Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

Transkriptio

1 Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä henkeä eli 1,8 prosenttia. Muuttovoitosta saatiin väestönlisäystä henkeä eli selvästi enemmän kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 791 henkeä). Espoo kasvoi määrällisesti Suomen kunnista toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Suurista kaupungeista Vantaan vuotuinen suhteellinen kasvu oli Espoota suurempaa. Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista eli 15,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- ja saamenkielisiä oli yhteensä henkeä (77,5 prosenttia) ja ruotsinkielisiä henkeä (7,3 prosenttia). Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa henkeä (1,2 prosenttia), ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia oli henkeä (15,3 prosenttia). Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 39 prosenttia oli naimattomia, 46 prosenttia oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Espoolaisperheitä oli , ja perheväestöön kuului 78 prosenttia väestöstä. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli eli 47 prosenttia kaikista perheistä. Keskimäärinen lapsiluku perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä ja 21 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Espoolaisia asuntokuntia oli vuodenvaihteessa 216/217 yhteensä ja asuntokunnan keskikoko oli 2,23 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuonna 216 Espooseen syntyi vauvaa. Syntyneiden määrän lasku jatkui poikkeuksellisesti kolmatta vuotta peräkkäin. Kuolleita oli henkeä ja espoolaisten kokonaiskuolleisuus pysyi edellisvuoden suuruisena. Vuonna 216 Espoon saamasta kokonaisväestönlisäyksestä 62 prosenttia (2 955 henkeä) tuli muuttovoitosta. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa 1 64 henkeä ja ulkomailta henkeä. Muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset. Espoon kokonaismuuttovoitto on leimallisesti vieraskielistä. Vuonna 216 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa henkeä, mikä oli 89 prosenttia nettomuutosta. Suomen- ja saamenkielisistä saatiin muuttovoittoa kaikkiaan 484 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 172 henkeä.

2 Sisällys 1. Väestörakenne Väestömäärä Ikä- ja sukupuolirakenne... 4 Ikärakenne... 4 Ikärakenne suuralueittain... 5 Sukupuolirakenne Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä... 6 Äidinkieli... 6 Kansalaisuus... 7 Syntyperä Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat... 8 Siviilisääty... 9 Perheiden määrä, keskikoko ja perherakenne... 9 Perheiden lapsiluku... 1 Yksinhuoltajuus... 1 Asuntokunnat Väestönmuutokset Kokonaisväestönmuutos Syntyvyys ja kuolleisuus Syntyvyys Kuolleisuus Muuttoliike Muuttoliike ikäryhmittäin Muuttoliike kielen mukaan Muuttoliike alueittain Sisällys

3 1. Väestörakenne 1.1 Väestömäärä Espoon väestönkasvu jatkui voimakkaana vuonna 216. Muuttovoitosta saatiin enemmän väestönlisäystä kuin luonnollisesta väestönkasvusta kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti kotimaasta saatu muuttovoitto kasvoi. Suurista kaupungeista Vantaa kasvoi Espoota nopeammin. Määrällisesti Espoo kasvoi Suomen kunnista toiseksi eniten. Vuodenvaihteessa 216/217 Espoossa asui vakituisesti henkeä. Väestönkasvua kertyi vuoden 216 aikana henkeä eli väestö kasvoi 1,8 prosenttia. Vuotuinen väestönkasvu oli edellisvuoteen verrattuna hieman yli 5 henkeä eli 12 prosenttia suurempaa. Espoon väestö on kasvanut vuosittain keskimäärin 4 asukkaalla viimeiset kymmenen vuotta ja viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 4 4 asukkaan vuositahtia. Vuoden 216 väestönlisäys oli kolmanneksi suurinta viimeisen 3 vuoden aikana. Väestö kasvoi erityisesti muuttovoiton ansiosta. Väestönkasvu keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, jossa väestömäärä kasvoi vuoden 216 aikana 1,5 prosenttia ollen henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Espoon väestönkasvu oli määrällisesti Suomen kunnista toiseksi suurinta heti Helsingin jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa kasvoi suhteellisesti Espoota nopeammin jo toista vuotta peräkkäin. Espoon suhteellinen kasvu on ollut lähes koko 2-luvun suurten kaupunkien suurinta. Vakituisesti asuvan väestön lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla 2 54 henkeä. Kun huomioidaan tilapäiset oleskelut Espoossa ja Espoon ulkopuolella, on Espoon vuodenvaihteen 216/217 nettoasukasluku eli 65 henkeä vähemmän kuin virallinen luku. Suuralueittain tarkasteltuna väestömäärä kasvoi vuoden 216 aikana selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jonne tuli yli 1 uutta asukasta jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös Suur-Tapiola ylsi yli 9 hengen väestönlisäykseen. Suur-Leppävaaran väestönlisäys oli kahden edellisen vuoden väestönlisäykseen nähden huomattavasti pienempää. Asukaspohjaan suhteutettuna suurimman väestönlisäyksen sai Suur-Kauklahti, jonka väestömäärä kasvoi yli seitsemän prosenttia. Väestönkasvu oli kitsainta Vanha-Espoossa, ja Pohjois-Espoon väestö pieneni 5 hengellä Vuotuinen väestönlisäys Kuvio 1. Espoon vuotuinen väestönlisäys vuosina % 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,, Vantaa Espoo Tampere Helsinki Oulu Turku Kuvio 2. Suomen kuuden suurimman kaupungin vuotuinen prosentuaalinen väestönlisäys vuosina Suur Leppävaara 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo Kuvio 3. Vuotuinen väestönlisäys suuralueittain vuosina Väestörakenne 3

4 Osa espoolaisista ei ole kirjoilla missään asunnossa. Tästä väestöstä käytetään nimitystä alueeton väestö ja heitä oli henkeä vuodenvaihteessa 216/217. He ovat suurimmaksi osaksi vailla vakituista asuntoa tai tietymättömissä, laitoksissa tai tilapäisesti ulkomailla Suur Leppävaara 4 Suur Espoonlahti 2 Suur Tapiola 6 Vanha Espoo 1.2 Ikä- ja sukupuolirakenne Espoon ikärakenne on koko Suomea ja muita suuria kaupunkeja nuorempi, mutta väestö vanhenee. Vuoden 216 aikana suhteellisesti eniten kasvoi ikääntyneiden (75 vuotta täyttäneiden) väestön osuus ja vähiten alle kouluikäisten, 6-vuotiaiden osuus. Kouluikäisten suhteellinen osuus kasvoi nuoria ja työikäisiä voimakkaammin. Espoossa lapsia oli vuodenvaihteessa 216/217 noin viidesosa väestöstä, 65 vuotta täyttäneitä 14 prosenttia ja vuotiaita 62 prosenttia. Espoon väestössä on hieman enemmän naisia (5,4 prosenttia) kuin miehiä (49,6 prosenttia) Kuvio 4. Väestömäärä suuralueittain vuosina % 2,5 2 1,5 3 Suur Matinkylä 7 Pohjois Espoo 5 Suur Kauklahti 1 Ikärakenne Koko maahan ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Espoon ikärakenne on nuorempi. Lasten osuus väestöstä on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden osuus pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Espoon väestö kuitenkin vanhenee, vaikka muutos on hidasta. Viimeisen 25 vuoden aikana lasten ja erityisesti työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja ikääntyneiden puolestaan kasvanut. (Kuvio 5) Vuodenvaihteessa 216/217 Espoon väestöstä 61 prosenttia oli työikäisiä 2 64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 6-vuotiaita lapsia oli 9 prosenttia, kouluikäisiä 7 15-vuotiaita 11 prosenttia ja vuotiaita nuoria 5 prosenttia väestöstä. Eläkeikäisiä eli 65, Kuvio 5. Espoon väestö 1-vuotisikäryhmittäin 1991 ja 217 (%) vuotta täyttäneitä oli 14 prosenttia espoolaisista. Edellisvuoteen verrattuna väestömäärä kasvoi kaikissa edellä esitetyissä ikäryhmissä. Suhteellisesti suurinta kasvu oli kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 8,1 prosenttia eli hengellä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 6,3 prosenttia eli yli 2 hengellä. Suhteellisesti pienintä vuotuinen väestönlisäys oli kaikkein nuorimpien eli Taulukko 1. Espoon väestön ikärakenne ja ikärakenteen muutos vuodenvaihteissa 211/ /217 Ikä, vuotta Vuodenvaihde Yhteensä 211/ / / / / / Muutos edellisvuodesta N Muutos edellisvuodesta %,3 2,4 1,3 1,5 1,4 1,2 8,1 6,3 1,8 Viiden vuoden muutos % 3,6 12,9-4, 6,3 6,3 25,7 3,1 38,4 8,8 Vuodenvaihde Ikäryhmän väestöosuus % 211/12 9,8 1,9 5,2 21,5 4,5 7,6 4,5 1, /13 9,7 1,9 5,1 21,5 4,2 8, 4,7 1, /14 9,6 1,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 1, /15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5, 1, /16 9,4 11,2 4,6 21,1 39,7 8,8 5,1 1, /17 9,3 11,3 4,6 21,1 39,6 8,7 5,4 1,4 1 Osuuden muutos -,1,1 -, -, -,1 -,1,3,1 4 Väestörakenne

5 6-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka koko pysyi lähes ennallaan (lisäystä,3 prosenttia eli 69 lasta). Peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvoi 2,4 prosenttia (738 henkeä) eli selvästi vuoden takaiseen verrattuna, kun taas nuorten lukio- ja ammattikouluikäisten ikäryhmässä kasvu oli vaatimattomampaa 1,3 prosenttia (166 henkeä). Työikäisten määrä kasvoi suhteellisesti 1,5 prosenttia eli hieman yli 2_4 henkeä. 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 13, 17,2 16,3 15,8 8,4 1,5 1,3 14,2 39,3 41,3 41,3 36,7 37,3 44,9 41,8 39,6 18,2 22,6 23,7 23,8 16,2 2,9 12,9 21,1 5,3 5,7 4,4 4,3 4,1 4,8 4,9 15,1 4,6 11, 1, 9,8 12,2 12, 15,6 11,3 9,7 8,1 8,7 9,3 11,6 1,3 1,7 9,3 Vuoden 216 aikana tapahtuneet ikäryhmittäiset väestönmuutokset ovat jatkumoa viiden viimeisen vuoden kehitykseen. Ikääntyneiden väestöryhmien (75+ ja 85+) suhteellinen kasvu on ollut viiden vuoden aikana suurinta, alle kouluikäisten pienintä. Kouluikäisten suhteellinen kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin työikäisten. Nuorten vuotiaiden määrä on jopa laskenut. Työikäisten määrän suhteellinen kasvu on ollut selvästi pienempää kuin vuotiaiden. Ikärakenne suuralueittain Espoon suuralueiden ikärakenteet ovat erilaisia. Suhteellisesti eniten lapsia ja nuoria on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa noin kolmasosa väestöstä on alle 2-vuotiaita. Näillä suuralueilla on myös suhteellisesti vähiten eläkeikäistä (65 vuotta täyttänyttä) väestöä. Työikäisten osuus on suurin Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa. 65 vuotta täyttäneitä on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Leppävaara, Suur-Espoonlahti ja Suur-Tapiola ovat asukasmääriltään suurimmat Espoon alueet. Näillä alueilla asuu määrällisesti eniten lapsia ja nuoria, mutta myös ikääntynyttä väestöä. Lähes viidesosa kaikista espoolaislapsista ja -nuorista asuu Suur-Leppävaarassa ja lähes neljäsosa Suur-Espoonlahdessa. Suur-Leppävaaran, Suur-Espoonlahden ja Suur- Tapiolan alueilla asuu yli kaksi kolmasosaa kaikista Espoon 65 vuotta täyttäneistä. Työikäisistä yli puolet asuu Suur-Leppävaarassa. Sukupuolirakenne Espoossa on hieman enemmän naisia (5,4 prosenttia) kuin miehiä (49,6 prosenttia). Suomenkielisessä väestössä naisia on 51,1 prosenttia, kun taas ruotsinkielisistä espoolaisista naisia on 49,2 prosenttia ja vieraskielisten joukossa naisia on 47,5 prosenttia. Väestön sukupuolirakenne on yhteydessä ikään. Naiset ovat enemmistönä vasta 45 vuotta vanhemmissa ikäryhmissä ja kaikissa tätä nuoremmissa 5-vuotisikäryhmissä on miesenemmistö. Ruotsinkielisessä väestön osassa naisten selkeä enemmyys alkaa 6 vuotta täyttäneissä. Vieraskielisessä väestössä miehiä on naisia enemmän työikäisessä väestössä ja vuotiaissa. Kuvio 6. Espoon suuralueittaiset väestöosuudet iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 (%) Kuvio 7. Espoon väestömäärät suuralueittain iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 % 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Miehet Naiset Kuvio 8. Espoon väestö sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 (%) Väestörakenne 5

6 Suuralueittain tarkasteltuna Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa on miesenemmistö ja Suur-Kauklahdessa miehiä ja naisia on yhtä paljon. Muilla suuralueilla on naisenemmistö. 1.3 Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan arvioida äidinkielen, kansalaisuuden tai syntyperän mukaan. Vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisten määrät ja väestön osuudet ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodenvaihteessa 216/217 vieraskielisiä oli 15,2 prosenttia espoolaisista, ulkomaan kansalaisia 1,8 prosenttia ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia 15,3 prosenttia Suomen ja saamenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Kuvio 9. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihde 216/217 Äidinkieli Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 77,5 prosenttia eli henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli ja heidän osuutensa väestöstä oli 7,3 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli henkeä eli 15,2 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna suomen- ja ruotsinkielisten osuus väestöstä pieneni ja vieraskielisten osuus kasvoi. Vieraskielisten osuus espoolaisista on kasvanut nopeasti erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 28 lähtien reilusti yli puolet vuotuisesta väestönlisäyksestä on ollut vieraskielistä. Vuoden 216 väestönkasvusta 7 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa noin 3 33 hengen lisäystä. Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 216/217 olivat venäjä (6 226 puhujaa), viro (6 4 puhujaa), englanti (2 685 puhujaa), arabia (2 666 puhujaa), somali (2 464 puhujaa) ja kiina (2 34 puhujaa). 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 16,1 5,5 1,5 7,4 78,4 82, 17,5 8,7 12,7 11,3 9,1 9,6 73,7 78,2 79, Suomi+saame Ruotsi Muu 19,9 6,9 73,2 Kuvio 1. Espoon väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 216/217 (%) 7,1 5,5 87,4 Taulukko 2. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa (N, %) 214/15 215/16 216/17 Äidinkieli Lkm % Lkm % Lkm % Suomi , , ,5 Saame 1, 9, 11, Ruotsi , , ,3 Muu kieli , , ,2 Venäjä , , ,3 Viro , , ,2 Englanti 2 363, , , Arabia 1 728,7 2 35, , Somali 2 175, , ,9 Kiina 2 15, ,8 2 34,8 Albania 1 423, , ,6 Kurdi 1 177, , ,6 Persia 886,3 1 14, ,5 Vietnam 836,3 975,4 1 58,4 Espanja 687,3 771,3 855,3 Muut , , ,7 Yhteensä Väestörakenne

7 Yhteensä Espoossa puhutaan 122 vierasta kieltä, joista 42 kielessä puhujia on yli 1 henkeä. Vuoden 216 aikana eniten kasvanut puhujajoukko oli arabiankielisissä, joiden määrä kasvoi 631 hengen verran eli 31 prosenttia. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuvien ryhmä noin 44 hengellä (7,6 prosenttia) ja kolmanneksi eniten persian-/farsinkielisten määrä noin 25 hengellä (24,9 prosenttia). Vieraskielisiä oli suuralueista suhteellisesti eniten Vanha-Espoossa, jossa lähes joka viides asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Myös Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa vieraskielisten osuus oli selvästi muita alueita korkeampi. Ruotsinkielisten osuus oli korkein Suur- Kauklahdessa ja suomenkielisten Pohjois-Espoossa, jossa vieraskielisten ja ruotsinkielisten osuudet olivat pienimmät. Vieraskielisten osuudet kasvoivat vuoden 216 aikana kaikilla suuralueilla, eniten Suur-Kauklahdessa, Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. (Taulukko 1) Kansalaisuus Espoossa asui vuoden 217 alussa ulkomaan kansalaista, ja ulkomaalaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 1 74 hengellä eli 6,6 prosenttia. Lisäys oli määrällisesti lähes yhtä suuri kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisten osuus Espoon väestöstä nousi edellis- vuoden 9,7 prosentista 1,2 prosenttiin vuonna 216. Espoossa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa tasaisesti ja on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viron kansalaisten määrä on kasvanut selvästi enemmän kuin muiden määrältään merkittävien vierasmaalaisten ryhmät. Maanosittain tarkasteltuna yli puolet, 52 prosenttia, Espoossa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vuodenvaihteessa 216/217 jonkin Euroopan maan kansalaisia. Kolmannes ulkomaan kansalaisista oli Aasian maista, ja Afrikan maiden kansalaisia oli 1 prosenttia vierasmaalaisista. EU-kansalaisia oli yhteensä 39 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Suurimpana yksittäisenä kansalaisryhmänä olivat virolaiset, joita oli 24 prosenttia kaikista vierasmaalaisista. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta Espoossa asui eniten Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan, Intian ja Irakin kansalaisia. Afrikasta tulleissa suurimpina kansalaisuusryhminä olivat Somalian ja Nigerian kansalaiset. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoivat Irakin, Viron, Afganistanin, Venäjän, Filippiinien ja Kiinan kansalaisten ryhmät. Somalian ja Intian kansalaisten määrät vähenivät vuodentakaiseen verrattuna. Suomen kansalaisuus myönnettiin espoolaiselle vuonna 216. Taulukko 3. Ulkomaan kansalaiset ja osuus koko väestöstä vuodenvaihteessa (N, %) 214/ / /217 Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,4 EU(28)-maat , , , Viro , , ,5 Ruotsi 412 1, , ,5 Britannia 52 2, 58 1,9 52 1,8 Saksa 439 1, , ,6 Ranska 23,9 227,9 228,8 Muu Eurooppa , , ,4 Venäjä , , ,9 Entinen Serbia ja Montenegro 51 2, 538 2, ,1 Turkki 258 1,1 27 1, 285 1, Serbia 11,4 16,4 99,4 Ukraina 16,7 199,8 22,8 Afrikka , , ,9 Somalia 741 3, 716 2, ,3 Kenia 244 1, 228,9 224,8 Nigeria 296 1, , ,3 Etiopia 265 1, , , Ghana 254 1, 272 1, 281 1, Amerikka 77 3, , 832 3, Yhdysvallat (USA) 328 1, , ,2 Kanada 14,4 14,4 14,4 Aasia , , ,3 Kiina , , , Intia , , ,6 Irak 82 3, , ,2 Iran 343 1, , ,6 Pakistan 455 1, ,9 54 1,9 Thaimaa 337 1, , ,3 Vietnam 49 1, , 576 2,1 Oseania 72,3 79,3 86,3 Australia 56,2 63,2 68,2 Uusi-Seelanti 14,1 15,1 17,1 Ilman kansalaisuutta tai tuntem , 269 1, 312 1,1 Ulkomaan kansalaiset yhteensä , , , Väestörakenne 7

8 Vuonna 217 espoolaisista henkeä eli 4,6 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaalaisten väestönosuus kasvoi vuodentakaisesta kaikilla suuralueilla. Eniten ulkomaan kansalaisia oli Vanha-Espoon (12,5 %) ja Suur-Matinkylän (11,6 %) väestössä. Pienin ulkomaalaisten väestöosuus oli Pohjois-Espoossa (4 %). Ulkomaan kansalaisia oli Suur-Kauklahden, Suur-Tapiolan ja Suur- Espoonlahden väestössä yhtä paljon, kahdeksan prosenttia. Suur-Leppävaarassa ulkomaan kansalaisia on 1 prosenttia. Syntyperä Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiseksi luetaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset voidaan jakaa ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Vuonna 217 Espoossa asui syntyperältään ulkomaalaistaustaista henkilöä eli 15,3 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa, 82 prosenttia, on syntynyt ulkomailla, ja 18 prosenttia oli niin sanottua toista sukupolvea eli syntynyt Suomessa. Suomessa syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana. 1.4 Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 46 prosenttia oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomia oli 39 prosenttia. Espoolaisia perheitä oli ja 78 prosenttia espoolaisista kuului perheväestöön. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostama perhe oli yleisin perhemuoto. Perheiden keskikoko oli 2,88 henkeä. Keskimääräinen lapsiluku perheissä, joissa on kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheiden osuus kaikista perheistä oli 14 prosenttia ja kaikista lapsiperheistä 21 prosenttia. Asuntokuntia oli Espoossa yhteensä , ja asuntokunnan keskikoko oli 2,23 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi Viro Venäjä Somalia Kiina Intia Irak Kuvio 11. Viron, Venäjän, Somalian, Kiinan, Intian ja Irakin kansalaisten määrä Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Kuvio 12. Ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset vuosina % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Naimattomat Naimisissa Eronnut Leski Kuvio 13. Espoon väestö siviilisäädyn ja iän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 8 Väestörakenne

9 Siviilisääty Vuodenvaihteessa 216/ vuotta täyttäneistä espoolaisista 39 prosenttia oli naimattomia, 46 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomien osuus on suurin nuorissa ikäryhmissä ja alkaa pienentyä 25-vuotiaista eteenpäin. Avioliitto tai rekisteröity parisuhde on vallitseva siviilisääty vuotiaissa: hieman yli tai alle 6 prosenttia tämän ikäisistä on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Eronneisuus alkaa yleistyä 3. ikävuoden jälkeen ja on huipussaan 6 64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa viidesosa on eronneita. Leskien osuus kääntyy nousuun 7-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä ja 85 vuotta täyttäneistä yli puolet on leskiä. Sekä leskeys että eronneisuus painottuu naisiin: kaikista leskistä neljä viidestä on naisia ja eronneista kaksi kolmesta. Perheiden määrä, keskikoko ja rakenne Vuodenvaihteessa 216/217 Espoossa asui 73_931 perhettä, mikä on 1 1 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Perhe muodostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi lapsi-suhde. Vuodesta 199 lähtien lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 23 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Espoolaisista 78 prosenttia kuului perheväestöön vuodenvaihteessa 216/217. Perheiden määrä on lisääntynyt Espoossa väestömäärän kasvun myötä, mutta perheisiin kuuluvan väestön suhteellinen osuus on laskenut lähes kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 199 verrattuna. Lapsen asemassa olevia on nykyisessä perheväestössä 35 prosenttia ( henkeä). Vuodenvaihteessa 216/217 lapsista 34 prosenttia oli alle kouluikäisiä, 48 prosenttia 7 17-vuotiaita ja loput 18 prosenttia täysi-ikäisiä lapsen asemassa olevia. Vuodenvaihteessa 216/217 espoolaisista perheistä 43 prosenttia oli lapsettomien parien muodostamia ja 57 prosentissa perheistä oli lapsia. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostamia perheitä oli 36 prosenttia kaikista perheistä, ja tämä oli Espoon yleisin perhemuoto. Kahdeksan prosenttia perheistä oli avopareja, joilla oli lapsia. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia perheistä. Edellisvuoteen verrattuna perherakenne on muuttunut hyvin vähän. Perherakenteen hidas muutos näkyy kuitenkin pitemmän aikavälin tarkastelussa. Vuoteen 199 verrattuna lapsettomien pariskuntien osuus kaikista perheistä on noussut, avoliitto on yleistynyt vanhempien liittomuotona ja yksinhuoltajien osuus huoltajista kasvanut. Taulukko 4. Espoolaiset perheet Vuosi Perhetyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Aviopari, ei lapsia , , , , ,8 Avopari, ei lapsia , , , , ,9 Aviopari ja lapsia , , , , ,1 Avopari ja lapsia , , , , ,5 Äiti/isä ja lapsia , , , , ,7 Yhteensä , , , Perheväestön keskikoko (henkeä) 3,1 2,94 2,89 2,89 2,88 Perheväestön osuus väestöstä (%) 85,6 81,9 79,4 78, 77,6 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Perheissä henkilöitä Perheissä lapsia joista -6-vuotiaita , , , , ,5 joista 7-17-vuotiaita , , , , ,3 joista 18+ vuotiaita , , , , ,2 Taulukko 5. Perheiden jakauma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 216/217 (kaikki lapsen asemassa olevat iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheitä, Lapsia/perhe, Yhteensä perh.yht. joissa lapsia joissa lapsia 1. Suur-Leppävaara 43,6 24,9 22,6 6,9 2, ,4 1,77 2. Suur-Tapiola 46,7 22,4 23,1 6,5 1, ,3 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,6 23,9 21,1 5,9 1, ,4 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,3 25, 24,5 7,3 1, ,7 1,77 5. Suur-Kauklahti 31,2 26,4 3, 1, 2, ,8 1,84 6. Vanha-Espoo 38,5 27,1 24, 8, 2, ,5 1,79 7. Pohjois-Espoo 34,9 24,8 26,6 9,4 4, ,1 1,94 Koko Espoo 42,7 24,7 23,5 7,1 1, ,3 1,78 Perheet, lkm Väestörakenne 9

10 Taulukko 6. Lapsiperheiden jakauma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 216/217 Alaikäisten lasten (-17v) lukumäärä Alaikäisiä lapsia/ Lapsia yhteensä/ Suuralue Yht. lapsiperh. yht. lapsiperhe lapsiperhe 1. Suur-Leppävaara 43,2 41,3 12,1 3, ,77 1,89 2. Suur-Tapiola 4,8 44,9 12,1 2, ,76 1,9 3. Suur-Matinkylä 44, 42,4 11,1 2, ,73 1,84 4. Suur-Espoonlahti 41,5 43,1 12,6 2, ,78 1,91 5. Suur-Kauklahti 37,1 45,3 14,4 3, ,85 1,95 6. Vanha-Espoo 42,9 4,2 12,9 3, ,8 1,92 7. Pohjois-Espoo 37,9 42, 14, 6, ,93 2,9 Koko Espoo 42, 42,4 12,4 3,2 1 1,78 1,9 Perheiden lkm Espoolaisten perheiden keskikoko oli 2,88 henkeä vuonna 217 ja se on pysytellyt lähes samana viime vuodet. Pitempi tarkasteluperspektiivi tuo näkyviin perhekoon hitaan pienentymisen: vuonna 199 espoolaisissa perheissä oli vielä keskimäärin 3,1 henkeä. Perheiden lapsiluku Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 vuodenvaihteessa 216/217 eli täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli suurin Pohjois-Espoossa (1,94) ja Suur-Kauklahdessa (1,84) ja näillä suuralueilla suuret, vähintään kolmilapsiset perheet olivat yleisempiä kuin muualla. Vähiten lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä (1,72) ja Suur-Tapiolassa (1,76), joissa myös lapsettomien perheiden osuus oli korkein, lähes puolet perheistä. (Taulukko 5) Varsinaisiksi lapsiperheiksi määritellään perheet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Tällaisia perheitä oli Espoossa vuoden 217 alussa Keskimäärin lapsiperheissä oli 1,9 lasta ja 1,78 alaikäistä lasta. Edellisvuoteen verrattuna yksilapsisten perheiden osuus on laskenut ja kaksilapsisten lapsiperheiden osuus noussut. Suur-Matinkylässä oli eniten sellaisia lapsiperheitä, joissa on yksi alaikäinen lapsi (44 prosenttia alueen lapsiperheistä). Suur-Kauklahdessa, Pohjois- Espoossa ja Vanha-Espoossa yli 17 prosentissa lapsiperheistä oli vähintään kolme alaikäistä lasta. Pohjois-Espoossa oli eniten lapsiperheitä, joissa oli vähintään neljä alaikäistä lasta: kuusi prosenttia lapsiperheistä. (Taulukko 6) Yksinhuoltajuus Reilu viidennes Espoon lapsiperheistä (7 219 perhettä) oli vuodenvaihteessa 216/ 217 yhden huoltajan perheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut vuodentakaisesta yli 36 perheellä, mikä on selvästi vuotta aiempaa suurempi lisäys. Myös yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on noussut. Eniten yksinhuoltajaperheitä oli Suur-Matinkylässä, yli neljännes kaikista lapsiperheistä. Myös Vanha-Espoossa (22%) yksinhuoltajuus oli keskimääräistä yleisempää. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa (15%) ja Suur-Tapiolassa (18%). Yksinhuoltajien osuus oli noussut vuoden aikana kaikilla suuralueilla lukuun ottamatta Suur-Kaukalahtea (2%), jossa osuus pysyi edellisvuoden suuruisena. Asuntokunnat Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- ja sukulaisuussuhteista. Vuoden 217 alussa Espoossa oli asuntokuntaa ja asuntokunnan keskikoko oli 2,23 henkeä. Asuntokuntien määrä kasvoi vuoden 216 aikana yli 2 5 asuntokunnalla, mikä on selvästi enemmän kuin viimevuosien keskimääräinen kasvu. Asuntokuntien keskikoko on hieman pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukko 7. Yhden vanhemman lapsiperheet ja niiden osuus kaikista lapsiperheistä vuodenvaihteessa 216/217. Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,4 2. Suur-Tapiola ,7 3. Suur-Matinkylä ,8 4. Suur-Espoonlahti ,3 5. Suur-Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,2 7. Pohjois-Espoo , Koko Espoo ,9 1 Väestörakenne

11 Espoolaisista asuntokunnista yli kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia, oli vuodenvaihteessa 216/217 pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunnat ovat kaikkein yleisimpiä: 36 prosenttia asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia, ja niiden osuus on ylittänyt kahden hengen asuntokunnat vuonna 24. Kolmen hengen asuntokuntia oli 14 prosenttia kaikista asuntokunnista ja neljän hengen asuntokuntia 13 prosenttia. Viiden tai sitä useamman hengen asuntokuntia oli kuusi prosenttia. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli vuodenvaihteessa 216/217 vähintään kolmen hengen asuntokuntia. Pohjois-Espoossa yli 1 prosentissa asuntokuntia oli vähintään viisi asukasta. Yhden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jossa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli yhden asukkaan asuntokuntia. Myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa yhden hengen asuntokuntia oli enemmän kuin muilla suuralueilla. (Taulukko 8) Yksin asuminen eli yhden hengen asuntokunnissa asuvien määrä suhteessa ikäryhmän kokoon oli vuodenvaihteessa 216/217 vähäisintä alle 2-vuotiailla ja 3 49-vuotiailla. Yksin asuminen oli naisilla huomattavasti miehiä harvinaisempaa 3 49-vuotiaiden joukossa, mutta lisääntyy iän myötä, etenkin 5. ikävuoden jälkeen. Sen sijaan yksinasuvia miehiä on hieman yli tai alle viidesosa kaikissa ikäryhmissä paitsi kaikkein vanhimmassa, 8 vuotta täyttäneissä. Tämän iän jälkeen myös miesten yksinasuminen yleistyy selvästi. (Taulukko 9) % 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 5+ hlö Kuvio 14. Espoolaisten asuntokuntien suhteelliset osuudet (%) asuntokunnan henkilöluvun mukaan % 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Suur Matinkylä 2 Suur Tapiola 1 Suur Leppävaara 6 Vanha Espoo 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 7 Pohjois Espoo Kuvio 15. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista suuralueittain Taulukko 8. Asuntokuntien henkilöluku (%) suuralueittain vuodenvaihteessa 216/217 Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,7 31,9 13,2 12,5 5, Suur-Tapiola 37,1 33,2 12,2 12,6 4, Suur-Matinkylä 4,8 33, 11,6 1,6 4, Suur-Espoonlahti 33,5 32, 14,2 14,1 6, Suur-Kauklahti 31,1 26,7 16,3 17,4 8, Vanha-Espoo 35,5 29,6 15, 13,3 6, Pohjois-Espoo 23, 3,4 17,3 18,5 1, Koko Espoo 36, 31,8 13,5 13, 5, Taulukko 9. Yksin asuvat (yhden hengen asuntokunnat) espoolaiset iän mukaan ja heidän osuutensa (%) vastaavanikäisestä väestöstä 217 Yhteensä Ikä Sukupuoli alle Yksinasuvat yhteensä Miehet Naiset Yksinasuvien prosenttiosuus vastaavasta väestöstä Yhteensä 15,7,6 2,3 15,5 14,2 2,2 26,3 3,8 46, Miehet 14,6,5 22,4 2, 17,3 19,2 18,3 17,9 26,1 Naiset 16,8,7 18, 1,8 11, 21,2 32,9 41,1 56,9 Väestörakenne 11

12 2. Väestönmuutokset 2.1 Kokonaisväestönmuutos Vuoden 216 aikana Espoon väestö kasvoi hengellä eli 1,8 prosenttia, mikä oli selvästi 2-luvun keskimääräistä kasvua suurempi väestönlisäys. Väestönlisäystä saatiin erityisesti muuttovoitosta (2 955 henkeä), joka oli kolmatta vuotta peräkkäin suurempaa kuin luonnollinen väestönlisäys (1 791 henkeä). Edellisvuoteen verrattuna syntyneiden enemmyyden lasku jatkui ja erityisesti kotimaasta saatu muuttovoitto kasvoi. Kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrä. Syntyneiden enemmyys kertoo syntyneiden ja kuolleiden erotuksen. Kun syntyneitä on enemmän kuin kuolleita, puhutaan tästä väestönlisäyksestä luonnollisena väestönkasvuna. Kokonaisväestönmuutos on luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttaneista tulevan väestönmuutoksen summa. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä henkeä eli väestö kasvoi 1,8 prosenttia. Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli muuttovoitosta (2 955 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 791 henkeä). Vuotuinen väestönlisäys on ollut viimeiset viisi vuotta selvästi suurempaa kuin 2-luvun alkuvuosina. Vuoden 216 väestönlisäys oli yli 5 henkeä suurempi kuin edellisvuonna ja kolmanneksi suurin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Viimeiset kolme vuotta Espoon väestö on kasvanut enemmän muuttaneiden kuin syntyneiden ansiosta. Tähän on vaikuttanut luonnollisen väestönlisäyksen pieneneminen, mutta vielä enemmän muuttovoiton kasvu. Tätä edeltävässä lähihistoriassa syntyneiden enemmyys on kuitenkin ollut muuttovoittoa merkittävämpi väestönkasvutekijä. Syntyneiden enemmyydestä saatu väestönlisäys on ollut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana lähes 61 henkeä, kun muuttovoitosta on kertynyt väestönlisäystä noin 51 5 asukasta. Espoon saama väestönlisäys oli vuonna 216 suureksi osaksi vieraskielistä. Luonnollisesta väestönlisäyksestä vieraskielistä oli 39 prosenttia (73 henkeä). Myös nettomuutto oli vieraskielisissä selvästi voitollisempaa (2 643 henkeä) kuin suomen- ja saamenkielisissä (484 henkeä) tai ruotsinkielisissä, joissa se oli tappiollista (-172 henkeä) Syntyneiden enemmyys Nettosiirtolaisuus Kuntien väl. muuttovoitto Väestön lisäys Kuvio 16. Espoon väestönmuutostekijät Taulukko 1. Espoon väestönmuutostekijät kielen mukaan Väestönlisäys Äidinkieli osatekijöittäin Yhteensä Suomi+saame Ruotsi Vieras Kokonaisväestönlisäys 4746* Syntyvyyden enemmyys Syntyneet Kuolleet Nettomuutto Kotimaa Ulkomaat * Todellinen väestönlisäys on henkeä. Erotuksesta puhutaan väkiluvun korjauksena. Vuonna 216 väkiluvun korjaus oli 35 henkeä. 12 Väestönmuutokset

13 2.2 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 216 Espooseen syntyi vauvaa, mikä on pienin määrä sitten vuoden 22. Syntyneiden määrän lasku jatkui kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä eroaa selvästi tavallisesta vuosittaisesta vaihtelusta. Syntyvyys eli syntyneiden osuus väestöstä on laskenut jo pidempään. Vuonna 216 espoolaisia kuoli henkeä, mikä on 18 kuolemantapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoon väestön kokonaiskuolleisuus pysyi edellisvuoden tasolla. Syntyvyys Vuonna 216 syntyi espoolaisvauvaa, mikä on pienin määrä kolmeentoista vuoteen. Syntyneitä oli tätä vähemmän viimeksi vuonna 22. Syntyneiden määrä aleni edellisvuodesta 44 vauvalla ja määrässä on tapahtunut laskua kolmatta vuotta peräkkäin. Vaikka syntyneiden määrässä on vuotuista vaihtelua, pitkän ajan trendi on ollut nouseva vuoteen 213 asti. Syntyvyys eli syntyneiden osuus väestöstä on kuitenkin laskenut jo pidempään, 199-luvun alusta lähtien. Vuonna 216 syntyneistä lapsista 71 prosenttia rekisteröitiin suomenkielisiksi, seitsemän prosenttia ruotsinkielisiksi ja 22 prosenttia oli vieraskielisiä. Alueittain tarkasteltuna Pohjois-Espooseen syntyi eniten suomenkielisiä ja vähiten ruotsinkielisiä tai vieraskielisiä lapsia. Suur-Tapiolaan syntyi eniten ruotsinkielisiä lapsia. Vieraskielisiä lapsia syntyi eniten Vanha- Espooseen ja Suur-Matinkylään. (Taulukko 12) Suurin osa espoolaislapsista, yli 39 prosenttia syntyi 3 34-vuotiaille äideille. Nuorten, alle 25-vuotiaiden äitien osuus oli selvästi muita alueita korkeampi Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Tapiolassa, Suur-Espoonlahdessa ja Pohjois-Espoossa lapsia syntyi suhteellisesti muita alueita enemmän vanhemmille äideille. (Taulukko 12) Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku kertoo hedelmällisyys tasosta eri ikäluokissa. Luku saadaan suhteuttamalla tietyn ikäisten naisten synnyttämien lasten määrä vastaavan ikäisten naisten keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut ovat laskeneet 21-luvulla etenkin vuotiailla naisilla; vuotiailla jopa selvästi alle 2-luvun alun tason. Sen sijaan vuotiailla naisilla hedelmällisyyden aleneminen on alkanut myöhemmin vuodesta 213 lähtien. Vanhimpien, 4 vuotta täyttäneiden naisten hedelmällisyydessä näkyy viime vuosina lievää nousua. Hedelmällisyyden painopiste on siirtynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana vanhempiin ikäryhmiin: vuotiaiden hedelmällisyys on nykyisin selvästi pienempää kuin 3 34-vuotiaiden, vaikka se vielä 2-luvun alussa oli lähes yhtä suurta. (Kuvio 17) 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Kuolleisuus Kuvio 17. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Vuonna 216 kuoli espoolaista, mikä on 18 kuolemantapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoolaisten ikäryhmittäinen kuolleisuus eli kuolleiden määrä ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti kuitenkin laski edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla lukuun ottamatta 64-vuotiaita miehiä, joiden ryhmässä se hieman nousi 2-luvun alkuun verrattuna. (Taulukko 13) Taulukko 11. Syntyneet ja yleinen syntyvyysluku, kuolleet ja yleinen kuolleisuusluku, luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Väestönmuutokset 13

14 Taulukko 12. Elävänä syntyneet lapsen äidinkielen ja äidin iän mukaan suuralueittain vuonna 216 (N, %) Alue Syntyneitä Lapsen äidinkieli Äidin ikä Yht. Suomi* Ruotsi Vieras Yht Lkm % % Koko Espoo , 7,8 6,7 22,6 1,,7 8,6 25, 39,4 21,3 4,9 Suur-Leppävaara 899 1, 73,9 4,1 22, 1, 1,6 8,2 27,9 39,5 19,5 3,3 Suur-Tapiola 448 1, 76,6 1,9 12,5 1,,2 3,3 17,4 42,9 29,5 6,7 Suur-Matinkylä 462 1, 64,9 7,8 27,3 1,,4 1,6 26,6 38,3 18,2 5,8 Suur-Espoonlahti 67 1, 7, 8,7 21,3 1,,2 5,8 25, 4,2 22,7 6,1 Suur-Kauklahti 11 1, 75,5 5,5 19,1 1,,9 13,6 23,6 38,2 18,2 5,5 Vanha-Espoo 583 1, 63,3 5,5 31,2 1,,7 12,9 26,8 36,4 19, 4,3 Pohjois-Espoo 113 1, 87,6 2,7 9,7 1,, 8, 17,7 45,1 25,7 3,5 Muu alue 14 1, 5,, 5, 1, 7,1 5, 14,3 14,3 7,1 7,1 * sisältää saamenkieliset Taulukko 13. Kuolleiden määrä ja ikäryhmittäinen kuolleisuus sukupuolen mukaan Yhteensä -64 -v v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm Koko väestö , 37 1, , , , , , , ,1 37 1, , , , , , , , , , ,7 Miehet , , , , ,3 21 1, , , , , , , , , , , ,5 27 1, , ,9 Naiset ,9 18 1, , , ,5 13 1,2 96 1, , , , 14 8, , ,2 17, , , ,1 91, , ,7 2.3 Muuttoliike Vuonna 216 Espoo sai muuttovoittoa henkeä eli 62 prosenttia kokonaisväestönlisäyksestä. Muuttoliikkeestä saatu asukasmäärän kasvu oli suurinta sitten vuoden Muuttovoitto kasvoi edellisvuoteen nähden 54 hengellä, ja lisäyksestä suuri osa oli kotimaasta saatua muuttovoittoa. Kotimaan muuttovoitto oli 1 64 henkeä ja ulkomainen muuttovoitto henkeä. Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset, kun taas muuttotappio koskee 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Espoon kokonaismuuttovoitto on ollut viime vuosina leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta saadulla muuttovoitolla. Vuonna 216 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa henkeä, suomen- ja saamenkielisistä 484 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 172 henkeä. Vuonna 216 Espoo sai muuttovoittoa henkeä, mikä oli 62 prosenttia kokonaisväestönlisäyksestä (4 781 henkeä). Muuttoliikkeestä saatu asukasmäärän kasvu on suurin sitten vuoden 1996, jolloin muuttovoitto ylsi yli 3 hengen. Vuonna 216 muuttovoitto kasvoi edellisvuoteen nähden 54 hengellä, ja lisäyksestä valtaosa tuli kotimaan muutosta. Muuttovoitto on ollut luonnollista väestönlisäystä merkittävämpi väestönkasvutekijätekijä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Espoon väestö on kasvanut 2-luvulla merkittävästi siirtolaisuuden ansiosta. Muuttovoitto ulkomailta on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti viimeiset 16 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta ulkomailta on tullut keskimäärin 1 3 henkeä enemmän uusia asukkaita Espooseen kuin mitä ulkomaille on muuttanut. Vuonna 216 ulkomailta saatiin nettoväestönlisäystä henkeä, mikä oli 14 henkeä edellisvuotta enemmän. Kotimaan nettomuutto on ailahdellut 2-luvulla ajoittain jopa muuttotappioksi. Viimeiset kolme vuotta kotimaasta on kuitenkin saatu vuosittain yli 1 henkeä muuttovoittoa. Vuonna 216 kotimainen muuttovoitto ylsi 1 64 henkeen, mikä on 42 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. 14 Väestönmuutokset

15 Kotimaan muutossa Helsingistä saatu muuttovoitto on pienentynyt vuosituhannen alun huippuvuosien jälkeen selvästi. Vuonna 216 Helsingistä saatu nettoväestönlisäys oli hieman yli 4 henkeä. Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto on sen sijaan kasvanut huomattavasti viime vuosina, ensin ohi Helsingin ja sittemmin myös ohi ulkomailta saadun muuttovoiton. Vantaan ja Kauniaisen suuntaan muuttoliike on ollut viime vuosina maltillisen tappiollista. Sen sijaan muihin Helsingin seudun kehyskuntiin on Espoosta muutettu huomattavasti enemmän kuin näistä kunnista Espooseen. Muuttotappio kehyskuntiin on tosin pienentynyt selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on siivittänyt kotimaan muuttovoiton kasvua. (Kuvio 18) Helsinki Vantaa ja Kauniainen Muu Helsingin seutu Muu Suomi Ulkomaat Kuvio 18. Espooseen ja Espoosta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen mukaan Taulukko 14. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 15

16 Muuttoliike ikäryhmittäin Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset, kun taas muuttotappio koskee 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Vuonna 216 muuttovoittoa saatiin aikaisempien vuosien kaltaisesti runsaasti vuotiaista, joiden osuus muuttovoitosta oli 4 prosenttia. Eniten muuttovoittoa saatiin 2 24-vuotiaista, mikä poikkeaa kahdesta edeltävästä vuodesta selvästi. Myös vuotiaiden nuorten ikäryhmässä muuttotase oli huomattavasti voitollisempaa edeltäviin kahteen vuoteen nähden. Sen sijaan vuotiaiden työikäisten muuttovoitto pienentyi. Lasten muuttovoitto on pienentynyt, paitsi kaikkein nuorimpien 4-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa muuttovoitto nousi edellisvuoden notkahduksen jälkeen lähes vuoden 214 tasolle. Muuttovoitto kääntyy muuttotappioksi 5-vuotiaissa: kaikissa tätä vanhemmissa ikäryhmissä Espoosta muutti enemmän asukkaita pois kuin mitä muutti kuntaan. Muuttoliike kielen mukaan Espoon kokonaismuuttovoitto on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta saadun muuttovoiton suurella määrällä. Myös kotimaan muuttovoitosta valtaosa on ollut viime vuosina vieraskielistä, ja useana vuonna kotimaisten kielten puhujista on kärsitty muuttotappiota etenkin muualle Suomeen. Vuonna 216 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa henkeä, suomen- ja saamenkielisistä 484 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 172 henkeä. Edellisvuoteen verrattuna kotimaankielisten osuus Suomesta saadusta muuttovoitosta kasvoi. Sen sijaan ulkomaille kärsitty muuttotappio kotimaankielisistä pysyi lähes vuotta edeltävällä tasolla. Vieraskielisistä saatu muuttovoitto Suomesta pysyi lähes saman suuruisena edellisvuoteen verrattuna, ulkomainen kasvoi 1 hengellä. Vuonna 216 muuttovoittoa saatiin kaikissa ikäryhmissä eniten vieraskielisistä. Suomenkielisistä kertyi muuttovoittoa kaikkein nuorimmassa 4-vuotiaiden lasten ikäryhmässä sekä vuotiaissa. Ruotsinkielisestä väestöstä tuli muuttovoittoa ainoastaan 4-vuotiaissa ja 3 39-vuotiaissa. Muuttotappio painottuu alle 45-vuotiaissa ruotsinkielisiin ja tätä vanhemmissa ikäryhmissä suomenkielisiin. Vieraskielisestä väestöstä ei kokonaismuutossa saatu muuttotappiota missään ikäryhmässä Ulkomaannettomuutto Vieraskieliset Kotimaannettomuutto Vieraskieliset Kotimaannettomuutto Kotimaankieliset Ulkomaannettomuutto Kotimaankieliset Nettomuutto Yhteensä Kuvio 2. Espoon nettomuutto muuttolajeittain äidinkielen mukaan Kuvio 19. Espoon kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin vuosina vieras ruotsi suomi Kuvio 21. Espoon muuttovoitto vuonna 216 iän ja kielen mukaan 16 Väestönmuutokset

17 Muuttoliike alueittain Espoon kokonaismuuttovirrasta (kunnan rajojen ulkopuoliset kotimaiset ja ulkomaiset sekä kaupungin sisäiset muutot) suurimman väestönlisäyksen sai vuonna 216 Suur-Matinkylä (897 henkeä). Toiseksi eniten kasvoi Suur-Tapiola (717 henkeä) ja kolmanneksi Suur-Kauklahti (59 henkeä). Suur-Leppävaaran asukasmäärä kasvoi muuttoliikkeen ansiosta 273 hengellä ja Suur-Espoonlahden 36 hengellä. Vanha-Espoon väestö väheni 184 asukkaan verran, ja Pohjois-Espoo kärsi muuttotappiota 57 henkeä. Kun kunnan rajojen ulkopuolista ja kunnan rajojen sisäistä muuttoliikettä tarkastellaan erikseen, ovat suuralueittaiset nettomuuttoluvut hieman erilaisia. Eniten väestönlisäystä kunnan ulkopuolisesta (kotimaisesta tai ulkomaisesta) muuttovoitosta saivat Suur-Matinkylä (989 henkeä), Suur-Leppävaara (925 henkeä) ja Suur-Tapiola (884 henkeä). Vanha-Espoo ja Pohjois-Espoo saivat muuttovoittoa ainoastaan ulkomailta, Vanha-Espoo huomattavasti enemmän (287 henkeä) kuin Pohjois-Espoo (31 henkeä). Suur- Espoonlahti sai muuttovoittoa sekä ulkomailta että kotimaasta yhteensä 395 henkeä. Suur-Kauklahti oli ainoa alue, jossa kaikki muuttovirrat olivat taseeltaan voitollisia, ja alue sai asukasmäärään suhteutettuna selvästi eniten väestönlisäystä muuttoliikkeestä. Muista alueista poiketen valtaosa Suur-Kauklahden väestönlisäyksestä tuli Espoon sisäisestä muutosta. Muilla suuralueilla Espoon sisäinen muutto oli tappiollista. Tämä väestö näkyy tilastoissa muuttovoittona niin sanotussa alueettomassa väestössä. He ovat sellaisia henkilöitä, jotka ovat edelleen kunnassa kirjoilla, mutta eivät missään asunnossa kirjoilla. Taulukko 15. Kokonaismuuttovirrat suuralueittain 216 Suuralue ulkopuolinen muutto muutto Koko Espoo Tulo Lähtö Suur- Leppävaara 2. Suur- Tapiola 3. Suur- Matinkylä 4. Suur- Espoonlahti 5. Suur- Kauklahti 6. Vanha- Espoo 7. Pohjois- Espoo Muuton suunta Kunnan rajojen Ulkomainen Kotimainen Sisäinen muutto Kokonaismuutto Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Muu alue Tulo Lähtö Netto Väestönmuutokset 17