Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely"

Transkriptio

1 Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden latos KLEEMOLA, PEKKA: Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Pro gradu tutkelma: 59 svua Kansantaloustede Toukokuu 2007 Tämän tutkmuksen tarkotuksena on selvttää, mten kansanvälnen verotus vakuttaa yrtysten käyttäytymseen. Er valtot verottavat yrtyksä er verokannolla ja erlaslla verotusmenetelmllä. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Työssä tullaan esttelemään suunnttelumahdollsuuksa, jota erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Työssä tullaan myös käymään läp kansanvälsen yrtysverotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä, joden perusteella yrtysten tulosta verotetaan. Työssä estellään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Tämän ohella tutkelmassa käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa kun korkean verotuksen valtossa. Sekä teoreettset mallt että emprset tutkmukset osottavat, että yrtyksllä on mona kenoja, joden avulla ne vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Näyttää myös sltä, että yrtykset käyttävät nätä mahdollsuuksa hyväkseen. Tosaalta, kun tuloksen srtämsen mahdollsuus lsää verotettavan tuloksen joustavuutta, saattaa se samanakasest aheuttaa reaalnvestonten veroherkkyyden penenemstä. Tämä johtuu taas stä, että yrtykset kykenevät tuloksen srtämsen avulla välttämään osan nvestonnn kohdemaan asettamasta verorastuksesta. Mahdollsuus srtää tuloja valtosta toseen saattaa täten erässä tapauksssa hekentää suoren sjotusten ja yhtöverokantojen välstä rppuvuussuhdetta. Avansanat: kansanvälnen verotus, suorat sjotukset, tuloksenjärjestely, verosuunnttelu

3 1 JOHDANTO ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS Ulkomaset suorat sjotukset Kansanvälsen verotuksen peraatteet Verotuksen neutraalsuus Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU Tuloksenjärjestelyn välneet Srtohntojen määrttämnen TULOKSENJÄRJESTELYN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVAT MALLIT Velan allokonnn mall Ssästen lketomen ja srtohnnottelun mall VÄLIYHTEISÖJEN KÄYTTÖ VEROSUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Välyhtesöjen käytön motvt Veroketaat Holdngyhtöt Rahotusyhtöt Välyhtesöjen käyttöä rajottavat tekjät TUTKIMUSTULOKSIA VEROSUUNNITTELUSTA Yrtyksen voton ja verokannan välnen yhteys Verotusmenetelmen vakutus yrtysten käyttäytymseen Tuloksenjärjestelyn toteuttamsen välneet Valtoden reagont konsernen tuloksenjärjestelyyn Rahotusyhtön käytön vakutus pääomankustannukseen ja efektvsn veroastesn LOPPUPÄÄTELMÄT...53 LÄHTEET...56

4 1 JOHDANTO Yrtysten kansanvälstymnen on vme vuoskymmennä edennyt varsn nopeast. Velä luvulla kansanvälstymnen tapahtu lähnnä vennn kautta. Tuotannon srtämnen ulkomalle alko laajemmassa mttakaavassa vasta 1980-luvulla. Pääomamarkknoden vapautuessa ja globalsaaton edetessä myös yrtysten omstus on kansanvälstynyt. Suur osa yrtysten tekemstä reaal-nvestonnesta suuntautuu tänä pävänä yrtyksen kotmaan ulkopuolelle. Yrtysten tekemät päätökset uusen tuotantoyksköden sjantpakosta syntyvät monen tekjän yhtesvakutuksesta. Yhtenä vakuttava tekjänä on kansanvälnen verotus. Kansanvälnen verosuunnttelu on er maden erlasten verokantojen taka monkansallselle yrtykselle erttän tärkeää. Oken toteutettuna hyvä verostratega vo olla yrtykselle suuren lsäarvon ja klpaluedun lähde. Tämän työn tarkotuksena on tutka, mllä kenolla yrtykset vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Työssä tullaan knnttämään huomota shen, mten kansanvälsten konsernen harjottama verosuunnttelu vakuttaa suoren sjotusten ja verotuksen välseen rppuvuussuhteeseen. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Täten työssä tullaan ertysest tarkastelemaan, mtä suunnttelumahdollsuuksa erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Yrtysten tavotteena on luonnollsest raportoda mahdollsmman suur osa tulosta alhasen verotuksen valtossa, kun taas kustannuksa pyrtään srtämään korkeamman verotuksen valtohn. Kysesn tavottesn yrtykset vovat päästä esmerkks konsernn ssästen lketomen srtohnnottelun ja velan okeanlasen allokaaton avulla. Työssä tullaan esttelemään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, 1

5 jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa, kun korkean verotuksen valtossa. Luvussa 2 käydään läp, mtä ulkomaslla suorlla sjotukslla tarkotetaan. Lsäks luvussa 2 estellään kansanvälsen verotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä. Luvussa 3 estellään kansanvälsen verosuunnttelun välnetä. Luvussa 3 estellään myös peraatteet, joden avulla konsernen ssäslle lketomlle on mahdollsta määrtellä srtohnnat, jotka kuvaavat mahdollsmman hyvn todellsuutta ja josta e aheudu mahdollsa vranomassanktota. Tämän jälkeen luvussa 4 estellään teoreettset mallt, joden avulla kuvataan, mten yrtykset pystyvät konsernn ssäsellä velan allokonnlla ja ssästen lketomen srtohnnottelulla hyödyntämään maden välsä eroja verokannossa ja stä kautta alentamaan kokonasverorastustaan. Konsernt vovat harjottaa verosuunnttelua myös ulkomasten välyhtesöjen avulla. Luvussa 5 käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Luvussa 6 estellään emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty selvttämään yrtysten er massa raportomen vottojen ja kysesten maden yhtöverokantojen välstä yhteyttä. Luvussa 6 estellään myös emprsä tutkmuksa, joden avulla vodaan selvttää syyt yrtysten kannattavuuksssa havatulle erolle korkean ja matalan verotuksen maden välllä. Tämän lsäks luvussa tarkastellaan rahotusyhtön käytön vakutusta pääomankustannuksn ja efektvsn veroastesn. 2

6 2 ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS 2.1 Ulkomaset suorat sjotukset Ulkomalle suuntautuvalla suoralla sjotuksella (foregn drect nvestment, FDI) tarkotetaan nvestonta, joka tehdään nvestovan yrtyksen kotmaan rajojen ulkopuolelle pysyvän taloudellsen suhteen luomseks. Investont vodaan toteuttaa useammalla vahtoehtosella tavalla. Buckley (1998, 110) määrttelee, että suora sjotus vodaan toteuttaa esmerkks perustamalla ulkomalle uus tytäryrtys ta svukonttor, laajentamalla jo olemassa olevaa ulkomasta tytäryhtötä ta hankkmalla osuus ulkomasesta yhtöstä. Suorat sjotusvrrat ulkomalle koostuvat suorsta nettosrrosta emolta ulkomaselle tytäryhtölle pääoman ta velan muodossa ja ulkomasen tytäryhtön vottojen uudelleen sjottamsesta. Tavallsest suora sjotus on kokonasuus, joka ssältää pääoman ta velan lsäks esmerkks teknologan sekä johtams- ja markknonttatojen srtoa nvestontkohteeseen. Suora sjotus eroaa epäsuorasta el portfolosjotuksesta juur pysyvyyden ja määräysvallan suhteen: portfolosjotusten päätavotteena on saada sjotukselle mahdollsmman hyvä tuotto joskus erttän lyhyelläkn sjotusperspektvllä käyttämällä hyväks esmerkks kohdeyrtyksen osakkeen mahdollsta hnnotteluvrhettä pakallsessa pörssssä. Tavallsest portfolosjottaja e ole knnostunut käyttämään aktvsest määräysvaltaa kohdeyrtyksessä. Tällön myöskään yrtyksen sjantmaan yhtöverotuksella e voda olettaa olevan merkttävää vakutusta sjotuspäätöstä tehtäessä. Lsäks portfolosjotuksn lttyy usen sjotusten hajauttamnen useampaan kohteeseen, kun taas suora sjotus kohdstuu tyypllsest yhteen kohteeseen. 3

7 Tutkelman tarkotuksena on perehtyä juur suoren sjotusten ja verotuksen suhteeseen sekä kansanvälsen tomnnan tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Portfolosjotuksa e tutkelmassa tarkastella. 2.2 Kansanvälsen verotuksen peraatteet Kansanvälsten konsernen verotuksessa kästellään usen tlanteta, jossa tulo ja tulonsaaja ta pääoma ja pääoman omstaja ovat yhteydessä useampaan valtoon. Monkansallsten konsernen kokonasverorastusta vodaan yksnkertastetust kuvata seuraavalla tavalla ( Keen, 1991, 167). h a T = T + T + T ha Yhtälön mukaan yrtyksen kokonasverorastus muodostuu yrtyksen kotmassta votosta kotmaahan maksetusta verosta T h, ulkomalla syntynestä tulosta ulkomalle maksetusta verosta T a ja ulkomassta tulosta kotmaahan maksetusta verosta T ha. Tutkelman tarkotuksena on tarkastella suoren sjotusten ulkomalla tapahtuvaa verotusta ja ulkomalla syntyneden ta seltä kotutettujen vottojen verotusta konsernn kotmaassa. Puhtaast kotmasten tulojen verotusta e ole tarkotus tutka. Monkansallsten yrtysten verotuksen selkeyttämseks valtoden tulee määrtellä säännöt, joden mukaan esmerkks ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutettua vottoa verotetaan. Fskaalsessa melessä valtot luonnollsest haluasvat käyttää verotusvomaansa mahdollsmman laajast, mutta verotuksessa on luonnollsest myös mustettava kohtuullsuus ja okeudenmukasuus. Monet valtot ovatkn tämän taka solmneet kahdenkesksä ja monenkesksä verosopmuksa, joden avulla pyrtään selkeyttämään kansanvälstä verotusta. Suurn osa sopmukssta pohjautuu OECD:n 4

8 mallsopmukseen. Eassonn (1999, 27-28) mukaan verosopmusten ylesnä tavottena ovat: verotusokeuden jakamnen valtoden kesken, kansalasuuteen perustuvan syrjnnän postamnen, veropetosten ehkäsy, kansanvälsten nvestonten hallnnollsten esteden postamnen ja kansanvälsen kaksnkertasen verotuksen elmnont. Tärkempnä nästä vodaan kansanvälsen konsernn tomnnan kannalta ptää verotusokeuden jakamsta valtoden kesken ja kaksnkertasen verotuksen postamsta. Verotusokeuden jaon perustana vodaan ptää verotuksen alueellsta ulottuvuutta. Verotuksen alueellnen ulottuvuus vodaan määrtellä kolmen vahtoehtosen peraatteen mukasest: asunpakkaperaate, lähdevaltoperaate ja kansalasuusperaate. Asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kukn valto verottaa maassa asuva hedän globaalsta tulosta ja pääomasta, rppumatta hedän kansallsuudestaan. Kansanvälsten konsernen ollessa verovelvollsa asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kakk verotus tapahtuu emoyhtön kotmaassa. Ulkomasen tytäryrtyksen vottoa verotetaan ss samalla tavalla kun saman konsernn kotmasssa tompakossa syntynetä vottoja. Akasemmn estetyn konsernn kokonasverorastusta kuvaavan yhtälön osalta asunpakkaperaatteen soveltamnen tarkottaa seuraavaa (Keen, 1991, 168): a T = 0 ja ha T h a = τ π, jossa h τ = yhtöverokanta emoyhtön kotmaassa a π = ulkomalla sjatsevan tytäryrtyksen verotettava votto. 5

9 Lähdevaltoperaatetta sovellettaessa valtot taasen verottavat maassa syntyvä tuloja ja maassa sjatseva pääoma rppumatta nden omstajan asunpakasta ta kansallsuudesta. Konsernen tapauksessa tämä tarkottaa, että tytäryhtöden tulos on verotettavaa tuloa tulon syntymämaassa. Emoyhtön kotmaa vapauttaa ss ulkomalla syntyneet ja seltä kotutetut votot verotukselta, kun taas valto, jossa tytäryrtys tom verottaa tyttären vottoja samalla tavalla kun puhtaast kotmastenkn yrtysten vottoja. Lähdevaltoperaatteen noudattamsesta seuraa, että ha T = 0 ja a T a a = τ π, jossa a τ = yhtöverokanta valtossa, jossa tytäryrtys tom. Kolmas mahdollsuus kansanvälstä verotusta ohjaavaks menetelmäks on kansalasuusperaate, jonka mukasest jokanen valto verottaa oma kansalasaan. Kansalasa verotetaan hedän globaalsta tulosta ja pääomasta rppumatta stä asuvatko he veroja keräävässä valtossa va evät. Monkansallsa konserneja koskevassa verotuksessa kysesellä peraatteella on tosn penemp merktys, kun kahdella akasemmn mantulla menetelmällä. Käytännössä er maden verotus perustuu useamman peraatteen samanakaseen soveltamseen. Asunpakkaperaate on kutenkn monessa valtossa enssjasessa asemassa ja sen täydentäjänä käytetään lähdevaltoperaatetta. Suomessa kotmaset yhtöt ja maassa asuvat henklöt joutuvat maksamaan veroa maalmanlaajusesta tulosta ja pääomasta. Myös ulkomasa yhtötä verotetaan Suomesta peräsn olevasta tulosta ja Suomessa sjatsevasta pääomasta. Tämä tarkottaa, että kotmasn yrtyksn sovelletaan asunpakkaperaatetta, kun taas ulkomasa yrtyksä verotetaan 6

10 Suomessa lähdevaltoperaatetta noudattaen. Eräät valtot soveltavat kutenkn kakka kolmea peraatetta samanakasest. (Helmnen, 2002, 29.) 2.3 Verotuksen neutraalsuus Hyvän verojärjestelmän omnasuutena pdetään usen myös neutraalsuutta el stä, että verotus e muuta hmsten ta yrtysten käyttäytymstä stä, mtä se ols lman verojen olemassaoloa. Kansanvälsen verotuksen alueella neutraalsuudella on myös suur merktys; globaaln talouden tehokas tomnta edellyttäs, että verotus e suoss ta syrjs maan rajojen ulkopuolella tapahtuva transaktota puhtaast kotmasn verrattuna. Tässä melessä verotuksen e tuls esmerkks vakuttaa yrtyksen tekemään päätökseen stä, rakennetaanko uus tuotantolatos yhtön kotmaahan va johonkn muuhun maahan. Asunpakka- ja lähdevaltoperaatteet lttyvät lähesest keskesn neutraalsuuskästtesn, jotka ovat pääoman ventneutraalsuus ja pääoman tuontneutraalsuus. Asunpakkaperaatteen maalmanlaajusella soveltamsella nn yrtysten kun ykstyshenklödenkn verotuksessa vodaan mahdollstaa pääoman ventneutraalsuus, mkä tarkottaa stä, että valtoden tuls verottaa yrtysten ulkomalta peräsn oleva tuloja samalla efektvsellä rajaveroasteella kun kotmasa tuloja. Ventneutraalsuuden toteutumsen seurauksena verotuksen e ptäs vakuttaa nvestonnn kohdemaan valntaan. Lähdevaltoperaatteen globaal noudattamnen johtaa taasen pääoman tuontneutraalsuuteen, jonka seurauksena ulkomaset ja kotmaset nvestojat saavat samanlasesta nvestonnsta (rsk on sama) saman veron jälkesen tuoton, rppumatta stä mstä maasta nvestonnn rahotus on peräsn. Tuontneutraalsuuden toteutuessa emoyrtyksen kotmaalla e ole merktystä ulkomasen tytäryrtyksen verotuksen tomttamseen. Er maden verojärjestelmen 7

11 erlasuudesta johtuen molempa neutraalsuuskästtetä e voda saavuttaa samanakasest. Nän ollen valtot päätyvät suosmaan jompaa kumpaa vahtoehtoa. (Keen, 1991, ) 2.4 Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät Kansanvälsen verojärjestelmän tavotteena sanotaan usen olevan se, että kansanvälset tulot tulevat verotetuks kerran ja van kerran. Ulkomasten suoren sjotusten osalta tämä tarkottaa, että yrtysten kansanvälstymsen e ptäs mahdollstaa verojen täydellstä välttelyä, mutta sen e myöskään ptäs kohtuuttomast krstää konsernen verotusta. Koska er valtot soveltavat er verotusperaatteta samanakasest, saatetaan kutenkn päätyä tlanteeseen, jossa samaa tuloa verotetaan kahteen kertaan. Nän vo esmerkks käydä, jos valto, jossa tytäryrtys sjatsee, verottaa ensn yrtyksen vottoja ja sen jälkeen emoyrtyksen kotmaa verottaa myös samoja vottoja nden kotuttamsen yhteydessä. Tosn sllä e ole snänsä merktystä, kunka moneen kertaa jotan tettyä tuloa verotetaan. Oleellsta kansanvälsten konsernen kannalta on sen sjaan se, kunka korkea ulkomasten vottojen kokonasverorastus on. Verotuksen ylesenä tavotteena pdetään stä, että verorastus ols vähntään alhasempaa yhtöverokantaa käyttävän valton yhtöveron suurunen, mutta e kutenkaan korkeamp kun korkeamman yhtöverotuksen valton käyttämä verokanta. Kansanvälstä verotusokeutta jaettaessa lähdevaltoden ja asunpakka valtoden kesken, päädytään jossan tapauksssa tlantesn, jossa molemmat valtot verottavat samaa tuloa. Jotta kokonasverorastus e kysesssä tapauksssa nouss kohtuuttomaks, valtot pyrkvät verosopmuksa noudattaen postamaan kaksnkertasta verotusta, joko vapautusmenetelmää, hyvtysmenetelmää ta vähennysmenetelmää käyttäen. (Easson, 1999, ) 8

12 Vapautusmenetelmässä konsernn emoyhtön kotmaa vapauttaa ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutetut votot verotukselta. Vapautus vo olla joko täydellnen ta osttanen. Vapautusmenetelmää sovellettaessa esmerkks hollantlanen emoyhtö maksaa saksalasen tytäryhtön tuloksesta van Saksan yhtöveron. Saksassa tomvan tytäryrtyksen hollantlaselle emolle maksama osnkoja e täten enää veroteta Hollannssa. Vapautusmenetelmän soveltamsesta seuraa, että ha T = 0. Vapautusmenetelmää käyttäven valtoden välllä saattaa tosn olla eroavasuuksa sen suhteen, mten kysestä menetelmää sovelletaan käytännössä. Erässä valtossa yrtykset vovat esmerkks vaata vapautusta kotmasesta verosta van, jos yrtyksellä on merkttävä omstusosuus ulkomasesta yrtyksestä. Lsäks ehtona vapautuksen saamselle vo olla, että vapautus myönnetään vasta sllon, kun ulkomalle maksetut yhtöverot ylttävät jonkn tetyn alarajan. (de Mooj & Ederveen, 2001, ) Hyvtysmenetelmässä lähdevaltoon maksetut verot saadaan vähentää asunvalton samalle tulolle määräämstä verosta. Jos esmerkks krekkalasella yhtöllä on tytäryhtö Tanskassa ja yhtöverokanta on Krekassa 40% ja Tanskassa 32%, maksaa krekkalanen yhtö tytäryhtön 100 euron tuloksesta 32 euroa veroa Tanskaan ja lsäks 8 euroa veroa Krekkaan. Hyvtysmenetelmästäkn on olemassa erlasa sovelluksa esmerkks sen suhteen, myönnetäänkö hyvtys täydellsenä va osttasena ja sen suhteen annetaanko konsernlle lykkäysetu va e. Melko ylenen menetelmä on sellanen, jossa konsernlle myönnetään lykkäysetu ja osttanen hyvtys ulkomalle maksetusta verosta. Lykkäysetu tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja 9

13 verotetaan vasta nden kotuttamsen yhteydessä. Osttasella hyvtyksellä taasen tarkotetaan stä, että ulkomasten hyvtysten maksmmäärä e vo ylttää emoyhtön kotmaan yhtöverokannan mukasta verorastusta. Emoyhtön kotmaa e ss maksa veronpalautuksa konsernlle, vakka sen ulkomalle maksamat verot ylttäsvät kotmaan asettaman verorastuksen. Osttanen hyvtys ja lykkäysetu vodaan lmasta matemaattsest seuraavalla tavalla (Keen, 1991, ). h a ha ha τ τ T = D max ω, 0, a 1 τ jossa ha D = ulkomasesta tytäryhtöstä kotutettavan osngon määrä, ω = lähdevero valtossa, jossa tytäryrtys tom. Tlantessa, jossa ulkomalle maksetut verot ovat kotmaan veroja suuremmat, yrtyksellä sanotaan olevan ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä (excess foreng credts). Yljäämä ulkomasssa hyvtyksssä tarkottaa stä, että edellä estetyssä yhtälössä pätee nolla-argumentt, el T ha = 0. Jos emoyhtön kotmaassa maksamat verot taasen ylttävät ulkomaset verot, yrtyksellä on aljäämä h a ulkomasssa hyvtyksssä (defct foreng credts). Tämä tarkottaa, että τ > τ, jonka seurauksena T ha > 0. Ulkomaslla hyvtyksllä on suur vakutus monkansallsten yrtysten tomntaan. Mkäl konsernlla on ylmääräsä hyvtyksä, saatetaan esmerkks ulkomasen tytäryrtyksen vottoa pyrkä srtohnnottelun avulla srtämään konsernn kotmaahan. Lsäks hyvtyksllä ja lykkäysedulla on vakutusta ulkomasen tytäryrtyksen rahotusrakenteeseen, kuten Hnes (1994) toteaa. Lykkäysedun myöntämsen seurauksena hyvtysmenetelmä tosn tom ulkomalla 10

14 pdätettyjen vottojen osalta kään kun vapautusmenetelmä. Vapautusmenetelmää soveltaven ta lykkäysetua myöntäven valtoden kannalta onkn samalla tavalla hatallsta, mkäl konsernt pyrkvät suuressa määrn srtämään ta pdättämään tulostaan alhasemman verotuksen valtohn (Alworth, 1988, 29). Mkäl hyvtys myönnetään yrtykslle täydellsenä, emoyhtön kotmaa joutuu maksamaan konsernlle veronpalautusta jos yrtyksellä on ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä. Edellä estettyjen yhtälöden mukasest kotutetun tulon verorastus vodaan tällön kuvata seuraavast (Keen, 1991, 172): T ha h a ha τ τ = D ω. a 1 τ Hyvtyksen ollessa täydellnen on ss mahdollsta, että T ha < 0. Kolmas hyvtysmenetelmän sovellus on sellanen, jossa yrtykslle myönnetään osttanen hyvtys lman lykkäysetua. Menetelmää käytetään esmerkks muden kun osakeyhtömuotosten ulkomaan tomntojen verotuksessa. Lykkäysedun puuttumnen tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja verotetaan emoyhtö kotmaassa rppumatta stä, onko kysesä vottoja velä kotutettu va e. Tästä seuraa, että verorastukseks muodostuu (Keen, 1991, 172): h a a (,0) ha T = max τ π T. Hyvtysmenetelmää vodaan soveltaa myös sten, että hyvtys on täydellnen, mutta lykkäysetua e yrtykslle myönnetä. Tässä tapauksessa on jälleen mahdollsta, että emoyhtön kotmaa joutuu 11

15 maksamaan monkansallselle yrtykselle veronpalautuksa. Verorastusta kuvaava yhtälö saa tällön seuraavan muodon: ha h a a T = τ π T. Kuten akasemmn todettn, kansanvälstä kaksnkertasta verotusta vodaan pyrkä postamaan myös vähennysmenetelmää käyttämällä. Vähennysmenetelmässä konsern saa kotmaan verorastusta laskettaessa vähentää ulkomalle maksetut verot ulkomalla syntynestä tulosta. Ulkomalle maksettuja veroja kästellään kotmaan verorastusta laskettaessa samalla tavalla kun mutakn kuluja. Tästä seuraa, että emoyhtön verorastus ulkomasten tulojen osalta on: ha h a a T = τ ( π T ). Vähennysmenetelmän ongelmana on, että se e kokonaan posta kaksnkertasta verotusta, mutta penentää kylläkn sen suuruutta (Keen, 1991, 173). Usemmat valtot soveltavat kansanvälsessä verotuksessaan joko vapautusmenetelmää ta osttasta hyvtystä täydennettynä lykkäysedulla. Emo-tytäryhtödrektv takaa, että EU-valtot soveltavat jompaakumpaa edellä mantusta menetelmstä kaksnkertasen verotuksen postamseks unonn alueelta. EU-masta Krekka, Espanja, Irlant ja Englant käyttävät hyvtysmenetelmää, muut soveltavat vapautusmenetelmää (de Mooj & Ederveen, 2001,11). On kutenkn todettava, että monet valtot soveltavat molempa järjestelmä samanakasest sten, että tetyt tulot vapautetaan kotmaassa verotukselta, kun taas toslle tulolle myönnetään hyvtys. Tämän seurauksena van muutamat valtot soveltavat puhdasta vapautus- ta hyvtysmenetelmää. Ylesest esmerkks ulkomaslle korkotulolle myönnetään van hyvtys. Aktvsesta lketomnnasta syntyneet tulot 12

16 sen sjaan usemmten vapautetaan verosta (Easson, 1999, 73). Suom esmerkks myöntää van rajallsen vapautuksen ulkomasen tytäryrtyksen maksamalle osngolle. 13

17 3 KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU 3.1 Tuloksenjärjestelyn välneet Kansanvälnen konsern koostuu er valtossa tomvsta jurdsest tsenässtä yrtyksstä. Nällä yrtyksllä on yhtesä tavotteta, vakka ne tomvatkn tsenäsest. On ss mahdollsta, että kansanvälsssä konsernessa ryhdytään er valtossa oleven konsernyhtöden välseen peteltyyn votonsrtoon verotuksen mnmomseks. Tämä saattaa johtaa shen, että verotettavaa tulosta srretään myös valtosta toseen. Tämä vodaan toteuttaa sopmalla konsernn ssästä transaktosta ja nssä käytetystä hnnosta ja musta taloudellssta ehdosta er tavalla, kun mtä tosstaan rppumattomat yhtöt olsvat samanlasessa tlanteessa sopneet. Ssässsä tavara- ta palvelusrrossa saatetaan käyttää yl- ta alhntoja. Samon saatetaan perä yl- ta alrojalteja takka yl- ta alkorkoa. Näyttämällä vottoa matalan verokannan valtossa ta srtämällä vottoa tappollsn yksköhn vodaan välttyä verolta, joka muuten jouduttasn maksamaan. (Helmnen, 2005, ) Ilman ertystä lansäädäntöä, monkansallset yrtykset vosvat pelkästään ssästen tapahtumen hnnottelun kautta mnmoda kokonasverorastustaan merkttäväst. Yrtyksen tavotteena ss on mnmoda korkean verotuksen valtossa tomvan yrtyksen tulos ja vastaavast maksmoda tulos alhasen verotuksen valtossa. Kansanvälsen konsernn tomntaa vodaan täten havannollstaa yksnkertastetust kuvon 1 avulla. 14

18 Valto A verokanta 30% alhnta ylhnta Valto B verokanta 45% KUVIO 1. Srtohnnottelun peraate kahden valton kesken Korkean verotuksen valtossa (B) tomva tytär pyrk maksamaan ylhntaa toselta tytäryrtykseltä, joka tom alhasemman verotuksen valtossa (A), ostamstaan tuottesta ja palvelusta. Vastaavast valtossa B tomva tytäryrtys velottaa myymstään tuottesta ja palvelusta alhntaa valtossa A tomvalta tytäryrtykseltä. Nän verotettavaa tulosta saadaan srrettyä korkeamman verotuksen valtosta alhasemman verokannan valtoon. Kuten jäljempänä luvussa 5 tullaan esttelemään, yrtykset vovat käyttää myös välyhtesöjä verorastuksensa penentämseks. Tällön yrtyksen srtohnnottelun peraatteta vodaan havannollstaan kuvon 2 avulla. Valto A ylhnta Valto X alhnta Valto B verokanta 30% verokanta 0% verokanta 45% alhnta ylhnta KUVIO 2. Srtohnnottelu välyhtesön avulla 15

19 Kuvon 2 tlanteessa verotettavaa tulosta pyrtään penentämään sekä valtossa A että valtossa B el srtämään tulos mahdollsmman suurelta osn alhasen yhtöverokannan valtossa X tomvalle yrtykselle. Kuten on manttu, monkansallset yrtykset vovat järjestellä tulostaan myös kustannuksa srtelemällä. Eräänä esmerkknä tästä vodaan manta velosta aheutuvat korkokustannukset. Velkojen korkojen kautta tapahtuva verosuunnttelu vodaan toteuttaa sten, että velka srretään korkean verotuksen maassa tomvan tyttären taseeseen, jonka kautta saadaan maksmotua korkojen vähennyskelposuuden verohyöty. Velkojen korot lmotetaan verotettavana tulona taasen valtossa, jossa verokanta on alhasn. Emoyrtys vo tok huomoda verosuunnttelumahdollsuudet jo sllon, kun ulkomasen tytäryrtyksen rahotuspäätöstä tehdään. Tällön päädytään usen velan käyttöön oman pääoman sjasta, koska velkojen korot ovat vähennyskelposa kustannuksa, kun taas omalle pääomalle maksetut korvaukset evät ole. Kysesen järjestelyn avulla koko konsernn verorastusta vodaan merkttäväst penentää. On kutenkn huomattava, että tytäryrtyksen emolle ta toselle tytäryrtykselle maksaman koron ptää olla sopusonnussa vastaaven markknakorkojen kanssa, jotta vältytään mahdollslta vranomassanktolta. Srtohnnottelun ohella konsernt vovat järjestellä tulostaan myös konserntuen, tappontasauksen ja konsernavustuksen kautta. Konserntukea vodaan antaa sten, että konsernn ssästä hnnottelua esmerkks tuotteden ja palveluden osalta tarkstetaan el alun pern käytettäväks aotusta hnnosta myönnetään alennuksa. Usen hnnottelutuessa on käytännössä kysymys stä, että emoyhtö lähettää tytäryhtölle slle myytyjä tuotteta koskevan hyvtyslaskun esmerkks tlkauden loppupuolella. Tällasen tuen antamsen on oltava perusteltua emoyhtön oman lketomnnan kannalta. Sten tuen antamselle ja markknaehtoperaatteesta pokkeamselle tulee olla lketaloudellnen peruste. Mkäl tytäryhtön taloudellnen tlanne on sellanen, että tuen 16

20 antamsella vodaan estää tappollsen tytäryrtyksen konkurssn ajautumnen, hnnottelutuk vodaan katsoa verotuksellsest hyväksyttäväks. Mkäl ulkomanen tytäryhtö e ole ollut tappollnen ta jos alhnnottelun tavotteena on lähnnä veroetujen saavuttamnen, hnnottelutukea e voda hyväksyä. (Ernst & Young, 2003, ) Er valtossa sjatseven konsernyhtöden välsen tappotasauksen estävät taasen konsernyhtöden verotuksen erllsyysperaate ja markknaehtoperaate. Suomalasen tytäryhtön verotuksessa e koskaan oteta huomoon sen ulkomasen emoyhtön tappota. Lähtökohtasest e myöskään ulkomasen tytäryhtön tappota voda ottaa huomoon suomalasen emoyhtön verotuksessa. Myöskään konsernavustuslak e koske ollenkaan kansanvälsä konserneja, vaan lak edellyttää, että sekä konsernavustuksen antaja että saaja ovat kotmasa yhtötä (Helmnen, 2005, ). Tämän vuoks konsernavustusta e voda lankaan käyttää nssä tapauksssa, jossa konsern harktsee tappollsen ulkomasen tytäryrtyksen tukemsta alhasemman kokonasverorastuksen saavuttamseks. Koska konserntuk, tappontasaus ja konsernavustus evät käytännössä ole kansanvälslle konsernelle kovnkaan merkttävä tuloksenjärjestelyvälnetä er valtossa tomven tytäryrtysten osalta, nden tarkastelu jää myös tutkelman ulkopuolelle. Jäljempänä tullaan sen sjaan esttelemään teoreettset mallt nn srtohnnottelusta kun velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Kuten on todettu, nn tuottojen kun kustannustenkn srtämsessä valtosta ja konsernyrtyksestä toseen, yrtykset vovat hyödyntää välyhtesöjä, joden tomntaperaatteta tullaan myös jäljempänä esttelemään. 17

21 3.2 Srtohntojen määrttämnen Verotusta koskevssa laessa vaadtaan, että konsernen ssässsä lketomssa tuls noudattaa markknaehtoperaatteen mukasta hnnottelua. Tämä tarkottaa stä, että kyseset transaktot ptää toteuttaa samolla hnnolla ja ehdolla, jota vastaavassa tlanteessa käytettäsn tosstaan rppumattomen osapuolten välllä. Verottajan melenknto herää ertysest sllon, jos jokn konsernyhtöstä tuottaa vuodesta toseen tappota ta verokedasvaltossa sjatseva konsernn ykskkö on pokkeuksellsen votollnen. Mkäl markknaehtosta hnnottelua e noudateta ja stä kautta pystytään penentämään jonkn yrtyksen tulosta, vodaan verotuksessa kutenkn tehdä okasu ja lsätä vrheellsen hnnottelun aheuttama tuloksen penennys kyseessä olevan yrtyksen tulokseen. (Helmnen, 2002, ) Koska aggressvsella srtohnnottelulla konsernen on mahdollsta penentää verotettavaa tulostaan korkean verotuksen maassa, joskus jopa nollaan ast, usemmat valtot ovat ssällyttäneet verolakehnsa vaatmuksen markknaehtosen hnnottelun noudattamsesta. Kuten Easson (1999, 66) toteaa on srtohntojen okeellsuus tärkeää myös sen taka, että yl kolmannes rajan yl tapahtuvsta tavaroden ja palveluden myynnstä koostuu monkansallsten konsernen ssässtä tapahtumsta. Markknaehtonen hnnottelu koskee luonnollsest myös mutakn konsernyhtöden välsä transaktota kun tavaroden ja palveluden ostoa ta myyntä. Esmerkkenä nästä vodaan manta aneettomsta okeukssta maksettujen rojalten ja lanosta maksettujen korkojen okeellsuus suhteessa markknahntohn. (Tomsett, 1989, ) 18

22 Markknaehtosen hnnan määrttely konsernn ssäslle lketapahtumlle aheuttaa usen verovranomasten ja yrtyksen vällle ermelsyyttä. Epäselven tlanteden välttämseks OECD on antanut ohjeet srtohntojen määrttämselle. Ohjeden tarkotuksena on myös estää mahdollnen kaksnkertanen verotus. Ssäslle tapahtumlle määrtettävä hnta vo perustua, joko kustannuksn ta markknahntaan. Perntesest srtohntojen määrttelyssä on käytetty, jotan seuraavsta kolmesta menetelmästä: vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmä, kustannusvottolsämenetelmä ja jälleenmyynthntamenetelmä. Vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmässä srtohnta määrtellään rppumattomen osapuolten vastaavanlasssa olosuhtessa ja vastaavasta transaktosta maksettavan hnnan mukaan. Vertalu vodaan suorttaa, joko kahden täysn rppumattoman osapuolen käyttämään hntaa ta stten hntaa, jonka kyseessä oleva yrtys velottaa ta maksaa ulkopuolselle yrtykselle. Tämä menetelmä soveltuu hyvn esmerkks raaka-aneden hnnotteluun. Tosten hyödykkeden ja ertysest palveluden tapauksessa vastaavanlasten transaktoden puuttumnen vo tehdä menetelmän soveltamsen ongelmallseks. Kustannusvottolsämenetelmässä markknaehtonen hnta määrtellään lsäämällä tavaran, palvelun ta okeuden tuottamsesta aheutunesn kustannuksn tetyntasonen vottolsä. Muuttuven, nmenomaan kysesen transakton aheuttamen kustannusten lsäks huomoon ptää ottaa myös laskennallnen osa yrtyksen kntestä kustannukssta. Menetelmä soveltuu ertysest erlasten puolvalmsteden hnnotteluun ja sellasn tlantesn, jossa tytäryrtys tom lähnnä van emoyhtön alhankkjana. Vottolsän arvonnssa lähtökohtana vodaan ptää stä katetta, jonka sama yrtys saa käydessään kauppaa vastaavanlaslla tuottella rppumattomen osapuolten kanssa. Jos tällasa transaktota e ole, vottolsän tasoa vodaan hakea vertaamalla tlannetta shen, mnkälasen vottolsän ulkopuolset yrtykset saavuttavat vastaavssa kaupossa. Perttävän 19

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43) Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

Automaattinen 3D - mallinnus kalibroimattomilta kuvasekvensseiltä

Automaattinen 3D - mallinnus kalibroimattomilta kuvasekvensseiltä Maa-57.270 Fotogrammetran, kuvatulknnan ja kaukokartotuksen semnaar Automaattnen 3D - mallnnus kalbromattomlta kuvasekvensseltä Terh Ahola 2005 Ssällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Perusteoraa...2 2.1 Kohteen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan? Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

Infektiotautien ehkäisyn talousteoriaa - influenssarokotteen ottamiseen vaikuttavat tekijät Suomessa

Infektiotautien ehkäisyn talousteoriaa - influenssarokotteen ottamiseen vaikuttavat tekijät Suomessa Infektotauten ehkäsyn talousteoraa - nfluenssarokotteen ottamseen vakuttavat tekjät Suomessa Kansantaloustede Mastern tutknnon tutkelma Mkko Tuovnen 2009 Kansantalousteteen latos HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppateteden tedekunta Rahotus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA Kanddaatntutkelma Matt Jääskelänen 18.5.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

Aukin vaalilehti 2015

Aukin vaalilehti 2015 Aukn vaalleht 2015 Petter Tahvananen 1 39 Jon Orava 1 34 Rtva Väyrynen 1 40 Kasa Korhonen 1 31 Mtä meltä olet keskuspankk rahotuksesta? Se on anoa mahdollsuus. Krouvs pressan vaalen akaan. Valton velka?

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot