ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy Kuva: Petri Lintunen Espoolaisia oli vuoden 2011 alussa ja he asuivat asuntokunnassa. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 761:lla eli 1,6 %. Kasvu oli selvästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niinhän oli väestömääränkin kasvu. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokunnat lisääntyivät kaikilla suuralueilla. Yleisimpiä pienet, yhden tai kahden hengen, asuntokunnat olivat edelleen SuurMatinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 54 %. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Espoossa asui yli perhettä vuoden 2011 alussa. Vuoden 2010 aikana perheiden määrä kasvoi noin 700:lla, mikä merkitsi 1,1 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasossa: 1,79 lapsessa perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 45 % lapsiperheistä. Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt edelleen vuoden 2010 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa.

2 1 ASUNTOKUNTIEN KESKIKOKO PIENENTYNYT Espoolaisia oli vuoden 2011 alussa ja he asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 761:lla eli 1,6 %. Kasvu oli selvästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niinhän oli väestömääränkin kasvu. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Espoonlahdessa, jossa myös väestömäärä lisääntyi eniten. Alueen asuntokuntien keskikoko supistui hieman. Vähiten uusia asuntokuntia oli syntynyt Suur-Kauklahteen, jonka väestönkasvukin oli ollut vähäinen. Alueen asuntokuntien keskikoko nousi hieman vuoden 2010 aikana. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko oli laskenut muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2011 sekä keskikoko 2010 ja 2011 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,24 2,22 2. Suur-Tapiola ,19 2,15 3. Suur-Matinkylä ,08 2,07 4. Suur-Espoonlahti ,34 2,33 5. Suur-Kauklahti ,50 2,51 6. Vanha-Espoo ,36 2,34 7. Pohjois-Espoo ,72 2,70 Koko Espoo ,30 2,25 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi vuoden 2008 aikana, mutta kääntyi pieneen nousuun vuonna 2010, kun pienten asuntokuntien osuus kohosi 67,3 %:iin. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanha-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän vajaasta asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 54 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,0 32,1 13,7 12,5 5, Suur-Tapiola 37,1 33,7 12,4 12,0 4, Suur-Matinkylä 40,2 33,1 12,0 10,4 4, Suur-Espoonlahti 32,1 32,5 14,4 14,4 6, Suur-Kauklahti 31,1 27,6 14,1 18,3 9, Vanha-Espoo 33,4 30,4 15,4 13,8 7, Pohjois-Espoo 24,2 30,0 16,1 18,4 11, Koko Espoo 35,1 32,2 13,7 13,0 6, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien laskenut. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011 3

4 2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui yli perhettä vuoden 2011 alussa. Vuoden 2010 aikana perheiden määrä kasvoi noin 700:lla, mikä merkitsi 1,1 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien avioparien osuus hieman laskenut ja yhden vanhemman perheiden osuus lisääntynyt. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2009, 2010 ja 2011, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,4 Avopari, ei lapsia , , ,4 Aviopari ja lapsia , , ,3 Avopari ja lapsia , , ,8 Äiti/isä ja lapsia , , ,1 Yhteensä ,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur- Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,2 22,9 7,1 1, ,1 1,78 2. Suur-Tapiola 47,1 22,3 22,5 6,7 1, ,9 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,2 24,2 21,1 6,1 1, ,8 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,1 24,5 24,4 8,0 2, ,9 1,80 5. Suur-Kauklahti 31,8 25,1 29,4 10,9 2, ,2 1,89 6. Vanha-Espoo 38,5 26,3 24,4 8,2 2, ,5 1,81 7. Pohjois-Espoo 34,6 23,4 26,9 10,5 4, ,4 2,00 Koko Espoo 42,8 24,2 23,5 7,5 2, ,2 1,79 Perheet, lkm Joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten niitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011

5 3 YKSILAPSISUUS YLEISINTÄ SUUR-MATINKYLÄSSÄ Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasossa: 1,79 lapsessa perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 45 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin ja yli perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2010/11 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,7 41,0 12,2 3, ,76 1,89 2. Suur-Tapiola 42,0 43,7 12,1 2, ,75 1,90 3. Suur-Matinkylä 45,2 40,6 11,7 2, ,73 1,85 4. Suur-Espoonlahti 41,7 42,1 12,9 3, ,79 1,93 5. Suur-Kauklahti 37,2 44,6 14,3 3, ,87 2,00 6. Vanha-Espoo 43,0 39,9 13,2 3, ,80 1,92 7. Pohjois-Espoo 36,2 41,9 15,7 6, ,97 2,12 Koko Espoo 42,4 41,6 12,7 3, ,78 1,92 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja Yksinhuoltaja perheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,0 2. Suur-Tapiola ,5 3. Suur-Matinkylä ,7 4. Suur-Espoonlahti ,9 5. Suur-Kauklahti ,0 6. Vanha-Espoo ,4 7. Pohjois-Espoo ,0 Koko Espoo ,6 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Suur-Kauklahdessa yksinhuoltajuus oli yleistynyt selvimmin edellisestä vuodesta. Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2010/11. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011

7 4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt edelleen vuoden 2010 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,4 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 11 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa enemmän, 6,3 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,1%. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 68,8 68,4 66,5 67,5 67,1 66,5 Molemm. ruotsinkielisiä 3,6 3,5 3,2 3,3 3,3 3,2 Molemm. muunkielisiä 3,0 3,3 4,8 3,9 4,4 4,8 Suomenk. ja ruotsink. 7,6 7,5 7,2 7,4 7,4 7,2 Suomenk. ja muunkielinen 3,9 4,1 4,8 4,5 4,6 4,8 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 11,0 10,9 10,6 10,7 10,6 10,6 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 1,0 1,1 1,5 1,2 1,4 1,5 Yhteensä Lkm Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011 7

8 Sammanfattning I början av år 2011 var antalet invånare i Esbo och antalet hushåll Antalet hushåll ökade under året med 1 761, dvs. 1,6 %. Ökningen var klart större än året innan, men detsamma gällde befolkningsmängden. Hushållens genomsnittliga storlek var 2,25 personer. Antalet hushåll ökade i alla storområden. Flest små hushåll, med en till två personer, finns det fortfarande i Stor-Mattby där de utgör 73 % av alla hushåll. Näst mest små hushåll finns i Stor-Hagalund och Stor-Alberga. Minsta antalet små hushåll finns i det småhusdominerade Norra Esbo, bara 54 %. Knappt en femtedel av hushållen i Esbo bestod av minst fyra personer. Största andelen hushåll med minst fyra personer fanns i Norra Esbo och uppgick till 30 %. Antalet familjer i Esbo var drygt i början av Under 2010 ökade antalet med ca 700, vilket innebär en ökning på 1,1 % procent. Ökningen är större än året innan. I familjestrukturerna skedde inga betydande förändringar, även om andelen barnlösa gifta par minskade något och antalet enföräldersfamiljer ökade. I de egentliga barnfamiljerna, dvs. i familjer med minst ett minderårigt barn, var antalet minderåriga barn detsamma som året innan: 1,79 barn per familj. Familjer med ett barn är vanligast i Stor-Mattby, där de utgör 45 % av barnfamiljerna. Antalet ensamförsörjarfamiljer, dvs. familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet Nästan en femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen kvarstår på föregående års nivå. Största andelen ensamförsörjarfamiljer fanns i Stor-Mattby, där nästan var fjärde barnfamilj var en ensamförsörjarfamilj. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo minskade ytterligare år Andelen familjer där den ena eller båda de vuxna parterna är finskspråkiga är 77,1 %. Andelen familjer där den ena vuxna parten är finskspråkig är fortsättningsvis 12,0 %. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu