Tuotteiden erilaistuminen: hintakilpailu

Transkriptio

1 Tuotteden erlastumnen: hntaklalu Lass Smlä Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1

2 Johdanto Yrtykset evät yleensä halua tuottaa saman tuoteavaruuden tlan täyttävä tuotteta (syynä Bertrandn aradoks) Tuotteden erlastamnen eräs vahtoehto Bertrandn aradoksn ostamseks mahdollstaa rajakustannukset ylttävän hnnottelun olgoolstsessa taauksessa => ostvnen votto Hnta e enää anoa kuluttaja knnostava asa tuotteen sjant tuoteavaruudessa, esm. tuotemerkt laatu tuotteden fyysnen sjant Otmonton semnaar - Kevät 003 /

3 Ssältö Ylestä rajotukset, oletukset Tuotteden erlastumnen sjannn suhteen erlastumseraate Tuotevalkoma olgoolssa tuotteden erlastumsen aste, suhde yhteskunnallseen otmn Monoolstnen klalu Otmonton semnaar - Kevät 003 / 3

4 Ylestä Täydellsest tosensa korvaava tuotteta tuottavat yrtykset ajautuvat hntaklalussa nollavottotlanteeseen yrtykset etsvät osamarkknota asakaskunta, jolle vodaan käyttäytyä monoolstsemmn Hnta yleensä noeammn muutettavssa kun tuotteen muut omnasuudet tarkastellaan eltlanteta, jossa valtaan ensn tuotteden omnasuudet ja tämän jälkeen klallaan hnnalla (vrt. - vaheset kaasteett- hntaelt) Otmonton semnaar - Kevät 003 / 4

5 Erlastamsen rajotuksa Teorassa on usen mahdollsta valmstaa tuhansa erlasa (joa äärettömäst) tuotteta jonkn omnasuuden suhteen Esm. 1. mnkä tahansa kokosa vaatteta vodaan valmstaa. bensnasema vodaan erustaa (lähes) mnne vaan Tavallsest valtaan vahtoehdosta van muutama syynä 1. knteät kustannukset (esm. henklöstö- ja tuotekehtyskustannukset). markknaolosuhteet Otmonton semnaar - Kevät 003 / 5

6 Lneaarnen kauunk 1/3 Hotellng, 199 Esmerkk, joka havannollstaa erlastumseraatetta Oletukset Janan muotonen kauunk, tuus 1 Kuluttajat tasasest jakautuneet, 1 kuluttaja/ tuusykskkö täydellsest tosensa korvaava tuotteta myyvää yrtystä sjotettu kauungn äärähn, samat ykskkökustannukset c Jokanen kuluttaja ostaa tuotteen Kuluttajlla nelöllset lkkumskustannukset Otmonton semnaar - Kevät 003 / 6

7 Lneaarnen kauunk /3 Kuluttajan kokonaskustannukset ovat hnta+ lkkumskustannukset Nyt akka x, jossa kuluttajan kannalta on yhdentekevää, kummasta yrtyksestä hän hankk tuotteen saadaan yhtälöstä 1 x = + tx D 1 = ( 1, + t(1 ) = x) t 1 + t Otmonton semnaar - Kevät 003 / 7

8 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 8 Lneaarnen kauunk 3/3 Vastaavast yrtyksen kysyntä Vottofunktot ss Vottojen maksmont antaa tuloksen t t c t t D x j j ) ( ), ( ), ( = + = = / ), ( max 1 1 t t c c c j = = + = =

9 Tulkntaa ja huomota 1/ Yrtysten votto nyt t>0, joten Bertrandn aradokssta äästn eroon! Votto käyttäytyy kuten lkkumskustannuskerron t seltys: oletus täydellsestä kysynnästä (kakk tuotteet menevät kauaks) kasvavat lkkumskustannukset antavat mahdollsuuden monoolstsemaan käyttäytymseen Kun t=0, alaudutaan Bertrandn tulokseen kuluttajan etäsyys yrtyksn yhdentekevää, jollon tuotteet täydellsest tosensa korvaavat Etäsyys yrtykseen vo olla myös muu jatkuva omnasuus, kuten sokertosuus kahvkullsessa. Tällön lkkumskustannukset vastaavat menetettyä hyötyä Otmonton semnaar - Kevät 003 / 9

10 Tulkntaa ja huomota / Esmerkssä yrtysten sjannt ol knntetty kauungn reunolle yksnkertasuuden vuoks (maksmaalnen erlastumnen) Nelöllsten kustannusten taauksessa vodaan osottaa (D Asremont, 1979), että maksmaalnen erlastumnen on yrtysten kannalta otm Syy nelöllsten kustannusten valntaan lähnnä teknnen Sosaalnen suunnttelja sjottas yrtykset stesn ¼ ja ¾ Otmonton semnaar - Kevät 003 / 10

11 Tuotevalkoma olgoolssa 1/3 Oletetaan ymyrän muotonen kauunk, jonka markknolle tulossa suur määrä halukkata yrtyksä Kauungn asukasjakauma kuten edellsessä esmerkssä, nyt lneaarset lkkumskustannukset Yrtykset sjotetaan maksmetäsyydelle tosstaan Knteä markknolletulokustannus f Otmonton semnaar - Kevät 003 / 11

12 Tuotevalkoma olgoolssa /3 Mkä on kauungssa tomven yrtysten lukumäärä (el ylesemmn tuotevalkoma) n? - vahenen el, jossa 1. Yrtykset äättävät samanakasest markknolle tulosta. Yrtykset klalevat hnnolla Yrtyksellä anona klaljona yrtykset +1 ja -1, jollon lneaarsen kauungn taauksesta analogsest saadaan + tx = + t( 1/ n x) D (, ) + t / n = x = t Koska tlanne on symmetrnen = kaklla ndeksellä Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1

13 Tuotevalkoma olgoolssa 3/3 Vottofunkton maksmont yrtykselle nyt Tulos: = c + t/n max ( c) + t / n t f Nollavottoehdosta saadaan tehokas yrtysmäärä ja hnta 1 t ( c) f = n n n c c = t / = c + f tf f = 0 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 13

14 Malln ohdntaa ja huomota 1/ Ymyränmuotosessa kauungssa ykskään sjant e ole arem kun tonen a ror Mks votto = 0 syynä knteä markknolletulokustannus f sekä yrtysten suur määrä Malln tarkotuksena olkn havannollstaa tuotevalkoman muodostumsta Knteden kustannusten kasvu vähentävää tuotevalkomaa, kuten aemmn todettn Sosaalnen suunnttelja saa yrtysten määräks ½n c, el yrtyksä syntyy vaaan klalun tasaanossa lan aljon Otmonton semnaar - Kevät 003 / 14

15 Malln ohdntaa ja huomota / Kolme luonnollsta laajennusta oletuksn: 1. Sjannn valnta eäsymmetrseks D Asremontn lneaarsta kauunka koskeva maksmaalsen erlastumsen tulos ylestyy myös ymyränmuotosen kauungn taaukseen. Melvaltanen lttymshetk Nyt kakk yrtykset tekevät äätöksensä samanakasest Malln laajentamnen, esm. asukasmäärä akaruvaseks 3. Tuotevalkoman laajentamnen Oletettu, että jokanen yrtys tuottaa van yhtä tuotetta. Todellsuudessa yrtykset yrkvät täyttämään tuoteavaruutta useammlla erlaslla tuottella Otmonton semnaar - Kevät 003 / 15

16 Erlastumsen aste Maksmaalnen va mnmaalnen erlastumnen? Yrtykset haluavat erlastua tuotteden suhteen klalun vähentämseks=> maksmaalnen erlastumnen Kolme käytännön tekjää, jotka enentävät erlastumsen halua käytännössä Tom sellä, mssä kysyntä on esm. asutuskeskukset Postvset ulkosvakutukset yrtysten välllä esm. slakota myyvät kalastajat samassa satamassa Hntaklalun keltämnen lneaarsen kauungn taauksessa vodaan osottaa, että molemen yrtysten otmaalnen sjantakka on kauungn keskste, mkäl hntataso on määrätty jonkn ulkouolsen tahon tomesta Otmonton semnaar - Kevät 003 / 16

17 Monoolstnen klalu 1/4 Chamberln, 1933 Oletukset: 1. Kullakn yrtyksellä laskeva kysyntäkäyrä. Mkään yrtys e ole votollnen 3. Tetyn yrtyksen hnnanmuutoksella on hävävän en vakutus tosten yrtysten kysyntöhn Oletusta 3 krtsotu laajalt. Se erottaa tämän malln olgoolstssta mallesta, kuten ymyrän muotosen kauungn taaus Malln taustalla halu selttää erlasten tuotteden määrä markknataloudessa esm. hntaklalun ja tuotesjottelun avulla Otmonton semnaar - Kevät 003 / 17

18 Monoolstnen klalu /4 Monoolstnen klalu aheuttaa lkaa yrtyksä yhteskunnallsesta näkökulmasta? Perustelu: jäännöskysyntä yrtykselle (U:n muotosen) kustannusfunkton tangentt * q tuotettu määrä <, joka mnmo kustannusfunkton=> knteät kustannukset jakautuvat lan enelle tuotemäärälle (hukkakaasteett) Koska tuotteet erlasa, markknolle tulo erusteltua (vrt. olgoolesmerkn kustannusfunkto c + f/q, jolla e mnmä q :n suhteen) Otmonton semnaar - Kevät 003 / 18

19 Monoolstnen klalu 3/4 Seuraus: täydellsest tosensa korvaavat tuotteet Anoa vahtoehto, joka täyttää nollavottoehdon yrtykselle ja antaa ostvsen myyntmäärän yrtykselle j on e voda tehdä johtoäätöstä hukkakaasteetsta/ lan suuresta yrtysten määrästä * q Otmonton semnaar - Kevät 003 / 19

20 Monoolstnen klalu 4/4 Ylesest kaks ersuuntasta erlasten tuotteden lukumäärään vakuttavaa tekjää + Lketomnnan kaaaamnen Uusa tuotteta kehttelemällä klaljoden vottojen syönt Em. aseman tavottelun kustannukset Yrtys e vo kaaata kuluttajan koko yljäämää, kun huomodaan tuotteen markknolletulokustannukset Loutuloksena vo ss olla joko sosaalsest joko lkaa ta lan vähän tuotteta tarvtaan tarkema malleja kussakn tlanteessa Otmonton semnaar - Kevät 003 / 0

21 Kottehtävä Olutanmot 1 ja ovat erntesest molemmat valmstaneet keskolutta (4.5%). Panmo 1 äättää alkaa tuottamaan kakkosolutta (4%) ja anmo nelosolutta (5%) Oletetaan, että Kuluttajen meltymykset alkoholrosentn suhteen tasasest jakautuneet vällle [4, 5] Kakk kuluttajat ostavat uudessa tuotantotlanteessa; muuttunut tlanne aheuttaa lneaarsen kärsmyksen t x x ostettaessa anmolta ; x on kuluttajan oma meltymys ja x anmon tuottaman oluen alkoholrosentt Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1

22 Kottehtävä jatkuu vot olettaa väestötheydeks ykkösen anmoden ykskkökustannukset samat, c jokanen kuluttaja ostaa yhden ykskön anmosta, jolle kokonaskustannukset (hnta+ kärsmys) ovat enemmät Laske oluden hnnat sekä anmoden votot uudessa tlanteessa, kun anmot maksmovat vottoaan Otmonton semnaar - Kevät 003 /