TIETOISKU 9/

Transkriptio

1 TIETOISKU 9/ VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa asukasta, eli 47 %. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittona henkeä. Ulkomailta Espoon saama muuttovoitto oli lähtömuuton supistumisen ansiosta kasvanut 683:een eli liki kolminkertaiseksi edellisestä vuodesta. Espoon muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli henkeä. Edellisestä vuodesta kasvua oli 11 %:a, kun muuttovoitto kokonaisuudessaan oli lähes kaksinkertaistunut. Helsingin seudun muille kunnille Espoo menetti väestöä eniten Kirkkonummelle. Seudun ulkopuolisellekin Uudellemaalle Espoo kärsi muuttotappiota, mutta muualta Etelä-Suomesta Espoo sai muuttovoittoa. Vuosia eniten muuttovoittoa saaneeseen Suur-Leppävaaraan tuli jälleen suuri muuttovoitto. Toiseksi eniten muuttovoittoa sai Suur-Tapiola ja kolmanneksi eniten Vanha-Espoo. Vain Suur- Kauklahti sai muuttotappiota kunnan rajan ylittävästä muuttoliikkeestä. Kunnan sisällä tehtiin lähes muuttoa ja suurimman muuttovoiton muualta Espoosta sai Vanha-Espoo.Kokonaisuudessaankin suurin muuttovoitto (kuntien välisistä ja kunnan sisäisistä muutoista) tuli Vanha-Espooseen. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase oli jälleen tappiollinen kunnan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. Vuonna 2005 syntyi lasta, mikä oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä kohosi henkeen ja luonnolliseksi väestönkasvuksi tuli eli kasvu pysyi edellisen vuoden tasolla. Ruotsinkielinen tiivistelmä takasivulla. SISÄLLYS 1 Muuttoliike 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Muuttaneiden koulutustaso 1.4 Espoon sisäinen muuttoliike 1.5 Kokonaismuuttotase suuralueittain 2 Syntyvyys ja kuolleisuus 3 Avioituminen ja avioerot TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Tarkemmat tiedot väestönmuutoksista löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Internetissä on kaikille avoin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen aluesarjat-tilastotietokanta osoitteessa Aluesarjoista löytyy lisää väestötilastoja. Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN

2 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä Vuoden 2005 aikana espoolaisten määrä lisääntyi hengellä eli 1,9 %:lla. Lisäyksestä oli muuttovoittoa asukasta, mikä oli 47 % koko väestömäärän kasvusta. Muista kunnista ja ulkomailta saadun lisäväestön määrä oli noin 960 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2005 Espooseen muutti noin 750 henkeä edellisvuotta enemmän, mutta Espoosta lähteneitä oli yli 200 henkeä vähemmän. Tulomuuttoja Espoon kantaväestön tuhatta asukasta kohti oli 75, kun vastaava luku edellisvuotena oli 73. Lähtömuuttojen suhteellinen määrä oli laskenut vuodessa 68:sta 66:een. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , , , Muuttoliike kunnan sisällä vilkastui vain vähän vuoden 2005 aikana. Kunnan sisäisiä muuttoja oli noin , mikä oli vajaa 700 muuttoa edellisvuotta enemmän. Asuntoa vaihtaneiden osuus oli noussut hieman, 124 muuttoon kantaväestön asukasta kohti. 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus Sekä maan sisäisessä että ulkomaan muuttoliikkeessä Espoosta pois suuntautuvat muutot vähenivät jonkin verran, mutta tulomuuttovirrat vilkastuivat. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittona uutta asukasta, mikä oli noin 520 henkeä edellisvuotta enemmän. Ulkomailta Espoon saama muuttovoitto oli lähtömuuton supistumisen ansiosta kasvanut noin 430:llä 683 henkeen. 2 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

3 Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Lähes koko Espoon saama muuttovoitto vuonna 2005 koostui vuotiaista. Alle kouluikäisistä Espoo sai muuttotappiota, joka oli kuitenkin pienentynyt edellisestä vuodesta. Myös vuotiaista tuli muuttotappiota lähes 100 lapsen verran ja muuttotappio oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuosia jatkunut muuttotappio 45 vuotta täyttäneistä oli pienentynyt alle puoleen edellisestä vuodesta. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 8 Yht Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 3

4 Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,4 % ja Espoosta lähteneistä 7,3 %, mikä on enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Vuonna 2005 ruotsinkielisten muuttotase oli Espoolle tappiollinen 180 hengen verran. Muuttovoittoa saatiin vain ikäryhmästä vuotiaat. 4 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

5 Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2005 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,9 47 4, ,3 56 5, , , , , , , ,2 84 7, ,5 55 5, ,0 32 2,9 5 Yht Espoon vuonna 2005 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli lähes 2 100, mikä oli liki 100 henkeä suurempi kuin muuttovoitto kokonaisuudessaan. Edellisestä vuodesta pääkaupunkiseudulta saatu muuttovoitto oli kasvanut 11 %:a, kun koko muuttovoitto oli lähes kaksinkertaistunut vuoden 2005 aikana. Pääkaupunkiseudulta määrällisesti eniten kasvoi Helsingistä saatu muuttovoitto, mutta suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta oli kasvanut Vantaalta saatu väestönlisäys. Muuttovoitto Kauniaisista oli supistunut huomattavasti vuoden aikana. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö ja tulokunnittain 2005 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , , Vantaa , ,5 271 Kauniainen 332 1, ,9 36 PKS yhteensä , , Hyvinkää 98 0, ,8-25 Järvenpää 110 0, ,9-29 Kerava 109 0, ,9-29 Kirkkonummi 650 3, ,8-382 Nurmijärvi 165 1, ,4-195 Sipoo 31 0,2 64 0,4-33 Tuusula 65 0, ,0-92 Vihti 228 1, ,5-151 Muu Uusimaa 674 3, ,2-426 Muu Etelä-Suomi , ,1 133 Muut läänit , ,5 451 Ulkomaat , ,8 683 Yhteensä Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 5

6 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti muuttoliikkeen kautta väestöä yhteensä noin 940 henkeä, mikä oli noin 260 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muuttotappio Kirkkonummelle, jolle Espoo on menettänyt eniten väestöä, oli pienentynyt edellisestä vuodesta lähes 280 hengellä. Myös Hyvinkäälle ja Järvenpäähän kärsitty muuttotappio oli supistunut, mutta tappio muille kehyskunnille oli kasvanut. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli kasvanut hieman. Sen sijaan muualta Etelä-Suomesta Espoo sai muuttovoittoa jo toisena vuotena peräkkäin ja muista lääneistäkin saatu muuttovoitto oli hieman lisääntynyt. Muuttovoitto ulkomailta oli lähes kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Vuosia suurimman muuttovoiton saanut Suur-Leppävaaran suuralue sai jälleen vuoden tauon jälkeen suurimman muuttovoiton. Toiseksi eniten muuttovoittoa sai Suur-Tapiola ja kolmanneksi eniten Vanha-Espoo. Myös Suur-Espoonlahti sai lisäväestöä edellisen vuoden muuttotappion jälkeen. Sen sijaan Suur-Kauklahti ja alue muu sai muuttotappiota. 6 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

7 Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,0 Suur-Tapiola ,3 Suur-Matinkylä ,4 Suur-Espoonlahti ,6 Suur-Kauklahti ,2 Vanha-Espoo ,4 Pohjois-Espoo ,6 Muu alue ,4 Koko Espoo ,9 1.3 Muuttaneiden koulutustaso Vuonna 2005 Espooseen muuttaneista vähintään 15-vuotiaista 28 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, 42 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja 29 %:lla korkea-asteen koulutus. Jo kuudentena vuotena peräkkäin Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, sillä heistä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vain vajaa neljännes. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla. Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli hieman korkeampi kuin tulomuuttajilla, joskin se oli laskenut hieman edellisen vuoden tasosta. Vajaalla neljäsosalla oli vain perusasteen koulutus, 44 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja vajaalla kolmasosalla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa ja heidän osuutensa oli hieman korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 7

8 Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2005 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keski- Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,4 42,3 29,3 H:gin seutu ,3 43,8 33,9 Muu Suomi ,4 50,1 23,6 Ulkomaat ,3 10,7 18,0 Lähtömuutto Yhteensä ,1 44,2 31,7 H:gin seutu ,0 46,0 31,0 Muu Suomi ,8 45,5 30,7 Ulkomaat ,7 21,6 42,8 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Muuttovoitoksi jääneen väestön koulutustaso oli kohonnut vuoden 2005 aikana. Nettomuutosta ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 54 %. Keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkeaasteen tutkinto 15 %:lla. Muualta Helsingin seudulta saatu muuttovoitto oli korkeimmin koulutettu; heistä 58 %:lla oli korkea-asteen koulutus. Espoo menetti muulle Suomelle sekä ulkomaille muuttotappiona korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Ulkomaille Espoo menetti jonkin verran myös keskiasteen tutkinnon suorittaneita. 1.4 Espoon sisäinen muuttoliike 1 Jo kolmantena vuotena alue muu sai suurimman muuttovoiton kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Toiseksi suurimman väestönlisäyksen muualta sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa muilta suuralueilta Suur-Kauklahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. Kolmanneksi suurimman väestönlisäyksen kunnan sisältä sai Pohjois-Espoo, jonka muuttovoitto tuli lähinnä Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä varsin suurta muuttotappiota. Vuonna 2005 sillä oli muuttotappiota kaikille muille suuralueille, eniten Suur- Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Myös Suur-Leppävaara menetti väestöään muille suuralueille, erityisesti Vanhaan-Espooseen. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur- Espoonlahteen. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 8 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

9 Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain ja nettomuutto 2005 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Suuralueen sisäisten muuttojen osuus kaikista kunnan sisäisistä muutoista oli noussut edellisen vuoden 52 % :sta jälleen 54 %:iin. Korkeimmat alueen sisäisten muuttojen osuudet olivat Suur- Leppävaarassa, 66 %, Suur-Tapiolassa, 62 %, ja Suur-Espoonlahdessa, 61 % Alhaisin alueen sisäisten muuttojen osuus oli jälleen Suur-Kauklahdessa, jossa 30 % kunnan sisäisistä muutoista tapahtui alueen sisällä. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 9

10 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Kokonaismuuttotase suuralueittain Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) on vuodesta saanut Suur-Leppävaara. Vuonna 2004 tilanne muuttui suurimman muuttovoiton tullessa Suur-Matinkylään ja vuoden 2005 suurimman muuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai lisää väestöä 670 henkeä muuttoliikkeestä joko kunnan sisältä tai ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, jonka lisäväestö tuli pääasiassa kuntien välisistä muutoista. Suur-Matinkylän noin 270 hengen muuttovoitto aiheutui kokonaan kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta, sillä alue ei saanut lisäväestöä Espoon sisältä. Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase oli jälleen tappiollinen kunnan sisäisen muuttotaseen tappiollisuuden takia. 10 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

11 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2005 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Suur-Kauklahti Sisäinen Ulkoinen Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuvio 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2005 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/

12 2 SYNTYVYYS JA KUOLLEISUUS Vuonna 2005 syntyi lasta, mikä oli 61 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä väheni 63 hengellä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi tuli eli lähes sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Vuonna 2004 espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli laskenut hieman, mutta nousi jälleen hieman vuoden 2005 aikana. Korkein kokonaishedelmällisyys oli edelleen Suur-Kauklahdessa, jossa nainen synnyttäisi nykyisellä hedelmällisyyden tasolla 2,2 lasta elämänsä aikana, kun vastaava luku koko Espoossa oli lähes 2. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja alhaisin jälleen Suur-Matinkylässä, jossa nainen synnyttäisi 1,7 lasta nykyisellä hedelmällisyyden tasolla. Kokonaishedelmällisyys oli kohonnut edellisestä vuodesta Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa. 12 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

13 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,5 50,0 105,6 142,7 63,3 12, ,5 47,2 123,3 129,8 65,9 16, ,0 44,2 118,0 136,1 73,9 14, Suur-Tapiola ,7 20,9 95,1 145,5 67,0 14, ,7 18,0 94,8 148,4 70,8 12, ,8 16,7 85,8 144,8 77,8 18, Suur-Matinkylä ,2 36,7 96,9 120,6 67,2 7, ,0 39,3 93,1 128,7 65,2 13, ,9 32,6 107,8 115,1 63,8 13, Suur-Espoonlahti ,0 50,3 130,2 135,8 63,5 13, ,8 44,5 128,0 150,7 66,5 14, ,2 43,2 123,8 166,0 66,9 14, Suur-Kauklahti ,9 98,9 192,8 113,1 65,2 14, ,9 97,6 130,4 134,2 67,2 8, ,7 35,4 168,8 159,5 62,2 12, Vanha-Espoo ,9 70,9 144,0 132,0 76,7 20, ,3 73,2 124,0 122,2 63,4 18, ,5 66,7 127,8 126,9 68,4 41, Pohjois-Espoo ,0 92,3 169,9 128,2 64,8 14, ,0 61,2 137,3 111,9 93,3 26, ,5 60,6 169,4 159,1 58,5 33, Koko Espoo ,3 46,9 116,6 135,7 66,5 13, ,9 44,1 114,7 133,5 67,1 15, ,5 40,0 115,5 140,0 69,2 15, Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti. 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisen hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä ailkana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/

14 TAULUKKO 12. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Miehet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Naiset , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut hieman vuoden 2005 aikana, mutta nousua oli vain alle 65-vuotiailla, kun tätä vanhemmilla kuolleisuus laski edellisestä vuodesta. Miehillä kuolleisuus oli kohonnut vain vähän ja nousua oli vain alle 65-vuotiailla. Tätä vanhemmilla, erityisesti 75 vuotta täyttäneillä miehillä, kuolleisuus laski. Myös naisilla kokonaiskuolleisuus oli kohonnut kokonaisuudessaan, varsinkin yli 75-vuotiailla. 14 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

15 3 AVIOITUMINEN JA AVIOEROT Vuoden 2005 aikana espoolaiset naiset solmivat avioliittoa, mikä oli 30 avioliittoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman laskenut ja oli 80 % vuonna Toisia avioitumisia liitoista oli 17 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3%. TAULUKKO 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 2,1 0,7-31 1, ,3 1, , ,3 6, , ,8 19,9 11, , ,2 21,9 15, , ,6 15,5 24, , ,6 15,8 22,2 92 5, ,9 9,1 13,3 45 2, ,1 5,4 11,1 23 1, ,1 1,7-6 0, ,0 1,7 2,2 6 0,4 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Avioliitoista joka toinen solmittiin alle 30-vuotiaina, ensimmäisen avioliiton solmineista naisista 61 % oli tämän ikäisiä. Toista kertaa vihityistä 40 % kuului seuraavaan ikäryhmään, vuotiaat. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 47 % oli vuotiaita. Avioerojen määrä laski hiukan jo toisena vuotena peräkkäin ollen 634 eroa - seitsemän eroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avioerojen määrä suhteessa solmittuihin avioliittoihin oli pysynyt ennallaan 38 %:ssa. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/

16 TAULUKKO 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2005 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , , , ,5 3, , ,6 10, , ,5 21,4 14, , ,8 16,5 28, , ,5 19, , ,1 15,5 14,3 60 9, ,8 6,8 35,7 42 6, ,0 4,0-9 1, ,6 2,0 7,1 6 0,9 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Eronneista 82 %:lla ero oli ensimmäisestä avioliitosta ja 16 %:lle ero oli myönnetty naisen toisesta avioliitosta. Tyypillisimmillään ensimmäinen avioliitto purkautui naisen ollessa vuotias, jolloin purkautui 36% ensimmäisistä avioliitoista. Toisista avioliitoista, jotka päättyivät eroon, 38 % purkautui naisen ollessa vuotias. SAMMANDRAG I början av 2006 hade Esbo invånare. På ett år hade antalet esbobor ökat med 4 232, dvs. 1,9 procent. Av denna ökning utgjorde flyttningsöverskottet invånare, dvs. 47 procent av hela ökningen. Av denna mängd kom personer från andra delar av landet. Utflyttningen inom omflyttningen ökade tack vare flyttningsöverskottet från utlandet till 683, dvs. en nästan trefaldig ökning mot föregående år. Esbos flyttningsöverskott från huvudstadsregionen var personer. Ökningen jämfört med föregående år var 11 procent, medan inflyttningsöverskottet i sin helhet nästan fördubblades. Esbo förlorade befolkning till andra kommuner i Helsingforsregionen, mest till Kyrkslätt. Också i förhållande till det övriga Nyland uppvisade Esbo inflyttningsunderskott, men i relation till södra Finland i övrigt konstaterades inflyttningsöverskott för Esbo. Stor-Alberga har i åratal uppvisat det högsta inflyttningsöverskottet, och så skedde också denna gång. Det näst största flyttningsöverskottet noterades för Stor-Hagalund och trea kom Gamla Esbo. Endast Stor-Köklax uppvisade flyttningsunderskott i fråga om flyttningsrörelsen över kommungränsen. Inom kommunen noterades nästan flyttningar och det största flyttningsöverskottet från övriga delar av Esbo noterades för Gamla Esbo. Den näst största befolkningsökningen konstateras för norra Esbo. Redan från 1997 har Stor-Hagalund i fråga om kommunens interna flyttningsrörelse drabbats av förhållandevis högt flyttningsunderskott, och så skedde också Nu förlorade också Stor-Alberga befolkning till andra storområden. Det totalt sett största flyttningsöverskottet (mellan kommuner och inom kommunen sammanlagt) noteras för Gamla Esbo. Näst störst var överskottet för Stor-Esboviken vars befolkningsökning huvudsakligen härrör från flyttningar mellan kommuner i likhet med flyttningsöverskottet för Stor-Mattby. Den totala flyttningsbalansen för Stor- Hagalund uppvisade åter förlust på grund av flyttningen inom kommunen. År 2005 föddes barn vilket är något mer än året innan. Antalet döda uppgick till personer och den naturliga befolkningsökningen var vilket ligger på samma nivå som föregående år. 16 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006