ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT
|
|
- Niina Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT
2 LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN SIJAINTI LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN SIJAINTI
3 LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Tervetuloa Lemmenpolulle! Lemmenpolun alotustaulut sjatsevat polun molemmssa pässä. Nssä kerrotaan ylestetoa ja ohjeta Lemmnpolusta ja sen kulkemseen. Lemmenpolun varrella kerrotaan alueen hstorasta ja sen vakutukssta nykysen Lemmenpolun masemaan ja merktykseen. Luontopolku on osa Rokua Geoparka, joka esttelee alueen kalloperän syntyä sekä vmesmmän jääkauden, vrtaavan veden ja puhaltavan tuulen jälkä täkäläsessä masemassa. Oulujok Opastaulussa kerrotaan Oulujoesta ja sen käytöstä vrkstysalueena. Oulujok on 107 km ptkä Oulujärven laskujok, joka laskee perämereen. Oulujoessa on kakkaan 8 vomalatosta, joden rakentamsen vuoks vaelluskalat evät päässeet enää nousemaan jokeen. Nykysn Oulujoen käyttöä pyrtään monnastamaan mm. parantamalla kalastusedellytyksä ja muutenkn kehttämällä jokvarren alueen vrkstyskäyttöä. 3. Kalloperän suurrakenteta ja kvettynyttä soraa Non 1200 mljoonaa vuotta stten kerrostuneesta joksorasta kvettyneelle konglomeraattkallolle pystytetty opastaulu kertoo Suomen olossa erkosesta Muhoksen hekka- ja savkvalueesta. Vme jääkaudella löyhärakentesesta sedmenttkvalueesta rtos runsaast hekkasta anesta. Se kuvastuu mm. Rokualla hekkavaltasena harjumuodostumana. 4. Kalastajan Oulujok Opastaulussa estellään kalastuksen hstoraa Oulujoella, joka ol akonaan Suomen parhampa lohjoka. Kalastus vähen vomalatosrakentamsen myötä 1940-luvulla, kun loh e enää päässyt nousemaan Oulujokeen. Urhelukalastusta alettn harrastaa pyhäkoskella 1920-luvulla. Kalastaja saapu myös ulkomalta ast. Hetä kutsuttn ns. lohlordeks. 5. Pyhäkosken grantt Opastaulun aheena on Pyhäkosken granttna tunnettu pakallnen kvlaj. Vomakkaan punasävynen grantt on kteytynyt syvällä munasen vuorjonon alla, rkkoutunut maankuoren lkunnossa murros- ja srrosvyöhykkeden rajaamks lohkoks ja kohonnut ptkän kulutuskauden tuloksena nykyseen maanpntalekkaukseen. Pyhäkoskella murrosvyöhykkeeseen hakeutuneen Oulujoen pohjosrannan muodostaa granttjyrkänne. 6. Oulujoen ja Pyhäkosken synty Kohde esttelee Oulujoen kehtysvaheet Muhoksen aluetta panottaen. Jok synty vuotta stten, kun Vaalankurkku kohos Ancylusjärven pnnan yläpuolelle. Maankohoamsen myötä joen susto on srtynyt länteen ja jok vastaavast jatkunut alajuoksultaan. Nykysen Oulujoen ptuus on yl sata klometrä ja korkeusero Vaalankurkusta mereen on 122 meträ. 7. Oulujok kuohuva kulkurett Opastaulussa estellään Oulujokea hstorallsena kulkurettnä. Oulujokea on hyödynnetty tukken uttoväylänä 1700-luvulta ana vuoteen 1982 ast. Ennen vomalatosten rakennustötä koskenlasku Oulujoen kuohussa ol matkaljoden suosossa. Oulujok on ollut myös tärkeä tervankuljetusrett Kanuusta Ouluun 1500-luvulta 1900-luvun alkuun ast. 8. Monmuotonen metsäluonto Taulu sjatsee lehtomasessa sekämetsässä ravnn rnteellä. Taulua ympärövä suojeltu metsä edustaa Oulujoklaaksolle tyypllstä jokvarren lehtoa. Rnteessä taulun lähellä on lähde, joka kertoo pohjaveden lähesyydestä. Mkrolmastollnen vahtelu on usen selväst havannotavssa ravnn pohjalle laskeuduttaessa. Taulussa kerrotaan lehtojensuojelualuesta, lehtojen tyypplajesta ja monmuotosuudesta sekä lehtometsän kehttymseen vakuttavsta tekjöstä. 9. Vesvomaa ja sähköntuotantoa Opastaulussa kerrotaan Pyhäkosken vomalatoksen rakentamsurakasta. Ennen vomalatosta Pyhäkosk ol 12 km ptkä koskjakso Oulujoessa. Koskjakson putous (58,5 m) on jaettu kolmen er vomalatoksen (Päll, Pyhäkosk ja Montta) kesken. Vuonna 1949 käyttöönotettu Pyhäkosken vomalatos on yks Suomen suurmmsta vesvomalatokssta ja sen omstaa Fortum Oyj. 10. Joksusto- ja merkerrostuma 1200 mljoonan vuoden takaa Opastaulussa kerrotaan Muhoksen sedmenttkvalueen ylesprteet. Vme jääkaudella tämä kulutukselle alts ja löyhärakentenen sedmenttkvesntymä tom alueen yl Rokun suuntaan vrranneen jäätkköjoen kuljettaman aneksen lähdealueena. Sedmenttkvalueen lähesyys selttää osaltaan Rokuan harjumuodostuman suuren koon ja aneksen hekkasuuden. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Lmannnkosken lehtojensuojelualue Taulu sjatsee pysäköntalueen reunalla luontopolun lähtöpsteessä. Taulussa kerrotaan ylesest Lmannnkosken lehtojensuojelualueesta ja sen luontotyypestä. Muhosjoen laaksoon sjottuva lehtojensuojelualue on perustettu vuonna 199 Se kuuluu sekä valtakunnallseen lehtojensuojeluohjelmaan että Natura2000- ohjelmaan ja on osa Rokua Geoparka. Joklaakson pohjospuolen rnteet ovat olleet vljely- ja ladunnusmata ja ne ovat arvokasta pernnemasemaa. Joen eteläpuolella esntyy rnne- ja jokvarslehtoja. Laakson pohjalla vrtaava ves muovaa jatkuvast masemaa. Joklaakso onkn sekä geologsest että bologsest hyvn monmuotonen alue. Taulussa kerrotaan, mtkä aktvteetn ovat suojelualueella sallttuja ja mtkä evät. Lmannnkosken lehtojensuojelualue Muhosjoen mutkssa Taulu sjatsee luontopolun varrella laavun veressä. Lmannnkoskella Muhosjok on uurtanut tselleen 25 meträ syvän laakson. Maaperä on tasalaatusta hekkaa, joten jok on myös meanderonut. Pakon jok on jo saavuttanut kvsen pohjamaan, jonka granttkallot ohjaavat vrran kulkua. Vrta kuluttaa joen rantaa ulkokaarteesta ja kerrostaa rronnutta hekkaa ssäkaarteeseen. Mutkat jyrkkenevät ja srtyvät alajuoksulle pän. Joklaakso on suojasa ja rehevä kasvupakka. Jok on tuonut maaperään ravnteta ja vrtaava ves ptää laakson lman kosteana ja tuo lämpöä ptkälle syksyyn. Joen mutken nuoret lehtpuuvaltaset metsät ja pensakot, rnteden lehtometsät ja pananteden suot ovatkn monen vaatvan kasv- ja elänlajn elnpakkoja. Taulussa mantaan muutama esmerkklajeja.
4 ROKUAN OPASTAULUJEN SIJAINTI
5 ROKUAN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Rokua Saar jonka mer hylkäs Opastuskeskus Supassa sjatseva näyttely kertoo Rokuanvaaran syntytarnan lähten vmesen jääkauden sulamsvaheesta päätyen nykypävään. Jääkauden sulamsvaheessa sulamsvedet kerrostvat hekkaa harjuks, joka aluks ol veden alla, mutta maankohoamsen myötä muodostu saareks ja lopulta osaks mannerta. Aaltojen ja tuulen synnyttämät maanmuodot krjoavat nykysn harjun pntaa, samon kun sulaneden jäälohkareden jättämät suuret pananteet, supat. Myöhemmn kasvllsuus, elämet ja hmsasutus ovat levnneet harjulle ja sen reunamalle. Rokuan harjumuodostuma Kohde sjatsee harjutasanteella, josta avautuu laajoja näkymä pohjoseen ja kollseen. Opastaulussa estellään Rokuan ssänen rakenne ja harjun asema osana satojen klometren mttasta harjujaksoa. Rokua koostuu jäänalaseen tunneln ta raloon kerrostuneesta soravaltasesta ydnharjusta ja stä pettävästä avomeen jäätkkölahteen kerrostuneesta sustohekasta. 3. Jään kontaktrnne Kohde on harjutasanteen reunalta Vaulujärveen laskeva jyrkkä rnne, jonka hekkanen anes kerrostu non vuotta stten korkeaa jääsenämää vasten. Jään sulaessa shen tukeutuva harjun osa vajos Vaulujärveen vettäväks 50 meträ korkeaks rnteeks. Kohteelta avautuu näkymä laaksoon, joka ol hekan kerrostuessa jäämassojen täyttämä. 4. Ves laskee ranta vetäytyy? Saarsen suppalammen rannalla sjatseva opastaulu esttelee pohjaveden syntyä ja lkketä. Ptkät havantosarjat osottavat, että pohjaveden pnnan korkeus vahtelee Rokualla suurest. Saarsen pnta osottaa pohjaveden nykysen tason. Koska rantoja kertää kuvlle jäänyt rantatasanne, pohjaveden pnta on nykyään ptkäakasta keskarvoa alemmalla tasolla. 5. Raloutunut jäätkkölaht Opastaulu sjatsee suppalampen välsellä harjuselänteellä, joka osottaa munasen jäätkköjoen tunneluoman sjannn. Maakarauksen perusteella maapetteen paksuus on opastaulun lähstöllä non sata meträ. Sorasta ydnharjua pettävä hekka on kerrostunut avomeen jäätkkölahteen jäätkköjoen suulle. Supat syntyvät tasapntaseen sustohekkakenttään hautautuneden jäälohkareden sulaessa. 6. Rokuan supat Syvyydenkavo on Suomen syvmpn kuuluva suppa. Se on non 50 meträ syvä ja pohjalla on lsäks kahdeksan meträ paksu turvekerros. Opastaulun ympärllä näkyy tasalaatuseen hekkaan syöpynetä V- laaksoja el ravneta ja juurensa varaan kohonneta puta. Ne kertovat, että Syvyydenkavon rnteet kuluvat ja valuvat koko ajan. 7. Rokuan suot Opastaulussa kerrotaan Rokuan turvekerrostumsta. Alueelle tyypllnen kehtyskulku alkaa hekkaan hautautuneen jäälohkareen sulaessa syntyneestä suppalammesta, joka on sostuu ja umpeutuu vähtellen avosuoks. Syvyydenkavon suosta karatut turvenäytteet osottavat, että sostumsen alkaessa pohjaveden pnta ol Syvyydenkavon kohdalla non kahdeksan meträ nykystä alemmalla tasolla. 8. Saaresta mantereeks Pookvaaran näkötornn yhteyteen valmsteltu kohde esttelee karttojen avulla tornsta avautuvan maseman tlan , ja vuotta stten. Vme jääkauden loppuvaheessa Ancylusjärveen kerrostunut vedenalanen Rokuan harju on muuttunut maankohoamsen seurauksena nykysen kaltaseks vanhojen rantavallen ympärömäks ssämaan harjuks. 9. Kasvllsuusrehevötymä Harjun laella sjatseva opastaulu esttelee karujen jäkäläkankaden ympärömän rehevän ruohovartsten kasven esntymän. Kasvllsuuden rehevyys selttyy pntahekan alta löytyvällä vettä pdättävällä heta- ja hesukerroksella. Se ovat jäänne ajalta, jollon alue ol Ancylusjärven pohjaa. Ympärstön karukkokankalta aallot ovat huuhtoneet vastaavan vettä pdättävän kerroksen. 10. Granttlohkareet Kohteena on Rokuan hekkaslla malla harvnanen kven ja lohkareden esntymä. Lohkareet ovat non mljoonaa vuotta vanhaa karkearakesta grantta, jonka päämneraaleja ovat vaaleanpunanen maasälpä ja kvarts. Koska lohkaressa e ole harjuanekselle omnasta pyöreyttä, ne ovat kulkeutuneet nykyselle pakalleen mannerjäätkön mukana. 11. Rokuan tuulkerrostumat Dyynlle pystytetty opastaulu kertoo Rokuan tuulkerrostumsta. Harjun alarnteltä löytyy munasen rannan suuntasa klometren mttasa rantadyynejä. Lakaluella esntyy U-krjamen muotosa paraabeldyynejä, joden kaaret tapuvat purjeen tavon tuulen menosuuntaan. Paraabeldyynn kerrostaneen tuulen suunnan vo päätellä myös selänteen epäsymmetrsestä pokklekkauksesta. 1 Tervetuloa Rokuan kansallspustoon Rokuan kansallspuston nfotaulut sjatsevat Pookvaaran ja Ptkäjärven pysäköntalueden veressä kansallspuston rajalla. Taulussa kerrotaan ylestetoa kansallspustosta ja nssä on myös kansallspuston kartta. Rokuan kansallspusto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan harju- ja dyynmuodostumen herkäst kuluvaa luontoa. Rokuan alueen metsät ovat melko nuora metsäpalojen ja metsen käytön vuoks. Rokuan metsä on kutenkn ennallstettu ja uhanalaslle harjujen hyönteslle sopva paahderntetä hodettu. 13. Ohjeet ja säännöt Rokuan kansallspuston ohjeet ja säännöt sjatsevat nfotaulujen yhteydessä. Rokuan kansallspustossa saa: kävellä, hhtää, uda, soutaa, meloa, kerätä marjoja ja ruokasenä. E saa: ptää lemmkkä vapaana, kerätä ta vahngottaa muta kun ruokasenä ja -kasveja, vahngottaa maa- ta kalloperää, härtä elämä, kalastaa, ajaa ajoneuvolla pl. shen osotetulla tellä, kulkea merkttyjen retten ulkopuolella, tehdä avotulta ta lerytyä muualle kun erkseen salltulle pakolle. Svoa roskas. Bojätteet vot lattaa taukopakan kompostkäymälään, nuotossa polttaa puhtaan papern ja pahvn ja loput lajtella ekopsteessä Opastuskeskus Supan phalla. 14. Palovartjan panajanen Opastaulu sjatsee Pookvaaran laella Pookntornn veressä. Taulu kertoo metsäpalosta. Metsäpalot ovat osa luonnon normaala kertokulkua. Ne tuhoavat kasvllsuutta, mutta tosaalta vapauttavat maahan ravnteta tomen uuden elämän alkuna. Useat elölajt vhtyvät anoastaan vasta palanella metsäaluella. Rokualla metsäpalot ovat olleet kuvan kangasmetsän vuoks ylesä ja sen korken pakka Pookvaara on tästä syystä ollut perntenen palonvartontpakka. Palovartonnn lsäks vaaran laelta on suortettu lmavalvontaa sotaakana ja myöhemmn myös kolmomttauksa.
6 OULUJÄRVEN RETKEILYALUEEN OPASTAULUJEN SIJAINTI
7 OULUJÄRVEN RETKEILYALUEEN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Oulujärv, Kanuun mer Opastaulussa estellään ylesest Oulujärve ja Oulujärven retkelyaluetta. Entsakaan Oulujärv tom vesrettnä mm. kauppalle, erämehlle ja tervansoutajlle. Oulujärv on vesstön keskusjärv, jonka kautta monet vesrett ovat johtaneet kajat. Nykysn Oulujärv tarjoaa monenlasa vapaa-ajanvettomahdollsuuksa mm. vrkstyskalastusta ja retkelyä. Oulujärven Nskanselkä ja Ärjänselkä muodostavat suurmman yhtenäsen järvenselän Suomessa. Itään kallstuva Oulujärv Opastaulussa estellään Oulujärven ja Oulujoen syntyä maankohoamsen seurauksena, kun mannerjäätkkö ol sulanut. Non 9500 vuotta stten vmenen meryhteyden muodostanut salm, nykynen Vaalankurkku, kohos merenpnnan yläpuolelle. Oulujärv ja varhanen Oulujok olvat syntyneet. 3. Ohjeet ja säännöt Oulujärven retkelyalueen ohjeet ja säännöt sjatsevat nfotaulun yhteydessä Teernemessä. Oulujärven retkelyalueella saa: jokamehen okeuksen mukasest kävellä, hhtää, uda, soutaa, meloa, kerätä marjoja ja ruokasenä, lerytyä tlapäsest ja onka ja plkkä mulla kun erllsllä rajotusaluella. Rajotettua on: avotulenteko muualla kun shen osotetulla pakolla, kalastus van asanmukaslla luvlla. E saa: tehdä avutulta metsäpalovarotuksen akana edes rakennetulle pakolle, vahngottaa maa- ta kalloperää, ajaa moottorajoneuvolla kun shen osotettuja tetä ptkn, roskata ja vahngottaa rakenteta. Svoa roskas. Bojätteet vot lattaa taukopakan kompostkäymälään, nuotossa polttaa puhtaan papern ja pahvn ja loput tuoda maastosta mukanas pos. 4. Jäätkön jäljet Taulu sjatsee Reetan majassa. Taulu kertoo vmesmmän jääkauden vakutuksesta Manamsalon ja Oulujärven syntyyn sekä nykyään alueella nähtävn luonnon lmöhn, josta merkttävn on maankohoamnen ja sen aheuttama Oulujärven kallstumnen. Useat Manamansalon hekkamuodostumat ovat alun pern jäätkkösyntysä el jäätkön tomnnan kerrostama ja muovaama. 5. Oulujärv Kanuun mer Reetan majassa sjatsevassa taulussa kerrotaan Oulujärven syntyvahesta Ancylusjärvestä nykyseks järvaltaaks. Maankohoamnen on vakuttanut paljon järvaltaan muotohn ja ertysprtesn. Myös järven suurella laajuudella on merktystä, sllä monet luonnonlmöt kuten aallokon tomnta tapahtuvat suurempna ja vomakkaampna kun penllä järvllä, muovaten altuseen rantoja. Kaupparettnä Oulujärv on ollut tärkeä etenkn tervankuljetukselle, jota on harjotettu Oulujärven ja Oulujoen olosuhtesn kehtetyllä tervavenellä el paltamolla. 6. Karu ja kuluva Reetan majassa sjatseva taulu kertoo Oulujärven rantojen ja saarten luonnon ertysprtestä. Useat saaret ja ranta-alueet ovat hekkasa, josta johtuen sadeves panuu syvälle maaperään ja maanpnta on kuva ja kasvllsuudeltaan karu. Tällanen maasto on herkkä kulutukselle. Tyypplaj kuvlle kangasmetslle on mänty, jonka seurassa vhtyvät useat senet. Myös jäkälät ovat rannolla ja saarten metsssä ylesä. 7. Manamansalo Manamansalo on Oulujärven saarsta suurn ja Suomen ssävesen vdenneks suurn järv. Taulu esttelee Manamansalon syntyhstoraa kansantarnoden näkökulmasta. Tarnota Manamansalon ja sen pakannmen synnystä on useta. Tarnat lttyvät yleensä jättläsn ja hedän tekemsnsä. Jättläset vovat olla taruolentoja, mutta nllä vo olla myös todellsa eskuva: Paltamosta ja Puolangalta on lähtösn kolme maalman kymmenestä psmmästä hmsestä. Taulu sjatsee Reetan majassa. 8. Kalaa kakenlasta Reetan majassa sjatseva taulu kertoo Oulujärven kalalajesta ja kalastuksesta Oulujärvellä. Tärketä saalskaloja ovat mukku, hauk ja ska. Säännöstely on vakuttanut etenkn lohkalojen kantohn, joden esntymnen järvellä on nykyään stutusten varassa. Manamansalon vrkstyskalastusalueen lammssa elää luontasa kalakantoja, jota täydennetään säännöllsest lohkalojen stutukslla. 9. Kveksen rosvot Oulujärvellä lkku 1800-luvun loppupuolella rosvojoukko, jotka alkujaan varastvat talojen atosta ruokaa, mutta stten alkovat myös ryöstää Oulusta palaaven tervansoutajen tuomsa. Rosvot olvat entsä tehdastyöläsä, jotka tehtaan lopetettua ja nälkävuosen skettyä alkovat ryöstellä hengenptmkseen. Lopulta rosvot jävät knn Ärjänsaaresta, jota he ptvät tukkohtanaan. Taulu sjatsee Reetan majassa. 10. Terva, talonpokaskulttuurn säätövoma Taulussa estellään tervan valmstamsta ja shen lttyvä er vaheta. Tervaspuuna käytetään mäntyä. Elävä mäntyjä kuortaan tyvestä, jollon ne joutuvat elämään vähllä ravntella ja alkavat kehttää suojakseen phkaa. Muutaman vuoden kuluttua männyt plkotaan säröks ja kuvatetaan. Lopulta ne poltetaan tervahaudassa turvekummun alla, jollon kytemällä palavsta männystä alkaa thkua tervaa. Terva valutetaan tervatynnyrehn. 11. Lntuluotoja ja harjusaara Oulujärven lntulajstossa on useta merellsä prtetä. Myös kasvllsuudessa tavataan meresä lajeja. Oulujärven lntulajsto on monmuotonen koostuen mm. lokesta, kahlaajsta, veslnnusta kuten er sorssta ja kukkalnnusta. Useat saaret on nmetty lnnuston mukaan. Mona saara korstaa joko korkeat hekkatörmät, matalat hekkarannat ta gnessset rantakallot. 1 Supassa suo ta lamp Manamansalossa suppakuoppen pohjalla on usen joko suo ta lamp. Taulussa estellään er sostumstapoja ja rahkasammalta yhtenä suon rakentajana. Taulussa kerrotaan myös suppalampen ertysprtestä ja lajstosta. 13. Metsä vanhenee ja kaunstuu Taulussa kerrotaan metsän sukkessosta el luonnollsesta kehtyksestä, jossa metsän vanhetessa metsän puuston kärakenne monpuolstuu, metsän tarjoamat elnympärstöt monmuotostuvat ja lajmäärä kasvaa. Myös metsän penlmasto muuttuu
Sähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotOULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA
OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA oulujarvenmelojat.com Oulujärvi - meren aavaa, järven lempeyttä, saariston värikkyyttä ja jokien salaperäisyyttä. Oulujärvi ympäristöineen on ainutlaatuinen
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotSUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotKOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA
KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotValmistelut INSTALLATION INFORMATION
Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
LisätiedotLEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotKlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.
l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPJELAX VINDKRAFTSPARK
VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGAA 5. Naturutrednngar på fnska (Botop-Fåglar-Flygekorre) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Luontoselvtykset 1 (41) Sallnen Paavo Ssällysluettelo
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotMUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.
84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotROKUA GEOPARK TEHTÄVÄVIHKO ROKUALLE LUKION MAANTIEDE JÄÄKAUSI MAANMUODOT KASVILLISUUS JA ELÄIMET HISTORIA JA NYKYAIKA
ROKUA GEOPARK TEHTÄVÄVIHKO ROKUALLE LUKION MAANTIEDE JÄÄKAUSI MAANMUODOT KASVILLISUUS JA ELÄIMET HISTORIA JA NYKYAIKA Rokuan tehtävävihko Rokuan tehtävävihko on suunnattu lukion maantieteen kurssien tukimateriaaliksi.
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
LisätiedotVäliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km
Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotR 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.
D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotMUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu 20ap/tt is-1 VP LPA-1 LPA-3 (W/RM) VP/s W/RM II ap/50ke
84 4 83 83 6 83 84 9 84 9 :83 83 8 4 3 83 3 83 4 83 3 W- VP-3 es 83 6 744 +84 LPA- +84 83 0 (RM-) 00 96 3 6 83 4 0 4 83 8 05 8 5 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 83 50 VP- 746 W/RM 000 a/50ke ajo/h VP- /l.5 MUKKULAN
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
Lisätiedotis-1 p-1 III 770 1ap/100 1ap/100 pv-1 p-1 pv-1 p-1 1ap/100 ai t20 III hu 1ap/100 pv-1 VP/s p-1 III SR-1 1ap/100 t80 pv-1 SR-1 p-1 pv-1 1ap/100 p-1
98 98 8 99 8 7 97 5 5 8 98 96 7 98 98 5 98 98 9 96 5 98 505 98 7 (7K) 96 9 97 8 7 96 8 99 7 6 96 97 0 0 96 96 6 97 9 98 7 9 9 9 0 9 98 0 9 5 9 5 97 8 9 7 96 700 9 T LAN NNA 9 5 9 9 6 9 7 : 9 98 9 99 9
LisätiedotHyrynsalmen kunta, teknisten palvelujen neuvotteluhuone. Puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kuvaja ja sihteeriksi Anja Heikkinen.
LIITE YM 29.8.2013 Hyrynsalmen kunta Teknset palvelut PL 5 89401 HYRYNSALMI TARJOUSTEN AVAUSPÖYTÄKIRJA nmyynttarjoukset Aka: 07.08.2013 klo 8.40-8.55 Pakka: Läsnä: 1 2 Hyrynsalmen kunta, teknsten palvelujen
LisätiedotPISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET
1 PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET Timo Jussila, Mikroliitti Oy (email: Mikroliitti@dlc.fi, p: 0400-530057) Tutkimukset tehty vuosina 1994-1995 Puumalan kunnan kustannuksella, Puumalan muinaisjäännösten merkinnän
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
Lisätiedotasettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
LisätiedotMaatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:
XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,
Lisätiedots-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I.
86 8 88 8 9 86 8 8 7 86 9 86 8 :7 8 8 8 8 :8 8 6 8 8 8 8 7 8 6 8 :8 8 8 87 7 +8 8 87 7 VP- :8 6 8 87 86 88 89 96 te 9 7 9 +8. 9 9 7 9 +8 8 V +8 a /m 8 V 8 8 7 8 88 - LPA- (RM-) +89 is- z + +9 + VP- W/RM
LisätiedotViherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa
Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan
LisätiedotHarjoitukset (KOMPRIMOINTI)
Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen
LisätiedotKUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054
KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa
LisätiedotSOPENKORPI. AL-1 työ ma le-1 hu-1 pv TL riii k588 sr-1. pima. 2/3kIV. pima. p-1 (24,25) 2/3kV ju-1. pima ju-2 III.
1 SOPENKORP 104 7 105 6 105 105 9 16 KRESKATU 105 9 6 106 4 105 7 13 17 SOPENKORENKATU 105 8 7 107 5 50 6 ju/s 108 6 5 p-1 (4,5) 1900 107 9 667 4 r k588 sr-1 5dBA /3k 300+30 ju-1 107 3 pp 110 7 30dBA /3k
LisätiedotAquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607
046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotA = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:
Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotRauman kaupunki tekninen virasto/ kunnallistekniikan suunnittelu Kanalinranta 3, RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Rauman kaupunk teknnen vrasto/ kunnallsteknkan suunnttelu Kanalnranta, 6 RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Pävämäärä.4.6. Ylestä Tomeksannosta olemme tehneet porakonekarauksa
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotSaarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013
1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotHallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
LisätiedotKoivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotHIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ
HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotEpätäydelliset sopimukset
Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén
LisätiedotFlow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi
Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotKuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?
Kunka väestö sjottuu srryttäessä tetoyhteskuntaan? Esmerkknä Itä-Suom Oll Lehtonen & Markku Tykkylänen Johdanto 199-luvulla ja 2-luvun alussa väestönkasvu kesktty van muutamalle suurmmalle kaupunkseudulle,
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
LisätiedotPUIJO. Kuopion kaupunki 2009
uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotMeidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?
Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa
LisätiedotMerellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen
Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen Helsingin merialueet, rannat ja saaristo muodostavat Sinikämmenen, joka on osa viher- ja virkistysalueiden runkoa. Aukeaman s. 70-71 kartalla on luonnehdittu
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta.
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..
Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7
Lisätiedotmukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa
21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,
LisätiedotMaahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta
Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun
LisätiedotValtuustoon nähden sitovat mittarit
Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus
LisätiedotRokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki
Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö
LisätiedotM A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.
Lisätiedotriii 2/3kIV 2/3kVI rvi rvii
105 6 12 13 SOPENKORP 104 7 105 2 105 9 16 KRESKATU 104 4 105 9 26 12:2 106 4 105 7 30 127 27 105 8 1550 ju-2 28 r r 105 8 2040 a400 ju-2 SOPENKORENKATU ajo 107 5 15 26 ju/s. ju/s 25 p-1 (24,25) 2110 ju-2
LisätiedotTUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen
The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotLiitteet. Liite 1. Aineiston sijoittuminen maakunnittain. Aineisto maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Savo 5 % Keski-Suomi 2 %
Liite 1 Aineiston sijoittuminen maakunnittain. Aineisto maakunnittain Etelä- ja Pohjois-Savo % Keski-Suomi % Satakunta 3 % Pohjanmaa, Etelä- ja Keskipohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa % Varsinais-Suomi % Kymenlaakso
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotPunkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotKITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA
8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8
LisätiedotBase unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?
17773 Telebus 48a-48b 2017 Taloustutkmus Oy Total Sukupuol All ntervews Nanen Mes Base unweghted 1006 498 508 Base weghted 4298 2155 2144 TK1 - TK1. Mssä määrn tetä huolestuttaa altstumnen kemkaalelle
LisätiedotPUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA
PUUN LUJUUSVERTAILUTUTKIMUKSIA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Puuteknkka Tuotantopanottenen puuteknkka Opnnäytetyö Kevät 2007 Mka Vlppunen ALKUSANAT Tämä opnnäytetyö tehtn Genetrade Wood Products Oy:lle ja
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
Lisätiedot