ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy edelleen Vuoden 2015 alussa espoolaista muodostivat yhteensä asuntokuntaa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 860:lla. Kasvu oli noin 300 asuntokuntaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin edellisenä vuonna. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2014 aikana ja oli 67,4 % vuoden 2015 alussa. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut, mutta kahden hengen asuntokuntien kohonnut hieman. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Perheitä Espoossa asui vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 aikana perheiden määrä kasvoi noin perheellä. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,6 %. Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla.lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt 1,78 lapsessa. Vuoden 2015 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman, kaksilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan, mutta kolmilapsisten perheiden osuus oli hieman kohonnut. Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli 161 perhettä. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Lähes viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2014 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 73,7 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,6 %:iin. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,7 % perheistä. Lähes 16 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 9,5 %.

2 1 ASUNTOKUNTIEN KOKO PYSYI SAMANA Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana henkeen. Vuoden 2015 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 860:lla. Kasvu oli noin 300 asuntokuntaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös väestönkasvu vuonna 2014 oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin edellisenä vuonna. Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Kauklahdessa asuntokunnan koko oli jopa kasvanut vuoden aikana. Pienin asuntokuntien keskikoko oli Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa ja koossa ei ollut tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Pohjois-Espoossa ja Suur-Espoonlahdessa asuntokuntien keskikoko oli pienentynyt. 2 Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä suuralueittain vuonna 2015 sekä keskikoko 2014 ja 2015 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,21 2,21 2. Suur-Tapiola ,17 2,17 3. Suur-Matinkylä ,06 2,06 4. Suur-Espoonlahti ,32 2,31 5. Suur-Kauklahti ,51 2,54 6. Vanha-Espoo ,30 2,31 7. Pohjois-Espoo ,73 2,72 Koko Espoo ,24 2,24 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2014 aikana ja oli 67,4 % vuoden 2015 alussa. Pienten asuntokuntien osuus oli noussut ainoastaan Pohjois- Espoossa ja laskenut muilla alueilla; eniten Suur-Kauklahdessa. Yleisimpiä pienet asuntokunnat oli edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli 73 %. Suur- Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 41 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,7 31,9 13,3 12,4 5, Suur-Tapiola 37,0 32,9 12,5 12,5 5, Suur-Matinkylä 40,9 32,5 12,2 10,3 4, Suur-Espoonlahti 32,7 32,3 14,6 14,0 6, Suur-Kauklahti 30,1 26,9 15,4 18,3 9, Vanha-Espoo 34,3 30,3 15,1 13,7 6, Pohjois-Espoo 23,1 30,2 16,9 18,7 11, Koko Espoo 35,6 31,8 13,7 13,0 5, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut, mutta kahden hengen asuntokuntien kohonnut hieman. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 28 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015 3

4 2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui perhettä vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 aikana perheiden määrä kasvoi noin perheellä. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,6 %. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2013, 2014 ja 2015, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,1 Avopari, ei lapsia , , ,5 Aviopari ja lapsia , , ,8 Avopari ja lapsia , , ,3 Äiti/isä ja lapsia , , ,2 Yhteensä , ,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Vähiten lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Lapsettomien perheiden osuus oli laskenut Suur-Espoonlahtea ja Pohjois- Espoota lukuun ottamatta. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (kaikki lapset iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheitä, joissa Lapsia/perhe, lapsia joissa lapsia 1. Suur-Leppävaara 44,2 24,3 22,5 7,1 2, ,8 1,78 2. Suur-Tapiola 46,2 22,5 23,0 6,9 1, ,8 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,3 24,8 20,8 5,7 1, ,7 1,71 4. Suur-Espoonlahti 41,2 25,2 24,0 7,7 1, ,8 1,78 5. Suur-Kauklahti 31,0 25,6 30,0 10,5 2, ,0 1,88 6. Vanha-Espoo 38,6 27,2 23,8 8,0 2, ,4 1,79 7. Pohjois-Espoo 34,3 24,8 26,6 9,8 4, ,7 1,97 Koko Espoo 42,7 24,7 23,3 7,3 2, ,3 1,78 Perheet, lkm Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015

5 3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt 1,78 lapsessa vuoden 2014 ajan. Vuoden 2015 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman, kaksilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan, mutta kolmilapsisten perheiden osuus oli hieman kohonnut. Monilapsisten perheiden osuus oli pysynyt ennallaan. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta oli yli Yksilapsisia perheitä oli eniten Suur-Matinkylän lapsiperheissä 46 %. Vähiten yksilapsisia perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa taas niiden perheiden osuus, joissa oli vähintään kolme lasta oli keskimääräistä selvästi korkeampi. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2014/15 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 42,9 41,3 12,5 3, ,77 1,89 2. Suur-Tapiola 40,6 44,4 12,9 2, ,77 1,91 3. Suur-Matinkylä 45,8 40,7 10,9 2, ,72 1,83 4. Suur-Espoonlahti 42,4 41,8 12,8 3, ,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,8 44,7 14,8 3, ,86 1,99 6. Vanha-Espoo 43,8 39,8 12,5 3, ,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 38,0 40,8 14,7 6, ,95 2,11 Koko Espoo 42,5 41,7 12,6 3, ,78 1,91 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli 161 perhettä, mikä oli selvästi suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,5 2. Suur-Tapiola ,7 3. Suur-Matinkylä ,3 4. Suur-Espoonlahti ,1 5. Suur-Kauklahti ,1 6. Vanha-Espoo ,1 7. Pohjois-Espoo ,7 Koko Espoo ,8 Korkein yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä oli vain toinen vanhempi. Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli kohonnut kaikilla muilla alueilla Suur-Tapiolaa ja Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2014/15. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015

7 4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY EDELLEEN Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2014 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, oli 73,7 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,6 %:iin. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 67,1 66,5 65,9 65,0 64,3 63,6 Molemm. ruotsinkielisiä 3,3 3,2 3,1 3,0 3,0 2,9 Molemm. muunkielisiä 4,4 4,8 5,4 6,0 6,6 7,3 Suomenk. ja ruotsink. 7,4 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 Suomenk. ja muunkielinen 4,6 4,8 5,2 5,4 5,7 5,8 Ruotsink. ja muunkielinen 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 10,6 10,6 10,5 10,3 10,2 10,1 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 Ainoa huoltaja muunk. 1,4 1,5 1,7 1,9 2,0 2,2 Yhteensä ,0 100,0 Lkm Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,7 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 13,2 %. Näistä suurin osa oli perheitä, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Lähes 16 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 9,5 %. Asuntokunnat ja perheet 2015/Tietoisku 9/2015 7

8 Sammanfattning av infoinslag om bostadshushåll och familjer I början av 2015 var folkmängden personer som fördelade sig på bostadshushåll. Under 2014 hade hushållen ökat med st. Ökningen var ungefär 300 hushåll mera än Hushållens genomsnittliga storlek i Esbo var 2,24 personer. Snittstorleken var densamma som ett år tidigare. Hushållen var fortfarande genomsnittligt störst i norra Esbo och Köklax storområde. Andelen små hushåll som består av 1 2 personer, hade minskat en aning under 2014 till 67,4 procent i början av Andelen små hushåll hade ökat bara i norra Esbo och minskat i övriga Esbo. Störst var minskningen i Köklax storområde. Andelarna olika stora bostadshushåll hade inte förändrats nämnvärt sedan början av Andelen singelhushåll hade minskat en aning, medan andelen hushåll med två personer hade ökat något. Nästan en femtedel av hushållen bestod av minst fyra personer. Störst var andelen hushåll med minst fyra personer i norra Esbo där de uppgick till 30 procent. I början av 2015 bodde familjer i Esbo. Under 2014 hade antalet familjer ökat med ungefär st., dvs. 1,6 procent. I familjer med hemmaboende barn var antalet barn i snitt 1,78 st., ungefär samma som i början av I nästan var tionde familj fanns minst tre hemmaboende barn. I de egentliga barnfamiljerna, dvs i familjer med minst ett hemmaboende, minderårigt barn, hade det genomsnittliga antalet minderåriga barn förblivit oförändrat, 1,78 st. I början av 2015 fanns det ca barnfamiljer i Esbo. Andelen familjer med bara ett barn hade minskat något. Andelen tvåbarnsfamiljer hade förblivit oförändrad, medan andelen trebarnsfamiljer hade ökat något.. Andelen familjer med flera barn hade förblivit oförändrad. Drygt familjer hade minst tre minderåriga barn. Antalet enföräldersfamiljer med minst ett minderårigt barn var i början av Ökningen från början av 2014 var 161 familjer, vilket var en klart större ökning än året innan. Andelen enföräldersfamiljer bland samtliga barnfamiljer hade också ökat något. Nästan en femtedel av barnfamiljerna var enföräldersfamiljer. Störst var andelen enföräldersfamiljer i Mattby storområde, där nästan var fjärde familj var en enföräldersfamilj. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo hade minskat ytterligare år Andelen familjer där den enda eller båda vuxna var finskspråkiga var 73,7 procent. Andelen familjer där den ena vuxna var finskspråkig hade ökat till 12,6 procent. I 3,7 procent av familjerna var den enda eller båda vuxna svenskspråkiga. I 13,2 procent av familjerna talades två modersmål. I nästan 16 procent av familjerna talades helt eller delvis andra modersmål än finska eller svenska. Andelen hade ökat betydligt från början av I 9,5 procent av familjerna talade samtliga familjemedlemmar andra modersmål än finska eller svenska. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Julkaisujen jakelu: puh , , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu