157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI"

Transkriptio

1 VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 1998

2 ISBN ISSN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Hämeente 3, Helsnk, Fnland Emal: J-Pano Oy Helsnk, maalskuu 1998

3 HOLM PASI JA MÄKINEN MIKKO: TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSJÄRJES- TELMÄN EMU-PUSKUROINTI. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 1998, (C, ISSN , No 157). ISBN Tvstelmä: Srtymnen yhteseen eurooppalaseen rahaan merktsee stä, että talouden sopeutumnen ulkosn häröhn tapahtuu enenevässä määrn työmarkknoden joustavuuden kautta. Eräs joustavuutta lsäävä tekjä on työttömyysturvajärjestelmän rahastonnn lsäämnen. Rahastojen avulla vodaan vamentaa palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksujen helahteluta nousukausen ja taantuma-akojen välllä. Tutkmuksessa tarkastellaan yhtäältä Työttömyysvakuutusrahaston muutoksa hypoteettsessa suhdannesyklssä sllon, kun työttömyysvakuutusmaksut pdetään kntenä. Tosaalta tarkastellaan työnantajen ja palkansaajen työttömyysvakuutusmaksujen vahteluta, jos Työttömyysvakuutusrahasto pdetään muuttumattomana. Lsäks arvodaan työttömyysvakuutusmaksujen kehtystä, kun tavotteena on työmarkknajärjestöjen puskursopmuksessa sovtun suurusen Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen. Asasanat: Työttömyysvakuutusmaksut, Työttömyysvakuutusrahasto HOLM PASI JA MÄKINEN MIKKO: TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSJÄRJES- TELMÄN EMU-PUSKUROINTI. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 1998, (C, ISSN , No 157). ISBN Abstract: EMU membershp mples that economc adaptaton to foregn shocks needs to occur va ncreasng flexblty n the labour market. The flexblty can be, n prncple, ncreased by ncreasng the degree of fundng of the unemployment nsurance system. Wth the funds t s possble to undertake countercyclcal polces. The paper descrbes, on one hand, the fluctuaton of the Unemployment Insurance Fund durng a hypothetcal busness cycle when the unemployment nsurance payments are fxed. On the other hand, the varaton of the unemployment nsurance payments wth no fundng n the system at all s studed. In addton, the paper estmates the magntude of the unemployment nsurance payments n the near future whle ncreasng the sze of the Unemployment Insurance Fund to the level agreed on the labour market contract. Key words: Unemployment nsurance payments, Unemployment Insurance Fund

4 Tutkmusraportt perustuu sosaal- ja terveysmnsterön työttömyysturvaykskön selvtyspyyntöön. Tekjät haluavat kttää sosaal- ja terveysmnsterön työttömyysturvaykskön apulasosastopäällkkö Matt Tovasta, erkostutkja Carn Lndqvst-Vrtasta, yltarkastaja Annel Solloa ja yltarkastaja Tam Salohemoa monnasesta avusta, joka mahdollst tutkmuksen tekemsen, ja tutkmusraportn kommentonnsta. Vastuu raportn ssällöstä on kutenkn tekjöllä. Tekjät haluavat kttää kommentesta Valton taloudellsen tutkmuskeskuksen yljohtaja Reno Hjerppeä, tutkmusprofessor Matt Vrénä, kehtysjohtaja Ikko B. Vopota, tutkmuspäällkkö Antt Romppasta, johtava ekonomst Jaakko Kandera ja erkostutkja Prkko Valppua. Nna Intonen, Ma Pöntynen ja Helnä Slén avustvat tutkmusraportn tekemsessä. Helle myös suuret ktokset. Pas Holm Mkko Mäknen

5 Ssällys 1 Johdanto Työttömyyskassan jäsenmaksut Työttömyyskassan tasotusrahasto suhdannepuskurna Työttömyysvakuutusrahasto suhdannepuskurna 4 2 Työttömyyskassan menot kattavan tasapanotetun jäsenmaksun määräytymnen Työttömyysasteet ja jäsenmaksut vme vuosna Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu 7 3 Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot tomalottan 13 4 Työttömyyskassan vuotusen jäsenmaksun määräytymnen 16 5 Työttömyysvakuutusrahasto EMU-puskurna Työttömyysvakuutusrahasto ja hypoteettnen taloudellnen taantuma Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen 25 6 Lopuks 29 Lähteet 32 LIITTEET LIITE 1: Työttömyyskassan jäsenmaksun määräytymnen nykysessä järjestelmässä 33 LIITE 2: Työttömyyskassan jäsenmaksun määräytymnen ehdotetussa järjestelmässä 34 LIITE 3: Palkasta perttävän työttömyysvakuutuksen koko työllsyyden muuttuessa 39 LIITE 4: Työttömyysvakuutusrahaston arvotu koko vuosna

6 Johdanto Suomen mahdollnen lttymnen EMU:n kolmanteen vaheeseen ja srtymnen yhteseen eurooppalaseen rahaan merktsee stä, että talouden sopeutumnen ulkosn häröhn tapahtuu enenevässä määrn työmarkknoden joustavuuden kautta. Työmarkknoden kykyä sopeutua häröhn vodaan, anakn peraatteessa, pyrkä vamentamaan keräämällä hyvnä akona varoja pahan pävän varalle. Osana syksyn 1997 tulopolttsta ratkasua sovttn työttömyysturvajärjestelmän puskurrahastosta, jolla vodaan vamentaa tosaalta työttömyyskassojen jäsenmaksujen el vakuutettujen maksujen vahteluta sekä tosaalta työnantajen ja kakken palkansaajen työttömyysvakuutusmaksujen vahteluta. Työttömyysturvamenojen ja työttömyysturvan rahotuksen muutokset monmutkastavat työttömyyskassojen valvontatehtävää. Ohesessa tutkmuksessa tarkastellaan sekä työttömyyskassojen jäsenmaksujen että työttömyyskassojen tasotusrahastojen määräytymsperusteden muutoksa. Lsäks tarkastellaan Työttömyysvakuutusrahaston tomntaperaatteta ja rahaston kokoamsta. Ansosdonnasen työttömyysturvajärjestelmän rahotusvrrat muuttuvat vuoden 1999 alusta. Näden rahotusvrtojen pääprtetä vodaan havannollstaa kuvan 1 avulla. Työttömyyskassat maksavat jäsentensä työttömyysturvan kuten akasemmn. Työttömyyskassat saavat tulonsa jäsenltään jäsenmaksuna, Työttömyysvakuutusrahastolta ja valtolta. Työttömyysvakuutusrahasto saa tulonsa palkansaajen ja työnantajen maksamsta työttömyysvakuutusmaksusta. Työttömyyskassohn kuulumattomen palkansaajen työttömyysvakuutusmaksut ohjataan uudessa järjestelmässä Kansaneläkelatokselle. Valto maksaa ansosdonnasesta työttömyysturvasta peruspävärahaa vastaavan määrän. Uudstuksen yhteydessä sovttn, ette järjestelmän muutos 1 saa lsätä valton menoja. Jos valtolle tulee lsäkustannuksa, Työttömyysvakuutusrahasto maksaa valtolle aheutuneet lsäkustannukset. Työttömyysvakuutusrahaston menot koostuvat työttömyyskassolle ja valtolle maksettujen eren lsäks musta erstä, jolla rahotetaan mm. palkkaturvaa, koulutus- ja erorahastoa ja työeläkelsä. Ansosdonnasen työttömyysturvan rahastont on perntesest ollut vähästä. Työttömyyskassolla on ollut tasotusrahastot, jolla on votu vamentaa jäsenmaksujen vahteluta. Syvä lama 1990-luvun alussa osott tarvetta kasvattaa tasotusrahastojen kokoa. Myös keskuskassalla on ollut pen rahasto, jolla on pyrtty tasottamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua. Laman akana nätä maksuja jouduttn nostamaan runsaast ja samalla sovttn uudesta palkansaajen työttömyysvakuutusmaksusta vuoden alussa. Keskuskassan nm muuttuu Työt- 1 Nykysn valto maksaa pysyvän lan mukaan non 47,5 prosentta ansosdonnasen työttömyysturvan kustannukssta. Vuoden 1999 alusta lähten valto maksaa peruspävärahan jokasesta (pl. karensspävät) kassan jäsenten työttömyyspävästä.

7 2 tömyysvakuutusrahastoks ja samalla työttömyysvakuutusjärjestelmän rahastonta kasvatetaan. Kuva 1. Ansosdonnasen työttömyysturvan rahotusvrrat alkaen Kassojen jäsenet Valto lsäkustannusten kompensont valtolle Palkansaajen PTV Työnantajen TTV Työttömyyskassat TTV + kassan jäsenten PTV Työttömyysvakuutusrahasto (ent. Keskuskassa) Kassojen työttömen jäsenten ansoturva Kassohn kuulumattomen PTV Kela Muut erät Palkkaturva Koulutus- ja erorahasto Työeläkelsät Työttömyysvakuutusjärjestelmän EMU-puskurlla tarkotetaan sellasta rahastoa, jolla palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksujen helahteluja vodaan vamentaa hyven ja huonojen akojen välllä. Nykysessä järjestelmässä työttömyysvakuutusmaksut nousevat taloudellsessa taantumassa ja alentuvat nousukaudella, jollon ne kärjstävät talouden suhdannevahteluja ja pahentavat omalta osaltaan työttömyyttä. Tutkmuksessa tarkastellaan Työttömyysvakuutusrahaston tomnnan dynamkkaa hypoteettsessa taloudellsessa taantumassa, jossa oletetaan, että Suomen kansantaloutta kohtaa ensn taantuma ja sen jälkeen täsmälleen samansuurunen nousukaus työllsyyden määrän muutoksella mtattuna. 2 Ensks tarkastellaan työnantajen ja palkansaajen työttömyysvakuutusmaksun vahteluta, jos Työttömyysvakuutusrahasto pdetään muuttumattomana. Toseks tarkastellaan Työt- 2 Tutkmukset osottavat, että työttömyyden dynamkalla on ns. hysterees omnasuus el hstorarppuvuus, jollon työttömyyden kasvu ja työllsyyden parantumnen evät ole keskenään symmetrsä tapahtuma, vaan työttömyys pyrk palautumaan ennen taloudellsta härötä vallnneelle tasolle hyvn htaast.

8 3 tömyysvakuutusrahaston muutoksa sllon, kun työttömyysvakuutusmaksut ovat kntetä koko hypoteettsen suhdannesykln ajan. Lsäks tarkastellaan stä, kunka työttömyysvakuutusmaksut muuttuvat talouden kehttyessä, kun tavotteena on työmarkknaosapuolen puskursopmuksessa sovtun suurusen Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen. Työttömyysvakuutusrahaston tomntaperaatteta vodaan soveltaa myös työttömyyskassojen tomntaan. Varat työttömyyskassojen tasotusrahastohn, joden avulla ss pyrtään elmnomaan jäsenmaksujen suhdantesta johtuva helahteluja, kerätään työttömyyskassojen jäsenmaksutulosta. Tutkmuksessa määrtellään ensks työttömyyskassan etuusmenot kattava tasapanotettu jäsenmaksu. Työttömyyskassan jäsenmaksun ollessa tasapanotetun jäsenmaksun suurunen työttömyyskassan tasotusrahaston koko pysyy muuttumattomana. Sen jälkeen määrtellään työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso. Tasotusrahaston ollessa tovetasonsa suurunen vodaan jäsenmaksu ptää sen avulla vakaana normaalessa taloudellsssa taantumssa. Lopuks tarkastellaan vuotusen jäsenmaksun määräytymstä ottaen huomoon tasapanotettu jäsenmaksu ja se, kunka paljon STM:n vuosttan vahvstama tasotusrahaston tavotetaso ja sen kullonkn valltseva taso pokkeavat ptkän akaväln tovetasosta. Työttömyyskassan tasotusrahaston tavotetasoa määrteltäessä on arvotava yksttäsen työttömyyskassan työttömyystlannetta. Taantuman akana työttömyyskassan tasotusrahaston tavotetason ptäs olla ptkän akaväln tovetason alapuolella ja nousukautena sen yläpuolella. Työttömyyskassan jäsenmaksut Vomassa olevan Työttömyyskassalan mukaan työttömyyskassan jäsenmaksut on määrättävä sten, että ntä vodaan ptää rttävnä yhdessä valtonosuuden ja työttömyyskassojen Keskuskassan osuuden kanssa kassan stoumusten täyttämseen. Jäsenmaksut vahvstaa sosaal- ja terveysmnsterö vuosttan työttömyyskassan lokakuun loppuun mennessä tekemän jäsenmaksuestyksen pohjalta. Jäsenmaksun vahvstamsen ylesstä perustesta säädetään tarkemmn asetuksella. Työttömyyskassalan täytäntöönpanosta annetun asetuksen mukaan työttömyyskassan tulee jäsenmaksun vahvstamsta hakessaan esttää sosaal- ja terveysmnsterölle laskelma jäsenmaksun rttävyydestä huomoon ottaen maksettavat työttömyyspävärahat, koulutustuet, vuorotteluvapaakorvaukset, hallntokulut ja srrot tasotusrahastoon. Koska ansosdonnanen työttömyysturva on tulosdonnanen, el kassan maksamat tuet rppuvat työttömyyspävärahaa saaven jäsenten tulotasosta, jäsenmaksujen tason määräämsessä tarvtaan tetoja kassan jäsenstöstä, maksetusta pävärahosta ja kassan taloudellsesta tlasta. Koska etuudet ovat ansoon suhteutettuja, on luonnollsn jäsenmaksujen permstapa prosenttperustenen jäsenmaksu (% palkasta). Jäsenmaksujen määräytymsperusteta tarkastellaan tässä

9 4 raportssa tasapanotetun budjetn jäsenmaksun ja tasotusrahaston muutoksen avulla. Työttömyyskassan tasotusrahasto suhdannepuskurna Avan vme vuosn ast työttömyyskassojen tasotusrahastot ovat olleet kooltaan suhteellsen penä luvun laman jälkeen on estetty tasotusrahastojen kokojen kasvattamsta, jotta kassojen jäsenmaksujen helahteluta votasn vamentaa. Nykyjärjestelmän mukaan tasotusrahastojen koko on rppuvanen kassan koosta ja kassan omalla vastuulla olevsta etuusmenosta. Kassat on jaettu etuusmenojen mukaan setsemään luokkaan. Mtä penempään luokkaan kassa kuuluu, stä (suhteellsest) suuremp saa tasotusrahasto olla etuusmenohn nähden. Nykynen tasotusrahaston määräytymsperuste pyrk lsäämään työttömyyskassojen jäsenmaksujen suhdannevahteluta. Taloudellsessa taantumassa, jossa kassan maksamat etuusmenot kasvavat ja jossa kassan saamat jäsenmaksutulot vähenevät työttömyyden lsääntyessä, myös työttömyyskassojen tasotusrahastoja täytyy määräyksen mukaan kasvattaa. Sekä etuusmenojen kasvu että tasotusrahaston kokotavote aheuttavat taloudellsessa taantumassa samanakasest panetta jäsenmaksujen kasvattamseen. Tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määräytymstä tarkastellaan tässä tutkmusraportssa sen tavotteen näkökulmasta, että työttömyyskassan tasotusrahastoa vodaan purkaa etuusmenojen kasvaessa ja kasvattaa takasn ptkän akaväln tovetasolleen etuusmenojen vähetessä. Kun kassan jäsenten työttömyys on normaallla tasolla, tasotusrahaston koon ptäs olla lähellä ptkän akaväln tovetasoa. Työttömyysvakuutusrahasto suhdannepuskurna Työmarkknajärjestöt totesvat yhtesessä kannanotossaan, että työmarkknolla ja koko kansantaloudessa on varauduttava taloushäröhn olosuhtessa, jossa e ole entsen kaltasta mahdollsuutta valuuttakurssmuutoksn. Tällanen tlanne syntyy Emun kolmannen vaheen käynnstyttyä , jollon EU:n rahataloudellsessa ntegraatossa mukana olevat maat srtyvät yhtesen valuutan, euron, käyttöön. Työmarkknoden keskusjärjestöt sopvat keskenään puskursopmuksen, jolla yrtetään vamentaa talouden härötä yhtesen valuutan olosuhtessa. Työttömyysvakuutusjärjestelmän osalta puskursopmuksessa todetaan, että palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksulla kerätään non 3 mljardn markan suurunen rahasto työttömyyskassojen Keskuskassaan, jonka nm muuttuu samalla Työttömyysvakuutusrahastoks. Tarkotus on, että tämä rahamäärä ols kerättynä vuosn mennessä. Lsäks sopmuksessa todetaan, että alkaen valto rahottaa

10 5 ansosdonnasesta työttömyysturvasta peruspävärahaa vastaavan määrän ja että Työttömyysvakuutusrahasto vo ottaa velkaa menojensa kattamseen. Työttömyysvakuutusrahaston avulla palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksut vodaan ptää taloudellsssa taantumssa jotakn vuosa muuttumattomna, ja nän helpottaa työllsyystlannetta. On syytä huomata, ette Työttömyysvakuutusrahaston avulla ole tarkotus torjua lamaa. Tähän tarkotukseen parhata kenoja ovat realstnen talouspoltkka, pen julksen sektorn aljäämä ja vakavaraset yrtykset. Työttömyyskassan menot kattavan tasapanotetun jäsenmaksun määräytymnen Työttömyysasteet ja jäsenmaksut vme vuosna Työttömyyskassat esttävät ohjesn perustuvat jäsenmaksuehdotuksensa sosaalja terveysmnsterölle (katso lte 1). Tutkttuaan ehdotuksa sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa kassan jäsenmaksun seuraavalle vuodelle. Kuva 2. Työttömyyskassojen työttömyysaste tomalottan 3. Etummasn pylväs on vuos 1993 ja takmmasn pylväs vuos ,0 % 40,0 20,0 0,0 F H G D E K L X I J A O N M Työttömyyskassat on luokteltu 14 tomalaluokkaan 4 : 3 Työttömyysaste kuvaan tettyyn tomalaan kuuluven kassojen jäsenten työttömyysastetta. Tosn sanoen se eroaa jonkn verran työmnsterön luvusta, john lasketaan tetyst kakk työttömät.

11 6 A: maatalous, rsta- ja metsätalous; D: teollsuus; E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto; F: rakentamnen; G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus; H: majotus- ja ravtsemstomnta; I: kuljetus, varastont ja tetolkenne; J: rahotus- ja vakuutustomnta; K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää L: julknen hallnto ja maanpuolustus palv. tom; N: terveydenhuolto ja sosaal- M: koulutus; palvelut; O: muut yhteskunnallset ja henklö- X: monala ja luokttelematon kohtaset palvelut; tomala. Kuva 3. Työttömyyskassojen arvotu jäsenmaksu tomalottan. 5 Etummasn pylväs on vuos 1996 ja takmmasn pylväs vuos 1993 mk/jäsen N M O L A J I G K X H D E F 0 Työttömyyskassat on luokteltu 14 tomalaluokkaan: A: maatalous, rsta- ja metsätalous; D: teollsuus; E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto; F: rakentamnen; G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus; H: majotus- ja ravtsemstomnta; I: kuljetus, varastont ja tetolkenne; J: rahotus- ja vakuutustomnta; K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää L: julknen hallnto ja maanpuolustus palv. tom; N: terveydenhuolto ja sosaal- 4 Luoktusperusteena on se, mllä tomalalla työttömyyskassan enemmstö työskentelee. 5 Työttömyyskassojen arvotu jäsenmaksu on saatu jakamalla työttömyyskassan jäsenmaksutulot työttömyyskassan keskmääräsellä jäsenmäärällä.

12 7 M: koulutus; palvelut; O: muut yhteskunnallset ja henklö- X: monala ja luokttelematon kohtaset palvelut; tomala. Työttömyyskassan jäsenmaksu perustuu kassan omalla vastuulla olevn etuusmenohn ja valltsevaan tasotusrahaston kokoon. Työttömyyden kasvaessa työttömyyskassojen jäsenmaksut nousevat (kuvat 2 ja 3), koska (a) kassan maksamat etuudet kasvavat ja koska (b) tasotusrahaston kokoa ptää kasvattaa. Lsäks (c) maksupohjana pääasallsest oleva palkkasumma supstuu. Suurn tomalottanen työttömyysaste on ollut rakennusalalla (kuva 2). Myös majotus- ja ravtsemustomnnassa tomalan työttömyysaste on ollut yl 20 prosentta. Teollsuudessa, rakentamsessa ja sähkö-, kaasu- ja veshuollossa työttömyysaste on vähentynyt vme vuosna. Rahotus- ja vakuutustomnnassa, kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palvelevassa tomnnassa, julksessa hallnnossa ja maanpuolustuksessa sekä terveydenhuollossa ja sosaalpalvelussa työttömyysaste on noussut. Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat vahdelleet tomalottan vuosna huomattavast (kuva 3). Esmerkks rakennusalan työttömyyskassojen (tomala F) keskmääräset jäsenmaksut ovat alentuneet tarkasteluajanjaksolla 1500 markasta 550 markkaan. Vastaavast rahotus- ja vakuutusalan kassojen (tomala J) jäsenmaksut ovat lähes puoltostakertastuneet 370 markasta 540 markkaan. Ylestäen vodaan sanoa, että mtä suuremp jäsenmaksu, stä suuremp on kassan työttömyysaste. Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu Ansosdonnasen työttömyysturvan uudstuksen yhteydessä vos olla tarkotuksenmukasta määrtellä vuotunen jäsenmaksu ns. tasapanotetun jäsenmaksun ja tasotusrahaston muutosten avulla. Vuotusen jäsenmaksun ollessa tasapanotetun jäsenmaksun suurunen, työttömyyskassan tasotusrahasto pysyy muuttumattomana. Mkäl kassan tasotusrahastoa halutaan kasvattaa (supstaa), vuotunen jäsenmaksu on tasapanotettua jäsenmaksua suuremp (penemp). Tasapanotettu jäsenmaksu lasketaan peraatteessa samalla tavalla kun nykysn (katso lte 1 ja lte 2). Tasapanotetun jäsenmaksun arvont helpottuu, kun kassan jäsenten potentaalset työpävät jaetaan kahteen er joukkoon: tosaalta kassan jäsenten työllsyyspävn ja tosaalta kassan jäsenten työttömyyspävn. Kassan jäsenllä on vuodessa non 258 potentaalsta työpävää, jotka vodaan jakaa joko työllsyys-

13 8 ta työttömyyspävn. 6 Jos työttömyyskassan jäsenmäärä on suhteellsen vako, kassan jäsenten työllsyyspävät vodaan lausua kassan jäsenten työttömyyspäven avulla. Tällön tasapanotettu jäsenmaksu vodaan määrätä työttömyyspäven lukumäärän, keskpalkkatason ja keskmääräsen ansoetuuden avulla (lte 2). Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu on rppuvanen kassan nettomenosta ja jäsenmaksupohjasta. Formaalst tasapanotettu jäsenmaksu määrtellään: C TAS = ( k ) 0, 055 P T + M + B + C + M + O R J ( ) W 258L W P T h. (1) Kassan vastuulla on 5,5 prosentta kassan jäsenten työttömyyteen lttyvstä menosta, työttömyysturvan etuusmeno 7 on M = P T ja jäsenmaksupohja on ( ) I = W N + P T = W 258 L W P T, jossa MP M k B C M h O R J W N koulutustuen ansotuen anso-osamenot työvuorottelumenot koulutusvakuusmenot kassan omalla vastuulla olevat hallntomenot tukkassan jäsenmaksu sjotusten tuotto jäsenmaksujen tasauksen tuotto työttömyyskassan työllsten jäsenten keskpalkka työttömyyskassan työllsten jäsenten työllsyyspäven lukumäärä P työttömyyskassan työttömen jäsenten keskmääränen ansoturva T työttömyyskassan työttömen jäsenten työttömyyspäven lukumäärä L työttömyyskassan jäsenmäärä. e Vuonna 1996 toteutunutta jäsenmaksua on verrattu tasapanotettuun jäsenmaksuun taulukossa 1. 8 Esmerkks rakentamsessa toteutunut jäsenmaksuprosentt 6 Todellsuudessa jako työttömyys- ja työllsyyspävn e ole nän yksnkertanen, sllä työttömllä on ns. karensspävä, jolta työttömyysturvaetuuksa e makseta. Jokasen työttömyyskassan tuls arvoda ne työttömyyspävät, jolta työttömyysturvaetuuksa maksetaan. 7 Työttömyysturvan etuusmenot jaetaan etuuspäven lukumäärään ja pävttäseen etuustasoon. Vastaava jaottelu ols tarpeellsta tehdä myös koulutustuen ansotuen anso-osamenojen, työvuorottelumenojen ja koulutusvakuusmenojen osalta.

14 9 ol 0,69 tasapanotetun jäsenmaksun ollessa 0,47 prosentta. Melken kaklla tomalolla toteutunut jäsenmaksu on ollut suuremp kun tasapanotettu jäsenmaksu vuonna Tällön myös tasotusrahastojen koot ovat kasvaneet kysesenä vuonna. Suurmmat erot jäsenmaksuprosentten välllä on ollut seuraavlla tomalolla: D (teollsuus), E (sähkö-, kaasu- ja veshuolto), F (rakentamnen), J (rahotus- ja vakuutus), M (koulutus ja tutkmus) ja X (monala ja luokttelematon tomala). Taulukko 1. Työttömyyskassojen keskmääränen toteutunut ja tasapanotettu jäsenmaksuprosentt tomalottan vuonna Tomala Toteutunut jäsenmaksuprosentt vuonna Saatu jakamalla jäsenmaksutulot jäsenmaksupohjalla Tasapanotettu jäsenmaksuprosentt vuonna 1996 A: maatalous, rsta- ja metsätalous 0,37 % 0,37 % D: teollsuus 0,54 % 0,48 % E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 0,69 % 0,47 % F: rakentamnen 0,43 % 0,32 % G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 0,62 % 0,59 % H: majotus- ja ravtsemstomnta 0,95 % 0,92 % I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 0,41 % 0,40 % J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,51 % 0,42 % K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää 0,61 % 0,56 % palv. tomnta L: julknen hallnto ja maanpuolustus 0,45 % 0,44 % M: koulutus ja tutkmus 0,23 % 0,17 % N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 0,26 % 0,23 % O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset 0,30 % 0,29 % palvelut X: monala ja luokttelematon tomala 0,37 % 0,29 % 8 Vuonna 1996 pertty yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksu on perustunut vuonna 1995 tehtyyn arvoon työttömyyskassan jäsenten työllsyys- ja ansokehtyksestä. Arvotu vuonna 1996 toteutunut yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksuprosentt on laskettu jakamalla vuonna 1996 toteutuneet jäsenmaksutulot toteutuneella jäsenmaksupohjalla. Tomalottaset jäsenmaksut on laskettu panotettuna keskarvona yksttästen työttömyyskassojen jäsenmaksusta. Panona on käytetty työttömyyskassan suhteellsta jäsenmäärää tomalan ssällä. 9 Jotkut yksttäset työttömyyskassat pervät kuukausjäsenmaksun, mutta tässä ne lmotetaan vuostasolla. Jos yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksu e ollut vuonna 1996 prosenttperustenen, nn kassalle laskettn arvo vuoden 1996 jäsenmaksuprosentks.

15 10 Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määrttämsessä lähtökohtana on ajatus, että työttömyyskassan vuotunen jäsenmaksu votasn ptää suhteellsen vakosena normaaln suhdannevahtelun olossa. Jos työttömyyskassan tasotusrahaston tovetaso on hyvn pen, työttömyyskassan vuotunen jäsenmaksu seuraa lähesest työttömyyskassan tulot ja menot tasapanottavaa jäsenmaksua. Koska taloudellsessa taantumassa työttömyyden lsääntyessä työttömyyskassan jäsenmaksutulot penenevät ja etuusmenot kasvavat, tasapanotettu jäsenmaksu kasvaa taantumassa. Vastaavast se laskee työllsyyden parantuessa. Tasotusrahaston tomessa puskurna vodaan vuotusen jäsenmaksun helahteluja vamentaa sten, että työttömyyskassan tasotusrahasto penenee taantumassa ja kasvaa nousukaudella. Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määrttely perustuu odotettavssa olevan taantuman suuruuteen. Holmn, Kandern ja Tossavasen (1997) tutkmuksen mukaan Suomen lttyessä EMUn kolmanteen vaheeseen vos olla tarkotuksenmukasta varautua non lsätyöttömän kustannuksn rahaston avulla. Arvot tasotusrahaston ptkän akaväln tavotetasosta perustuvat seuraavlle oletukslle: Varaudutaan uuden työttömän lsäkustannuksn rahaston avulla. Jos hestä 50 prosentta kuuluu ansoturvan prn, työttömyyskassojen ptää selvytyä jäsentensä työttömyyden lsääntymsestä henklöllä yl normaaltason. Oletetaan uuden työttömän työttömyysturvamenojen olevan markkaa vuodessa. Lsärahaa vuostasolla tarvtaan non 4,0 mljarda markkaa. Työttömyyskassojen osuus tästä on 5,5 prosentta el non 220 mljoonaa markkaa. Kasvanut työttömyys vähentää kassan jäsenmaksutuloja. Jos työllsen vuotunen keskanso on markkaa, jäsenmaksupohja 10 laskee kasvaneen työttömyyden johdosta 4,4 mljarda markkaa. ( mk mk = mk, joka kerrotaan ansoturvatyöttömällä). Jos työttömyyskassojen keskmääränen jäsenmaksu on 0,6 prosentta palkasta, työttömyyskassojen jäsenmaksutulot penenevät myös non 26,4 mljoonaa markkaa. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasojen tuls yhteensä olla non 250 mljoonaa markkaa, jotta sen avulla votasn elmnoda 10 Myös työttömltä oletetaan perttävän jäsenmaksuja.

16 uuden ansoturvatyöttömän vakutukset työttömyyskassojen vuotusn jäsenmaksuhn. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen ollessa non 250 mljoonaa markkaa vodaan elmnoda lsätyöttömän vakutukset työttömyyskassojen jäsenmaksuhn vuoden ajaks. Jos työttömyyden lsäys kestää edellsestä poketen esmerkks kolme vuotta, vaadtaan kolme kertaa suuremmat rahastot estämään jäsenmaksujen nousu työttömyyden seurauksena. Kunka rahastojen tarve jakautuu tomalottan? Koska suhdannevahtelut vahtelevat tomalottan ja koska tomalojen työvomavaltasuus vahtelee selväst (Holm ja muut., 1995 ja 1997), jaotellaan työttömyyskassat er tomalohn työmnsterön tomalaluoktuksen mukaan. Vmeakasen työllsyyskehtyksen perusteella tomalat on jaettu ensks kahteen luokkaan (lte 2). Lähnnä avomen sektorn ja stä palveleven tomalojen työllsyysvahtelujen arvodaan olevan non henklöä. Lähnnä julkshyödyketyyppsä palveluja tuottaven tomalojen työllsyysvahtelujen arvodaan olevan non henklöä. Näden kahden luokan ssällä työllsyysvahtelut on jaettu tomalottan vmeakasen työllsyyskehtyksen avulla. Samassa suhteessa, mtä työllsyys on tomalolla vuosna muuttunut, ajatellaan työllsyyden taantuman olossa myös muuttuvan Tämä on tetenkn yksnkertastava oletus. Epälemättä ols paremp, jos votasn tehdä huolellnen emprnen analyys tomalojen työllsyyden määräytymsestä. Mutta myös tässä on ongelma. Esmerkks yksttäsen työttömyyskassan sjottamnen tetylle tomalalle on hankalaa, koska kassat ovat syntyneet lähnnä ammattjaottelun mukasest (el kassat tomvat ammattlttojen yhteydessä).

17 12 Taulukko 2. Tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasot ja tasotusrahastojen koot er tomalolla vuonna 1996 Tomala Tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso (mlj. mk) Tasotusrahaston koko (mlj. mk) A: maatalous, rsta- ja metsätalous 6,5 0,8 D: teollsuus 8,2 35,1 E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 1,0 10,9 F: rakentamnen 66,1 107,4 G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 11,5 5,6 H: majotus- ja ravtsemstomnta 14,7 8,6 I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 3,7 5,3 J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,8 2,8 K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palv. tomnta 3,3 4,9 L: julknen hallnto ja maanpuolustus 12,0 17,1 M: koulutus ja tutkmus 1,7 18,5 N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 2,2 7,8 O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut 2,9 1,6 X: monala ja luokttelematon tomala 3,2 26,5 Lsäks on oletettu, että luokttelemattomaan tomalaluokkaan (X) kuuluven työttömyyskassojen tasotusrahasto on sama kun tomalan, johon kuuluvat muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut (O). Tomalojen tasotusrahastojen arvodut ptkän akaväln tovetasot ja nden vuonna 1996 vallnneet tasot on estetty taulukossa 2. Tomalojen tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasot ja nden vuoden 1996 lopussa vallnneet tasot vahtelevat huomattavast er tomalolla. 12 Tomalojen D (teollsuus), E (sähkö-, kaasu ja veshuolto), F (rakentamnen), I (kuljetus, varastont ja tetolkenne), J (rahotus- ja vakuutustomnta), K (kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palvele- 12 Vuonna 1997 yksttästen työttömyyskassojen tasotusrahastojen koot ovat muuttuneet tlkauden 1996 al- ta yljäämän kästtelyn jälkeen. Mkäl yksttäsen työttömyyskassan tuloslaskelma ol vuodelta 1996 yljäämänen, lsätään tämä yljäämä kassan krjanpdossa kassan tasotusrahastoon vuonna Mkäl yksttäsen työttömyyskassan tuloslaskelma ol vuodelta 1996 aljäämänen, on tämä aljäämä vähentänyt yksttäsen työttömyyskassan tasotusrahaston kokoa sten, että työttömyyskassan tasotusrahastosta vodaan käyttää edellsen vuoden aljäämän kattamseen enntään 50 prosentta. Mkäl velä tämän jälkeen yksttäsen työttömyyskassan tlnpäätös on aljäämänen, vodaan aljäämän kattamseen käyttää tukkassan varoja. Elle tämäkään rtä, loput aljäämästä katetaan valton lsäosuudesta.

18 13 va tomnta), L (julknen hallnto ja maanpuolustus), M (koulutus ja tutkmus), N (terveydenhuolto ja sosaalpalvelut) ja X (monala ja luokttelematon) tasotusrahastojen vuoden 1996 lopun koot ovat ptkän akaväln tovetasoja suurempa. Muden tomalojen tasotusrahastojen vuoden 1996 lopun koot ovat puolestaan penempä kun nden ptkän akaväln tovetasot. Keskmäärn kassojen ptkän akaväln tovetasot ovat non 40 prosentta nden vuoden 1996 tasoa penemmät. Kassojen tasotusrahastot ovat kasvaneet nopeast muutaman vme vuoden akana (lte 2). Jos halutaan varautua suurempn työllsyyden vahteluhn ja/ta ptkäakasempn taantumn, tulee työttömyyskassojen tasotusrahastojen olla tetyst suurempa. Esmerkks kolme vuotta kestävä taantuman jäsenmaksuvakutusten elmnont edellyttää kolme kertaa suurempa rahastoja. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot tomalottan Työttömyyskassojen tasotusrahastolla on luontevaa olla myös ylä- ja alaraja. Tasotusrahaston maksmkoko rppuu oleellsest stä, kunka ptkäakaseen ja/ta suureen työttömyyteen halutaan varautua tulevasuudessa. Edellsen jakson laskelma perustu uuden työttömän vuoden mttaseen taantumaan ta vahtoehtosest työttömän kolmen vuoden mttaseen taantumaan. EMUolosuhtessa ols ehkä tarkotuksenmukasta jossan tapauksssa varautua korkentaan 3 vuoden työttömän taantumaan. Tällön yksttäsen työttömyyskassan tasotusrahasto vos olla välakasest kolme kertaa ptkän akaväln tovetasonsa yläpuolella. Työttömyyskassan tasotusrahaston mnmkoon ols luontevaa määräytyä sten, että tasotusrahaston avulla votasn kakssa tlantessa varautua kassan tulojen ja menojen kausvahteluhn. Tosn sanoen tasotusrahastonsa avulla työttömyyskassa vo kakssa tlantessa maksaa velvotteensa joutumatta välakasn lkvdteett- el maksuvalmusongelmn. Työttömyyspävärahamenojen kausvahteluja on tässä tutkmusraportssa arvotu työttömyyskassojen kuukausttan maksamen päväraha- ja vuorotteluvapaamenojen perusteella 13 (tästä eteenpän pävärahamenot). Oletuksena on ss se, että vuosttaset kokonaspävärahamenot on arvotu oken ja että kassa saa tuloja saman suurusen määrän kunakn kuukautena. Tosn sanoen kausvahtelun oletetaan olevan relevantta van menojen osalta. Kassan tulossa lmenevä kausvahtelu, jota tässä e ole tarkasteltu, vakuttaa myös mnmtason määräytymseen. 13 Tedot työttömyyskassojen kuukausttan maksamsta päväraha- ja vuorotteluvapaamenosta on saatu sosaal- ja terveysmnsteröltä vuoslta 1994, 1995 ja Päväraha- ja vuorotteluvapaamenojen lsäks työttömyyskassat maksavat työvomapolttsa akuskoulutusmenoja. Koska mttaluokaltaan ne ovat päväraha- ja vuorotteluvapaamenohn nähden nn vähäsä, e ntä ole tässä huomotu.

19 14 Ensks työttömyyskassolle lasketaan vuosttasten pävärahamenojen perusteella keskmääränen pävärahameno kuukaudessa. 14 Tämä keskmääränen pävärahameno on se rahasumma, joka työttömyyskassan ols maksettava jäsenlleen, jos kuukausttaset pävärahamenot olsvat yhtäsuuret. Seuraavaks lasketaan, kunka monta prosentta työttömyyskassan kuukausttan maksamat todellset pävärahamenot eroavat keskmääräsestä kuukausttasesta pävärahamenosta. Tämä prosenttluku kertoo sen, kunka paljon kassan kuukausttan maksamat pävärahamenot ovat keskmääräsen pävärahamenon ala- ta yläpuolella. Lopuks nästä prosenttluvusta lasketaan jokaselle vuodelle kumulatvnen summa. Jos kumulatvnen summa osottaa vajetta, työttömyyskassan pävärahamenot panottuvat alkuvuoteen. Jos taas kumulatvnen summa osottaa yljäämää, työttömyyskassan pävärahamenot panottuvat loppuvuoteen, jollon lkvdteettongelmaa e tetenkään synny. Molemmssa tapauksssa kumulatvnen summa on vuoden lopussa nolla. Työttömyyskassan kausvahtelut tasapanottavalla tasotusrahastolla tarkotetaan sellasta tasotusrahastoa, jonka avulla työttömyyskassa selvää kaksta normaalesta pävärahamenojen kausvahtelusta. Tomalosta esmerkks rakentamsen työttömyyskassolla alkuvuoden pävärahamenot ovat kausvahtelusta johtuen suuremmat kun loppuvuoden pävärahamenot. Työttömyyskassojen pävärahamenojen kausvahtelut evät aheuttas lkvdteettongelma, jos työttömyyskassojen tasotusrahastot olsvat vähntään työttömyyskassojen maksamen kahden kuukauden pävärahamenojen suurusa. 15 Työttömyyskassan tasotusrahaston mnmkoko 16 vodaan laskea seuraavalla tavalla: Olkoon K todellsten kuukausttasten pävärahamenojen ja keskmäärästen kuukausttasten pävärahojen suhteellsen erotuksen (suhteessa keskmääräseen kuukausttaseen pävärahamenoon) kumulatvnen summa ja määrtellään KU kassan maksmaalsena vajeprosenttna, el KU = max(k ). Tällön tasotusrahaston mnmkoko on U ja 0 M = KU *(, 055 * ), jos KU > 0 (2) 12 e MIN 14 Työttömyyskassan vuosttanen pävärahameno saatn summaamalla yhteen kuukausttaset pävärahamenot. Tällön pävärahamenot ovat bruttopävärahamenoja, el nssä e ole huomotu mahdollsa okasuja, kuten esmerkks pävärahojen palautuksa edellsltä vuoslta. 15 Suurn osa työttömyyskassosta selväs myös tätä penemmällä tasotusrahastolla. Lsäks osa työttömyyskassosta e vuosen 1994, 1995 ja 1996 tetojen perusteella tarvtss lankaan kausvahteluja tasapanottavaa tasotusrahastoa. 16 Mnmkoko huomo pävärahamenojen toteutuneet kausvahtelut (kumulatvset vajeet) vuonna Tällön tasotusrahaston mnmkoko vo olla myös nolla, jos työttömyyskassa e kärs pävärahamenojen kausvahtelusta.

20 15 U MIN = 0, jos KU 0, jossa M e = työttömyyskassan vuosttan maksamat päväraha- ja vuorotteluvapaamenot ja työttömyyskassan osuus pävärahamenosta on 5,5 prosentta. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot er tomalolla vuonna 1996 on estetty taulukossa 3. Tasotusrahastojen mnmkoot on arvotu kaavan (2) avulla kutenkn nn, että kaklle rahastolle on määrtelty anakn puolen kuukauden kassan vastuulla oleven pävärahamenojen mnm. Tlapänen maksm on määrtelty kolme kertaa ptkän akaväln tovetasoa suuremmaks. Taulukko 3. Tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot vuonna 1996 Tomala Tasotusrahaston mnmkoko (mlj. mk) Tasotusrahaston maksmkoko (mlj. mk) A: maatalous, rsta- ja metsätalous 0,11 19,6 D: teollsuus 0,77 24,7 E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 0,51 3,0 F: rakentamnen 9,25 198,4 G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 0,62 34,4 H: majotus- ja ravtsemstomnta 0,47 44,1 I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 0,63 11,2 J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,08 2,5 K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palveleva tomnta 0,08 9,8 L: julknen hallnto ja maanpuolustus 0,15 36,1 M: koulutus ja tutkmus 0,21 5,1 N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 0,15 6,7 O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut 0,04 8,8 X: monala ja luokttelematon tomala 0,26 9,6 Lsäks on oletettu, että luokttelemattomaan tomalaluokkaan (X) kuuluven työttömyyskassojen tasotusrahasto on sama kun tomalan muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut (O). Verrattaessa tasotusrahastojen mnmkokoja nykysn valltsevn tasotusrahastojen kokohn (taulukko 2) näyttäs sltä, että työttömyyskassat selväsvät erttän hyvn normaalesta pävärahamenojen kausvahtelusta nykysen kokoslla

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppateteden tedekunta Rahotus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA Kanddaatntutkelma Matt Jääskelänen 18.5.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009 MOL-Pstetysohjeet Fyskka kevät 9 Tyypllsten vrheden aheuttama pstemenetyksä (6 psteen skaalassa): - pen laskuvrhe -/3 p - laskuvrhe, epämelekäs tulos, vähntään - - vastauksessa yks merktsevä numero lkaa

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Sijoitussalkun optimointi Black-Litterman -mallilla

Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyö. Sijoitussalkun optimointi Black-Litterman -mallilla Mat-2.8 Sovelletu matematka erkostyö Sjotussalku optmot Black-Ltterma -malllla Kar Vatae (4753V) 9.5.24 Ssällysluettelo Johdato...2 2 Sjotussalku optmot Markowtz malllla...3 2. Sjotussalku optmot...5 2.2

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys Lätysjärjestelät ja län käyttöves - laskentaopas Järjestelen läpöhävöden laskenta ja hyötysuhteden äärtys 5.9.0 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Espuhe Käsllä oleva opas kästtelee vuonna 0 uusutuven Suoen rakentasääräyskokoelan

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 924 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO V VUOSKERTA HELSNGSSÄ 925 :J:ELSNX 925 VALTONEUVOSTON KmJAPANO Täten saatetaan julksuuteen tämän julkasun vdes vuoskerta. Se on laadttu saman

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan? Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Aukin vaalilehti 2015

Aukin vaalilehti 2015 Aukn vaalleht 2015 Petter Tahvananen 1 39 Jon Orava 1 34 Rtva Väyrynen 1 40 Kasa Korhonen 1 31 Mtä meltä olet keskuspankk rahotuksesta? Se on anoa mahdollsuus. Krouvs pressan vaalen akaan. Valton velka?

Lisätiedot

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s. 20 23 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores

Lisätiedot