TIETOISKU 9/

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOISKU 9/"

Transkriptio

1 TIETOISKU 9/ VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa asukasta, eli 47 %. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittona henkeä. Ulkomailta Espoon saama muuttovoitto oli lähtömuuton supistumisen ansiosta kasvanut 683:een eli liki kolminkertaiseksi edellisestä vuodesta. Espoon muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli henkeä. Edellisestä vuodesta kasvua oli 11 %:a, kun muuttovoitto kokonaisuudessaan oli lähes kaksinkertaistunut. Helsingin seudun muille kunnille Espoo menetti väestöä eniten Kirkkonummelle. Seudun ulkopuolisellekin Uudellemaalle Espoo kärsi muuttotappiota, mutta muualta Etelä-Suomesta Espoo sai muuttovoittoa. Vuosia eniten muuttovoittoa saaneeseen Suur-Leppävaaraan tuli jälleen suuri muuttovoitto. Toiseksi eniten muuttovoittoa sai Suur-Tapiola ja kolmanneksi eniten Vanha-Espoo. Vain Suur- Kauklahti sai muuttotappiota kunnan rajan ylittävästä muuttoliikkeestä. Kunnan sisällä tehtiin lähes muuttoa ja suurimman muuttovoiton muualta Espoosta sai Vanha-Espoo.Kokonaisuudessaankin suurin muuttovoitto (kuntien välisistä ja kunnan sisäisistä muutoista) tuli Vanha-Espooseen. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase oli jälleen tappiollinen kunnan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. Vuonna 2005 syntyi lasta, mikä oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä kohosi henkeen ja luonnolliseksi väestönkasvuksi tuli eli kasvu pysyi edellisen vuoden tasolla. Ruotsinkielinen tiivistelmä takasivulla. SISÄLLYS 1 Muuttoliike 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Muuttaneiden koulutustaso 1.4 Espoon sisäinen muuttoliike 1.5 Kokonaismuuttotase suuralueittain 2 Syntyvyys ja kuolleisuus 3 Avioituminen ja avioerot TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Tarkemmat tiedot väestönmuutoksista löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Internetissä on kaikille avoin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen aluesarjat-tilastotietokanta osoitteessa Aluesarjoista löytyy lisää väestötilastoja. Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN

2 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä Vuoden 2005 aikana espoolaisten määrä lisääntyi hengellä eli 1,9 %:lla. Lisäyksestä oli muuttovoittoa asukasta, mikä oli 47 % koko väestömäärän kasvusta. Muista kunnista ja ulkomailta saadun lisäväestön määrä oli noin 960 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2005 Espooseen muutti noin 750 henkeä edellisvuotta enemmän, mutta Espoosta lähteneitä oli yli 200 henkeä vähemmän. Tulomuuttoja Espoon kantaväestön tuhatta asukasta kohti oli 75, kun vastaava luku edellisvuotena oli 73. Lähtömuuttojen suhteellinen määrä oli laskenut vuodessa 68:sta 66:een. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , , , Muuttoliike kunnan sisällä vilkastui vain vähän vuoden 2005 aikana. Kunnan sisäisiä muuttoja oli noin , mikä oli vajaa 700 muuttoa edellisvuotta enemmän. Asuntoa vaihtaneiden osuus oli noussut hieman, 124 muuttoon kantaväestön asukasta kohti. 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus Sekä maan sisäisessä että ulkomaan muuttoliikkeessä Espoosta pois suuntautuvat muutot vähenivät jonkin verran, mutta tulomuuttovirrat vilkastuivat. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittona uutta asukasta, mikä oli noin 520 henkeä edellisvuotta enemmän. Ulkomailta Espoon saama muuttovoitto oli lähtömuuton supistumisen ansiosta kasvanut noin 430:llä 683 henkeen. 2 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

3 Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Lähes koko Espoon saama muuttovoitto vuonna 2005 koostui vuotiaista. Alle kouluikäisistä Espoo sai muuttotappiota, joka oli kuitenkin pienentynyt edellisestä vuodesta. Myös vuotiaista tuli muuttotappiota lähes 100 lapsen verran ja muuttotappio oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuosia jatkunut muuttotappio 45 vuotta täyttäneistä oli pienentynyt alle puoleen edellisestä vuodesta. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 8 Yht Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 3

4 Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,4 % ja Espoosta lähteneistä 7,3 %, mikä on enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Vuonna 2005 ruotsinkielisten muuttotase oli Espoolle tappiollinen 180 hengen verran. Muuttovoittoa saatiin vain ikäryhmästä vuotiaat. 4 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

5 Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2005 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,9 47 4, ,3 56 5, , , , , , , ,2 84 7, ,5 55 5, ,0 32 2,9 5 Yht Espoon vuonna 2005 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli lähes 2 100, mikä oli liki 100 henkeä suurempi kuin muuttovoitto kokonaisuudessaan. Edellisestä vuodesta pääkaupunkiseudulta saatu muuttovoitto oli kasvanut 11 %:a, kun koko muuttovoitto oli lähes kaksinkertaistunut vuoden 2005 aikana. Pääkaupunkiseudulta määrällisesti eniten kasvoi Helsingistä saatu muuttovoitto, mutta suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta oli kasvanut Vantaalta saatu väestönlisäys. Muuttovoitto Kauniaisista oli supistunut huomattavasti vuoden aikana. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö ja tulokunnittain 2005 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , , Vantaa , ,5 271 Kauniainen 332 1, ,9 36 PKS yhteensä , , Hyvinkää 98 0, ,8-25 Järvenpää 110 0, ,9-29 Kerava 109 0, ,9-29 Kirkkonummi 650 3, ,8-382 Nurmijärvi 165 1, ,4-195 Sipoo 31 0,2 64 0,4-33 Tuusula 65 0, ,0-92 Vihti 228 1, ,5-151 Muu Uusimaa 674 3, ,2-426 Muu Etelä-Suomi , ,1 133 Muut läänit , ,5 451 Ulkomaat , ,8 683 Yhteensä Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 5

6 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti muuttoliikkeen kautta väestöä yhteensä noin 940 henkeä, mikä oli noin 260 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muuttotappio Kirkkonummelle, jolle Espoo on menettänyt eniten väestöä, oli pienentynyt edellisestä vuodesta lähes 280 hengellä. Myös Hyvinkäälle ja Järvenpäähän kärsitty muuttotappio oli supistunut, mutta tappio muille kehyskunnille oli kasvanut. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli kasvanut hieman. Sen sijaan muualta Etelä-Suomesta Espoo sai muuttovoittoa jo toisena vuotena peräkkäin ja muista lääneistäkin saatu muuttovoitto oli hieman lisääntynyt. Muuttovoitto ulkomailta oli lähes kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Vuosia suurimman muuttovoiton saanut Suur-Leppävaaran suuralue sai jälleen vuoden tauon jälkeen suurimman muuttovoiton. Toiseksi eniten muuttovoittoa sai Suur-Tapiola ja kolmanneksi eniten Vanha-Espoo. Myös Suur-Espoonlahti sai lisäväestöä edellisen vuoden muuttotappion jälkeen. Sen sijaan Suur-Kauklahti ja alue muu sai muuttotappiota. 6 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

7 Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,0 Suur-Tapiola ,3 Suur-Matinkylä ,4 Suur-Espoonlahti ,6 Suur-Kauklahti ,2 Vanha-Espoo ,4 Pohjois-Espoo ,6 Muu alue ,4 Koko Espoo ,9 1.3 Muuttaneiden koulutustaso Vuonna 2005 Espooseen muuttaneista vähintään 15-vuotiaista 28 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, 42 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja 29 %:lla korkea-asteen koulutus. Jo kuudentena vuotena peräkkäin Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, sillä heistä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vain vajaa neljännes. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla. Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli hieman korkeampi kuin tulomuuttajilla, joskin se oli laskenut hieman edellisen vuoden tasosta. Vajaalla neljäsosalla oli vain perusasteen koulutus, 44 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja vajaalla kolmasosalla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa ja heidän osuutensa oli hieman korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 7

8 Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2005 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keski- Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,4 42,3 29,3 H:gin seutu ,3 43,8 33,9 Muu Suomi ,4 50,1 23,6 Ulkomaat ,3 10,7 18,0 Lähtömuutto Yhteensä ,1 44,2 31,7 H:gin seutu ,0 46,0 31,0 Muu Suomi ,8 45,5 30,7 Ulkomaat ,7 21,6 42,8 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Muuttovoitoksi jääneen väestön koulutustaso oli kohonnut vuoden 2005 aikana. Nettomuutosta ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 54 %. Keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkeaasteen tutkinto 15 %:lla. Muualta Helsingin seudulta saatu muuttovoitto oli korkeimmin koulutettu; heistä 58 %:lla oli korkea-asteen koulutus. Espoo menetti muulle Suomelle sekä ulkomaille muuttotappiona korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Ulkomaille Espoo menetti jonkin verran myös keskiasteen tutkinnon suorittaneita. 1.4 Espoon sisäinen muuttoliike 1 Jo kolmantena vuotena alue muu sai suurimman muuttovoiton kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Toiseksi suurimman väestönlisäyksen muualta sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa muilta suuralueilta Suur-Kauklahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. Kolmanneksi suurimman väestönlisäyksen kunnan sisältä sai Pohjois-Espoo, jonka muuttovoitto tuli lähinnä Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä varsin suurta muuttotappiota. Vuonna 2005 sillä oli muuttotappiota kaikille muille suuralueille, eniten Suur- Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Myös Suur-Leppävaara menetti väestöään muille suuralueille, erityisesti Vanhaan-Espooseen. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur- Espoonlahteen. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 8 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

9 Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain ja nettomuutto 2005 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Suuralueen sisäisten muuttojen osuus kaikista kunnan sisäisistä muutoista oli noussut edellisen vuoden 52 % :sta jälleen 54 %:iin. Korkeimmat alueen sisäisten muuttojen osuudet olivat Suur- Leppävaarassa, 66 %, Suur-Tapiolassa, 62 %, ja Suur-Espoonlahdessa, 61 % Alhaisin alueen sisäisten muuttojen osuus oli jälleen Suur-Kauklahdessa, jossa 30 % kunnan sisäisistä muutoista tapahtui alueen sisällä. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 9

10 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Kokonaismuuttotase suuralueittain Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) on vuodesta saanut Suur-Leppävaara. Vuonna 2004 tilanne muuttui suurimman muuttovoiton tullessa Suur-Matinkylään ja vuoden 2005 suurimman muuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai lisää väestöä 670 henkeä muuttoliikkeestä joko kunnan sisältä tai ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, jonka lisäväestö tuli pääasiassa kuntien välisistä muutoista. Suur-Matinkylän noin 270 hengen muuttovoitto aiheutui kokonaan kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta, sillä alue ei saanut lisäväestöä Espoon sisältä. Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase oli jälleen tappiollinen kunnan sisäisen muuttotaseen tappiollisuuden takia. 10 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

11 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2005 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Suur-Kauklahti Sisäinen Ulkoinen Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuvio 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2005 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/

12 2 SYNTYVYYS JA KUOLLEISUUS Vuonna 2005 syntyi lasta, mikä oli 61 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä väheni 63 hengellä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi tuli eli lähes sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Vuonna 2004 espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli laskenut hieman, mutta nousi jälleen hieman vuoden 2005 aikana. Korkein kokonaishedelmällisyys oli edelleen Suur-Kauklahdessa, jossa nainen synnyttäisi nykyisellä hedelmällisyyden tasolla 2,2 lasta elämänsä aikana, kun vastaava luku koko Espoossa oli lähes 2. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja alhaisin jälleen Suur-Matinkylässä, jossa nainen synnyttäisi 1,7 lasta nykyisellä hedelmällisyyden tasolla. Kokonaishedelmällisyys oli kohonnut edellisestä vuodesta Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa. 12 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

13 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,5 50,0 105,6 142,7 63,3 12, ,5 47,2 123,3 129,8 65,9 16, ,0 44,2 118,0 136,1 73,9 14, Suur-Tapiola ,7 20,9 95,1 145,5 67,0 14, ,7 18,0 94,8 148,4 70,8 12, ,8 16,7 85,8 144,8 77,8 18, Suur-Matinkylä ,2 36,7 96,9 120,6 67,2 7, ,0 39,3 93,1 128,7 65,2 13, ,9 32,6 107,8 115,1 63,8 13, Suur-Espoonlahti ,0 50,3 130,2 135,8 63,5 13, ,8 44,5 128,0 150,7 66,5 14, ,2 43,2 123,8 166,0 66,9 14, Suur-Kauklahti ,9 98,9 192,8 113,1 65,2 14, ,9 97,6 130,4 134,2 67,2 8, ,7 35,4 168,8 159,5 62,2 12, Vanha-Espoo ,9 70,9 144,0 132,0 76,7 20, ,3 73,2 124,0 122,2 63,4 18, ,5 66,7 127,8 126,9 68,4 41, Pohjois-Espoo ,0 92,3 169,9 128,2 64,8 14, ,0 61,2 137,3 111,9 93,3 26, ,5 60,6 169,4 159,1 58,5 33, Koko Espoo ,3 46,9 116,6 135,7 66,5 13, ,9 44,1 114,7 133,5 67,1 15, ,5 40,0 115,5 140,0 69,2 15, Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti. 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisen hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä ailkana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/

14 TAULUKKO 12. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Miehet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Naiset , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut hieman vuoden 2005 aikana, mutta nousua oli vain alle 65-vuotiailla, kun tätä vanhemmilla kuolleisuus laski edellisestä vuodesta. Miehillä kuolleisuus oli kohonnut vain vähän ja nousua oli vain alle 65-vuotiailla. Tätä vanhemmilla, erityisesti 75 vuotta täyttäneillä miehillä, kuolleisuus laski. Myös naisilla kokonaiskuolleisuus oli kohonnut kokonaisuudessaan, varsinkin yli 75-vuotiailla. 14 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

15 3 AVIOITUMINEN JA AVIOEROT Vuoden 2005 aikana espoolaiset naiset solmivat avioliittoa, mikä oli 30 avioliittoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman laskenut ja oli 80 % vuonna Toisia avioitumisia liitoista oli 17 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3%. TAULUKKO 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 2,1 0,7-31 1, ,3 1, , ,3 6, , ,8 19,9 11, , ,2 21,9 15, , ,6 15,5 24, , ,6 15,8 22,2 92 5, ,9 9,1 13,3 45 2, ,1 5,4 11,1 23 1, ,1 1,7-6 0, ,0 1,7 2,2 6 0,4 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Avioliitoista joka toinen solmittiin alle 30-vuotiaina, ensimmäisen avioliiton solmineista naisista 61 % oli tämän ikäisiä. Toista kertaa vihityistä 40 % kuului seuraavaan ikäryhmään, vuotiaat. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 47 % oli vuotiaita. Avioerojen määrä laski hiukan jo toisena vuotena peräkkäin ollen 634 eroa - seitsemän eroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avioerojen määrä suhteessa solmittuihin avioliittoihin oli pysynyt ennallaan 38 %:ssa. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/

16 TAULUKKO 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2005 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , , , ,5 3, , ,6 10, , ,5 21,4 14, , ,8 16,5 28, , ,5 19, , ,1 15,5 14,3 60 9, ,8 6,8 35,7 42 6, ,0 4,0-9 1, ,6 2,0 7,1 6 0,9 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Eronneista 82 %:lla ero oli ensimmäisestä avioliitosta ja 16 %:lle ero oli myönnetty naisen toisesta avioliitosta. Tyypillisimmillään ensimmäinen avioliitto purkautui naisen ollessa vuotias, jolloin purkautui 36% ensimmäisistä avioliitoista. Toisista avioliitoista, jotka päättyivät eroon, 38 % purkautui naisen ollessa vuotias. SAMMANDRAG I början av 2006 hade Esbo invånare. På ett år hade antalet esbobor ökat med 4 232, dvs. 1,9 procent. Av denna ökning utgjorde flyttningsöverskottet invånare, dvs. 47 procent av hela ökningen. Av denna mängd kom personer från andra delar av landet. Utflyttningen inom omflyttningen ökade tack vare flyttningsöverskottet från utlandet till 683, dvs. en nästan trefaldig ökning mot föregående år. Esbos flyttningsöverskott från huvudstadsregionen var personer. Ökningen jämfört med föregående år var 11 procent, medan inflyttningsöverskottet i sin helhet nästan fördubblades. Esbo förlorade befolkning till andra kommuner i Helsingforsregionen, mest till Kyrkslätt. Också i förhållande till det övriga Nyland uppvisade Esbo inflyttningsunderskott, men i relation till södra Finland i övrigt konstaterades inflyttningsöverskott för Esbo. Stor-Alberga har i åratal uppvisat det högsta inflyttningsöverskottet, och så skedde också denna gång. Det näst största flyttningsöverskottet noterades för Stor-Hagalund och trea kom Gamla Esbo. Endast Stor-Köklax uppvisade flyttningsunderskott i fråga om flyttningsrörelsen över kommungränsen. Inom kommunen noterades nästan flyttningar och det största flyttningsöverskottet från övriga delar av Esbo noterades för Gamla Esbo. Den näst största befolkningsökningen konstateras för norra Esbo. Redan från 1997 har Stor-Hagalund i fråga om kommunens interna flyttningsrörelse drabbats av förhållandevis högt flyttningsunderskott, och så skedde också Nu förlorade också Stor-Alberga befolkning till andra storområden. Det totalt sett största flyttningsöverskottet (mellan kommuner och inom kommunen sammanlagt) noteras för Gamla Esbo. Näst störst var överskottet för Stor-Esboviken vars befolkningsökning huvudsakligen härrör från flyttningar mellan kommuner i likhet med flyttningsöverskottet för Stor-Mattby. Den totala flyttningsbalansen för Stor- Hagalund uppvisade åter förlust på grund av flyttningen inom kommunen. År 2005 föddes barn vilket är något mer än året innan. Antalet döda uppgick till personer och den naturliga befolkningsökningen var vilket ligger på samma nivå som föregående år. 16 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen.

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013 Tilastoja 2014:2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh. 09-310 36411 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot