VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT"

Transkriptio

1 VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt

2 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN (nd.) ISBN ISSN Edta Prma Oy, Helsnk 2006

3 TIIVISTELMÄ Tämä julkasu on osa Koulutuksen ja tutkmuksen tetoyhteskuntaohjelman toteutusta. Opetushalltuksen tehtäväks ohjelma asett laatukrteeren laatmsen perusopetuksessa ja tosen asteen koulutuksessa käytettävälle verkko-oppmateraallle. Krteert on määrtelty Opetushalltuksen asettamassa työryhmässä vuoden 2005 akana. Työryhmään nmetyt asantuntjat edustavat ykstysä ja julksa oppmateraalkustantaja, ssällön ja palvelujen tuottaja, verkko-oppmsen tutkjota, vrtuaalkouluhankkessa mukana oleva opettaja ja koordnaattoreta sekä er koulutusasteden opetuksen kehttämsestä vastaava asantuntjota Opetushalltuksesta. Työryhmä on kokoontunut kokonasuudessaan kymmenen kertaa. Työtä on kokousten ohella tehty penemmssä kokoonpanossa, shteern tomesta ja ulkopuolsna tomeksantona. Taustatedoks työryhmä tlas teemasta tutkmuskatsauksen. Työn kuluessa työryhmä on ollut aktvsest yhteydessä kotmasn ja ulkomasn verkko-oppmateraaln laatua kästtelevn ryhmn. Osa krteerstöstä pohjautuu jo julkastuhn krteerehn. Verkko-oppmateraaln laatukrteereden pääkohderyhmäks työryhmä määrttel verkko-oppmateraaln tekjät ja käyttäjät. Tämä ol johtoajatuksena, kun verkko-oppmateraaln laatukrteerstö lopulta jaettn neljään osoon: pedagognen laatu, käytettävyys, esteettömyys ja tuotannon laatu. Pedagogsella laadulla työryhmä tarkottaa verkko-oppmateraaln oppmsta tukeva omnasuuksa ja materaaln soveltuvuutta opskelu- ja opetuskäyttöön. Käytettävyys on verkko-oppmateraaln teknsen toteutuksen ja käyttölttymäsuunnttelun tuottamaa ylestä käytön helppoutta ja sujuvuutta. Esteettömyys tarkottaa, että verkko-oppmateraal on käyttäjän saavutettavssa ja käytettävssä rppumatta hänen fyyssstä ja psyykksstä omnasuuksstaan, vammostaan ta terveydentlastaan. Verkko-oppmateraaln tuotanto on laadukasta, kun sen toteutus on hallttua ja dokumentotua ja kun se perustuu tedollsn, tadollsn ja oppmsta ohjaavn tavottesn. Kukn krteerstön neljästä ososta koostuu pääkrteerestä, jota konkretsodaan alakrteeren ja esmerkken avulla. Verkko-oppmateraalt ovat hyvn monnasa, ekä sks kakkn ole tarkotuksenmukasta soveltaa kakka estettyjä krteeretä. Krteerstö onkn tarkotettu käytettäväks joustavast ja valkoden. Työryhmä esttää, että Opetushalltus kehttää laatukrteerestä helppokäyttösen sähkösen työkalun verkko-oppmateraaln tekjöden, käyttäjen ja muden verkkooppmateraaln laadun arvojen käyttöön. Laatukrteerestä tulee tedottaa laajast Opetushalltuksen omen ja sdosryhmen omen kanaven kautta. Tekjöden ja käyttäjen ohella tärketä kohderyhmä ovat verkko-oppmateraaln kustantajat, opetusalan päättäjät, verkko-opetuksen ja -opskelun tutkjat sekä opettajankouluttajat. Työryhmä esttää, että Opetushalltus yhdessä muden sdosryhmen kanssa järjestäs vuotusen verkko-oppmateraalfoorumn tekjölle, tutkjolle ja käyttäjlle suomalasen verkko-oppmateraaln laadun kehttämseks. 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 6 2 LÄHTÖKOHTIA Tavotteen selkyttämnen Verkko-oppmateraaln luokttelu ja kuvalu Verkko-oppmateraaln laadun arvont 11 3 VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Pedagognen laatu Käytettävyys Esteettömyys Tuotannon laatu 24 4 LAATUTIETOISUUDEN EDISTÄMINEN 29 5 JATKUVAAN LAATUYHTEISTYÖHÖN 30 LÄHTEET 31 LIITE 33 5

6 1 JOHDANTO Tämä julkasu lttyy Koulutuksen ja tutkmuksen tetoyhteskuntaohjelman (Opetusmnsterön julkasuja 2004:12) toteutukseen. Ohjelman mukaan sähkösen oppmateraaln on oltava helpost saatavssa, laadukasta ja pedagogsest perusteltua ja sen tulee palvella er käyttäjäryhmä laajast. Opetushalltuksen tehtäväks ohjelma asettaa perusopetukseen ja tosen asteen koulutukseen tarkotettujen verkko-oppmateraalen laatukrteeren laatmsen. Tähän tehtävään Opetushalltus nmes asantuntjatyöryhmän ja anto slle tomeksannon: Opetushalltus on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on mennessä laata suunntelma verkko-oppmateraaln laadun kehttämseks perus- ja tosen asteen opplatosten osalta. Suunntelman tulee ssältää verkko-oppmateraaln laatukrteert perus- ja tosen asteen koulutukseen, suunntelma laatuyhtestyöstä ja krteerstön käytöstä verkko-oppmateraaltuotannossa sekä tedotussuunntelma laatukrteerstöstä verkkooppmateraaln käyttäjlle ja tuottajlle. Työryhmän tulee ottaa työssään huomoon Koulutuksen ja tutkmuksen tetoyhteskuntaohjelmassa estetyt tavotteet sekä uusen perus- ja tosen asteen opetussuunntelmen perusteden mukanen arvoperusta, opetuksen toteuttamnen, oppmskästys, tavotteet ja ssältö. Työryhmän tulee myös ottaa huomoon peruskoulutuksen, tosen asteen ja akuskoulutuksen vrtuaalopetuksen kehttämssuunntelmat sekä teto- ja vestntäteknkan perustatojen toteutumssuunntelmat, jota parhallaan laadtaan rnnakkastyöryhmssä. Työryhmään kuuluvat opetusneuvos Lea Houtsonen (Opetushalltus), tutkja Lsa Ilomäk (Helsngn ylopsto), yltarkastaja Kmmo Kosknen (Opetushalltus), projektpäällkkö Anna Mar Lenonen (Opetushalltus), kustannuspäällkkö Otto Mattsson (WSOY) Suomen Kustannusyhdstys ry:n edustajana, tutkja Petr Nokelanen (Tampereen ylopsto, eros työkreden vuoks ryhmästä syyskuussa 2005), monmedatuottaja Tom Numm (Ylesradon Opetusohjelmat), tuottaja Hanna Puro (Ncefactory Oy) Satu ry:n ja Dges ry:n edustajana, opettaja Seja Rannkko (Oulasten terveydenhuolto-opplatos), opetusneuvos Kaja Salmo (Opetushalltus), kustannuspäällkkö Teuvo Sankla (Otava) Suomen Kustannusyhdstys ry:n edustajana, opettaja Rtta Srola (Turun Akuskoulutuskeskus), yltarkastaja Tuula Sumkn (Opetushalltus), övernspektör Mkael von Nandelstadh (Utbldnngsstyrelsen) ja projektsuunnttelja Anu Wulff (Itäsuomalanen oppmsverkosto). Työryhmän puheenjohtajana tom opetusneuvos Ella Kes, varapuheenjohtajana tuottaja Yrjö Hyötynem ja shteernä tuottaja Lsa Lnd Opetushalltuksesta. Koko työryhmä kokoontu kymmenen kertaa. Kokousten välllä tausta- ja valmstelutyötä tehtn penemmssä kokoonpanossa, shteern tomesta sekä ulkopuolsna tomeksantona. Krteerstön esteettömyyttä koskevat laatukrteert tlattn teemaan erkostuneelta tetokrjaljalta Jukka K. Korpelalta. Työryhmän kokouksssa veralvat valtonhallnnon Laatua verkkoon -hankkeen vetäjä Marjukka Ala-Harja valtonvaranmnsteröstä, projektpäällkkö Tt Tammnen eopp- 6

7 msen laatumerkk -hankkeesta ja kehttämspäällkkö Rsto Lustla Vrtuaalammattkorkeakoulusta. Näden sdosryhmen lsäks työryhmän shteer pt yhteyttä Vrtuaa lylopston verkko-oppmateraaln laatua pohtvaan Anestot verkossa -ryhmään. Kansanvälstä verkko-oppmateraaln laatuun lttyvää työtä työryhmä kästtel Helsngn ylopston psykologan latoksen verkko-oppmsen ja tedonrakentelun tutkmuskeskuksen tutkjoden tekemän krjallsuuskatsauksen pohjalta. Työryhmän shteer pt yhteyttä Isossa-Brtannassa tehtävään vastaavaan laatutyöhön ja European Schoolnetn ja European Foundaton for Qualty n e-learnng -organsaaton kautta laajemmnkn eurooppalaseen laatutyöhön. Krteerstöstä pyydettn sdosryhmäkommentt ennen lopullsta versota. Työryhmä on saanut työnsä valmks ja luovuttaa raporttnsa Opetushalltukselle jatkotoma varten. Helsngssä, Ella Kes Yrjö Hyötynem Lea Houtsonen Lsa Ilomäk Kmmo Kosknen Anna Mar Lenonen Otto Mattsson Tom Numm Hanna Puro Seja Rannkko Kaja Salmo Teuvo Sankla Rtta Srola Tuula Sumkn Mkael von Nandelstadh Anu Wulff Lsa Lnd 7

8 2 LÄHTÖKOHTIA 2.1 Tavotteen selkyttämnen Opetusmnsterön tetoyhteskuntaohjelman yhtenä tavotteena on verkko-oppmateraaln laadun varmstamnen. Verkko-oppmateraaln laatukrteert -työryhmän työssä on ollut keskestä luoda sdosryhmen kesken jaettua näkemystä stä, mllasta laadukas, melekäs ja pedagogsest perusteltu verkko-oppmateraal on. Verkko-opetuksen kehttämsessä ssältöjen osuus on panottunut entsestään, ja ssällön laatu taas lttyy lähesest verkko-opskelun ohjaukseen ja oppmsen tukemseen. Työryhmä määrttelee perus- ja tosen asteen koulutuksessa käytettävälle verkko-oppmateraallle laatukrteert. Verkko-oppmateraallla tarkotetaan tetoverkkojakelussa olevaa kokonasuutta, joka koostuu opetus- ja opskelukäyttöön tuotetusta ssällöstä sekä shen lttyvstä metatedosta ja ohjesta. Osaan oppmateraaleja lttyy myös välnetä ja oh jausta, mutta kakka elementtejä e kutenkaan välttämättä ole kakssa verkko-oppmateraalessa. Työryhmä korostaa, että kakk laatukrteert evät vo päteä kakkn verkko-oppmateraalehn. Laatukrteert päätettn alusta alkaen rakentaa modulaarsks ja joustavks, nn että nden pohjalta vodaan tapauskohtasest valta tvs ja tomva krteerstö ertyyppsten verkko-oppmateraalen arvomseks. Ennen laatukrteeren soveltamsta käyttäjä arvo, onko krteerllä merktystä arvotavan verkko-oppmateraaln käyttötarkotuksen kannalta. Työryhmä on krjottanut krteerstön enssjasest oppmateraaln tekjölle ja käyttäjlle. Tekjöhn luetaan koko oppmateraaln tuottanut työryhmä. Oppmateraal vo olla myös kokonaan ta osn opettajan tsensä laatma. Käyttäjnä on ajateltu sekä opettaja että opplata ja opskeljota. Näden kohderyhmen ohella laatukrteerestä tuls tedottaa oppmateraaln kustantajlle ja tuottajlle, opetushallnnon päättäjlle, koulutuksen järjestäjlle, verkko-opetuksen ja -opskelun tutkjolle sekä opettajankouluttajlle. Kakk kohderyhmät ovat tärketä palautteenantaja myös krteerstöä laadttaessa ja edelleen kehtettäessä. Krteert verkko-oppmateraaln tekjöden ja käyttäjen tueks Verkko-oppmateraaln tekjät ja tuottajat tarvtsevat kenoja laadunohjaukseen ja -valvontaan osana tuotantoprosessa ja oppmateraalen kehttämstä. Verkko-oppmateraaln kustantajat tarvtsevat työkaluja tuotantopäätöstensä tueks ja verkko-oppmateraaln kehttämseks. 8

9 Verkko-oppmateraaln käyttäjät opskeljat ja opettajat tarvtsevat sekä yhtesmtallsa kuvauksa että arvota verkko-oppmateraalesta löytääkseen ja valtakseen juur hedän tarpesnsa ja tlanteeseensa parhaten soveltuvat anestot. Verkko-oppmateraaln laatuun vakuttavat pohjmmltaan samat tekjät kun muunkn oppmateraaln laatuun, esmerkks ssällön tarkotuksenmukanen rajaus, kohderyhmän tuntemus, ssällöntuottajen asantuntemus, ddaktnen lähestymstapa, oppmskästys sekä vestnnän ja lmasun hallnta. Verkko-oppmateraaln lttyy kutenkn myös uusa lmötä ja tekjötä, jotka määrttävät aneston laatua ja materaaln käytettävyyttä ja soveltuvuutta opetuksen ja opskelun tueks. Verkkomateraalen omnasprteet, kuten pävtettävyys, vuorovakuttesuus ja yhtesöllsyys, onkn otettava huomoon laatukrteeretä kehtettäessä. Materaaln tuotanto verkkoon uutena medana on tuonut etenkn alkuvaheen anestohn usen lastentauteja (verkkomedaan sopmattoma muden medoden prtetä, kömpelyyksä, yllyöntejä ta yhteensopmattomuuksa), kun uuden medan ulottuvuuksa ja mahdollsuuksa on kokeltu ja testattu ja kun opettajat, opplaat ja opskeljat ovat totutelleet uuden medan käyttäjks. Verkkomedan myötä kehttämstyöhön on tullut mukaan myös uusa tuottaja ja tuotantoryhmn uusa jäsenä, jolla e välttämättä ole oppmateraaln tuotannossa tarvttava valmuksa, vakka he medan halltssvatkn ja pänvaston. Tarvtaan yhtestä ymmärrystä stä, mhn verkko-oppmateraallla pyrtään. Verkko mahdollstaa materaaln entstä laajemman käytön. Anestot, jotka ennen ovat olleet yksttäsen opettajan oman opetuksen tukena, vodaan nyt tuottaa verkkoon myös muden käyttöön. Tämä muuntoprosess e ole van tedon ta materaaln srtämstä toseen jakelukanavaan, vaan shen lttyy mona muta huomoon otettava tekjötä: medanomasuus, vuorovakuttesuuden huomoon ottamnen, kontekstn huomoon ottamnen, soveltuvuus oman opetuksen ulkopuolella, tekjänokeudet ja käyttöokeudet. Verkko mahdollstaa etäopetuksen, jollon e pelkästään lähopetuksessa käytettävä oppmateraal srry verkkoon, vaan snne srtyy myös opetus ja opskeluprosessn ohjaus. Monet verkko-oppmateraalesta ovat kokonasuuksa, kursseja, jotka koostuvat oppmateraalesta (verkossa ta sen ulkopuolella) ja verkossa tapahtuvasta vuorovakutuksesta. Ana nätä e vo kategorsest erottaa tosstaan ekä se oppmsen näkökulmasta ole melekästäkään opttava anes tavallaan on sekä materaalssa että hmsten välsessä vuorovakutuksessa ja oppmateraaln todellnen laatu tulee lm vasta käytössä ja kontekstssa. 2.2 Verkko-oppmateraalen luokttelu ja kuvalu Verkko-oppmateraalen luokttelua Verkko-oppmateraalt ovat monmuotosa: osn perntesä oppmateraaleja (krjoja, harjotuskrjoja, vdeolekketä) kopova, osn verkon omnasuukslle rakentuva, uudenmuotosa ja kehttyvä ratkasuja. Työryhmä tutustu usesn erlasn oppmateraalehn ja jako ne tomnnallsten omnasuuksen perusteella. Luokttelu tehtn lähnnä työryhmän oman työn helpottamseks ekä stä ole tarkotettu ylespäteväks mallks. On 9

10 huomattava, että luokssa on päällekkäsyyksä ja sama oppmateraal vo kuulua useampaan er luokkaan. Koko ajan syntyy myös uusa oppmateraaltyyppejä. Verkko-oppmateraalt kehttyvät verkkosovellusten ja verkon mahdollstamen tomnnallsuuksen kehttyessä sekä tuottajen ja käyttäjen nnovodessa uusa lähestymstapoja. Materaaltyypp Määrtelmä Esmerkk Oppmsaho Oppmsahopankk Opettajan anesto Kurss ta kurssen kokonasuus Ohesanesto monkäyttönen, pen, rajatun ssällön ta tomnnan kokonasuus teemapohjanen oppmsahoden kokoelma opettajan työtä ohjaava anesto ssältää ohjauksen lsäks esmerkks oppmsahota tosta oppmateraala, esmerkks krjaa, täydentävä materaal harjotus, smulaato, havannollstus matematkan tehtäväpankk työohje, käskrja, estysrunko, projektohje etkan verkkokurss, johon lttyy ahota, ohjausta sekä yhtesöllstä työskentelyä oppmsalustalla esm. oppkrjan lsätehtävät ta syventävä materaal verkossa Koska anestot ovat nän erlasa muodoltaan, tomnnoltaan ja laajuudeltaan, on selvää, ettevät laatukrteert sovellu kakken nden arvontn samalla tavalla ja samassa laajuudessa. Työryhmän ajatuksena on ollut, että krteerstö tuotetaan modulaarseks ja joustavaks nn, että stä vodaan poma kunkn materaaltyypn kannalta merktyksellset arvontkrteert. Vastaavast käyttötarkotuksen ta verkko-oppmateraaln luonteen kannalta epäolennaset krteert käyttäjä vo halutessaan jättää soveltamatta. Opskelussa ja opetuksessa käytetään paljon autenttsa anestoja. Työryhmä rajas kutenkn tarkastelun ulkopuolelle verkko-anestot, jota e ole enssjasest tuotettu opetuskäyttöön, kuten lehten verkkopalvelut, museoden, arkstojen ja krjastojen ssältö- ja tetopalvelut, tetokannat ja tutkmukset. Tarkastelun ulkopuolelle jävät myös verkko-opskelussa käytettävät vrtuaalset oppmsympärstöt ja muut vestnnällset ja tedonrakentelun työkalut Verkko-oppmateraaln kuvalu metatedon avulla Käyttäjän kannalta verkko-oppmateraaln valnta ja sen laadun arvont alkaa anestoon tutustumsella. Aneston löytymstä ja valntaa helpottaa, jos anestot on kuvaltu yhdenmukasest nn, että nhn vo kohdstaa hakuja ja ntä vo helpost keskenään verrata. Metateto on tetoa tedosta; sen metaforaks sop hyvn krjaston luettelontkortt. Metatedossa kerrotaan esmerkks verkko-oppmateraaln nm, tekjät, ahe, kuvaus, asasanat, julkasja, laajuus, muoto ja käyttöokeudet. Olemme perntesessä tedonhaussa tottuneet arvomaan lähteden soveltuvuutta tarkotukseemme tällasten perustetojen pohjalta. Verkko-oppmateraaln laadun ja käyttökelposuuden arvonnssa metatedolla on samanlanen ensvaheen laatumttarn tehtävä. 10

11 Metatetoja verkkossältöjen löydettävyyden ja vahdon parantamseks ovat kehttäneet mm. krjastot ja oppmsahoden tuottajat. On syntynyt erlasa standardeja, yhdenmukasa kuvalutapoja, josta Dubln Core 1 (DC) ja Learnng Object Metadata (LOM) 2 lenevät käytetymmät. Molemmsta on olemassa suomen- ja ruotsnkelset käännökset. Kustantajat ja Ylesrado käyttävät metatetoja anestonsa kuvalussa nden haun ja löydettävyyden helpottamseks, samon esmerkks Itäsuomalanen oppmsverkosto. Opetushalltuksen yksttäsn oppmateraalehn ollaan lsäämässä metatedot. Opetushalltuksella on myös Lnkkapaja-nmnen palvelu, jossa verkosta löytyvät materaalt on kuvaltu metatedon, mnkä lsäks palvelu ssältää opettajen laatma arvota materaaln soveltuvuudesta omaan opetukseensa. Työryhmän melestä sekä metatedon käyttöä että er tekjöden ja tuottajen käyttämen kuvalutetojen kesknästä yhteensopvuutta tulee edstää suomalasessa verkko-oppmateraaltuotannossa. Metatedon käyttö helpottaa sekä anestojen löytymstä että nden kesknästä vertaltavuutta arvonnn pohjaks. 2.3 Verkko-oppmateraaln laadun arvont Verkko-oppmateraaln laatu määräytyy kontekstssaan Työryhmän työssä punasena lankana on kulkenut ajatus stä, että oppmateraaln laadun arvont rrallaan tuotantoprosesssta ja käyttötlanteesta antaa van kapean kuvan laadusta. Oppmateraaln laatuun vakuttavat vahvast tuotantovaheen ratkasut (laadunhallnnan menetelmät ja jatkuva parantamnen) ja laadun kokemukseen ne tarpeet, jota oppjolla ja opettajlla oppmateraaln suhteen on (tarkotuksenmukasuus). Jotta verkko-oppmateraaln kehttämnen ja uusen ratkasujen nnovont ols mahdollsta, on verkko-oppmateraaln kehttäjen tuotanto- ja laadunhallnnan prosessehn knntettävä huomota. Laajassa, jatkuvassa ammattmasessa tuotannossa on käytössä standardotuja ta tuotanto-organsaatoden tsensä kehttämä laadunvarmstuksen menetelmä. Satunnasemmat verkko-oppmateraaln tuottajat tarvtsevat yhtesest luotuja laadunhallnnan työkaluja ja krteeretä. Verkko-opetus ja -opskelu veläkn suhteellsen uutena koulutustapana tuovat verkko-oppmateraalen arvontn omat muuttujansa. Työryhmä sa tehtäväkseen verkkooppmateraaln laadun krteerstön laatmsen, mutta on työssään usen ottanut tarkasteluun laajemman verkko-opetuksen näkökulman. Verkko-oppmateraaln laatukrteert tuleekn stoa osaks verkko-opetuksen ylestä laadunhallntaa ja -kehttämstä: yksttästen ssältöjen ja verkkotyökalujen teknstä laatua ta ylestä käytettävyyttä vodaan tettyyn rajaan ast arvoda rrallaan kontekststa, mutta verkkoanestojen pedagogsen ja ssällöllsen laadun tulknta rppuu verkko-opettamseen ja -opskeluun osallstuven tarpesta, kokemuksesta ja tomntatavosta

12 Kaken oppmateraaln tavotteena on akaansaada oppmnen. Hyvää oppmstulosta vodaan ptää yhtenä oppmateraaln laadun ndkaattorna. Käytännössä on kutenkn vakeaa ta mahdotonta todstaa yksttäsen oppmateraaln osuutta monsysessä ja ykslöllsessä oppmsprosessssa Kotmasta ja eurooppalasta laatutyötä Verkko-oppmateraaln laatua vo lähestyä er näkökulmsta ja er vahessa oppmateraaln elnkaarta. Laadun määrttelyn, seurannan ja arvonnn er vahesn on kehtetty erlasa työkaluja ja tomntatapoja, jolla laatua ennakodaan, mtataan ja varmstetaan. Ammattmasessa tuotannossa on käytössä laatujärjestelmä ja dokumentotuja tuotantoprosesseja, john laatunäkökulma on ltetty mukaan. Nähn lttyvät tse tuotannon prosessen kuvaus, mutta myös taustamuuttujen, kuten tomntaympärstön ja markknoden, tuntemus, resursont ja tulevasuuden ennakont. Esmerkks Vrtuaalammatt korkeakoulu 3 on kehttänyt oman laatujärjestelmän, laatukäskrjan ja sen pohjalta tuotantoprosesskuvauksen, johon laadunhallnta on ssällytetty. Tuotannon tukena vo olla myös tuotantoa ykstyskohtasemmn opastava laatukrteeretä, kuten Vrtuaalylopston ARVO-verkkotyökalu 4 verkkokurssen tekjölle. Se on työvälne, joka on suunnteltu auttamaan opetuksen verkkototeutuksen kehttämstyössä. ARVO avustaa käytettävyyden, pedagogsen käytettävyyden, graafsen suunnttelun, saavutettavuuden ja teknsen toteutuksen arvonnssa. Itäsuomalasessa oppmsverkostossa 5 on käytössä kurssen laatjota opastavat krteert. Näden avulla vodaan varmentaa ja hallta laatua ja luoda yhtestä kästystä laadusta ja suunnasta, johon verkko-oppmateraala kehttää. Käyttäjän näkökulma verkko-oppmateraaln laatuun syntyy hänen kokemastaan lsäarvosta opskelu- ja opetustlanteessa. Ylesä, teknstä toteutusta ja käyttölttymäsuunnttelua koskeva käytettävyyskrteeretä vodaan soveltaa myös oppmateraalehn. Valtonhallnnon Laatua verkkoon 6 -hankkeessa verkkopalvelujen arvontn kehtettyjen laatukrteeren käytettävyyteen ja tuotantoon lttyvä krteeretä vo soveltuvn osn ja muokaten käyttää myös verkko-oppmateraalen arvonnssa. Nän on tehty mm. Vrtuaalammattkorkeakoulun ja Vrtuaalylopston yhtesest tuottamssa tekstpohjasen opetus- ja ohjausmateraaln arvontkrteeressä. Julksen hallnnon tetohallnnon neuvottelukunta on julkassut suostuksen JHS 129 Julksen hallnnon www-suunnttelun ohjeet, jossa on Laatua verkkoon -krteerstön tapaan myös verkko-oppmateraaln arvontn soveltuva suostuksa. Oppmsen kannalta tärkeämpää on kutenkn pedagogsen laadun mttaamnen el sen arvomnen, kunka hyvn oppmateraal soveltuu opetus- ja opskelukäyttöön ja kunka hyvn se tukee oppmsta. Suomessa pedagogsa verkko-oppmateraalkrteerejä on ke

13 htetty vähemmän kun käytettävyyden ta teknsen toteutuksen arvonta. Verkossa on tarjolla evaluator-arvonttyökalu 7, joka on tarkotettu teknsen, pedagogsen ja moblkäytettävyyden testaukseen. Parhallaan, rnnakkan tämän työryhmän työn kanssa verkko-opetuksen tuotantoprosessn ja tuotteden laadun mttareta kehtetään eoppmskeskuksen 8 tomesta alan tuotantoyhtöden käyttöön ja tomnnan kehttämseen. Verkko-opetuksen ja shen lttyen verkko-oppmateraalen laadun määrttely, varmstamnen ja kehttämnen ovat ajankohtasa teemoja Euroopan er massa ja eurooppalasessa yhtestyössä. Työryhmä on ollut yhteydessä Isoon-Brtannaan, jossa ollaan luomassa yhtestä e-oppmsen laatukehystä, ja juur perustettuun säätöön, European Foundaton for Qualty n e-learnng, joka jatkaa useden eurooppalasten laatuhankkeden kehttämstyötä Laatukrteeren määrttämnen työryhmässä Verkko-oppmateraalen laatukrteeren määrttelyn pohjana työryhmä käytt jo julkastuja, kotmasa ja ulkomasa laatukrteeretä ja laadun mttareta sekä aheesta julkasuja tutkmuksa. Helsngn ylopston psykologan latoksen verkko-oppmsen ja tedonrakentelun tutkmuskeskuksen tutkjaryhmä laat työn pohjaks krjallsuuskatsauksen verkko-oppmateraalen laadun tutkmukseen. Katsaus on raportn ltteenä. Laatukrteert laadttn prosessssa, jonka kuluessa krteerstön pääosoks muodostuvat pedagognen laatu, käytettävyys, esteettömyys ja tuotannon laatu. Nämä ovat keskesä laadun tekjötä työryhmän työn enssjasten kohderyhmen verkko-oppmateraaln tekjät ja käyttäjät kannalta. Pedagogsen laadun krteert työryhmä laat työpajatyönä erlasssa kokoonpanossa. Työ pohjautu edellä manttuhn materaalehn ja osallstujen asantuntemukseen. Pedagogsen laadun krteeressä panotettn omnasuuksa, jotka tukevat aktvsta, yhtesöllstä ja prosessnomasta opskelua. Käytettävyyden ja tuotannon laadun lähtökohdaks työryhmä ott Laatua verkkoon -hankkeen krteert, jotka yhdessä sovtettn ja tomtettn verkko-oppmateraaln arvontn soveltuvks. Esteettömyyden krteert ja alustavan rajauksen määrttelyn esteettömyyden ja käytettävyyden väln on laatnut tomeksantona Jukka K. Korpela. Työryhmä on pyytänyt krteerstöstä palautetta omlta taustaryhmltään sekä multa kotmasa verkko-oppmateraalen laatukysymyksä pohtvlta työryhmltä, tekjöltä ja tutkjolta ja kehttänyt krteerstöä palautteen pohjalta

14 3 VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Laatukrteerstö on laadttu joustavaan käyttöön. Verkko-oppmateraaln laadun arvoja vo valta krteerstöstä omaan käyttöönsä merktyksellset kokonasuudet. Opettaja vo arvoda verkko-oppmateraaleja pelkän pedagogsen laadun krteeren tehdessään ta etsessään omaan opetustlanteeseensa soveltuvaa anestoa. Tuotantoa alottava työryhmä vo käyttää tuotannon laadun krteeretä tarkstuslstanaan stä, että verkko-oppmateraaln tuotannossa keskeset sekat tulevat huomoduks. Er oppmateraalen soveltuvuutta erlassta oppjosta koostuvalle ryhmälle vo testata esteettömyyden krteeren. Vahtoehtoja on mona. Kakk krteert evät sovellu kakentyyppsten verkko-oppmateraalen arvontn. Verkko-oppmateraaln laatua arvovan ptää tällön jättää osa krteerestä huomomatta. Verkko-oppmateraalt ovat nn monmuotosa, ette kakka materaaltyyppejä koskevaa yhtä krteerstöä voda luoda. Krteert on krjattu laajoks pääperaatteks ja ntä luonnehtvks ja konkretsovks alakohdks. Yksttäsä esmerkktapauksa on pyrtty mahdollsuuksen mukaan välttämään, koska usemmten asat vodaan toteuttaa er tavon. Vasta tämän krteerstön laajemp käyttö tulee osottamaan, ovatko nyt valtut krteert ne olennasmmat ja oppmateraaleja laadun kannalta melekkämmn erottelevat. Työryhmä esttää, että krteerstöä kehtetään myöhemmn. 3.1 Pedagognen laatu Verkko-oppmateraaln pedagogsella laadulla tarkotetaan stä, että oppmateraal soveltuu luontevast opetus- ja opskelukäyttöön, tukee opetusta ja oppmsta ja tarjoaa pedagogsta lsäarvoa. Oppmateraaln soveltuvuus on luonnollsest yhteydessä käyttötlanteeseen, käyttäjen odotuksn ja osaamseen. Slt keskestä on, että oppmateraal tukee oppmsta oppmsen, opetuksen ja tedon uusmpen tutkmustulosten mukasest, ekä van tyydy soveltamaan vanhentuneta pedagogsa malleja uudella teknologalla. Keskesä tuettava pedagogsa prtetä ovat ertysest oppmsen yhtesöllsyys ja työskentely yhtesen kohteen parssa, oppjan oppmsen tatojen merktyksellsyys, oppjan aktvsuus opttavan lmön suhteen sekä oppmstehtäven haasteellsuus, avomuus ja autenttsuus el merktyksellsyys ja atous oppjan kokemusten kannalta. Nän verkko-oppmateraal tarjoaa sekä opettajlle että oppjolle lsäarvoa. Opettajan on helppo käyttää laadukasta verkko-oppmateraala tukemaan opetuksen haasteellsa aneksa ja parhammllaan kehttämään muutenkn opetusta. Oppjaa laadukas verkkomateraal tukee antamalla hänelle soveltuva tsenäsä haasteta ja tekemällä op- 14

15 pmsen näkyväks ja tetoseks. Tärkeää on, että oppja pystyy helpost työskentelemään opttavan lmön parssa, nnostuu sen ssällöllsstä ja tomnnallssta mahdollsuukssta nn, että työskentely asan parssa motvo ja tuottaa tuloksa, ekä hän joudu työskentelemään pedagogsest tosarvosten ongelmen parssa. Pedagogsta laatua on edelleen käyttökontekstn huomoon ottamnen nn, että oppmateraal e edellytä monmutkasa ta vaatva teknsä, ddaktsa tms. järjestelyjä, vaan on sovellettavssa tavanomasessa opetus- ja opskelutlanteessa. Pedagognen laatu on tekjöden osaamsen yhtestulosta: snä yhdstyvät melekkäät tehtävät ja oppmsen kannalta keskenen ssältö vsuaalsest melekkääst ja hyvn toteutettuun ja teknsest tomvaan kokonasuuteen. A Pedagogsen laadun krteert 1. Verkko-oppmateraaln tavotteet ja opskelun luonne lmastaan selkeäst. Verkko-oppmateraaln tedollset, tadollset ja oppmaan oppmsta tukevat tavotteet kuvataan oppmateraalssa ta sen metatedossa. Verkko-oppmateraalsta lmenee, mllasa asota oppja vo opskella verkko-oppmateraaln avulla. Metatedolla tarkotetaan verkko-oppmateraala kuvalevaa luokttelutetoa, joka vo ssältyä oppmateraaln ta olla estetty erllsessä tetokannassa. Verkko-oppmateraaln käyttötapa ja laajuus lmastaan selkeäst. Verkko-oppmateraaln käytön ohjeet ovat helpost saatavlla ja rttävän selkeät. Verkko-oppmateraalssa kerrotaan, mllaseen käyttöön se on suunnteltu, esm. tseopskeluun, ohjattuun verkko-opskeluun ta luokkahuonetyöskentelyyn. Verkko-oppmateraaln kesto kerrotaan, jos se on materaaln kannalta olennasta (vdeo, äänte). Pohjatetovaatmukset ja arvonttapa kerrotaan. Verkko-oppmateraalssa ta sen metatedossa kerrotaan, mlle kohderyhmälle verkko-oppmateraal on enssjasest suunnteltu ja mllasta osaamsta se vaat. Jos arvont on ssällytetty verkko-oppmateraaln, snä kerrotaan myös, mten arvont tehdään ja mllasn krteeren. 2. Verkko-oppmateraal tukee kehttynetä opskelukäytäntöjä. Verkko-oppmateraal on pedagogsest joustava el stä vo käyttää er tavon. Verkko-oppmateraal sall mahdollsuuksen mukaan er opetusmenetelmen käytön ja sop erlasn opskelutlantesn. Verkko-oppmateraal sall ssällön rajauksen, syventämsen ta laajentamsen. Verkko-oppmateraalssa vo edetä er tavon. 15

16 v v v Verkko-oppmateraal soveltuu prosesstyöskentelyyn ja tukee oppmsen motvaatota. Verkko-oppmateraal mahdollstaa oppjan ptkäkestosen työskentelyn materaaln parssa käytettävssä olevlla välnellä. Työskentely verkko-oppmateraalssa etenee vahettan. Verkko-oppmateraal sall keskeytyksen, tallentamsen ja paluun aempaan tuotokseen ta tomntaan ja jatkotyöskentelyn sen parssa. Verkko-oppmateraaln rakenne ohjaa oppmsta. Verkko-oppmateraalsta on helppo hahmottaa, mnkälasa osota ja etenemsmahdollsuuksa se tarjoaa. Verkko-oppmateraalssa on kuvattu, kunka mahdollnen ohjaus on järjestetty ja keneltä ta mten vo pyytää apua ongelmatlantessa. Verkko-oppmateraal tarjoaa oppjalle mahdollsuuden aktvseen vuorovakutukseen. Verkko-oppmateraal tukee yhtesöllstä työskentelyä yhtesen kohteen parssa. Opttava asota on mahdollsta pohta ja työstää yhdessä muden oppjoden, opettajan ta ohjaajan kanssa. Verkko-oppmateraal on luonteeltaan vuorovakuttesta, ja se antaa tomntaa ohjaavaa palautetta. Verkko-oppmateraal tukee oppjan oppmsen tatojen kehttymstä. Verkko-oppmateraal ohjaa oppjaa suunnttelemaan, seuraamaan ja arvomaan omaa opskeluaan, esmerkks oppmspäväkrjan, tsearvonnn ta omen tavotteden krjaamsen avulla. Opskelu verkko-oppmateraaln avulla aktvo ajattelua. Opskelu perustuu oppjan omn kysymyksn ja pohdntaan. Verkko-oppmateraal haastaa kästtelemään tetoa esmerkks aktvovn kysymyksn. v Verkko-oppmateraal tukee vakeast opttaven asoden omaksumsta. Verkko-oppmateraalssa knntetään ertystä huomota vakeast opttavn asohn ja tuetaan syvällstä ymmärtämstä. Monpuolsta työskentelyä opttavan asan parssa tuetaan usella estystavolla sekä erlaslla tomnnan ja tedon muodolla. Verkko-oppmateraal havannollstaa monmutkasa lmötä ja rppuvuussuhteta. v Verkko-oppmateraal tukee oman tedon tuottamsta ja antaa tlaa luovuudelle. Verkko-oppmateraaln tehtäväksannot sallvat erlasa ratkasuja sekä ennakkoluulottoma tapoja yhdstellä tetoa ja näkemyksä ja tuottaa omaa tetoa. 3. Verkko-oppmateraaln teto on merktyksellstä, ja se estetään oppmsta tukevalla tavalla. Teto on merktyksellstä, rttävää, laaja-alasta ja ssältää er näkökulma. Teto on opttavan asan ja oppjan lähtötason huomoden rttävää ja merktyksellstä. Laaja-alasuus ja monet näkökulmat auttavat oppjaa ymmärtämään monmutkasa ta montulkntasa lmötä. 16

17 v v v Teto on okeellsta, perusteltua ja ajantasasta. Tetoa e ole väärstetty, se on alkuperäslähteen mukasta ja lähde lmotetaan. Teto on perusteltu oppjalle. Verkko-oppmateraal e ssällä asavrhetä, ekä snä estetty teto ole vanhentunutta. Verkko-oppmateraal ohjaa lähteden järkevään valntaan ja lähdekrtkkn. Verkko-oppmateraaln teto estetään aheenmukasessa, adossa asayhteydessä. Teto estetään luonnollsessa asayhteydessään ekä esmerkks lmötä yksnkertasteta nn, että nden ymmärtämnen adossa yhteyksssä vakeutuu. Teto estetään oppjalle omaksuttavassa muodossa. Materaal on kohderyhmälle sopvan haasteellnen. Oppjan lähtötaso, tausta ja tadot otetaan huomoon verkko-oppmateraalssa. Opttavaa asaa e kutenkaan yksnkertasteta nn, että stä karsutuu olennasa tekjötä ta merktyksä. Opttava asa ltetään mahdollsuuksen mukaan oppjan kokemuksn. Teto ja oppjan tomnta keskttyvät opttavan lmön ydnasohn. Verkko-oppmateraal keskttyy opttavan kohteen ydntetoon ja auttaa erottamaan olennasen epäolennasesta. Verkko-oppmateraal auttaa yhdstämään uutta tetoa omaan akasempaan tetoon. Tehtävänannossa otetaan huomoon oppjan nykytetämys ja -osaamnen ja hyödynnetään ntä. v Verkko-oppmateraal tukee tedon soveltamsta. Oppjalle annetaan mahdollsuus ovaltaa ja soveltaa oppmaansa todellsten, autenttsten ongelmen parssa. Tedon soveltamnen näkyy esmerkks monmutkasta tulkntaa edellyttävssä oppmstehtävssä. 4. Verkko-oppmateraal tukee monpuolsta arvonta. Verkko-oppmateraal tukee tedollsten ja tadollsten tavotteden sekä oppmaan oppmsen tatojen arvonta. Verkko-oppmateraal huomo kakken estettyjen tavotteden arvonnn. Arvont vo olla verkko-oppmateraaln ssäänrakennettua ta ssältyä opettajan ohjesn. Opskelun akanen palaute on oppmsta ohjaavaa ja ymmärtämstä korostavaa. Verkko-oppmateraaln rakenne ja automaattnen palaute suunntellaan nn, että nden avulla vodaan tukea ymmärtämstä ja oppmsta. Verkko-oppmateraal ohjaa monpuolseen arvontn. Verkko-oppmateraal huomo mahdollsuuksen mukaan erlaset oppmsta tukevat arvontmenetelmät, esmerkks oppmspäväkrjat, testt ta verkkokeskustelut. Arvont vo olla osa oppmateraala, ta arvonnn ohjeet vovat ssältyä opettajan osoon ja arvont tapahtua oppmateraaln ulkopuolella. 17

18 3.2 Käytettävyys Käytettävyydellä tarkotetaan oppmateraaln rakenteen, teknsen toteutuksen ja käyttölttymäsuunnttelun tuottamaa käytön sujuvuutta ja helppoutta. Käytettävyys on käyttäjän kokemus. Käytettävyys on hekkoa, kun käyttäjä turhautuu materaaln etsmseen, vrhelmotuksn, kuollesn lnkkehn, epäselvään lmasuun ta ohjeden puutteeseen. Verkko-oppmateraaln tekjälle käytettävyyden tulee olla yks tuotannon perustavottesta ja jatkuvan varmstuksen kohde. B Käytettävyyden laatukrteert 1. Verkko-oppmateraal löytyy ja vodaan ottaa käyttöön helpost. Verkko-oppmateraalssa on käytetty kansallsten ja kansanvälsten standarden mukasa metatetoja, john vo kohdstaa hakuja. Ylesmmät verkkomateraalen kansanvälset metatetostandardt ovat Dubln Core (DC) ja Learnng Object Metadata (LOM). Metatetokuvaukset on ajottan tarkstettava. Verkko-oppmateraal noudattaa ssältöjen ja alustojen yhteensopvuutta koskeva standardeja. Monet verkko-oppmateraalen käyttäjät opskelevat verkossa käyttäen oppmsalustaa ja tovovat materaalen tomvan myös nden kanssa yhteen. Esmerkks Shareable Content Object Reference Model (SCORM) on verkko-oppmateraalen teknsen yhteensopvuuden standard. Verkko-oppmateraal tom ylesmmssä late- ja järjestelmäkokoonpanossa. Käyttäjen päätelatteet, käyttöjärjestelmät, selamet ja koneella oleven laajennusten kokoelmat vahtelevat. Verkko-oppmateraalen tuls toma ylesmmssä kokoonpanossa. v Verkko-oppmateraalssa lmotetaan oletettu late- ja ohjelmaympärstö, tarvttavat lsäohjelmat ja nden asennusohjeet. Käyttäjän tulee helpost nähdä verkko-oppmateraalsta, soveltuuko se käytettäväks hänen late- ja ohjelmaympärstössään, ja kyetä helpost asentamaan mahdollsest tarvttavat lsäohjelmat. v v Verkko-oppmateraal on teknsest tomntavakaa käytön laajuudesta ja määrästä rppumatta. Verkko-oppmateraal e kaadu ta hdastu härtseväst ruuhka-akona, suurlla käyttäjämäärllä ta aneston huomattavast lsääntyessä. Verkko-oppmateraaln huolto- ja pävtystyöt tehdään ylesen käyttöajan ulkopuolella, ja nstä lmotetaan etukäteen. Verkko-oppmateraal huolletaan ja pävtetään akona, jollon käyttöä e ole ta stä on vähten. Käyttäjlle lmotetaan mahdollsest käyttöä hattaavasta ta hdastavasta huolto- ja pävtystyöstä. 18

19 2. Verkko-oppmateraaln käyttö on nopeaa ja tehokasta. Käyttäjän kannalta olennanen teto on nopeast löydettävssä. Verkko-oppmateraaln navgaatotomnnot ja tärken tetossältö ovat svun alussa. Käyttölttymän keskeset osat, esmerkks paluu päätasolle, tulostus ta hakutomnto, ovat helpost havattavssa ja ana samassa kohdassa svua. Perustetossältö löytyy svustolta ekä stä tarvtse hakea ltetedostosta. Hakutomnto ta hakemsto helpottaa löydettävyyttä laajassa materaalssa. Lkkumnen verkko-oppmateraalssa on sujuvaa. Käyttäjä tunnstaa helpost sjantnsa verkko-oppmateraaln er osssa. Verkko-oppmateraaln oman navgonnn termt ja käyttötapa ovat helpost ymmärrettävä ja ssäsest johdonmukasa. Käyttäjälle estetään suosteltu järjestys ta suostellut järjestykset oppmateraaln opskelemseks ja kuvataan osen kesknäset rppuvuudet. Käyttölttymä e muuta selamen tomnnallsuutta, esmerkks posta selamen valkota ta pankketa, elle oppssältö ta opetusmenetelmä tätä vaad. Käyttölttymässä e ole sellasa tomntoja, jotka kuuluvat normaaln selamen perustomntohn (esmerkks paluu selaluhstorassa taaksepän ta srtymnen svun alkuun), elle tähän ole ertysen panavaa syytä. Näppänokotetä määrtellään (access key -määrttellä) van erkostlantessa, ja tällön ohjeet ovat selkeäst näkyvllä. Mkäl verkko-oppmateraal on tarkotettu tulostettavaks, sen tulostamnen on sujuvaa. Käyttäjä vo tulostaa kokonasuuden ta sen osa. Tarvttaessa svusta on tehty tulostettava verso. Tulosteen on oltava luettava anakn käytettäessä A4-papera ja kohtuullsa reunuksa. v Verkko-oppmateraal on jaettu sopvan kokosn osn. Yleensä yks opttava asa ta joukko knteäst yhteen lttyvä asota sjotetaan yhdelle svulle. Tämä auttaa käyttäjää jaksottamaan tomntansa ja ptämään taukoja sopvssa kohdssa. 3. Verkko-oppmateraal ohjaa käyttäjää tommaan oken. Verkko-oppmateraaln perustomnnot ovat nn helppoja, ette nden käyttämseks tarvta ohjeta. Käyttöohjeet löytyvät ongelmatlanteessa helpost. Verkko-oppmateraaln käytöstä on laadttu selkeät ohjeet, jotka ovat saatavlla sekä tse materaaln osana että erkseen. Jos mahdollsta, ohjeet koskevat juur stä kohtaa, mnkä yhteydessä ne on avattu. Verkko-oppmateraal ohjaa korjaamaan käyttäjän syöttämät väärän muotoset tedot. Käyttäjä vo korjata tekemänsä vrheet ja täydentää tetoja. 19

20 Vrhetlantesta annetaan selkeät, ymmärrettävät ja vrhelmotuksks selväst osotetut lmotukset sekä kuvataan, kunka käyttäjän tulee menetellä. Vrhetlanteessa käyttäjän tekemästä työstä sälyy mahdollsmman suur osa. Svun osotteen väärnkrjotus aheuttaa selkeän vrhelmotuksen samalla kelellä, jota verkko-oppmateraalssa on käytetty. v v Käyttäjä saa selkeää, johdonmukasta, tomntaa tukevaa ja ohjaavaa palautetta, kun se on aneston käytön kannalta relevantta. Etenkn monmutkasssa, vahettasssa verkko-oppmateraalessa oppja tetää, onko hän tomnut oletetulla tavalla. Käyttäjä saa selkeät ohjeet lsätetojen kysymsestä ja palautteen antamsesta er kanava käyttäen. Ohjessa erotellaan neuvojen kysymnen käyttölttymästä, oppmateraaln ssällöstä kysymnen sekä palautteen esttämnen nästä ahesta. Käyttäjä saa tomvat yhteystedot. Jos lsätetoja e vo kysyä, tämä lmotetaan selkeäst. 4. Verkko-oppmateraaln käyttölttymä on selkeä ja nnostava. v Verkko-oppmateraaln vsuaalnen lme on tarkotuksenmukanen ja tukee hahmottamsta. Vsuaalsen lmeen ja er estystapojen avulla vodaan tetoja ja tomntoja nostaa esn, panottaa, yhdstää ja eryttää. Erlaset estystavat vovat tukea erlasa omaksumstapoja. Käyttölttymän rakenne, asettelu, tyyl, värt, krjantyypt ja -koot sekä tomnnot ovat selketä ja yhtenäsä. Selkeä käyttölttymä nopeuttaa käyttöönottoa ekä ve huomota tse verkko-oppmateraaln ssällöstä. Käyttölttymä ssältää van tarpeellsa osa. Käyttölttymästä valttavssa olevat vahtoehdot ovat selväst tosstaan erottuva. Kuvat, grafkka, äänet, anmaatot ja vdeot ovat korkeatasosa ja latautuvat hyvn. Koska laadukkuus ja hyvä latautuvuus saattavat olla rstrtasa tavotteta ertysest htalla tetolkenneyhteyksllä, medaelementt säädetään kohderyhmän ja käyttötarkotuksen mukaan. Verkko-oppmateraaln kel on käyttäjälähtöstä ja noudattaa verkkokrjottamsen peraatteta. Verkko-oppmateraaln tekst on käyttäjälähtöstä hyvää keltä. Tekst etenee loogsest. Tekstssä e ole krjotus- ekä keloppvrhetä ekä tarpeettoma lyhentetä ta käyttäjlle verata termejä. Käytettyjen lyhenteden ja termen seltykset löytyvät helpost. Otskot ovat nformatvsa ja lyhytä. Kappaleet ja vrkkeet ovat lyhytä. Tekstssä on käytetty välotskota ja luettelomerkkejä. Tekst on luettavaa. 20

21 v v Sama tetossältö estetään tarpeen mukaan er medamuodossa. Er medamuodot soveltuvat er käyttäjlle ja tukevat erlasa tapoja oppa. Saman asan esttämnen erlasn tavon edstää oppmsta. Käyttölttymä ja medalmasu on kohderyhmälleen luonteva ja nnostava. Käyttölttymän ja medaelementten suunnttelu on käyttäjälähtöstä ja ottaa huomoon oppjan än ja oppmsympärstön. Hyvä käyttölttymä nnostaa, herättää melenknnon ja ylläptää stä. v Lnkt ovat kuvaava, tomva ja tarkotuksenmukasa. Lnkken tekstt ovat lyhytä ja selketä, ja ne kuvaavat kohdettaan. Nstä lmenee lnkn merktys verkko-oppmateraalssa, esmerkks johtaako se van lmotetusta aheesta lsätetoja antavalle svulle va svulle, johon käyttäjän tulee perehtyä. Lnktetyt materaalt tuottavat todellsta lsäarvoa oppjalle. Verkko-oppmateraaln ssäset ja stä ulos vevät lnkt erottuvat tosstaan yhtenäsellä tavalla. Epätavallsen suureen tedostoon (esm. yl megatavu) vttaavan lnkn yhteydessä on hyvä varottaa koosta. Jos lnkn kohteeseen lttyy käyttörajotuksa (esm. tarvtaan käyttäjätunnus), tästä mantaan lnkn yhteydessä. Lnkt ovat tomva ja ajantasasa. 3.3 Esteettömyys Esteettömyydellä tarkotetaan stä, että oppmateraal on erlasten hmsten käytettävssä rppumatta hedän fyyssstä ja psyykksstä omnasuuksstaan, vammostaan ja terveydentlastaan. Esteettömyyskrteert ovat monessa suhteessa samansuuntasa kun käytettävyyskrteert. Päällekkäset asat estetään tässä krteerstössä toston välttämseks van käytettävyysosassa. Esteettömyyskrteert on tarkotettu sovellettavks ottaen huomoon oppmateraallle asetettavat tavotteet. Opskelun tavottesn saattaa ssältyä esmerkks sellasta osaamsta, joka edellyttää normaala (ta jopa ertysen hyvää) näkökykyä, motorkkaa ta ovaltamsta. Tällön vodaan oppmateraaln toteutuksessa edellyttää vastaava kykyjä oppjolta. Sen sjaan e ole hyväksyttävää esmerkks toteuttaa oppmateraalssa navgonta tavalla, joka edellyttää tarkkaa käden motorkkaa, elle se ole oppmateraaln nmenomanen tarkotus. Esteettömyys on tavattoman laaja-alanen tavote, koska se tarkottaa saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä kaklle hmslle hedän fyyssstä, psyykksstä ja sosaalssta omnasuuksstaan rppumatta. Käytännössä esteettömyystavotteta joudutaan rajaamaan ta ne rajautuvat sen mukaan, mkä on mahdollsta, kun otetaan huomoon muut tavotteet, verkko-oppmateraaln kohderyhmä ja käytettävssä olevat vomavarat. Rajauksa e ole tehty tässä krteerstössä, koska ne on tehtävä oppmateraaln tavotteden, luonteen ja ssällön mukaan. Jos esteettömyystavottesta tngtään, tuls kutenkn huolehta stä, että hatat ja ongelmat ovat mahdollsmman vähäsä. Esteettömyyskrteert perustuvat paljolt suostuksn, jota Web Accessblty Intatve (WAI, <http://www.w3.org/wai/>) on esttänyt ja jotka on Euroopan unonssa ja 21

22 Suomessa er yhteyksssä otettu mukaan verkkossältöjen krteereks. Kutenkn asantuntjat ovat ylesest todenneet WAI-suostuksen (WCAG 1.0) osttan vanhentuneeks ja puutteellseks. Pohjana onkn käytetty uuden suostuksen (WCAG 2.0) luonnosta ottaen huomoon Suomen olosuhteet sekä verkko-oppmateraaln vaatmat ertystavotteet ja panotukset. Peruskrteert vastaavat luonnoksen neljää pääperaatetta. C Esteettömyyden laatukrteert 1. Verkko-oppmateraaln ssältö on kakken saavutettavssa. v v v Muulle kun tekstmuotoselle ssällölle on estetty tekstnä vahtoehtonen estys. Tämä toteutetaan esmerkks kuvan alt-määrtteellä, joka ssältää kuvan tlalla estettävän tekstn. Korstekuvlle ja vastaavlle määrtellään tyhjät vahtoehtotekstt (alt= ). Jos kuvassa on paljon olennasta tetossältöä, se estetään tekstnä er kohdassa, johon vtataan lnkllä. Tekstmuotoselle estykselle, joka on vsualsotavssa, on tarvttaessa vahtoehtonen vsuaalnen estys. Sanallnen estys vo olla lan vakea jollekn käyttäjlle, jotka vosvat omaksua ssällön esmerkks kaavakuvana estettynä. Vsuaalnen estys on ymmärrettävssä lman värnäköä. Värejä vo käyttää esmerkks erojen korostamseen, mutta e anoana tapana lmasta olennanen nformaato. Jos esmerkks vastauksssa korostetaan väärät vastaukset punasella, on lsäks lmastava ne väärks sanallsn kenon. Krteern toteutumsta vo arvoda katsomalla svua selamella, joka on asetettu jättämään svun värasetukset huomotta (esm. selamen tyylohjeen avulla). Estyksessä e käytetä värejä ta lkettä sellasella tavalla, jonka on havattu aheuttavan epleptsä kohtauksa ta muta ongelma jollekn hmslle. Vomakkata värejä (esm. krkkaanpunanen laajana pntana) vältetään, samon välähdyksenomasa muutoksa. Vaarallsena alueena pdetään värähtelytaajuuksa 4 59 hertsä. Jos nätä e voda ssällön taka välttää, nstä varotetaan ennen vaarallsten efekten käynnstymstä. Ääntä käyttävälle estykselle on vahtoehto, joka e edellytä kuuloastn käyttöä, kuten teksttetty vdeo. Vaatmus e koske tlannetta, jossa ään van tukee estystä ja ssältö on kokonasuudessaan omaksuttavssa lman ääntä. Taustaäänet ja -kuvat on toteutettu sten, että käyttäjä vo postaa ne käytöstä helpost ja estyksen härytymättä. Taustaään (yleensä taustamuskk) e käynnsty automaattsest vaan käyttäjän valnnalla. Taustakuvat ovat postettavssa selamen tomnnolla, joskn hankalast. Tekstn ja taustan värt valtaan nn, että ne tomvat sllonkn, kun taustakuvaa e ole. 22

23 v Verkko-oppmateraalssa on rttävä kontrast taustan ja tekstn välllä. Kontrast on rttävä myös sllon, kun anestoa katsoo hmnen, jonka näön tarkkuus on normaala selväst hekomp. Tässä otetaan huomoon kontrast tosaalta tekstn, tosaalta taustakuvan er kohten ja taustavärn kanssa. Ohje koskee myös kuven ssästä kontrasta. v Verkko-oppmateraal on luettavssa er fonttkokoja käyttäen, ekä fonttkoon muuttamsta ole vakeutettu. Jos selan tarjoaa käyttäjän valttavaks esmerkks vs er fonttkokoa, materaal on luettavssa käytettäessä mtä tahansa. Jos anestossa asetetaan fonttkoko, se asetetaan suhteellsena (prosenttena), e pstenä ta pkselenä. Jos kutenkn asetetaan knteä fonttkoko, se on vähntään 12 pstettä. x Skäl kun oppmateraalssa ta sen ohesmateraalssa on osa, jotka evät täytä esteettömyyskrteeretä, asa on lmotettu selkeäst ja ajossa. Esmerkks Flash-estyksen ssältävään svuun ta PDF-tedostoon vttaavan lnkn välttömässä yhteydessä on mannta tedostomuodosta. 2. Verkko-oppmateraaln käyttölttymä on kakken käytettävssä. Käyttölttymää vo käyttää myös lman hrtä. Lnkt on järjestetty sten, että lkkumnen lnkstä seuraavaan esmerkks tab-näppämellä mahdollstaa sujuvan käytön. Rnnakkaset lnkt ovat tällön järjestyksessä peräkkän. Lomakkeen vo täyttää pelkkää näppämstöä käyttämällä. Karttalnkkejä (mage maps) e ole, ta nlle on pelkällä näppämstöllä käytettävä vahtoehtonen valkko. Vuorovakuttesessa käytössä käyttäjä vo säädellä tomnnan nopeutta. Automaattsa srtymsä dokumentsta toseen e ole, ta srtymsen nopeus on käyttäjän asetettavssa. Jos käyttäjälle estetään kysymys, johon hänen on vastattava määräajassa, tämä määräaka on valttavssa käyttäjän edellytyksä vastaavaks. Käyttölttymässä e ole automaattsest avautuva uusa kkunota. Uusen kkunoden aukeamnen hämmentää ta härtsee mona käyttäjä ja saattaa sekottaa apuvälneohjelman tomnnan. Avaamnen vo epäonnstua nn, ette teto lankaan tule käyttäjälle, koska hänen selamessaan uudet kkunat on estetty. Sks lnkn seuraamsen vakutuksen tuls olla käyttäjän hallttavssa. Jos kutenkn tehdään lnkk, joka avautuu uuteen kkunaan, tästä on manttava lnkn yhteydessä. 3. Verkko-oppmateraaln ssältö ja käyttölttymä ovat helppoja ymmärtää. Käyttölttymän kel on käyttäjän hyvn osaamaa. Oppmateraal on enssjasest kelellä, jota usemmat käyttäjät osaavat parhaten. Käyttäjen tarpeden ja tuottajan mahdollsuuksen mukaan se on tarjolla esmerkks vttomakelellä, selkokelellä ta Blss-symbolen. Kelvahtoehdot ovat tarjolla näkyväst ja selkeäst. 23

24 Estyksessä käytetty kel on nn yksnkertasta ja ymmärrettävää kun estettävän asan ssältö sall. Käyttölttymän kel on mahdollsmman luettavaa. Snä vältetään esmerkks lauseenvastkketa, vaketa tavutusmuotoja, ptkä sanoja ja pääasan kannalta tarpeettoma ykstyskohta. Pronomneja käytetään vähän. Lauseet ovat aktvmuotosa. Käyttölttymä mahdollstaa kohten ohttamsen. Vakka materaal on suunnteltu käytäväks läp tetyssä järjestyksessä, tarjotaan käyttäjälle mahdollsuus helpost jättää osa kesken ta ohttaa osa, jos käyttäjä kokee sen ylvomaseks. Tämän tueks on kuvattu osen kesknäset rppuvuudet. 4. Käytetyt teknkat tomvat luotettavast mahdollsmman monssa käyttömuodossa. Oppmateraal on käytettävssä myös erkosselamssa ja pokkeavlla käyttöasetukslla. Erkosselama ovat mm. tekstselamet, puheselamet, kohokrjotusestystä käyttävät selamet ja pentä näyttöä käyttävät graafset selamet. Pokkeavat käyttöasetukset vovat esmerkks pakottaa tekstn estyksen käyttäjän valtsemn fonttehn ja värehn. Erkosselan koostuu usen tavallsesta selamesta ja apuvälneestä kuten ruudunlukuohjelmasta. Arvonnssa panotetaan ertysest Suomessa ylesest käytettyjä erkosvälnetä, josta saa tetoa vammasjärjestöltä. Ssällön ja käyttölttymän toteutuksessa noudatetaan soveltuva standardeja ja muta suostuksa. Turvallsn tapa varmstaa tomvuus er käyttömuodossa on ptäytyä standardodussa ja suostellussa ratkasussa. Suostusten antaja ovat mm. W3C, IETF ja standardontjärjestöt (mm. ISO, CEN, SFS). Suostusten noudattamsen tarpeellsuutta arvodaan oppmateraaln tarkotuksen ja luonteen mukaan. Teknsä perussuostuksa, josta pokkeamnen on hyväksyttävää van ertysestä perustellusta syystä, ovat mm. HTML:n ja CSS:n määrttelyt, ECMAScrpt-standard ja HTTP-protokolla. 3.4 Tuotannon laatu Tuotannon laadulla tarkotetaan halltust toteutettua tuotantoprosessa, jota ohjaavat tedollset, tadollset ja oppmsta ohjaavat tavotteet ja jonka työn jälk on ammattmasta. Osa krteerestä on lanattu suoraan Laatua verkkoon -hankkeen tuotanto-osuudesta. Oppmateraaln tuotantoprosessn lttyy kutenkn lsätekjötä, jota e vo jättää huomotta. Nätä ovat ertysest tedollsten, tadollsten ja oppmaan oppmsen tavotteden ohjaava rool toteutustapoja valttaessa. 24

25 Tuotannon laadun krteerstö kokoaa yhteen laadukkaan tuotannon vaheet ja keskeset huomoon otettavat elementt. Käytännössä tuotantoryhmät evät vo ptäytyä pelkästään prosessn vaheden tarkstuksessa, vaan hedän on varmstuttava stä, että tuotanto on pedagogsest laadukasta ja että se täyttää käytettävyyden ja tavotteena olevan esteettömyyden vaatmukset. D Tuotannon laatukrteert 1. Verkko-oppmateraal tuotetaan halltust. Verkko-oppmateraal toteutetaan suunntelmallsena ja dokumentotuna projektna. Projektn tavotteet, ssällöt, ratkasut, roolt, okeudet ja vastuut, akataulu ja budjett määrtellään ja dokumentodaan. Tuotannossa syntyneet sopmukset tehdään krjallsna. Kakesta työstä, materaalsten ja mmateraalsten okeuksen srrosta sekä hankkeessa syntynestä okeukssta laadtaan krjallset sopmukset. 2. Verkko-oppmateraaln tuotanto pohjautuu tedollsn, tadollsn ja oppmsta tukevn tavottesn. Verkko-oppmateraaln tedollset, tadollset ja oppmsta ohjaavat tavotteet määrtellään ja dokumentodaan. Oppmateraaln tavotteena on opskelun, oppmsen ja opetuksen tukemnen. Oppmateraalssa määrtellään tedollsten ja tadollsten tavotteden ohella se, mten materaal tukee oppmaan oppmsta. Tedollset, tadollset ja oppmsta ohjaavat tavotteet määrttävät ssällön rakenteen ja tomnnallsuuden. Ssällön rakenne ja verkko-oppmateraaln tomnnallsuus määrtellään opttavan ssällön ja oppmsen ehdon. Esmerkks ykstyskohten mustamsen testaamnen saattaa olla teknsest helppo toteuttaa, mutta e tue välttämättä oppjan asan ymmärtämstä. 3. Käyttäjäryhmät, käyttäjen tarpeet ja käyttötlanteet otetaan huomoon. Tuotantopäätös perustuu käyttäjen tarpeden tuntemukseen. Tuotanto perustuu asantuntemukseen kohderyhmän tarpesta, kyselyhn ta tarvekartotuksn. Kohderyhmät selvtetään ja ylesmmät käyttötavat ja -tlanteet määrtellään. Selvtetään, mtkä ryhmät käyttävät oppmateraala ja mssä tlantessa ja roolessa. Verkko-oppmateraaln käyttö tseopskeluun pokkeaa tlanteesta, jossa oppjan tukena on läsnä oleva opettaja ja vertasoppjat. 25

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

OKLS535. Opetusharjoittelu, OH3, 8 op kevät Harjoittelun tavoitteet

OKLS535. Opetusharjoittelu, OH3, 8 op kevät Harjoittelun tavoitteet OKLS535 Opetusharjottelu, OH3, 8 op kevät 2017 Harjottelu tavotteet Stoutume harjotteluu Opetussuutelmaa perustae: 1. Oma toma tavotteellstame ja tavottede toteutumse arvot vuorovakutuksessa oma opskeljaryhmä

Lisätiedot

6. Stokastiset prosessit (2)

6. Stokastiset prosessit (2) Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 5.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX BASIS-BINDEMITTEL NKL (5L) 93162 - Kyttötarkotus:

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 4.1 Muutettu vmeks: 13.12.2005 Svu: 1/6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX SPEZIAL HAERTER - Kyttötarkotus: Kovetnane

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 6.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 853 BRILLANTBLAU MIX

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

SOTEMAKU esiselvitysraportti

SOTEMAKU esiselvitysraportti Esselvtys SOTEMAKU esselvtysraportt Ikähmsten palvelut ja ICT Rkka Joknen, Jenn Laurla, Teemu Hauklehto 6.5.2017 Työryhmä: Annel Saarnen, Rkka Joknen, Jenn Laurla, Sar Ketola, Marjo Mastomäk, Sam Perälä,

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola

Lisätiedot

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 Tervetuloa kakspäväslle Lakeuden Etapn ja JLY - Jätelatosyhdstys ry:n järjestämlle vestntäpävlle 4.-5.11.2009 Senäjoelle. Pävlle odotetaan 80 120 vestnnän, tedottamsen

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 7.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 861 SMARAGD MIX 861

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

porsche design mobile navigation ß9611

porsche design mobile navigation ß9611 porsche desgn moble navgaton ß9611 [ FIN ] Ssällysluettelo 1 Johdanto ------------------------------------------------------------------------------------------------ 07 1.1 Tästä käskrjasta ---------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 14.09.2004 Verso: 3.0 Muutettu vmeks: 16.08.2004 Svu: 1/6 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: DP5510 NON SANDING PRIMER SURFACER GREY - Kyttötarkotus:

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste

Lisätiedot

Webbihaku /indeksointi

Webbihaku /indeksointi Tedonhakumenetelmät Helsngn ylopsto/ TKTL, k 2014 Webbhaku Tedonhakumenetelmät Hakuobott (cawle) Indeksoja Indekst Manosndekst Webbhaku /ndeksont Hakukone Hae 1 2 Hakuobott Robotn elämää Hakuobotn (cawle,

Lisätiedot