Malmin lentokenttäalueen vesihuolto, hulevedet ja yleistasaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Malmin lentokenttäalueen vesihuolto, hulevedet ja yleistasaus"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki aupunkisuunnieluviraso Teknisaloudellinen oiiso Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Suunnielaselosus Saara Lehinen, aleri Lankiniei, Peru Hyöy, Leena Nuri.. Tarkisanu: Tio Nikulainen Hyväksyny: Peru Hyöy Y

2 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Sisälö JOHDANTO... SUUNNITTELUN LÄHTÖOHDAT.... Suunnielualueen sijaini ja rajaus.... Pinnanuodo... TULEA MAANÄYTTÖ... YLEISTASAUS.... Tasaussuunnielun lähökohda.... Suunnielarakaisun kuvaus... ESIHUOLTO.... Mioiuksen lähöiedo.... Mioiusarkaselu.... Uusi verkoso ja johosiirro..... Yleisä..... esihuoloverkoso..... edenjakelu..... esihuoloverkoson vaiheiain rakenainen..... Perusainen, kaivanno ja pukiaeriaali... HULEESIEN HALLINTA.... Lähökohda.... Hulevesien hallinnan arve ja avoiee.... Hulevesien hallinnan ioius.... Hulevesien hallinnan yleissuunniela.... Hulevesiallinnus..... Lähökohda..... Mallinnusarkaselu.... aiheisus ja rakennusvaiheen vesien hallina... USTANNUSARIO... YHTEENETO JA OHJEET JATOSUUNNITTELUUN... LIITTEET Liie. Yleisasaus, aseapiirros : Liie. esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. Hulevesien hallinnan yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. Hulevesien hallinnan yleissuunniela E, aseapiirros : Liie. Hulevesien hallinnan vaiheisus, aseapiirros : Liie. usannuslaskela, suunnielavaihoeho E Liie. usannuslaskela, suunnielavaihoeho E Liie. esihuollon ja hulevesien hallinnan yleissuunniela, yhdiseläaseapiirros :

3 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () JOHDANTO Tässä yössä on laadiu suunniela Helsinki-Malin lenokenäalueelle kaavaillun uuden aankäyön yleisasauksesa, vesihuollosa ja hulevesien hallinnasa. Työssä laadiava suunniela ova arkkuusasolaan alusavia yleissuunnielia, joiden arkoiuksena on päiviää ja arkenaa aiein laadiuja suunnielia sekä ohjaa jakosuunnielua. Työ perusuu Malin kaavarunkoon ja siiä laadiuun aankäyön havainnekuvaan (uva ) sekä Siossa aiein laadiuun hulevesiselviykseen. uva. Suunnielun pohjana oleva aankäyöluonnos (..). Työn on ilannu Helsingin kaupunkisuunnieluviraso, eknisaloudellinen oiiso, yheyshenkilönään Peik Salonen. Sio Oy:ssä selviyksen ova laainee Peru Hyöy (projekipäällikkö), Leena Nuri, Mika Andersson, aleri Lankiniei ja Saara Lehinen. Ohjausryhään osallisuiva Helena Färkkilä-orjus S eknisaloudellisesa oiisosa, Crisa Toivola, Jouni Heinänen, Tuoas Hakala ja aleri Heinonen S:n Mali-projekisa, Anni Tirri ja Heikki Takainen HR:sa sekä Taro Hyvärinen HSY:sa. Sio Oy.. Malin lenokenäalueen hule- ja pohjavesiselviys. Helsingin kaupunki, aupunkisuunnieluviraso.

4 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus SUUNNITTELUN LÄHTÖOHDAT. Suunnielualueen sijaini ja rajaus Malin lenokenäalue sijaisee Malin kaupunginosassa koillisessa Helsingissä. Suunnielualue rajauuu lännessä Longinojaan, lounaassa Tullivuoreniehen ja kaakossa Taariharjuniehen. Suunnielualueen iäreuna kulkee Taarisuon eollisuusalueen länsipuolella Auoalliniellä, ua koillisnurkka ylää Suuresänien ja Taariharjunien kieroliiyään saakka. Suunnielualueen pohjoinen reuna kulkee noin eriä Suuresäniesä pohjoiseen. Suunnielualueeseen sisälyvä. Helsinki-Malin lenoasean alue kokonaisuudessaan sekä suuri osa Fallkullan alueesa. Suunnielualueen pina-ala on noin ha. Työssä arkaselava alue on kuienkin laajepi, sillä arkaselussa oeaan huoioon suunnielualueen yläpuolisen valua-alueiden erkiys suunnielualueella sekä vaikuukse suunnielualueen alapuoliseen ypärisöön, lähinnä Longinojan vareen. Suunnielualue on esiey rajauna ilakuvan päällä kuvassa.. Pinnanuodo uva. Suunnielualue oroilakuvassa. Suunnielualue on pääosin hyvin asainen lenokenän vuo. Suunnielualueen länsireunalla Lenokenänojan pohjoispuolella aanpina nousee, inkä lisä alueen koillisnurkka sekä eelä- ja kaakkoisosa ova keskiosaa korkeapia. Helsingin karingraa suunnielualueen iäreunalla sijaisee kukkulalla. Alueen korkeusaso vaihelee aivan koillisian nurkan n. erisä ja eeläkulan erisä Longinojan eriin.

5 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () TULEA MAANÄYTTÖ Selviysyö perusuu Malin kaavarunkoon ja siiä laadiuun aankäyön havainnekuvaan, jonka assoielua on käyey läpäiseäöien pinojen äärän arvioinnissa. Maankäyön alusava rakennusvaihee, joka on huoioiu suunnieluyössä, on esiey kuvassa. uva. Alusava rakennusvaihee Maankäyösuunnielan peruseella arvioiiin suunnielualueen läpäiseäöien pinojen äärä (TIA, oal ipervious area) osavalua-alueiain suunnielua ja hulevesiallinnusa varen. TIA-arvo kuvaa väliönä valunaa aiheuavien pinojen osuua osa-alueen kokonaispina-alasa. Arvio läpäiseäöyydesä on esiey kuvassa.

6 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus YLEISTASAUS uva. Läpäiseäöien pinojen osuus selviysalueella ulevassa ilaneessa.. Tasaussuunnielun lähökohda Tasaussuunnielun lähökohana on ollu vesihuollon ja hulevesien hallinnan suunnieluperiaaee alueella. Suunnielualueen reunalla on nykyisiä ojia ja vesihuollon linjoja, joiden korkeusasojen perusella on saau reunaehdo asaukselle kyseisessä kohdassa. Nää kohee ova pääosin alla olevan lueelon ukaise. Nuero koheen kuvauksen perässä vasaa karalla esieyä sijainia kuvassa. - Longinojan vanhan uoan pohjan korko noin alueen luoeisnurkassa [] - Longinojan uusi reii leveällä puisokaialeella pohjoisen osa-alueen ja keskeisen osa-alueen välissä. Ojan pohjan korko on pohjoispäässä noin, [] ja länsipäässä (Falkullan alueen reunalla) []. Longinojan uuden uoan ja siä ypäröivän viheralueen korkoaso välillä, (aso koreleiden reunalla). - H-vieärin ja jäevesivieärin vesijuoksu alueen pohjoisosassa,. Tasaus ääriely ällä kohaa, korkoon []. - Eelään laskevan jäevesilinjan pohjoispään korko Longinojan uuden uoan eeläpuolella on,. Tuleva aanpina noin, vesijuoksun yläpuolella. [] - Alueen keskisellä osa-alueella Longinojan pohja on alueen länsireunassa asolla noin []. Tähän piseeseen purkaa idäsä keskuspuisoon johava oja/vesiaihe, jonka pohjan korkeusaso iäpäässä on noin []. Tään vesiaiheen reuna-aluee koreleiden vierellä ova asolla vesiaiheen länsiosassa ja nykyisen lenokenärakennuksen vierellä. Muila osin reuna-aluee ova noin asolla. - Suunnielualueen eeläosassa asauksen reunaehoina ova jäävien lenokenärakennusen ypärisön korkeusaso, puisoihin jäävä äe sekä ypäröivä rakenneu aluee.

7 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () - Suunnielualueen reunoilla, issä liiyään rakenneuun ypärisöön, asaus on liiey oleassa olevaan korkeusasoon. - Suunnielualueella on puiso jääviä esäalueia, joiden korkoaso säilyy ennallaan. uva. esihuollon ja hulevesien hallinnan pakkopisee asaussuunnielussa. Suunnielarakaisun kuvaus Tasaus on allinneu edellä esieyjen reunaehojen ukaisesi ja se on esiey liieessä. Tasaus on yleispiireinen eikä siinä ole huoioiu korelialueiden ahdollisia sisäisiä asausarpeia. Tasaus ulee arkenuaan alueen pohjarakenaisen reunaehojen ja kaujen arkean asaussuunnielun uoien reunaehojen peruseella. Esieyä yleisasausa ullaan osalla korelialueisa odennäköisesi jakosuunnielussa nosaaan ja ny esieyjä koreleiden korkeusasoja voidaan piää asona lopullinen pina - eri.

8 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus ESIHUOLTO. Mioiuksen lähöiedo Jäevesiverkoson ioiuksessa on käyey seuraavia lähöieoja: asuuksen oinaisvedenkäyö Q oinais = l/as/d palveluiden oinaisvedenkäyö l/k- /d eollisuuden oinaisvedenkäyö, l/k- /d yleinen vedenkuluus l/as/d asuisväljyys k- /as suurin vuorokausikäyökerroin dax =, suurin unikäyökerroin hax =, vuoovesiäärä, l/s/j-k Taulukko. Maankäyöyypi asukasäärineen ja kerrosaloineen oreliyyppi Asuinkoreli / pienalo, rivialo Asuinkoreli / pieniiakaavainen kerrosalokoreli koreleiden lukuäärä pina-ala yheensä () koreliehokkuus keskiäärin (e=) kerrosala yheensä (k-) liike- y. ilan uu kerrosala osuus (%) (k-) asuinkerrosala asukkaia (k-) ( k/as),, Asuinkoreli / kerrosalokoreli Sekoiunu keskusakoreli,, Julkinen, Pieneollisuus / oiiila, Energiahuollon alue, YHTEENSÄ. Mioiusarkaselu Suunnielualueella uodosuvia jäevesiääriä on arvioiu aankäyösuunnielan yheydessä alueelle sijoieava esieyjen kerrosalaieojen peruseella. Suunnielualueen ulkopuolise jäevesiviraaa on arvioiu, joko oleassa olevan aankäyön ai viraaaiausen peruseella. Jäevesivieäreiden koko on esiey yleissuunnielapiirusuksessa. Asuuksen jäevesiviraaien arvioinnin perusana on käyey aankäyösuunnielan kerrosalaieojen peruseella laskeua korelikohaisa asukasäärää sekä vuorokausiaisa oinaisvedenkäyöä. Palveluiden ja eollisuuden osala on käyey kerrosneliöäärää ja oinaisvedenkäyö. eskiääräinen jäevesiviraaa (l/s) on laskeu kaavalla: Q kesk = P Q oinais P = asukasäärä Huippuunikäyö (l/s) on laskeu kaavalla: Q h ax = dax hax Q kesk

9 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () ieärin ioiusviraaa (l/s) on laskeu kaavalla: Q i = Q h ax Q vuoo Q vuoo = vuoovesiviraaa (l/s) Eri aankäyöyypeillä synyvä jäevede on esiey aulukossa. Taulukko. Jäevesien uodosuinen alueella oreliyyppi Q kesk, l/s Q hax, l/s Yleinen kuluus, l/s Mioiusviraaa, l/s Asuinkoreli / pienalo, rivialo,,,, Asuinkoreli / pieniiakaavainen kerrosalokoreli,,,, Asuinkoreli / kerrosalokoreli,,,, Sekoiunu keskusakoreli,,,, Julkinen,,,, Pieneollisuus / oiiila,,,, Energiahuollon alue,,,, YHTEENSÄ Alueen jäevesien johainen edellyää kahden jäevesipuppaaon rakenaisa. Puppaaoiden alusava ioiusviraaa ova: JP : l/s (uuden alueen sekä Taarisuon pohjoisosa Suuresänien päävieäri) JP : l/s (keskinen osa-alue, Taarisuon lounaisosa) Jäevesiverkoson iniipukikokona on käyey pukea. Pukien suunniellu piuuskalevuude ova HSY:n ohjeisuksen ukaisia pl. erikseen ainiu pukiosuude vieovieärivaihoehdossa E.. Uusi verkoso ja johosiirro.. Yleisä Yleissuunnieluvaiheessa on arkaselu jäevesiverkoson runko- ja kokoojavieäreiä sekä vesijohoverkoson pääyheyä. Lopullinen verkoson piuus on esieyä pidepi, kun huoioidaan kiineisöjä palveleva onivieäri. Yleissuunnielussa esiey verkosonpiuus on kokoluokiain esiey aulukossa. Taulukko. Jäevesivieäri kokoluokiain (suunnielavaihoeho ) Jäevesivieärin koko Piuus, esijohdon koko Piuus, / / (painevieäri) Yheensä Yheensä

10 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Suunnielu vesihuoloverkoso on esiey liieissä ja. Liie esiää vieovieäröinnillä oeueavaa vaihoehoa E ja liieen vaihoehdossa E alueelle esieään rakenneava ka jäevedenpuppaaoa... esihuoloverkoso aihoeho E aihoeho E Suunnielualueen jäevede pureaan vaihoehdossa pääasiassa Puisolan jäevedenpuppaaolle purkavaan B jäevesivieäriin Fallkullan kiilan pohjoispuolella sekä nykyisen lenokenän eeläpuolella kulkevaan, Malin puppaaolle purkavaan jäevesivieäriin B. Suunnielualueen länsireunan jäevesiä johdeaan yös vähäisessä äärin Tuuliien kaua Malin puppaaolla purkavaan jäevesivieäriin B. Suunnielualueelle Suuresän suunnasa laskeva päävieäri siirreään korelialueiden ielä Suuresänien uudelle linjaukselle, ihin liieään yös Taarisuon suunnasa laskeva kokoojavieäri. Alueen oeuainen kokonaan vieovieäröinnillä on haasavaa. Useilla linjaosuulla johokalevuude jäävä erkiäväsi suosiua loivei, esierki pohjoisen osa-alueen leikkaavan J kalevuus on vain.%. Lisä suunnielualueen koillisosaan esiey hulevesiuoan aliava vieovieäri riseää uoan pohjan kanssa johuen oleassa olevan verkoson liiospiseen korkeudesa. aihoehdossa alueelle oeueaan ka isoa jäevedenpuppaaoa, joisa pohjoisepi sijoiuu Taarisuon koillispuolelle (JP) ja eeläisepi keskuspuison iäreunaan JP). Taarisuon koillispuolelle uleva JP on ioieu l/s viraaalle ja jäevede on esiey johdeava sielä kahdella painevieärillä Fallkullan kiilan eeläpuoliseen jäevesivieäriin virausnopeudella. /s. Jäevedenpuppaaon ioius on suuri, koska sen ulee pysyä johaaan uuden alueen jäevesien lisä yös iso osa Taarisuon jäevesisä sekä Suuresän suunnasa ulevan päävieärin viraaa ilan ylivuooja. Puppaaon arviavaa ioiusa piää arkenaa pidepiaikaisella virausiauksella Suuresän suunnan vieärilinjasa. Eeläisepi jäevedenpuppaao JP sijoiuisi keskuspuison iäreunaan, ja sinne johdeaisiin keskisen osa-alueen sekä Taarisuon lounaisosan uuden alueen jäevede. Puppaaon ioius on alusavan arvion ukaan noin l/s ja se puppaisi jäevede painelinjaa pikin joko uuden keskusa-alueen vieovieäriin, ikä laskee Tullivuorenien kaua Malin jäevedenpuppaaolle ai vaihoehoisesi keskusan läpi Longinojan länsipuolelle Niiniäenielle ja pureaan saaan vieovieäriin Malin puppaaon painelinjan kanssa. Jäevedenpuppaaoja käyeäessä liiokse nykyiseen jäevesiverkosoon eivä ääriele kokoavan verkoson korkeusaseaa ja vieokalevuude saadaan selväsi vaihoehoa parei. Jäevedenpuppaao ova kuienkin uoolaan suuria ja elko syviä, isä johuen niiden rakenaiskusannukse ova erkiäviä. Toinen jäevedenpuppaaoihin liiyvä seikka on ylivuodon ahdollisuus, ikä on aina oleassa. Pohjoisean JP:n ylivuoo ohjauuisi Longinojan uueen uoaan ja eeläiseän JP:n ylivuoo keskuspuison hulevesijärjeselään, ikä kuakin ova herkkiä ja näkyviä koheia. Jäevedenpuppaaojen arkeassa suunnielussa ulee paneuua ylivuoojen esiinyisen ja niisä aiheuuvien haiojen inioiniin.

11 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. ().. edenjakelu Suunnielualueen keskeisellä osalla ei nykyisellään ole käyännössä lainkaan vesijohoverkosoa. Lähiä verkoso sijaiseva nykyisen lenoasearakennusen alueella eelässä, Taarisuon länsireunassa sekä Malinkaaren länsipuolella. Lähiä suurea vesijohdo ova Taariharjunien ja Fallkullan kiilan alueen -johdo, joka eivä ahdollisesi ole riiäviä syöäään suunnielualueen arvioiua vedenkuluusa ai ainakaan arviavaa sauusvesiäärää. Täsä johuen alueelle on esiey uua runkoyheyä. Uusi runkovesijoho on esiey rakenneavan nykyiselä JT-johdola Tapanilan urheilukenän luoa suunnielualueen luoeispuolela. Uusi yheys poraaisiin radan alise Puisolan puolelle ja uoaisiin Puisolan jäevedenpuppaaolle laskevan vieärilinjan suunaisesi alueelle. esijoho jakuisi alueen läpi koossa keskuspuisoon saakka ja siiä eelään koossa ja liieään Taariharjuniellä olevaan vesijohoon. Alueen läpi iä-länsisuunnassa rakenneava vesijoho ja isoa lenkkiin rakenneava yheyde ehdään koossa ja pieneä johdo koossa... esihuoloverkoson vaiheiain rakenainen Suunnielualueen rakenuinen alkaa eeläsä ja ensiäisenä oeuuva Lenokenän alue kykeyyy vedenjakelun osala Taariharjunien nykyiseen vesijohoon ja jäevesien osala lenoasearakennusen eeläpuoliseen nykyiseen päävieäriin. Toisena rakenneava Sunnunaipalsojen alue kykeyyy vedenjakelun osala Pikiehaankadulle läneen ja jäevede vieäröidään nykyiseen verkosoon Tuuliiellä sekä päävieäriin lähellä Tullivuorenieä. olanena rakenuvan eskusakorelien alueen läpi rakenneaan Lenokenän ja Sunnunaipalsojen aluee yhdisävä vesijoho ja jäevede keskusan alueela vieovieäröidään edelleen päävieäriin lähelle Tullivuorenieä. Neljänenä oeuuvan Malinkaari eeläinen alueen keskuspuison eeläpuolinen osa liiyy eskusakorelien verkosoon. esijohoyheys välillä Taariharjunie-Pikiehaankau kannaaa rakenaa eupainoeisesi, koska ällöin koko eskuspuison eeläpuolinen alue saadaan lenkkiin rakenneun vesijohdon varaan yhden syöösuunnan sijasa. eskuspuiso uodosaa vesihuollon suunnielavaihoehdossa E vieäröinnin vedenjakajan. eskuspuison pohjois- ja koillispuoleisen alueiden vieäröini edellyää jäevedenpuppaaoa, joka ulee oeuaa ennen kuin näiden alueiden (alue pohjoisosa alue ) rakenainen alkaa. Longinojan uuden uoan pohjoispuoleise Suuresänien aluee edellyävä suunnielavaihoehdossa yös jäevedenpuppaaoa, joka sijoiuu Taarisuon koillisosaan. oko suunnielualueen leikkaava päävesijohoyheys ulee yös oeuaa ennen Suuresän osa-alueiden rakenaisa. Suunnielavaihoehdossa jäevede vieovieäröidään, jolloin eskuspuiso ei uodosa vedenjakajaa, vaan osa-alueila ja jäevede voidaan johaa suoraan keskuskorelien alueelle. Suunnielualueen pohjoispäässä Suuresän suunnasa uleva päävieäri on siirreävä ennen osa-alueiden ja rakenaisa... Perusainen, kaivanno ja pukiaeriaali Tähän suunnielaan ei sisälyny vesihuolo- ja hulevesiverkosojen perusaisavan äärielyä. usannuslaskennassa on oleeu, eä kaikki vesijohdo sekä jäe- ja hulevesivieäri on peruseu paalulaaalle perusuen alueen pääosin heikosi kanavaan aaperään sekä laajoihin alueäyöihin. Johojen perusaisava ulee ääriellä arkein jakosuunnielussa.

12 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus esihuoloverkoson ja hulevesiverkoson kaivanojen leikkaus- ja äyöassojen äärä ja kusannukse on laskeu ueun kaivannon ukaisena. Hulevesiverkosoon kohdisuva kaivanokusannukse on laskeu iniileveydellä, koska puke sijoiuva pääosin saoihin kaivanoihin vesihuollon kanssa. aikki leikkaus- ja äyöassa on laskeu suunniellusa asauspinnasa. Pukiaeriaali ova HSY:n ohjeisuksen ukaise. Alle vesijohdo ova PE-uovia ja > vesijohdo SG-valurauaa. Jäevesivieäri ai alle ova uovia ja > beonia. Hulevesivieäri > ova beonia. HULEESIEN HALLINTA. Lähökohda Aieassa suunnieluvaiheessa vuonna hulevesien hallinaan oli esiey ka vaihoehoa, joka poikkesiva oisisaan Longinojan uoan sijainnin ja käsielyn osala alueen pohjoisosassa sekä eskuspuison ulvareiin ja Lenokenänojan käsielyn osala alueen eeläosassa. Malin aankäyösuunnielaa on viey eeenpäin edellisen suunnieluvaiheen jälkeen ja aankäyösuunnielassa on varauduu Longinojan uoan siiroon hulevesiselviyksen vaihoehdon E ukaisesi, ikä on ollu lähökoha älle suunnieluvaiheelle. Longinojan siiroon liiyy haaseia, ua vaihoeho paranaa hulevesien hallinnan oiinaedellyyä ja yös purouoan säilyisä luonnonukaisena huoaavasi verrauna ilaneeseen, jossa uoa jäisi ulevan rakeneen sisään nykyisellä sijainnillaan. Alueen eeläosassa aankäyösuunnielassa on esiey ilavaraus Lenokenänojan siiräiselle. Lenokenänoja, joka oiii nykyisellään lenokenän sekä Taarisuon eeläosan purkureiinä, jäisi nykyisellä sijainnillaan lännesä ulevan, yös raiioien reiinä oiivan, kauyheyden alle. Maankäyösuunnielassa Lenokenänojaa on esiey siirreävän pohjoiseen noin - erin päähän nykyisesä linjauksesa. Uusi sijaini on oinen erkiävä lähökoha ähän suunnieluvaiheeseen.. Hulevesien hallinnan arve ja avoiee Hulevesien hallinnan avoieena on ehkäisä Longinojaan pureavien hulevesien äärän erkiävä kasvu ja laadun erkiävä heikkeneinen nykyilaneeseen verrauna. Tää on ahdollisa oeuaa aankäyön uuosen yheydessä ehävin hallinaoienpiein sekä osoiaalla järjeselille riiävä aluevaraukse. Suunnielu aankäyö ulee erkiäväsi lisääään selviysalueella uodosuvien hulevesien äärää sekä laadullisa kuoriusa. Ilan oienpieiä haiavaikuukse kohdisuva Longinojaan, johon kaikki alueen hulevede purkava. Hulevesien äärällinen ja laadullinen hallina onivaiheisella järjeselällä on suunnielualueella äsä johuen ehdooan arpeen. Suunnielu aankäyörakaisu anaa kuienkin ahdollisuua paranaa Longinojan yläjuoksun sekä keskeisen sivuhaaran Lenokenänojan ilaa. Longinojan lavan siiro uudelle reiille, jolle on aankäyösuunnielassa varau riiävän leveä viheralue, anaa ahdollisuuden oeuaa luonnonukainen ja saalla hulevesien hallinnan kannala hyvin oiiva uoayheys. Lenokenänojan nykyila ei ole eriyisen hyvä ja ässäkin kohdassa uudelle reiille voidaan oeuaa nykyisä uoaa parepi rakaisu niin hydraulisen oiinnan kuin ypärisöarvojenkin kannala.

13 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () Määrällisen hallinnan rakaisujen ulee olla riiäviä yös harvinaisen sadeapahuien aiheuaien ulvailaneiden hallinaan, koska Longinojan virauskapasieei ei ole hyvä. Laadullisessa hallinnassa ulee huoioida eenkin alueen pikäkesoinen ja vaiheiainen rakenuinen, isä johuen rakennusaikaisa kiinoaineskuoriusa esiinyy paljon ja pikäaikaisesi. eskeisiä avoiee hulevesien hallinnalle on esiey laaikossa alla. - Longinojan lavan siirron oeuainen luonnonukaisena ja hydraulisesi hyvin oiivana uoana - Longinojan nykyiseen uoaan kohdisuvan huleveden äärällisen ja laadullisen kuoriuksen inioini - Rakenaisen aikaisen kiinoaineskuoriuksen vähenäinen. Hulevesien hallinnan ioius Suunnielu aankäyö on niin laaja-alaisa ja uodosuvien hulevesien äärä niin suuri, eä jo Longinojan ulvahallinnan kannala järjeseläkokonaisuudella piäisi pysyä erkiäväsi rajoiaaan alueela purkauuvaa viraaaa yös harvinaiseilla ja pikäkesoisilla saeilla. Tavoieasona suuripien purkureiien, Longinojan uuden uoan sekä Lenokenänojan, valua-alueiden kohdalla on viraaien hallina /a oisuvuudella ja pienepien purkureiien kohdalla viraaien hallina /a oisuvuudella. Toni- ja kiineisökohaisen hallinnan ioiusperusee esieään ässä vaiheessa / läpäiseäönä pinaa.. Hulevesien hallinnan yleissuunniela Hulevesien hallinnan yleissuunniela, issä on osoieu hulevesien johaisen pääreii sekä keskiey viivyysrakenee on esiey liieissä ja. Yleissuunnielarakaisussa on ka vaihoehoa E ja E, joka poikkeava oisisaan suunnielualueen eeläreunan osala. aihoehdossa E ensiäisenä oeuuva Lenokenän alue kykeyyy hulevesien osala nykyiseen hulevesivieäriin B, eikä keskieyjä hallinarakaisuja ehdä ällä alueella. aihoehdossa E Lenokenän osa-alueen hulevede johdeaan joko eskuspuison hulevesijärjeselään ai pääkadun länsipuoleiselle viheralueelle ehävään hulevesialaaseen, jonne johdeaan vesiä Takoraudanielä ulevasa rakenneusa hulevesivieärisä HB. Moleissa vaihoehdoissa Lenokenän osa-alueen pohjoispuoleise hulevesien hallinnan järjesely ova saa. Idäsä Taariharjunien suunnasa laskeva Puppaaonpuro sekä Jarruienoja ohjaaan nykyiselle kiioiealueelle ehävän keskuspuison hulevesijärjeselään. Puppaaonpuron ja Jarruienojan yhdisyiskohdasa keskuspuisoon hulevede johdeaan leveässä avouoassa, jossa perusuoaa reunusaa leveä ulvaasanee. arsinaisessa keskuspuisossa on laaja allasainen alue, jossa on erkiäväsi viivyysilavuua pikien ja harvinaisen sadeapahuinen aiheuaan yliviraaan viivyäiseen. Suunnielakaroilla on esiey periaaeellise ilavaraukse allasaiselle alueelle sekä ulvaasaneilla varuseulle avouoalle. eskuspuison järjeseläsä hulevede johdeaan läneen keskusakoreleiden läpi Lenokenänojan uueen uoaan. eskuspuiso hulevesijärjeselineen on suunnielualueen keskiosien alin koha ja aanpinnalle sijoiuvan ulvareiin oeuainen keskuspuisosa Lenokenänojaan on vaikeaa. Täsä johuen purkureii keskuskoreleiden läpi ulee ehdä ulvareiiioiuksella, ikä yläpuolisen valua-alueen suuri koko huoioiden arkoiaa pukilinjaa ai ahdollisesi kanavaaisa rakaisua. eskusakorelien länsipuolella Lenokenänojan siirreään uudelle linjaukselle noin - eriä nykyisesä sijainnisa pohjoiseen ja oeueaan yös leveänä, ulvaasaneilla varuseuna avouoana.

14 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus Suunnielualueen pohjoisosassa Longinojan lava siirreään uudelle reiille viheralueelle, joka on osoieu Suuresän ja Malinkaaren osa-alueiden väliin. iraussuuna uuuu nykyisen Auoallinienojan ja Suuresänojan yhyiskohdassa, isä vede ohjaaan ensin lounaaseen ja sien läneen kohi Longinojan nykyisä uoaa. Nykyisä Suuresänojaa kehieään Suuresänien pohjoispuolela alkaen ja Suuresänieä idäsä laskeva hulevede (purkava nykyisellään Taarisuonojaan) johdeaan ien pohjoispuolella Suuresänojaan. Longinojan lavan yheyeen oeueaan vasaavanlainen hulevesien hallinnan keskiey rakaisu kuin eskuspuiso-lenokenänoja alueelle. Allasaise oeueava alue sijoiuu Suuresän ja Malinkaaren osa-alueiden väliselle viheralueelle ja Suuresänielä laskeva avouoa sekä allasalueela läneen laskeva avouoa oeueaan pääosin ulvaasanein varuseuna leveänä rakeneena. Nykyise oja, uude päävirausreii sekä hulevesiviraaien allinnuksen arkaselupisee on esiey kuvassa. uva. Suunnielualueen nykyise ja ulevan ilaneen päävirausreii Yleissuunnielassa on esiey hulevesien johainen ja keskiey hallinarakaisu, joilla variseaan viraaien ja vedenlaadun hallina suurilla sadeapahuilla. orelialueille ulee oeuaa lisä hajaueuja hulevesien hallinarakaisuja kiineisö- ja koreliasolla. Ha-

15 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () jaueuilla hallinarakaisuilla pyriään korelialueila purkauuvien hulevesien laadun paranaiseen sekä lyhykesoisen, inensieeilään suurien rankkasaeiden aiheuaan paikallisen ulvariskin vähenäise.. Hulevesiallinnus.. Lähökohda Tässä suunnieluvaiheessa hulevesien hallinaarpeen arkepaa ioiaisa ja järjeselän hydraulisen oiinnallisuuden arkaselua varen selviysalueesa laadiiin hulevesiallinnus EPA SWMM ohjelalla. Laadiu alli kuvaa ulevaa aankäyöilannea ja perusuu kuvassa esieyyn aankäyöluonnokseen. arsinainen suunnielualue kuvaiin alliin arkasi, osavalua-alueiden ollessa koolaan noin.- ha, ja suunnielualueen ulkopuolise aluee suurpiireisein. Osavalua-alueia oli yheensä. Hydraulinen verkosoalli perusuu suunnielualueella hulevesien hallinnan yleissuunnielaan ja ulkopuolisilla alueilla HSY:n verkosokaraan (huleveden pukivieäri) sekä kanakaraan (avo-oja). Mallin rakennea on havainnolliseu kuvassa. uva. Hulevesiallin rakenne. Osavalua-alueiden väriys kuvaa läpäiseäöän pinnan äärää.

16 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. Mallinnusarkaselu iraaa ilan hulevesien hallinaa Lähöasojen ääriäise ensin allinneiin viraaailanee ilan iään hulevesien hallinaoienpieiä. Laskena ehiin kerran viidessä vuodessa oisuvilla saeilla, joisa haeiin kesoaika, illä suuria viraaa esiinyivä. Tarkaselupiseinä käyeiin pohjoisesa eelään lueeluna: ) suunnielualueen luoeisnurkan purkupiseä eli Longinojan vanhaa uoaa Malinkaaren ja Suuresänien riseyksessä, ) Longinojan uuden linjauksen ja vanhan uoan yhyäkohaa Fallkullan karanon pohjoispuolella, ) Lenokenänojan uuden linjauksen purkupiseä Malinkaaren eeläpuolella ja ) Tullivuorenien eeläpuolelle laskevan vanhan hulevesivieärin purkupiseä. Eri arkaselupiseiden valua-alueiden koo poikkeava oisisaan selväsi, jolloin suuria viraaa esiinyvä eri kesoisilla saeilla eri osa-alueilla. Suurin erkiys on hulevesien äärän ja kuoriuksen suheen on valua-alueelaan suuriilla Lenokenänojalla ja Longinojan uudella linjauksella, joen arkaselussa keskiyiin niihin. Siuloinni osoiiva, eä suuriilla valua-alueilla isoia viraaa esiinyivä inuuin saeilla ilan erkiäviä eroja huippuviraaan arvossa. Täsä johuen valua-alueason hulevesien hallinajärjeselien ioiukseen valiiin inuuia kesävä sadeapahua, koska sen sadeäärä on suurin. iraaa arkaselupiseissä /a inuuin saeella on esiey kuvassa. Tarkaselupisee on esiey karalla kuvassa. uva. Tarkaselupiseiden purkuviraaa /a in saeella Jo kerran viidessä vuodessa oisuvilla saeilla pääpurkureiien viraaa kasvava huoaavan suuri kun suunnielu aankäyö on oeuunu. Lenokenänojan viraaa on lähes l/s ja Longinojan uuden linjauksen viraaa noin l/s. Longinojan vanhaan uoaan ei voida johaa näin suuria viraaia ilan selviä ulvahaioja. Hulevesien hallinnan avoieaso Suunnielu aankäyö on niin laaja-alaisa ja uodosuvien hulevesien äärä niin suuri, eä jo Longinojan ulvahallinnan kannala järjeseläkokonaisuudella piäisi pysyä halliseaan avanoaisen sadeapahuien lisä yös harvinaisepia ulvailaneia. Tehokkaia hulevesien hallinaoienpieiä arviaan eenkin suuripien valua-alueiden ja purkureiien kohdalla eli Longinojan lavan uudella uoalla sekä eskuspuiso-lenokenänoja reiillä.

17 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () Näiden purkureiien kaua ohjauuu ylivoiaisesi suurin osa suunniellun aankäyön aiheuaisa hulevesisä sekä yös suunnielualueen läpi yläpuolisila valua-alueila ulevisa hulevesisä. Pääreiien kohdalla hulevesien hallinnan avoiee esieään viraaien rajoiaisa saankokoisen rakenaaoan valua-alueen arvioiuun viraaaan (valuakerroin.). Tään peruseen ukaise salliu viraaa eri oisuvuulla (/a, /a ja /a) on esiey aulukossa. Ynkeraisesi esieynä /a sade on, keraa suurepi kuin /a sade ja /a sade, keraa suurepi kuin /a sade. Taulukko. Esiys salliui viraai pääreiien purkupiseissä. A [ha] /a in, valuakerroin. /a in, valuakerroin. /a in valuakerroin. Longinojan uuden uoan purkupise Lenokenänojan purkupise alua-alueelaan pienepien, Tullivuorenien hulevesivieärin sekä Longinojan vanhaan uoaan selviysalueen koilliskulalla purkavien valua-alueiden kohdalla hulevesien hallinnan avoieaso aseeiin purkuviraaan arvo l/s*ha oisuvuudella /a. Esiys salliui viraai on aulukossa. Taulukko Esiys salliui viraai pieneillä purkureieillä /a oisuvuudella. A [ha] Qax, l/s*ha Tullivuorenien purku Longinoja vanha iineisökohaisen hulevesien hallinarakaisujen vaikuus Suunnielualueen suuresa koosa johuen suuria purkuviraaa Longinojaan esiinyvä pikäkesoiseilla saeilla, joiden sadeäärä on suuri, useapia kyeniä illierejä. Näin suurien hulevesiäärien hallinaan arviaan väisäää isoja, keskieyjä rakeneia ja hajaueuja kiineisökohaisia rakaisuja käyeään lähinnä avusavina oienpieinä. iineisökohaisella hulevesien hallinnalla on kuienkin suuri erkiys lyhykesoisen rankkasaeiden hallinnassa, kun sadeäärä ei ole kovin suuri. Lyhyiden rankkasaeiden uodosaien hulevesien kiineisökohainen hallina esierki pienenää erkiäväsi uusien korelialueiden sisäisä ulvariskiä sekä kevenää hulevesivieäriverkoson ioiusa. iineisökohaisen hulevesien hallinnan vaikuusa arvioiiin allinaalla sien, eä kaikkien uusien koreleiden läpäiseäöisä pinnoisa % oleeiin olevan viivyyksen piirissä ioiuksella viivyysilavuua läpäiseäönä pinaa kohden. iivyysvelvoiea ei oleeu olevan kau- ja uilla yleisillä alueilla. Mallinnuksen uloa on havainnolliseu kuvassa. uen kuvaajasa voidaan nähdä, lyhykesoisella saeella kiineisökohaise hulevesien hallinaoie rajoiava erkiäväsi purkuviraaia.

18 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus uva. Pelkän kiineisökohaisen hulevesien hallinnan vaikuus purkuviraaiin lyhykesoisella rankkasaeella. eskieyjen hulevesien hallinarakaisujen vaikuus eskieyjen allas- ja avouoarakaisujen oiinaa ja vaikuusa viraaiin arkaseliin kerran kyenessä ja kerran sadassa vuodessa oisuvilla, inuuia kesävillä saeilla. äyey sadeapahua oliva Rankkasade- ja aajaaulva RATU projekiaineison ukaisia ja kuvaava nykyheken ukaisia odennäköisyyä. Tulevaisuudessa ilasonuuoksen on ennakoiu lisäävän sadeääriä ja saeiden rankkuua, jolloin arkasellun kalaise saee esiinyvä useain. Yleisäen voidaan odea, eä ällä hekellä kerran vuodessa oisuva sade esiinyy ulevaisuudessa kerran vuodessa, ja ällä hekellä kerran vuodessa oisuva sade esiinyy ulevaisuudessa kerran vuodessa. Suurian viivyysilavuuden arve esiinyy luonnollisesi sadeäärälään suurealla /a sadeapahualla. Järjeselien ilavuua, sääörakeneiden ioiusa ja ylinä vedenpinnakorkeua opioiiin ekeällä useia siulaaioajoja, joiden peruseella haeiin oivoua rakaisua. Tavoieena oli saavuaa käyeävissä oleva viheraluevaraukse huoioiden riiävä ilavuus, joa viraaa voiaisiin rajoiaa avoieason ukaisi kuienkin sien, eä aivedenkorkeus pysyisi suunniellun asauksen kannala siedeävällä asolla. Longinojan lavan uuden uoan kohdalla arviava viivyysilavuude inuuia kesävien saeiden aiheuaien viraaien viivyäiseen aulukossa esieyyn asoon /a sekä /a oisuvuulla on esiey kuvissa ja.

19 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () uva. Uuden Longinojan viivyysilavuus /a in saeella. uva. Uuden Longinojan viivyysilavuus /a in saeella. Tarviava ilavuude ova kokonaisuudessaan huoaavia, /a ilaneen hallinaan arviaan yheensä noin viivyysilavuua. äyeävissä oleva aluevaraukse huoioiden äsä noin on esiey oeueavan allasaisena ulva-alueena ja noin ulvaasaneina avouoien yheydessä. Akiiviseen ulvahallinaan käyeävä aluee on esiey yleissuunnielan aseapiirusuksessa. edenpinaprofiili /a in saeella on esiey kuvassa.

20 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus uva. edenpinaprofiili Longinojan lavan uudella uoalla /a in saeella Esieyillä viivyysilavuulla Longinojan lavasa pääuoan purkauuva viraaa pysyään rajoiaaan avoieluun asoon ja jopa hiean sen alle. Mallinnuksen ukaan viraaahuipu saaiin pysyään alle l/s kerran sadassa vuodessa oisuvalla saeella ja alle l/s kerran kyenessä vuodessa oisuvalla saeella. eskuspuison-lenokenänojan reiillä arviava hallinarakaisu ova vielä suurea kuin Longinojan lavalla. Tarviava viivyysilavuude inuuia kesävien saeiden aiheuaien viraaien viivyäiseen aulukossa esieyyn asoon /a sekä /a oisuvuulla on esiey kuvissa ja sekä vedenpinaprofiili /a in saeella kuvassa. uva. eskuspuison-lenokenänojan viivyysilavuus /a in saeella.

21 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () uva. eskuspuison-lenokenänojan viivyysilavuus /a in saeella. uva. edenpinaprofiili eskuspuiso-lenokenänoja /a in saeella Tullivuorenien hulevesivieärin valua-alueella sekä suunnielualueen koilliskulasa Longinojan vanhaan uoaan purkavan valua-alueen kohdalla ei ole yhä hyviä ahdollisuua hulevesien hallinaan kuin pääreieillä. alua-aluee ova kuienkin selväsi pienepiä ja uodosuva viraaa alhaisepia, jolloin hulevesien hallinnan arve on yös vähäisepi. Yleissuunnielapiirusuksessa osoieuihin paikkoihin on näiden pienepien valua-alueiden kohdalla oeueavissa noin - viivyysilavuua allasaisina rakeneina, joilla voidaan ehokkaasi viivyää purkuviraaia pieneillä saeilla ja oisuvuulla. Alaa on esiey hulevesien hallinnan yleissuunnielassa liieessä.

22 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus eskieyjen ja hajaueujen hulevesien hallinarakeneiden yheisvaikuus Hulevesien hallinnan kokonaisrakaisu käsiää sekä keskiey valua-alueason hallinarakenee, eä hajaueu, kiineisö ja korelikohaise hallinaeneelä. Näiden yheisvaikuusa on havainnolliseu kuvaajissa ja, joissa on esiey allinneu huippuviraaa /a ja /a inuuin saeilla pelkkiä keskieyjä eneeliä käyeäessä sekä keskiey ja hajaueu eneelä yhdessä. uva. Halliu purkuviraaa /a in saeella uva. Halliu purkuviraaa /a in saeella uvaajisa voidaan nähdä, eä eenkin Lenokenänojan purkuviraaaan hajaueulla hulevesien hallinnalla on erkiävä vaikuus ja ilan siä avoieasoon ei pääsä. Tää johuu siiä, eä Lenokenänojan valua-alueelle sijoiuu suurin osa uusisa korelialueisa, jolloin hajaueun hulevesien hallinnan vaikuus korosuu.

23 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. (). aiheisus ja rakennusvaiheen vesien hallina Hulevesirakenaisen vaiheisuksen kannala oleellisa on uusien pääreiien oeuainen kuivayönä sekä aluerakenaisen aikaisen hulevesien hallina ennen purkua Longinojaan. Hulevesijärjeselän rakenaisen vaiheisusa on havainnolliseu liieessä pääreiien osala. Ensiäisenä oeuuva Lenokenän osa-alue voidaan liiää nykyiseen Tullivuorenien alueelle laskevaan hulevesivieäriin H B kunhan variseaan, eä rakennusyöaiden hulevesiä ei johdea hulevesivieäriin ilan käsielyä vähinäänkin laskeuaalla. äsiely ulee oeuaa oni- ai yöaakohaisesi, koska hulevesien pääreii purkaa pukivieärinä suoraan Longinojaan. Aluerakenaisen ensiäisessä vaiheessa ulee oeuaa Lenokenänojan uusi uoa kuivayönä, ikä on edellyys suunnielualueelle lännesä ulevan kauyheyden rakenaiselle. Lenokenänojan uua uoaa ullaan käyäään Sunnunaipalsojen ja eskusakorelin esi- ja kunnalliseknisen rakenaisen hulevesien viivyäisessä ja laskeuaisessa, jolloin sen kohdalla ulee varauua uoan kunnosaiseen ja viieiselyyn aluerakenaisen pääyyä. Tonien rakennusyö jakuva ään jälkeen vielä pideän aikaa ja niilä purkava hulevede ulee puhdisaa vähinään laskeuaalla ennen yleiseen hulevesijärjeselään johaisa. eskuspuison hulevesiallas, siihen liiyvä uoa sekä purkupuki / kanava keskusakorelien läpi Longinojaan oeueaan ennen kuin ypäröivän alueen rakennusyö laajeali aloieaan. eskuspuison iäpuolise Puppaaonpuro sekä Jarruienoja johdeaan alkuvaiheessa lenoasean eeläpuoliseen HB-vieäriin, joa niiden viraaa eivä sekoiu rakennusvaiheen hulevesiin keskuspuisossa. eskuspuison hulevesijärjeselää voidaan käyää rakennusvaiheen hulevesien käsielyyn, osin varsinaise laskeuusalaina oiiva osa kannaaa rajaa erilleen uusa järjeseläsä, jolloin kunnoseavia osia on väheän. un keskuspuison valua-alueen esirakenainen ja kunnallisekniikka on oeueu, voidaan järjeselä viieisellä ja johaa yös Puppaaonpuro ja Jarruienoja purkaaan keskuspuison kaua. Tonien rakennusyö jakuva edelleen pideän aikaa ja niilä purkava hulevede ulee puhdisaa vähinään laskeuaalla ennen yleiseen hulevesijärjeselään johaisa. Suunnielualueen pohjoisosassa Longinojan lavan uusi uoa rakenneaan kuivayönä ennen kuin Suuresänien ja Taarisuon sekä Malinkaaren pohjoispään osa-alueiden rakenainen alkaa. un uusi uoa on valis, voidaan Suuresänoja paranaa ja käänää purkaaan uudelle reiille. Longinoja-Suuresänoja eriseään suorala lähialueen valunnala esierki niskaojin ai pengerrakenein, arkoiuksena esää uoan vieressä rakenneavien alueiden kiinoainespioisen hulevesien pääsy sellaisenaan Longinojaan. Uua uoaa ja sen yheyeen oeueavia ulva-alueia ei siis käyeä rakennusvaiheen hulevesien hallinaan vaan Suuresänien ja Taarisuon sekä Malinkaaren pohjoispään rakenneavien alueiden hulevede ulee käsiellä uoasa erillään laskeuusalailla ai suodaaalla ennen vesien johaisa pääreiille. Malinkaaren alueiden luoeisosan hulevede voidaan johaa Longinojan vanhaan uoaan, joka jää Suuresänojan käänäisen jälkeen lähes kuiva ja sen alkupäää voidaan käyää hulevesien laskeuaiseen. un alueen esirakenainen ja kunnallisekniikka on oeueu, hulevesivieäri purkava suoraan Longinojan uueen uoaan. Mahdollisuuen ukaan hulevesivieäripurkujen suulle voidaan oeuaa vielä ilapäisiä laskeuusalaia erillään perusuoasa. Tässä vaiheessa on eriyisen ärkeää, eä onien rakennusyöaiden hulevede käsiellään ennen purkaisa yleiseen hulevesijärjeselään.

24 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus USTANNUSARIO esihuollon ja hulevesien hallinnan kusannukse käsiävä alueelle alusavasi suunniellun hulevesivieäröinnin ja vesihuollon runkoverkon, keskieyjen viivyysrakeneiden sekä Longinojan uuden lavauoan sekä uuden Lenokenänojan kusannusarvio. usannusen laskennassa on käyey ykköhinoja Fore-kusannuslaskenaohjelasa sekä kokeusperäiseen ieoon perusuvia ykköhinoja. usannusarviossa on oleeu, eä pukilinja peruseaan paalulaaalle, ikä aiheuaa huoaavan kusannuslisäyksen. usannusarvio ei sisällä oni- ja koreliason hajaueua hulevesien hallinaa eikä rakennusvaiheen hulevesien hallinnan erillisiä järjeselyjä. Yheenveo kusannusarviosa on esiey aulukoissa ja ja yyiskohaise laskela pukilinjoisa liieissä ja. Taulukko. Yleissuunnielavaihoehdon E kusannusarvio Pukilinja äärä yks /yks Hulevesivieäri esijohdo ja jäevesivieäri * *) eskiääräinen yheinen linjapiuus, J ja J äärä eivä äysin saa Pohjanvahvisukse pukilinja äärä yks /yks Paalulaaa vesihuololinja Paalulaaa hulevesivieäri Avouoa ja viivyysaluee äärä yks /yks Longinojan uusi linjaus Paranneava Suuresänoja Longinojan viivyysalue eskuspuison iso avouoa eskuspuison viivyysalue Lenokenänojan uusi linjaus Muu erkiävä avouoa anhan Longinojan viivyysallas Yheensä kusannusvarausen (x.) kanssa Pukilinja Pukilinjojen pohjanvahvisukse Avouoa ja viivyysaluee

25 Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus.. () Taulukko. Yleissuunnielavaihoehdon E kusannusarvio Pukilinja ja puppaao äärä yks /yks Hulevesivieäri esijohdo ja jäevesivieäri * Jäevedenpuppaao kpl *) eskiääräinen yheinen linjapiuus, J ja J äärä eivä äysin saa Pohjanvahvisukse pukilinja äärä yks /yks Paalulaaa vesihuololinja Paalulaaa hulevesivieäri Avouoa ja viivyysaluee äärä yks /yks Longinojan uusi linjaus Paranneava Suuresänoja Longinojan viivyysalue eskuspuison iso avouoa eskuspuison viivyysalue Lenokenänojan uusi linjaus Muu erkiävä avouoa Lenokenän osa-alueen viivyysallas anhan Longinojan viivyysallas Yheensä kusannusvarausen (x.) kanssa Pukilinja ja puppaao Pukilinjojen pohjanvahvisukse Avouoa ja viivyysaluee Laskennoissa käyeyillä ykköhinnoilla saauihin rakennuskusannuin (Alv %) on lisäy Helsingin kaupungin ohjeisuksen ukaisesi % yöaan yheiskusannua (urakoisijan kae, yöaan käyö- ja yheiskulu), % rakennuaisen ja suunnielun kusannua (joka on lisäy yöaan yheiskusannulla koroeuun kusannusarvioon) ja näin saauun kokonaiskusannusarvioon on lisäy vielä seuraava varaukse: suunnielun aikainen kusannusnousuvaraus %, rakenaisen aikainen kusannusnousuvaraus % ja varaus ennala arvaaaoille kusannulle %. okonaiskerroin kaikille varaulle on ällöin..

26 ().. Malin lenokenäalueen vesihuolo, hulevede ja yleisasaus YHTEENETO JA OHJEET JATOSUUNNITTELUUN Tässä yössä laadiiin suunniela Helsinki-Malin lenokenäalueelle kaavaillun uuden aankäyön yleisasauksesa, vesihuollosa ja hulevesien hallinnasa. esihuollon järjesäiselle esieiin ka vaihoehoa, joisa oinen perusui jäevesien vieovieäröiniin ja oinen puppaaiseen. Hulevesien hallinnalle esieiin yös ka vaihoehoa, joka poikkesiva oisisaan ainoasaan alueen eeläosan rakaisujen kohdalla. esihuollosa ja hulevesien hallinnasa on laadiu yös yhdiseläkara, joka on esiey liieessä. Suunniellun aankäyön oeuainen ei ole ahdollisa ilan Longinojan lavan ja Lenokenänojan siiräisä niiden nykyiselä linjauksela. Ainakin Longinojan lavan siiräinen edellyää vesilain ukaisa lupaa ja ulee suunniella sien, eä edellyykse luvan yönäiselle äyyvä. Tää arkoiaa siirron oeuaisa sien, eä puron luono- ja uu arvo saadaan säilyeyä ja eä rakenaisella ei aiheuea erkiäviä haiallisia vaikuua. Tässä yössä esieiin Longinojan lavalle uusi linjaus aankäyösuunnielassa esieylle viheralueelle. esilain luvan yönäisen edellyyen arvioiise siirrosa ulee laaia varsinainen yleissuunniela. Uusi aankäyö lisää hulevesien äärää huoaavasi ja edellyää hulevesien hallinnan rakaisuja niin keskieysi kuin oni- ja koreliasolle hajaueuna. Tärkeiä keskiey viivyysrakenee ova Longinojan uuden linjauksen yheyeen oeueava ulvailavuus alueen pohjoisosassa, eskuspuisoon sijoieava iso vesiaihe/ulva-allas sekä uuden Lenokenänojan yheyeen oeueava ulvailavuus. aava hulevesien hallinarakenee ova edellyys purkuviraaien ja Longinojan pääuoaan kohdisuvien vaikuusen vähenäise kesävälle asolle. Jakosuunnielussa ulee huoioida seuraava ekijä: - Longinojan lavan siirrosa ulee laaia yleissuunniela ja vaikuusarvio vesilain ukaisen luvan yönäisen edellyysen selviäise. - Lenokenänojan siirron luvanvaraisuus ulee selviää ELY-keskuksela - Rakennusaikaisesa hulevesien hallinnasa on laadiava erillinen suunniela osa-alueiain Longinojaan kohdisuvan kuoriuksen esäise. - edenjakelujärjeselän oiina ja sen vaikuukse oleassa olevassa vesijohoverkosossa ulisi arkasella allinaalla. - Selvieään koreli- ja oniasolle hajaueujen rakaisujen ioius ja oeuusapa - Tarkiseaan salliu yliä vedenkorkeude korelialueiden asaussuunnielun arkenuessa ja päivieään hulevesien hallinasuunnielaa niiden ukaisesi - unnallisekniikan perusaisapaa ulee arkenaa - Selvieään koreli- ja oniasolle hajaueujen rakaisujen ioius ja oeuusapa - Selvieään hulevesien hallinarakaisujen ahdollisuude aisea- ja virkisysarvojen kehiäiseen. - Hulevesiaiheiden jakosuunnielussa huoioiava ylläpio, koneellinen kunnossapio olava ahdollisa. Alaiden ja vasaavien rakeneiden luokse ulee pääsä kaivinkoneella ja kuora-auolla. Sio Oy

27 Liie Yleisasaus, aseapiirros :

28 MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. YLEISTASAUS : (A).... Esiey asaus korelialueilla on lopullinen asaus -

29 Liie esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros :

30 .... Y. sus va ) (.% ( ) J J / J J J. Y..... J/ suj. J. J J J J... J..... J. J.... Y... J.. Y.... /. /. Y. J.. Y. J... /.... /..... a kv J. J Y sus va Y.. () s vasu / /.... / J.,,.... J J o / J J... J ,, J ,, J J %) (.,,... /.. J ,, Y..... Y. si Yk J si kesäyk Y kesäy a kv si Yk.. a va k.. kv..... /..... kv... a.. kv a.. Y.. v Y..... Y.... Y.. Y.... Y Y... Y. J.. Y..,, Y... si Yk.. Y Y Y Y Y.,, Taarisuon länsi/pohjoisreunan nykyise jv-puppaao jäävä käyöön. ieovieäreiä odennäköisesi suurenneava.. Y Y Y Y Y Y Yks i. si Yk.. ).... %.. J J ( J J... si. Yk J J J ,, J (.%) J... Y..,, J J.... Y J Y..... Y Y Y Y () Y ) i Yks ( /... s vasu J.,, Y si Yk va sus us as TH Y.... J J.. Y... i... Yks vasus J J... J i Yks J k. ra J J... J J r J ak.. J J ,, / o.,, J TH.. J/.... TH Aliuksen vesijuoksu,.... / o J (.%..... / J.. ) s vasu MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. ESIHUOLTO E (IETTOIEMÄRÖINTI) : (A).. MERINNÄT esijoho Jäeveden runkovieäri äyöön jäävä vanha jäevesivieäri Poiseava jäevesivieäri Suunnielu aakaasulinja i Yks Y

31 Liie esihuollon yleissuunniela E, aseapiirros :

32 J.. J Y. J Y. sus va Y J J.... J.. ( ) J J/ suj. J. J J/.. J J J. J J.. Y... Y /. / J /... / Y Y a kv sus va Y.. () / /.... / s vasu J... J/ J J P J,,..... J J.,,..... JP, noin l/s Tulo, P J.... / /.. J.. J..... o J J ,, J J J ,, J,, si Yk J. Y... Y Y / kesäy si kesäyk si Yk. a... kv k.. a..,,. kv kv. Y... a.. v kv a. Y Y.. Y. J..... Y... Y... si Yk.. Y Y. Y. J. Y..... Y..... Y...,, va.. JP n. l/s Tulo, x P..,, Y..... Y..... Y Y. Y Y Y Y J. J Y Yks i si.... J J x P. Yk J.,,. J J J J..... J... si.....,, Yk J J J J Y. J ,, J Y..... J Y Y Y Y.. Y () Y ) i Yks /... s vasu J.,, Y si Yk va sus us as TH J. Y... J.. Y..... i.. Yks vasus J.... J... J i Yks k. ra J J..... J J J. J r J ak J J.. /...,, Suunnielu kaasujohdon linjaus... / o TH,, J. J/.... TH... / o..... J J/..,, (.%..... / J.. ) s vasu MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. ESIHUOLTO E (JÄTEEDEN PUMPPAAMOT) : (A).. MERINNÄT esijoho Painevieäri Jäeveden runkovieäri Jäeveden puppaao äyöön jäävä vanha jäevesivieäri Suunnielu aakaasulinja Poiseava jäevesivieäri i Yks Y

33 Liie Hulevesien hallinnan yleissuunniela E, aseapiirros :

34 si Yk Y... Y , ,,.,,......,, ,,.....,, Longinojan uuden ja paranneavan uoan yheyeen oeueaan ulva-aluee yliviraaien viivyäise. Tulva-alue uodosuu avouoaosuuen ypärille varaavasa alueesa sekä allasaisena oeueusa alueesa. Tarviava viivyysilavuus /a ulvailaneen hallinaan noin allasilavuua ja noin uoailavuua. /a ulvailaneen hallinaan arviaan noin allasilavuua ja noin uoailavuua..., Uoa, ,, , Uoa,.,....,...,...,, Uoa,....,, ,, Uoa,,... So. Y ,,,, So.. Y So So ,,,,......,, ,,.... N.. N... D Y. Y ,, ,, D , , , ,, ,, ,, TH TH TH TH TH TH os H T H T H T MERINNÄT Avouoa, suunnielu Tulva-alueena oiiva avouoaosuus Hulevesivieäri, suunnielu Allasainen ulva-alue Hulevesiverkoso, nykyinen Suunnielu aakaasulinja äyöön jäävä hulevesivieäri äyösä poisuva hulevesivieäri MALMIN LENTOENTTÄALUEEN ESIHUOLTO, HULEEDET JA YLEISTASAUS LIITE. HULEESIEN HALLINNAN YS, E : (A).. lai.... os TH.... lai Tie H H.. T T Tie os lai Tie TH.... os lai Tie os lai Tie......,, os.. TH j... lai Tie...,,.,, ,.. su,,..., , ,.... eskuspuisoon ja Lenokenänojaan ehdään ulva-aluee yliviraaien viivyäise. Tulva-alue uodosuu avouoaosuuen ypärille varaavasa alueesa sekä allasaisena oeueusa alueesa. /a ulvailaneen hallinaan arviaan yheensä noin allasilavuua ja noin uoailavuua. /a ulvailaneen hallinaan arviaan noin allasilavuua ja noin uoailavuua. Suurin osa uoailavuudesa sijaisee Lenokenänojan yheydessä Suunnielavaihoehdossa lenokenän H/ ja Takoraudanielä laskeva H jäävä käyöön ja lenokenärakennusen eeläpuolise koreli liiyvä osiain niihin TH suj , Suunnielu kaasujohdon linjaus TH , ,, ,,.,,.. TH......,, ,, ,,.....,,..,.... TH..... Yliv.kynnys ,, Uoa,.... suj...., ,, Uoa,,,.. vas.,,. ai..,,.,,...,,...., , ,,.... Uoa, ,,..., Lenokenänojan uuden reiin yheyeen arviava ulvailavuus on /a ilaneessa noin ja /a ilaneessa noin. iraaia säädeään paorakeneella kolessa kohdassa n...,, ,...,,,......,, Y ,, ,, Fallkullan kiilan iäreunaan esieään ehävä noin ulva-allas suunnielualueela Longinojan vanhaan uoaan purkavien viraaien viivyäise v

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liie 2.3 Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie - Riihiiehenie Vanaan aupuni Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie Riihiiehenie, Vanaa 2(11) Meluselviys Vanaan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

KORTTELI Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Espoon Laurinlahti, Ristiniementie

KORTTELI Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Espoon Laurinlahti, Ristiniementie KORTTEL 34108 Asemakaavamuuoksen viiesuunnielma Espoon Laurinlahi, Risiniemenie 2..2016 SU 1/9 MA-arkkiehdi Oy Koreli 34108 Asemakaavamuuoksen viiesuunnielma Näkymä Risiniemenielä 2..2016 SU 2/9 Arkkiehdi

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi

Lisätiedot

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019 www.urku.fi/oni..0 AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 0 Tonin kiineisöunnus Osoie Pina-ala m Rak.oik. k-m Käyöarkoius Kärsämäki --0- Heikki Huhamäen polku 0+0 AP- Yli-Maaria ---,,

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Pitkärannan ja Valtavainion asemakaava. Päivitetty Suunnittelualue

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Pitkärannan ja Valtavainion asemakaava. Päivitetty Suunnittelualue L OSLLISUMIS- J RIOSUUILM Pikärannan ja alavainion asemakaava Päiviey..0. Suunnielualue ämä osallisumis- ja vioinisuunnielma koskee Ulvilan kaupungin Pikärannan ja alavainion kaupunginosien asemakaavan

Lisätiedot

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1 SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations Kujeuskanava Lindab Yeisä ieoa ja eoriaa Safe Äänenvaienie Sääöpei ja iaaiee Fire dapers & Soke evaquaions veniii Kaojärjeseä Muu pyöreä uoee Kujeuskanava 0 Suorakaide Fexibe ducing Erisys Duc access Sar

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN KULMMODULOITUJEN SIGNLIEN SPEKTRIN LSKEMINEN 1 (3) (3) Spekri laskeie siisaoalle Kulaoduloidu sigaali spekri johaie o yöläsä epälieaarisuudesa johue (epälieaarise aalyysi ova yleesä hakalia). Se voidaa

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta.

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta. HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen sauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan muuoksella

Lisätiedot

SELOSTUS K muutos 1

SELOSTUS K muutos 1 SELOSTUS K. 0 muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\K_0_m.doc\TH LETO LTTONEN LTTOSTEN KORTTELN 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 00

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

TIELIIKENNEMELUSELVITYS PR44-Y01 28.5.2018 Harela Eelä-Suomi Oy TIELIIKENNEMELUSELTYS Asemakaavan muuos A-2701, Hirsimesänie 5 ja 7, Lahi HELSINKI iikinpori 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rauakau 5 A 200 Turku

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012 HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono: DEE-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 5, rakaisuehdoukse [johdano impulssivaseeseen] Jakuva-aikaisen järjeselmän impulssivase on vasaavanlainen järjeselmäyökalu kuin diskreeillä puolellakin: impulssivase

Lisätiedot

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä Dynaiia 1 Liie luuun 8. g 8.1 Kuvan jousi-assa syseeissä on = 10 g ja = 2,5 N/. Siiryä iaaan saaisesa asapainoaseasa lähien. luheellä = 0 s assa on saaisessa asapainoaseassaan ja sillä on nopeus 0,5 /

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

SELOSTUS Eritasoliittymän_muutos 1 LIETO ASEMANSEUTU ERITASOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Eritasoliittymän_muutos 1 LIETO ASEMANSEUTU ERITASOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Eiasoliiymän_muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Aseman_eiaso_m.docx\PS ERITASOMÄN KAAVAN LAATIJA: ASEMAKAAVAN MUUTOS LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoiusinsinööi Juha Mäki p. 0

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

LIETO LOUKINAINEN PERKIÖNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

LIETO LOUKINAINEN PERKIÖNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\Perkionie.doc\PS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusariehi Pea Sillanpää

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä 0...0 KH KV . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo.

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

Ilmavirransäädin. Mitat

Ilmavirransäädin. Mitat Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen / VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO : Yhden vapausaseen vaieneaon pakkoväähely, haoninen kuoiusheäe JOHDANTO Ulkoisisa kuoiuksisa aiheuuvaa väähelyä sanoaan pakkoväähelyksi. Jos syseeissä on vaiennusa, on kyseessä

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Yhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli

Yhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli 1 Yhdessä yheisyöllä ERITYIS- -oiminamalli OPETTAJA 2 Meidän hyvä fiilis Konflikien rakaisumalli Jälkikäsiely Seinäjoen kaupungin Yhdessä yheisyöllä oiminamalli sisälyy koulujen suunnielmaan oppilaiden

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Luonnos Ostaja Kiinteistö Oy Naantalin Vanha Paloasema, y-tunnus , Kaivokatu 4, Naantali.

Luonnos Ostaja Kiinteistö Oy Naantalin Vanha Paloasema, y-tunnus , Kaivokatu 4, Naantali. Naanalin kaupunki..0 Myyjä Naanalin kaupunki, y-unnus 0-, Käsiyöläiskau, 00 Naanali. Osaja Kiineisö Oy Naanalin Vanha Paloasema, y-unnus -, Kaivokau, 00 Naanali. Kaupan kohde Naanalin kaupungin. kaupunginosan

Lisätiedot

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä

Lisätiedot

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN LUKU 6 KOHINN VIKUUS NLOGISEN MOULIOIEN SUORIUSKYKYYN ieoliikeeekiikka I 5359 Kari Kärkkäie Osa 6 Luku 6 Kohia vaikuus aalogisii odulaaioihi Johdao aalyysieeelii Sigaali-kohiasuhee ääriäie Kaaaajuie järjeselä

Lisätiedot

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri. ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!

Lisätiedot

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS /AKM SLTAKATU -9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 oni. KÄSTTELYPÄVÄMÄÄRÄ:

Lisätiedot

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015 1 LUKU 7 KOHINAN VAIKUUS ANALOGISEN MODULAAIOIDEN SUORIUSKYKYYN 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15 LUKU 7 KOHINA ANALOGISISSA MODULAAIOISSA Johdao aalyysieeelii Sigaali-kohiasuhee ääriäie

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu Piennopeuslaie FMP Floormaser FMP on lieä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser-järjeselmässä. KANSIO 4 VÄLI 6 ESITE 6 Lapinleimu.1.00 Floormaser Yleisä Floormaser

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä 1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa

Lisätiedot

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään

Lisätiedot

TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja 184-202

TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja 184-202 YLÖJÄRVEN KAUPUNK - KAAVOTUS Mesäylä Työlänojan alueen asemaaava TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE ASUNPENTALOJEN JA ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUEET Koreli, -, ja - Ympärisölauauna.. Sisällyslueelo Yleisä...

Lisätiedot

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5

Lisätiedot

638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS /AKM SLTAKATU -9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 9 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 9 oni. HYVÄKSYMSPÄVÄMÄÄRÄT:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23 LISÄTEHTÄVÄT. Maemaainen malli ja funkio 9. a) f (-) = - (-) + = - + = -6 b) f (-) = (-) - (-) + = - (-8) + = 8 + 8 + = 80. a) f ( ) = + f ( ) = 0 + = 0 ( ) = ± = ± = ai = Vasaus: = - ai = b) + = + = 0

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot