157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI"

Transkriptio

1 VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 1998

2 ISBN ISSN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Hämeente 3, Helsnk, Fnland Emal: J-Pano Oy Helsnk, maalskuu 1998

3 HOLM PASI JA MÄKINEN MIKKO: TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSJÄRJES- TELMÄN EMU-PUSKUROINTI. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 1998, (C, ISSN , No 157). ISBN Tvstelmä: Srtymnen yhteseen eurooppalaseen rahaan merktsee stä, että talouden sopeutumnen ulkosn häröhn tapahtuu enenevässä määrn työmarkknoden joustavuuden kautta. Eräs joustavuutta lsäävä tekjä on työttömyysturvajärjestelmän rahastonnn lsäämnen. Rahastojen avulla vodaan vamentaa palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksujen helahteluta nousukausen ja taantuma-akojen välllä. Tutkmuksessa tarkastellaan yhtäältä Työttömyysvakuutusrahaston muutoksa hypoteettsessa suhdannesyklssä sllon, kun työttömyysvakuutusmaksut pdetään kntenä. Tosaalta tarkastellaan työnantajen ja palkansaajen työttömyysvakuutusmaksujen vahteluta, jos Työttömyysvakuutusrahasto pdetään muuttumattomana. Lsäks arvodaan työttömyysvakuutusmaksujen kehtystä, kun tavotteena on työmarkknajärjestöjen puskursopmuksessa sovtun suurusen Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen. Asasanat: Työttömyysvakuutusmaksut, Työttömyysvakuutusrahasto HOLM PASI JA MÄKINEN MIKKO: TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSJÄRJES- TELMÄN EMU-PUSKUROINTI. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 1998, (C, ISSN , No 157). ISBN Abstract: EMU membershp mples that economc adaptaton to foregn shocks needs to occur va ncreasng flexblty n the labour market. The flexblty can be, n prncple, ncreased by ncreasng the degree of fundng of the unemployment nsurance system. Wth the funds t s possble to undertake countercyclcal polces. The paper descrbes, on one hand, the fluctuaton of the Unemployment Insurance Fund durng a hypothetcal busness cycle when the unemployment nsurance payments are fxed. On the other hand, the varaton of the unemployment nsurance payments wth no fundng n the system at all s studed. In addton, the paper estmates the magntude of the unemployment nsurance payments n the near future whle ncreasng the sze of the Unemployment Insurance Fund to the level agreed on the labour market contract. Key words: Unemployment nsurance payments, Unemployment Insurance Fund

4 Tutkmusraportt perustuu sosaal- ja terveysmnsterön työttömyysturvaykskön selvtyspyyntöön. Tekjät haluavat kttää sosaal- ja terveysmnsterön työttömyysturvaykskön apulasosastopäällkkö Matt Tovasta, erkostutkja Carn Lndqvst-Vrtasta, yltarkastaja Annel Solloa ja yltarkastaja Tam Salohemoa monnasesta avusta, joka mahdollst tutkmuksen tekemsen, ja tutkmusraportn kommentonnsta. Vastuu raportn ssällöstä on kutenkn tekjöllä. Tekjät haluavat kttää kommentesta Valton taloudellsen tutkmuskeskuksen yljohtaja Reno Hjerppeä, tutkmusprofessor Matt Vrénä, kehtysjohtaja Ikko B. Vopota, tutkmuspäällkkö Antt Romppasta, johtava ekonomst Jaakko Kandera ja erkostutkja Prkko Valppua. Nna Intonen, Ma Pöntynen ja Helnä Slén avustvat tutkmusraportn tekemsessä. Helle myös suuret ktokset. Pas Holm Mkko Mäknen

5 Ssällys 1 Johdanto Työttömyyskassan jäsenmaksut Työttömyyskassan tasotusrahasto suhdannepuskurna Työttömyysvakuutusrahasto suhdannepuskurna 4 2 Työttömyyskassan menot kattavan tasapanotetun jäsenmaksun määräytymnen Työttömyysasteet ja jäsenmaksut vme vuosna Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu 7 3 Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot tomalottan 13 4 Työttömyyskassan vuotusen jäsenmaksun määräytymnen 16 5 Työttömyysvakuutusrahasto EMU-puskurna Työttömyysvakuutusrahasto ja hypoteettnen taloudellnen taantuma Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen 25 6 Lopuks 29 Lähteet 32 LIITTEET LIITE 1: Työttömyyskassan jäsenmaksun määräytymnen nykysessä järjestelmässä 33 LIITE 2: Työttömyyskassan jäsenmaksun määräytymnen ehdotetussa järjestelmässä 34 LIITE 3: Palkasta perttävän työttömyysvakuutuksen koko työllsyyden muuttuessa 39 LIITE 4: Työttömyysvakuutusrahaston arvotu koko vuosna

6 Johdanto Suomen mahdollnen lttymnen EMU:n kolmanteen vaheeseen ja srtymnen yhteseen eurooppalaseen rahaan merktsee stä, että talouden sopeutumnen ulkosn häröhn tapahtuu enenevässä määrn työmarkknoden joustavuuden kautta. Työmarkknoden kykyä sopeutua häröhn vodaan, anakn peraatteessa, pyrkä vamentamaan keräämällä hyvnä akona varoja pahan pävän varalle. Osana syksyn 1997 tulopolttsta ratkasua sovttn työttömyysturvajärjestelmän puskurrahastosta, jolla vodaan vamentaa tosaalta työttömyyskassojen jäsenmaksujen el vakuutettujen maksujen vahteluta sekä tosaalta työnantajen ja kakken palkansaajen työttömyysvakuutusmaksujen vahteluta. Työttömyysturvamenojen ja työttömyysturvan rahotuksen muutokset monmutkastavat työttömyyskassojen valvontatehtävää. Ohesessa tutkmuksessa tarkastellaan sekä työttömyyskassojen jäsenmaksujen että työttömyyskassojen tasotusrahastojen määräytymsperusteden muutoksa. Lsäks tarkastellaan Työttömyysvakuutusrahaston tomntaperaatteta ja rahaston kokoamsta. Ansosdonnasen työttömyysturvajärjestelmän rahotusvrrat muuttuvat vuoden 1999 alusta. Näden rahotusvrtojen pääprtetä vodaan havannollstaa kuvan 1 avulla. Työttömyyskassat maksavat jäsentensä työttömyysturvan kuten akasemmn. Työttömyyskassat saavat tulonsa jäsenltään jäsenmaksuna, Työttömyysvakuutusrahastolta ja valtolta. Työttömyysvakuutusrahasto saa tulonsa palkansaajen ja työnantajen maksamsta työttömyysvakuutusmaksusta. Työttömyyskassohn kuulumattomen palkansaajen työttömyysvakuutusmaksut ohjataan uudessa järjestelmässä Kansaneläkelatokselle. Valto maksaa ansosdonnasesta työttömyysturvasta peruspävärahaa vastaavan määrän. Uudstuksen yhteydessä sovttn, ette järjestelmän muutos 1 saa lsätä valton menoja. Jos valtolle tulee lsäkustannuksa, Työttömyysvakuutusrahasto maksaa valtolle aheutuneet lsäkustannukset. Työttömyysvakuutusrahaston menot koostuvat työttömyyskassolle ja valtolle maksettujen eren lsäks musta erstä, jolla rahotetaan mm. palkkaturvaa, koulutus- ja erorahastoa ja työeläkelsä. Ansosdonnasen työttömyysturvan rahastont on perntesest ollut vähästä. Työttömyyskassolla on ollut tasotusrahastot, jolla on votu vamentaa jäsenmaksujen vahteluta. Syvä lama 1990-luvun alussa osott tarvetta kasvattaa tasotusrahastojen kokoa. Myös keskuskassalla on ollut pen rahasto, jolla on pyrtty tasottamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua. Laman akana nätä maksuja jouduttn nostamaan runsaast ja samalla sovttn uudesta palkansaajen työttömyysvakuutusmaksusta vuoden alussa. Keskuskassan nm muuttuu Työt- 1 Nykysn valto maksaa pysyvän lan mukaan non 47,5 prosentta ansosdonnasen työttömyysturvan kustannukssta. Vuoden 1999 alusta lähten valto maksaa peruspävärahan jokasesta (pl. karensspävät) kassan jäsenten työttömyyspävästä.

7 2 tömyysvakuutusrahastoks ja samalla työttömyysvakuutusjärjestelmän rahastonta kasvatetaan. Kuva 1. Ansosdonnasen työttömyysturvan rahotusvrrat alkaen Kassojen jäsenet Valto lsäkustannusten kompensont valtolle Palkansaajen PTV Työnantajen TTV Työttömyyskassat TTV + kassan jäsenten PTV Työttömyysvakuutusrahasto (ent. Keskuskassa) Kassojen työttömen jäsenten ansoturva Kassohn kuulumattomen PTV Kela Muut erät Palkkaturva Koulutus- ja erorahasto Työeläkelsät Työttömyysvakuutusjärjestelmän EMU-puskurlla tarkotetaan sellasta rahastoa, jolla palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksujen helahteluja vodaan vamentaa hyven ja huonojen akojen välllä. Nykysessä järjestelmässä työttömyysvakuutusmaksut nousevat taloudellsessa taantumassa ja alentuvat nousukaudella, jollon ne kärjstävät talouden suhdannevahteluja ja pahentavat omalta osaltaan työttömyyttä. Tutkmuksessa tarkastellaan Työttömyysvakuutusrahaston tomnnan dynamkkaa hypoteettsessa taloudellsessa taantumassa, jossa oletetaan, että Suomen kansantaloutta kohtaa ensn taantuma ja sen jälkeen täsmälleen samansuurunen nousukaus työllsyyden määrän muutoksella mtattuna. 2 Ensks tarkastellaan työnantajen ja palkansaajen työttömyysvakuutusmaksun vahteluta, jos Työttömyysvakuutusrahasto pdetään muuttumattomana. Toseks tarkastellaan Työt- 2 Tutkmukset osottavat, että työttömyyden dynamkalla on ns. hysterees omnasuus el hstorarppuvuus, jollon työttömyyden kasvu ja työllsyyden parantumnen evät ole keskenään symmetrsä tapahtuma, vaan työttömyys pyrk palautumaan ennen taloudellsta härötä vallnneelle tasolle hyvn htaast.

8 3 tömyysvakuutusrahaston muutoksa sllon, kun työttömyysvakuutusmaksut ovat kntetä koko hypoteettsen suhdannesykln ajan. Lsäks tarkastellaan stä, kunka työttömyysvakuutusmaksut muuttuvat talouden kehttyessä, kun tavotteena on työmarkknaosapuolen puskursopmuksessa sovtun suurusen Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen. Työttömyysvakuutusrahaston tomntaperaatteta vodaan soveltaa myös työttömyyskassojen tomntaan. Varat työttömyyskassojen tasotusrahastohn, joden avulla ss pyrtään elmnomaan jäsenmaksujen suhdantesta johtuva helahteluja, kerätään työttömyyskassojen jäsenmaksutulosta. Tutkmuksessa määrtellään ensks työttömyyskassan etuusmenot kattava tasapanotettu jäsenmaksu. Työttömyyskassan jäsenmaksun ollessa tasapanotetun jäsenmaksun suurunen työttömyyskassan tasotusrahaston koko pysyy muuttumattomana. Sen jälkeen määrtellään työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso. Tasotusrahaston ollessa tovetasonsa suurunen vodaan jäsenmaksu ptää sen avulla vakaana normaalessa taloudellsssa taantumssa. Lopuks tarkastellaan vuotusen jäsenmaksun määräytymstä ottaen huomoon tasapanotettu jäsenmaksu ja se, kunka paljon STM:n vuosttan vahvstama tasotusrahaston tavotetaso ja sen kullonkn valltseva taso pokkeavat ptkän akaväln tovetasosta. Työttömyyskassan tasotusrahaston tavotetasoa määrteltäessä on arvotava yksttäsen työttömyyskassan työttömyystlannetta. Taantuman akana työttömyyskassan tasotusrahaston tavotetason ptäs olla ptkän akaväln tovetason alapuolella ja nousukautena sen yläpuolella. Työttömyyskassan jäsenmaksut Vomassa olevan Työttömyyskassalan mukaan työttömyyskassan jäsenmaksut on määrättävä sten, että ntä vodaan ptää rttävnä yhdessä valtonosuuden ja työttömyyskassojen Keskuskassan osuuden kanssa kassan stoumusten täyttämseen. Jäsenmaksut vahvstaa sosaal- ja terveysmnsterö vuosttan työttömyyskassan lokakuun loppuun mennessä tekemän jäsenmaksuestyksen pohjalta. Jäsenmaksun vahvstamsen ylesstä perustesta säädetään tarkemmn asetuksella. Työttömyyskassalan täytäntöönpanosta annetun asetuksen mukaan työttömyyskassan tulee jäsenmaksun vahvstamsta hakessaan esttää sosaal- ja terveysmnsterölle laskelma jäsenmaksun rttävyydestä huomoon ottaen maksettavat työttömyyspävärahat, koulutustuet, vuorotteluvapaakorvaukset, hallntokulut ja srrot tasotusrahastoon. Koska ansosdonnanen työttömyysturva on tulosdonnanen, el kassan maksamat tuet rppuvat työttömyyspävärahaa saaven jäsenten tulotasosta, jäsenmaksujen tason määräämsessä tarvtaan tetoja kassan jäsenstöstä, maksetusta pävärahosta ja kassan taloudellsesta tlasta. Koska etuudet ovat ansoon suhteutettuja, on luonnollsn jäsenmaksujen permstapa prosenttperustenen jäsenmaksu (% palkasta). Jäsenmaksujen määräytymsperusteta tarkastellaan tässä

9 4 raportssa tasapanotetun budjetn jäsenmaksun ja tasotusrahaston muutoksen avulla. Työttömyyskassan tasotusrahasto suhdannepuskurna Avan vme vuosn ast työttömyyskassojen tasotusrahastot ovat olleet kooltaan suhteellsen penä luvun laman jälkeen on estetty tasotusrahastojen kokojen kasvattamsta, jotta kassojen jäsenmaksujen helahteluta votasn vamentaa. Nykyjärjestelmän mukaan tasotusrahastojen koko on rppuvanen kassan koosta ja kassan omalla vastuulla olevsta etuusmenosta. Kassat on jaettu etuusmenojen mukaan setsemään luokkaan. Mtä penempään luokkaan kassa kuuluu, stä (suhteellsest) suuremp saa tasotusrahasto olla etuusmenohn nähden. Nykynen tasotusrahaston määräytymsperuste pyrk lsäämään työttömyyskassojen jäsenmaksujen suhdannevahteluta. Taloudellsessa taantumassa, jossa kassan maksamat etuusmenot kasvavat ja jossa kassan saamat jäsenmaksutulot vähenevät työttömyyden lsääntyessä, myös työttömyyskassojen tasotusrahastoja täytyy määräyksen mukaan kasvattaa. Sekä etuusmenojen kasvu että tasotusrahaston kokotavote aheuttavat taloudellsessa taantumassa samanakasest panetta jäsenmaksujen kasvattamseen. Tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määräytymstä tarkastellaan tässä tutkmusraportssa sen tavotteen näkökulmasta, että työttömyyskassan tasotusrahastoa vodaan purkaa etuusmenojen kasvaessa ja kasvattaa takasn ptkän akaväln tovetasolleen etuusmenojen vähetessä. Kun kassan jäsenten työttömyys on normaallla tasolla, tasotusrahaston koon ptäs olla lähellä ptkän akaväln tovetasoa. Työttömyysvakuutusrahasto suhdannepuskurna Työmarkknajärjestöt totesvat yhtesessä kannanotossaan, että työmarkknolla ja koko kansantaloudessa on varauduttava taloushäröhn olosuhtessa, jossa e ole entsen kaltasta mahdollsuutta valuuttakurssmuutoksn. Tällanen tlanne syntyy Emun kolmannen vaheen käynnstyttyä , jollon EU:n rahataloudellsessa ntegraatossa mukana olevat maat srtyvät yhtesen valuutan, euron, käyttöön. Työmarkknoden keskusjärjestöt sopvat keskenään puskursopmuksen, jolla yrtetään vamentaa talouden härötä yhtesen valuutan olosuhtessa. Työttömyysvakuutusjärjestelmän osalta puskursopmuksessa todetaan, että palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksulla kerätään non 3 mljardn markan suurunen rahasto työttömyyskassojen Keskuskassaan, jonka nm muuttuu samalla Työttömyysvakuutusrahastoks. Tarkotus on, että tämä rahamäärä ols kerättynä vuosn mennessä. Lsäks sopmuksessa todetaan, että alkaen valto rahottaa

10 5 ansosdonnasesta työttömyysturvasta peruspävärahaa vastaavan määrän ja että Työttömyysvakuutusrahasto vo ottaa velkaa menojensa kattamseen. Työttömyysvakuutusrahaston avulla palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksut vodaan ptää taloudellsssa taantumssa jotakn vuosa muuttumattomna, ja nän helpottaa työllsyystlannetta. On syytä huomata, ette Työttömyysvakuutusrahaston avulla ole tarkotus torjua lamaa. Tähän tarkotukseen parhata kenoja ovat realstnen talouspoltkka, pen julksen sektorn aljäämä ja vakavaraset yrtykset. Työttömyyskassan menot kattavan tasapanotetun jäsenmaksun määräytymnen Työttömyysasteet ja jäsenmaksut vme vuosna Työttömyyskassat esttävät ohjesn perustuvat jäsenmaksuehdotuksensa sosaalja terveysmnsterölle (katso lte 1). Tutkttuaan ehdotuksa sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa kassan jäsenmaksun seuraavalle vuodelle. Kuva 2. Työttömyyskassojen työttömyysaste tomalottan 3. Etummasn pylväs on vuos 1993 ja takmmasn pylväs vuos ,0 % 40,0 20,0 0,0 F H G D E K L X I J A O N M Työttömyyskassat on luokteltu 14 tomalaluokkaan 4 : 3 Työttömyysaste kuvaan tettyyn tomalaan kuuluven kassojen jäsenten työttömyysastetta. Tosn sanoen se eroaa jonkn verran työmnsterön luvusta, john lasketaan tetyst kakk työttömät.

11 6 A: maatalous, rsta- ja metsätalous; D: teollsuus; E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto; F: rakentamnen; G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus; H: majotus- ja ravtsemstomnta; I: kuljetus, varastont ja tetolkenne; J: rahotus- ja vakuutustomnta; K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää L: julknen hallnto ja maanpuolustus palv. tom; N: terveydenhuolto ja sosaal- M: koulutus; palvelut; O: muut yhteskunnallset ja henklö- X: monala ja luokttelematon kohtaset palvelut; tomala. Kuva 3. Työttömyyskassojen arvotu jäsenmaksu tomalottan. 5 Etummasn pylväs on vuos 1996 ja takmmasn pylväs vuos 1993 mk/jäsen N M O L A J I G K X H D E F 0 Työttömyyskassat on luokteltu 14 tomalaluokkaan: A: maatalous, rsta- ja metsätalous; D: teollsuus; E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto; F: rakentamnen; G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus; H: majotus- ja ravtsemstomnta; I: kuljetus, varastont ja tetolkenne; J: rahotus- ja vakuutustomnta; K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää L: julknen hallnto ja maanpuolustus palv. tom; N: terveydenhuolto ja sosaal- 4 Luoktusperusteena on se, mllä tomalalla työttömyyskassan enemmstö työskentelee. 5 Työttömyyskassojen arvotu jäsenmaksu on saatu jakamalla työttömyyskassan jäsenmaksutulot työttömyyskassan keskmääräsellä jäsenmäärällä.

12 7 M: koulutus; palvelut; O: muut yhteskunnallset ja henklö- X: monala ja luokttelematon kohtaset palvelut; tomala. Työttömyyskassan jäsenmaksu perustuu kassan omalla vastuulla olevn etuusmenohn ja valltsevaan tasotusrahaston kokoon. Työttömyyden kasvaessa työttömyyskassojen jäsenmaksut nousevat (kuvat 2 ja 3), koska (a) kassan maksamat etuudet kasvavat ja koska (b) tasotusrahaston kokoa ptää kasvattaa. Lsäks (c) maksupohjana pääasallsest oleva palkkasumma supstuu. Suurn tomalottanen työttömyysaste on ollut rakennusalalla (kuva 2). Myös majotus- ja ravtsemustomnnassa tomalan työttömyysaste on ollut yl 20 prosentta. Teollsuudessa, rakentamsessa ja sähkö-, kaasu- ja veshuollossa työttömyysaste on vähentynyt vme vuosna. Rahotus- ja vakuutustomnnassa, kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palvelevassa tomnnassa, julksessa hallnnossa ja maanpuolustuksessa sekä terveydenhuollossa ja sosaalpalvelussa työttömyysaste on noussut. Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat vahdelleet tomalottan vuosna huomattavast (kuva 3). Esmerkks rakennusalan työttömyyskassojen (tomala F) keskmääräset jäsenmaksut ovat alentuneet tarkasteluajanjaksolla 1500 markasta 550 markkaan. Vastaavast rahotus- ja vakuutusalan kassojen (tomala J) jäsenmaksut ovat lähes puoltostakertastuneet 370 markasta 540 markkaan. Ylestäen vodaan sanoa, että mtä suuremp jäsenmaksu, stä suuremp on kassan työttömyysaste. Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu Ansosdonnasen työttömyysturvan uudstuksen yhteydessä vos olla tarkotuksenmukasta määrtellä vuotunen jäsenmaksu ns. tasapanotetun jäsenmaksun ja tasotusrahaston muutosten avulla. Vuotusen jäsenmaksun ollessa tasapanotetun jäsenmaksun suurunen, työttömyyskassan tasotusrahasto pysyy muuttumattomana. Mkäl kassan tasotusrahastoa halutaan kasvattaa (supstaa), vuotunen jäsenmaksu on tasapanotettua jäsenmaksua suuremp (penemp). Tasapanotettu jäsenmaksu lasketaan peraatteessa samalla tavalla kun nykysn (katso lte 1 ja lte 2). Tasapanotetun jäsenmaksun arvont helpottuu, kun kassan jäsenten potentaalset työpävät jaetaan kahteen er joukkoon: tosaalta kassan jäsenten työllsyyspävn ja tosaalta kassan jäsenten työttömyyspävn. Kassan jäsenllä on vuodessa non 258 potentaalsta työpävää, jotka vodaan jakaa joko työllsyys-

13 8 ta työttömyyspävn. 6 Jos työttömyyskassan jäsenmäärä on suhteellsen vako, kassan jäsenten työllsyyspävät vodaan lausua kassan jäsenten työttömyyspäven avulla. Tällön tasapanotettu jäsenmaksu vodaan määrätä työttömyyspäven lukumäärän, keskpalkkatason ja keskmääräsen ansoetuuden avulla (lte 2). Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu on rppuvanen kassan nettomenosta ja jäsenmaksupohjasta. Formaalst tasapanotettu jäsenmaksu määrtellään: C TAS = ( k ) 0, 055 P T + M + B + C + M + O R J ( ) W 258L W P T h. (1) Kassan vastuulla on 5,5 prosentta kassan jäsenten työttömyyteen lttyvstä menosta, työttömyysturvan etuusmeno 7 on M = P T ja jäsenmaksupohja on ( ) I = W N + P T = W 258 L W P T, jossa MP M k B C M h O R J W N koulutustuen ansotuen anso-osamenot työvuorottelumenot koulutusvakuusmenot kassan omalla vastuulla olevat hallntomenot tukkassan jäsenmaksu sjotusten tuotto jäsenmaksujen tasauksen tuotto työttömyyskassan työllsten jäsenten keskpalkka työttömyyskassan työllsten jäsenten työllsyyspäven lukumäärä P työttömyyskassan työttömen jäsenten keskmääränen ansoturva T työttömyyskassan työttömen jäsenten työttömyyspäven lukumäärä L työttömyyskassan jäsenmäärä. e Vuonna 1996 toteutunutta jäsenmaksua on verrattu tasapanotettuun jäsenmaksuun taulukossa 1. 8 Esmerkks rakentamsessa toteutunut jäsenmaksuprosentt 6 Todellsuudessa jako työttömyys- ja työllsyyspävn e ole nän yksnkertanen, sllä työttömllä on ns. karensspävä, jolta työttömyysturvaetuuksa e makseta. Jokasen työttömyyskassan tuls arvoda ne työttömyyspävät, jolta työttömyysturvaetuuksa maksetaan. 7 Työttömyysturvan etuusmenot jaetaan etuuspäven lukumäärään ja pävttäseen etuustasoon. Vastaava jaottelu ols tarpeellsta tehdä myös koulutustuen ansotuen anso-osamenojen, työvuorottelumenojen ja koulutusvakuusmenojen osalta.

14 9 ol 0,69 tasapanotetun jäsenmaksun ollessa 0,47 prosentta. Melken kaklla tomalolla toteutunut jäsenmaksu on ollut suuremp kun tasapanotettu jäsenmaksu vuonna Tällön myös tasotusrahastojen koot ovat kasvaneet kysesenä vuonna. Suurmmat erot jäsenmaksuprosentten välllä on ollut seuraavlla tomalolla: D (teollsuus), E (sähkö-, kaasu- ja veshuolto), F (rakentamnen), J (rahotus- ja vakuutus), M (koulutus ja tutkmus) ja X (monala ja luokttelematon tomala). Taulukko 1. Työttömyyskassojen keskmääränen toteutunut ja tasapanotettu jäsenmaksuprosentt tomalottan vuonna Tomala Toteutunut jäsenmaksuprosentt vuonna Saatu jakamalla jäsenmaksutulot jäsenmaksupohjalla Tasapanotettu jäsenmaksuprosentt vuonna 1996 A: maatalous, rsta- ja metsätalous 0,37 % 0,37 % D: teollsuus 0,54 % 0,48 % E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 0,69 % 0,47 % F: rakentamnen 0,43 % 0,32 % G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 0,62 % 0,59 % H: majotus- ja ravtsemstomnta 0,95 % 0,92 % I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 0,41 % 0,40 % J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,51 % 0,42 % K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää 0,61 % 0,56 % palv. tomnta L: julknen hallnto ja maanpuolustus 0,45 % 0,44 % M: koulutus ja tutkmus 0,23 % 0,17 % N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 0,26 % 0,23 % O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset 0,30 % 0,29 % palvelut X: monala ja luokttelematon tomala 0,37 % 0,29 % 8 Vuonna 1996 pertty yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksu on perustunut vuonna 1995 tehtyyn arvoon työttömyyskassan jäsenten työllsyys- ja ansokehtyksestä. Arvotu vuonna 1996 toteutunut yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksuprosentt on laskettu jakamalla vuonna 1996 toteutuneet jäsenmaksutulot toteutuneella jäsenmaksupohjalla. Tomalottaset jäsenmaksut on laskettu panotettuna keskarvona yksttästen työttömyyskassojen jäsenmaksusta. Panona on käytetty työttömyyskassan suhteellsta jäsenmäärää tomalan ssällä. 9 Jotkut yksttäset työttömyyskassat pervät kuukausjäsenmaksun, mutta tässä ne lmotetaan vuostasolla. Jos yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksu e ollut vuonna 1996 prosenttperustenen, nn kassalle laskettn arvo vuoden 1996 jäsenmaksuprosentks.

15 10 Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määrttämsessä lähtökohtana on ajatus, että työttömyyskassan vuotunen jäsenmaksu votasn ptää suhteellsen vakosena normaaln suhdannevahtelun olossa. Jos työttömyyskassan tasotusrahaston tovetaso on hyvn pen, työttömyyskassan vuotunen jäsenmaksu seuraa lähesest työttömyyskassan tulot ja menot tasapanottavaa jäsenmaksua. Koska taloudellsessa taantumassa työttömyyden lsääntyessä työttömyyskassan jäsenmaksutulot penenevät ja etuusmenot kasvavat, tasapanotettu jäsenmaksu kasvaa taantumassa. Vastaavast se laskee työllsyyden parantuessa. Tasotusrahaston tomessa puskurna vodaan vuotusen jäsenmaksun helahteluja vamentaa sten, että työttömyyskassan tasotusrahasto penenee taantumassa ja kasvaa nousukaudella. Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määrttely perustuu odotettavssa olevan taantuman suuruuteen. Holmn, Kandern ja Tossavasen (1997) tutkmuksen mukaan Suomen lttyessä EMUn kolmanteen vaheeseen vos olla tarkotuksenmukasta varautua non lsätyöttömän kustannuksn rahaston avulla. Arvot tasotusrahaston ptkän akaväln tavotetasosta perustuvat seuraavlle oletukslle: Varaudutaan uuden työttömän lsäkustannuksn rahaston avulla. Jos hestä 50 prosentta kuuluu ansoturvan prn, työttömyyskassojen ptää selvytyä jäsentensä työttömyyden lsääntymsestä henklöllä yl normaaltason. Oletetaan uuden työttömän työttömyysturvamenojen olevan markkaa vuodessa. Lsärahaa vuostasolla tarvtaan non 4,0 mljarda markkaa. Työttömyyskassojen osuus tästä on 5,5 prosentta el non 220 mljoonaa markkaa. Kasvanut työttömyys vähentää kassan jäsenmaksutuloja. Jos työllsen vuotunen keskanso on markkaa, jäsenmaksupohja 10 laskee kasvaneen työttömyyden johdosta 4,4 mljarda markkaa. ( mk mk = mk, joka kerrotaan ansoturvatyöttömällä). Jos työttömyyskassojen keskmääränen jäsenmaksu on 0,6 prosentta palkasta, työttömyyskassojen jäsenmaksutulot penenevät myös non 26,4 mljoonaa markkaa. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasojen tuls yhteensä olla non 250 mljoonaa markkaa, jotta sen avulla votasn elmnoda 10 Myös työttömltä oletetaan perttävän jäsenmaksuja.

16 uuden ansoturvatyöttömän vakutukset työttömyyskassojen vuotusn jäsenmaksuhn. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen ollessa non 250 mljoonaa markkaa vodaan elmnoda lsätyöttömän vakutukset työttömyyskassojen jäsenmaksuhn vuoden ajaks. Jos työttömyyden lsäys kestää edellsestä poketen esmerkks kolme vuotta, vaadtaan kolme kertaa suuremmat rahastot estämään jäsenmaksujen nousu työttömyyden seurauksena. Kunka rahastojen tarve jakautuu tomalottan? Koska suhdannevahtelut vahtelevat tomalottan ja koska tomalojen työvomavaltasuus vahtelee selväst (Holm ja muut., 1995 ja 1997), jaotellaan työttömyyskassat er tomalohn työmnsterön tomalaluoktuksen mukaan. Vmeakasen työllsyyskehtyksen perusteella tomalat on jaettu ensks kahteen luokkaan (lte 2). Lähnnä avomen sektorn ja stä palveleven tomalojen työllsyysvahtelujen arvodaan olevan non henklöä. Lähnnä julkshyödyketyyppsä palveluja tuottaven tomalojen työllsyysvahtelujen arvodaan olevan non henklöä. Näden kahden luokan ssällä työllsyysvahtelut on jaettu tomalottan vmeakasen työllsyyskehtyksen avulla. Samassa suhteessa, mtä työllsyys on tomalolla vuosna muuttunut, ajatellaan työllsyyden taantuman olossa myös muuttuvan Tämä on tetenkn yksnkertastava oletus. Epälemättä ols paremp, jos votasn tehdä huolellnen emprnen analyys tomalojen työllsyyden määräytymsestä. Mutta myös tässä on ongelma. Esmerkks yksttäsen työttömyyskassan sjottamnen tetylle tomalalle on hankalaa, koska kassat ovat syntyneet lähnnä ammattjaottelun mukasest (el kassat tomvat ammattlttojen yhteydessä).

17 12 Taulukko 2. Tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasot ja tasotusrahastojen koot er tomalolla vuonna 1996 Tomala Tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso (mlj. mk) Tasotusrahaston koko (mlj. mk) A: maatalous, rsta- ja metsätalous 6,5 0,8 D: teollsuus 8,2 35,1 E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 1,0 10,9 F: rakentamnen 66,1 107,4 G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 11,5 5,6 H: majotus- ja ravtsemstomnta 14,7 8,6 I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 3,7 5,3 J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,8 2,8 K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palv. tomnta 3,3 4,9 L: julknen hallnto ja maanpuolustus 12,0 17,1 M: koulutus ja tutkmus 1,7 18,5 N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 2,2 7,8 O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut 2,9 1,6 X: monala ja luokttelematon tomala 3,2 26,5 Lsäks on oletettu, että luokttelemattomaan tomalaluokkaan (X) kuuluven työttömyyskassojen tasotusrahasto on sama kun tomalan, johon kuuluvat muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut (O). Tomalojen tasotusrahastojen arvodut ptkän akaväln tovetasot ja nden vuonna 1996 vallnneet tasot on estetty taulukossa 2. Tomalojen tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasot ja nden vuoden 1996 lopussa vallnneet tasot vahtelevat huomattavast er tomalolla. 12 Tomalojen D (teollsuus), E (sähkö-, kaasu ja veshuolto), F (rakentamnen), I (kuljetus, varastont ja tetolkenne), J (rahotus- ja vakuutustomnta), K (kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palvele- 12 Vuonna 1997 yksttästen työttömyyskassojen tasotusrahastojen koot ovat muuttuneet tlkauden 1996 al- ta yljäämän kästtelyn jälkeen. Mkäl yksttäsen työttömyyskassan tuloslaskelma ol vuodelta 1996 yljäämänen, lsätään tämä yljäämä kassan krjanpdossa kassan tasotusrahastoon vuonna Mkäl yksttäsen työttömyyskassan tuloslaskelma ol vuodelta 1996 aljäämänen, on tämä aljäämä vähentänyt yksttäsen työttömyyskassan tasotusrahaston kokoa sten, että työttömyyskassan tasotusrahastosta vodaan käyttää edellsen vuoden aljäämän kattamseen enntään 50 prosentta. Mkäl velä tämän jälkeen yksttäsen työttömyyskassan tlnpäätös on aljäämänen, vodaan aljäämän kattamseen käyttää tukkassan varoja. Elle tämäkään rtä, loput aljäämästä katetaan valton lsäosuudesta.

18 13 va tomnta), L (julknen hallnto ja maanpuolustus), M (koulutus ja tutkmus), N (terveydenhuolto ja sosaalpalvelut) ja X (monala ja luokttelematon) tasotusrahastojen vuoden 1996 lopun koot ovat ptkän akaväln tovetasoja suurempa. Muden tomalojen tasotusrahastojen vuoden 1996 lopun koot ovat puolestaan penempä kun nden ptkän akaväln tovetasot. Keskmäärn kassojen ptkän akaväln tovetasot ovat non 40 prosentta nden vuoden 1996 tasoa penemmät. Kassojen tasotusrahastot ovat kasvaneet nopeast muutaman vme vuoden akana (lte 2). Jos halutaan varautua suurempn työllsyyden vahteluhn ja/ta ptkäakasempn taantumn, tulee työttömyyskassojen tasotusrahastojen olla tetyst suurempa. Esmerkks kolme vuotta kestävä taantuman jäsenmaksuvakutusten elmnont edellyttää kolme kertaa suurempa rahastoja. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot tomalottan Työttömyyskassojen tasotusrahastolla on luontevaa olla myös ylä- ja alaraja. Tasotusrahaston maksmkoko rppuu oleellsest stä, kunka ptkäakaseen ja/ta suureen työttömyyteen halutaan varautua tulevasuudessa. Edellsen jakson laskelma perustu uuden työttömän vuoden mttaseen taantumaan ta vahtoehtosest työttömän kolmen vuoden mttaseen taantumaan. EMUolosuhtessa ols ehkä tarkotuksenmukasta jossan tapauksssa varautua korkentaan 3 vuoden työttömän taantumaan. Tällön yksttäsen työttömyyskassan tasotusrahasto vos olla välakasest kolme kertaa ptkän akaväln tovetasonsa yläpuolella. Työttömyyskassan tasotusrahaston mnmkoon ols luontevaa määräytyä sten, että tasotusrahaston avulla votasn kakssa tlantessa varautua kassan tulojen ja menojen kausvahteluhn. Tosn sanoen tasotusrahastonsa avulla työttömyyskassa vo kakssa tlantessa maksaa velvotteensa joutumatta välakasn lkvdteett- el maksuvalmusongelmn. Työttömyyspävärahamenojen kausvahteluja on tässä tutkmusraportssa arvotu työttömyyskassojen kuukausttan maksamen päväraha- ja vuorotteluvapaamenojen perusteella 13 (tästä eteenpän pävärahamenot). Oletuksena on ss se, että vuosttaset kokonaspävärahamenot on arvotu oken ja että kassa saa tuloja saman suurusen määrän kunakn kuukautena. Tosn sanoen kausvahtelun oletetaan olevan relevantta van menojen osalta. Kassan tulossa lmenevä kausvahtelu, jota tässä e ole tarkasteltu, vakuttaa myös mnmtason määräytymseen. 13 Tedot työttömyyskassojen kuukausttan maksamsta päväraha- ja vuorotteluvapaamenosta on saatu sosaal- ja terveysmnsteröltä vuoslta 1994, 1995 ja Päväraha- ja vuorotteluvapaamenojen lsäks työttömyyskassat maksavat työvomapolttsa akuskoulutusmenoja. Koska mttaluokaltaan ne ovat päväraha- ja vuorotteluvapaamenohn nähden nn vähäsä, e ntä ole tässä huomotu.

19 14 Ensks työttömyyskassolle lasketaan vuosttasten pävärahamenojen perusteella keskmääränen pävärahameno kuukaudessa. 14 Tämä keskmääränen pävärahameno on se rahasumma, joka työttömyyskassan ols maksettava jäsenlleen, jos kuukausttaset pävärahamenot olsvat yhtäsuuret. Seuraavaks lasketaan, kunka monta prosentta työttömyyskassan kuukausttan maksamat todellset pävärahamenot eroavat keskmääräsestä kuukausttasesta pävärahamenosta. Tämä prosenttluku kertoo sen, kunka paljon kassan kuukausttan maksamat pävärahamenot ovat keskmääräsen pävärahamenon ala- ta yläpuolella. Lopuks nästä prosenttluvusta lasketaan jokaselle vuodelle kumulatvnen summa. Jos kumulatvnen summa osottaa vajetta, työttömyyskassan pävärahamenot panottuvat alkuvuoteen. Jos taas kumulatvnen summa osottaa yljäämää, työttömyyskassan pävärahamenot panottuvat loppuvuoteen, jollon lkvdteettongelmaa e tetenkään synny. Molemmssa tapauksssa kumulatvnen summa on vuoden lopussa nolla. Työttömyyskassan kausvahtelut tasapanottavalla tasotusrahastolla tarkotetaan sellasta tasotusrahastoa, jonka avulla työttömyyskassa selvää kaksta normaalesta pävärahamenojen kausvahtelusta. Tomalosta esmerkks rakentamsen työttömyyskassolla alkuvuoden pävärahamenot ovat kausvahtelusta johtuen suuremmat kun loppuvuoden pävärahamenot. Työttömyyskassojen pävärahamenojen kausvahtelut evät aheuttas lkvdteettongelma, jos työttömyyskassojen tasotusrahastot olsvat vähntään työttömyyskassojen maksamen kahden kuukauden pävärahamenojen suurusa. 15 Työttömyyskassan tasotusrahaston mnmkoko 16 vodaan laskea seuraavalla tavalla: Olkoon K todellsten kuukausttasten pävärahamenojen ja keskmäärästen kuukausttasten pävärahojen suhteellsen erotuksen (suhteessa keskmääräseen kuukausttaseen pävärahamenoon) kumulatvnen summa ja määrtellään KU kassan maksmaalsena vajeprosenttna, el KU = max(k ). Tällön tasotusrahaston mnmkoko on U ja 0 M = KU *(, 055 * ), jos KU > 0 (2) 12 e MIN 14 Työttömyyskassan vuosttanen pävärahameno saatn summaamalla yhteen kuukausttaset pävärahamenot. Tällön pävärahamenot ovat bruttopävärahamenoja, el nssä e ole huomotu mahdollsa okasuja, kuten esmerkks pävärahojen palautuksa edellsltä vuoslta. 15 Suurn osa työttömyyskassosta selväs myös tätä penemmällä tasotusrahastolla. Lsäks osa työttömyyskassosta e vuosen 1994, 1995 ja 1996 tetojen perusteella tarvtss lankaan kausvahteluja tasapanottavaa tasotusrahastoa. 16 Mnmkoko huomo pävärahamenojen toteutuneet kausvahtelut (kumulatvset vajeet) vuonna Tällön tasotusrahaston mnmkoko vo olla myös nolla, jos työttömyyskassa e kärs pävärahamenojen kausvahtelusta.

20 15 U MIN = 0, jos KU 0, jossa M e = työttömyyskassan vuosttan maksamat päväraha- ja vuorotteluvapaamenot ja työttömyyskassan osuus pävärahamenosta on 5,5 prosentta. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot er tomalolla vuonna 1996 on estetty taulukossa 3. Tasotusrahastojen mnmkoot on arvotu kaavan (2) avulla kutenkn nn, että kaklle rahastolle on määrtelty anakn puolen kuukauden kassan vastuulla oleven pävärahamenojen mnm. Tlapänen maksm on määrtelty kolme kertaa ptkän akaväln tovetasoa suuremmaks. Taulukko 3. Tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot vuonna 1996 Tomala Tasotusrahaston mnmkoko (mlj. mk) Tasotusrahaston maksmkoko (mlj. mk) A: maatalous, rsta- ja metsätalous 0,11 19,6 D: teollsuus 0,77 24,7 E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 0,51 3,0 F: rakentamnen 9,25 198,4 G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 0,62 34,4 H: majotus- ja ravtsemstomnta 0,47 44,1 I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 0,63 11,2 J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,08 2,5 K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palveleva tomnta 0,08 9,8 L: julknen hallnto ja maanpuolustus 0,15 36,1 M: koulutus ja tutkmus 0,21 5,1 N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 0,15 6,7 O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut 0,04 8,8 X: monala ja luokttelematon tomala 0,26 9,6 Lsäks on oletettu, että luokttelemattomaan tomalaluokkaan (X) kuuluven työttömyyskassojen tasotusrahasto on sama kun tomalan muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut (O). Verrattaessa tasotusrahastojen mnmkokoja nykysn valltsevn tasotusrahastojen kokohn (taulukko 2) näyttäs sltä, että työttömyyskassat selväsvät erttän hyvn normaalesta pävärahamenojen kausvahtelusta nykysen kokoslla

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4 TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat: Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN Kokonasperuste ahstettu 29.6.2007. ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN ÄLLYLEELO PEREDEN OVELAALE... 2 VAKEKNE REE... 3 VAVELKA...

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A: Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto

Lisätiedot

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista Musto 15.3.2011 Musto tehostamskannustmen kahdeksan vuoden srtymäajan vakutukssta Jakeluverkonhaltjoden tehostamstavotteet kolmannelle valvontajaksolle lasketaan suuntavvossa tarkemmn kuvatulla StoNED-menetelmällä

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat. 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2010 Luku 3 Raja-arvot Osttasdervaatat 1 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat ovat

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Galerkin in menetelmä

Galerkin in menetelmä hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Luku 13 Vektorimuuttujan funktion derivointi

Luku 13 Vektorimuuttujan funktion derivointi 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2009 Luku 13 Vektormuuttuja fukto dervot 131 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0. BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä

Lisätiedot

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN MTTTP SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN Aesto kaavoje () (3), (9) ja () esmerkkeh Lepakot pakallstavat hyötesä lähettämällä korkeataajusta äätä Ne pystyvät pakallstamaa hyöteset

Lisätiedot

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN MTTTP SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN Aesto kaavoje () (3), (9) ja () esmerkkeh Lepakot pakallstavat hyötesä lähettämällä korkeataajusta äätä Ne pystyvät pakallstamaa hyöteset

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys Ylestä Teäsakenteden ltokset (EC3-1-8, EC3-1-8-NA) Teäsakenteden lttämsessä tosnsa vodaan käyttää seuaava menetelmä: uuv-, ntt- ja nveltappltokset htsausltokset lmaltokset Ltos ja knntys Ltosta asttavan

Lisätiedot

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle

Lisätiedot

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ TTKK/Fyskan latos FYS-1640 Klassnen mekankka syksy 2009 Laskuharjotus 5, 16102009 1 Ertysessä suhteellsuusteorassa Lagrangen funkto vodaan krjottaa muodossa v L = m 2 u t 1! ṙ 2 V (r) Osota, että tämä

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi FIAS S5/000 Opas äytteeoto tekste vaatmuste täyttämseks akkredtota varte 5 (9) Lte äytteeoto vrhelähteet, luotettavuude estmot ja äytteeottoketju optmot Pett Mkke äytteeoto vrhelähteet, luotettavuude estmot

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

3. Datan käsittely lyhyt katsaus 3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus

Lisätiedot

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Finanssivalvonta, 5.7.2016 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, 11.8.2016 Työttömyysvakuutusrahasto,

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa Usean muuttujan funktoden ntegraallaskentaa Pntantegraaln määrtelmä Yhden muuttujan tapaus (kertausta) Olkoon f() : [a, b] R jatkuva funkto Oletetaan tässä ksnkertasuuden vuoks, että f() Remann-ntegraal

Lisätiedot

Ilkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot

Ilkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot Mat-.09 Sovellettu todeäkösyyslasku Systeemaalyys laboratoro Teklle korkeakoulu SYKSY 00 Ilkka Mell Sovellettu todeäkösyyslasku: Kaavat ja taulukot f XY x X x X y Y ( x, y) exp XY ( XY ) XY XY X X Y Tomttaut

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k.

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k. Olkoot A R n n ja T R n n sten, että on olemassa ndeks p N jolle T p = Tällästä matrsa kutsutaa nlpotentks Näytä, että () () () Olkoot Määrtä matrs B n (λi + A) n = (λi + T ) n = B = n mn n,p ( ) n λ n

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol. LH-1 Kaasusälö ssältää 1, g typpeä 1800 K lämpötlassa Sälön tlavuus on 5,0 l Laske pane sälössä ottamalla huomoon, että tässä lämpötlassa 30 % typpmolekyylestä, on hajonnut atomeks Sovella Daltonn laka

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit .2. spln estys ézer estyksen yksnkertasuus ja voma ovat ettämättä sen suoson salasuus. Kakesta huolmatta slläkn on rajotuksensa, jotka ovat yltettävssä splnejä käyttäen. Lsäämällä kontrollpstetä saadaan

Lisätiedot

Julkiset nettomenot henkilöä kohti iän mukaan Ikärakenteen muutos Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste

Julkiset nettomenot henkilöä kohti iän mukaan Ikärakenteen muutos Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste vanhusväestön kasvaessa Julkiset nettomenot henkilöä kohti iän mukaan Ikärakenteen muutos Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste Liite: Työmarkkinoiden toimivuudesta

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 1/2016 TERVE IRKANMAA Jarmo Hautamäk selätt kaks SYÖÄÄ Uus tankkauspste MUNUAISOTILAILLE Lääkär venyy VIIKOSSA MONEEN Knkknen KILIRAUHANEN 1/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus N:o 1140 3051 N:o 1140 Sosaal ja teeysmnsteön asetus tateljoden ja eäden etysyhmn kuuluen työntekjän eläkelan mukasta tomntaa hajottaan esntyen tateljoden ja eäden etysyhmen eläkekassan tateljoden ja eäden

Lisätiedot

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA 8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8

Lisätiedot

Jäykän kappaleen liike

Jäykän kappaleen liike aananta 9.9.014 1/17 Jäykän kappaleen lke Tähän ast tarkasteltu massapstemekankkaa : m, r, v Okeast fyskaalset systeemt ovat äärellsen kokosa, esm. jäykät kappaleet r r j = c j =vako, j elastset kappaleet

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot