Erkk Yl-Kokko kertoo tarvnneensa työssään erlasten yskan lmöden kokonasvaltasta ymmärtämstä ja ertysest myös tutkmsen tatoja. Hedän työhönsä kuuluvat lsäks paperkoneen jopa useta tonneja panaven osen kuljetusjärjestyksen ja kuljetuksen suunnttelu, jossa tarvtaan ertysest dynamkan ja statkan osaamsta. Tehdassuunnttelu taas vastaa paperkoneen kokoamsesta osaks asakkaan vaatmusten mukasest tomvaa tehdashalla. Laaduntarkkalu Laaduntarkkaluosasto vastaa stä, että tuotteet lähtevät asakkaalle juur halutunlasna. Työhön ssältyy paljon mttaamsta, sllä osen ptuuden, leveyden ja korkeuden lsäks mtataan lujuutta, panetta, tasasuutta jne. Mttaustulokset syötetään tetokoneen 3D-mallnnusohjelmaan, joka tarkstaa, että ne ovat yhteensopvat paperntuotantoprosessn kanssa. Laatupäällkkö Jukka Lnd on tämän osaston paneastalaatupäällkkö ja maalauskoordnaattor. Hän muun muassa valvoo, että paneastan turvallsuusmääräykset tulee täytettyä. Hänen käyttämänsä mttart kalbrodaan NTP -olossa säännöllsn välajon yskkaan perustuvlla menetelmllä, john opskeljat vovat tutustua laaduntarkkaluhuoneessa. Paperlaboratoro Paperlaboratoron päällkkö (el prosessanalyysosaston ja koelatoksen laboratoroden päällkkö) losoan master Tuula Kärkkänen vastaa laboratoroden tomnnasta. Paperlaboratorossa tutktaan koelatoksen tuottama ta asakkaden analysotavaks lähettämä papernäyttetä. Näytteestä määrtetään mm.nelömassa ja sen vahtelut Tuula Kärkkänen mttaa papernäytteen lman läpäsevyyttä. mkroskooppsen tarkast, erlasa lujuusomnasuuksa, mukyky ja optsa omnasuuksa. Analyysn tulosten perusteella pyrtään osastojen yhtestyöllä kehttämään papern valmstanutta konetta. Lopuks myynt antaa asakkaalle suostuksen paperkoneen tetyn osan kunnostamsesta ta uusmsesta. Opskelu Metso Papern kanssa yhtestyössä Metso Paperlla vodaan opskella esmerkks kokeellsest materaalyskkaan, mekankkaan, mttaamseen ja lämpöoppn lttyvä ahekokonasuuksa, sllä nämä ovat olennanen osa yrtyksen pävttästä kehtys- ja tutkmustyötä. Esmerkks jos teemaks valtaan materaalyskka ja stä papertutkmus, ennakkotyöskentely vo ssältää jotakn paperlaboratoron mttausten koulusovelluksa. Opskelja vo ottaa opskelukäynnlle mukaan palan koulussa tutkmastaan papersta tarkempaa analyysä varten. Metso Papern laboratorossa papern tutkmsta jatketaan elektronsest ja tarvttaessa mkroskooppsen tarkast. Kun tulokset vedään prosessanalyysosastolle, pakalla oleva dplom-nsnöör kertoo nden perusteella, mkä paperkoneen osa tuls uusa ta korjata, jotta päästäsn parempaan papern laatuun. Statkkaa opskeltaessa vodaan esmerkks suunntella yhden hyvn panavan paperkoneen osan turvallnen nosto yhdellä, kahdella ta kolmella taljalla. Dynamkan tehtävänä suunntellaan osan kuljetus rekka-autolla, junalla ta lavassa, jossa knntyksen on kestettävä matkan akana tapahtuva khdytyksä. Lämpöopp lttyy esmerkks valmn paperkoneen läp kulkevan papermassan kuvatukseen: prosessn akana papermassan kosteus penenee 95 %:sta 5 %:n. Tässä prosessssa tarvtaan ensnnäkn paljon erlasa teloja, jotka purstavat veden pos papersta. Lsäks tarvtaan lämmttävä sylnteretä, joden päältä kulkevaa papera kuvataan muuttamalla ves höyryks. 16

17 6 Mten teet tämän? Opskelu yhtestyössä yrtyksen kanssa on prosess, johon osallstuvat omalla panoksellaan opettaja, opskeljat ja yrtyksen edustaja. Ohesessa taulukossa on hahmoteltu kunkn roola. Opettaja tuntee opskeljansa ja ertysest hän tuntee yskan opetuksen tavotteet sekä ssällöt. Sks hän on avanasemassa. Prosessn suunnttelussa ja toteutuksessa päärool on ss koululla, ertysest nllä opettajlla, jotka yhtestyöhön stoutuvat. OPETTAJA OPISKELIJA YRITYKSEN EDUSTAJA Valmstelut valtsee opskeltavan aheen ottaa yhteyden yrtykseen tedottaa suunnttelee opskelukäynnn yhdessä yrtyksen edustajan kanssa vo ehdottaa opettajalle opskelukäynnn järjestämstä suunnttelee opskelukäynnn yhdessä opettajan kanssa tedottaa Ennakkotyöskentely stoo opskelukäynnn opetukseen ja koulunkäyntn ohjaa oppladen ennakkotyöskentelyä ja stouttaa hedät prosessn hotaa käytännön järjestelyt tutustuvat teemaan ja yrtykseen valmstavat kysymyksä estettäväks yrtyksen edustajlle vo käydä koululla ta tomttaa esttelymateraala hotaa käytännön järjestelyt Opskelukäynt osallstuu opskelukäyntn ja on yrtyksen edustajen tukena aktvsta opskelua ohjaa työskentelyä yrtyksessä Jatkotyöskentely ohjaa, tukee ja edstää oppladen jatkotyöskentelyä jatkaa työskentelyä raporto kokemuksstaan suullsest ta krjallsest vastaa jatkokysymyksn käy koululla pyydettäessä pyytää palautetta Palautetta ja kehtysdeota pyytää palautetta arvo toteutusta ja tekee kehtysdeota suunnttelee ja sop jatkosta yrtyksen kanssa arvo työskentelyään ja projekta antaa palautetta ja kehtysdeota arvo toteutusta ja tekee kehtysdeota suunnttelee ja sop jatkosta kartottaa yrtyksen tlasuuksa, john opskeljat vosvat tulla esntymään Opettajan, opskeljan ja yrtyksen edustajan roolt opskeluprosessssa. 17

18 ! Mustlsta Met, mkä ahe sops opskeltavaks yhtestyössä yrtyksen kanssa. Kartota koulun lähellä oleva yrtyksä ja tutustu nden nettsvuhn. Musta, että yhtestyötä vo tehdä hyvn erlasten ja erkokosten yrtysten kanssa. Ota muta opettaja mukaan jo suunntteluvaheessa. Älä unohda opskeljotas, kysy myös hedän knnostuksensa kohteta ja toveta jo suunntteluvaheessa. Ota hedät suunntteluun mukaan. Pohd, mtkä tavotteet opskelulle asetat. Valtse opskelun tavotteden ja ssältöjen perusteella yrtys. Tutustu yrtykseen tarkemmn esmerkks netn kautta ja met, mten tahdot opskeljottes sellä opskelevan. Ottaessas yhteyttä valtsemaas yrtykseen pyydä saada puhelmeen henklö, joka vastaa koulujen kanssa tehtävästä yhtestyöstä. Jos tällasta henklöä e yrtyksessä ole nmetty, nn keskustele tomtusjohtajan kanssa. Käy yrtyksessä perehtyäkses shen ykstyskohtasemmn. Esttele yrtyksen edustajlle valmta deotas, mutta ole myös avon hedän ehdotukslleen. Valmstaudu perustelemaan, mtä hyötyä yrtykselle on yhtestyöstä. Tedota rehtorlle ja vanhemmlle suunntelmsta. Hoda akataulut ja kuljetus hyvssä ajon. Yhtestyössä yrtyksen edustaja vo myös olla avuks. Keskustele opskeljoden kanssa opskelukäynnstä ja shen lttyvästä kokonasuudesta tehtävneen. Met, mten tuet opskeljottes omaa aktvsuutta, joka palktaan rkkalla kokemukslla. On myös muta mahdollsa yhtestyön muotoja, esmerkks yrtyksen edustajat vovat tulla koululle ptämään opetustuokota. Ptkäkestosesta yhtestyöstä tehdään sopmus, jonka allekrjottavat tomtusjohtaja ja rehtor, jotta henklövahdoksetkaan evät pääse vakeuttamaan yhtestyötä (ks. s.9, ABB:n palautetta ja kehtysdeota). Opskeljat vovat tse laata toslleen tehtävä opskelukäynnllä. Opskeljat vovat vakolla parena yhtä yrtyksen työntekjää yhden työpävän ajan ta muutaman tunnn ja raportoda muulle luokalle seuraamansa henklön työnkuvasta, koulutustaustasta ja stä, mhn hän työssään yskkaa soveltaa. Jos mahdollsta toteuta tämä koulun opnto-ohjaajan kanssa yhtestyössä.? Mten suunnttelet tehtävä? Opettaja tuntee opskeljansa ja yrtyksen edustaja yrtyksensä. Nnpä opskeljolle suunnatut tehtävät laadtaan yhtestyössä yrtyksen asantuntjan kanssa. Tehtävä laadtaan ennakkotyöskentelyä, opskelukäyntä ja jatkotyöskentelyä varten. Fyskkaan lttyvä tehtävä suunnteltaessa vo esttää tselleen esmerkks seuraavanlasa kysymyksä: Mkä yskan lmö on sovelluksen taustalla? Mtä yskan tetoja ja tatoja lttyy tuotteden valmstusmenetelmn? Mtä yskan tetoja ja tatoja tarvtaan laaduntarkkalussa? Mtä suureta sellä mtataan ja mten se onnstuu? Mtä yskan tetoja ja tatoja tarvtaan tuotteen ja valmstusprosessn kehttämsessä? Mtä yskan tetoja ja tatoja tarvtaan epäsuorast tuotantoprosessn lttyven asoden suunnttelussa, muun muassa työergonoman ja työturvallsuuden tarkkalussa ja parantamsessa? Mten yrtyksessä hyödynnettäven yskan sovellusten yhtenänen yskaalnen hallnta perustuu yskan peruslakehn ja teorohn? Mten saa opskeljat tekemään kysymyksä? Mten saan opskeljat tekemään yrtyksestä tehtävä? Mtä hyötyä yrtykselle on koulujen kanssa tehtävästä yhtestyöstä? Tunnettavuus lähympärstössä lsääntyy. Luo postvsta julksuuskuvaa. Knnostus teknsä ja matemaattsluonnonteteellsä aloja kohtaan lsääntyy. Yrtys luo kontaktn mahdollsn tulevasuuden työntekjöhnsä. Yrtys alkaa elää ympärstölleen, ertysest nuorlle. 18

19 7 Van yskkaako? A ker Fnnyardsn mekaankko lukee englannnkelstä SOLAS-sopmusta el kansanvälstä merturvallsuussopmusta ja soveltaa stä käytäntöön osaamansa hydrostatkan ja trgonometran perusteella. Tässä tarvttaven tetojen ja tatojen perusteet hän on oppnut koulussa er oppaneden tunnella. Yrtyksen kanssa yhtestyössä toteutettu opetus on luonnollnen tapa yhdstää er oppaneden opskelu tosnsa. Kun opskelu yrtyksen kanssa toteutetaan mahdollsmman monen er oppaneen opettajan kanssa yhtesenä projektna, käytettävssä on enemmän resursseja. Taulukkoon svulla 20 on koottu esmerkkejä stä, mtä muden aneden oppssältöjä vos opskella tässä oppaassa estellyssä yrtyksssä. Kuvatatelja, bolog, dplom-nsnöör ja kemst tekevät Metso Paperlla yhtestyötä valtessaan maala paperkoneen pntaan. Hedän on ymmärrettävä tosaan, joten kukn hestä tarvtsee koulussa oppmaan väropn, mkrobologan, orgaansen keman, elektrolyysn jne. perusteta. Kun osaajat soveltavat työssään peruskoulussa ja lukossa oppmaan tetoja ja tatoja, e kysytä oppaneden rajoja. Kun yskkaa opskellaan yrtyksessä, on luonnollsta kästellä myös matematkan, kästyön, kuvatateen, keman, hstoran jne. ssältöjä. Esmerkks tässä oppaassa yskan opskelun kannalta estellyssä Alteams Oy:ssä erään koulun opskeljat ovat tutustuneet maamme hstoraan yrtyksen er akona valmstamen tuotteden näkökulmasta. Tuotteet kertovat erlassta akakaussta: penkokosten matkapuhelmen uusmpen mallen runkoja valmstetaan sarjatuotantona er akakautena kun metallsa arkunjalkoja. Yhtestyössä Alteamsn kanssa saman koulun opskeljat ovat myös tuottaneet osaajsta ja hedän työnsä luonteesta kertovaa kuvatadetta ( Yrtysten matematkka, kema ja yskka löytyvät usen yrtysten tetokonelta erlasna mallnnuksna ja smulaatona, joden monpuolsn mahdollsuuksn kannattaa tutustua. Opskelja vo esmerkks deoda ja mallntaa oman tuotteensa sekä toteuttaa ädnkelen tunnlla tästä ta valtsemastaan tuotteesta estteen käyttöohjeneen sekä tuotteen esttelyn. Kuvatateen tunnlla tuotteesta vo tehdä manoksen ta manosvdeon. Yrtysten henklöstölehdssä julkastaan melellään opskeljoden krjottama ja kuvttama artkkeleta, jotka kertovat opskelukäynnstä. Saman artkkeln levkkä vo lsätä julkasemalla sen koulun lehdessä ja www-svulla. Yrtyksestä kertovaa esttelyvdeota ta www-svuja tehtäessä ertysest työelämä ja osa tulevasuuden mahdollsuukssta avautuvat opskeljalle. Opnto-ohjauksen tavotteta ja ssältöjä toteutetaan opskelukäynnllä luontevast. Esmerkks ABB:llä opskeljat tapasvat työntekjötä, jolla ol helle entuudestaan täysn tuntemattoma ammattnmkketä. Nmkkeden krjo ol suuremp kun he olvat etukäteen kuvtelleet. He kertovat oppneensa projektn akana myös teollsuuden organsatorsesta puolesta, stä mten tehdas tom. Ympärstömyöntesyys on yrtyksen klpaluvaltt. Sks kaklla yrtyksllä on oma ympärstönsuojeluohjelmansa, mutta mtä sen ssältö tarkottaa? Tästä otetaan selvää yhdessä yrtyksen edustajen kanssa opskellen samalla bologaa, kemaa ja yhteskuntaoppa. Ympärstöystävällsyys on otettava huomoon jo tuotantoprosesseja suunnteltaessa. Esmerkks Metso Paper tarjoaa ovallsen mahdollsuuden yhdstää bologan opskelu opskelukäynnn kokeellseen työskentelyyn. Koulusta mukaan otetulle petrmaljalle otetaan näyte papermassasta. Näyte petetään ravntoluoksella. Kun se saa olla lämpmässä pakassa muutama pävä, nousee esn krjava kasvusto. Näytettä vodaan tutka mkroskooplla. Mltä papern kutujen solut näyttävät? Ovatko solusenät ehjä? Mltä mkrobkasvusto näyttää avan läheltä katsottuna? Perusopetuksen tulee pats tarjota perustetoa teknologasta, sen kehttämsestä ja vakutukssta, myös opastaa järkevn valntohn ja johdattaa pohtmaan teknologaan lttyvä eettsä, moraalsa ja tasa-arvokysymyksä kaklla er yhteskunnan tasolla (POPS 2004; s. 36). Fyskan hstorassa on useta keksntöjä, jotka ovat herättäneet eettstä keskustelua. Eettset kysymykset ovat edelleen ajankohtasa. Myös yrtyksen jokapäväset valnnat ssältävät eettsä kysymyksä. Kun yrtyksen tomntaa tarkastellaan etkan näkökulmasta, ertellään valntojen taustalla vakuttava arvoja ja verrataan ntä yrtyksen arvopohjaan, joka puolestaan hejastelee yhteskunnan senhetksä arvoja. Etkka ss läpäsee nn yskan kun yrtyksetkn. Monet opskeljat ovat knnostuneta stä, mllasa arvoja lttyy elämän er osa-aluesn, john myös yskka kuuluu. Opskelukäynnn yhteydessä kannattaakn herättää keskustelua etkan näkökulmasta ja tarkastella yrtyksen arvoja. Usean er oppaneen tavotteta ja ssältöjä toteuttavan opskelukäynnn valmstelut alotetaan jo sllon, kun sjotetaan kursseja kursstarjottmelle. Nän haluttujen kurssen akataulut saadaan sopmaan yhteen. 19

20 ABB OY AKER FINNYARDS OY ALTEAMS OY METSO PAPER OY SUUNTO OY BIOLOGIA kestävä kehtys, ympärstökysymykset lmnologa, hydrologa, ympärstökysymykset kestävä kehtys, ympärstökysymykset mkrobologa, ympärstökysymykset hmsen bologa, ympärstökysymykset desgn (muotolu & värt) manonta (mm. valokuvaus & graanen suunnttelu) penosmallt (kolmulottesuus, mttakaavat & materaalt) desgn (muotolu & värt) manonta (mm. valokuvaus & graanen suunnttelu) penosmallt (kolmulottesuus, mttakaavat & materaalt) KUVATAIDE desgn (muotolu & värt) manonta (mm. valokuvaus & graanen suunnttelu) penosmallt (kolmulottesuus, mttakaavat & materaalt) desgn (muotolu & värt) manonta (mm. valokuvaus & graanen suunnttelu) penosmallt (kolmulottesuus, mttakaavat & materaalt) desgn (muotolu & värt) manonta (mm. valokuvaus & graanen suunnttelu) penosmallt (kolmulottesuus, mttakaavat & materaalt) materaalt suunnttelu erlaset työstömenetelmät ja -välneet työturvallsuus tlastot ja todennäkösyys yrtyksen hstora hejastelee pakallshstoraa ja jossan tapauksssa myös laajempaa esm. kansallsta hstoraa Useden yrtysten vrallnen kel on englant ja nden esttelymateraal on valmstettu monella er kelellä esttelyvdeo, artkkel ta www-svut estys yrtyksen tlasuuteen selostukset ja esttelyt paneelt vättelyt käyttöohjeet eettset ja yhteskunnallset kysymykset polttoaneet, palamnen, maalt materaalt suunnttelu erlaset työstömenetelmät ja -välneet työturvallsuus koordnaatsto, trgonometra yrtyksen hstora hejastelee pakallshstoraa ja jossan tapauksssa myös laajempaa esm. kansallsta hstoraa Useden yrtysten vrallnen kel on englant ja nden esttelymateraal on valmstettu monella er kelellä esttelyvdeo, artkkel ta www-svut estys yrtyksen tlasuuteen selostukset ja esttelyt paneelt vättelyt käyttöohjeet eettset ja yhteskunnallset kysymykset eletrolyys, korrooso, veden omnasuudet KÄSITYÖ materaalt suunnttelu erlaset työstömenetelmät ja -välneet työturvallsuus MATEMATIIKKA geometra HISTORIA yrtyksen hstora hejastelee pakallshstoraa ja jossan tapauksssa myös laajempaa esm. kansallsta hstoraa VIERAAT KIELET Useden yrtysten vrallnen kel on englant ja nden esttelymateraal on valmstettu monella er kelellä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS esttelyvdeo, artkkel ta www-svut estys yrtyksen tlasuuteen selostukset ja esttelyt paneelt vättelyt käyttöohjeet FILOSOFIA eettset ja yhteskunnallset kysymykset KEMIA korrooso, metallt materaalt suunnttelu erlaset työstömenetelmät ja -välneet työturvallsuus mttakaavat, todennäkösyys yrtyksen hstora hejastelee pakallshstoraa ja jossan tapauksssa myös laajempaa esm. kansallsta hstoraa Useden yrtysten vrallnen kel on englant ja nden esttelymateraal on valmstettu monella er kelellä esttelyvdeo, artkkel ta www-svut estys yrtyksen tlasuuteen selostukset ja esttelyt paneelt vättelyt käyttöohjeet eettset ja yhteskunnallset kysymykset puunjalostus, epäorgaanset aneet, kemkaalt materaalt suunnttelu erlaset työstömenetelmät ja -välneet työturvallsuus unktot ja tlastot tetojen kästtelyssä yrtyksen hstora hejastelee pakallshstoraa ja jossan tapauksssa myös laajempaa esm. kansallsta hstoraa Useden yrtysten vrallnen kel on englant ja nden esttelymateraal on valmstettu monella er kelellä esttelyvdeo, artkkel ta www-svut estys yrtyksen tlasuuteen selostukset ja esttelyt paneelt vättelyt käyttöohjeet eettset ja yhteskunnallset kysymykset kemkaalt, muovt Esmerkkejä stä, mtä muta ssältöjä yskan opskelukäynnn yhteydessä vodaan opskella oppaassa estellyssä yrtyksssä. 20

21 Lähteet Ampuja, Annka; Pro Gradu -tutkelma; Helsngn ylopsto; valmstella 2005 Levävaara, Hannele; Yhtestyö prosessna; 2005, Levävaara, Hannele; Koulu osana yhteskuntaa näkökulma koulu ja yrtysmaalmasta; Kema tänään& Ilmöt ja hmekoneet -koulutus Isalm julkasematon luentomateraal Lukon opetussuunntelman perusteet 2003; Opetushalltus Perusopetuksen opetussuunntelman perusteet 2004; Opetushalltus Vanhatalo, Suv; Pro Gradu -tutkelma; Helsngn ylopsto; valmstella Haastattelut: ABB Oy: opskelukäynnt 11.3 ja Smo Ahonem, työnjohtaja Ilkka Hanhvaara, TKK:n laboratoronsnöör, yskan työpajan töden ohjaaja Tuulkk Jutla, TKK:n opskelja, yskan työpajan töden ohjaaja Juha Kvoja, sähkösuunnttelunsnöör Teemu Levonen, työnjohtaja Marjut Ojala, henklöstökonsultt, opplatossuhdevastaava Erkk Oln, työsuhdepäällkkö Saja Pääkkönen, tuotekehtysnsnöör Aker Fnnyards Oy: Matt Nallkar, suojelupäällkkö; tapaamnen Alteams Oy: Hekk Henänen, tuotekehtyspäällkkö; tapaamnen Kaja Ojanperä, henklöstöpäällkkö; tapaamnen Pas Puranen, tuotekehtyspäällkkö; tapaamnen Metso Paper Oy: Erkk Yl-Kokko, Suunnttelu; tapaamnen 1.6. Antt Ketolanen, kehtysnsnöör, tapaamnen 1.6. Hannu Korhonen, valmstussuunnttelja, osavalmstus, tapaamnen 1.6. Matt Kurk, tuotekehtyspäällkkö, tutkmus ja tuotekehtys, tapaamnen 2.6. Tuula Kärkkänen, laboratoropäällkkö, Prosessteknologa, tapaamnen 2.6. Antt Lenonen, osastopäällkkö, vra- ja purstnsuunnttelu, tapaamnen 1.6. Jukka Lnd, laatupäällkkö, laadunvarmstus, tapaamnen 2.6. Satu Pennanen, henklöstön kehttäjä, tapaamnen 1. ja 2.6. Rsto Talja, erkostutkja, tutkmus ja tuotekehtys, tapaamnen 2.6 Suunto Oy: Opskelukäynt ja tapaamnen Mkko Martkka, tutkmusnsnöör Tehtävät Tehtävät on suunnteltu tukemaan yskan opskelua yhtestyössä yrtysten kanssa. Fyskan opettaja ja yrtysten asantuntjat ovat laatneet ne yhdessä, joten nssä toteutuu yskan opetukselle asetetut tavotteet ja monpuolsest yrtysten arjessa lmenevä yskka. Kuhunkn tässä oppaassa esteltyyn yrtykseen on omat yrtyskohtaset tehtävät. Vmesenä ovat työturvallsuuteen, ergonomaan ja etkkaan lttyvät tehtävät, jotka soveltuvat käytettävks toteutettaessa opskelua mnkä tahansa yrtyksen kanssa. Useat tehtävät soveltuvat käytettävks sekä perusopetuksen että lukon yskan opskelussa. Osa tehtävstä on lukotasosa. Monet tehtävät ovat myös sovellettavssa perusopetuksen alaluoklle ertysest luoklle 5 ja 6. Oppaan svulla 17 olemme esttäneet kaavon opskelusta yhtestyössä yrtysten kanssa. Nnpä tehtävät on suostuksenomasest jaoteltu ennakkotyöskentelyyn, opskelukäyntn ja jatkotyöskentelyyn lttyvks. Tehtävä vo käyttää sellasenaan ta ntä vo muokata omaan opetukseen soveltuvks. Tovomme nden olevan myös deapankk, kun laadtte oma tehtävä ja toteutatte yskan opskelua yhdessä pakkakuntanne yrtysten kanssa. Tehtävät ovat vapaast kopotavssa, ja ne löytyvät myös sähkösessä muodossa Teknologateollsuus ry:n OpeNet -nternetpalvelusta, kuten koko opas. ENNAKKOTYÖSKENTELY h OPISKELUKÄYNTI JATKOTYÖSKENTELY Tehtäven jaottelun symbolt. 21