Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely"

Transkriptio

1 Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden latos KLEEMOLA, PEKKA: Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Pro gradu tutkelma: 59 svua Kansantaloustede Toukokuu 2007 Tämän tutkmuksen tarkotuksena on selvttää, mten kansanvälnen verotus vakuttaa yrtysten käyttäytymseen. Er valtot verottavat yrtyksä er verokannolla ja erlaslla verotusmenetelmllä. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Työssä tullaan esttelemään suunnttelumahdollsuuksa, jota erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Työssä tullaan myös käymään läp kansanvälsen yrtysverotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä, joden perusteella yrtysten tulosta verotetaan. Työssä estellään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Tämän ohella tutkelmassa käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa kun korkean verotuksen valtossa. Sekä teoreettset mallt että emprset tutkmukset osottavat, että yrtyksllä on mona kenoja, joden avulla ne vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Näyttää myös sltä, että yrtykset käyttävät nätä mahdollsuuksa hyväkseen. Tosaalta, kun tuloksen srtämsen mahdollsuus lsää verotettavan tuloksen joustavuutta, saattaa se samanakasest aheuttaa reaalnvestonten veroherkkyyden penenemstä. Tämä johtuu taas stä, että yrtykset kykenevät tuloksen srtämsen avulla välttämään osan nvestonnn kohdemaan asettamasta verorastuksesta. Mahdollsuus srtää tuloja valtosta toseen saattaa täten erässä tapauksssa hekentää suoren sjotusten ja yhtöverokantojen välstä rppuvuussuhdetta. Avansanat: kansanvälnen verotus, suorat sjotukset, tuloksenjärjestely, verosuunnttelu

3 1 JOHDANTO ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS Ulkomaset suorat sjotukset Kansanvälsen verotuksen peraatteet Verotuksen neutraalsuus Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU Tuloksenjärjestelyn välneet Srtohntojen määrttämnen TULOKSENJÄRJESTELYN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVAT MALLIT Velan allokonnn mall Ssästen lketomen ja srtohnnottelun mall VÄLIYHTEISÖJEN KÄYTTÖ VEROSUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Välyhtesöjen käytön motvt Veroketaat Holdngyhtöt Rahotusyhtöt Välyhtesöjen käyttöä rajottavat tekjät TUTKIMUSTULOKSIA VEROSUUNNITTELUSTA Yrtyksen voton ja verokannan välnen yhteys Verotusmenetelmen vakutus yrtysten käyttäytymseen Tuloksenjärjestelyn toteuttamsen välneet Valtoden reagont konsernen tuloksenjärjestelyyn Rahotusyhtön käytön vakutus pääomankustannukseen ja efektvsn veroastesn LOPPUPÄÄTELMÄT...53 LÄHTEET...56

4 1 JOHDANTO Yrtysten kansanvälstymnen on vme vuoskymmennä edennyt varsn nopeast. Velä luvulla kansanvälstymnen tapahtu lähnnä vennn kautta. Tuotannon srtämnen ulkomalle alko laajemmassa mttakaavassa vasta 1980-luvulla. Pääomamarkknoden vapautuessa ja globalsaaton edetessä myös yrtysten omstus on kansanvälstynyt. Suur osa yrtysten tekemstä reaal-nvestonnesta suuntautuu tänä pävänä yrtyksen kotmaan ulkopuolelle. Yrtysten tekemät päätökset uusen tuotantoyksköden sjantpakosta syntyvät monen tekjän yhtesvakutuksesta. Yhtenä vakuttava tekjänä on kansanvälnen verotus. Kansanvälnen verosuunnttelu on er maden erlasten verokantojen taka monkansallselle yrtykselle erttän tärkeää. Oken toteutettuna hyvä verostratega vo olla yrtykselle suuren lsäarvon ja klpaluedun lähde. Tämän työn tarkotuksena on tutka, mllä kenolla yrtykset vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Työssä tullaan knnttämään huomota shen, mten kansanvälsten konsernen harjottama verosuunnttelu vakuttaa suoren sjotusten ja verotuksen välseen rppuvuussuhteeseen. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Täten työssä tullaan ertysest tarkastelemaan, mtä suunnttelumahdollsuuksa erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Yrtysten tavotteena on luonnollsest raportoda mahdollsmman suur osa tulosta alhasen verotuksen valtossa, kun taas kustannuksa pyrtään srtämään korkeamman verotuksen valtohn. Kysesn tavottesn yrtykset vovat päästä esmerkks konsernn ssästen lketomen srtohnnottelun ja velan okeanlasen allokaaton avulla. Työssä tullaan esttelemään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, 1

5 jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa, kun korkean verotuksen valtossa. Luvussa 2 käydään läp, mtä ulkomaslla suorlla sjotukslla tarkotetaan. Lsäks luvussa 2 estellään kansanvälsen verotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä. Luvussa 3 estellään kansanvälsen verosuunnttelun välnetä. Luvussa 3 estellään myös peraatteet, joden avulla konsernen ssäslle lketomlle on mahdollsta määrtellä srtohnnat, jotka kuvaavat mahdollsmman hyvn todellsuutta ja josta e aheudu mahdollsa vranomassanktota. Tämän jälkeen luvussa 4 estellään teoreettset mallt, joden avulla kuvataan, mten yrtykset pystyvät konsernn ssäsellä velan allokonnlla ja ssästen lketomen srtohnnottelulla hyödyntämään maden välsä eroja verokannossa ja stä kautta alentamaan kokonasverorastustaan. Konsernt vovat harjottaa verosuunnttelua myös ulkomasten välyhtesöjen avulla. Luvussa 5 käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Luvussa 6 estellään emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty selvttämään yrtysten er massa raportomen vottojen ja kysesten maden yhtöverokantojen välstä yhteyttä. Luvussa 6 estellään myös emprsä tutkmuksa, joden avulla vodaan selvttää syyt yrtysten kannattavuuksssa havatulle erolle korkean ja matalan verotuksen maden välllä. Tämän lsäks luvussa tarkastellaan rahotusyhtön käytön vakutusta pääomankustannuksn ja efektvsn veroastesn. 2

6 2 ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS 2.1 Ulkomaset suorat sjotukset Ulkomalle suuntautuvalla suoralla sjotuksella (foregn drect nvestment, FDI) tarkotetaan nvestonta, joka tehdään nvestovan yrtyksen kotmaan rajojen ulkopuolelle pysyvän taloudellsen suhteen luomseks. Investont vodaan toteuttaa useammalla vahtoehtosella tavalla. Buckley (1998, 110) määrttelee, että suora sjotus vodaan toteuttaa esmerkks perustamalla ulkomalle uus tytäryrtys ta svukonttor, laajentamalla jo olemassa olevaa ulkomasta tytäryhtötä ta hankkmalla osuus ulkomasesta yhtöstä. Suorat sjotusvrrat ulkomalle koostuvat suorsta nettosrrosta emolta ulkomaselle tytäryhtölle pääoman ta velan muodossa ja ulkomasen tytäryhtön vottojen uudelleen sjottamsesta. Tavallsest suora sjotus on kokonasuus, joka ssältää pääoman ta velan lsäks esmerkks teknologan sekä johtams- ja markknonttatojen srtoa nvestontkohteeseen. Suora sjotus eroaa epäsuorasta el portfolosjotuksesta juur pysyvyyden ja määräysvallan suhteen: portfolosjotusten päätavotteena on saada sjotukselle mahdollsmman hyvä tuotto joskus erttän lyhyelläkn sjotusperspektvllä käyttämällä hyväks esmerkks kohdeyrtyksen osakkeen mahdollsta hnnotteluvrhettä pakallsessa pörssssä. Tavallsest portfolosjottaja e ole knnostunut käyttämään aktvsest määräysvaltaa kohdeyrtyksessä. Tällön myöskään yrtyksen sjantmaan yhtöverotuksella e voda olettaa olevan merkttävää vakutusta sjotuspäätöstä tehtäessä. Lsäks portfolosjotuksn lttyy usen sjotusten hajauttamnen useampaan kohteeseen, kun taas suora sjotus kohdstuu tyypllsest yhteen kohteeseen. 3

7 Tutkelman tarkotuksena on perehtyä juur suoren sjotusten ja verotuksen suhteeseen sekä kansanvälsen tomnnan tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Portfolosjotuksa e tutkelmassa tarkastella. 2.2 Kansanvälsen verotuksen peraatteet Kansanvälsten konsernen verotuksessa kästellään usen tlanteta, jossa tulo ja tulonsaaja ta pääoma ja pääoman omstaja ovat yhteydessä useampaan valtoon. Monkansallsten konsernen kokonasverorastusta vodaan yksnkertastetust kuvata seuraavalla tavalla ( Keen, 1991, 167). h a T = T + T + T ha Yhtälön mukaan yrtyksen kokonasverorastus muodostuu yrtyksen kotmassta votosta kotmaahan maksetusta verosta T h, ulkomalla syntynestä tulosta ulkomalle maksetusta verosta T a ja ulkomassta tulosta kotmaahan maksetusta verosta T ha. Tutkelman tarkotuksena on tarkastella suoren sjotusten ulkomalla tapahtuvaa verotusta ja ulkomalla syntyneden ta seltä kotutettujen vottojen verotusta konsernn kotmaassa. Puhtaast kotmasten tulojen verotusta e ole tarkotus tutka. Monkansallsten yrtysten verotuksen selkeyttämseks valtoden tulee määrtellä säännöt, joden mukaan esmerkks ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutettua vottoa verotetaan. Fskaalsessa melessä valtot luonnollsest haluasvat käyttää verotusvomaansa mahdollsmman laajast, mutta verotuksessa on luonnollsest myös mustettava kohtuullsuus ja okeudenmukasuus. Monet valtot ovatkn tämän taka solmneet kahdenkesksä ja monenkesksä verosopmuksa, joden avulla pyrtään selkeyttämään kansanvälstä verotusta. Suurn osa sopmukssta pohjautuu OECD:n 4

8 mallsopmukseen. Eassonn (1999, 27-28) mukaan verosopmusten ylesnä tavottena ovat: verotusokeuden jakamnen valtoden kesken, kansalasuuteen perustuvan syrjnnän postamnen, veropetosten ehkäsy, kansanvälsten nvestonten hallnnollsten esteden postamnen ja kansanvälsen kaksnkertasen verotuksen elmnont. Tärkempnä nästä vodaan kansanvälsen konsernn tomnnan kannalta ptää verotusokeuden jakamsta valtoden kesken ja kaksnkertasen verotuksen postamsta. Verotusokeuden jaon perustana vodaan ptää verotuksen alueellsta ulottuvuutta. Verotuksen alueellnen ulottuvuus vodaan määrtellä kolmen vahtoehtosen peraatteen mukasest: asunpakkaperaate, lähdevaltoperaate ja kansalasuusperaate. Asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kukn valto verottaa maassa asuva hedän globaalsta tulosta ja pääomasta, rppumatta hedän kansallsuudestaan. Kansanvälsten konsernen ollessa verovelvollsa asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kakk verotus tapahtuu emoyhtön kotmaassa. Ulkomasen tytäryrtyksen vottoa verotetaan ss samalla tavalla kun saman konsernn kotmasssa tompakossa syntynetä vottoja. Akasemmn estetyn konsernn kokonasverorastusta kuvaavan yhtälön osalta asunpakkaperaatteen soveltamnen tarkottaa seuraavaa (Keen, 1991, 168): a T = 0 ja ha T h a = τ π, jossa h τ = yhtöverokanta emoyhtön kotmaassa a π = ulkomalla sjatsevan tytäryrtyksen verotettava votto. 5

9 Lähdevaltoperaatetta sovellettaessa valtot taasen verottavat maassa syntyvä tuloja ja maassa sjatseva pääoma rppumatta nden omstajan asunpakasta ta kansallsuudesta. Konsernen tapauksessa tämä tarkottaa, että tytäryhtöden tulos on verotettavaa tuloa tulon syntymämaassa. Emoyhtön kotmaa vapauttaa ss ulkomalla syntyneet ja seltä kotutetut votot verotukselta, kun taas valto, jossa tytäryrtys tom verottaa tyttären vottoja samalla tavalla kun puhtaast kotmastenkn yrtysten vottoja. Lähdevaltoperaatteen noudattamsesta seuraa, että ha T = 0 ja a T a a = τ π, jossa a τ = yhtöverokanta valtossa, jossa tytäryrtys tom. Kolmas mahdollsuus kansanvälstä verotusta ohjaavaks menetelmäks on kansalasuusperaate, jonka mukasest jokanen valto verottaa oma kansalasaan. Kansalasa verotetaan hedän globaalsta tulosta ja pääomasta rppumatta stä asuvatko he veroja keräävässä valtossa va evät. Monkansallsa konserneja koskevassa verotuksessa kysesellä peraatteella on tosn penemp merktys, kun kahdella akasemmn mantulla menetelmällä. Käytännössä er maden verotus perustuu useamman peraatteen samanakaseen soveltamseen. Asunpakkaperaate on kutenkn monessa valtossa enssjasessa asemassa ja sen täydentäjänä käytetään lähdevaltoperaatetta. Suomessa kotmaset yhtöt ja maassa asuvat henklöt joutuvat maksamaan veroa maalmanlaajusesta tulosta ja pääomasta. Myös ulkomasa yhtötä verotetaan Suomesta peräsn olevasta tulosta ja Suomessa sjatsevasta pääomasta. Tämä tarkottaa, että kotmasn yrtyksn sovelletaan asunpakkaperaatetta, kun taas ulkomasa yrtyksä verotetaan 6

10 Suomessa lähdevaltoperaatetta noudattaen. Eräät valtot soveltavat kutenkn kakka kolmea peraatetta samanakasest. (Helmnen, 2002, 29.) 2.3 Verotuksen neutraalsuus Hyvän verojärjestelmän omnasuutena pdetään usen myös neutraalsuutta el stä, että verotus e muuta hmsten ta yrtysten käyttäytymstä stä, mtä se ols lman verojen olemassaoloa. Kansanvälsen verotuksen alueella neutraalsuudella on myös suur merktys; globaaln talouden tehokas tomnta edellyttäs, että verotus e suoss ta syrjs maan rajojen ulkopuolella tapahtuva transaktota puhtaast kotmasn verrattuna. Tässä melessä verotuksen e tuls esmerkks vakuttaa yrtyksen tekemään päätökseen stä, rakennetaanko uus tuotantolatos yhtön kotmaahan va johonkn muuhun maahan. Asunpakka- ja lähdevaltoperaatteet lttyvät lähesest keskesn neutraalsuuskästtesn, jotka ovat pääoman ventneutraalsuus ja pääoman tuontneutraalsuus. Asunpakkaperaatteen maalmanlaajusella soveltamsella nn yrtysten kun ykstyshenklödenkn verotuksessa vodaan mahdollstaa pääoman ventneutraalsuus, mkä tarkottaa stä, että valtoden tuls verottaa yrtysten ulkomalta peräsn oleva tuloja samalla efektvsellä rajaveroasteella kun kotmasa tuloja. Ventneutraalsuuden toteutumsen seurauksena verotuksen e ptäs vakuttaa nvestonnn kohdemaan valntaan. Lähdevaltoperaatteen globaal noudattamnen johtaa taasen pääoman tuontneutraalsuuteen, jonka seurauksena ulkomaset ja kotmaset nvestojat saavat samanlasesta nvestonnsta (rsk on sama) saman veron jälkesen tuoton, rppumatta stä mstä maasta nvestonnn rahotus on peräsn. Tuontneutraalsuuden toteutuessa emoyrtyksen kotmaalla e ole merktystä ulkomasen tytäryrtyksen verotuksen tomttamseen. Er maden verojärjestelmen 7

11 erlasuudesta johtuen molempa neutraalsuuskästtetä e voda saavuttaa samanakasest. Nän ollen valtot päätyvät suosmaan jompaa kumpaa vahtoehtoa. (Keen, 1991, ) 2.4 Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät Kansanvälsen verojärjestelmän tavotteena sanotaan usen olevan se, että kansanvälset tulot tulevat verotetuks kerran ja van kerran. Ulkomasten suoren sjotusten osalta tämä tarkottaa, että yrtysten kansanvälstymsen e ptäs mahdollstaa verojen täydellstä välttelyä, mutta sen e myöskään ptäs kohtuuttomast krstää konsernen verotusta. Koska er valtot soveltavat er verotusperaatteta samanakasest, saatetaan kutenkn päätyä tlanteeseen, jossa samaa tuloa verotetaan kahteen kertaan. Nän vo esmerkks käydä, jos valto, jossa tytäryrtys sjatsee, verottaa ensn yrtyksen vottoja ja sen jälkeen emoyrtyksen kotmaa verottaa myös samoja vottoja nden kotuttamsen yhteydessä. Tosn sllä e ole snänsä merktystä, kunka moneen kertaa jotan tettyä tuloa verotetaan. Oleellsta kansanvälsten konsernen kannalta on sen sjaan se, kunka korkea ulkomasten vottojen kokonasverorastus on. Verotuksen ylesenä tavotteena pdetään stä, että verorastus ols vähntään alhasempaa yhtöverokantaa käyttävän valton yhtöveron suurunen, mutta e kutenkaan korkeamp kun korkeamman yhtöverotuksen valton käyttämä verokanta. Kansanvälstä verotusokeutta jaettaessa lähdevaltoden ja asunpakka valtoden kesken, päädytään jossan tapauksssa tlantesn, jossa molemmat valtot verottavat samaa tuloa. Jotta kokonasverorastus e kysesssä tapauksssa nouss kohtuuttomaks, valtot pyrkvät verosopmuksa noudattaen postamaan kaksnkertasta verotusta, joko vapautusmenetelmää, hyvtysmenetelmää ta vähennysmenetelmää käyttäen. (Easson, 1999, ) 8

12 Vapautusmenetelmässä konsernn emoyhtön kotmaa vapauttaa ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutetut votot verotukselta. Vapautus vo olla joko täydellnen ta osttanen. Vapautusmenetelmää sovellettaessa esmerkks hollantlanen emoyhtö maksaa saksalasen tytäryhtön tuloksesta van Saksan yhtöveron. Saksassa tomvan tytäryrtyksen hollantlaselle emolle maksama osnkoja e täten enää veroteta Hollannssa. Vapautusmenetelmän soveltamsesta seuraa, että ha T = 0. Vapautusmenetelmää käyttäven valtoden välllä saattaa tosn olla eroavasuuksa sen suhteen, mten kysestä menetelmää sovelletaan käytännössä. Erässä valtossa yrtykset vovat esmerkks vaata vapautusta kotmasesta verosta van, jos yrtyksellä on merkttävä omstusosuus ulkomasesta yrtyksestä. Lsäks ehtona vapautuksen saamselle vo olla, että vapautus myönnetään vasta sllon, kun ulkomalle maksetut yhtöverot ylttävät jonkn tetyn alarajan. (de Mooj & Ederveen, 2001, ) Hyvtysmenetelmässä lähdevaltoon maksetut verot saadaan vähentää asunvalton samalle tulolle määräämstä verosta. Jos esmerkks krekkalasella yhtöllä on tytäryhtö Tanskassa ja yhtöverokanta on Krekassa 40% ja Tanskassa 32%, maksaa krekkalanen yhtö tytäryhtön 100 euron tuloksesta 32 euroa veroa Tanskaan ja lsäks 8 euroa veroa Krekkaan. Hyvtysmenetelmästäkn on olemassa erlasa sovelluksa esmerkks sen suhteen, myönnetäänkö hyvtys täydellsenä va osttasena ja sen suhteen annetaanko konsernlle lykkäysetu va e. Melko ylenen menetelmä on sellanen, jossa konsernlle myönnetään lykkäysetu ja osttanen hyvtys ulkomalle maksetusta verosta. Lykkäysetu tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja 9

13 verotetaan vasta nden kotuttamsen yhteydessä. Osttasella hyvtyksellä taasen tarkotetaan stä, että ulkomasten hyvtysten maksmmäärä e vo ylttää emoyhtön kotmaan yhtöverokannan mukasta verorastusta. Emoyhtön kotmaa e ss maksa veronpalautuksa konsernlle, vakka sen ulkomalle maksamat verot ylttäsvät kotmaan asettaman verorastuksen. Osttanen hyvtys ja lykkäysetu vodaan lmasta matemaattsest seuraavalla tavalla (Keen, 1991, ). h a ha ha τ τ T = D max ω, 0, a 1 τ jossa ha D = ulkomasesta tytäryhtöstä kotutettavan osngon määrä, ω = lähdevero valtossa, jossa tytäryrtys tom. Tlantessa, jossa ulkomalle maksetut verot ovat kotmaan veroja suuremmat, yrtyksellä sanotaan olevan ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä (excess foreng credts). Yljäämä ulkomasssa hyvtyksssä tarkottaa stä, että edellä estetyssä yhtälössä pätee nolla-argumentt, el T ha = 0. Jos emoyhtön kotmaassa maksamat verot taasen ylttävät ulkomaset verot, yrtyksellä on aljäämä h a ulkomasssa hyvtyksssä (defct foreng credts). Tämä tarkottaa, että τ > τ, jonka seurauksena T ha > 0. Ulkomaslla hyvtyksllä on suur vakutus monkansallsten yrtysten tomntaan. Mkäl konsernlla on ylmääräsä hyvtyksä, saatetaan esmerkks ulkomasen tytäryrtyksen vottoa pyrkä srtohnnottelun avulla srtämään konsernn kotmaahan. Lsäks hyvtyksllä ja lykkäysedulla on vakutusta ulkomasen tytäryrtyksen rahotusrakenteeseen, kuten Hnes (1994) toteaa. Lykkäysedun myöntämsen seurauksena hyvtysmenetelmä tosn tom ulkomalla 10

14 pdätettyjen vottojen osalta kään kun vapautusmenetelmä. Vapautusmenetelmää soveltaven ta lykkäysetua myöntäven valtoden kannalta onkn samalla tavalla hatallsta, mkäl konsernt pyrkvät suuressa määrn srtämään ta pdättämään tulostaan alhasemman verotuksen valtohn (Alworth, 1988, 29). Mkäl hyvtys myönnetään yrtykslle täydellsenä, emoyhtön kotmaa joutuu maksamaan konsernlle veronpalautusta jos yrtyksellä on ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä. Edellä estettyjen yhtälöden mukasest kotutetun tulon verorastus vodaan tällön kuvata seuraavast (Keen, 1991, 172): T ha h a ha τ τ = D ω. a 1 τ Hyvtyksen ollessa täydellnen on ss mahdollsta, että T ha < 0. Kolmas hyvtysmenetelmän sovellus on sellanen, jossa yrtykslle myönnetään osttanen hyvtys lman lykkäysetua. Menetelmää käytetään esmerkks muden kun osakeyhtömuotosten ulkomaan tomntojen verotuksessa. Lykkäysedun puuttumnen tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja verotetaan emoyhtö kotmaassa rppumatta stä, onko kysesä vottoja velä kotutettu va e. Tästä seuraa, että verorastukseks muodostuu (Keen, 1991, 172): h a a (,0) ha T = max τ π T. Hyvtysmenetelmää vodaan soveltaa myös sten, että hyvtys on täydellnen, mutta lykkäysetua e yrtykslle myönnetä. Tässä tapauksessa on jälleen mahdollsta, että emoyhtön kotmaa joutuu 11

15 maksamaan monkansallselle yrtykselle veronpalautuksa. Verorastusta kuvaava yhtälö saa tällön seuraavan muodon: ha h a a T = τ π T. Kuten akasemmn todettn, kansanvälstä kaksnkertasta verotusta vodaan pyrkä postamaan myös vähennysmenetelmää käyttämällä. Vähennysmenetelmässä konsern saa kotmaan verorastusta laskettaessa vähentää ulkomalle maksetut verot ulkomalla syntynestä tulosta. Ulkomalle maksettuja veroja kästellään kotmaan verorastusta laskettaessa samalla tavalla kun mutakn kuluja. Tästä seuraa, että emoyhtön verorastus ulkomasten tulojen osalta on: ha h a a T = τ ( π T ). Vähennysmenetelmän ongelmana on, että se e kokonaan posta kaksnkertasta verotusta, mutta penentää kylläkn sen suuruutta (Keen, 1991, 173). Usemmat valtot soveltavat kansanvälsessä verotuksessaan joko vapautusmenetelmää ta osttasta hyvtystä täydennettynä lykkäysedulla. Emo-tytäryhtödrektv takaa, että EU-valtot soveltavat jompaakumpaa edellä mantusta menetelmstä kaksnkertasen verotuksen postamseks unonn alueelta. EU-masta Krekka, Espanja, Irlant ja Englant käyttävät hyvtysmenetelmää, muut soveltavat vapautusmenetelmää (de Mooj & Ederveen, 2001,11). On kutenkn todettava, että monet valtot soveltavat molempa järjestelmä samanakasest sten, että tetyt tulot vapautetaan kotmaassa verotukselta, kun taas toslle tulolle myönnetään hyvtys. Tämän seurauksena van muutamat valtot soveltavat puhdasta vapautus- ta hyvtysmenetelmää. Ylesest esmerkks ulkomaslle korkotulolle myönnetään van hyvtys. Aktvsesta lketomnnasta syntyneet tulot 12

16 sen sjaan usemmten vapautetaan verosta (Easson, 1999, 73). Suom esmerkks myöntää van rajallsen vapautuksen ulkomasen tytäryrtyksen maksamalle osngolle. 13

17 3 KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU 3.1 Tuloksenjärjestelyn välneet Kansanvälnen konsern koostuu er valtossa tomvsta jurdsest tsenässtä yrtyksstä. Nällä yrtyksllä on yhtesä tavotteta, vakka ne tomvatkn tsenäsest. On ss mahdollsta, että kansanvälsssä konsernessa ryhdytään er valtossa oleven konsernyhtöden välseen peteltyyn votonsrtoon verotuksen mnmomseks. Tämä saattaa johtaa shen, että verotettavaa tulosta srretään myös valtosta toseen. Tämä vodaan toteuttaa sopmalla konsernn ssästä transaktosta ja nssä käytetystä hnnosta ja musta taloudellssta ehdosta er tavalla, kun mtä tosstaan rppumattomat yhtöt olsvat samanlasessa tlanteessa sopneet. Ssässsä tavara- ta palvelusrrossa saatetaan käyttää yl- ta alhntoja. Samon saatetaan perä yl- ta alrojalteja takka yl- ta alkorkoa. Näyttämällä vottoa matalan verokannan valtossa ta srtämällä vottoa tappollsn yksköhn vodaan välttyä verolta, joka muuten jouduttasn maksamaan. (Helmnen, 2005, ) Ilman ertystä lansäädäntöä, monkansallset yrtykset vosvat pelkästään ssästen tapahtumen hnnottelun kautta mnmoda kokonasverorastustaan merkttäväst. Yrtyksen tavotteena ss on mnmoda korkean verotuksen valtossa tomvan yrtyksen tulos ja vastaavast maksmoda tulos alhasen verotuksen valtossa. Kansanvälsen konsernn tomntaa vodaan täten havannollstaa yksnkertastetust kuvon 1 avulla. 14

18 Valto A verokanta 30% alhnta ylhnta Valto B verokanta 45% KUVIO 1. Srtohnnottelun peraate kahden valton kesken Korkean verotuksen valtossa (B) tomva tytär pyrk maksamaan ylhntaa toselta tytäryrtykseltä, joka tom alhasemman verotuksen valtossa (A), ostamstaan tuottesta ja palvelusta. Vastaavast valtossa B tomva tytäryrtys velottaa myymstään tuottesta ja palvelusta alhntaa valtossa A tomvalta tytäryrtykseltä. Nän verotettavaa tulosta saadaan srrettyä korkeamman verotuksen valtosta alhasemman verokannan valtoon. Kuten jäljempänä luvussa 5 tullaan esttelemään, yrtykset vovat käyttää myös välyhtesöjä verorastuksensa penentämseks. Tällön yrtyksen srtohnnottelun peraatteta vodaan havannollstaan kuvon 2 avulla. Valto A ylhnta Valto X alhnta Valto B verokanta 30% verokanta 0% verokanta 45% alhnta ylhnta KUVIO 2. Srtohnnottelu välyhtesön avulla 15

19 Kuvon 2 tlanteessa verotettavaa tulosta pyrtään penentämään sekä valtossa A että valtossa B el srtämään tulos mahdollsmman suurelta osn alhasen yhtöverokannan valtossa X tomvalle yrtykselle. Kuten on manttu, monkansallset yrtykset vovat järjestellä tulostaan myös kustannuksa srtelemällä. Eräänä esmerkknä tästä vodaan manta velosta aheutuvat korkokustannukset. Velkojen korkojen kautta tapahtuva verosuunnttelu vodaan toteuttaa sten, että velka srretään korkean verotuksen maassa tomvan tyttären taseeseen, jonka kautta saadaan maksmotua korkojen vähennyskelposuuden verohyöty. Velkojen korot lmotetaan verotettavana tulona taasen valtossa, jossa verokanta on alhasn. Emoyrtys vo tok huomoda verosuunnttelumahdollsuudet jo sllon, kun ulkomasen tytäryrtyksen rahotuspäätöstä tehdään. Tällön päädytään usen velan käyttöön oman pääoman sjasta, koska velkojen korot ovat vähennyskelposa kustannuksa, kun taas omalle pääomalle maksetut korvaukset evät ole. Kysesen järjestelyn avulla koko konsernn verorastusta vodaan merkttäväst penentää. On kutenkn huomattava, että tytäryrtyksen emolle ta toselle tytäryrtykselle maksaman koron ptää olla sopusonnussa vastaaven markknakorkojen kanssa, jotta vältytään mahdollslta vranomassanktolta. Srtohnnottelun ohella konsernt vovat järjestellä tulostaan myös konserntuen, tappontasauksen ja konsernavustuksen kautta. Konserntukea vodaan antaa sten, että konsernn ssästä hnnottelua esmerkks tuotteden ja palveluden osalta tarkstetaan el alun pern käytettäväks aotusta hnnosta myönnetään alennuksa. Usen hnnottelutuessa on käytännössä kysymys stä, että emoyhtö lähettää tytäryhtölle slle myytyjä tuotteta koskevan hyvtyslaskun esmerkks tlkauden loppupuolella. Tällasen tuen antamsen on oltava perusteltua emoyhtön oman lketomnnan kannalta. Sten tuen antamselle ja markknaehtoperaatteesta pokkeamselle tulee olla lketaloudellnen peruste. Mkäl tytäryhtön taloudellnen tlanne on sellanen, että tuen 16

20 antamsella vodaan estää tappollsen tytäryrtyksen konkurssn ajautumnen, hnnottelutuk vodaan katsoa verotuksellsest hyväksyttäväks. Mkäl ulkomanen tytäryhtö e ole ollut tappollnen ta jos alhnnottelun tavotteena on lähnnä veroetujen saavuttamnen, hnnottelutukea e voda hyväksyä. (Ernst & Young, 2003, ) Er valtossa sjatseven konsernyhtöden välsen tappotasauksen estävät taasen konsernyhtöden verotuksen erllsyysperaate ja markknaehtoperaate. Suomalasen tytäryhtön verotuksessa e koskaan oteta huomoon sen ulkomasen emoyhtön tappota. Lähtökohtasest e myöskään ulkomasen tytäryhtön tappota voda ottaa huomoon suomalasen emoyhtön verotuksessa. Myöskään konsernavustuslak e koske ollenkaan kansanvälsä konserneja, vaan lak edellyttää, että sekä konsernavustuksen antaja että saaja ovat kotmasa yhtötä (Helmnen, 2005, ). Tämän vuoks konsernavustusta e voda lankaan käyttää nssä tapauksssa, jossa konsern harktsee tappollsen ulkomasen tytäryrtyksen tukemsta alhasemman kokonasverorastuksen saavuttamseks. Koska konserntuk, tappontasaus ja konsernavustus evät käytännössä ole kansanvälslle konsernelle kovnkaan merkttävä tuloksenjärjestelyvälnetä er valtossa tomven tytäryrtysten osalta, nden tarkastelu jää myös tutkelman ulkopuolelle. Jäljempänä tullaan sen sjaan esttelemään teoreettset mallt nn srtohnnottelusta kun velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Kuten on todettu, nn tuottojen kun kustannustenkn srtämsessä valtosta ja konsernyrtyksestä toseen, yrtykset vovat hyödyntää välyhtesöjä, joden tomntaperaatteta tullaan myös jäljempänä esttelemään. 17

21 3.2 Srtohntojen määrttämnen Verotusta koskevssa laessa vaadtaan, että konsernen ssässsä lketomssa tuls noudattaa markknaehtoperaatteen mukasta hnnottelua. Tämä tarkottaa stä, että kyseset transaktot ptää toteuttaa samolla hnnolla ja ehdolla, jota vastaavassa tlanteessa käytettäsn tosstaan rppumattomen osapuolten välllä. Verottajan melenknto herää ertysest sllon, jos jokn konsernyhtöstä tuottaa vuodesta toseen tappota ta verokedasvaltossa sjatseva konsernn ykskkö on pokkeuksellsen votollnen. Mkäl markknaehtosta hnnottelua e noudateta ja stä kautta pystytään penentämään jonkn yrtyksen tulosta, vodaan verotuksessa kutenkn tehdä okasu ja lsätä vrheellsen hnnottelun aheuttama tuloksen penennys kyseessä olevan yrtyksen tulokseen. (Helmnen, 2002, ) Koska aggressvsella srtohnnottelulla konsernen on mahdollsta penentää verotettavaa tulostaan korkean verotuksen maassa, joskus jopa nollaan ast, usemmat valtot ovat ssällyttäneet verolakehnsa vaatmuksen markknaehtosen hnnottelun noudattamsesta. Kuten Easson (1999, 66) toteaa on srtohntojen okeellsuus tärkeää myös sen taka, että yl kolmannes rajan yl tapahtuvsta tavaroden ja palveluden myynnstä koostuu monkansallsten konsernen ssässtä tapahtumsta. Markknaehtonen hnnottelu koskee luonnollsest myös mutakn konsernyhtöden välsä transaktota kun tavaroden ja palveluden ostoa ta myyntä. Esmerkkenä nästä vodaan manta aneettomsta okeukssta maksettujen rojalten ja lanosta maksettujen korkojen okeellsuus suhteessa markknahntohn. (Tomsett, 1989, ) 18

22 Markknaehtosen hnnan määrttely konsernn ssäslle lketapahtumlle aheuttaa usen verovranomasten ja yrtyksen vällle ermelsyyttä. Epäselven tlanteden välttämseks OECD on antanut ohjeet srtohntojen määrttämselle. Ohjeden tarkotuksena on myös estää mahdollnen kaksnkertanen verotus. Ssäslle tapahtumlle määrtettävä hnta vo perustua, joko kustannuksn ta markknahntaan. Perntesest srtohntojen määrttelyssä on käytetty, jotan seuraavsta kolmesta menetelmästä: vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmä, kustannusvottolsämenetelmä ja jälleenmyynthntamenetelmä. Vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmässä srtohnta määrtellään rppumattomen osapuolten vastaavanlasssa olosuhtessa ja vastaavasta transaktosta maksettavan hnnan mukaan. Vertalu vodaan suorttaa, joko kahden täysn rppumattoman osapuolen käyttämään hntaa ta stten hntaa, jonka kyseessä oleva yrtys velottaa ta maksaa ulkopuolselle yrtykselle. Tämä menetelmä soveltuu hyvn esmerkks raaka-aneden hnnotteluun. Tosten hyödykkeden ja ertysest palveluden tapauksessa vastaavanlasten transaktoden puuttumnen vo tehdä menetelmän soveltamsen ongelmallseks. Kustannusvottolsämenetelmässä markknaehtonen hnta määrtellään lsäämällä tavaran, palvelun ta okeuden tuottamsesta aheutunesn kustannuksn tetyntasonen vottolsä. Muuttuven, nmenomaan kysesen transakton aheuttamen kustannusten lsäks huomoon ptää ottaa myös laskennallnen osa yrtyksen kntestä kustannukssta. Menetelmä soveltuu ertysest erlasten puolvalmsteden hnnotteluun ja sellasn tlantesn, jossa tytäryrtys tom lähnnä van emoyhtön alhankkjana. Vottolsän arvonnssa lähtökohtana vodaan ptää stä katetta, jonka sama yrtys saa käydessään kauppaa vastaavanlaslla tuottella rppumattomen osapuolten kanssa. Jos tällasa transaktota e ole, vottolsän tasoa vodaan hakea vertaamalla tlannetta shen, mnkälasen vottolsän ulkopuolset yrtykset saavuttavat vastaavssa kaupossa. Perttävän 19

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4 TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A: Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0. BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit .2. spln estys ézer estyksen yksnkertasuus ja voma ovat ettämättä sen suoson salasuus. Kakesta huolmatta slläkn on rajotuksensa, jotka ovat yltettävssä splnejä käyttäen. Lsäämällä kontrollpstetä saadaan

Lisätiedot

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys Ylestä Teäsakenteden ltokset (EC3-1-8, EC3-1-8-NA) Teäsakenteden lttämsessä tosnsa vodaan käyttää seuaava menetelmä: uuv-, ntt- ja nveltappltokset htsausltokset lmaltokset Ltos ja knntys Ltosta asttavan

Lisätiedot

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät Panokerron-, epslon-rajotusehtoja hybrdmenetelmät Optmontopn semnaar - Kevät 000 / Estelmän ssältö Ylestä jälkkätespreferenssmenetelmstä Panokerronmenetelmä Epslon-rajotusehtomenetelmä Hybrdmenetelmä Esmerkkejä

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa Usean muuttujan funktoden ntegraallaskentaa Pntantegraaln määrtelmä Yhden muuttujan tapaus (kertausta) Olkoon f() : [a, b] R jatkuva funkto Oletetaan tässä ksnkertasuuden vuoks, että f() Remann-ntegraal

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ TTKK/Fyskan latos FYS-1640 Klassnen mekankka syksy 2009 Laskuharjotus 5, 16102009 1 Ertysessä suhteellsuusteorassa Lagrangen funkto vodaan krjottaa muodossa v L = m 2 u t 1! ṙ 2 V (r) Osota, että tämä

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat: Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

Galerkin in menetelmä

Galerkin in menetelmä hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

3. Datan käsittely lyhyt katsaus 3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus

Lisätiedot

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin MAT-3440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tampereen teknllnen ylopsto Rsto Slvennonen Kevät 00 4. Vektorfunkton dervaatta. Ketjusääntö.. Reaalarvosen funkton dervaatta Tässä luvussa estetään dervaattakäste ensn reaalarvoselle

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN Kokonasperuste ahstettu 29.6.2007. ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN ÄLLYLEELO PEREDEN OVELAALE... 2 VAKEKNE REE... 3 VAVELKA...

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta / LUT School of Energy Systems LUT Kone Koneensuunnttelu Elas Altarrba SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat. 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tamperee teklle ylopsto Rsto Slveoe Kevät 2010 Luku 3 Raja-arvot Osttasdervaatat 1 Fuktode raja-arvot Tarkastelemme fuktota f : A, jode määrttelyjoukko A T Muuttujat ovat

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Tilastollinen mekaniikka. Peruskäsitteitä Mikro- ja makrotilat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Einstein jakauma Fermi-Dirac jakauma Jakaumafunktiot

Tilastollinen mekaniikka. Peruskäsitteitä Mikro- ja makrotilat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Einstein jakauma Fermi-Dirac jakauma Jakaumafunktiot Tlastollnen mekankka Peruskästtetä Mkro- ja makrotlat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Ensten jakauma Ferm-Drac jakauma Jakaumafunktot Tlastollnen mekankka Teora on stä vakuttavamp, mtä yksnkertasemmat ovat

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista Musto 15.3.2011 Musto tehostamskannustmen kahdeksan vuoden srtymäajan vakutukssta Jakeluverkonhaltjoden tehostamstavotteet kolmannelle valvontajaksolle lasketaan suuntavvossa tarkemmn kuvatulla StoNED-menetelmällä

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö 7 Vektorfunkton dervaatta Ketjusääntö Täydennämme ja kertaamme seuraavassa dfferentaallaskennan teoraa kursslta Laaja matematkka Palautetaan meln dervaatan määrtelmä reaalfunktolle: Funkton f : R R dervaatta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k.

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k. Olkoot A R n n ja T R n n sten, että on olemassa ndeks p N jolle T p = Tällästä matrsa kutsutaa nlpotentks Näytä, että () () () Olkoot Määrtä matrs B n (λi + A) n = (λi + T ) n = B = n mn n,p ( ) n λ n

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi FIAS S5/000 Opas äytteeoto tekste vaatmuste täyttämseks akkredtota varte 5 (9) Lte äytteeoto vrhelähteet, luotettavuude estmot ja äytteeottoketju optmot Pett Mkke äytteeoto vrhelähteet, luotettavuude estmot

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 Oulu Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 28.12.2016 n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Asia Rovaniemen

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro Lsätehtävä 1. Erään yrtyksen satunnasest valttujen työntekjöden possaolopäven määrät olvat vuonna 003: 5, 3, 1, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4,, 1, 15, 4, 0,, 4, 3, 3, 8, 3, 9, 11, 19, 17, 14, 7 a)

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Jäykän kappaleen liike

Jäykän kappaleen liike aananta 9.9.014 1/17 Jäykän kappaleen lke Tähän ast tarkasteltu massapstemekankkaa : m, r, v Okeast fyskaalset systeemt ovat äärellsen kokosa, esm. jäykät kappaleet r r j = c j =vako, j elastset kappaleet

Lisätiedot

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: l"t i" meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan

ffirls O/n/ O//n& Kukkasielu Anne Kostian: lt i meille puutarhuri, ihmisille. y,s' yrittäiä Anne Kostianin, joka ayaa kukkien ia Sielurkukan Kukkaselu Anne Kostan: r ff,, I O/n/ O//n& Tapasmrne F puutarhur, yrttää Anne Kostann, joka ayaa kukken a Selurkukan * herkkää ssntä. Kukkaselunmellä hmsä auttana Kostan kertoo, mkä on kukken henknen l"t

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Metallurgiset liuosmallit: Yleistä

Metallurgiset liuosmallit: Yleistä Metallurgset luosmallt: Ylestä Ilmömallnnus rosessmetallurgassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 3 Tavote Tutustua deaal- ja reaalluosten kästtesn Tutustua luosmallehn ylesellä tasolla Luosmallen jaottelu Hyvän

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol. LH-1 Kaasusälö ssältää 1, g typpeä 1800 K lämpötlassa Sälön tlavuus on 5,0 l Laske pane sälössä ottamalla huomoon, että tässä lämpötlassa 30 % typpmolekyylestä, on hajonnut atomeks Sovella Daltonn laka

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava: Esitiedot

Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava. Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava: Esitiedot TKK (c) Ilkka Mell (2004) Kokoastodeäkösyys ja Kokoastodeäkösyys ja : Johdato Kokoastodeäkösyyde ja Bayes kaavoje systeemteoreette tulkta Johdatus todeäkösyyslasketaa Kokoastodeäkösyys ja TKK (c) Ilkka

Lisätiedot

Ruuvien kestävyyksien mitoitusarvot

Ruuvien kestävyyksien mitoitusarvot 3..4.1 Ruuven kestävyyksen mtotusarvot Lekkauskestävyyen mtotusarvo (lekettä koht) v fub A Fv,R γ M - kun ruuvn kerteet ovat lekkaustasossa ( A As ): - lujuusluokat 4.6, 5.6 ja 8.8: v 0,6 - lujuusluokat

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

5 INTERPOLOINTI. 5.1 Johdanto. 5.2 Interpolointi emojanan alueessa

5 INTERPOLOINTI. 5.1 Johdanto. 5.2 Interpolointi emojanan alueessa Elementtmenetelmän perusteet 5. 5 ITERPOLOITI 5. Johdanto Ylenen elementtmenetelmä edellyttää nterpolonnn käyttöä. Sen avulla vodaan kenttäfunkto f (esmerkks srtymäkomponentt ta lämpötla) esttää elementn

Lisätiedot

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 5.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX BASIS-BINDEMITTEL NKL (5L) 93162 - Kyttötarkotus:

Lisätiedot