TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen"

Transkriptio

1 The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto TIIVISTELMÄ Maanmttausalalla on ana mtattu erlasa kohteta. Tässä tutkmuksessa todettn, että maanmttausteteden tutkmuksen laatu vodaan vavattomast mtata mm. julkasulla (esm. ISI, patentt), vttaukslla ja eurolla, sllä hankttu rahotus, teollnen hyödyntämnen, venttulot ja yhteskunnan saamat säästöt ovat rahana laskettavssa. Teteellsten mttareden, kuten H- ndeksn, käytöstä tehtn vertalututkmus alan professoreden, akatematutkjoden ja akatemaprofessoreden välllä. Havattn selvää parannustarvetta maanmttausteteden teteellseen laatuun. Tutkmuksen johtajan julkasukulttuurn todettn korrelovan merkttäväst koko ryhmän tuotoksen kanssa. Tutkmuksessa osotettn, mten helpost yksttäsen tutkjan julkasuproflsta on johdettavssa tutkjan kapasteett rahottajan ja ulkopuolsten slmn. Krjottajat esttävät, että artkkelssa estetyt mttausarvot otetaan jatkossa käyttöön myös tutkmuksen määrän ja laadun arvontn maanmttaustetessä alan kehttämseks elnvomasemmaks. Päämäären tulee myös olla yhä enenevässä määrn tse tsellemme asettama, koska tulosohjauksen pelsäännöt muuttuvat jatkuvast. 1. JOHDANTO Yhden tulknnan mukaan teteellsellä tutkmuksella vo olla kahdenlasta vakuttavuutta: teteen edstymseen lttyvää teteellstä vakuttavuutta ja tedensttuutoden ulkopuolsta yhteskunnallsta vakuttavuutta, jota ovat esmerkks kulttuurset, sosaalset, taloudellset ja polttset vakutukset (Suomen Akatema, 2006). Yhteskunnallsa vakuttavuuspäämäärä teteelle asettavat erlaset valtollset ja kansalasyhteskunnan tomjat, kuten mnsteröt, rahotusnsttuutot, yrtykset, kansalasjärjestöt ja tedotusvälneet. Taloudellset ja polttset päätöksentekjät vaatvat tutkmukselta läpnäkyvyyttä ja tlvelvollsuutta. Tutkmuksessa menestymnen vaat onnstumsta myös ulkopuolsen rahotuksen hankkmsessa, mkä taas tyypllsest edellyttää tutkjalta osotusta vakuttavuudesta akasemmssa tomssaan. Vakuttavuuden parantamseks ja ohjaamseks tetylle osa-alueelle käytetään erlasa tulosohjauksen kenoja, joden onnstumsesta vodaan olla useaa meltä. Vanhakantanen ajattelutapa on jakaa tutkmus perustutkmukseen, soveltavaan tutkmukseen, sektortutkmukseen ja tlaustutkmukseen. Nykytutkmuksessa korkealaatunen tutkmus luonnontetessä ja teknkassa luo vakuttavuutta vakuttavuuden er osa-aluella. Lähtökohta, jossa ylopstot yhdstetään perustutkmukseen ja tutkmuslatosten tehtävänä on soveltava tutkmus ja sektortutkmus, e kutenkaan enää pdä pakkansa, koska samossa tutkmusryhmssä tehdään sekä perustutkmusta että soveltavaa tutkmusta ja perustutkmuksen srto soveltavaan tutkmukseen tapahtuu välttömäst. Perustutkmuksen tulokset päätyvät vertasarvotuhn julkasusarjohn soveltavan tutkmuksen tuotosten päätyessä yrtysten ja yhteskunnan hyödyks. 22

2 Myös teteellnen tutkmus tedepoltkan alalla esttää jakoa vrheellseks, kuten esm. Larédo ja Mustar (2004) krjottavat: Ths lead us to the concluson that the tradtonally close assocaton between unverstes and fundamental research, on the other hand, and that between government laboratores and appled research, on the other, no longer holds, and that we must look to the future evoluton of publc-sector research as a broader canvas on whch to project and descrbe ther future relatonshps. Vastaanvanlanen johtopäätös on tehty mussakn alan julkasussa, kuten mm. Dalpé (1999) ja Salter ja Martn (1999). Nykyakanen sektortutkmuslatos tekee ss osn perustutkmusta, soveltavaa tutkmusta, osn teknologan kehttämstä sekä sektortutkmusta. Nätä e voda kehttää erkseen katsomatta kokonasuutta. Vastaavast myös ylopstojen tehtävä yhteskunnallsen vakuttavuuden luojana on lsääntymässä. Tulosohjausjärjestelmen tuls olla ylopstolla ja tutkmuslatokslla lähempänä tosaan, jotta pystyttäsn kehttämään asota kansallsest. Ylopstolan uudstuksen tavotteena ol turvata huppututkmus ylopstossa. Tosaalta samassa uudstuksessa todettn, että valtohallnnon tomntasäännöllä e voda tehdä huppututkmusta (Sarkomaa, 2007). Uudstukset jättvät huppututkmusta tekevät tutkmuslatokset oman onnensa nojaan. Lähtulevasuuden näkymät tulevat ssältämään lukusa muutoksa tutkmuksen alalla. Tutkmuksen edustajan näkökulmasta tomnnan säännöt ja tavotteet tuls tehdä ptkäkestosks, sllä tutkmuksessa muutokset tapahtuvat htaast. Vomme myös tse asettaa tutkmuksen vakuttavuudelle sellasa päämäärä, että nden avulla pärjää sekä nykysessä että tulevassa klpalussa. Tosaalta asota ptäs katsoa myös enenevässä määrn veronmaksajan slmn, sllä tutkmustakn tehdään jatkuvast vähenevllä veromarkolla slt tavotellen jatkuvast parempaa tuotosta. Maanmttausteteet ovat alana vanha. Maanmttar ol akasemmn rovastn jälkeen ehkä ptäjän arvostetun asantuntja. Maanmttaustetessä vanholla perntellä, saavutukslla ja kokemuksella on suur pano. Tämä johtaa kutenkn helpost nnovaatokyvyn menettämseen. Isojen tyrtysten (kuten IBM, HP ja Noka) tomntaa analysomalla Doz ja Kosonen (2008) ovat voneet todeta, että seuraamalla perntesä johtamsen malleja - kesktytään ydnlketomntaan ja optmodaan stä - menetetään helpost uudet lketomntamahdollsuudet ja nnovaatokyky, koska resursst ja ajattelu on sdottu vanhaan tekemseen ja uuden näkemnen on vakeaa. Nnpä perntesn vakntunesn lketomntohn ja asakkuus- ja kumppanuussuhtesn e tuls panostaa lkaa, koska se ve uusutumskyvyn ja estää vomavarojen kohdstamsta uusn tlasuuksn. Doz ja Kosonen (2008) ovat myös todenneet, että jos asakkaat saavat lkaa ohjata yrtyksen tomntaa, stä seuraa van panostamnen nykysn markknohn. Maanmttausteteden alalla tämä näkyy Suomessa mm. snä, että pakannuksen tutkmus e ole saanut ansatsemaansa tukea. Seuraamalla teteellsten julkasujen määrää tetokannossa lmenee, että suur osa maanmttausteteden kehtyksestä syntyy kutenkn pakannuksen, navgonnn ja kaukokartotuksen tutkmuksessa. Suomen ylopstossa navgonnn ja pakannuksen tutkmus e ole tostaseks saanut oma professuureja. Noka päätt syyskuun lopulla 2011 lopettaa Locaton & Commerce - ykskkönsä tomnnan Suomessa ja keskttää tomnnan Euroopassa Berlnn. Tämä on varottava esmerkk tomnnasta, jossa Suomessa menetetään merkttävä mahdollsuuksa synnyttää yhteskunnallsta vakuttavuutta (työpakkoja) juur maanmttausteteden alalla. Tutkmukselta edellytetään tuotos/panos-ajattelua. Tutkjan tuls pyrkä maksmomaan oman osaamsensa ja tutkmuksensa vakuttavuus suhteessa shen käytettyyn panostukseen. Rahottajen tuls vastaavast palkta vakuttavuutta osottava ryhmä. Suomen Akatema arvo tutkjoden akasempaa teteellstä vakuttavuutta, mutta käytännössä yhteskunnallsta 23

3 vakuttavuutta e arvoda. Tekesn hankearvonnssa tärken krteer on yrtysten hankkeeseen lattama rahotus ja akasemmn tuotetun vakuttavuuden mttaamnen on vähäsempää. Melestämme vakuttavuuden mttaamattomuus johtaa usen shen, että yhteskuntaan suuntautuvaa vakuttavuutta e usenkaan optmoda tutkmusryhmssä. Tutkmukseen lttyvän hallntobyrokratan on myös vme akona todettu penentävän merkttäväst tutkmuksen tuotoksa (Wlhelmsson ja Björkroth, 2011). Tuotos/panos-ajatteluun lttyy myös tutkmusryhmän ja ylopston koon optmont. Tutkmusryhmen optmkoko vo olla er alolla avan erlanen. Unohdetaan, että tutkmuksessa tulokset tulevat hyvstä ykslöstä ja että monlla alolla rttävä krttnen massa tutkmusryhmälle on 3-5 henkeä. Sen sjaan krttstä on se, mten tutkmusryhmä on verkottunut oman organsaatonsa ssällä ja mussa organsaatossa oleven muden tutkmusryhmen kanssa. Myös teteellset tutkmukset osottavat, että tutkmuksessa pen ryhmä on usen tehokkaamp kun suur (Cocca ja Rolfo, 2007), koska tulos perustuu tutkmuksessa pääsääntösest hyven ykslöden tomntaan. Pen organsaato on yleensä lsäks tehokkaamp, koska työntekjät näkevät paremmn työnsä tuloksen latoksen kokonastuloksessa ja tärkeät päätökset vodaan tehdä asantuntevast ja nopeast. Tätä tukevat myös talousteteen puolella lmestyneet julksta tutkmusta koskevat julkasut, mm. Cocca ja Rolfo (2002), Carayol ja Matt (2004) sekä Maresse ja Turner (2002). Suomessakn penempen tutkmuslatosten ja ylopstojen yleskustannuskerron on penemp kun sojen, mkä omalta osaltaan kuvaa penempen latosten parempaa tehokkuutta. Nykyjärjestelmä lähnnä palktsee tehottomuuden. Suomen Akatemakn tosasallsest myöntää enten rahotusta nlle, joden yleskustannukset ovat korkemmat (Pelkonen ja Kolu, 2011). Tehokas tomnta nänkn haastavassa hallnnollsessa ympärstössä on vakeaa. Sks uskomme, että päämäären tulee olla yhä enenevässä määrn tse tsellemme (tutkjoden tselleen) asettama. Tässä hallnnollsessa tutkmuksessa on selvtetty korkealaatusen tutkmuksen mttareta. Tutkmuksessa keskustellaan nden käytöstä ja estetään ajatuksa maanmttausalan ja shen lähesest lttyven alojen tlanteesta vakuttavuuden näkökulmasta. Tutkmus on tehty osana Geodeettsen latoksen Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osaston johtamsta ja kehttämstä vuosna Estämme myös ajatuksa stä, mhn asohn jatkossa kannattas knnttää enemmän huomota, jotta maanmttausala ols elnvomanen myös tulevasuudessa. 2. TUTKIMUKSEN MITTARIT Mtkä ovat korkealaatusen tutkmuksen mttart? Aheesta löytyy laajast krjallsuutta, ja ongelmaks erlasten mttareden käyttämsessä nousee se, että lan monen mttarn käyttö johtaa tlanteeseen, jossa nden seuraamnen e enää tuota haluttuja vakutuksa. Perusteoksena aheesta knnostuneta suostellaan perehtyvän teokseen (Gesler, 2000). Myös rahottajat lmasevat omat korkealaatusen tutkmuksen tuntomerkknsä. Suomen Akateman huppuykskön tuntomerkkejä ovat perntesest olleet: 1) Korkeatasonen tutkmus- ja tutkjankoulutus 2) Yksköllä tulee olla mahdollsuudet päästä kansanvälseen johtoasemaan tutkmusalueellaan. 3) Huppuykskön tutkmuksella vo olla myös yhteskunnallsta merktystä. 24

4 4) Huppuykskkö muodostuu yhdestä ta useasta tutkmusryhmästä. Sllä on selkeät yhteset tutkmuksellset päämäärät sekä yhtenen johto. Huppuykskön vovat muodostaa sekä ylopstossa että tutkmuslatoksssa tomvat tutkmusryhmät. Vastaavanlasa hyvän tutkmuksen krteerejä löytyy myös esm. EU:n tutkmusohjelmen hankkeden arvontkrteerstöstä, ERC:n Advanced Grant -krteerstöstä sekä musta kansanvälsstä tutkmusohjelmsta. ERC:n Advanced Grant -krteerstö henklökohtaslle senortutkjoden mertelle on 1) Teteellset läpmurrot 2) Teteellset artkkelt huppulehdssä, konferenssessa, monografat ja nden vttaukset 3) Kansanvälsten konferenssen teteellset ja hallnnollset jäsenyydet 4) Keynote- ja plenary-estelmät kansanvälsssä konferenssessa 5) Edtorna tommnen kansanvälsssä lehdssä 6) Ohjatut vätöskrjat 7) Patentt 8) Tutkmusretkkunten johtajuus 9) Teteellset palknnot ja tunnustukset Luonnonteteden ja teknkan alalla teollnen vakuttavuus on hyvn tärkeää, joten sks vakuttavuus sllä saralla on syytä nostaa erlleen. Tässä selvtyksessä päädyttn, että korkealaatunen tutkmus synnyttää teteellstä, yhteskunnallsta ja teollsta vakuttavuutta. Ylopstot vovat nostaa tähän rnnalle koulutukseen lttyvät mttart (tutknnot), mutta ylesest ottaen maalmalla tutkntoja e ole koettu yhtä arvokkaks tutkmuksen laadun mttareks kun Suomessa. Lsäks on syytä mustaa, että kakssa hankkessa e synny kakkea edellä manttuja kolmea vakuttavuutta, mutta hyvä tutkmusryhmä kokonasuudessaan synnyttää ana nätä kolmea vakuttavuuden muotoa. Tässä tutkmuksessa päädyttn krjallsuustutkmuksen ja kokemuksen jälkeen suosttamaan seuraaven mttareden käyttöä kuvamaan hupputasosta tutkmusta maanmttaustetessä. Teteellnen vakuttavuus ja mttart 1. Kansanvälset referee-artkkelt (referee tarkottaa, että artkkelen okeellsuus ja uutuusarvo on vertasten tutkjoden hyväksymä), ertynen panopste ISI-tasoslla ja mulla tarkastetulla lehtartkkelella. 2. Vttaukset (esm. ISI-Web ja Google Scholar) (vttaukset kuvaavat stä, mten paljon muut tutkjat ovat tutkmuksn vtanneet), H-ndeks (kuvaa tutkjan jatkuvaa kykyä tuottaa paljon vttauksa synnyttävä julkasuja, mkä yleensä vttaa julkasujen uutuusarvoon). ISI-julkasujen vttaukset kertovat huppujulkasujen saama vttausmäärä ja scholar.google.com vttaukset kuvaavat aka hyvn stä, paljonko vttauksa tutkja/tutkmusryhmä on saanut laajemmn myös mussa julkasukanavssa. Molempen tetokantojen käyttö täydentävät tosensa tetoja ja mm. krjojen saamat vttausmäärät ovat löydettävssä Scholarsta, mutta evät ISI-tetokannasta. Esmerkknä manttakoon, että Helsngn ylopstossa tavotetaso korkealaatuselle professorlle on vähntään 50 ISI-Web-julkasua ja H-ndeksn tuls olla yl 20 melellään jo professorn nmttämsvaheessa. 25

5 Teollnen vakuttavuus ja mttart 3. Synnytetyn lketomnnan volyym ja määrä (mm. yrtysten määrä), tavotteena synnyttää Suomeen uusa työpakkoja ja kasvattaa lkevahtoa. Vennstä tuleva lkevahdon kasvu tuls asettaa päämääräks. 4. Patentt, patentonnn laajuus kuvaa potentaala tehdä hyväpalkkasta asantuntjatyötä ja kuvaa potentaala teknologansrtoon. Patentten saamat vttaukset myös kuvaavat nden potentaala. Kansanvälset patentt kuvaavat potentaala ventmarkknolla. Yhteskunnallnen vakuttavuus ja mttart 5. Tutkmustyön ja teknologan srron aheuttama kustannussäästö ( ) ja parantuneet prosesst yhteskunnassa ( ). 6. Tedotus tutkmustulokssta ja nden synnyttämstä mahdollsuukssta Suomessa. Tedotustomnta palvelee myös muden alojen yrtyksä ja tomntoja ja antaa helle mahdollsuuden uusutua. Organsaaton ssällä hyvä mttar ykskön klpalukyvystä on ulkopuolsen rahotuksen määrä ja laatu (ertysest Suomen Akateman myöntämä ja kansanvälnen rahotus) ja muut ylesemmät akateemset mttart (kansanvälset luottamustehtävät, kansanvälsten hankkeden koordnont, kansanvälset keynote/plenary-estelmät, kansanvälset edtor-tehtävät, kansanvälset teteellset palknnot ja tunnustukset). Yhdstämällä sekä klpalukyvyn että vakuttavuuden vaatmukset, vodaan todeta, että tutkmusykskköjen tuls keskttyä saavuttamaan mahdollsmman hyvä tulos seuraavlla mttarella: Hyvälaatuset (esm. ISI-tasoset) julkasut (hyvälaatunen ssältää vtetedon) Laaja ulkopuolnen rahotus Teollnen ja yhteskunnallnen vakuttavuus Merkttävät akateemset luottamustehtävät ja mertt Organsaatoden tuls palkta nässä onnstuneet tutkjat ja yksköt. Henklövalnnossa tuls prorsoda henklötä, jotka pärjäävät parhaten nällä mttarella mtattuna. Alojen välset erot julkasumahdollsuuksssa ja myös vttausmahdollsuuksssa ovat merkttävät, mutta maanmttausalan ssällä e nätä eroja pahemmn ole. 3. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAATU ARVIOTUNA (CASE ISI) Mkä on maanmttausteteden, ertysest geomatkan ta sen lähesllä alolla, oleven professoren teteellnen laatu, jos käytämme puhtaast ISI Web of Knowledgestä saatua lehtartkkeleden H-ndeksä kuvaamaan tätä laatua? H-ndeks N kertoo, että tutkjalla on N julkasua, john kakkn on vähntään N vttausta. Tämän määrtelmän mukaan H-ndeks kasvaa htaast. H-ndeksn 5 vo saada ss yl 25 vttauksella, ja käytännössä non 50:llä. H- ndeksn 20 vo saada non yl 400 vttauksella, käytännössä kutenkn non 1000:lla. Vahtoehto H-ndekslle on tutka kokonasvttausmäärä, mutta sllon yksttästen huppututkjoden tulokset domnovat tlastoja. 26

6 Vertalulähtökohdaks tutkmuksessa valttn 11 akatemaprofessora, jotka valttn nn, että he ovat mahdollsmman lähellä luonnontetetä ja teknkkaa, 12 professora geomatkan, maanmttauksen ta hyvn lähesltä alolla (jatkossa hetä kutsutaan geomatkan professoreks), ja 12 akatematutkjaa luonnonteteen ja teknkan alolta. Kntestöpuolen professoreden tetojen lsäämnen joukkoon e ols nostanut saatua laatua. Selvtys tehtn loppuvuonna 2008 ja kaksta 35 tutkmukseen valtusta tutkjasta laskettn H-ndeks än funktona (5 vuoden välen) käyttäen ISI-tetokannan lehtartkkeleden saama vttauksa. Ikä valttn tärkeäks parametrks tutkmuksen mukaan, koska H-ndeks kertyy kumulatvsest än funktona ja tetyllä tavalla käkorjattu H-ndeks kertoo sekä tutkjan hstoran että myös potentaaln tulevasuudelle. Tuloksa on estetty kuvssa 1-3. Akatematutkjolla keskmääränen H-ndeks ol 6,7 keskmäärn 34,1 vuoden ässä. Vastaavat hajonnat olvat 2,4 ja 2,7 v. Geomatkan alan professoreden mahdollsmman lähellä samassa ässä saamat vastaavat arvot olvat: keskmääränen H-ndeks 4 keskmäärn 37,9 v ässä (käytettn lähmpänä olevaa arvoa, e nterpolotuja/extrapolotuja tetoja kyseselle kävuodelle) ja vastaavat hajonnat olvat 3,0 ja 4,8 v. Geomatkan alan professoresta kolme yltt nykysten akatematutkjoden keskmääräsen H-ndeksn. Postamalla nämä kolme professora, muden geomatkka-alan professoreden keskmääränen H-ndeks ol 2,7. Vuoden 2008 lopussa tutkmukseen valttujen geomatkan alan professoreden keksmääränen H-ndeks ol 9,2 keskmäärn 51,2 vuoden ässä. Lähes vastaavassa ässä (52,6 v.) akatemaprofessoreden keskmääränen H-ndeks ol 23,3. Kukaan geomatkan alan professoresta e yltänyt tähän keskarvoon, tosn manttakoon, että kysesten kolmen geomatkan professorn, jotka yltvät akatematutkjoden keskarvon yltse, olvat tätä tutkmusta tehtäessä keskmäärn 43,6 v ässä ja hedän keskmääränen H-ndeks ol 16, mkä yltt kutenkn akatemaprofessoreden keskmääräsen H-ndeksn (14,2) vastaavassa ässä. Tosaalta tulee mustaa, että verrattaessa er akona tehtyjä vttaustlastoja, julkasukulttuur on ollut erlanen. Nnpä oletuksena on, että nuoremman sukupolven on oltava keskmäärn vttaukslla paremp kun edeltäjänsä. Akatemaprofessoreden H-ndeks än funktona on varsn hajananen. Ilmesest akatemaprofessorks on valttu myös mutakn, kun ISI-Web-tetokannan lehdssä julkaseva tutkjota, ja nällä tutkjolla on mutakn arvokkata julkasukanava. Google Scholar tetokannassa hyvn monella akatemaprofessorlla on merkttäväst paremp vttaustlasto, kun taas geomatkan alan professorella tlanne e parantunut samalla tavon kun akatemaprofessorella. H n d e k s Akatematutkjat Ikä Kuva 1. Akatematutkjoden H-ndeks än funktona. 27

7 H n d e k s Professort Ikä Kuva 2. Geomatkan professoreden H-ndeks än funktona. H n d e k s Akatemaprofessort Ikä Kuva 3. Akatemaprofessoreden H-ndeks än funktona. Nykysstä geomatkan professoresta vs yltt H-ndeksraja-arvon 10. Jos raja-arvona pdettn 8:aa, nn kuus geomatkan professora ja kuus akatematutkjaa yltt kysesen arvon. Paras geomatkan professoreden H-ndeks ol vuoden 2008 lopussa 21. Hajonta ol 6,6. Johtopäätöksenä toteamme, että geomatkan alan professoreden laadussa H-ndeksllä mtattuna on kehttämsen varaa ja hajonta on avan lan suurta. Tutkmuksen teteellseen laatuun tuls panostaa laajemmnkn. 28

8 4. TUTKIMUSRYHMIEN LAATU Tutkmuksessa selvtettn myös, mten professorn H-ndeks kuvaa koko tutkmusryhmän julkasukulttuura. Ne geomatkan professort, jolla ol korken H-ndeks, olvat enemmän kouluttaneet myös seuraavaa sukupolvea, jolla ol ta on tulossa tavanomasta korkeamp (tähän vertaluryhmään nähden) H-ndeks. Jos jonkn professorn tutkmusryhmässä (jolla ol matalamp H-ndeks) ol tutkjota, jolla ol merkttäväst professoraan paremp H-ndeks, he olvat myös perustaneet oman tutkmusryhmänsä. Johtopäätös ol, että ryhmää vetävän tutkjan H-ndeks kuvaa koko tutkmusryhmän julkasukulttuura, anakn maanmttausteteden alalla. 5. JOHTAVAN TUTKIJAN HENKILÖKOHTAINEN JULKAISUPROFIILI ISI-Web ja muut tetokannat antavat mahdollsuuden tutka myös yksttästen tutkjoden julkasuprofla. Arvojulkasujen (esm. ISI) määrä ja vttausten määrän kehttymnen antavat melko hyvän kuvan tutkjan tomnnasta. Kuvassa 4 on estetty neljän er tutkjan vuosttan saamat vtteet (yllä) ja tehdyt julkasut (alla). Tutkmalla vttetä ja julkasumäärä on helppo analysoda tutkjan profl. Jos analysont on nänkn helppoa, tulee ymmärtää, että myös rahottajat vovat tehdä tutkjasta saman analyysn varsn helpost, koska helle on lsäks tomtettu tutkjoden CV ja julkasuluettelo. Seuraavassa on luonnehdttu heman kuvassa 4 oleva tutkjota pelkästään kuven antaman tedon perusteella. Nämä kuvat on johdettu ISItetokannasta vuoden 2011 keväällä, joten vuoden 2011 julkasujen määrä ja vttausten määrä on vasta alkuvaheessa. Vasemmalta okealle tutkjat on nmetty tutkjoks 1-4. Tutkja 1 Tutkja 2 Tutkja 3 Tutkja 4 Kuva 4. Neljän tutkjan julkasumäärät ajan funktona (yllä) ja samojen neljän tutkjan ISI-Web artkkeljulkasut samolta ajolta. Vasemmalta okealle tutkjat on nmetty tutkjoks 1-4. Tutkja 1 on kehttyvä tutkja, jonka vttausmäärät kasvavat varsn hyvn. Tutkja on harrastanut julkasutomntaa ISI-Webssä enemmän vasta vme vuosna ja ensmmänen ISI-julkasukn on vuodelta Ennuste on, että tutkja tulee jatkamaan lähvuosna aktvsempaa ISIjulkasemsta, ja että vttausmäärät ovat jatkossakn kasvussa. Tutkja 2 on systemaattsest julkasut ISI-Web-tetokannassa jo lähes 20 vuoden ajan. Julkasumäärät kasvovat ensn vuoteen 2003 ja ovat lähteneet myös sen jälkeen taas kasvuun. 29

9 Parhampen vuosen julkasumäärät ovat 6 ta yl 6 julkasua vuodessa, mkä on kansanvälsestkn kova. Ilmesest työuralla on ollut muutos vuoden keppellä. Vttausmäärät ovat kasvussa, mkä kuvaa yhä aktvsempaa otetta tutkjana. Tutkja 3 on julkassut van muutaman satunnasen artkkeln vmesen 20 vuoden akana. Ptkästä urastaan huolmatta tutkja on satunnanen tutkja ja keskttynee johonkn muuhun asaan ta julkasemseen mussa foorumessa. Ptkä julkasemattomuus vuoden 1995 jälkeen on johtanut shen, että vttaukset per vuos ovat jo laskussa, mkä tapahtuu usen vasta 10 vuotta sen jälkeen, kun tutkjan ura on lopetettu. Vmeset vuodet ovat olleet tavanomasa aktvsemmat, koska on lmestynyt 2 julkasua perättäsnä vuosna. Tutkjan 4 julkasumäärät vahtelevat ana välllä, mutta trend kulkee edelleen ylöspän. Vttausmäärässä saturaato on kutenkn jo lähellä. Tutkjalla on hyvn paljon tutkjan 2 kaltanen profl, mutta tutkjan 2 trend näyttää nn julkasujen kun vttaustenkn määrän osalta kehttyvän paremmn. Jos kakk tutkjat olsvat täsmälleen samalla alalla ja näden tutkjoden vällle ptäs tehdä päätös stä, kuka sas ylopston ssästä lsärahotusta, tuls CV:stä tarkstaa velä tutkjoden kä ja muut tedot. Stä selväs esmerkks, että tutkja 2 on nuorn tästä joukosta, joten lsärahotus suuntautus helpost tutkjalle 2, jos rahotuksen tavotteena on lsätä korkeatasosta tutkmusta. Tutkmussuunntelman laadun e kutenkaan tarvtse korreloda näden kanssa, mutta tutkjan pätevyyden arvonnssa julkasulla ja huppujulkasulla on yhä suuremp merktys. Nällä kaklla tutkjolla on ollut vme vuosna varsn hyvn Suomen Akateman rahotusta. Rahotuksen vähentyessä ols varsn helppo keskttää rahotusta hyvn tomvn ryhmn, jos nänkn suura eroja on julkasemsessa Suomen Akateman vastuullsten tutkjoden osalta. 6. TEOLLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Teteellsen vakuttavuuden lsäks on avan yhtä tärkeätä myös synnyttää uuden tedon avulla teollsta ja yhteskunnallsta vakuttavuutta yhtestyössä teollsuuden ja loppukäyttäjen kanssa. On hyvn helppo perustella tutkmuksen tulokset parantunena prosessena, muden käyttöön ottamna menetelmnä, uusna tuottena ja synnytettynä perusosaamsena. On myös helppo perustella, että lman uutta tetoa ta nfrastruktuura koko laajemp kokonasuus e tom. Nässä tapauksssa usen kutenkn joku muukn vo luoda tedon ja synnyttää nfrastruktuurn, varsnkn jos tuotokset tehdään budjettrahalla. Varsnanen säästö on usen kutenkn laskettavssa rahana. Maanmttausteteden tutkmuksen vakuttavuus on usen enemmän tätä seltettävssä olevaa yhteskunnallsta vakuttavuutta kun rahassa mtattavaa vakuttavuutta. Jotta ala menestys, se edellyttäs, että ala työllstäs, los uusa yrtyksä, kasvattas lkevahtoaan ertysest vennn osalta ja los prosesseja, jotka säästäsvät yhteskunnassa selvää rahaa (esmerkks Maanmttauslatoksen korkeusmalltuotanto laserkelauksella ja metsäkeskuksen srtymnen laserteknkkaan, josta jälkmmänen säästää lähes 20M vuodessa yhteskunnalle). Lsääntyvä työllstymnen kasvattas alan merktystä ja los myös uusa tutkmusmahdollsuuksa. Tutkmustedon avulla tapahtuvaan teollseen hyödyntämseen tuls panostaa. Kaken tämän mttaamnen on helppoa, mutta näden vakuttavuuksen saavuttamnen on äärmmäsen vakeata. Teollnen hyödyntämnen edellyttää nykymaalmassa tosaalta myös tedon suojaamsta, mkä on osn rstrtasta yhä lsääntyvän julkasuvaatmuksen kanssa. Tetoa vodaan kutenkn sujuvast suojata patentomalla ja ohjelmomalla (ja jättämällä julkasematta ykstyskohta). 30

10 Patentonta maanmttausalalla on harrastettu tutkmuksen yhteydessä lähnnä VTT:llä, GL:llä ja Aalto ylopston Fotogrammetran ja kaukokartotuksen opptuolssa. Yhteskunnassa on srrytty kutenkn yhä enemmän Open Innovaton- ajatukseen, jossa uudet deat srtyvät muden hyödynnettävks jo tutkmuksen varhasessa vaheessa. Patentont, ertysest kansanvälnen patentont, luo kutenkn opton tulevalle teollselle hyödyntämselle sten, että tuotteesta on saatavssa velä kohtuullnen kate. Kansanvälnen patentont mahdollstaa paremmat mahdollsuudet ventmarkknolla. Suomalasessa yhteskunnassa oleva kehtys, jossa teteellsen tutkmuksen okeudet omstaa käytännössä latos ja jota myös kansanvälsten tutkmuksen sopmukset edellyttävät, e kutenkaan ole osottanut tomvan, koska latokset evät osaa ja evät halua hyödyntää patentteja parhaalla mahdollsella tavalla. Maalmalla yhä enemmän suostellaan, että tutkmustedon hyödyntämsen okeudet jäsvät tutkjolle tselleen. Kanadassa kehtys on selkeä: ptää luoda enemmän patentteja ja synnyttää teollsta vakuttavuutta (El- Shemy, 2011). Ohjelmstossa tedon suojaamnen on varsn helppoa. Tärkemmät ratkasut evät näy käyttäjälle. Ohjelmstot ovatkn yks tärkemmstä mahdollsuukssta vedä suomalasta osaamsta ulkomalle. Ohjelmstoventä tuls maanmttausteteden alalla tukea enemmän tutkmuksen avulla. Suomessa kartotusalan yrtyksssä on lsäks harvnasen vomakkaast korostunut ohjelmsto-osaamnen. Haaste kullekn tutkmusryhmälle on, mten tutkmuksen avulla lsätään venttuloja Suomeen. 7. YHTEENVETO JA KESKUSTELU Maanmttausalalla on ana mtattu erlasa kohteta. Myös tutkmuksen tuotoksa votasn mtata varsn helpost. Tutkmuksessa päädyttn suosttamaan selkeden teteellsten, teollsten ja yhteskunnallsten mttareden käyttöä kuvamaan hupputasosta tutkmusta maanmttaustetessä. Julkasumttareden käytöstä tehtn vertalututkmus alan professoreden, akatematutkjoden ja akatemaprofessoreden välllä ja todettn selvää parannustarvetta maanmttausteteden teteellseen laatuun. Tutkmuksessa osotettn myös, mten helpost yksttäsen tutkjan julkasuproflsta on johdettavssa tutkjan kapasteett rahottajan ja ulkopuolsten slmn. Jos tavotteena on pelkkä uus teto, on helppo tehdä valntoja tutkjoden välllä. Tutkmuksen laatu on helppo mtata: julkasulla (esmerkks ISI, patentt), vttaukslla, ja rahallslla mttarella (hankttu ulkopuolnen rahotus, tutkmuksen vakutus teollseen hyödyntämseen (lkevahto, työllstymnen), venttulohn ja säästöt yhteskunnassa), mutta varsnasten vakuttavuuksen luomnen on vakeata, koska estetyt mttart ovat varsn haastava tutkmuksen avulla synnytettävälle vakuttavuudelle. Myös merkttävät akateemset luottamustehtävät ja mertt realsotuvat parantuneena ulkopuolsena rahotuksena ja tuloksena, varsnkn jos rahottajlla e ols klpalua rajottava kntötä. Nykyakanen tutkmusympärstö on haastava, mtä on kuvattu tarkemmn johdannossa. Hyvn usen tutkja kokee, että tulosohjauksen kautta annetut pelsäännöt estävät varsnasta tomntaa. Sks onkn hyvn tärkeätä, että tutkjat asettavat tselleen päämäärä, jotka ovat pysyvämpä kun ohjauksen kautta tuleva ohjestus. Tällä julkasulla on pyrtty vakuttamaan maanmttausteteden alalla työskentelevn tutkjohn, jotta he osasvat paremmn prorsoda tekemsään. Kukn vo myös asettaa tsellensä oma päämäärä, rppumatta mtä tässä julkasussa on estetty, mutta tovottavast julkasu auttaa maanmttausteteden elnvomasuuden parantamsessa. 31

11 KOMMENTTI Anna Salonen suortt luvussa 3 toteutetun H-ndekstutkmuksen. Julkasussa mantut tedepoltkkaan vvahtavat kannanotot ovat Juha Hyypän käsalaa ja perustuvat vuosen Geodeettsen latoksen osastonjohtajan tehtävssä näkemn ja kokemn asohn. Krjottajat haluavat esttää parhaat ktoksensa kolmelle estarkastajalle, joden kommentt paransvat julkasun ymmärrettävyyttä merkttäväst. LÄHTEET Carayol, N. & Matt, M., Does research organzaton nfluence academc producton? Laboratory level evdence from a large European Unversty. Research Polcy, Vol 33, No. 8, s Cocca, M. & Rolfo, S., Sze of research labs and performance: an analyss of an Italan natonal research councl. Proceedngs 3rd Internatonal Conference on Management of Innovaton and Technology, Hangzhou, Chna. Cocca, M. & Rolfo, S., Governance and Organzatonal Behavour of Publc Research Labs. PICMET 2007 Proceedngs, 5-9 August, Portland, Oregon, s Dalpé, R., Publc Research Organzatons n the Knowledge Infrastructure. Innovaton Systems Research Network, Unversty of Toronto, 19 s. Doz, Y. & Kosonen, M., Fast Strategy: How strategc aglty wll help you stay ahead of the game. Pearson Prentce Hall; ISBN , 272 s. El-Shemy, N., Henklökohtanen keskustelu prof. Naser El-Shemyn kanssa tutkmuksen nykysuuntaukssta, elokuussa Gesler, E., The Metrcs of Scence and Technology, Praeger, ISBN , 400 s. Larédo, P. & Mustar, P., Publc sector research: A growng role n nnovaton systems, Mnerva, Vol. 42, No. 1, s Maresse, J. & Turner, L., Productvty dfferences across ndvduals n publc research: an econometrc study of French physcsts publcatons and ctatons ( ). Annales d Econome et de Statstques. Pelkonen, P., Kolu, T., Ylopstojen tutkmusmenot ja kokonaskustannusmall. Teteessä tapahtuu 6/2011, s Salter, A. & Martn, B., The economc benefts of publcly funded basc research: a crtcal revew. SPRU Electronc Workng Papers Seres, no 34. Sarkomaa, S., Menestyvä ylopstoja e kehtetä osana valtonhallntoa, Helsngn Sanomat, Suomen Akatema, Suomen Akateman tutkmusrahotuksen vakuttavuus. Suomen Akateman julkasuja 11/06, 53 s. Edta Prma, Suomen Akatema, Helsnk. Wlhelmsson, T. & Björkroth, J., Tutkmusbyrokratan vähentämnen tedepoltkan tavotteeks. Teteessä tapahtuu 3/2011, s

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Epätäydelliset sopimukset

Epätäydelliset sopimukset Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010 TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan? Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

SOTEMAKU esiselvitysraportti

SOTEMAKU esiselvitysraportti Esselvtys SOTEMAKU esselvtysraportt Ikähmsten palvelut ja ICT Rkka Joknen, Jenn Laurla, Teemu Hauklehto 6.5.2017 Työryhmä: Annel Saarnen, Rkka Joknen, Jenn Laurla, Sar Ketola, Marjo Mastomäk, Sam Perälä,

Lisätiedot

ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA

ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT

ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN SIJAINTI 8. 5. 6. 7. 4. 9. 1. 3. 1. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN SIJAINTI 1. 10. LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut) J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät

Lisätiedot

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta / LUT School of Energy Systems LUT Kone Koneensuunnttelu Elas Altarrba SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ Työn tarkastajat:

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

VERKKOJEN MITOITUKSESTA J. Vrtamo 38.3141 Telelkenneteora / Verkon mtotus 1 VERKKOJEN MITOITUKSESTA 1. Prkytkentäset verkot Lnkken kapasteetten (johtoja/lnkk) määräämnen sten, että verkon kokonaskustannukset mnmotuvat, kun päästä-päähän

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12 Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle

Lisätiedot