Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus
|
|
- Tarja Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta viime vuosina osuus on tasaantunut noin neljännekseen Nuorten muuttoa lapsuudenkodista kuvataan perheessä lapsen asemassa olevien 0 vuotiaiden määrällä Vuonna 0 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä jopa kasvoi Lapsen asemassa olevien nuorten osuuden kasvu liittynee kotoa muuttamisen lykkääntymiseen myöhempään ajankohtaan ja kotiin palaamiseen Lapsen asemassa olevien 0 vuotiaiden osuus 99 0 Vuonna 99 lapsen asemassa oli vielä prosenttia 0 vuotiaista, mutta vuoden 0 lopussa osuus oli enää prosenttia Nuoret naiset itsenäistyvät ja muuttavat lapsuudenkodista nuoria miehiä aiemmin Nykyisin vajaa kolmannes miehistä asuu vanhempien luona vielä 0 vuotiaina, naisista lapsen asemassa on tässä iässä enää 8 prosenttia Kolmekymmenvuotiaista miehistä kuusi prosenttia oli perheessään lapsen asemassa, naisista kolme prosenttia Jo ennen vuoden 99 kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien 0 vuotiaiden osuus pieneni prosentista 6 prosenttiin Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni Tietoja lapsen asemassa olevien määrästä ei ole saatavissa kaikilta vuosilta ennen vuotta 99 Yhtenäinen aikasarja on vuodesta 99 lähtien Helsinki 70 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
2 Sisällys Perheessä keskimäärin,8 henkilöä 9vuotiaiden naisten yleisin perhetyyppi on aviopari ja 6 Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero,7 vuotta 7 Avoliitto tyypillinen nuorille lapsettomille naisille8 Yhden vanhemman perheissä isien ja äitien siviilisäädyt erilaiset8 Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä0 Vieraskielisistä perheistä suurin osa venäjänkielisiä Kahden ulkomaalaisen puolison muodostamat perheet yleisempiä kuin suomalaisen naisen tai miehen ja ulkomaalaisen puolison perheet Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista Lapsiperheiden määrä vähenee yhä Lapsiperheistä 60 prosenttia avioparien perheitä Uusperheiden osuus edelleen 9 prosenttia Lapsiperheessä on keskimäärin,8 lasta6 Maakuntien välillä eroja perhetyypeissä aviopariperhe silti yleisin (Korjattu 0 Korjatut kohdat merkitty punaisella)9 Avopariperheitä vähiten Uudellamaalla 9 Perinteisimmät perheet Pohjanmaalla9 Lapsista 8 prosenttia kahden vanhemman perheessä Runsaalla kolmasosalla lapsista ainakin kaksi sisarusta Sisarusten määrä vaihtelevat maakuntien välillä Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa 6 Lapsen asemassa olevien nuorten osuus kasvoi hieman7 7 Viidennes asuu yksin9 Taulukot Taulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 0 Taulukko Perheet tyypeittäin Taulukko Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 09 Taulukko Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet Taulukko Lapsiperheet tyypeittäin 90 0 Taulukko 6 Uusperheet Taulukko 7 Lapsiperheiden lapsiluku Taulukko 8 Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 98 0 Taulukko 9 Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 98 0 Taulukko 0 Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret Liitetaulukot Liitetaulukko Perheväestö ja perheen keskikoko Liitetaulukko Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan 00
3 Liitetaulukko Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan 0 Liitetaulukko Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan 0 Liitetaulukko Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan 0 Liitetaulukko 6 Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Liitetaulukko 7 Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Liitetaulukko 8 Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan 0 Liitetaulukko 9 Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan 0 Liitetaulukko 0 Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan 0 Liitetaulukko Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan 0 Liitetaulukko Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan 06 Liitetaulukko Perheet lasten ikäryhmien ja perhetyypin mukaan 0 7 Liitetaulukko Perheiden 0 vuotiaat lapset perhetyypin mukaan sekä ottolapset iän mukaan 08 Liitetaulukko Lapset iän ja perheen kotona asuvien alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 9 Liitetaulukko 6 Perheelliset miehet iän ja perhetyypin mukaan 0 0 Liitetaulukko 7 Perheelliset naiset iän ja perhetyypin mukaan 0 Kuviot Kuvio A Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan)7 Kuvio B Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan)7 Kuvio Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 08 Kuvio Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0 Kuvio A Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio A Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma Kuvio 6 Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 98, 99, 0 ja 08 Kuvio 7 Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0)9 Figur 7 Andelen sambofamiljer av barnfamiljerna efter lanskap år (figuren har korrigerats 0)? Figur 7 Families of cohabiting couples as a proportions of families with underage children by region in 0 (the figure was corrected on December 0)? Kuvio 8 Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0)0 Figur 8 Andelen ensamföräldrarefamiljer av barnfamiljerna efter landskap 0 (figuren har korrigerats 0)? Figure 8 Proportion of singleparent families of all families with underage children by region in 0 (the figure was corrected on December 0)? Kuvio 9 Lapset perhetyypin ja iän mukaan 0 Kuvio 0 Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 Kuvio Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Kuvio Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista sekä toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista 99 0 Kuvio 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 08 Kuvio 8 0vuotiaat naiset perheaseman mukaan 08
4 Figur Män i åldern 8 0 år efter familjeställning år 0? Figur Kvinnor i åldern 8 0 år efter familjeställning år 0? Figure Young men aged 8 to 0 by family status in 0? Figure Young women aged 8 to 0 by family status in 0? Kuvio Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan Kuvio 6 Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 09 Laatuseloste, perheet 0
5 Perheessä keskimäärin,8 henkilöä Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta Luvussa käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 8vuotias lapsi Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa Vuoden 0 lopussa Suomessa oli perhettä Määrä lisääntyi 600 perheellä edellisestä vuodesta Lisäys on lähes 800 pienempi kuin vuotta aikaisemmin Perheisiin kuuluu 7 prosenttia väestöstä Osuus on pienentynyt 0, prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 990luvun alusta lähtien Perheväestön osuus oli suurimmillaan 960 ja 970luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 0 aikana 00 hengellä Koko maan väestömäärä lisääntyi 0 00 hengellä Perheen keskikoko oli vuoden 0 lopussa,8 henkilöä Taulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 0 Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Perheväestön osuus, % 8,8 86,7 86,7 8,0 8, 78, 7,6 7, 7,9 7,6 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8 Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 6 prosenttia kaikista perheistä vuonna 0 Vielä vuonna 00 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä Vuonna 0 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 9 prosenttia kaikista perheistä Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 800 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 00 vuoteen 006 vähennys oli Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa Avopareja, joilla ei ole, on tosin vielä vain prosenttia kaikista perheistä Avopareja, joilla on, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina Äiti ja perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä Isä ja perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina
6 Taulukko Perheet tyypeittäin 90 0 Vuosi Yhteensä Aviopari, ei Aviopari ja Avopari ja Avopari, ei Äiti ja Isä ja Rekisteröity miespari ) Rekisteröity naispari ) ) ) % ) 980 ) ,0 0,,6,7 6,7,,,,7,8, ,8 6, 6,6,6 6,9 6,7 0,7 0, 0,0 9, 9, ,6,8,8 7, 8, 8, 8, 8, ,7, 9,0,,,7,9,,,8,,0,0 0,8, 0, 0, 0, 0, 0, ) Rekisteröity pari ja perhetyypin perheitä oli yhteensä 0 vuonna 0 8, ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98) ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla,,9,6,7,8,,,,,, ,0 0, 0, 0, 0, , 0, 0, 0, 0, 9vuotiaiden naisten yleisin perhetyyppi on aviopari ja Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa Alle 9vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari Jo 9vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 8,6vuotiaana ja ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin 0,7vuotiaana Vasta vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari Kaikkein vanhimpien vähintään 9vuotiaiden naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten Vähintään 89vuotiaista miehistä prosenttia kuuluu perheisiin Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu 6
7 Kuvio A Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan) Kuvio B Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan) Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero,7 vuotta Vuoden 0 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 99 miesparia ja naisparia, mikä on yhteensä paria enemmän kuin vuonna 0 Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään 0 Kuviossa on rekisteröityjen mies ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi 7
8 Kuvio Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0 Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero on,7 vuotta, kun aviopareilla ikäeroa on keskimäärin, vuotta Miesparien ikäero on keskimäärin 7, vuotta, mikä on selvästi naisparien keskimääräistä ikäeroa,,7 vuotta, suurempi Saman ikäisten osapuolten osuus on rekisteröidyillä pareilla pienempi (8, %) kuin aviopareilla (,6 %) Vähintään 0 vuoden ikäero on, prosentilla rekisteröidyistä pareista, aviopareista vain 0, prosentilla ikäero on 0 vuotta tai sitä suurempi Miespareilla ikäero oli vähintään 0 vuotta (7, %) selvästi useammin kuin naispareilla (0,8 %) Avoliitto tyypillinen nuorille lapsettomille naisille Aina 0vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo kuin avioliitto Äideistä puolestaan alle vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto Avioparien osuus kaikista perheistä on 6 prosenttia ja parisuhdeperheistä 7 prosenttia Avopareja on kaikista perheistä prosenttia Parisuhdeperheistä avopareja on 6 prosenttia Kaikista aviopareista 8 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan Avopareista 68 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla Rekisteröidyistä miespareista 86 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 7 prosentilla Yhden vanhemman perheissä isien ja äitien siviilisäädyt erilaiset Avopuolison kanssa ilman elävistä naisista 7 ja miehistä 7 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä Lasten ja avopuolison kanssa asuvien naisten ja miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa 8
9 Taulukko Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0 Siviilisääty Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Yhteensä N Perhetyyppi Avomies ei 7,9 0,7,6,8 6 Avovaimo ei 7,9 0,6,6,9 9 Avomies ja 78,6 0, 0, 0, 9 Avovaimo ja 78,6 0, 9,9,0 Isä ja 0,,,,6 77 Isä ja alle 8v 8,0,9,,9 Äiti ja,9 0,,8, Äiti ja alle 8v,,,,6 0 9 Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään Isistä yli puolet on eronneita, äideistä prosenttia Äideistä naimattomia on lähes kolmannes, isistä noin viidennes On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet Taulukkoon on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän Huomionarvoista on, että yksinhuoltajaisissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole Yksinhuoltajaäideistä jopa prosenttia on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suuri osa avoerojen seurauksena 9
10 Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä Kaikista perheistä 86 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä Suomen ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on, prosentissa perheitä Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 600 eli neljä prosenttia kaikista perheistä Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 9 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä on avio tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 800 Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 00:lla Taulukko Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies Suomenkielinen äiti/isä Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies Ruotsinkielinen äiti/isä Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo Muunkielinen äiti/isä
11 Vieraskielisistä perheistä suurin osa venäjänkielisiä Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset Vuoden 0 lopussa Suomessa oli yhteensä 00 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä Hieman vähemmän ( 600) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen Venäjänkielisten perheiden määrä on 68 perhettä suurempi kuin vuosi sitten Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 00, mikä on prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta sadalla Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat selvästi yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä ( %) Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 8 prosenttia Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo Vuoden 0 aikana tällaisten parien määrä on noussut 00:lla Vuonna 990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 00, nyt jo 0 00 Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 00 On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso Määrä, 00, on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 990 Kahden ulkomaalaisen puolison muodostamat perheet yleisempiä kuin suomalaisen naisen tai miehen ja ulkomaalaisen puolison perheet Vain kuusi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, 8 00 perhettä Vuonna 990 Suomessa oli vain 00 tällaista perhettä, vuonna 000 jo Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 00 perheellä Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 990luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä 000luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen Vielä vuonna 0 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo Vuonna 0 kahden ulkomaalaisen puolison perheet ovat nousseet yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi, ero on kuitenkin hyvin pieni Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 70 (kuvio ) Tässä ei tehdä eroa avio ja avoliittojen välille Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 00 Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 00 Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 00 Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 0 lopussa 00 Kokonaan virolaisia perheitä oli 8 800, joista 0 prosenttia on äitien ja lasten perheitä Virolaisperheiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 700 perheellä Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli 0 Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta perheellä Somalian kansalaisten perheistä yli puolet on äidin ja lasten perheitä Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi noin 700
12 Kuvio Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla Suomessa syntyneillä miehillä on 8 00 ulkomailla syntynyttä puolisoa Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 00 hengellä Suomessa syntyneillä naisilla on 900 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 000 hengellä Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 00, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 00 Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 00, määrä on lisääntynyt :lla edellisestä vuodesta Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Saksa, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Vietnam Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot Ruotsissa syntyneitä puolisoita on Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 700 eli noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista Kuvio A Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0
13 Kuvio B Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0
14 Lapsiperheiden määrä vähenee yhä Suomessa oli vuoden 0 lopussa lapsiperhettä Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 8vuotias lapsi Lapsiperheitä on 9 prosenttia kaikista perheistä Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 0 prosenttia väestöstä Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 00 perheellä Vähennyksen määrä on noin 600 pienempi kuin edellisenä vuonna Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7vuotiaita, pieneni edellisestä vuodesta perheellä Taulukko Lapsiperheet tyypeittäin 90 0 Vuosi ) Yhteensä Aviopari ja Avopari ja 800 Äiti ja Isä ja Henkilöitä lapsiperheissä Rekisteröity pari ja Alle 8v Lapsiperheitä kaikista, % 6, 6, 8,7 Lapsiperheväestö, % 980 ) , ,9 8, % ,9 88,7 88,9 8, 76,6 6, 6, 6, 6, 60,9 60, 9, ,9,7 9,, 7,7 8, 8,6 8,6 9,0 9, , 9,9 9,0 0,9, 7,0 7, 7, 7,6 7,6 7,7 8, ,7,,,,7,,,7,7,8,8, , ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98) ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla 0,0 0, 0, 0, 0,,7, 0,0 9,7 9, 9, 8,9,7, 0,8 0, 0, 9,7 9, Lapsiperheistä 60 prosenttia avioparien perheitä Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin ja lasten muodostama perhe Aviopari on huoltajana 60 prosentissa lapsiperheistä Tämä tosin on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti sen vallitsevaa asemaa eivät muut perhemuodot toistaiseksi uhkaa Kaikkien muiden lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana Vuoden 0 lopussa Suomessa
15 oli 0 00 avoparien lapsiperhettä, mikä on 9 prosenttia lapsiperheistä Vuoteen 0 verrattuna avoparin perheiden määrä kasvoi lähes 000 perheellä Nykyään 6 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella Osuus on suurentunut hitaasti, kuusi prosenttiyksikköä vuoden 997 jälkeen, jolloin puolet esikoisista syntyi avioliiton ulkopuolella Kaikista vuonna 0 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on prosenttia Äidin ja lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut lähes tuhannella vuoteen 0 verrattuna Vuoden 0 lopussa äidin ja lasten muodostamia perheitä oli noin Yhden vanhemman perheitä (äiti ja tai isä ja ) on edelleen noin viidennes lapsiperheistä Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja, ovat edelleen melko harvinaisia Niitä on vain 6 00 Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 8vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on Vaikka tällaisten perheiden määrällinen kasvu on pientä, niin suhteellinen kasvu on melko suurta, viime vuonna peräti 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Kuvio A Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma Uusperheiden osuus edelleen 9 prosenttia Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä Perhetilastot joudutaan
16 kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen Eronneet isät ja äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä Uusperheitä on 000 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 990 tehtiin ensimmäiset tilastot, mutta viime vuosina uusperheiden kasvu on taittunut ja määrä on jopa hieman vähentynyt Vuodesta 0 uusperheiden määrä pieneni noin viidellä sadalla perheellä Uusperheiden vanhemmista 9 prosenttia on naimisissa keskenään ja toiset prosenttia on avoliitossa Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän " on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 898 Taulukko 6 Uusperheet Vuosi Yhteensä Aviopari Avopari Alle 8v uusperheissä Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % Äidin lapset Isän lapset Yhteiset lapset Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, % Uusperheiden alle 8v lasten osuus kaikista lapsista, % , , 7, , ,0 7, , ,0 8, , ,0 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, Lapsiperheessä on keskimäärin,8 lasta Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää viimeinen lapsi asuu kotona Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen 960 luvulta lähtien (taulukko 7) 980luvun puolenvälin jälkeen näiden isojen perheiden määrä alkoi nousta, mutta nousu hiipui 000luvulle tultaessa Viime vuosikymmenen ajan määrä on pysynyt melko vakaana Kun samaan aikaan yksi ja kaksilapsisten lapsiperheiden määrät ovat vähentyneet, niin vähintään nelilapsisten lapsiperheiden suhteellinen osuus on suurentunut viiteen prosentitiin Vähintään nelilapsisten perheiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 80 perheellä Perheitä, joissa on vähintään 0 alaikäistä lasta, oli vuoden 0 lopussa 7 6
17 Taulukko 7 Lapsiperheiden lapsiluku 90 0 Vuosi Perheitä yhteensä Perheiden lapsiluku Alle 8v keskimäärin , , , , , , , , , , , , , ,8 % 90 9, 8,9,9 6, 960 7, 9,9 6,6 6, 970,,8,8 9, , 8, 0,,9 990,7 9,,7, 000,8 7,7,9,6 00, 8,,8,8 008, 8,,,8 009,6 8,,,9 00,7 8,,,9 0,8 8,,,9 0,7 8,,,0 0, 8,,,0 0, 8,,, Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat Luvut tulisi ikävakioida Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti 000luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin ikäryhmittäin laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 0vuotiailla äideillä on saman verran kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 99 Alle vuotiailla äideillä on puolestaan keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuonna 7
18 Kuvio 6 Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 98, 99, 0 ja 0 8
19 Maakuntien välillä eroja perhetyypeissä aviopariperhe silti yleisin (Korjattu 0 Korjatut kohdat merkitty punaisella) Avopariperheitä vähiten Uudellamaalla Aviopariperhe on tavallisin lapsiperhetyyppi kaikissa maakunnissa, vaikka selviä erojakin on havaittavissa Eroihin vaikuttavat avopari ja yhden vanhemman perheiden yleisyys maakunnissa Suhteellisesti eniten avopareja on Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Ahvenanmaalla 0 prosenttia lapsiperheistä on avoparien perheitä, Kainuussa ja Lapissa prosenttia Maan pienin avopariperheiden osuus on Uudellamaalla, missä se on 7, prosenttia Kuvio 7 Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0) Kuntatasolla tarkastellen Ahvenanmaan kunnat sijoittuvat avoparien yleisyydessä kärkipäähän MannerSuomen kärjessä taas on Pelkosenniemi, jonka lapsiperheistä 6 prosenttia on avoparien perheitä Pelkosenniemen jälkeen suhteellisesti eniten avoparien perheitä on Närpiössä ja Savukoskella ( %) MannerSuomessa suhteellisesti vähiten avoparien lapsiperheitä on Luodon kunnassa, seitsemän prosenttia Perinteisimmät perheet Pohjanmaalla Yhden vanhemman lapsiperheiden yleisyydessä on myös selvää alueittaista vaihtelua Pohjanmaan maakunta poikkeaa muista maakunnista perinteisen perheen suuntaan (kuvio 8) Yhden vanhemman perheitä on siellä vähiten Eniten yhden vanhemman lapsiperheitä on PäijätHämeessä (, %) ja Uudellamaalla (,9 %) 9
20 Kuvio 8 Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0) Maakuntien välinen vaihtelu yhden vanhemman lapsiperheiden osuudessa johtuu äiti ja perheiden erilaisista osuuksista Isä ja perheiden osuus lapsiperheistä on lähes kaikissa maakunnissa prosenttia Suurimmat osuudet ovat Ahvenanmaalla (,9 %), EteläKarjalassa (,6 %) ja Kainuussa (, %) Kuntatasolla yhden vanhemman lapsiperheitä on suhteellisesti eniten MannerSuomen kunnista Hartolassa (9 %), Helsingissä ja Kustavissa (8 %) Ahvenanmaalta löytyvät koko Suomen korkeimmat prosenttiosuudet (Sottunga 0 %, Kökar %, Brändö 9 % ja Maarianhamina 7 %), mutta Sottungan, Kökarin ja Brändön osalta on huomattava, että näin pienissä kunnissa jo muutaman perheen tyypin muutos saattaa muuttaa prosenttiosuuksia paljon Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on MannerSuomessa Luodossa ( %) ja Pedersöressä (6 %), Ahvenanmaalla taas Vårdössä ( %) Luotoa voitaneen pitää Suomen perherakenteeltaan perinteisimpänä kuntana, koska siellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuus ( %) on maan pienin ja vastaavasti avioparien suurin (89 %) Lisäksi lapsiperheen keskimääräinen kotona asuvien alaikäisten määrä on Luodossa,7, maan kuudenneksi korkein Korkeimmat luvut ovat Lumijoella (,99), Perhossa (,96) ja Sievissä (,9) Koko maan keskiarvo on,8 0
21 Lapsista 8 prosenttia kahden vanhemman perheessä Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia Esimerkiksi 60 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 6 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 8 prosenttia alaikäisistä lapsista Taulukko 8 Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 98 0 Vuosi Yhteensä Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä Prosenttia 98 8,, 9,0, ,7 8,0 0,0, 99 7,6 0,9,9, ,6,0,6, , 0,0,9,0, ,8 0,0 6,,0, ,6 0,0 6,,0, , 0,0 6,,0, , 0,0 6,,, , 0,0 6,,, 0 66, 0, 6,6,, 0 6,9 0, 6,6,, 0 6, 0, 6,9,, 0 6,9 0, 7,,6, Alle vuoden ikäisistä vauvoista 9 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, yhdeksän prosenttia vain äitinsä kanssa (kuvio 9) Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus suurenee iän myötä Vuonna 0 viidennes 7vuotiaista lapsista asui vain äidin kanssa, vuosikymmen sitten 8 prosenttia Vastaavasti neljä prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on sama prosenttiosuus kuin vuosikymmen aiemmin
22 Kuvio 9 Lapset perhetyypin ja iän mukaan 0 Runsaalla kolmasosalla lapsista ainakin kaksi sisarusta Vaikka prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 0 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita vain prosenttia Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 8 vuotta tai muuttanut pois kotoa Vuoden 0 lopussa prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan Vuonna 98 vain 7 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona
23 Taulukko 9 Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 98 0 Vuosi Yhteensä Prosenttia Perheen alaikäisten lasten määrä ,0,6 9,,,,,8,,,0,,8,6,6,6,6,8,,7,8,,7,9,0,8,9,8,9,8,7,9,8,6,9,7,,7,8,,,8, ,9 9, 0,8,8,,,,,,6,7,9,0, Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 0, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan Tässä ainoita määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 8vuotiaat lapset Alle vuoden ikäisistä ainoita on prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7 8vuotiailla: heistä prosenttia on ainoita Esikoisen ollessa noin 7vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 8 vuotta Kun voidaan olettaa, että osalle 7vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 0 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan Kuviosta 0 näkyy, että 8 9vuotiailla perhe on suurimmillaan Tämän ikäisistä noin prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna
24 Kuvio 0 Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 Sisarusten määrä vaihtelevat maakuntien välillä Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla PohjoisPohjanmaalla ja KeskiPohjanmaalla yli viidenneksellä lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 8vuotiasta sisarusta Sen sijaan EteläKarjalassa, VarsinaisSuomessa ja Uudellamaalla noin joka kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa Ahvenanmaalla vain kuusi prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa Pohjois ja KeskiPohjanmaalla on toisaalta myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet alle 0 prosenttia molemmissa Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, EteläKarjalassa ja Ahvenanmaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia Kuvio Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä on Tyrnävässä, Lumijoella, Sievissä ja Luodossa (alle 0 %) Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Pelkosenniemellä (8 %), Sundissa ( %), Föglössä ( %), sekä Maarianhaminassa, Helsingissä ja Turussa ( %) Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden on suhteellisesti eniten Sievissä, Perhossa ja Pyhännällä ( %) Lisäksi myös Lumijoella, Ranualla ja Merijärvellä yli puolet lapsista asuu vähintään
25 nelilapsisessa perheessä Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku ) Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä ja Sottungassa, joissa vähintään nelilapsisia perheitä ei ole lainkaan Seuraavaksi tulevat Hammarland, Kustavi, Korsnäs ja Lumparland, joissa vähintään nelilapsisten suhteellinen osuus on alle prosenttia MannerSuomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on suhteellisesti vähiten edellä mainitun Kustavin lisäksi Lapinjärvellä, Naantalissa ja Närpiössä (alle 6 %) Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä Uusperheissä kasvaa kaikkiaan alle 8vuotiasta lasta, kymmenen prosenttia kaikista lapsista, kuten edellisenäkin vuonna Näistä puolisoiden yhteisiä on 600, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän Uusperheistä prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä Varsinaisia uusperheen, eli, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista Näistä lapsista on äidin perheeseen tuomia ja isän Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa Tilastokeskus otti vuoden 0 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista eli 6 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 0 lopussa Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut yli viidellä tuhannella Vuonna 990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä oli 00 Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia Vuoden 0 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista Viime vuosina suhdeluku on pysynyt samalla tasolla Kuvio Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista sekä toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista 99 0
26 Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista alle kouluikäisiä oli prosenttia Kaikista ulkomaalaistaustaisista alle kouluikäisistä lapsista toiseen polveen kuuluvia oli lähes neljä viidestä vuonna 0 Osuus on pysynyt samalla tasolla vuoden ajan, vaikka ulkomaalaistaustaisten määrä on kolminkertaistunut 6
27 6 Lapsen asemassa olevien nuorten osuus kasvoi hieman Lasten kotoa lähdön muuttumisesta on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, koska aikaisemmin opiskelijoita ei otettu vakituisesti asumaan opiskelupaikkakunnille He olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona Vuoden 99 kesäkuussa tuli voimaan laki, joka oikeutti jokaisen valitsemaan virallisen asuinkuntansa Muuttoliiketilastoihin lain muutos vaikutti vuosikymmenen loppuun asti kuitenkin vaimeten loppua kohden Lasten kotoa lähtöä kuvataan seuraavaksi perheessä lapsen asemassa olevien määrällä Perheen lapsi voi tosin jäädä kotiin asumaan ja tuoda puolison kanssaan asumaan tai saada lapsen, jolloin nuori perheenperustaja ei ole tilastoissa enää vanhempiensa perheessä lapsen asemassa, vaan omassa perheessään aikuisena Tällainen asumismuoto on tosin erittäin harvinainen Suomessa Jo ennen kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien prosenttiosuus nuorisosta putosi jyrkästi Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni lukuun ottamatta vuotta 00, jolloin pieneneminen hetkellisesti pysähtyi Vuonna 0 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä hieman kasvoi Taulukko 0 Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret 98 0 Vuosi 0 vuotiaita Asuu vanhempiensa luona Vanhempien luona asuvien osuus kaikista, % Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset ,9 6,, , 9, 6, ,,0, ,,, ,9 7, 0, ,6,9 8, ,9,0 8, ,, 8, ,,7 8, ,, 8, ,8,8 8, ,, 8, ,,9 8, ,, 8, Nuoret naiset lähtevät kotoa aikaisemmin kuin nuoret miehet Nykyään 67 prosenttia naisista on lähtenyt kotoa 0vuotiaana, miehistä prosenttia Prosenttiosuus pieneni sekä nuorilla naisilla että miehillä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta 7
28 Kuvio 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0 Kuvio 8 0vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0 Suomessa on 00 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 0 vuotta ja ovat perheessään lapsen asemassa Heistä 76 prosenttia on miehiä Tällaisten lapsen asemassa olevien vähintään 0vuotiaiden henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt henkilöllä edellisvuodesta 8
29 7 Viidennes asuu yksin Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta prosentista nykyiseen viidennekseen Noin kolmannes väestöstä asuu kahden hengen asuntokunnissa Yli puolet 7 79vuotiaista asuu kahden hengen asuntokunnissa Suhteellisesti useimmin kahden hengen asuntokunnissa asuvat 67 70vuotiaat, yli 6 prosenttia ikäryhmästä Kuvio Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin 6 vuotta täyttäneistä naisista 6 prosenttia asuu yksin, miehistä prosenttia Yksinasuminen jakautuu iän suhteen hieman erilailla Muutos on rajuinta naisten elämänkaarella Nuorena asutaan yksin, samoin kaikkein todennäköisimmin vanhana Alhaisimmillaan naisten yksinasuminen on ikävuosina 7, jolloin yksin asuu noin joka kymmenes nainen Kuten nuoret naiset, myös nuoret miehet asuvat yksin Miesten yksinasuminen ei kuitenkaan vähene iän myötä yhtä paljon kuin naisten Alimmillaan yksinasuvien miesten osuus on 9vuotiaana, jolloin viidennes miehistä asuu yksin Tämän alemmas osuus ei laske, vaan yksinasuvien miesten osuus pysyy reilussa viidenneksessä aina kahdeksaankymmeneen ikävuoteen asti Tämän jälkeen yksinasuvien osuus suurenee Vuoden 990 jälkeen naisten ja miesten yksinasuminen on yleistynyt voimakkaasti etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, mutta myös vanhimmissa ikäryhmissä Toisaalta myös keskiikäisten miesten yksinasuminen on yleistynyt Määrällisesti eniten asuvat yksin 67vuotiaat naiset ja miehistä vuotiaat Kuvio 6 Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 0 9
30 Liitetaulukot Liitetaulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 0 Vuosi Perheiden määrä Koko väestö Perheväestön osuus, % 8,8 86,7 86,7 8,0 8, 78, 76,8 76,6 76, 76, 7,9 7,6 7, 7, 7,9 7,6 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8 Liitetaulukko Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan 0 Perheväestö Perhetyyppi Perheitä yhteensä Aviopari ilman Aviopari ja Avopari ilman Avopari ja Äiti ja Isä ja Perheitä yhteensä Lapsiperheitä Yhteensä Perheet, alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä Henkilöitä perheissä Lapsen asemassa olevia Yhteensä Alle 8vuotiaita
31 Liitetaulukko Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan 0 Perhetyyppi ja miehen avioliiton järjestysnumero Yhteensä Naisen avioliiton järjestysnumero Tuntematon Kaikki avioparit Tuntematon Aviopari ilman Tuntematon Aviopari ja Tuntematon 9 6 Liitetaulukko Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan 0 Vaimon/ äidin kieli Yhteensä Miehen/isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Kiina Englanti Somali Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Kiina Englanti Somali Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä
32 Liitetaulukko Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan 0 Äidin kieli Yhteensä Isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Somali Arabia Kiina Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Somali Arabia Kiina Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko 6 Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Vaimon/ äidin kansalaisuus Yhteensä Miehen/isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Ruotsi Somalia Irak Intia Vietnam Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Ruotsi Somalia Irak Intia Vietnam Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä
33 Liitetaulukko 7 Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Äidin kansalaisuus Yhteensä Isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Somalia Kiina Irak Ruotsi Intia Turkki Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Viro Venäjä Thaimaa Somalia Kiina Irak Ruotsi Intia Turkki 70 0 Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko 8 Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan 0 Vaimon/ äidin syntymävaltio Yhteensä Miehen/isän syntymävaltio Suomi Ent Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Somalia Ent Jugoslavia Venäjä Irak Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Ent Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Somalia Ent Jugoslavia Venäjä Irak Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä
Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.
LisätiedotPerheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista
LisätiedotUlkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni
Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista
Lisätiedotulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 8 000 eli 7, prosenttia oli
LisätiedotYhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa
LisätiedotLapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden
LisätiedotYhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä
Väestö 08 Perheet 07 Vuosikatsaus Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä Tilastokeskuksen vuoden 07 perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kahden
LisätiedotPerheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsilla on keskimäärin,9 isovanhempaa Vuoden 0 lopussa Suomen, miljoonalla lapsella oli keskimäärin,9 isovanhempaa väestössä. Vuonna 005 lapsilla oli keskimäärin,8 isovanhempaa.
LisätiedotPerheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen
Väestö 2016 Perheet 2015 Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 1 475 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 1 700 perheellä edellisestä
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin
LisätiedotSuomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012
Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotPerhetilaston perusasioita
Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotPerheet ja asuntokunnat
Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotElävänä syntyneet Suomessa 1943-2013
1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2014
Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotPerheet Perheiden määrä kasvaa edelleen
Väestö 2010 Perheet 2009 Perheiden määrä kasvaa edelleen Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 1 450 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 100 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotPerheet Perheitä on 1,5 miljoonaa. Perhekoko pienenee tasaisesti. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen
Väestö 2015 Perheet 2014 Perheitä on 1,5 miljoonaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 1 474 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 2 600 perheellä edellisestä vuodesta.
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotLähes joka viides suomalainen 65 vuotta täyttänyt
Väestö 0 Väestörakenne 0 Vuosikatsaus Lähes joka viides suomalainen vuotta täyttänyt Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 0 lopussa vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä
LisätiedotMissä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotPerheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa
Väestö 2017 Perheet 2016 Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä. Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMaahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot
Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotOULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT
OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotVelkaantumistilasto 2015
Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,
Lisätiedot1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.
Väestö 2018 Perheet 2017 Perheiden määrä kääntyi laskuun Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 1 472 000 perhettä. Perheiden määrä pieneni ensimmäisen kerran perhetilastoinnin
LisätiedotKuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018
Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,
LisätiedotÄidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin
Väestö 2016 Väestörakenne 2015 Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2015
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
Lisätiedot1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.
Väestö 2019 Perheet 2018 Perheiden määrä jatkanut laskuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 1 469 000 perhettä. Perheiden määrä jatkoi edellisvuonna alkanutta pienenemistään
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotSyntyneet 2015. Syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi
Väestö 2016 Syntyneet 2015 Syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 lapsia
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotPerheet Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä
Väestö 2009 Perheet 2008 Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä Suomessa oli vuoden 2008 lopussa 1 444 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 700 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.
LisätiedotVuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon?
Pekka Myrskylä Vuotaako Väestörekisterimme ja kuinka paljon? Kirjoitimme Jussi Pyykkösen kanssa EVA:lle pari vuotta sitten raportin Kadonneet työmiehet. Raportissa tarkasteltiin vain 2554vuotiaita miehiä,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotSairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotAdoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014
Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotVäestökatsaus. Lokakuu 2015
Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotMaahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen
Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui
Lisätiedot