HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella."

Transkriptio

1 Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä ehdotetaan säädettäväks lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta sekä lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta. Lsäks ehdotetaan muutettavaks sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka, perusopetuslaka, krjastolaka, kunten kulttuurtomnnasta annettua laka, tateen perusopetuksesta annettua laka, lasten pävähodosta annettua laka, lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annettua laka, kansanterveyslaka, erkossaraanhotolaka, sosaalhuoltolaka, tomeentulotuesta annettua laka, kehtysvammasten ertyshuollosta annettua laka, vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annettua laka, kuntouttavasta työtomnnasta annettua laka, melenterveyslaka, pähdehuoltolaka, tartuntatautlaka, terveydensuojelulaka, elntarvkelaka, kunten ympärstösuojelun hallnnosta annettua laka, kemkaallaka, lääkelaka, kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annettua laka, sosaalsesta luototuksesta annettua laka, rattustyölaka, elänlääkntähuoltolaka sekä tomenptestä tupakonnn vähentämseks annettua laka. Kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavaan lakn ehdotetaan koottavaks valtovaranmnsterön hallnnonalalle erän pokkeuksn nykysstä hallnnonalakohtassta valtonosuukssta ylenen valtonosuus, sosaal- ja terveydenhuollon, es- ja perusopetuksen sekä ylesten krjastojen, kunten kulttuurtomen ja asukaskohtasest rahotetun tateen perusopetuksen valtonosuudet. Muden kun es- ja perusopetuksen osalta uudstus e muuttas vomassa oleven valtonosuuksen asukaspohjasa määräytymsperusteta. Es- ja perusopetuksessa valtonosuus e määräytys enää opplasmäärän perusteella, vaan laskennallset kustannukset määräytysvät 6 15-vuotaden määrän perusteella. Lassa säädettäsn es- ja perusopetuksen järjestäjän okeudesta saada kotkuntakorvaus opplaan kotkunnalta sllon, kun opplas saa opetusta muualla kun omassa kunnassaan. Kotkuntakorvaus määräytys kunnan es- ja perusopetuksen laskennallsten kustannusten perusteella porrastesest än mukaan. Valton talous- ja henklöstöhallnnon palvelukeskus maksas kotkuntakorvaukset kesktetyst kunnlle ja mulle opetuksen järjestäjlle. Ertysen harvan asutuksen, saarstokunnan sekä saamelasten kotseutualueen kunnlle maksettavat lsäosat olsvat uusa. Ertysen harvan asutuksen lsäosa perustus porrastesena asukastheyteen. Saarstokunnan lsäosaa sasvat porrastetust saarstokunnat. Saamelasten kotseutualueen kunnanlsäosa määräytys porrastetust saamenkelsten osuuden perusteella. Harknnanvaranen rahotusavustus muuttus harknnanvaraseks valtonosuuden korotukseks ja korotus ssältys yhdstettyjen valtonosuuksen kokonasmäärään. Korotusten yhtesmäärää vastaava euromäärä vähennetään asukasta kohden kunnlle maksettavasta valtonosuudesta. Valtonosuusjärjestelmän muutoksen vakutukset tasattasn kunten välllä. Tasauksessa kunnan vuoden 2010 valtonosuuksa ja kotkuntakorvauksa verrataan nhn valtonosuuksn, jota kunta ols saanut vastaavsta tehtävstä, jos valtonosuusjärjestelmää e ols muutettu. Yhdstettävssä valtonosuuksssa käytettäsn yhtä valtonosuusprosentta. Lassa säädettävä valtonosuusprosentt kuvas valton ja kunten välstä kustannusten jakoa valtakunnan tasolla, ekä yksttästen kunten saamaa valtonosuutta. Omarahotusosuus

2 2 ols kakssa kunnssa asukasta kohden yhtä suur. Ehdotettava lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta korvas vomassa olevan opetus- ja kulttuurtomen rahotuslan. Ehdotetussa lassa lukokoulutuksen, ammatllsen koulutuksen, ammatllsen akuskoulutuksen ja ammattkorkeakoulujen sekä lkuntatomen, nuorsotomen, museoden, teatteren ja orkestereden, opetustuntkohtasest rahotettavan tateen perusopetuksen sekä aamu- ja ltapävätomnnan rahotusjärjestelmä sälyy peraatteltaan ja rakenteltaan nykysellään. Ehdotetussa lassa säädettäsn perusopetuslan mukasten tomntojen rahotuksesta sltä osn kun kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavassa lassa säädettävä perusopetuksen käluokkapohjanen rahotus e kattas ntä perusopetuslan edellyttämässä laajuudessa. Perusopetuksen, lukokoulutuksen, tateen perusopetuksen ja ylesten krjastojen rahotuksessa ehdotetaan luovuttavaks perustamskustannuksn myönnettävstä erllsstä valtonosuukssta ja srryttäväks valtonavustusjärjestelmään. Ammatllsen peruskoulutuksen tuloksellsuusrahotuksen osuutta ehdotetaan laajennettavaks nykysestä. Tomnnan tuloksellsuus ehdotetaan otettavaks ammatllsen lsäkoulutuksen rahotuksen määräytymsperustesn. Valton talous- ja henklöstöhallnnon palvelukeskus maksas kesktetyst kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja vapaasta svstystyöstä annettujen laken mukaset valtonosuudet, kotkuntakorvaukset sekä muun rahotuksen kunnlle ja opetuksen järjestäjlle. Sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka ehdotetaan muutettavaks lähnnä sten, että sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksa koskevat säännökset kumottasn. Muhn lakehn ehdotetaan tehtäväks van teknsä muutoksa. Lat on tarkotettu tulemaan vomaan vuoden 2010 alusta. Estys lttyy vuoden 2010 valton talousarvoestykseen ja on tarkotettu kästeltäväks sen yhteydessä.

3 3 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYS...3 YLEISPERUSTELUT JOHDANTO NYKYTILA Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän rakenne Tasausjärjestelmä Kunnan ylesen valtonosuuden määräytymsperusteet...10 Harknnanvaranen rahotusavustus Sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtonosuus...12 Ylestä...12 Laskennallset kustannukset...13 Työttömyyskerron...14 Sarastavuuskerron...14 Pävähotokerron...15 Vammasuuskerron...15 Lastensuojelukerron...15 Syrjäsyyskerron...16 Kunnan omarahotusosuus ja valtonosuus...16 Perustomeentulotuen valtonosuus...16 Kehttämshankkeden valtonavustukset...16 Perustamshankkeden valtonavustus...17 Sosaal- ja terveydenhodon valtonosuusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten valtonosuus...18 Ylestä...18 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten rahotuksen määräytymsperusteet18 Es- ja perusopetus...20 Lukokoulutus...22 Ammatllnen peruskoulutus...23 Ammatllsen lsäkoulutuksen rahotuksen määräytymnen...24 Oppsopmuskoulutus...25 Ammatllset erkosopplatokset...25 Ammattkorkeakoulut...25 Yleset krjastot...26 Tateen perusopetus...27 Asukasmäärän perusteella rahotettava tateen perusopetus...27 Opetustuntmäärän perusteella rahotettava tateen perusopetus...27 Nuorsotom...27 Lkuntatom...27 Kunten kulttuurtom...28 Museot, teattert ja orkestert...28 Perustamshankejärjestelmä...28

4 4 Valtonavustukset...29 Opetus- ja kulttuurtomen rahotusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Kustannustenjaon tarkstusmenetelmä Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmä ja kuntajaon muutokset Valton ja kunten neuvottelumenettely ja peruspalveluohjelmamenettely Kunten verotulojen vähennysten korvaamnen Pohjosmaden vertalu...34 Ruots...34 Norja Nykytlan arvont...37 Valtonosuusjärjestelmän rakenne...37 Valtonosuuksen määräytymsperusteet...38 Sosaal- ja terveydenhuolto...38 Perusopetus...39 Ammatllnen peruskoulutus...40 Ammattkorkeakoulut...41 Ammatllnen lsäkoulutus...42 Oppsopmuskoulutus...42 Lukokoulutus...42 Museot, teattert ja orkestert...43 Verotulohn perustuva valtonosuuksen tasausjärjestelmä...43 Harknnanvaraset rahotusavustukset...43 Opetus- ja kulttuurtomen perustamshankkeet...44 Verotulojen menetyksen korvaamnen...45 Tetojen keruu, hallnnont ja nformaato ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET Estyksen tavotteet Keskeset ehdotukset ESITYKSEN VAIKUTUKSET Taloudellset vakutukset...50 Kunnan peruspalvelujen valtonosuuden sekä opetus- ja kulttuurtomen rahotuksen kokonasmäärät...50 Vakutukset valton ja kunten välseen kustannustenjakoon ja valtonosuuksen jakautumseen kunten välllä...51 Vakutukset kuntaryhmttän ja alueellsest...53 Ykstysten es- ja perusopetuksen järjestäjen rahotus...55 Ammatllsen lsäkoulutuksen tuloksellsuusrahotus ja perustamshankkeet Vakutukset valton ja kunten hallntoon Ympärstö-, sukupuol- ja yrtysvakutukset ASIAN VALMISTELU RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...59 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT Lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta luku Yleset säännökset luku Kunnan peruspalvelujen valtonosuus luku Ylesen osan määräytymsperusteet...65

5 5 4 luku Sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset luku Es- ja perusopetuksen ja ylesten krjastojen laskennallset kustannukset sekä tateen perusopetuksen ja ylesen kulttuurtomen määräytymsperusteet luku Ertysen harvan asutuksen, saarstokunnan sekä saamelasten kotseutualueen kunnan lsäosat luku Verotulohn perustuva valtonosuuden tasaus sekä valtonosuuteen tehtävät vähennykset ja lsäykset luku Kotkuntakorvaus luku Valtonosuuden hallnnont ja maksamnen luku Valtonosuusprosentt ja kunnan omarahotusosuus sekä valton ja kunten välnen kustannustenjako luku Ernäsä säännöksä luku Muutoksenhaku luku Vomaantulo- ja srtymäsäännökset Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta luku Yleset säännökset luku Käyttökustannusten rahotus luku Kulttuurtomen ykskköhnnat luku Perustamshankkeen valtonavustus luku Ertyset valtonavustukset luku Ernäset säännökset luku Vomaantulo- ja srtymäsäännökset Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta Lak tateen perusopetuksesta annettu lan 11 :n muuttamsesta Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak lasten pävähodosta annetun 12 :n muuttamsesta Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun 48 :n muuttamsesta Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetunlan 5 :n muuttamsesta Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta Lak kunten ympärstönsuojelulan hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta Lak sosaalsesta luototuksesta annetunlan 3 :n muuttamsesta...128

6 Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta TARKEMMAT SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta annettavan lan nojalla annettavat säännökset Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta VOIMAANTULO SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS LAKIEHDOTUKSET Lak kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta Lak opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta Lak tateen perusopetuksesta annetun lan 11 :n muuttamsesta Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak lasten pävähodosta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun lan 48 :n muuttamsesta Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta Lak kunten ympärstönsuojelun hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta..184 Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta Lak sosaalsesta luototuksesta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta LIITE RINNAKKAISTEKSTIT...189

7 7 Lak sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan muuttamsesta Lak perusopetuslan 5 ja 43 :n muuttamsesta Lak tateen perusopetuksesta annetun lan 11 :n muuttamsesta Lak krjastolan 9 :n muuttamsesta Lak kunten kulttuurtomnnasta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak lasten pävähodosta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta annetun lan 12 :n muuttamsesta Lak kansanterveyslan 19 :n muuttamsesta Lak erkossaraanhotolan 4 :n muuttamsesta Lak sosaalhuoltolan 2 :n muuttamsesta Lak tomeentulotuesta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kehtysvammasten ertyshuollosta annetun lan 48 :n muuttamsesta Lak vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetun lan 5 :n muuttamsesta Lak kuntouttavasta työtomnnasta annetun lan 25 :n muuttamsesta Lak melenterveyslan 3 :n muuttamsesta Lak pähdehuoltolan 4 :n muuttamsesta Lak tartuntatautlan 8 :n muuttamsesta Lak terveydensuojelulan 58 :n muuttamsesta Lak elntarvkelan 85 :n muuttamsesta Lak kunten ympärstönsuojelun hallnnosta annetun lan 8 :n muuttamsesta..213 Lak kemkaallan 61 :n muuttamsesta Lak lääkelan 62 :n muuttamsesta Lak kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetun lan 37 :n muuttamsesta Lak sosaalsesta luototuksesta annetun lan 3 :n muuttamsesta Lak rattustyölan 7 :n muuttamsesta Lak tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetun lan 14 a :n muuttamsesta Lak elänlääkntähuoltolan 15 :n muuttamsesta...219

8 8 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Estyksessä ehdotettavan kunten rahotusja valtonosuusjärjestelmän uudstamsen lähtökohta on kunta- ja palvelurakenneuudstuksesta annettu lak (169/2007, putelak). Putelan 11 :n mukaan kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmä uudstetaan tavotteena yksnkertanen ja läpnäkyvä järjestelmä. Uudstuksessa päätetään kunten verotulopohjan vahvstamsesta srtämällä verovähennyksä valton rastukseks sekä postetaan kunten rahotusjärjestelmään lttyvät kunten yhdstymsen ja yhtestyön esteet. Tavotteena on hallnnonalakohtasten valtonosuuksen yhdstämnen. Valtonosuusjärjestelmässä otetaan huomoon kunten erlaset olosuhteet ja palvelutarpeet. Verotulohn perustuvan valtonosuuksen tasausjärjestelmän on oltava neutraal valton ja kunten taloudellsten suhteden kannalta. Päämnster Matt Vanhasen II halltusohjelman mukaan valtonosuusjärjestelmää uudstetaan 2010 alusta ja stä tehdään nykystä yksnkertasemp, selkeämp ja läpnäkyvämp. Järjestelmää kehtetään nykystä kannustavampaan suuntaan. Kunten erlaset olosuhde- ja palvelutarvetekjät otetaan huomoon. Pokkeuksellsen harvan asutuksen ja saarstosuuden aheuttamat ongelmat ratkastaan erkseen. Lsäks valtonosuusjärjestelmässä oleva kuntaltosten ja yhtestyön estetä postetaan. Valtonosuusjärjestelmää uudstamsta selvttänyt työryhmä tlas Valton taloudellnen tutkmusvrastolta (VATT) selvtyksen halltusohjelman lnjauksn perustuvasta valtonosuusjärjestelmästä. VATT:n tutkmus ols merknnyt suura kuntakohtasa muutoksa. VATT:n tutkmusta on kuvattu tarkemmn jäljempänä valmstelua kuvaavassa kohdassa. Valtontalouden vuosen kehyspäätöksessä valtonosuusuudstus päätettn toteuttaa van osttan kuntataloustlanteen huonontuessa ylesen taloustlanteen vuoks. Kehyspäätöksen mukaan valtonosuusjärjestelmää uudstetaan sten, että hallnnonalakohtaset valtonosuudet yhdstetään halltusohjelman mukasest putelan edellyttämn pokkeuksn vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kunten välllä sekä kunten ja valton välllä kustannusneutraalst. Pokkeuksellsen harvan asutuksen ja saarstosuuden aheuttamat ongelmat ratkastaan kutenkn erkseen pysyväks tarkotetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saarstokuntaa (Enonkosk, Haluoto, Kemönsaar, Kustav, Läns-Turunmaa, Maalaht, Puumala ja Sulkava) sekä 20 pokkeuksellsen harvaan asuttua kuntaa, jolla on alle 2,0 asukasta maanelöklometrä kohden (Savukosk, Enontekö, Utsjok, Inar, Pelkosennem, Kttlä, Salla, Sodankylä, Muono, Ranua, Puolanka, Poso, Kolar, Pudasjärv, Rautavaara, Suomussalm, Utajärv, Lestjärv, Rstjärv ja Tavalkosk). Nälle kunnlle kohdennetaan valtonosuusjärjestelmän ssältä yhteensä 30 mlj. euroa. Harknnanvaranen rahotusavustus ssällytetään yhdstettyyn valtonosuusmomenttn. Kehyspäätöksen ja valtoneuvoston vuoslle hyväksymän koulutuksen ja tutkmuksen kehttämssuunntelman mukaan ylläptäjäjärjestelmä sälytetään lukon, ammatllsen koulutuksen ja ammattkorkeakoulujen rahotuksessa. 2 Nykytla 2.1 Kunten rahotus- ja valtonosuusjärjestelmän rakenne Vomassa oleva valtonosuusjärjestelmä perustuu vuoden 1993 alusta toteutettuun uudstukseen, jossa srryttn tehtäväkohtassta todellsn kustannuksn perustuvsta valtonosuukssta laskennallsn kustannuksn perustuvn yleskatteellsn valtonosuuksn. Uudstuksen myötä kunnat ja muut valtonrahotuksen saajat savat okeuden päättää valtonosuuksen kohdentamsesta er käyttötarkotuksn, evätkä valtonosuuksen laskentaperusteet enää okeudellsest stoneet valtonosuuksen käyttöä. Valtonosuuksen laskennallsuus merkts myös stä, että erätä pokkeuksa lukuun ottamatta kunnat evät enää omlla päätöksllään voneet vakuttaa valtonosuuksensa määrään, mkä lsäs kunten kustannustetosuutta.

9 9 Vuonna 1993 uudstettuun laskennallseen valtonosuusjärjestelmään tehtn vuonna merkttävä rakenteellsa uudstuksa. Kunten kantokykyluoktuksesta luovuttn ja se korvattn kunten verotulohn perustuvalla valtonosuuksen tasauksella. Kuntakohtassta valtonosuusprosentesta luovuttn ja srryttn järjestelmään, jossa yksttäsen kunnan valtonosuus määräytyy sten, että valtonosuuksen perusteena käytettäven laskennallsten kustannusten ja ykskköhntojen perusteella lasketusta kunnan valtonosuuden perusteesta vähennetään kunnan omarahotusosuus. Omarahotusosuus asukasta kohden on kakssa kunnssa yhtä suur. Valtonosuusprosentt määrttelee valton ja kunten välstä kustannustenjakoa peruspalveluden rahotuksessa koko maan tasolla. Valto ja kunnat osallstuvat kunnallsten palveluden rahotukseen kunten valtonosuusjärjestelmän mukasest. Kunten valtonosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallnnonalan lansäädännön kokonasuudesta. Valtovaranmnsterö vastaa kunten valtonosuuslan (1147/1996) mukasesta kunten ylesestä valtonosuudesta, verotulohn perustuvasta valtonosuuksen tasauksesta ja enssjasest pokkeuksellsten ta tlapästen kunnallstaloudellsten vakeuksen vuoks lsätyn taloudellsen tuen tarpeessa olevlle kunnlle myönnettävästä harknnanvarasesta rahotusavustuksesta. Valtonosuusjärjestelmän muut osat ovat sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetun lan (733/1992) mukanen valtonosuus sekä opetusmnsterön hallnnonalalla opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta annetun lan (635/1998) ja vapaasta svstystyöstä annetun lan (632/1998) mukanen valtonrahotus. Sosaal- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuurtomessa yksttäsen kunnan valtonosuudet määräytyvät sten, että laskennallsten kustannusten (STM) ja ykskköhntojen (OPM) perusteella kummallekn hallnnonalalle erkseen lasketusta valtonosuuden laskennallsesta perusteesta vähennetään kummallekn hallnnonalalle määrtellyt kunnan omarahotusosuudet. Laskennallset kustannukset ja ykskköhnnat vahtelevat er käryhmssä (STM) ja er koulutusmuodossa (OPM). Laskennallsssa kustannuksssa ja ykskköhnnossa otetaan myös huomoon erlasa palveluden kustannuksn vakuttava olosuhde- ja muta tekjötä, jotka vahtelevat kunnttan. Kunnan omarahotusosuudet sen sjaan on kakssa kunnssa asukasta kohden yhtä suuret. Järjestelmän perusajatus on, että vahtelevlla ykskköhnnolla ja laskennallslla kustannukslla kunnlle kompensodaan palveluden järjestämseen lttyvssä palvelutarveja olosuhdetekjössä aheutuva kuntakohtasa eroja. Kunnan verotulohn perustuvalla valtonosuuden tasauksella tasataan kunten tulopohjassa oleva eroja kun taas tasasuuruslla kunnan omarahotusosuukslla tasataan kunten menossa oleva eroja. Sektorkohtaset valtonosuusprosentt kuvaavat tässä järjestelmässä van osuuksa, jolla valto ja kunnat rahottavat palveluta koko maan tasolla. Valtonosuusprosentt evät sten kuvaa valton osallstumsta yksttäsen kunnan peruspalveluden rahotukseen. Valtonosuusjärjestelmän laskentaperusteden sektorkohtasesta erytynesyydestä huolmatta valtonosuusjärjestelmään perustuva valtonrahotus on kunnlle yleskatteellsta korvamerktsemätöntä rahaa, jonka allokonnsta kunnan ssällä päättää kunta tse. Sektorkohtaset valtonosuudet kytkeytyvät muutonkn tvst tosnsa. Tämä tapahtuu ertysest kunnan verotulohn perustuvan valtonosuuksen tasauksen sekä valton ja kunten välsen kustannustenjaon tarkstusten kautta. 2.2 Tasausjärjestelmä Kunten verotulohn perustuvalla valtonosuuksen tasauksella tasataan kunten tulopohjassa oleva eroja. Kunten valtonosuuslan mukasessa verotulohn perustuvassa valtonosuuksen tasausjärjestelmässä jokaselle kunnalle turvataan asukasta kohden laskennallsest verotulo, joka on 91,86 prosentta maan keskmääräsestä verotulosta asukasta kohden (tasausraja). Kunnat, joden asukasta kohden laskettu verotulo alttaa tämän tasausrajan, saavat tasauslsää nn paljon, että nden laskennallnen verotulo yltää tasausrajalle. Kunnan valtonosuuteen tehdään puolestaan tasaus-

10 10 vähennys, jos kunnan asukasta kohden lasketut verotulot ylttävät tasausrajan. Tasausvähennys on 37 prosentta kunnan asukasta kohden lasketun laskennallsen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan laskennallsta verotuloa laskettaessa otetaan huomoon kunnallsvero, kunnan osuus yhtesöveron tuotosta ja kntestövero. Mantut tasauslsät ja tasausvähennykset otetaan huomoon maksettaessa sektorkohtasa valtonosuuksa valton talousarvossa oleven valtonosuusmäärärahojen mukasessa suhteessa. 2.3 Kunnan ylesen valtonosuuden määräytymsperusteet Kunten valtonosuuslan mukanen kunnan ylenen valtonosuus muodostuu perusosasta ja olosuhdelsstä. Perusosa määräytyy keskmääräsen asukaskohtasen euromäärän ja kunnan asukasluvun tulona. Perusosaa korotetaan olosuhdelsen perusteella. Ntä ovat saarstolsä, syrjäsyyslsä, taajamarakennelsä, kellsä sekä asukasluvun muutokseen perustuva lsä. Lsäks yleseen valtonosuuteen on kohdstettu työmarkkna- ja tomeentulotukmenohn perustuva kustannuksa, verokevennyksen ja tehtäväsrtojen vakutuksen korvaamsa sekä erätä määräakasa vähennyksä. Tehtäväkohtassta valtonosuukssta poketen ylesen valtonosuuden pohjana e ole laskennallsa kustannuksa, ekä shen kohdsteta valtonosuuslan mukasta kustannustenjaon tarkstusta. Keskmääräseen euromäärään tehdään kutenkn kustannustason tarkstus. Saarston kehtyksen edstämsestä annetussa lassa (494/1981) tarkotetutut kunnat, joden väestöstä vähntään puolet asuu lman knteää teyhteyttä mantereeseen, saavat saarstolsänä euromäärän, joka on ylesen valtonosuuden perusosa setsenkertasena. Muut saarstokunnat saavat euromäärän, joka on ylesen valtonosuuden perusosa nelnkertasena ja saarsto-osakunnat euromäärän, joka on saarstossa asuven määrä kerrottuna 150 prosentlla ylesen valtonosuuden keskmääräsestä euromäärästä. Jos saarstossa asuu vähntään asukasta, kunnalle myönnetään saarstolsänsä kunnan ylesen valtonosuuden perusosaa vastaava euromäärä. Syrjäsyyslsää maksetaan syrjäsyysluvun perusteella. Syrjäsyysluku määräytyy pakallsen ja seudullsen väestöpohjan mukaan lasketusta ndeksestä. Kunnat, joden pakallsen ja seudullsen väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäsyysluku on 1,50 ta stä suuremp, saavat syrjäsyyslsänä ylesen valtonosuuden perusosan kuusnkertasena ja kunnat, joden syrjäsyysluku on 1,00 1,49 saavat ylesen valtonosuuden perusosan vsnkertasena. Kunnat, joden syrjäsyysluku on 0,50 0,99 saavat em. perusosan kolmnkertasena. Kakken harvmmn asutussa kunnssa el kunnssa, jossa asukastheys maanelöklometrä kohden on enntään 0,50, syrjäsyyslsä on ylesen valtonosuuden perusosa yhdeksänkertasena. Taajamassa asuven henklöden määrän perusteella maksetaan taajamarakennelsää kunnlle, joden taajamaväestön määrä ylttää asukasta. Lsän määrä määräytyy kertomalla taajamassa asuven henklöden määrä ja ylesen valtonosuuden keskmääräsen euromäärän tulo kertomlla. Kerron on 0,75 taajamaväestön ollessa Kerron penenee taajamaväestön kasvaessa olleen määrän osalta 0,70 ja alkaen 0,01. Taajamassa asuvan väestön laskentaperustesta säädetään asetuksella. Kellan mukaset kakskelset kunnat ja saamelasten kotseutualueen kunnat saavat kellsän, joka on 10 prosentta ylesen valtonosuuden perusosasta. Asukasluvun muutokseen perustuvan lsän saavat ne kunnat, joden asukasluvun muutos kolmena varanhotovuotta edeltävänä vuonna on ollut yhteensä vähntään kuus prosentta. Lsä on ylesen valtonosuuden perusosa kerrottuna luvulla 1,39. Kunten vastuulla oleven työmarkknatuen- ja tomeentulotukmenojen osalta ylestä valtonosuutta vähennetään ta lsätään lan perusteella lasketulla euromäärällä. Säännös tul lakn vuoden 2006 alusta toteutetun työmarkknatuen ja tomeentulotuen uuden rahotusmalln myötä. Lsäystä ta vähennystä laskettaessa otettn huomoon kunnan vuoden 2003 perustomeentulotuen nettokustannukset verrattuna uuteen malln sekä eräät

11 11 muut valtonosuuksn vakuttaneet muutokset. Vähennys ta lsäys ol aluks porrastenen ja vuodesta 2009 alkaen ylesen valtonosuuden lsäys ta vähennys e enää muutu. Vuonna 2009 toteutetun työn verotuksen keventämsen ja kunnallsverotuksen eläketulovähennyksen korottamsen aheuttamat verotulojen menetykset on korvattu sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksen lsäämsen lsäks vähentämällä ta lsäämällä lalla säädetyllä tavalla kunten ylestä valtonosuutta. Kunten yleseen valtonosuuteen on kohdstettu erätä määräakasa vähennyksä. Vuodesta 2007 luken kunnlle myönnettävästä ylesestä valtonosuudesta on vähennetty 0,96 euroa asukasta kohden valton ja kunten yhtesten tetojärjestelmen kehttämskustannusten rahottamseks ja sekä vuodesta 2008 luken ylesestä valtonosuudesta on vähennetty 0,37 euroa asukasta kohden vranomasradoverkon rahottamseks. Harknnanvaranen rahotusavustus Harknnanvarasen rahotusavustuksen myöntämsperustesta säädetään kunten valtonosuuslassa. Harknnanvarasta rahotusavustusta vodaan lan mukaan myöntää kunnalle, joka enssjasest pokkeuksellsten ta tlapästen kunnallstaloudellsten vakeuksen vuoks on lsätyn taloudellsen tuen tarpeessa. Sen arvonnssa otetaan huomoon myös pakallset ertysolosuhteet. Rahotusavustuksen myöntämsen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunntelman taloutensa tasapanottamseks toteutettavsta tomenptestä. Sen tulee olla kunnan avustushakemuksen ltteenä. Valtonapuvranomanen vo lan perusteella asettaa avustuksen myöntämselle ja käytölle myös muta kunnan talouteen lttyvä ehtoja. Lsäks harknnanvaraselle avustukselle on votu asettaa talousarvomomentn perustelussa ertysehtoja. Valtovaranmnsterö on asettanut avustuksen myöntämselle ja käytölle seuraavat ehdot: 1) Jos kunnalle on asetettu putelan 9 :ssä tarkotettu arvontryhmä, kunta toteuttaa arvontryhmän estyksen mukaset tomenpteet palveluden edellytysten turvaamseks. 2) Avustus e aheuta vastaavan suurusta kunnan omassa päätäntävallassa oleven käyttö- että nvestontmenojen lsäystä. 3) Avustus on tarkotettu varautumseen nhn talouden tervehdyttämstarpesn, jotka ovat syntyneet kunnan talouden akasemman kehtyksen johdosta. Tällasa tarpeta ovat varautumnen velanhotokustannuksn, aljäämen kattamseen ja tedossa olevn tuloperusteden jo tapahtunesn muutoksn kuten valtonosuusuudstuksen srtymätasauksen päättymseen. Lsäks valtovaranmnsterö on vme vuosna lnjannut, että avustusta vo saada enntään kolmena vuotena peräkkän. Tästä on pokettu ertysen panavasta syystä. Panavana syynä on tarkotettu pääasassa talouden pokkeuksellsen hekkoa tlannetta, johon kunnalla e ole ollut mahdollsuutta vakuttaa. Kunnat ovat harknnanvarasta rahotusavustusta koskevssa hakemuksssaan perustelleet avustuksen tarvetta muun muassa sosaal- ja terveydenhuollon, ertysest erkossaraanhodon, korkealla kustannuskehtyksellä, verotulojen penuudella ja laskulla, välttämättömllä korjausnvestonnella (esmerkks home- ja kosteusongelmen vuoks), valtonosuusjärjestelmän kohdentumsongelmlla, epäedullsella väestörakenteella ja väestön määrän suurella muutoksella. Edellä mantut tekjät näkyvät kunten tlnpäätöksssä tomntakatteessa, vuoskatteessa, lanamäärässä, taseen aljäämänä, tuloveroprosentssa ja kaventavat kunnan taloudellsta lkkumavaraa. Rahotusavustuksa myönnettäessä on kunnan kokonastaloudellsta tlaa arvotu pääasassa kunten tlnpäätöstetojen perusteella. Yhtenästen tlnpäätöstetojen käyttämsellä avustuksen pääasallsena tarveharknnan tetolähteenä varmstetaan kunten mahdollsmman tasapuolnen kästtely. Avustuksen tarveharknnassa huomodaan tlnpäätöstetojen lsäks kunten hakemusten yhteydessä tomttama anesto sekä muut pakallset ertysolosuhteet. Pakallsten ertysolosuhteden ja kuluvan vuoden talouteen vakuttaven tekjöden huomomsta avustuksen tarveharknnassa on käytetty van rajotetust el sllon, kun ertysperuste on todennettavssa kaksta hakjosta saatavn ver-

12 12 talukelposn tunnusluvun. Vme vuosna ertysolosuhteks on katsottu muun muassa merkttävät valtonosuusmuutokset sekä muutokset kunten veropohjassa, esmerkks äkllsten työpakkojen menetysten seurauksena. Harknnanvarasella avustuksella pystytään reagomaan verotulojen laskuun verotulohn perustuvaa valtonosuuksen tasausta nopeammn, koska tasauksessa on kahden vuoden vve. Kunten valtonosuuslan mukaan rahotusavustus vodaan seuraavna vuosna jättää myöntämättä ta se vodaan myöntää alennettuna, jos suunntelmaa ta asetettuja ehtoja e ole noudatettu. Kunnat ovat noudattaneet asetettuja ehtoja pääosn hyvn. Jossan tapauksssa on myönnetty vähemmän avustusta kun, mtä avustuksen saamsen edellytykset muuton osottavat. Nässä tapauksssa kunnan menokehtys on ollut tostuvast keskmäärästä korkeamp ta tasapanottamstomet on katsottu selväst almtotetuks. Edellä manttu menettely on perustunut valtonapuvranomasen harkntaan el tarkkoja määretä ja raja-arvoja, esmerkks menojen kasvulle, e ole käytetty. Valtovaranmnsterö on seurannut rahotusavustuksen myöntämsehtojen noudattamsta seuraavan vuoden avustuksen hakuprosessn yhteydessä. Valtovaranmnsterö on tarkastanut, onko kunta toteuttanut stä koskevan putelan 9 :n mukasen arvontryhmän tomenpde-estykset, noudattanut talouden tervehdyttämssuunntelmaa, onko avustus käytetty edellsen vuoden avustushakemuksessa estetyllä tavalla, mten tomntakate on kehttynyt ja mtkä ovat olleet pokkeuksellsten menojen syyt sekä mten kunta on vonut vakuttaa menojen kasvuun. Seurantatedot perustuvat pääosn kunten omn lmotuksn ja tedonantohn sekä ylesstä tlastosta saatavaan nformaatoon, esmerkks tlnpäätöstetohn. Vakka valtovaranmnsterö on seurannut tuen käyttötarkotusta, avustus on kutenkn luonteeltaan yleskattesta ja tarkotettu vme kädessä turvaamaan kuntalasten palvelujen saatavuus muun rahotusjärjestelmän ollessa rttämätön. Vuonna 2008 harknnanvarasa rahotusavustuksa jaettn 24 mljoonaa euroa, josta 4 mljoonaa jaettn erllsenä avustuksna Porlle, Nokalle, Tuusulalle ja Kauhajoelle. Rahotusavustusta sa 25 kuntaa. Vuoden 2009 talousarvoon on varattu 15 mljoonaa euroa. Maakunnttan tarkasteltuna edellä mantusta 25 kunnasta suhteellsest enten saaja on ollut Lapssa, Kesk-Pohjanmaalla, Pohjos-Pohjanmaalla ja Päjät-Hämeessä. Lukumääräsest tällasa kunta on ollut enten Pohjos-Pohjanmaalla, 7 kpl, ja Lapssa, 6 kpl. Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Itä-Uudellamaalla ykskään kunta e ole saanut avustusta vähntään kuus kertaa edellä mantulla ajanjaksolla. Harknnanvaraset avustukset ovat kohdstuneet pääasassa asukasluvultaan penn kuntn sekä syrjäsen sjannn kuntn. Vuosna yhteensä 35 kuntaa on saanut harknnanvarasta avustusta vähntään kuus kertaa. Nästä kunnsta 77 prosentta (27/35) on alle asukkaan kunta ja van kaks yl asukkaan kunta. Mukana e ole yhtään yl asukkaan kuntaa. Kakkaan 118 kuntaa 399:stä el non kolmasosa e ole saanut kertaakaan avustusta vuosna Kunten määrään suhteutettuna tällasa kunta on enten Etelä- Karjalassa ja Prkanmaalla. Matt Vanhasen II halltuksen halltusohjelman mukaan harknnanvaranen avustus kytketään tukemmn kunnan rakenteden ja palvelutuotannon uudstamsprosessehn. 2.4 Sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtonosuus Ylestä Sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuudesta säädetään sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annetussa lassa (733/1992, jäljempänä STVOL). STVOL:ssa säädetään valtonosuukssta kunten sosaal- ja terveydenhuollon käyttökustannuksn sekä valtonavustuksesta perustams- ja kehttämshankkesn. Seuraavssa laessa vtaan kunten tehtäven rahotuksessa STOVL:n: 1) lassa lasten pävähodosta (36/1973);

13 13 2) lassa lasten kothodon ja ykstysen hodon tuesta (1128/1996); 3) kansanterveyslassa (66/1972); 4) erkossaraanhotolassa (1062/1989); 5) sosaalhuoltolassa (710/1982); 6) tomeentulolassa (1412/1997); 7) elatustuklassa (580/2008); 8) lastensuojelulassa (417/2007); 9) kehtysvammasten ertyshuollosta annetussa lassa (519/1977); 10) vammasuuden perusteella järjestettävstä palvelusta ja tuktomsta annetussa lassa (380/1987); 11) kuntouttavasta työtomnnasta annetussa lassa (189/2001); 12) melenterveyslassa (1116/1990); 13) pähdehuoltolassa(41/1986); 14) tartuntatautlassa (583/1986); 15) terveydensuojelulassa (763/1994); 16) elntarvkelassa (23/2006); 17) kunten ympärstösuojelun hallnnosta annetussa lassa (64/1986); 18) kemkaallassa (744/1989); 19) lääkelan (395/1987) 8 luvussa; 20) kulutustavaroden ja kuluttajapalvelusten turvallsuudesta annetussa lassa (75/2004); 21) sosaalsesta luototuksesta annetussa lassa (1133/2002), 22) rattustyölassa (828/1982); 23) tomenptestä tupakonnn vähentämseks annetussa lassa (693/1976); ja 24) elänlääkntähuoltolassa (685/1990). Laskennallset kustannukset Käyttökustannusten valtonosuus on kunnalle määrteltyjen laskennallsten kustannusten ja omarahotusosuuden erotus. Laskennallset kustannukset määrtellään erkseen sosaalhuollon ja terveydenhuollon määräytymstekjöden sekä kunnan syrjäsyyden perusteella. Määräytymstekjötä ovat asukasluku, kärakenne, palvelu- ja jalostusalolla tomven osuus työllsestä työvomasta (pävähotokerron), työttömyys, sarastavuus, vakeast vammasten henklöden lukumäärä ja lastensuojelun tarve sekä kunnan syrjäsyys. Määräytymsperusteet kuvaavat kunnan palvelutarvetta ta sellasa olosuhdetekjötä, jotka vakuttavat palvelujen tuotantokustannuksn. Sosaal- ja terveydenhuollon todellslla kustannukslla e sten ole vältöntä vakutusta kunnan saaman valtonosuuden määrään. Sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuksen määräämseks tarvttavat laskennallset kustannukset koko maassa määräytyvät pääosn Tlastokeskuksen ylläptämästä kunten ja kuntayhtymen taloustlastosta. Kustannukset kohdennetaan laskennassa er määräytymsperusteta vastaavast sten, että ne vastaavat mahdollsmman hyvn er menoeren arvotua suhdetta. Tällä perusteella määräytyvät yksttästen kunten valtonosuuksen laskennassa tarvttavat euromääräset laskennallset kustannukset ja muut määräytymsperusteet. Valtonosuuden määräytymsperusteet vahvstetaan vuosttan sosaal- ja terveydenhuollon vomavarosta annettavassa asetuksessa (jäljempänä vomavara-asetus). Sosaal- ja terveydenhuollossa käryhmät ovat 0 6-vuotaat, 7 64-vuotaat, vuotaat, vuotaat ja 85 vuotta täyttäneet. Sosaalhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät kertomalla käryhmttäset laskennallset kustannukset asanomaseen käryhmään kuuluven lukumäärällä sekä kertomalla 0 6-vuotaden laskennallset kustannukset lsäks pävähotokertomella ja laskemalla saadut käryhmttäset euromäärät yhteen. Laskennan perusteena olevat väestötedot hanktaan käryhmttän jaoteltuna Tlastokeskuksesta, joka on muodostanut tlastot Väestöreksterkeskuksen väestörekstern tedosta. Tedot kuvaavat sen väestön määrää, joka vuoden vahtuessa srtyy seuraavalla vuodelle. Työttömyyden vakutus kustannuksn lasketaan kertomalla asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertomella sekä kertomalla erkseen kunnan työttömen lukumäärällä työtöntä kohden määrtelty laskennallnen kustannus. Lastensuojelun tarpeen perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla kunnan asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja lastensuojelukertomella. Vammasten henklöden lukumäärän vakutus kustannuksn määräytyy kertomalla

14 14 kunnan asukasta kohden määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja vammaskertomella. Sosaalhuollon laskennallsten kustannusten kokonasmäärä määräytyy kärakenteen, työttömyyden, vammasuuden ja lastensuojelun perusteella määrteltyjen rahamäären summana. Terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät kertomalla käryhmttäset laskennallset kustannukset asanomaseen käryhmään kuuluven lukumäärällä. Sarastavuuden perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla erkseen asukasta kohden määrtelty euromäärä kunnan asukasluvulla ja sarastavuuskertomella. Terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät käryhmttästen ja sarastavuuden perusteella määrteltyjen kustannusten summana. Valtonosuuden perusteena olevat kunnan sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset määräytyvät laskemalla yhteen sosaalhuollon ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset. Jos kunnalle on vahvstettu syrjäsyyskerron, kerrotaan summa lsäks syrjäsyyskertomella. Vuonna 2009 sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset olvat arvolta mljoonaa euroa. Ikäryhmttäset laskennallset kustannukset olvat seuraavat: Ikäryhmät sosaalhuolto terveydenhuolto 0 6-vuotaat 6 082,40 749, vuotaat 280,36 854, vuotaat 824, , vuotaat 4 984, ,19 85 vuotta täyttäneet , ,33 Työttömyyskerron Työttömyyden vakutus kustannuksn lasketaan kertomalla asukasta koht määrtelty laskennallnen kustannus kunnan asukasluvulla ja työttömyyskertomella (STVOL 13 ). Työttömyysasteen mukaan määräytyvä kerron määräytyy suhteuttamalla kunnan työttömyysprosentt koko maan työttömyysprosenttn. Kerronta laskettaessa käytetään kaks vuotta ennen tomntavuotta alkavan vuoden keskmäärästä työttömyysprosentta. Työttömyystetona käytetään työ- ja elnkenomnsterön työnvältystlaston tetoja. Tedosto ssältää kunnttan työvoman ja työttömen työnhakjoden määrän. Kunnan työttömen määränä käytetään tlastossa olevaa kunnan keskmäärästä työttömen määrää. Työttömyysasteen lsäks myös työttömen absoluuttnen lukumäärä otetaan huomoon laskennallsa kustannuksa laskettaessa. Se otetaan huomoon kertomalla työtöntä kohden erkseen määrtelty laskennallnen kustannus kunnassa asuven työttömen lukumäärällä. Sarastavuuskerron Sarastavuuden perusteella määräytyvät kustannukset lasketaan kertomalla erkseen asukasta kohden määrtelty euromäärä kunnan asukasluvulla ja sarastavuuskertomella (STVOL 14 ). Sarastavuuskerron lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleven alle 55-vuotaden kä- ja sukupuolvakodun lukumäärän perusteella. Jos kunnan alle 55- vuotaden kä- ja sukupuolvakotu työkyvyttömyyseläkelästen määrä suhteessa vuotasn asukkasn on sama kun koko maassa, kerron on yks. Jos kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä oleven ja vuotaden lukumäärän suhde ylttää koko maan keskarvon, korotetaan kerronta, ja jos suhde alttaa koko maan keskarvon, alennetaan kerronta sten, että kerron vastaa kunnan ja koko maan eroa. Kerronta määrteltäessä käytetään neljä vuotta ennen tomntavuotta alkavan kolmvuotsjakson työkyvyttömyystetoja. Tedot työkyvyttömyyseläkelästen määrästä määräytyvät Eläketurvakeskuksen tlastosta. Suhdeluvun laskemsta varten tarvttava kä- ja sukupuolryhmttä-

15 15 nen väestöteto määräytyvät Tlastokeskuksen väestötlastosta. Pävähotokerron Sosaalhuollon palvelutarpeeseen ja kustannuksn vakuttaa merkttäväst lasten pävähotopalvelujen tarve. Tästä syystä 0 6- vuotaden sosaalhuollon laskennallset kustannukset kerrotaan pävähotokertomella (STVOL 15 ). Pävähotokerron lasketaan jakamalla palvelu- ja jalostusalolla tomven kunnan työllsen työvoman osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Tedot elnkenorakenteesta määräytyvät Tlastokeskuksen työssäkäynttlastosta. Kerronta määrteltäessä käytetään kolme vuotta ennen tomntavuoden alkua alkavan vuoden työssäkäynttetoja. Vammasuuskerron Kunnassa asuven vakeavammasten henklöden palvelusta kunnalle aheutuvat sosaal- ja terveydenhuollon kustannukset otetaan huomoon kertomalla kunnan asukasluku vammaskertomella ja laskennallsella kustannuksella. Vammaskerron (STVOL 15 a ) lasketaan jakamalla kunnan vakeast vammasten henklöden suhteellnen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Vammaskerron on laskettu jakamalla kunnassa kansaneläkelan (347/1956) mukasta eläkkeensaajan hototukea saaven, lapsen hototuesta annetun lan (444/1969) mukasta hototukea saaven sekä vammastuklan (124/1988) mukasta vammastukea saaven sekä vammasuuden perusteella latoshodossa oleven yhtesmäärä kunnan asukasluvulla, sekä jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Eläkkeensaajan hototukea ja vammastukea saaven henklöden määrää laskettaessa e oteta huomoon ruokavalokorvausta saaneta henklötä. Vuoden 1956 kansaneläkelak on kumottu vuoden 2008 huhtkuun alusta vomaan tulleella uudella kansaneläkelalla (568/2007). Samalla tul vomaan uus vammasetuukssta annettu lak (570/2007), jossa edellä mantut eläkkeensaajan hototuk, lapsen hototuk ja vammastuk on korvattu eläkettä saavan hototuella, alle 16-vuotaan vammastuella ja 16 vuotta täyttäneen vammastuella. Srtymäsäännösten mukaan jotkn etuudet maksetaan jatkossakn vanhojen säännösten mukasna. Tarvttavat tedot edellä tarkotettujen etuuksen saajsta perustuvat Kansaneläkelatokselta saatuhn tetohn. Tedot vammasuuden perusteella latoshodossa olevsta perustuu Tlastokeskuksen kunten talous- ja tomntatlastohn. Kerronta määrteltäessä käytetään kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkavan vuoden tetoja. Määräytymsperusteden lähtökohtana on, että kertomessa otetaan huomoon anoastaan tavanomasta suuremmat vammasuudesta kunnlle aheutuvat kustannukset. Nän vodaan paremmn ottaa huomoon nden penten kunten ertystlanne, jossa vammasten henklöden palveluden kustannukslla on ertysen suura vakutuksa. Myös vammaspalvelulassa on subjektvsna okeuksna turvattu erkseen säädetyt vakeavammasten henklöden palvelut, josta käytännössä aheutuvat myös suurmmat kustannukset. Edellä mantun perusten valtonosuuskerron on rajotettu nhn vakeavammasn henklöhn, joden mahdollsuudet opskella ta sjottua työelämään ovat erttän rajallset ja edellyttävät mttava tuktoma. Lastensuojelukerron Lastensuojelukerron kuvaa lastensuojelun tarvetta kunnassa. Kerron lasketaan jakamalla kunnan huostaan otettujen lasten suhteellnen osuus koko maan vastaavalla osuudella. Kerronta laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on kaks, jos huostaanottoja on ollut enntään neljä. Nän sen vuoks, että lastensuojelutlastosta on saatavssa huostaanottojen lukumäärää koskevat tedot ykstysyyden suojan vuoks van sllon, kun kunnassa ols huostaanottoja vähntään vs vuodessa. Lastensuojelukertomen pohjana ovat Terveyden ja hyvnvonnn lton lastensuojelutlastosta tedot kunnassa tehtyjen, lastensuojelulan (417/2007) mukasten lasten huostaanottojen määrästä. Kerronta määrteltäessä käytetään kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkavan vuoden huostaanottotetoja.

16 16 Syrjäsyyskerron Syrjäsyyskerron määrtellään vuosttan annettavassa valtoneuvoston asetuksessa sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuden laskennassa käytettävstä syrjäsyyskertomsta. Kerron määräytyy kunten valtonosuudesta annetun asetuksen 3 :n syrjäsyyslukuja vastaavast. Kertomet ovat kunnan syrjäsyydestä rppuen 1,05, 1,08, 1,10 ta 1,17. Kunnan syrjäsyyskerron on 1,05, jos kunnan kunten valtonosuuslan 10 :ssä tarkotettu pakallsen ja seudullsen väestöpohjan perusteella määräytyvä syrjäsyysluku on 0,50 0,99. Kunten, joden syrjäsyysluku on 1,00 1,49, kerron on 1,08. Jos kunnan syrjäsyysluku on 1,50 ta suuremp, kunnan syrjäsyyskerron on 1,17. Jos saarston kehtyksen edstämsestä annetun lan (494/1981) 9 :n 1 momentssa tarkotetun saarstokunnan asukkasta vähntään puolet asu tomntavuotta edeltävän vuoden alussa lman knteää teyhteyttä mantereeseen, on tällasen kunnan syrjäsyyskerron 1,10. Jos kunta ols okeutettu myös muuhun syrjäsyyskertomeen, kunnan syrjäsyyskerron määrtellään sen mukaan, kump nstä on kunnalle edullsemp. Valtoneuvoston asetuksessa sosaal- ja terveydenhuollon valtonosuuden laskennassa käytettävstä syrjäsyyskertomsta on määrätty ne kunnat, jolla on syrjäsyyskerron ja kunkn kunnan kertomen suuruus STVOL 16 :n perusteella. Kunnan omarahotusosuus ja valtonosuus Käyttökustannusten valtonosuus on kunnalle määrteltyjen laskennallsten kustannusten ja kunnan omarahotusosuuden erotus (STVOL 12 ). Kunnan tse rahotettava osuus määräytyy kertomalla kunnan asukasluku kunten omarahotusosuudella (STVOL 17 ). Omarahotusosuus on yhtä suur kaklla kunnlla asukasta koht. Tällä pyrtään turvaamaan stä, että rahotusjärjestelmä edstää osaltaan kunten yhtäläsä mahdollsuuksa järjestää ja rahottaa palvelut. Asukaskohtanen omarahotusosuus määräytyy laskemalla kakken kunten sosaal- ja terveydenhuollon laskennallset kustannukset yhteen ja vähentämällä tästä STVOL 18 :ssä säädetyn prosenttluvun mukaan määräytyvä valtonosuus. Asukaskohtanen omarahotusosuus määrätään vuosttan vomavaraasetuksessa. Edellä manttua knteää kustannustenjakoa lmentävän STVOL 18 :n nojalla kunnallsen sosaal- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kunten ja valton kesken sten, että valton osuus käyttökustannukssta on 34,64 prosentta vuonna 2009 ja kunten osuus vastaavast 65,36 prosentta. Perustomeentulotuen valtonosuus Edellä kuvastusta laskennallsesta järjestelmästä pokkeavast, aemmn laskennallseen valtonosuuteen kuuluneen perustomeentulotuen osalta on muodostettu erllnen korvamerktty valtonosuus. Muutos tapahtu nn sanottuun työmarkknatukuudstukseen lttyen. Perustomeentulotuen valtonosuuden maksamsesta säädetään tomeentulotuesta annetun lan (1412/1997) 5 a 5 d :ssä. Perustomeentulotuen valtonosuuden suuruus on 50 prosentta kunnan tosasassa maksamasta perustomeentulotuen määrästä. Perustomeentulotuen valtonosuutta koskevssa asossa valtonapuvranomasena tom läännhalltus. Läännhalltuksen on vahvstettava kunnlle kunakn varanhotovuotena suortettaven ennakkojen määrä hakemuksetta. Ennakon suuruus määräytyy kaks vuotta ennen varanhotovuotta alkaneena vuonna toteutuneden perustomeentulotuen kustannusten perusteella. Tomeentulotuesta annetussa lassa on lsäks säädetty maksettujen ennakoden tarkstamsta sekä lopullsen valtonosuuden vahvstamsta koskevasta menettelystä. Kehttämshankkeden valtonavustukset Sosaal- ja terveydenhuollon suunnttelusta ja valtonosuudesta annettua laka muutettn vuoden 2003 alusta luken sten, että aemmn kunten rakentamshankkesn ja latehankntohn suunnattuja perustamshank-

17 17 keden määrärahoja srrettn kunten ja kuntayhtymen tomnnallsten kehttämshankkeden valtonavustuksn. Kehttämshankkeden valtonavustuksa koskenut STVOL 3 a luku kumottn lalla 140/2008, kun säädettn uudesta, sosaal- ja terveydenhuollon kehttämsohjelmaa toteuttaven hankkeden valtonavustuksesta. Valtoneuvosto vahvstaa STVOL 5 :n mukaan joka neljäs vuos halltuksen valtontaloutta koskeven päätösten kanssa yhteensopvan sosaal- ja terveydenhuollon kansallsen kehttämsohjelman. Kehttämsohjelmasta käytetään nykysn lyhennettä KASTE. Kehttämsohjelmassa määrtellään koko ohjelmakauden kattavat keskesmmät sosaalja terveyspolttset tavotteet, kehttämstomnnan ja valvonnan panopsteet sekä nden toteuttamsta tukevat keskeset uudstus- ja lansäädäntöhankkeet, ohjeet ja suostukset. Ensmmänen STVOL 5 :n mukanen kehttämsohjelma on vahvstettu vuoslle Kansallsta kehttämsohjelmaa vodaan tarkstaa vuosttan ohjelman tavotteden toteuttamsta tukeven tomenpteden osalta, muuton kansallsta kehttämsohjelmaa vodaan muuttaa ertysestä syystä. Kansallsessa kehttämsohjelmassa vodaan asettaa myös sellasa valton sosaalja terveydenhuollon keskus- ja aluehallntoon kohdstuva ohjelman toteuttamsta koskeva keskesmpä tavotteta ja tomenpdesuostuksa, jotka ovat perusteltuja kunnallsen sosaal- ja terveydenhuollon tarkotuksenmukasen toteuttamsen kannalta. Kunnlle ja kuntayhtymlle vodaan myöntää valtonavustuksa KASTE -ohjelmaa toteuttavn kehttämshankkesn. Kehttämshankkeden valtonavustukssta säädetään STVOL 5 b :ssä sekä sosaal- ja terveydenhuollon kehttämshankkeden valtonavustukssta annetussa asetuksessa (287/2008). Perustamshankkeden valtonavustus Perustamshankkeden valtonavustusta säädetään STVOL 4 luvussa. Kunnalle ja kuntayhtymälle vodaan suorttaa valtonavustusta sosaal- ja terveydenhuollon järjestämseks tarpeellsn perustamshankkesn, jos hanke on välttämätön kunnan ta kuntayhtymän sosaal- ja terveyspalvelujen turvaamseks ta edellä tarkotetun KASTEohjelman toteuttamseks. Perustamshankkeella tarkotetaan tomnnallsen kokonasuuden muodostavaa tlojen rakentamsta, hankntaa ja peruskorjausta ta muuta omasuuden hankntaa edellyttäen, että arvodut kustannukset ovat vähntään vomavaraasetuksessa vahvstetun euromäärän suuruset. Lan mukaan arvotujen kustannuksen vähmmäsmäärä on pääsääntösest euroa. Vuodesta 2005 luken erllsestä perustamshankkeden valtonavustuksesta on käytännössä luovuttu. Vuoden 2009 lsätalousarvossa osotettn 9 mljoonan euron määräraha vanhankoten ja päväkoten peruskorjaushankkesn osana elvytystomenptetä. Sosaal- ja terveydenhodon valtonosuusjärjestelmän hallnto, tedonkeruu ja tetojen tarkastus Sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa vuosttan valtonosuuden määräytymsperusteet vomavara-asetuksella. Vomavaraasetuksella määrtellään kuhunkn käryhmään kuuluvan laskennallset kustannukset sekä työtöntä, vammasta, lastensuojelutapausta kohden määräytyvät laskennallset kustannukset. Sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa kunkn kunnan laskennallset kustannukset ja myöntää valtonosuuden. Valtonosuuden laskennassa käytettäven kertomen perustena oleva tetoja tuottavat monet tahot. Työttömyyskerron perustuu työ- ja elnkenomnsterön työnvältystetohn. Sarastavuuskertomen perusteena ovat Eläketurvakeskuksen tedot työkyvyttömyyseläkelässtä. Pävähotokertomen perusteena ovat Tlastokeskuksen työssäkäynttlastot. Vammaskerron perustuu Kansaneläkelatoksen sekä Tlastokeskuksen tetohn ja lastensuojelukertomen perusteena olevat tedot kerää Terveyden ja hyvnvonnn latos. Ikäryhmttäset väestötedot tomttaa Tlastokeskus Väestöreksterkeskuksen tetojen perusteella.

18 Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten valtonosuus Ylestä Opetus- ja kulttuurtomen rahotusjärjestelmästä säädetään opetus- ja kulttuurtomnnan rahotuksesta annetussa lassa, (jäljempänä rahotuslak) ja opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta annetussa asetuksessa (806/1998), (jäljempänä rahotusasetus). Rahotuslassa säädetään rahotuksesta seuraaven laken mukaseen tomntaan: 1) perusopetuslak (628/1998); 2) lukolak (629/1998); 3) ammatllsesta koulutuksesta annettu lak (630/1998); 4) ammatllsesta akuskoulutuksesta annettu lak (631/1998); 5) ammattkorkeakoululak (351/2003); 6) ammatllsesta opettajankoulutuksesta annettu lak (356/2003); 7) tateen perusopetuksesta annettu lak (633/1998); 8) krjastolak (904/1998); 9) kunten kulttuurtomnnasta annettu lak (728/1992); 10) nuorsolak (72/2006); 11) lkuntalak (984/1979); 12) museolak (729/1992); sekä 13) teatter- ja orkesterlak (730/1992). Rahotuslassa säädetään käyttökustannuksn ja perustamshankkesn myönnettävästä valtonosuudesta, harknnanvarasesta valtonavustuksesta ja muusta rahotuksesta. Lassa säädetään sekä kunten valtonosuudesta että ykstyslle koulutuksen ta tomnnan järjestäjlle maksettavasta valton rahotuksesta. Valton järjestämä koulutus rahotetaan valton talousarvossa osotetulla määrärahalla. Valtonosuuden myöntämnen ja määrä perustuvat lakn. Opetustomen rahotusjärjestelmässä koulutus- ja tomntamuodon rahotuksen laskentaperustessa otetaan huomoon er palveluden tarve sekä olosuhde- ja kustannustekjät. Tästä syystä laskentaperusteet ovat erlaset er koulutus- ja tomntamuodossa. Opetus- ja kulttuurtomessa rahotus, kunten osalta valtonosuus, maksetaan suoraan koulutuksen ta tomnnan järjestäjälle (jäljempänä ylläptäjämall). Rahotusta maksetaan sten kunten lsäks kuntayhtymlle sekä ykstyslle yhtesölle ja säätölle. Valton lsäks rahotukseen osallstuvat erän rajotuksn kakk kunnat samansuurusella asukaskohtasella rahotusosuudella. Ylläptäjämallssa e ole ollut tarvetta erllsn kotkunten maksuosuuksn. Opetus- ja kulttuurtomen käyttökustannusten rahotuksen määräytymsperusteet Käyttökustannusten rahotuksen perusteena perusopetuksessa, lukokoulutuksessa, ammatllsessa peruskoulutuksessa, ammattkorkeakoulussa, opetustuntkohtasessa tateen perusopetuksessa, ylesssä krjastossa sekä teatteressa, orkesteressa ja museossa ovat joka neljäs vuos kunkn koulutus- ja tomntamuodon valtakunnallsten toteutuneden käyttökustannusten pohjalta suortetta koht laskettava ja määrättävä ykskköhnta. Nämä kustannukset ovat valtonosuuden laskemsen perusteena neljän vuoden ajan. Kustannusten pohjalta laskettavn ykskköhntohn tehdään vuosttan kustannustason ja tomnnan laadun ja laajuuden edellyttämät muutokset. Lassa on määrtelty, mtä kustannuksa e oteta huomoon käyttökustannuksa laskettaessa. Valtoneuvosto vahvstaa vuosttan syyskuun loppuun mennessä seuraavaa vuotta varten valton rahotuksen perusteena käytettävät perusopetuksen, lukokoulutuksen, ammatllsen koulutuksen, ammattkorkeakoulujen, opetustuntkohtasen tateen perusopetuksen, kansalasopstojen sekä krjastojen arvonlsäverottomat keskmääräset ykskköhnnat. Opetusmnsterö määrää kunkn koulutusja tomntamuodon ykskköhnnat vuosttan etukäteen varanhotovuotta varten. Kunten ja kuntayhtymen ykskköhnnat määrätään arvonlsäverottomna, mutta ykstysten koulutuksen järjestäjen ykskköhntoja korotetaan sten, että korotus vastaa ykstysen koulutuksen järjestäjen maksamen arvonlsäverojen osuutta ykstyslle koulutuksen järjestäjlle aheutunesta arvonlsäverottomsta kustannukssta mantussa koulutusmuodossa.

19 19 Käyttökustannuksen rahotus määräytyy lassa säädettyjen perusteden mukasest kunkn koulutus- ja tomntamuodon rahotuksen perusteena oleven suortteden ja suortetta koht määrättyjen laskennallsten ykskköhntojen tulosta (valtonosuusperuste). Perusopetuksessa, lukokoulutuksessa, ammatllsessa peruskoulutuksessa ja ammattkorkeakoulussa rahotus määräytyy opplasja opskeljamäären sekä opplasta ta opskeljaa kohden määrättyjen ykskköhntojen perusteella. Ammatllsessa lsäkoulutuksessa rahotus määräytyy koulutuksen järjestäjälle valtonrahotuksen laskemsen perusteeks vahvstettujen opskeljatyövuosen, opetustunten ta opntovkkojen määrän sekä opskeljatyövuotta, opetustunta ta opntovkkoa kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella sekä ammatllsena lsäkoulutuksena järjestettävässä oppsopmuskoulutuksessa opskeljamäärän ja opskeljaa kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella. Tateen perusopetuksessa rahotus määräytyy asukasmäärän ta koulutuksen järjestäjälle valtonrahotuksen perusteeks vahvstetun opetustuntmäärän ja asukasta ta opetustunta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella ja perusopetuslan mukasessa koululasten aamu- ja ltapävätomnnassa tomnnan järjestäjälle valtonrahotuksen perusteeks vahvstetun ohjaustunten määrän ja ohjaustunta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella. Kunnan ylesessä krjastossa ja kulttuurtomnnassa rahotus määräytyy kunnan asukasmäärän ja asukasta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella sekä museossa, teatterssa ja orkesterssa latokselle vahvstetun laskennallsen henklötyövuosen määrän ja laskennallsta henklötyövuotta kohden määrätyn ykskköhnnan perusteella. Perusopetuksen, lukokoulutuksen, opplatosmuotosen ja oppsopmuksena järjestettävän ammatllsen peruskoulutuksen, ammattkorkeakoulujen, asukaskohtasta valtonosuutta saavan tateen perusopetuksen, krjaston ja kunnan kulttuurtomnnan rahotukseen kuuluu myös kunten asukaskohtanen rahotusosuus, jonka kautta kunnat osallstuvat ykskköhntojen ja opskelja- ta muun suortemäärän perusteella laskettuhn opetustomen laskennallsn kustannuksn. Kunnan rahotusosuus asukasta kohden lasketaan erkseen opetustonta ja krjastoa sekä erkseen kulttuurtomntaa ja asukaskohtasta valtonosuutta saavaa tateen perusopetusta varten. Kunnan rahotusosuus opetus- ja krjastotonta varten saadaan laskemalla yhteen kunten, kuntayhtymen, ykstysten koulutuksen järjestäjen ja valton järjestämän perusopetuksen, lukokoulutuksen, opplatosmuotosen ja oppsopmuksena järjestettävän ammatllsen peruskoulutuksen, ammattkorkeakoulujen, krjaston valtonosuusperusteta vastaavat euromäärät. Saatu euromäärä jaetaan maan asukasmäärällä ja kerrotaan kunnan asukasmäärällä. Tästä määrästä kunnan rahotusosuus on 58,11 prosentta vuosna Kunnan rahotusosuutta määrättäessä e oteta huomoon perusopetukseen valmstavaa opetusta saava opplata, Suomessa valla kotkuntaa oleva muuta kun perusopetusta saava opskeljota ta jolla on kotkunta Ahvenanmaalla, ulkomalla opetuksessa oleva opplata ja opskeljota ekä ammatllsessa opettajankoulutuksessa oleva opskeljota ja tästä koulutuksesta aheutuva kustannuksa. Vuosna kunnan rahotusosuus kulttuurtomnnan ja tateen perusopetuksen käyttökustannuksn on 70,30 prosentta euromäärästä, joka lasketaan jakamalla kakken kunten yhteenlasketut asukaskohtasen tateen perusopetuksen ja kunnan kulttuurtomnnan valtonosuuksen perusteet maan asukasmäärällä ja kertomalla saatu euromäärä kunnan asukasmäärällä. Kunnan valtonosuus määrätään sten, että kunnalle lasketusta valtonosuuden perusteesta vähennetään kunnan asukaskohtanen rahotusosuus. Kuntayhtymä ja ykstynen koulutuksen ja tomnnan järjestäjä saavat valtolta rahotuksena valtonosuuden perusteen kokonasuudessaan. Valtonosuuksen maksatuksessa otetaan lsäks huomoon valtovaranmnsterön hallnnomat kunten valtonosuuksn vakuttavat verotulohn perustuvat tasaukset. Valtonosuuden saaja päättää valtonosuuden käytöstä.

20 20 Es- ja perusopetus Valton vuoden 2009 talousarvossa es- ja perusopetuksen laskennallsten käyttökustannusten on arvotu olevan non mljoonaa euroa ja käyttökustannuksn myönnettävn valtonosuuksn on varattu non mljoonaa euroa. Perusopetuksen käyttökustannuksa varten myönnettävä rahotus määräytyy opplasmäärän ja opplasta kohden rahotuslan nojalla määrätyn ykskköhnnan perusteella. Kullekn kunnalle määrätään oma ykskköhntansa. Ykskköhntoja porrastetaan asukastheyden (alle 40 asukasta km 2 ), kakskelsyyden ja saarstosuuden perusteella sekä opplaskohtasest 7 9-luoklla oleven, perusopetuslan 17 :n 2 momentssa tarkotettua ertysopetusta saaven, ruotsnkelseen opetukseen osallstuven ja veraskelsten oppladen lukumäärän perusteella. Lsäks harvmmn asuttujen kunten ja saarstokunten ykskköhntoja porrastetaan 1 6 vuosluokken oppladen osalta alle 80 opplaan koulussa sekä 7 9 vuosluokken osalta alle 180 samankelselle opplaalle järjestettävän opetuksen perusteella. Edellä manttujen perusteden mukaan lasketut ykskköhnnat tasataan keskmääräsen ykskköhnnan mukaseks erllsellä tasauskertomella. Mantulle ykskköhnnan osatekjölle säädetään rahotusasetuksessa kertomet. Vuonna 2009 perusopetuksen keskmääränen opplaskohtanen ykskköhnta on 6 503,77 euroa. Rahotusasetuksen 1 :n mukaan kunnan perusopetuksen ykskköhnnan perusosa saadaan kertomalla perusopetuksen keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,77. Asukastheyden perusteella perusopetuksen ykskköhnnan perusosaa korotetaan kunnssa, joden asukastheys on alle 40 asukasta/km 2 luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääräsen ykskköhnnan ja luvun 0,1 tulo asukastheyden korotustekjällä. Asukastheyden korotustekjä saadaan luvun 40 luonnollsen logartmn ja kunnan asukastheyden luonnollsen logartmn erotuksena. Ykskköhnnan perusosaa korotetaan kunnssa, joden asukastheys on alle kolme sekä saarstokunnssa luvulla, joka saadaan, kun luvulla 0,003 kerrotaan keskmääräsen ykskköhnnan ja kunnan opplasta kohden lasketun kouluverkkotunnuksen tulo. Jos kunnan asukastheys on muussa kun saarstokunnassa on yl kolme, mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvulla, joka saadaan kun luvusta neljä vähennetään kunnan asukastheys. Kouluverkkotunnuksen opplaskohtanen luku on: 1) alle 80 opplaan koulussa 1 6 vuosluoklla opetusta ja esopetusta (11-vuotnen oppvelvollsuus) saavan opplaan osalta luku, joka saadaan, kun luvun 80 ja koulun oppladen kokonasmäärä kerrotaan luvulla 1,2; 2) kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää samankelstä opetusta alle 180:lle 7 9 vuosluokken opplaalle, manttua opetusta saavan opplaan osalta luku, joka saadaan, kun luvun 180 ja manttujen oppladen määrän erotus kerrotaan luvulla 0,6. Korotus vo olla enntään 60. Opplasmäärä ssältää perusopetuslan 5 :n mukaset lsäopetuksen opplaat; ja 3) muden kun 1 ja 2 kohdssa manttujen oppladen osalta luku on 0. Perusopetuslan mukasta ertysopetusta saavat ertysopplaat evät ssälly kouluverkkotunnuksen opplaskohtasen luvun laskentaan. Kakskelsessä kunnassa ykskköhnnan perusosaa korotetaan kakskelsyyden perusteella luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,04. Jos kunnan väestöstä vähntään puolet asuu lman knteää teyhteyttä mantereeseen, ykskköhnnan perusosaa korotetaan saarstosuuden perusteella luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,25. Muussa saarstokunnassa ykskköhnnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskmääränen ykskköhnta luvulla 0,06. Lsäks ykskköhnnan perusosaa korotetaan opplaskohtasest luvulla, joka saadaan laskemalla yhteen alla manttujen kohten euromäärät ja jakamalla saatu luku kokonasopplasmäärällä seuraavast: 1) kertomalla luvun 0,3 ja keskmääräsen ykskköhnnan tulo vuosluokken 7 9 ja lsäopetuksen oppladen määrällä;

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)

Betoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43) Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys Lätysjärjestelät ja län käyttöves - laskentaopas Järjestelen läpöhävöden laskenta ja hyötysuhteden äärtys 5.9.0 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Espuhe Käsllä oleva opas kästtelee vuonna 0 uusutuven Suoen rakentasääräyskokoelan

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot